Kuntien avainhetki. Muutoksesta menestyksen eväät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien avainhetki. Muutoksesta menestyksen eväät"

Transkriptio

1 Kuntien avainhetki Muutoksesta menestyksen eväät

2

3 Kuntien avainhetki Muutoksesta menestyksen eväät

4 Sisältö Esipuhe 3 Kuntien uusi rooli: monitoimijasta kapellimestariksi 4 Mitä yrityksillä on tarjota kuntalaisille ja kunnille? 8 Millä eväillä kunta menestyy? 10 Palvelut uudistuvat kuntien ja yritysten yhteistyöllä 18 Vastuullinen talouden hoito ja hyvä hallinto 26 Yhteystiedot Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Julkaisun tilaukset Sihteeri Riitta Pellikka Puh. (09) Sähköposti: Julkaisu internetissä /julkaisut Lisätietoja Johtaja Jukka Ahtela Puhelin (09) Sähköposti: Asiantuntija Jukka Lehtonen Puhelin (09) Sähköposti: Julkaisun toimitus Hannele Mayer-Pirttijärvi Graafinen suunnittelu Ulla Nurminen, Arja Nyholm (kansi) Helsinki, toukokuu 2008, Päivitetty maaliskuussa Muutoksesta menestyksen eväät EK

5 Esipuhe Hyvä kuntavaikuttaja, Työ, osaaminen sekä kannattava ja menestyvä yritystoiminta ovat perusta kunnan elinvoimaisuudelle. Vain taloudellisesti elinvoimainen ja hyvinvoiva kunta pystyy tarjoamaan kestävällä tavalla laadukkaita palveluja sekä turvaamaan tasapuolisen palvelujen saatavuuden myös tulevaisuudessa. Elinkeinoelämä keskusliitto EK on koonnut tähän julkaisuun näkemyksiään kuntien menestymisen eväistä. Haluamme tuoda ne kuntapäättäjien tietoon. Muuttuva toimintaympäristö asettaa kasvavia haasteita kuntien päätöksenteolle. Elinkeinoelämä kannustaa kuntia uudistamaan toimintatapojaan ja tekemään rohkeita valintoja tulevaisuuden hyväksi. Kuntien tulisi keskittyä ydintoimintoihinsa ja laajentaa yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Kunnilla on myös merkittävä rooli ilmastotalkoissa, yrittäjyyden edistämisessä ja yritysten toimintaedellytysten turvaamisessa. Tässä julkaisussa olemme kiinnittäneet huomiota työvoiman saatavuuteen ja yritysten tarpeista lähtevään koulutukseen. Korostamme erityisesti yksityisen ja julkisen sektorin asiakaslähtöistä yhteistyötä palvelutuotannossa. Toivomme, että julkaisumme hyödyttää Teitä terveen, toimivan ja yritysmyönteisen kunnan rakentamisessa. Leif Fagernäs, toimitusjohtaja EK Muutoksesta menestyksen eväät 3

6 Kuntien uusi rooli: monitoimijasta kapellimestariksi Muutosvaltuustoilla avaimet menestykseen Terve talous on kunnan elinvoimaisuuden kulmakivi. Se voidaan turvata vain rohkealla, uudenlaisella ja tulevaisuuteen katsovalla kuntapolitiikalla. Globaali toimintaympäristö ja julkisen talouden haasteet pakottavat kunnat uudistamaan rooliaan ja muuttamaan toimintatapojaan. Syksyn 2008 vaaleissa kuntiin valittiin todelliset muutosvaltuustot! Ne pitävät hallussaan kuntien menestymisen avaimia. Uudessa roolissaan kunta ei enää toimi monella alueella, vaan muuttuu mahdollisuuksien luojaksi ja ohjaajaksi. Kunnasta tulee muutosagentti, joka vauhdittaa palvelujen uusia tuottamistapoja ja harjoittaa laaja-alaista, kannustavaa ja innovatiivista elinkeinopolitiikkaa. Näin kuntataloudelle luodaan terve pohja. Elinkeinoelämä kannustaa kuntia keskittymään perustehtäviinsä: palvelujen järjestämiseen, elinkeinoelämälle suotuisan toimintaympäristön kehittämiseen sekä hyvän infrastruktuurin turvaamiseen. Kuntien pitää päättää, mitä tehtäviä ne hoitavat itse ja mitkä tehtävät hoidetaan uudella tavalla. Perustehtäviin keskittyminen auttaa tuottavuuden kääntämisessä kasvuun. Muutos edellyttää avointa ja ennakkoluulotonta asennetta. Vanhoista toimintatavoista on tarvittaessa luovuttava ja kuntarakennettakin arvioitava uudelleen. Kuntakokoa tärkeämpää on, etteivät kuntarajat estä rakentavaa ja innovatiivista päätöksentekoa alueen kehittämisessä. Usein niin sanottu työssäkäyntialue muodostaa yhtä kuntaa luontevamman kokonaisuuden. Kunnan uusi rooli vaatii yhteistyötä elinkeinoelämän ja toisten kuntien kanssa. Tieto- ja viestintäteknologian laajempi käyttö, tilaaja-tuottajamallin soveltaminen sekä kumppanuuksien ja markkinamekanismien hyödyntäminen ovat keinoina avainasemassa. 4 Muutoksesta menestyksen eväät EK

7 henkilöä Työvoima vähenee työmarkkinoilla Työmarkkinoille tulevat (ikä 20) Työmarkkinoilta poistuvat (ikä 60) '50 '60 '70 '80 ' '10 '20 '30 ' Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2007 EK Muutoksesta menestyksen eväät 5

8 Kuntien uusi rooli: monitoimijasta kapellimestariksi Toimivat palvelumarkkinat: laatua, vaihtoehtoja, säästöjä Elinkeinoelämä odottaa kunnilta aktiivisuutta palvelumarkkinoiden avaamisessa ja kehittämisessä. Kuntien palvelutuotantoon tarvitaan uusia tuottajia, enemmän vaihtoehtoja ja lisää kilpailua, sillä kunnat tuottavat tarjoamansa palvelut edelleen pääasiassa itse. Palvelumarkkinoiden avaaminen tehostaa toimintaa, lisää kuntalaisten valinnanmahdollisuuksia, pienentää kustannuksia ja kannustaa toimivien markkinoiden kehittämiseen. Syntyy myönteinen kierre, josta hyötyvät kuntalaiset, kunnat ja yritykset. Markkinoiden avaaminen vaatii kunnalta pitkäjänteistä ja ennakkoluulotonta strategiaa. Kertaluontoisilla tempuilla tai ideologisella kiistelyllä ei päästä eteenpäin. Kuka tuottaa terveys- ja sosiaalipalvelut? Kunnat käyttävät terveydenhuollon menoistaan ostoihin vajaat 4 prosenttia. Sosiaalipalvelujen menoista ostojen osuus on 16 prosenttia. mrd Yksityinen sektori on kasvattanut osuuttaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonnasta. 0 6,4 % 12,6 % 81,0 % ,0 % 15,6 % 78,4 % ,3 % 17,3 % 77,4 % ,3 % 6,1 % 17,2 % 11,0 % 14,5 % 3,9 % 70,7 % 81,6 % 76,7 % Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Julkinen toiminta Yritykset Kolmas sektori Lähde: TEM 6 Muutoksesta menestyksen eväät EK

9 Kuntien uusi rooli: monitoimijasta kapellimestariksi Kuntien ja kuntayhtymien yksityisiltä ostamat palvelut mrd Elinkeinoelämä odottaa kunnilta pitkäjänteistä palvelustrategiaa, joka viestittää markkinoiden avaamisesta. Näin hankinnat yksityiseltä sektorilta lisääntyvät ,11 4,55 4,88 5, Lähde: Tilastokeskus Kunnat edistämään työvoiman liikkuvuutta Työvoimapula vaivaa useiden toimialojen yrityksiä eri puolilla Suomea. Jotta ihmiset hakeutuisivat töihin laajemmalle alueelle kuin nykyisin, tarjolla pitää olla enemmän kohtuuhintaisia asuntoja, parempia liikenneyhteyksiä ja työssäkäyntiä tukevia palveluja. Kunnat voivat parantaa työvoiman liikkuvuutta monilla keinoilla: määrätietoisella asuntopolitiikalla, tonttitarjonnalla, tonttien saamisella nopeasti rakenteille sekä liikenneyhteyksien kehittämisellä. Myös työssäkäyntiä tukevat palvelut, esimerkiksi lasten päivähoito ja julkinen liikenne, ovat tärkeässä asemassa. Huomioita on kiinnitettävä sekä palvelujen saatavuuteen että monimuotoisuuteen. Käytännön toimia ilmastotalkoisiin Kunnilla on tärkeä tehtävä ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä ilmastotalkoissa tarvitaan nyt paikallisen tason käytännön toimia ja asenteisiin vaikuttamista. Ilmastonmuutoksen hillintä on kaikkien niin elinkeinoelämän kuin jokaisen kansalaisen ja päätöksentekijän asia. Kunnissa tehdään paljon esimerkiksi energiantuotantoon, käyttöön, hankintoihin, yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja jätehuoltoon liittyviä päätöksiä. Kaikissa näissä kunta voi edistää luonnonvarojen säästävää käyttöä sekä toiminnan ja tuotannon energia- ja materiaalitehokkuutta. EK Muutoksesta menestyksen eväät 7

10 Mitä yrityksillä on tarjota kuntalaisille ja kunnalle? Työtä, veroeuroja ja hyvinvointia Menestyvä yritystoiminta on kuntalaisten hyvinvoinnin, työllisyyden ja kunnan talouden kivijalka. Yritykset tarjoavat työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja. Mitä paremmin kuntalaiset tulevat toimeen, sitä enemmän alueelle syntyy myös esimerkiksi palveluyrityksiä. Yrittäjyyden kasvu taas lisää verotuloja. Hyvinvoiva kunta tarvitsee alueelleen vireää elinkeinoelämää. Menestyvien yritysten avulla voidaan houkutella uusia kuntalaisia ja yrityksiä sekä saada näin kunnallisverokertymä kasvuun ilman veroprosentin nostoa. Yritykset rahoittavat kuntataloutta myös suoraan yhteisöveroa maksamalla. Aktiivinen elinkeinopolitiikka tulee mieltää pitkäaikaiseksi sijoitukseksi terveeseen kuntatalouteen. Hyviä esimerkkejä uusista toimintatavoista Kunta ja yritys kohtaavat samanlaisia haasteita avoimen talouden maailmassa. Molemmat toimivat kilpailutilanteessa. Kunnan vetovoimaa voi mitata sillä, miten hyvin se houkuttelee asukkaita ja yrityksiä. Elinympäristön laatu, palvelujen saatavuus ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset painavat paljon vaakakupissa, kun ihmiset päättävät asuinpaikastaan ja yritykset sijoittautumispaikastaan. Yritykset vertaavat kotimaassa ja kansainvälisesti eri alueita, missä niillä olisi parhaat mahdollisuudet menestyä. Menestyäkseen myös suomalaisten kuntien on osattava vastata kilpailuun. Määrittäessään menestystekijöitään kuntien kannattaa hyödyntää yritysten kokemusta, taitoa ja tietoa kilpailussa pärjäämisestä. Yritysten innovaatiot kuntalaisten hyödyksi Kilpailu pakottaa yrityksiä kehittämään jatkuvasti toimintaansa ja innovoimaan. Innovaatiolla ymmärretään helposti vain uusia teknisiä tai teknologisia ratkaisuja, mutta niitä ovat myös uudet aiempaa paremmat tuotteet, palvelut tai tuotantoprosessit. Kuntalaisilla on kuluttajina keskeinen rooli etenkin palveluinnovaatioissa, sillä palvelu syntyy kuluttajan ja palveluntuottajan läheisen yhteistyön kautta. Kuntalaisia ei saakaan unohtaa palveluja kehitettäessä! Juuri innovatiivinen toimintatapojen uudistus vaatii rohkeutta ja visioita tulevasta. 8 Muutoksesta menestyksen eväät EK

11 Case Envor jalostaa kuntien biojätteet energiaksi Forssalainen Envor Group kierrättää vuodessa 55 miljoonaa kiloa materiaaleja. Lounaishämäläistä Forssan seutua voi kutsua Forssa suomalaisen ympäristöbisneksen edelläkävijäksi, sillä sinne keskittyy Euroopankin mitassa ainutlaatuista jätemateriaalien käsittelyn ja kierrätyksen erityisosaamista. Hyvän perusinfrastruktuurin ja jätevirtoihin nähden otollisen sijainnin lisäksi täällä asennoidutaan ennakkoluulottomasti uuden kehittämiseen. Nokittelun asemesta yritykset ja kunnat tekevät yhteistyötä, kehittävät palveluja, verkostoituvat ja menestyvät, kehaisee Envor Oy:n toimitusjohtaja Mika Laine. Paikallisten yritysten ja kuntien yhdessä rakentamalla Forssan Envitech-alueella on muun muassa otettu käyttöön uutta ympäristöteknologiaa ja käynnistetty uusia kierrätystoimintoja ensimmäisenä Suomessa, jopa koko maailmassa. Teollisen jätelasin kierrätyksessä olemme Suomen suurin operoija, samoin olemme yksi suurimmista biojätteen käsittelijöistä. Envor Biotech Oy ja MK-protech Oy rakentavat uutuutena alueelle biokaasulaitoksen, jonka käsittelykapasiteetti on ensi vaiheessa tonnia ja täysin valmiina tonnia vuodessa. Vuoden 2009 alkupuolella käyttöön otettava laitos jalostaa teollisuuden ja yhdyskuntien sivutuotteista laadukkaita lannoitteita, maanparannustuotteitta sekä bioenergiaa. Laitos tuottaa alkuvaiheessa energiaa noin MWh/a, jonka Envor Group Nokittelun asemesta yritykset ja kunnat tekevät yhteistyötä ja kehittävät palveluja. hyödyntää omissa prosesseissaan sähkönä ja lämpönä. Ylimääräinen energia myydään joko kaasuna voimalaitoksille tai jalostetaan tulevaisuudessa liikennepolttoaineeksi. Sitä hyödynnetään esimerkiksi jätteen kuljettamisessa. Investointi mahdollistaa kuntien ja kuntayhtiöiden sivutuotteiden käsittelyn ulkoistamisen tehokkaasti ja kestävän kehityksen mukaisena ratkaisuna. Yrityksillä on paljon kuntiakin hyödyttäviä esimerkkejä ja kokemusta innovaatioista muun muassa sähköisten palvelujen ja sähköisen asioinnin, tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen, toimintojen organisoimisen, palvelujen kehittämisen sekä ympäristön hyvinvoinnin parista. Yritysmaailman kokemukset osoittavat, etteivät investoinnit pelkkään teknologiaan ja ohjelmistoihin riitä, vaan uutta teknologiaa on osattava myös hyödyntää. Tarvitaan siis investointeja myös osaavaan henkilöstöön ja uusiin palveluihin. EK Muutoksesta menestyksen eväät 9

12 Millä eväillä kunta menestyy? Tarvitaan ennakoivaa ja kannustavaa elinkeinopolitiikkaa Kuntien elinkeinopoliittinen rooli kasvaa. Yritykset odottavat, että niiden sijaintikunnat edistävät yritysten kasvua, kilpailukykyä, työllisyyttä ja myös uusien yritysten syntymistä. Kunnan elinkeinopolitiikan pitää olla pitkäjänteistä, johdonmukaista ja ennustettavaa. Onnistunut elinkeinopolitiikka edellyttää tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa ja sen tulee vastata yritysten tarpeita. Kunnan elinkeinostrategian pitää olla linjassa kunnan palvelustrategian kanssa. Konkreettisen strategian rakentaminen edellyttää kuntien päättäjiltä näkemystä siitä, miten väestön ikärakenne, koulutustaso, muuttoliike ja elinkeinorakenne vaikuttavat tulevaisuuteen tai millaiset valmiudet kunnalla on organisaationa muutoksen kohtaamiseen. Elinkeino-, palvelu- ja henkilöstöstrategiat on välttämätöntä linkittää kiinteästi toisiinsa. Samalla kannattaa miettiä, miten kunta kannustaa yksiköitään ja alueensa yrityksiä innovaatiotoimintaan ja miten uudet innovaatiot saadaan käyttöön mahdollisimman tehokkaasti. Elinkeinopoliittisesti vastuullinen kunta edistää markkinoiden syntyä ja tervettä toimintaa. Markkinoita hyödyntämällä voidaan löytää uusia toimintamuotoja, jota julkisten palvelujen onnistunut uudistaminen vaatii. Usein kuulee kritisoitavan, ettei ole markkinoita, joilta kunta voisi ostaa palveluja. Kuntien selkeät kannanotot palvelujen ostamisesta ja markkinoiden avaamisesta luovat pohjan yksityisen palvelutuotannon kehittymiselle. Kuntien tulisi käydä säännöllistä vuoropuhelua yritysten kanssa ja kertoa tulevista linjauksistaan. Samassa yhteydessä yksityiset palveluntarjoajat voivat kertoa osaamisestaan, tarjonnastaan ja toimintatavoistaan. Kuntien liiketoiminta harvoin perusteltua Kiristyvä kuntatalous on herättänyt kuntien kiinnostuksen liiketoiminnan harjoittamiseen. Yritysten näkökulmasta siitä seuraa usein ongelmia, sillä julkista ja yksityistä toimijaa ei aina kohdella tasapuolisesti. Julkisen liikelaitosten konkurssisuoja ja kevennetty verokohtelu vääristävät kilpailua. Elinkeinoelämä haluaa korjata kilpailua vääristävät lainsäädännön esteet ja tehdä kuntien liiketoiminnasta läpinäkyvää. Kuntalaisten pitää pystyä näkemään, mihin liiketoiminnan kustannukset perustuvat. Se lisää avoimuutta ja helpottaa palvelujen vertailtavuutta. Liiketoiminnan harjoittaminen ei kuulu kunnan toimialaan. Liiketoimintaa tulisi harjoittaa vain, jos palvelun tarjoaminen perustuu selkeään julkisen palvelun velvoitteeseen eivätkä markkinat 10 Muutoksesta menestyksen eväät EK

13 Case Kuusamo Koillistie Määttä urakoi kunnan kadut ja valtion tiet Kuusamon kaupunki ja tiehallinto kilpailuttivat yhdessä vuonna 2004 koko kunnan alueen teiden, katujen ja yksityisteiden kunnossapidon. Tarjouskilpailun voitti kuusamolainen Koillistie Määttä Oy. Urakoitsijan kanssa tehtiin erilliset sopimukset, joiden kesto on kolme vuotta. Lisäksi sovittiin kahden lisävuoden optiomahdollisuudesta, joka nyt on otettu käyttöön. Kunnossapitoon ja yhteistyömalliin ollaan runsaan tieverkoston Kuusamossa tyytyväisiä. Pienehkön kunnan ja tiepiirin voimavaroja on yhdistetty ja tietotaitoa jaettu kilpailutuksessa ja hankintamenettelyssä. Pääsimme melko pienellä vaivalla mukaan toimintamalliin. Yhteistyö on parantanut toiminnan laatua. Urakoinnin valvonnassa voimat on yhdistetty niin, että tiemestari tarkastaa samalla käynnillä koko alueen väyläverkon, kertoo Kuusamon kunnan toimialajohtaja Mika Mankinen. Yhteistyö on parantanut toiminnan laatua. Valtion teiden kunnossapitoa avattiin Suomessa kilpailulle vaiheittain vuosina Koillistie Määttä Oy on ollut mukana alusta lähtien ja voittanut lisää urakoita Koillis-Suomesta. Toimimme kunnossapidon kokonaisvastuullisena alueurakoitsijana neljässä naapurikunnassa: Kemijärvellä, Posiolla, Kuusamossa ja Taivalkoskella, laskee johtaja Jouni Määttä Koillistie Määttä Oy:stä. pysty hoitamaan tarjontaa. Kunnallinen liiketoiminta herättää epäilyksen toiminnan subventoimisesta jollakin tavalla. EU:n komission joulukuussa 2007 tekemä päätös vaatii Suomea muuttamaan valtion liikelaitoksia koskevaa lainsäädäntöä niin, että liikelaitosten konkurssisuoja ja kevennetty verokohtelu poistetaan. Myös kunnat joutuvat pohtimaan omien liikelaitostensa osalta, mitä liiketoimintaa niiden on tarpeen harjoittaa ja miten varmistetaan yleisten kilpailusääntöjen noudattaminen. Jokainen kunta tarvitsee elinkeinostrategian, jossa kuvataan elinkeinopoliittiset periaatteet, toimintatavat sekä suunnitelmat niiden toteuttamiseksi. Palvelustrategiassa kunta määrittelee, mitkä palvelut se tuottaa itse, mitkä hoidetaan yhteistyössä esimerkiksi yritysten tai muiden yhteisöjen kanssa ja milloin markkinat avataan. Kunnallinen liikelaitos on kunnan tai kuntayhtymän perustama yksikkö liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Liikelaitoksen tehtävien tulisi kuulua kuntalain mukaiseen kunnan toimialaan. Liikelaitos on osa kuntaa tai kuntayhtymää, ei itsenäinen oikeushenkilö. EK Muutoksesta menestyksen eväät 11

14 Millä eväillä kunta menestyy? Toimivista yrityspalveluista menestystekijä Yritykset tarvitsevat sekä yksityisen että julkisen sektorin yrityspalveluja. Kunnilta ne hakevat esimerkiksi rakennus- ja ympäristölupia. Kunnan tapa hoitaa viranomaispalvelujaan on näkyvä käyntikortti yritysten suuntaan. Yritysten tarvitsemat palvelut syntyvät yhä useammin eri toimijoiden välisen yhteistyön tuloksena. Tärkeintä yrityksille on palvelujen laadukkuus ja asiakaslähtöisyys ei se, kuka palvelut tuottaa. Kunta voi hankkia tarjoamansa yrityspalvelut myös yksityisiltä tuottajilta ja luoda näin markkinoita näiden palvelujen tarjoajille. Elinkeinoelämä odottaa kunnan viranomaispalveluilta asiantuntevuutta, joutuisuutta ja tasapuolisuutta. Esimerkiksi lupapalvelut on pystyttävä tarjoamaan sähköisinä. Lupakäytäntöjen tulee olla valtakunnallisesti yhdenmukaisia ja kannustaa yritystoimintaan. Työvoiman saatavuus ja ilmastonmuutoksen torjunta prioriteeteiksi Työvoiman liikkuvuuden turvaamiseen tarvitaan määrätietoista asuntopolitiikkaa. Haasteena on saada eri väestöryhmien asumistarpeet ja asuntotarjonta kohtaamaan. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon varmistamiseksi on tarpeen tehdä vähintään työssäkäyntialueen laajuista kuntayhteistyötä, etteivät hallinnolliset rajat nouse kehityksen esteeksi. Jotta asuntoja saataisiin riittävästi tarjolle, kuntien maapolitiikan pitää olla aktiivista ja ennakoivaa. Tonttikysyntään pystytään reagoimaan tarvittaessa nopeastikin, jos kunta on hankkinut maata omistukseensa hyvissä ajoin. Maareserviä tarvitaan myös taloudelliseen yhdyskuntarakentamiseen. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen pohjautuvat maankäyttösopimukset ovat hyvä keino kuntien tonttitarjonnan turvaamiseen. Kiinteistöverotuksella ja rakennuskehotuksilla voidaan puolestaan vauhdittaa tonttien saamista ripeästi asuntotuotantoon. Lisäarvoa tiiviistä yhdyskuntarakenteesta Kunta kehittää yhdyskuntarakennettaan pitkäjänteisesti sovittamalla yhteen maankäytön ja liikenteen tarpeita kaavoituksessa ja suunnittelussa. Tiivis yhdyskuntarakenne yhdistää työpaikat, asumisen, liikenteen ja palvelut toimivaksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi. 12 Muutoksesta menestyksen eväät EK

15 Millä eväillä kunta menestyy? Case Yhteistyö nopeuttaa kaavoitusta Tampereella M-Real omistaa Tampereen Lielahdesta maa-alueita, joiden kehittämisestä yhtiö on keskustellut Tampere Tampereen kaupungin kanssa. Kyseessä on 70 hehtaarin alue, jolle voitaisiin rakentaa tulevaisuudessa asuntoja kuntalaiselle. M-Realin puolelta asiaa hoitava Metsämannut Oy haki vuonna 2005 alueen kehittämiseen kumppania ja kilpailutti rakennusliikkeitä. Kilpailutuksen jälkeen kumppaniksi valittiin YIT. Kaupungin kanssa sovittiin, että maanomistaja osallistuu yhdessä rakennusliikkeen kanssa alueen kaavoitus- ja suunnitteluprosessiin. Maanomistaja on teetättänyt yleiskaavoitukseen taustaselvityksiä, jotka liittyvät muun muassa ympäristöön, luonnonolosuhteisiin, liikenteeseen, kulttuuriin ja arkeologiaan. Näin maanomistaja toi lisää suunnittelukapasiteettia kaavoitustyön käynnistymisvaiheeseen. Kaavoitus on kaupungin prosessi, sen vetovastuulla ja ohjausvallassa. Kaupunkilaisten osallistuminen ja suunnitteluvaiheen yleisötilaisuudet toteutettiin Tampereen normaalien menettelyjen mukaan, Maanomistaja toi lisää suunnittelukapasiteettia kaavoitustyöhön. korostaa Metsämannut Oy:n maankäyttöpäällikkö Mikko Nurminen. Kuulemisista saimme erinomaista tietoa alueen käyttötoiveista. Tällaisessa yhteistyöhankkeessa kuulemisilla on jopa tavallista suurempi merkitys. Aktiivisuutta riitti ja se hyödytti kaikkia osapuolia, kertoo Tampereen kaupungin kaavoitusjohtaja Jyrki Laiho. Yleiskaava on nyt luonnosvaiheessa. Varsinaista maankäyttösopimusta ei ole vielä luonnosteltu, mutta sen tarpeellisuus on todettu. Alueen kehittämisprosessi vie aikansa, mutta uudella kumppanuudella sitä pystytään nopeuttamaan oleellisesti. Yhteistyö antaa uusia resursseja ja uudenlaisia näkökulmia. Kaupunki hyötyy, koska sen omaa organisaatiota ei kuormiteta, Laiho sanoo. Kun maanomistaja, kaupunki ja tuleva rakentaja ovat mukana alusta lähtien, on varmaa, että hanke myös toteutuu, Nurminen täydentää. Sujuvat liikenneyhteydet ovat tärkeitä työssäkävijöille, kaikille kuntalaisille ja ne ovat tärkeä tekijä myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Elinkeinoelämä tarvitsee toimintavarmat logistiset yhteydet sekä lähikuljetuksiin että pitkien etäisyyksien liikenteeseen. Yritykset arvostavat ennakoitavaa ja pitkäjänteistä liikenneväylien kehittämistä. Kaavoituksella tilaa yritysten kasvulle Kuntien tulee varata kaavoituksessa riittävästi tilaa yritystoiminnan kasvulle ja yritysten logistisille toiminnoille. Yritykset toivovat kunnilta hyvää yhteistyötä kaavoitusprosesseissa. EK Muutoksesta menestyksen eväät 13

16 Millä eväillä kunta menestyy? Elinkaarimallilla tehokkaasti liikenneväyliä Elinkaarimalli on suomalainen sovellus PPP-mallista (Public Private Partnership). Tällä mallilla toteutettavassa väylähankkeessa julkinen taho ostaa yksityiseltä toimijalta tietyn yhteysvälin kokonaispalvelusopimuksella. Sopimus sisältää väylän suunnittelun, rakentamisen, ylläpidon ja rahoituksen. Näin liikenteelle saadaan käyttöön nopeasti laadukas väylä. Elinkaarimalli ei tarkoita väylän yksityistämistä, vaan tilaaja omistaa väylän. Järvenpää Lahti-moottoritie oli ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu hanke Suomessa. Siitä on saatu paljon myönteisiä kokemuksia: tie valmistui lähes vuoden etuajassa, se on pysynyt hyvässä kunnossa ja onnettomuudet ovat vähentyneet. Hyvällä kustannustehokkuudella saatiin säästöjä, jolla voitiin kattaa yksityisrahoituksesta koituneet kustannukset. Kunnat sähköisten palvelujen etulinjaan Sähköisen asioinnin lisääminen ja kehittäminen antaa kunnille paljon uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintojaan. Kuntien tulisi astua Suomessa sähköisten palvelujen käyttöönoton etulinjaan! Myös kuntapalveluja käyttävät asiakkaat vaativat hyvin toimivia sähköisiä palveluja. Esimerkiksi sähköinen potilastietojen siirto tulee vaikuttamaan monella tavalla terveydenhuoltoon. Se edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Yksi tapa tehostaa kunnan toimintaa on sähköiseen laskutukseen siirtyminen. Paitsi että e-lasku säästää huomattavasti kustannuksia arviolta jopa 20 euroa laskua kohden se on myös tehokas informaatiokanava. Siihen voidaan liittää esimerkiksi linkkejä kunnan nettisivuille laskun saajalle tärkeistä asioista. Näin asiointi helpottuu ja vuorovaikutus kuntalaisten kanssa paranee. 14 Muutoksesta menestyksen eväät EK

17 Millä eväillä kunta menestyy? Case Jyväskylä hakee tehoja toiminnanohjauksella Jyväskylän kaupunki otti käyttönsä uuden toiminnanohjausjärjestelmän vuosina Se Jyväskylä korvaa osan yli sadasta tietojärjestelmästä. Esimerkiksi taloushallinto ja laskutus hoidettiin 20:lla eri järjestelmällä, projektijohtaja Matti Jormakka muistelee. Uudistus käynnistyi, kun kaupunki suunnitteli hallinnon toimintojen organisointia. Taloushallinnon järjestelmätkään eivät enää soveltuneet Jyväskylän tarpeisiin. Järjestelmätoimittajaksi valittiin kilpailutuksen jälkeen WM-data (nykyisin Logica). Uusi kokonaisuus kattaa integroidut talous-, hankinta- sekä henkilöstöhallinnon järjestelmät. Se korvaa parisenkymmentä erillistä tietojärjestelmää ja sen käyttöä voidaan tarvittaessa laajentaa useamman kunnan alueelle seudulliseksi järjestelmäksi. Jyväskylä odottaa uudistukselta paljon. Tänä vuonna henkilötyövuosia säästyy arviolta 15. Tulevaisuudessa säästöjen uskotaan vielä kasvavan, kun tietojenkäsittelyn uudelleenorganisointi saadaan valmiiksi ja päällekkäinen työ poistuu. Raportointi ja tiedon luotettavuus paranevat. Tietojärjestelmän on pystyttävä mukautumaan kunnan muuttuviin tarpeisiin ja kuntien välisen yhteistyön laajenemiseen, Jormakka painottaa. Palvelutuotannon toimintaprosessien, ohjauksen ja tietotekniikan täytyy pelata saumattomasti yhteen, jotta saadaan parhaat tulokset, kertoo Juha Ruokari Logican toiminnanohjausratkaisutyksiköstä. Tietojärjestelmä pystyy mukautumaan kuntien välisen yhteistyön laajenemiseen. Kyseessä on paljon enemmän kuin tietojärjestelmätoimitus: kaupunki uudisti prosessinsa ja toimintatapansa, minkä ansiosta talouden ohjaus selkeytyy, kokonaisuuden hallinta helpottuu ja prosessit virtaviivaistuvat. Säästöjä syntyy, koska tiedot syötetään järjestelmään vain kerran. Ja kun toiminta tehostuu, kaupungin tarjoamien palvelujen laatu paranee ja saatavuus nopeutuu. EK Muutoksesta menestyksen eväät 15

18 Millä eväillä kunta menestyy? Yhteistyöllä monipuolisia ja laadukkaita koulutuspalveluja Kansainvälistyminen, työelämän nopea muutos ja uudet osaamisvaatimukset haastavat kehittämään koulutuksen rakenteita ja sisältöjä jatkuvasti. Laadukkaat koulutuspalvelut ovat yrityksille tärkeä vetovoimatekijä, niiden varmistaminen edellyttää eri oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja verkostoitumista. Liian pieniä koulutusaloja ja toimipisteitä on koottava laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Jokaisella kunnalla tulisi olla oma tai yhdessä lähikuntien kanssa tehty koulutuspoliittinen strategia. On tärkeää huolehtia siitä, että perusopetus luo vahvan perustan myöhemmälle oppimiselle. Työvoiman saatavuus edellyttää, että koko ikäluokka saa ammatillisen tai korkea-asteen koulutuksen avulla valmiudet työelämään. Aikuiskoulutuksella huolehditaan osaamisen jatkuvasta kehittämisestä. Oppilaitosverkoston perustamisen tulee pohjautua alueen todelliseen koulutustarpeeseen ja elinkeinoelämän tuleviin tarpeisiin. Koulutuksen sisällön ja koulutusmäärien tulee vastata työelämän osaamis- ja työvoimatarpeisiin. Oppilaitosten ja yritysten välille tarvitaan tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän tuntemuksen lisäämiseksi. Myös opettajien ja oppilaiden työelämäjaksot sekä opettajien täydennyskoulutus ovat tärkeitä. Kuntien on voitava hankkia myös koulutuspalveluja muilta kunnilta ja yksityisiltä koulutuksen järjestäjiltä. Rahoituksessa yksityisiä koulutuksen järjestäjiä tulee kohdella tasapuolisesti muiden järjestäjien kanssa. Yrittäjämäistä otetta ammattikorkeakouluun Kokkolassa Kokkola Menestyvä kaupunki hakee vaihtoehtoisia toimintatapoja seutukuntansa palvelutuotannon kehittämiseen. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun omistaa osakeyhtiö, jossa on mukana sekä kunnallisia että yksityisiä toimijoita. Osakeyhtiömuoto mahdollistaa laadukkaan opetuksen usealla koulutusalalla ja maantieteellisesti laajalla alueella. Se tuo ammattikorkeakoulun toimintaan yrittäjämäistä otetta: taloudellisuutta, kilpailukykyä, tehokasta hallintoa, nopeaa päätöksentekoa, asiantuntemuksen keskittymistä sekä uskottavuutta kansainvälisessä yhteistyössä. Antti Isotalus, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja, Kokkolan kaupunginjohtaja 16 Muutoksesta menestyksen eväät EK

19 Millä eväillä kunta menestyy? Kuntien tulevat henkilöstötarpeet vaikeuttavat yksityisen sektorin rekrytointimahdollisuuksia Kuntien henkilökunnan laskennallinen lisätarve ja kansantalouden kokonaistyöllisyys , kumulatiivinen muutos Kuntien toimintatapojen muutos turvaa tasapuolisemman kilpailun työntekijöistä henkilöä Kuntien henkilökunnan laskennallinen lisätarve Tarjolla oleva työvoima Yksityisen sektorin käyttöön jäävä työvoima, jos yllä oleva skenaario toteutuu 2020 Lähteet: Valtiovarainministeriö, Työvoima 2025 ja Kuthanek Ei kilpailua niukkenevasta työvoimasta Työvoiman tarjonta niukkenee Suomessa tulevina vuosina. Elinkeinoelämä korostaa, ettei kuntien ja yritysten pidä alkaa kilpailla niukkenevasta työvoimasta. Kuntien on kehitettävä ja tehostettava järjestelmällisesti toimintojaan sekä selvitettävä, milloin tarvitaan omia työntekijöitä, milloin voidaan hyödyntää yksityistä henkilöstövuokrausta ja milloin kunnan tarjoamat palvelut voidaan ostaa yksityiseltä sektorilta. Kuntien satsattava maahanmuuttajiin Hyvinvoinnin ylläpitäminen kunnissa edellyttää ulkomaisen työvoiman lisäämistä. Suomi tarvitsee lähivuosina nimenomaan sellaisia maahanmuuttajia, jotka sijoittuvat suoraan työelämään. Kuntien avoin ja kannustava maahanmuuttoilmapiiri on ensiarvoisen tärkeä. Kunnat voivat helpottaa maahanmuuttajien kotoutumista tarjoamalla esimerkiksi kielikoulutusta, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja hyviä kotouttamispalveluja. EK Muutoksesta menestyksen eväät 17

20 Palvelut uudistuvat kuntien ja yritysten yhteistyöllä Yritykset ovat havainneet ydintoimintoihin keskittymisen menestyksen avaimeksi. Toimintojen keskittäminen ja verkostoituminen eri toimijoiden kanssa lisää yrityksen joustavuutta ja parantaa osaamista. Myös kunnat voivat saavuttaa näitä hyötyjä yhteistyöllä yksityisen sektorin kanssa. Kuntien tehtävät ovat lisääntyneet suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittyessä. Kunnilla on paljon lakisääteisiä tehtäviä, mutta myös sellaisia tehtäviä, joita ne ovat itse omilla päätöksillään ottaneet hoidettaviksi. Kunta ei voi olla osaaja kaikilla saroilla. Sen on tarjottava tietyt palvelut, mutta palveluja ei välttämättä tarvitse tuottaa itse, vaan valittavana on vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Niihin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä tulevaisuudessa kunnilla on vain rajalliset mahdollisuudet tuottaa kustannustehokkaasti asiakkaiden odotukset ja laatuvaatimukset täyttäviä palveluja. Työvoimapula yhdestoista hetki muutokselle Kuntasektorilta jää lähivuosina eläkkeelle kolmannes henkilö stöstä. Samaan aikaan palvelujen kysyntä kasvaa voimakkaasti väestön ikääntyessä ja eliniän pidentyessä. Tämä muutos on oivallinen tilaisuus kunnan palvelurakenteen ja toimintatapojen kehittämiseen. Mutta se on myös välttämätön pakko. Kehittämistyö vaatii valtuustoilta rohkeita poliittisia linjauksia. Kunnissa tarvitaan muutosjohtamista, henkilöstön osaamisen päivittämistä sekä sisäisten prosessien ja organisaatiorakenteiden kehittämistä. Ihmiset vaativat yhä joustavampia, parempia ja yksilöllisempiä palveluja. Kuntalainen on myös kuluttaja. Esimerkiksi hyvinvointipalvelujen asiakkaat pitävät omaa tilannettaan ja tarpeitaan aina ainut laatuisina. He odottavat monipuolista tietoa palveluvaihtoehdoista ja näkevät vaivaa parhaan vaihtoehdon löytämiseksi. Kovenevat vaatimukset koskevat myös julkisen sektorin palveluja. Kuntalaiset haluavat sisällöltään erilaisia vaihtoehtoja ja useampia palveluntarjoajia. 18 Muutoksesta menestyksen eväät EK

21 Case Länsi-Pohjan alueen kaupungit Kemi ja Tornio sekä kunnat Tervola, Simo, Keminmaa ja Ylitornio ostavat lastensuojelun tukiperheja perhesijoituspalvelut yksityiseltä palveluntuottajalta, Pelastakaa Lapset ry:ltä. Ostopalveluihin päädyttiin, koska tällaiset lastensuojelupalvelut vaativat erityisosaamista, jota jokaisen pienen kunnan ei ole järkevä ylläpitää. Taloudellisestikaan se ei ole mahdollista. Kun päädyimme järjestämään kuntayhteistyönä nämä palvelut, huomasimme, ettei meillä ole toiminnalle sopivaa omaa organisaatiota. Palveluntuottaja toimii nyt koordinoidusti ja paikallisesti eli seutukunnalla on oma sijais- ja tukiperhetyöntekijä. Oman organisaation tarvetta ei tällä hetkellä ole, sanoo Tornion kaupungin sosiaalisihteeri Ville Mattanen. Hänen mukaansa pienillä alueilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia kehittää palvelua kuin pelkästään lastensuojeluun keskittyvällä palveluntarjoajalla. Länsi- Pohja Länsi-Pohjan kunnat: Erityispalvelut vaativat erityisosaamista Palvelun hankkiminen suuremmalta tuottajalta antaa hyvän ammatillisen tuen lastensuojelun työntekijöille. He eivät jää yksin, vaan saavat koko järjestön tuen käyttöönsä työnohjausta ja konsultointia myöten. Pelastakaa Lapset ry tarjoaa kunnille muun muassa lomakoti-, tukiperhe- ja perhesijoitustoimintaa adoptioneuvontojen ja konsultaatiopalvelujen lisäksi. Palvelun hankkiminen suuremmalta tuottajalta antaa hyvän ammatillisen tuen lastensuojelun työntekijöille. Kehitämme tätä ydinosaamistamme jatkuvasti. Meillä on vuosien kokemus siitä, miten järjestetään laadukkaita ja monipuolisia lasten ja lapsiperheiden tukipalveluja, kertoo pääsihteeri Hanna Markkula- Kivisilta. Annamme kunnille vaihtoehtoja palvelutuotantoon, luomme uutta, kehitämme ja monipuolistamme lapsille ja heidän perheilleen suunnattuja toiminta- ja palvelumuotoja. Lisäksi koulutamme kuntien ja järjestöjen työntekijöitä. Osaamisestamme hyötyvät näin muutkin kuin sopimuskumppanimme, Markkula- Kivisilta lisää. Palvelusetelillä lisää vaihtoehtoja Palveluseteli tarjoaa kunnille vaihtoehtoisen tavan hankkia palveluja niin, että samalla voidaan kuunnella myös palvelua tarvitsevan kuntalaisen toiveita. Tällä hetkellä setelillä voi hankkia esimerkiksi vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotona asumiseen liittyviä palveluja. Paitsi että palveluseteli lisää asiakkaan valinnanmahdollisuuksia, se vahvistaa myös kunnassa toimivaa palveluyrittäjyyttä. Tärkeimmät syyt setelin käyttöönotolle ovat palvelujen kasvava tarve sekä halu monipuolistaa kunnan palvelutarjontaa. Seteliä käyttää 126 kuntaa, ja moni kunta suunnittelee käyttöönottoa. EK Muutoksesta menestyksen eväät 19

22 Palvelut uudistuvat kuntien ja yritysten yhteistyöllä KILPAILUTTAMINEN EU-lainsäädännön ja kansallisen sääntelyn edellyttämä toimenpidesarja parhaimman tuotteen tai palvelun tai urakan löytämiseksi. Pääsääntöisesti kaikki hankinnat on kilpailutettava. KUMPPANUUS Pitkäaikainen yhteistoimintamalli, joka muodostuu yhdenvertaisista osapuolista, joilla on toisiaan täydentää osaamista ja resursseja. Kyseessä ei siis ole yhden osapuolen ylivalta. Kumppanuus kohdistuu molemmille yhteiseen ja tärkeään haasteeseen tai kehittämiskohteeseen. Vastuu toiminnan kehittämisestä jakautuu kaikille osapuolille. Kumppanit tarvitsevat ajantasaista palautetta toimintansa tuloksista ja häiriöistä, jotta ne voivat arvioida tuloksia ja toimintatapojaan mahdollisimman nopeasti ja kriittisesti sekä muokata niitä tarvittaessa uudelleen. TILAAJA-TUOTTAJAMALLI Ohjausjärjestelmä ja organisaatiomuoto, jossa johdon (kunnan tai kaupungin valtuusto, hallitus, kaupungin johto) tai sen valtuuttaman tilaajan ja tuottajan roolit on eriytetty ja jossa niiden välistä toimintaa ohjataan keskinäisillä sopimuksilla. Tilaajana ja tuottajana voivat olla kunnan omat organisaatiot. Tuottajana voi olla myös kunnan ulkopuolinen organisaatio. Työvälineitä kuntapalvelujen uudistamiseen Monella kunnalla on jo kumppaninaan yksityisen sektorin yrityksiä tai järjestöjä. Kunnat ovat ulkoistaneet muun muassa sosiaalija terveyspalveluja, tietotekniikkapalveluja, rakentamista, jätehuoltoa sekä kiinteistöjen ja liikennealueiden hoitoa. OSTOPALVELUT Kunta hankkii palvelun kunnan oman organisaation ulkopuolelta, toiselta kunnalta, valtiolta tai yksityiseltä. Tämä on yleisin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömuoto. Ostopalveluissa voi olla kyse siitä, että kunta ostaa tarvittavat lisäpalvelut kunnan ulkopuoliselta tuottajalta tai siirtää mahdollisesti kokonaan jonkin palvelutuotannon toisen toimijan tuotettavaksi. Laki julkisista hankinnoista sääntelee kuntien ostopalvelujen kilpailuttamisen. PALVELUSETELI Kunnan rahoittamaa ja käyttötarkoitukseltaan etukäteen määriteltyä ostovoimaa (ei rahaa), jonka kuntalainen voi saada palvelun hankkimiseksi yksityisiltä markkinoilta. Kunta päättää palvelusetelistä ja antaa sen asiakkaalleen, joka valitsee kunnan hyväksymistä palveluntuottajista. Palveluntuottaja laskuttaa sovitun setelin määrän kunnalta. Mahdollisen oman osuuden asiakas maksaa suoraan palveluntuottajalle. 20 Muutoksesta menestyksen eväät EK

23 Palvelut uudistuvat kuntien ja yritysten yhteistyöllä ELINKAARIMALLI (Public Private Partnership, PPP) Elinkaarimalli on rakennusinvestoinnin ja siihen liittyvän palvelun hankintatapa, jossa yksityinen palveluntuottaja tai -tuottajat vastaavat yhdellä sopimuksella hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta sekä palveluista tietyn ennalta sovitun ajan. Mallissa riskit kohdistetaan sille sopimuskumppanille, joka voi parhaiten estää tai minimoida niiden toteutumisen. Sopimukseen voi kuulua myös käyttäjäpalveluja, julkisia palveluja ja rahoituksen hankkimista. HENKILÖSTÖVUOKRAUS Henkilöstövuokrauksessa työntekijä tekee työtä toisen yrityksen tai kunnan hyväksi ja tämän työnjohtooikeuden alaisena, mutta työnantajuus säilyy henkilöstöpalveluyrityksellä. Henkilöstövuokrausta käytetään pääasiassa tilanteissa, joissa tarvitaan tilapäistä työvoimaa kuten esimerkiksi erilaiset projektit ja sijaisuudet (sairauslomat, perhevapaat ja lomat) sekä erilaiset ruuhkahuiput tai sesongit. Työntekijöitä vuokrataan kaikkiin ammatteihin käytännön töistä aina asiantuntija- ja johtotasolle saakka. Kuntasektorilla henkilöstövuokrausta käytetään muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluissa, toimistopalveluissa sekä ruokapalveluissa. ULKOISTAMINEN Organisaatio siirtää sopimuksella toiselle tuottajaorganisaatiolle toiminnan, joka aiemmin on tuotettu itse. Ulkoistamisella tarkoitetaan julkisen palvelun järjestämistä ostamalla palvelu yksityiseltä sektorilta tai toiselta julkisen sektorin tuottajalta. Kuntien tuottamien palvelujen ulkoistaminen ei tarkoita kunnan luopumista järjestelmän rahoituksesta, valvonnasta, ohjauksesta tai muista viranomaistehtävistä. YKSITYISTÄMINEN Toiminnan myymistä kokonaan yksityiselle sektorille. Julkinen sektori myy yksityistämisessä omistusoikeutensa organisaationsa osaan ja siirtää samalla kyseisen palvelutuotannon yksityisen sektorin tehtäväksi. Samalla myös yksikön rahoitus, vastuu tehtävän hoitamisesta, palvelun laadusta, valvonnasta ja muista aiemmista tehtävistä siirtyy yksityiselle sektorille. Yli kolmannes (36 %) Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyrityksistä myy palveluja kunnille. EK Muutoksesta menestyksen eväät 21

24 Palvelut uudistuvat kuntien ja yritysten yhteistyöllä Ostaminen on taitolaji Kuntien tulisi laatia palvelustrategiansa pohjalta han kintaohjeet, joissa määritellään yksityiskohtaisesti palveluhankintojen periaatteet ja päätöksentekijät. Selkeä päätöksentekoprosessi takaa onnistuneen hankinnan. Hankintaprosessin keskeyttäminen ja valitukset lopullisesta päätöksestä eivät ole kenenkään etu. Valmistelu- ja taustatyö pitää tehdä huolella, ennen kuin hankintaprosessi aloitetaan. Palvelujen ostaminen vaatii osaamista. Sen vuoksi hankintaosaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota henkilöstön kouluttamisessa ja kehittämisessä. Lisäksi tarvitaan sisäisten prosessien ja rakenteiden kehittämistä. Kunnan henkilöstön muutosvalmennus tukee yhteistyön onnistumista. Kunnan tulee huolehtia siitä, että erilaisilla ja erikokoisilla tuottajilla niin suurilla yrityksillä kuin pk-yrityksillä ja järjestöillä on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin. Näin varmistetaan tarjonnan monipuolisuus, laadukkuus, kustannustehokkuus ja markkinoiden kehittyminen. Yksityisellä sektorilla on monilla aloilla laadittu eettiset pelisäännöt toimintatavoista. Vuonna 2008 julkisen hankintojen kilpailutuksista tehtiin ilmoitusta. Samana vuonna markkinaoikeuteen saapui 451 julkisten hankintojen tapausta. Tuomioistuimeen päättyy siis vain murto-osa. Kuntalaisille ostetut sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveystoimen ostot yksityisiltä yhteensä 1,47 mrd Muut 6 % Erikoissairaanhoito 10 % Perusterveydenhuolto 9 % Päihdehuolto 4 % Lasten päivähoito 5 % Lastensuojelun laitos- ja perhehoito sekä muut lasten ja perheiden palvelut 21 % Vammasiten laitospalvelut ja työllistäminen 3 % Vanhusten laitospalvelut 6 % Kotipalvelu 2 % Muut vanhusten ja vammaisten palvelut: päivähoito, palvelukeskukset, palvelutalot, ryhmäkodit, asumispalvelut 34 % Yksityinen sektori voi tarjota kunnille vielä paljon yhteistyötä peruspalvelujen järjestämisessä. Lähde: Tilastokeskus Tiedot vuodelta Muutoksesta menestyksen eväät EK

25 Palvelut uudistuvat kuntien ja yritysten yhteistyöllä Case Karjaa vaihtoi monopolin neljään palveluntuottajaan Noin asukkaan Karjaa järjesti tarjouskilpailun terveyspalveluistaan tammikuussa Karjaa Keskustelimme etukäteen kymmenen palveluntarjoajan kanssa. Halusimme kuulla uusista ideoista ja tavoista tuottaa palveluja, perusturvajohtaja Bjarne Bolin kertoo. Folkhälsan on vastannut Karjaan koko terveydenhuollosta ja vanhustenhuollosta vuodesta Kaupungin tuottamien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset alkoivat tuolloin kasvaa rajusti, mikä ajoi muutokseen. Karjaa käyttää terveydenhuoltoon ja vanhustenhuoltoon vuodessa 8 9 miljoonaa euroa. Uusi sopimus tehdään viideksi vuodeksi, joten kyseessä on merkittävä, lähes 50 miljoonan euron hankinta. Mietimme tarkkaan, miten kilpailutus on parasta hoitaa. Päädyimme kolmeen erilliseen hankintaan. Terveyspalvelut kilpailutettiin kolmessa osassa: terveyskeskustoiminta, vanhusten pitkäaikaishoito ja asumispalvelut sekä kotihoito tukipalveluineen. Näin saatiin mukaan enemmän tarjoajia ja varmasti parasta mahdollista laatua. Jo nyt tiedämme säästävämme edelliseen sopimuskauteen verrattuna euroa vuositasolla. Lisäksi aiemman monopolin sijaan palveluntuottajia on nyt useita, Bolin sanoo. Halusimme kuulla uusista ideoista ja tavoista tuottaa palveluja. Terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen tuottajaksi Karjaa valitsi Mehiläisen. Vanhusten asumispalvelut tuottaa MedOne. Kotipalvelu, kotisairaanhoito, päiväkeskustoiminta ja kotihoidon tukipalvelut ostetaan Carema Hoivapalveluilta. Folkhälsanin vastaa vanhusten vuodeosasto- ja laitospaikoista. Kustannuslaskenta kuntoon, tilaaja-tuottajamalli käyttöön Kunnan onnistunut johtaminen ja talouden ohjaus edellyttävät tarkkaa kustannuslaskentaa. Ainoastaan sen avulla kuntapäättäjät voivat vertailla palvelujen erilaisten tuotantotapojen hintoja. Jotta vertailu olisi oikeudenmukainen, kunnan pitää laskea omalle tuotannolleen todellinen hinta, jossa ovat mukana myös kaikki piilevät kulut. Kunnan organisaatio on hyvä jakaa palvelun tilaajaan ja tuottajaan. Tilaaja tuotteistaa palvelunsa, ja tilaamisesta tehdään keskinäiset sopimukset. Näin edistetään koko organisaation tehokkuutta ja palvelujen laatua. Tilaaja-tuottajamallin käyttöönotto ei vielä merkitse ostopalvelujen käyttöä. Se helpottaa uusien palvelumallien hyödyntämistä, mutta tekee ennen kaikkea kunnan organisaation läpinäkyvämmäksi ja auttaa kustannusten seurannassa. Useimmissa kaupungeissa, jotka ovat ottaneet mallin käyttöönsä, kustannustehokkuus on parantunut. EK Muutoksesta menestyksen eväät 23

26 Palvelut uudistuvat kuntien ja yritysten yhteistyöllä Muutos vaatii taitoa, tietoa ja tahtoa Muutostilanteissa syntyy helposti uhkakuvia ja pelkoja. Kuntalaisetkin saattavat kokea asiakkaina ja kunnan työntekijöinä palvelujen uudistamisen uhaksi. Muutosvastarintaa esiintyy aina, ja sitä voidaan lievittää avoimella tiedottamisella. Onnistunut muutos vaatii hyvää johtamista. Muutoksesta on tärkeää kertoa asiakkaille ja henkilöstölle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yksityisellä sektorilla kilpailukykyinen työmarkkinajärjestelmä Yksityiset palveluntuottajat harjoittavat liiketoimintaa oman osaamisensa ydinalueella. Yritysten toimintaprosessit, johtamisjärjestelmät ja henkilöstön kehittäminen on räätälöity juuri tätä toimintaa palvelevaksi. Työmarkkina-asioissa yksityisiä palveluntuottajia edustavat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenliitot, joihin palveluyritykset ovat järjestäytyneet toimialoittain. Kullakin toimialalla on voimassa eri ammattiliittojen kanssa solmitut alakohtaiset työehtosopimukset, jossa määritellään työehdot, kuten palkkaus ja työaikajärjestelmät. Yksittäiset työehdot poikkeavat kunta-alan sopimusehdoista, mutta kokonaisuutena ne vastaavat tasoltaan toisiaan. Työehtosopimuksia kehitetään jatkuvasti ottamaan yhä paremmin huomioon työnantajan ja henkilöstön tarpeita. Suunta on kohti joustavia työaikamalleja esimerkiksi työaikapankkien hyödyntämistä ja kannustavaa palkkausta. Kun palveluntuottaja vaihtuu, kunnan kannattaa panostaa henkilöstöasioihin. Ulkoistaminen vaatii hyvää muutosjohtamista. Ratkaisujen löytymiseen tarvitaan avointa tiedottamista, yhteistyötä ja lainsäädännön tuntemusta. Työ ei lopu ulkoistamalla, vaan työpaikat siirtyvät julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille. Muutosten henkilöstövaikutukset on arvioitava huolellisesti etukäteen. Ratkaisujen työoikeudellinen luonne, vaikutukset työntekijöiden työsuhteisiin ja työehtoihin sekä lain edellyttämät neuvotteluvelvoitteet on selvitettävä, jotta muutosprosessi voidaan toteuttaa oikein ja hallitusti. 24 Muutoksesta menestyksen eväät EK

27 Palvelut uudistuvat kuntien ja yritysten yhteistyöllä Case Kirkkonummi ratkaisi ruokahuollon lisätarpeen ulkoistamalla Kirkkonummen kunta ulkoisti osan ruokapalveluistaan Blue Kirkkonummi Service Partners -yritykselle elokuussa Kunnassa haluttiin oppia uutta ja vertailla eri tavalla tuotettujen palvelujen toimivuutta. Palvelujen ostaminen yksityiseltä sektorilta onnistui vaivatta, sillä voimakkaasti kasvavana kuntana Kirkkonummi pystyi siirtämään kilpailutettavien kohteiden entisen henkilöstön muihin toimipisteisiin. Kilpailutusprosessi teetti paljon töitä, mutta huolellisuus kannatti. Sopimukseen kirjattiin kaikki yksityiskohdat ja myös vastuiden jakamisesta sovittiin kirjallisesti. Sopimus pitää tehdä riittävän pitkäksi ajaksi, jotta palvelua pystytään kehittämään kunnolla. Ruokahuollossa kaksi kolme vuotta mahdollisine lisävuosioptioineen on suositeltava, Kirkkonummen ruokapalvelupäällikkö Toini Linnanmäki selvittää. Ostosopimus tehtiin kahdeksi vuodeksi, ja se sisälsi yhden vuoden option, joka myös otettiin käyttöön. Lisävuoden mahdollisuus kannustaa yritystä kehittämään toimintaansa, mistä myös palveluja ostava kunta hyötyy, Blue Service Partnersin toimitusjohtaja Tuula Lasander korostaa. Työ ei hävinnyt ulkoistamisella kunnasta mihinkään. Ulkoistamisen seurauksena päiväkotilapset eivät suinkaan vieraannu ruuan valmistuksesta, vaan heidän kanssaan voidaan esimerkiksi paistaa pullaa tai heille voidaan järjestää maistiaisia ja ruuantunnistuskilpailuja. Ruokahuollon henkilökuntaa on vieraillut myös koulujen vanhempainilloissa. Luokissa pidetyillä makuraadeilla on kerätty oppilailta suoraa palautetta ja mieliruokatoiveita. Näin kuuntelemme asiakasta, Lasander kertoo. Kaikki Blue Service Partnersin Kirkkonummen kunnan kohteiden työntekijät ovat kirkkonummelaisia. Työ ei siten hävinnyt ulkoistamisen myötä kunnasta mihinkään. Sosiaaliturva säilyy työnantajan vaihtuessa Julkisella ja yksityisellä sektorilla tehtävä työ on sosiaaliturvaltaan pääosin samassa asemassa. Sairaus- ja työttömyyspäivärahat sekä tapaturman ja ammattitaudin takia maksettavat ansionmenetyskorvaukset ovat samat, olipa työnantajana julkinen sektori tai yksityinen yritys. Joissakin tapauksissa kunnallisen työeläkejärjestelmän eläke-etuudet ovat jonkin verran paremmat kuin yksityisen sektorin. Työntekijöiden siirtyessä kunnan palveluksesta yksityiselle sektorille voidaan sopia siirtyvien työntekijöiden eläketurvan säilyttämisestä tai eron kompensoimisesta muulla työsuhde-edulla. EK Muutoksesta menestyksen eväät 25

28 Vastuullinen talouden hoito ja hyvä hallinto Kestävä kuntatalous on hyvinvoinnin perusta Kunnanvaltuustoilta odotetaan rohkeita tulevaisuuden ratkaisuja, jotka voivat kirpaista lyhyellä aikavälillä joskus kipeästikin. Kuntien verokertymä on kasvanut hyvän yleisen talouskehityksen ansiosta selvästi viime vuosina. Myös valtionosuudet ovat lisääntyneet. Siitä huolimatta lukuisat kunnat ovat nostaneet veroprosenttejaan. Kymmenessä vuodessa keskimääräinen prosentti on noussut yhdellä prosenttiyksiköllä, ja nyt se on jo ennakkotietojen mukaan 18,59. Yksityishenkilöt maksoivat kunnallisveroa vuonna 2007 noin 14 miljardia euroa ja kiinteistöveroa vajaa yksi miljardi euroa. Yhteisövero tuotti kunnille lähes 1,5 miljardia euroa. Valtionosuuksia maksettiin vuonna 2008 runsaat 46,3 miljardia euroa. Lähes puolet kuntien tuloista kertyy veroista, valtaosin kunnallisverosta, mutta myös kiinteistöveron ja yhteisöveron merkitys tulonlähteenä on kasvanut. Valtionosuuksilla katetaan budjeteista noin kuudennes. Veronkorotuksia pidetään usein helpoimpana tienä miinukselle painuneen kuntatalouden tasa- painottamiseksi. Veroprosentit nousevat kuitenkin paikoitellen jo niin korkeiksi, ettei korotusvaraa enää ole. Vuonna 2009 vain 12 prosentilla kunnista on positiiviinen vuosikate. Negatiivinen vuosikate tarkoittaa, ettei kunnan tulorahoitus riitä edes juokseviin menoihin. Talouden vakauttamiseen tarvitaan uutta ajattelua. On kehitettävä aktiivisesti uusia toimintamalleja, joilla voidaan turvata laadukkaat palvelut kuntalaisille aiempaa pienemmillä kustannuksilla. Lähes puolet kuntien menoista käytetään sosiaali- ja terveystoimeen (47 prosenttia kokonaismenoista) sekä opetus- ja kulttuuritoimeen (23 prosenttia). Kuntasektorin yhteenlasketut menot olivat vuonna 2007 noin 34 miljardia euroa. Se on noin kolme neljäsosaa valtion budjetin kokoon verrattuna! Siten ei ole yhdentekevää, millaisia ratkaisuja kuntapäättäjät tekevät. Päätökset vaikuttavat paitsi kuntalaisiin, myös koko kansantalouteen. Kunnallisiin luottamustehtäviin valittujen tuleekin kantaa pitkäjänteistä vastuuta kotikuntansa taloudesta ja sitä kautta koko Suomen hyvinvoinnista. 26 Muutoksesta menestyksen eväät EK

Kuntien avainhetki. Muutoksesta menestyksen eväät

Kuntien avainhetki. Muutoksesta menestyksen eväät Kuntien avainhetki Muutoksesta menestyksen eväät Kuntien avainhetki Muutoksesta menestyksen eväät Sisältö Esipuhe 3 Kuntien uusi rooli: monitoimijasta kapellimestariksi 4 Mitä yrityksillä on tarjota kuntalaisille

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Kuntatalouden näkymät elinkeinoelämän näkökulmasta. Aluepäällikkö Jarmo Immonen 12.9.2011

Kuntatalouden näkymät elinkeinoelämän näkökulmasta. Aluepäällikkö Jarmo Immonen 12.9.2011 Kuntatalouden näkymät elinkeinoelämän näkökulmasta Aluepäällikkö Jarmo Immonen 12.9.2011 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä 27 jäsenliittoa

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Osaamista yhteistyöhön - Yksityinen palvelutarjonta kuntien palvelukapasiteetin kehittäjänä

Osaamista yhteistyöhön - Yksityinen palvelutarjonta kuntien palvelukapasiteetin kehittäjänä Osaamista yhteistyöhön - Yksityinen palvelutarjonta kuntien palvelukapasiteetin kehittäjänä Pekka Lindeman ISS Palvelut Oy EK-elinkeinopäivä 28.04.2005 Lahti Aihealueet Väestön ikääntyminen edellyttää

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO JULKISEN JA YKSITYISEN YHTEISTYÖ VAIKUTTAVAT TOIMINTAMALLIT SOTE PALVELUIDEN ARVOVERKOSTOISSA (JYVÄ) JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO Martti

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys. Lahti 23.4.2013

Kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys. Lahti 23.4.2013 Kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Lahti 23.4.2013 Toimintaympäristö muuttuu Elinkeinorakenteen muutos kiihtyy» mm. Euroopan hitaan kasvun, globalisaation, teknologia- ja ikärakennemuutoksen sekä energia-

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Kuntamarkkinat Juha Myllymäki Johtava lakimies Juha Myllymäki 12.9.2012 Ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista hankinnoista» Juha Myllymäki, johtava lakimies Hankintadirektiivien

Lisätiedot

HYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013

HYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013 HYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013 Kilpailukykyä ja uusia palveluja hyvinvointialan yritysten osaamista vahvistamalla Toimijoiden esittely 2 Tuija Rantala, LPKKY Hallintotieteiden maisteri Projektitehtävissä

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien ulkoisista hankinnoista

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien ulkoisista hankinnoista Laskelma kuntien ja kuntayhtymien ulkoisista hankinnoista vuosina 2000- mrd. euroa: 2000 2011 muutos-%: 11-12 12-13 00-13 keskim./v Käyttötaloushankinnat yht. 6,00 13,40 14,16 14,67 5,7 3,6 7,1 - Aineet,

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Yrittäjyys suomalaisessa yhteiskunnassa

Yrittäjyys suomalaisessa yhteiskunnassa Yrittäjyys suomalaisessa yhteiskunnassa Oulu 5.9.2012 Toimitusjohtaja Jussi Järventaus 6.9.2012 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2010 Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri Yhteensä 318 951 yritystä sisältäen

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu

Lisätiedot

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot