Kuntatalouden näkymät elinkeinoelämän näkökulmasta. Aluepäällikkö Jarmo Immonen

Transkriptio

1 Kuntatalouden näkymät elinkeinoelämän näkökulmasta Aluepäällikkö Jarmo Immonen

2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä 27 jäsenliittoa Noin jäsenyritystä, joista 96 % pk-yrityksiä Yli 70 % Suomen BKT:stä Yli 95 % maamme viennistä Noin työntekijää Ylivertainen osaaminen ja tieto elinkeinoelämästä 2

3 Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK:n toiminta-ajatus EK rakentaa yrityksille maailman parhaat toimintaedellytykset 3

4 EK:n aluetoiminta 4 aluetoimistoa: Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu Vaikuttaminen yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi mm. vaikuttamalla alueellisiin innovaatiojärjestelmiin ja suuntaamalla alueen koulutus- ja työvoimapolitiikkaa 15 yritysjohtajista koostuvaa aluejohtokuntaa Varmistavat alueiden äänen välittymisen Helsinkiin Tarjoavat korkean tason vaikutuskanavan alueilla 4

5 Yleistä taloudesta

6 52 50 Valtiontalouden tulot ja menot ilman sijoituksia Liukuva vuosisumma, mrd. euroa Tulot Menot Lähde: Valtiokonttori /valt1/jka/EKI Talousgraafit

7 Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä, % bkt:sta Julkisyhteisöt yhteensä Valtionhallinto Paikallishallinto Sosiaaliturvarahastot Lähde: Tilastokeskus /valt5/jka/EKI Talousgraafit

8 85 80 Työllisyysaste, % Työvoimatiedustelu Koko Suomi 67,8 % Etelä-Savo 63,8 % Pohjois-Savo 63,7 % Pohjois-Karjala 61,6 % 75 Työllisyysaste Kausitasoitettu aikasarja Lähde: Tilastokeskus /tyot7/jka/EKI Talousgraafit

9 Kysynnän päätekijät Vol.indeksi 1990=100, kausitas Vienti Kulutus Kysyntä Investoinnit Lähde: Tilastokeskus /kokn3/jka/EKI Talousgraafit

10

11 ARVIOT KUNTIEN YRITYSILMASTOSTA EK yritysilmastoselvitys 2010

12 YLEINEN YRITYSILMASTO (Kaikki vastaajat, ka. 3,05) Kuntien yrittäjyystuntemus kohtuullisen hyvä, tulevaisuuden ennakoinnissa puutteita Kunta luo yritystoiminnalle hyvät edellytykset 3,18 Kunnassa ymmärretään, että yritysten menestys on hyvinvoinnin paras rakennuspuu 3,17 Kunnalla on yrittäjyysmyönteinen maine 3,05 Kunta toteuttaa tuloksellista elinkeinopolitiikkaa 2,97 Kunnan elinkeinopolitiikassa tunnistetaan yritysten tulevaisuuden menestystekijät 2,89 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Keskiarvo (asteikko 1-5) 12

13 PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS (Kaikki, ka. 2,90) Yritysten tarpeet huomioidaan osin päätöksenteossa, mutta päätösten yritysvaikutukset jäävät usein selvittämättä Kunnassa ymmärretään alueen yritysrakenteen aiheuttamat tarpeet päätöksenteossa 2,98 Yrityksiä koskevat asiat hoidetaan kunnassa riittävän tehokkaasti 2,91 Kunta osallistuu joustavasti yrityksen tilatarpeiden järjestämiseen 2,90 Kunnan päätöksenteossa otetaan yritysvaikutukset hyvin huomioon 2,83 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Keskiarvo (asteikko 1-5) 13

14 YRITYSTOIMINNAN KANNUSTEET (Kaikki, ka. 2,65) Aloittava yritystoiminta huomioitu, rahoitusjärjestelyissä yritykset eivät saa paljoa tukea Kunta edistää aloittavien yritysten toimintaa 2,94 Kunta huolehtii toimivien yritysten olosuhteista 2,68 Kunta edistää tasapuolisesti kaikkien toimialojen yritystoimintaa 2,56 Kunta edesauttaa yritysten rahoitusjärjestelyiden toteuttamista aktiivisesti 2,44 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Keskiarvo (asteikko 1-5) 14

15 PALVELUT JA PALVELURAKENTEET (Kaikki, ka. 2,67) Julkisten hankintojen toimivuuteen ja julkisten palveluiden uudistamiseen enemmän huomiota, yksityisiä palveluntuottajia ei hyödynnetä riittävästi Kunta järjestää julkiset palvelut riittävän joustavasti yritysten tarpeiden näkökulmasta 2,77 Kunta toteuttaa julkiset hankinnat niin, että yritysten on mielekästä osallistua tarjouskilpailuihin 2,67 Kunta auttaa yrityksiä saamaan osaavaa työvoimaa 2,65 Kunta hyödyntää yksityisiä palveluntuottajia riittävästi palvelurakenteiden uudistamisessa 2,59 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Keskiarvo (asteikko 1-5) 15

16 Menestyvä kunta

17 Kunta yritysten toimintaympäristönä Mitä yritykset tarjoavat kunnille? Yritykset luovat työpaikkoja ja toimeentuloa kuntatalouden perusta Potentiaalia elinkeinorakenteen monipuolistamiseen Osaamista ja tietotaitoa Uudenlaisia palveluja ja innovatiivisia toimintatapoja Kestävää kehitystä ja vastuullista toimintaa Innovatiivisia ja ekotehokkaita tuotteita ja palveluja 17

18 Kunta yritysten toimintaympäristönä Millä eväillä menestykseen? Ennakoiva ja kannustava elinkeinopolitiikka Kunnan roolin kirkastaminen: edellytysten luoja, yhteistyökumppani Kuntien oman liiketoiminnan tarve tarkoin harkittava tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille kunnassa toimijoille kunnan liikelaitosten rooli ja merkitys markkinoille arvioitava Pitkäjänteinen elinkeinostrategia (+ palvelu- ja henkilöstöstrategia) Yrittäjyys ja yrityspalvelut Valtion, kuntien ja yksityisten yrityspalveluiden toiminnan yhteen kytkeminen Asiakaslähtöiset, asiantuntevat ja tasalaatuiset viranomaispalvelut Kuntien kehittämisyhtiöt keskeisessä roolissa Tehokas maankäyttö, riittävä asuntotarjonta ja hyvät liikenneyhteydet Yritykset huomioon ottava kaavoitus: alueet yritysten tarvitsemille toiminnoille ja kasvulle Tiivis yhdyskuntarakenne: yhdistää työpaikat, asumisen, liikkumisen ja palvelut toimivaksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi Riittävä asuntotarjonta: aktiivinen ja ennakoiva tonttitarjonta, monipuolinen asuntotuotanto Hyvät yhteydet: sujuvat ja toimintavarmat yritysten logistiset yhteydet, hyvät työmatkaliikenteen yhteydet, ml. joukkoliikenne suurimmissa kaupungeissa 18

19 Kunta yritysten toimintaympäristönä Millä eväillä menestykseen? Konkreettisia toimia sähköisiin palveluihin Mm. tietojärjestelmien yhteentoimivuutta valtakunnan tasolla Kunnat etulinjaan sähköisen asioinnin edistämisessä Työelämälähtöinen koulutus Työelämälähtöisyys ja -läheisyys ytimeksi ja yhteistyötä tiivistettävä Kuntien koulutuspalvelumarkkinoita avattava Tapausesimerkki yhtiömuotoinen julkinen-yksityinen ammattikorkeakoulu Kasvua edistävä työvoimapolitiikka Kunnan työvoimastrategia: perustuttava niukkenevan työvoiman tilanteeseen ei kilpailua yritysten kanssa Kunnan toiminnan tehostaminen: milloin tarvitaan omaa työvoimaa ja milloin voidaan käyttää yksityistä sektoria apuna? 19

20 Yritys ja kunta yhteistyössä palvelujen uudistamisessa Miksi verkottua yksityisen sektorin kanssa? Kunta ei voi olla enää osaaja kaikilla saroilla on keskityttävä ydintoimintoihin Yritysten innovaatiot ja uudet toimintamallit yhteistyöllä myös kunnan hyödyksi Yhteistyö on mahdollisuus myös kehittää kunnan omaa toimintaa - veroeuroja säästyy Asiakaslähtöisyys lisääntyy: kuntalainen = kuluttaja Yritysten rooli ja potentiaali; monimuotoisuus, vaihtoehdot yms. Sosiaali- ja terveyspalvelut, tekninen toimiala (kiinteistönhoito, rakentaminen), kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu, ruokapalvelut, opetus, tieto- ja viestintätekniikka, ympäristöpalvelut (jätehuolto, vesihuolto) - mahdollisuuksia on monia Uusia avauksia yhteistyökentällä esim. kaavoitus (tapausesimerkki) Työkaluja: mm. ostopalvelut, palveluseteli, elinkaarimalli, henkilöstövuokraus ja rekrytointi Mitä kunnalta odotetaan kumppanuuden edistämiseksi Palvelujen tuottajasta palvelujen järjestäjäksi ja kehittäjäksi Palvelustrategia viestinä markkinoille Tilaaja tuottajamalli käyttöön Hankintaosaamiseen panostettava voimakkaasti 20

21 Kuntatalous ja hyvä hallinto Miten päästään hyvin hoidettuun kuntatalouteen? Hyvän kuntatalouden pohjana on aina suotuisa yleinen talouskehitys! Elinkeinoelämän menestys luo pohjaa myös hyville kunnallisille palveluille Kuntasektorin henkilöstön kehitys, ikääntymisen vaikutus henkilöstötarpeeseen jatkossa kunnan rooli työnantajana ja kilpailu elinkeinoelämän kanssa osaajista välttämätöntä tehostaa toimintaa ja pienentää rekrytointitarvetta Mikä on kuntapäättäjien rooli muutoksen tekijöinä? Menestyvä kunta tarvitsee muutosvaltuuston on uskallettava tehdä tulevaisuuden kannalta rohkeita ratkaisuja ammattijohtajia kunnanhallituksiin kuntapäättäjän kaksoisrooli omistajaohjauksen hyvät käytänteet otettava muutosjohtamisen työvälineeksi (Kunta CG ja omistajaohjaus) yritysjohtajia kunnalliseen päätöksentekoon yksityisen sektorin ääni kuuluville kunnallisessa päätöksenteossa 21