SIEMENS SIMATIC S7-CPU212 LADDER- OHJELMOINTI INFORMAATIOTA OHJELMOITAVAN LOGIIKAN RAKENNE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIEMENS SIMATIC S7-CPU212 LADDER- OHJELMOINTI INFORMAATIOTA OHJELMOITAVAN LOGIIKAN RAKENNE"

Transkriptio

1 utomaatio S7-PU22 INFORMTIOT Sivu SIEMENS SIMTI S7-PU22 LDDER- OHJELMOINTI INFORMTIOT OHJELMOITVN LOGIIKN RKENNE KESKUSYKSIKKÖ 230 V Työ TULO - Ohjelma YKSIKKÖ muisti muisti Väyläsysteemi LÄHTÖ - YKSIKKÖ ERIKOIS- YKSIKKÖ VIRT- LÄHDE PU Systeemimuisti Logiikka muodostuu seuraavaäköisestä raketeesta POWER SUPPLY; TEHOLÄHDE; logiika 'aivoje' omaa käyttöö varattu virtalähde PU; PROSESSORI; KESKUSYKSIKKÖ, jossa sijaisevat mm systeemiohjelmamuisti, pääprosessori, systeemiohjelma työtila muisti, ohjelmamuisti (varsiaise logiikka-ohjelmakoodi talleus) ja työmuisti; (varsiaise logiikkaohjelma suorittamise tarvitsema tila) INPUTS; TULOT; Sovellutukse vaatima määrä digitaalitulomoduleja OUTPUTS; LÄHDÖT; Sovellutukse vaatima määrä digitaalilähtömoduleja USSYSTEM; VÄYLÄSYSTEEMI; logiika sisäiste toimitoje väylä, joka avulla pääprosessori huolehtii logiika eri osie välisestä tiedo siirrosta, kute tulokortilla oleva tuoree tiedo vieti PU: käyttöö käyttäjä ohjelmoimaa ohjelmaa suorittaessaa tai vastavasti logiikkaohjelma edellyttämie lähtöje asettamisee tarvittava tiedo vieti lähtömodulille SPEIL; ERIKOIS; Sovellutukse vaatimat mahdolliset erikoiskortit ja modulit (esim. aalogiatulo tai aalogialähtömoduli tai pulssilaskuri-, servo- tai paikoitusmoduli tai vaikkapa kommuikaatioo liittyvä erikoismoduli) s7_200_ifoa.doc EDUSERVER Kalevi Koivuviita

2 utomaatio S7-PU22 INFORMTIOT Sivu 2 Logiika ohjelma toimiasta SYKLINEN KIERTO Tulot E Lähdöt Tulot O P SP P E Lähdöt E OHJELMN TYYPILLINEN KIERTOIK ON YLEENSÄ VÄLILLÄ 2-0 millisekutia KÄSKYKNT LOOGINEN J-PORTTI VSTIN JOHDINKVIO & TOTUUSTULUKKO J s7_200_ifoa.doc EDUSERVER Kalevi Koivuviita

3 utomaatio S7-PU22 INFORMTIOT Sivu 3 KÄSKYKNT LOOGINEN TI-PORTTI VSTIN JOHDINKVIO TOTUUSTULUKKO TI Esimerkki EI: KÄYTÖSTÄ Esimerkissä o "" eli tosi, jos o "" eli kysytty tila o tosi tai o "0" eli kysytty tila o tosi NEGTIO & D TOTUUSTULUKKO EI D 0 0 SET-RESET PITOPIIRI S R S5 S R S7 VSTIN JOHDINKVIO TOIMINT KVIO PITO-PIIRI SET RESET TIL Pitopiiri asettuu SET-tiedo ousevalla reualla ja ollautuu RESET-tiedo ousevalla reualla Jos molemmat voimassa reset tutkitaa viimeksi s7_200_ifoa.doc EDUSERVER Kalevi Koivuviita

4 utomaatio S7-PU22 INFORMTIOT Sivu 4 Kosketikaavio tava käskykata Ladder Istructio Set Kosketikaavio (LD) käskyt o orgaisoitu samatyyppiste käskyje ryhmii Vahveetut toimitoryhmät muodostavat peruskäskykaa, joide avulla yli 90 % kaikista ohjelmoititehtävistä pystyy toteuttamaa. Logiikkaohjelmoii kurssit keskittyvät juuri äihi osa-alueisii vaikkaki koko muuki käskysarja käydää kevyesti läpi KESKEISET KÄSKYKNT_LUEET Kosketitulot (Digitaalitulot) Lähtökelat (Digitalilähdöt) jastimet ja laskurit Ohjelma kotrolli Loogiset operaatiot Viivat Jaksollise toimia ohjaus apum. otacts Output oils Timers / outers Program otrol Logical Operatios Lies Sequetial otrol Relays LISÄKSI ON SPEILTRKOITUKSIIN KÄSKYJÄ SEURVIIN TEHTÄVIIN Matematiikka/Kasvattam./Vähetämie Math / Ic / Dec Siirto/Sivutt.siirto/Pyörittäm./Täyttö Move / Shift / Rotate / Fill Taulukko/Etsi Table / Fid Muuokset (lukujärjestelmät) oversio Suuropeus toimiot High Speed Operatios Keskeytykset/Kommuikaatio Iterrupt / ommuicatios Reaaliaikakello Real Time lock s7_200_ifoa.doc EDUSERVER Kalevi Koivuviita

5 utomaatio S7-PU22 INFORMTIOT Sivu 5 Kosketitulot (mm Digitaalitulot) otacts = bittiosoite jollaki muisti tai I/O-alueella (I, Q, M, SM, S, T,, V) V = tavuosoite jollaki muisti tai I/O-alueella (EI etumerkkiä) (V, I, Q, M, SM, S,, ostat, *VD, *) VW = saaosoite jollaki muisti tai I/O-alueella (etumerkki) (VW, T,, IW, QW, MW, SMW, SW,, IW, ostat, *VD, *) VD = kaksoissaaosoite jollaki muisti tai I/O-alueella (etumerkki) (VD, ID, QD, MD, SMD, SD,, H, ostat, *VD, *) DIGITLITULO TIEDOT J LOOGISET TULOTIEDON TPN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVT Normally Ope Normally losed Sulkeutuva kosketi vautuva kosketi Normally Ope Immediate Normally losed Immediate Välittömästi sulkeut. kosk. Välittömästi avaut. kosk. I I == yte Tavuvertailu; yhtäsuuria? >= yte Tavuvertailu; suurempi yhtäsuuri? <= yte Tavuvertailu; pieempi yhtäsuuri? == Iteger Saavertailu; yhtäsuuria? >= Iteger Saavertailu; suurempi yhtäsuuri? <= Iteger Saavertailu; pieempi yhtäsuuri? V == V2 V >= V2 V <= V2 VW ==I VW2 VW >=I VW2 VW <=I VW2 s7_200_ifoa.doc EDUSERVER Kalevi Koivuviita

6 utomaatio S7-PU22 INFORMTIOT Sivu 6 == Double Word Kaksoissaavertailu; yhtäsuuria? >= Double Word Kaksoissaavertailu; >=? <=Double Word Kaksoissaavertailu; <=? == Real Reaalilukuvert.; yhtäsuuria? >= Real Reaalilukuvertailu; >=? <= Real Reaalilukuvertailu; <=? VD ==D VD >=D VD <=D VD ==R VD >=R VD <=R Not Ei-toimita; tiedo ivertoiti NOT Positive Trasitio Negative Trasitio Nouseva reua pulssi Nouseva reua pulssi P N s7_200_ifoa.doc EDUSERVER Kalevi Koivuviita

7 utomaatio S7-PU22 INFORMTIOT Sivu 7 DIGITLILÄHDÖT Output Output Immediate oil (suora) lähtö (suora) välitö lähtö I Set set eli asetus-toimita S Set Immediate välitö set toimita S_I Reset reset eli ollaus-toimita R Reset Immediate välitö reset toimita R_I Output Output Immediate oil (suora) ivertoitu lähtö välitö ivertoitu lähtö NOT NOT I s7_200_ifoa.doc EDUSERVER Kalevi Koivuviita

8 utomaatio S7-PU22 INFORMTIOT Sivu 8 JSTIMET J LSKURIT Timer O Delay T37 IN TON jasti; päälletuloviive VW0 PT PT (word): VW, T,, IW, QW, MW, SMW, SW,, IW, ostat, *VD, * ms yksiköitä laskee ajasti T32 0 ms yksiköitä laskevat ajastiumerot T33 - T36 00 ms yksiköitä laskevat ajastiumerot T37 - T63 Timer Retetive O Delay T0 INTONR Sähkökatkossa tietosa säilyttävä päälletuloviive VW0 PT Txxx (word): PU 22: 0-3 PT (word): VW, T,, IW, QW, MW, SMW, SW,, IW, ostat, *VD, * ms yksiköitä laskee ajasti T0 0 ms yksiköitä laskevat ajastiumerot T - T4 00 ms yksiköitä laskevat ajastiumerot T5 - T3 out Up 0 U TU Ylös laskeva laskuri VW0 R PT xxx (word): PU 22: 0-63 PV (word): VW, T,, IW, QW, MW, SMW, SW,, IW, ostat, *VD, * out Up / Dow 48 UTUD Ylös/las laskeva laskuri VW0 D R PT xxx (word): PU 22: 0-63 s7_200_ifoa.doc EDUSERVER Kalevi Koivuviita

9 utomaatio S7-PU22 INFORMTIOT Sivu 9 Muuttujatyypeistä / Muuttuja-alueet I Discrete iputs (Erillis) digitaalitulot Q Discrete outputs (Erillis) digitaalilähdöt M Iteral memory bits Sisäiset muistibitit = apumuistit SM Special memory bits (SM0 - SM29 are read-oly) Erikoisapumuistibitit (SM0 - SM29 voidaa vai lukea) V Variable memory Muuttuja muisti T H Timer currets ad Timer bits jasti juoksevat ajat ja ajasti bitit outer currets ad outer bits Laskurit juoksevat arvot ja laskuri bitit High-speed couter currets Suuropeus laskuriarvot I alog iputs alogiatulot (mittaukset) Q alog outputs alogialähdöt (viestiohjaukset) ccumulator registers kkutyyppiset rekisterit eli lukuarvoje talleuspaikat s7_200_ifoa.doc EDUSERVER Kalevi Koivuviita

10 utomaatio S7-PU22 INFORMTIOT Sivu 0 S7-PU22 it (Tavu bitit) V I I Q M SM T S yte (Tavu) V I 0-7 Q 0-7 M 0-5 SM K (ostat, vakio) S 0-7 Word (Saa) VW T IW 0-6 QW 0-6 MW 0-4 SMW IW 0-30 QW 0-30 KW (ostat, vakio) SW 0-6 Muistityyppikohtaiset osoitealueet Double Word (Kaksoissaat) VD ID 0-4 QD 0-4 MD 0-2 SMD H 0 KD (ostat) SD 0-4 s7_200_ifoa.doc EDUSERVER Kalevi Koivuviita

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät 1. Yleistä SerIO on mittaus ja ohjaustehtäviin tarkoitettu prosessorikortti. Se voi ohjemistosta riippuen toimia itsenäisenä yksikkönä tai tietokoneen ohjaamana. Jälkimmäisessä tapauksessa mittaus ja ohjauskomennot

Lisätiedot

Opas toimilohko-ohjelmointiin

Opas toimilohko-ohjelmointiin Opas toimilohko-ohjelmointiin Automaation tietotekniikka 2011 15. elokuuta 2011 Dokumentin versio Versio Pvm Muutokset Muuttaja 0.1 8.11.2010 Ensimmäinen versio Miika-Petteri Matikainen 0.1.1 12.11.2010

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee

Lisätiedot

Q = pienin suunniteltu ilmamäärä ja k = puhaltimen tai iirispellin k-arvo.

Q = pienin suunniteltu ilmamäärä ja k = puhaltimen tai iirispellin k-arvo. V1..12(1.1.215) 1 (6) Tämä ohje on tarkoitettu laitteille, joiden ohjelmistoversio on 1..12 tai uudempi. ILMAMÄÄRÄN MITTAUS Ilmamäärä voidaan mitata: 1. Virtausmittausliitännöillä varustetuista puhaltimista.

Lisätiedot

Sähköpajan elektroniikkaa

Sähköpajan elektroniikkaa Sähköpajan elektroniikkaa Kimmo Silvonen (X) "Virtalähde", teholähde, verkkolaite (wall-wart) Elektroniikkapiirit vaativat toimiakseen käyttöjännitteen. Paristot noin 1,5 V tai 3 V / kenno Ladattavat NiMH-akut

Lisätiedot

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 15 Sivu 1 (17) Salvat ja kiikut 1D C1 C1 1T 1J C1 1K S R

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 15 Sivu 1 (17) Salvat ja kiikut 1D C1 C1 1T 1J C1 1K S R igitaalitekniikka (piirit) Luku 5 ivu (7).8.24 Fe/AKo C J C K C T C C J C K igitaalitekniikka (piirit) Luku 5 ivu 2 (7).8.24 Fe/AKo Johdanto Tässä luvussa esitetään salpapiirit, jotka ovat yksinkertaisimpia

Lisätiedot

Kombinatorisen logiikan laitteet

Kombinatorisen logiikan laitteet Kombinatorisen logiikan laitteet Kombinatorinen logiikka tarkoittaa logiikkaa, jossa signaali kulkee suoraan sisääntuloista ulostuloon Sekventiaalisessa logiikassa myös aiemmat syötteet vaikuttavat ulostuloon

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE PEL 2500 / PEL 2500-M

KÄYTTÖOHJE PEL 2500 / PEL 2500-M V2.0.0 (24.10.2014) 1 (7) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE HLS 35. Versio 1.1 25.5.2010 1 (6) TOIMINTOKAAVIO

KÄYTTÖOHJE HLS 35. Versio 1.1 25.5.2010 1 (6) TOIMINTOKAAVIO KÄYTTÖOHJE HLS 35 Versio 1.1 25.5.2010 1 (6) TOIMINTOKAAVIO HLS 35 säädin on suunniteltu erityisesti huonekohtaiseen lattialämmitys/jäähdytys käyttöön. Säätimen avulla on mahdollista hyödyntää lattiajäähdytystä

Lisätiedot

KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS JA OHJAUS. Ville Tiesmäki 9.10.2012

KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS JA OHJAUS. Ville Tiesmäki 9.10.2012 KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS JA OHJAUS Ville Tiesmäki 9.10.2012 Siemensin suojauksen tuoteportfolio Generation Transmission Distribution Industry 7UM6, 7VE6 7UT6, 7SA6, 7SD5, 7SS52, 7VK6, 6MD6 7SJ6, 6MD6,

Lisätiedot

RKU4. ala-asema KUUMIC OY RKU4 I/O I/O I/O I/O I/O I/O I/O 8 CHANNEL TYPE PI CPU POWER V.23 MODEM ANALOG OUT C H A R G E R C O N T R O L M O N T I O R

RKU4. ala-asema KUUMIC OY RKU4 I/O I/O I/O I/O I/O I/O I/O 8 CHANNEL TYPE PI CPU POWER V.23 MODEM ANALOG OUT C H A R G E R C O N T R O L M O N T I O R KUUI Y KU V. DE PWE PU I/ I/ I/ I/ I/ I/ I/ 8 HAEL TYPEPA I A TYPEPA I A A A A AALG UT xd STATUS A B xd xd DT DD D SUE K TS TS TS - T I H A G E T L KU8 9 9 90 KU ala-asema KUUI Y KU. Yleistä KU on yleisala-asema,

Lisätiedot

MB 20 MODBUS RTU LIITYNTÄYKSIKKÖ SAR 410:LLE TEKNISET TIEDOT. MB 20 on liityntäkortti painesäädin SAR 410:n liittämiseksi Modbus RTU väylään.

MB 20 MODBUS RTU LIITYNTÄYKSIKKÖ SAR 410:LLE TEKNISET TIEDOT. MB 20 on liityntäkortti painesäädin SAR 410:n liittämiseksi Modbus RTU väylään. MODBUS RTU LIITYNTÄYKSIKKÖ SAR 410:LLE on liityntäkortti painesäädin SAR 410:n liittämiseksi Modbus RTU väylään. Luettavia ja ohjelmoitavia tietoja ovat huonesäätimen SAR sekä vetokaappisäätimien FHR ja

Lisätiedot

MB 20 MODBUS RTU LIITYNTÄYKSIKKÖ SAR 410:LLE TEKNISET TIEDOT. MB 20 on liityntäkortti painesäädin SAR 410:n liittämiseksi Modbus RTU väylään.

MB 20 MODBUS RTU LIITYNTÄYKSIKKÖ SAR 410:LLE TEKNISET TIEDOT. MB 20 on liityntäkortti painesäädin SAR 410:n liittämiseksi Modbus RTU väylään. MODBUS RTU LIITYNTÄYKSIKKÖ SAR 410:LLE on liityntäkortti painesäädin SAR 410:n liittämiseksi Modbus RTU väylään. Luettavia ja ohjelmoitavia tietoja ovat huonesäätimen SAR sekä vetokaappisäätimien FHR ja

Lisätiedot

Työ 1: Logiikka ja robotti

Työ 1: Logiikka ja robotti AS-0.2230 Automaatio- ja systeemitekniikan laboratoriotyöt Työ 1: Logiikka ja robotti Sisältö Työn luonne... 2 Ohjelmoitava logiikka... 2 Hyllyvarasto... 3 Robotti... 4 Logiikan ohjelmointi... 5 Esiselostustehtävät...

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE PEL / PEL-M

KÄYTTÖOHJE PEL / PEL-M V2.0.0 (05.09.2014) 1 (6) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään

Lisätiedot

c) loogiset funktiot tulojen summana B 1 = d) AND- ja EXOR-porteille sopivat yhtälöt

c) loogiset funktiot tulojen summana B 1 = d) AND- ja EXOR-porteille sopivat yhtälöt IGITLITEKNIIKK I 5 Tentti:.. ELEKTRONIIKN LORTORIO Henkilötunnus - KT Σ. Kaksituloisen multiplekserin toimintaa kuvaa looginen funktio = +. Esitä a) :n toiminta K-kartalla (,5 p) b) minimoituna summien

Lisätiedot

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100 Tiedonsiirtokäskyt LOAD LOAD-käsky toimii jälkimmäisestä operandista ensimmäiseen. Ensimmäisen operandin pitää olla rekisteri, toinen voi olla rekisteri, vakio tai muistiosoite (myös muuttujat ovat muistiosoitteita).

Lisätiedot

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita. Mikä on tietokone PUNOMO NETWORKS OY 22.7.2016 pva, piirroskuvat J. Mansikkaviita Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Tietokone on elektroninen

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

Verilogvs. VHDL. Janne Koljonen University of Vaasa

Verilogvs. VHDL. Janne Koljonen University of Vaasa Verilogvs. VHDL Janne Koljonen University of Vaasa Sälää Huom! Verilogistauseita versioita: 1995, 2001 ja 2005. Kommentit Javasta tutut // ja /* */ ovat kommenttimerkkejä. Case sensitivity Isot ja pienet

Lisätiedot

PDS 2.2 yleissäädin PDS 2.2 on yleissäädin, jota voidaan käyttää esimerkiksi paineen, paine-eron, lämpötilan tai kosteuden säädössä.

PDS 2.2 yleissäädin PDS 2.2 on yleissäädin, jota voidaan käyttää esimerkiksi paineen, paine-eron, lämpötilan tai kosteuden säädössä. 18.4.2008 ver 1.0 PDS 2.2 PDS 2.2 yleissäädin PDS 2.2 on yleissäädin, jota voidaan käyttää esimerkiksi paineen, paine-eron, lämpötilan tai kosteuden säädössä. Säätimelle tuodaan mittaviestinä 0...10 Vdc

Lisätiedot

Tietokoneen mysteeri sekventiaalilogiikka

Tietokoneen mysteeri sekventiaalilogiikka 111111111 111111111 1111111 11111111 111111 1111111 Tietokoneen mysteeri sekventiaalilogiikka Petteri Kaski Tietotekniikan laitos Aalto-yliopisto CS-A112 Ohjelmointi 2 1. maaliskuuta 217 111111111 11111111

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE TEHR LU / TEHR-M

KÄYTTÖOHJE TEHR LU / TEHR-M V1.0.7 (31.10.2013) 1 (5) YHTEENSOPIVT TUOTTEET TEHR LU TEHR LU-PU TEHR- TEHR--PU TEKNISET TIEOT Käyttöjännite Virrankulutus ittausalue (valitaan jumppereilla) Toiminnot Optiot Lähdöt Tiedonsiirto Tarkkuus

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?

Lisätiedot

Digitaalilaitteen signaalit

Digitaalilaitteen signaalit Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 3 (9) Digitaalilaitteen signaalit Digitaalilaitteeseen tai -piiriin tulee ja siitä lähtee digitaalisia signaaleita yksittäisen signaalin arvo on kunakin hetkenä

Lisätiedot

WM3-96 asennus-ja ohjelmointiohje 1

WM3-96 asennus-ja ohjelmointiohje 1 Carlo Gavazzi WM3 96 asennus- ja ohjelmointiohje 32-bittinen mikroprosessoripohjainen modulaarinen verkonlaatuanalysaattori/ energiamittari Yleiset tekniset tiedot Tärkeimmät ominaisuudet: Modulaarinen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 07.10.01 1 (21) Kone- ja laiteautomaatio Seppo Mäkelä. SIMATIC STEP S7 Ohjelmointiohjelma.

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 07.10.01 1 (21) Kone- ja laiteautomaatio Seppo Mäkelä. SIMATIC STEP S7 Ohjelmointiohjelma. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 07.10.01 1 (21) SIMATIC STEP S7 Ohjelmointiohjelma Ohjelmointi osa1 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 07.10.01 2 (21) 1 Projektin muodostus 1.1 Ohjelman avaus Ohjelman avaus suoritetaan

Lisätiedot

Ohjausjärjestelmien jatkokurssi. Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin

Ohjausjärjestelmien jatkokurssi. Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin Ohjausjärjestelmien jatkokurssi Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin http://www.techsoft.fi/oskillaattoripiirit.htm http://www.mol.fi/paikat/job.do?lang=fi&jobid=7852109&index=240&anchor=7852109 Yksiköt

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 1 (19) Kytkentäfunktiot ja perusporttipiirit

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 1 (19) Kytkentäfunktiot ja perusporttipiirit Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu (9) && Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 2 (9) Johdanto Tässä luvussa esitetään digitaalilaitteen signaalit ja digitaalipiirien perustyypit esitellään

Lisätiedot

MUISTIPIIRIT H. Honkanen

MUISTIPIIRIT H. Honkanen MUISTIPIIRIT H. Honkanen Puolijohdemuistit voidaan jaotella käyttötarkoituksensa mukaisesti: Puolijohdemuistit Luku- ja kirjoitusmuistit RAM, Random Access Memory - Käytetään ohjelman suorituksen aikaisen

Lisätiedot

2_1----~--~r--1.~--~--~--,.~~

2_1----~--~r--1.~--~--~--,.~~ K.Loberg FYSE420 DIGITAL ELECTRONICS 3.06.2011 1. Toteuta alia esitetyn sekvenssin tuottava asynkroninen pun. Anna heditefunktiot, siirtotaulukko ja kokonaistilataulukko ( exitation functions, transition

Lisätiedot

ABB Drives. Sovellusopas Adaptiivinen ohjelma

ABB Drives. Sovellusopas Adaptiivinen ohjelma ABB Drives Sovellusopas Adaptiivinen ohjelma Adaptiivinen ohjelma Sovellusopas 3AFE64527231 Rev C FI VERSIOPÄIVÄMÄÄRÄ: 08.04.2005 2005 ABB Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. 5 Sisällysluettelo Sisällysluettelo

Lisätiedot

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva 2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Yleistä Sulautettu järjestelmä, Embedded

Lisätiedot

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Apumuistit Tarvitaan ohjelmien ja dokumenttien tallentamiseen, kiintolevyjen varmuuskopiointiin,

Lisätiedot

Ajastin tarjoaa erilaisia toimintoja, kuten "Clock Display", "sekuntikello", "lähtölaskenta", "CountUp", "jaksoajastimen ja "Fight Gone Bad" -ajastin.

Ajastin tarjoaa erilaisia toimintoja, kuten Clock Display, sekuntikello, lähtölaskenta, CountUp, jaksoajastimen ja Fight Gone Bad -ajastin. 6-DIGIT CROSSFIT TIMER Ajastin tarjoaa erilaisia toimintoja, kuten "Clock Display", "sekuntikello", "lähtölaskenta", "CountUp", "jaksoajastimen ja "Fight Gone Bad" -ajastin. Lisäksi erityiset CountUp-

Lisätiedot

Sami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi. kwh-mittaus kylmälaitoksesta

Sami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi. kwh-mittaus kylmälaitoksesta Sami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi kwh-mittaus kylmälaitoksesta kwh-mittaus ADAP-KOOL:ssa tai m2:ssa m2 virtamuuntajat 3 vaihesyöttö virtatieto AKL 111A jännitetieto kwh-mittarin ominaisuudet Mittari

Lisätiedot

PM10OUT2A-kortti. Ohje

PM10OUT2A-kortti. Ohje PM10OUT2A-kortti Ohje Dokumentin ID 6903 V3 13.4.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Esittely... 3 Kortti ja rekisterit... 3 Lähtöviestit... 4 Signaalien kytkeminen... 4 Käyttö... 4 Asetusten tekeminen...

Lisätiedot

AU Automaatiotekniikka. Funktio FC

AU Automaatiotekniikka. Funktio FC AU080401 Automaatiotekniikka Funktio FC Tarkoitus Dokumentissa kuvataan, mikä on funktio miksi funktioita kannattaa käyttää milloin funktioita kannattaa käyttää mitä asioita on huomioitava funktiota luotaessa

Lisätiedot

SYSWIN-OHJELMOINTI PERUSKOULUTUS

SYSWIN-OHJELMOINTI PERUSKOULUTUS NRO: 022-FIN-9 SYSWIN-OHJELMOINTI PERUSKOULUTUS ESIPUHE Tämä opiskeluvihko on tarkoitettu käytettäväksi SYSWIN-logiikkaohjelmoinnin peruskoulutuksissa. Vihkon laajuus vastaa suunnilleen kolmen päivän peruskurssin

Lisätiedot

OHJELMOINTI RMS RS1 DTM POM TDC INFO. DCM-RM1 status OK CLEAR DCM ALARM SENSOR ALARM DTM LIMITS LIMIT 1 TDC LIMITS ENTER LIMIT MALFUNCTION LIMIT 2

OHJELMOINTI RMS RS1 DTM POM TDC INFO. DCM-RM1 status OK CLEAR DCM ALARM SENSOR ALARM DTM LIMITS LIMIT 1 TDC LIMITS ENTER LIMIT MALFUNCTION LIMIT 2 RMS RS1 RMS POWER UNIT RPU-RM2 7327 126 POWER RMS RELAY UNIT RRU-RM1 7322 705 RMS RELAY UNIT RRU-RM1 7322 705 DTM POM TDC 230 VAC MAIN SUPPLY INPUT (187-264 VAC) Output: 24 VDC, 5 A INFO DCM-RM1 status

Lisätiedot

Tiedon esitysmuodot. Luento 6 (verkkoluento 6) Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto

Tiedon esitysmuodot. Luento 6 (verkkoluento 6) Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto Luento 6 (verkkoluento 6) Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto Ohjelman esitysmuoto Rakenteellinen tieto 1 Tiedon tyypit Kommunikointi

Lisätiedot

Hammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi

Hammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi Hammastankohissin modernisointi Heikki Laitasalmi Loppudemossa Mitä oltiinkaan tekemässä V-malli Modbus viestintä (PLC VFD) Esitellään laitteet Lopuksi Modbusia käytännössä Hammastankohissi Arkkitehtuuri

Lisätiedot

1. Keskusyksikön rakenne

1. Keskusyksikön rakenne 1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.

Lisätiedot

Kytkentäkentän teknologia

Kytkentäkentän teknologia Kytkentäkentän teknologia Kertaus kentän rakenteeseen vaikuttavat teknologiset tekijät Huom. tätä ei löydy kirjasta! Rka/ML -k000 Tiedonvälitystekniikka I 9 - Kertaus - Tilaporras - esimerkki Tilakytkin

Lisätiedot

SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA

SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA Digitaalitekniikan perusteita...2 Bitti (bit)...2 Tavu (bytes)...2 Sana (word)...2 Yksiköt...2 Binääri järjestelmän laskutapa...2 Esimerkki: Digikuvan siirron kestoaika...2

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE PEL 1000 / PEL 1000-M

KÄYTTÖOHJE PEL 1000 / PEL 1000-M V1.0 (19.02.2015) 1 (8) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään

Lisätiedot

Luento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä

Luento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä Luento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä Ttk-91 laitteisto Tiedon sijainti Muistitilan käyttö Ttk-91 konekieli Tiedon osoitus ttk-91:ssä Indeksointi, taulukot, tietueet 1 Suorituksenaikainen suorittimen

Lisätiedot

Sähköpajan elektroniikkaa

Sähköpajan elektroniikkaa Sähköpajan elektroniikkaa Kimmo Silvonen (X) Tämä viikko 25.-29.1.2016 Pajalla Ma klo 10.15-11.30 luento S1 Ma klo 11.30 alk. tutustuminen Sähköpajaan L215 (kahvi, tee) Ti klo 14.15 alk. tutust., lähtö

Lisätiedot

FLTA LANGATTOMAN VERKON TUKIASEMA

FLTA LANGATTOMAN VERKON TUKIASEMA 9.03 0.06.200 FLTA LANGATTOMAN VERKON TUKIASEMA FLTA on 868.30MHz taajuudella toimiva langattomien lähettimien ja IO-moduulien tukiasema. Lähettimien keräämä tieto voidaan siirtää edelleen säätö/valvontajärjestelmään

Lisätiedot

Luento 3: Digitaalilogiikka 29.8.2006. Luento 3. u binary: AND ( ) A B = AB. u unary: NOT ( _ ) A. u precedence: NOT, AND, OR.

Luento 3: Digitaalilogiikka 29.8.2006. Luento 3. u binary: AND ( ) A B = AB. u unary: NOT ( _ ) A. u precedence: NOT, AND, OR. Luento 3 Digital logic Stallings: Appendix B Combinational Circuits Simplification Sequential Circuits Luento 3-1 Luento 3-2 George Boole u ideas 1854 Claude Shannon u apply to circuit design, 1938 u father

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 6: Tiedon esittäminen tietokoneessa, osa 1 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Luennon

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje. AquaPro-lähetin. Käyttö- ja asennusohje. Copyright 2015 Labkotec Oy

Asennus- ja käyttöohje. AquaPro-lähetin. Käyttö- ja asennusohje. Copyright 2015 Labkotec Oy AquaPro-lähetin Käyttö- ja asennusohje Sisällys 1. Laitteiston kuvaus... 2 2. Tekniset tiedot... 2 3. Asennus... 3 4. Kytkentä... 4 5. Asetukset... 5 6. Huolto ja ongelmatilanteet... 0 1. Laitteiston kuvaus

Lisätiedot

Digital logic. Boolean Algebra. Tietokoneen rakenne. Tietokoneen rakenne

Digital logic. Boolean Algebra. Tietokoneen rakenne. Tietokoneen rakenne Tietokoneen rakenne Luento 3 Digital logic Stallings: Appendix B Boolean Algebra Combinational Circuits Simplification Sequential Circuits Luento 3-1 Tietokoneen rakenne Boolean Algebra Luento 3-2 Tietokoneen

Lisätiedot

21~--~--~r--1~~--~--~~r--1~

21~--~--~r--1~~--~--~~r--1~ - K.Loberg FYSE420 DIGITAL ELECTRONICS 13.05.2011 1. Toteuta alla esitetyn sekvenssin tuottava asynkroninen pun. Anna heratefunktiot, siirtotaulukko ja kokonaistilataulukko ( exitation functions, transition

Lisätiedot

Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin

Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Ohjelmointitehtävänä on laatia ohjelma jääkaapin ovihälyttimelle. Hälytin toimii 3 V litium paristolla ja se sijoitetaan jääkaapin sisälle. Hälyttimen

Lisätiedot

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan

Lisätiedot

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Mikrotietokone Moderni tietokone Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Sen käyttötarkoitus on yleensä työnteko, kissavideoiden katselu internetistä tai pelien pelaaminen. Tietokoneen

Lisätiedot

07.02.2006 Nokeval Oy. Käyttöohje 7181

07.02.2006 Nokeval Oy. Käyttöohje 7181 07.02.2006 Nokeval Oy Käyttöohje 7181 Sisällysluettelo 1 Yleiskuvaus... 3 2 Tekniset tiedot... 4 3 Käyttöönotto... 5 3.1 Jumpperiasetukset... 5 3.2 Riviliitinkytkennät... 6 3.3 Asettelut... 7 3.3.1 Sarjaliikenne...

Lisätiedot

D B. Tiedostojen käsittely

D B. Tiedostojen käsittely Tietokantojen tietoja säilytetään yleensä apumuistissa, lähinnä levymuisteissa Apumuistiin tallentamisen merkittäviä etuja keskusmuistiin nähden ovat tiedon säilyvyys (virtakatkon yli) säilytyskapasiteetin

Lisätiedot

em4 3G, GPRS tai Ethernet Loggaus ja hälytys Analogiset tulot/lähdöt Etäkäyttö Keskus Pienoislogiikat

em4 3G, GPRS tai Ethernet Loggaus ja hälytys Analogiset tulot/lähdöt Etäkäyttö Keskus Pienoislogiikat Keskus Pienoislogiikat em4 3G, GPRS tai Ethernet Loggaus ja hälytys Analogiset tulot/lähdöt Etäkäyttö www.oem.fi, asiakaspalvelu@oem.fi, PUH, 0207 499 499, FAX 0207 499 456 1 / 6 Toiminta Crouzet logiikkaperhe

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmän rakenne Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa

Lisätiedot

6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva

6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva 6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva Experience is what causes people to make new mistakes instead of old ones... - Unknown Sisältö Yleistä EEPROM-rekisterit Protoilu-ohje EEPROMmista ja Fuse-biteistä

Lisätiedot

Simocode Pro parametrointi

Simocode Pro parametrointi Simocode Pro parametrointi 2.11.2009 1. Simocode-Pro:n kytkennät 1 2 2. Parametrointimahdollisuudet - Parametrointi voidaan tehdä 3:lla eri tavalla: o Simocode ES 2007 -ohjelma Basic -versio: ohjelmointi

Lisätiedot

BL40A17x0 Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit

BL40A17x0 Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit BL4A17x Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit Ohjelmoitavat logiikkapiirit (PLD, Programmable Logic Device) PLD (Programmable Logic Device) on yleinen nimitys integroidulle piirille,

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Verkkodatalehti. T4000-1RBA01 T4000 Standard TUOTEVALIKOIMA

Verkkodatalehti. T4000-1RBA01 T4000 Standard TUOTEVALIKOIMA Verkkodatalehti T4000-1RBA01 T4000 Standard A B C D E F Ominaisuudet Järjestelmäosa Tilaustiedot Tyyppi Tuotenumero T4000-1RBA01 6012147 muita laiteversioita ja varusteita www.sick.com/t4000_standard Valvontayksikkö

Lisätiedot

Ehto- ja toistolauseet

Ehto- ja toistolauseet Ehto- ja toistolauseet 1 Ehto- ja toistolauseet Uutena asiana opetellaan ohjelmointilauseet / rakenteet, jotka mahdollistavat: Päätösten tekemisen ohjelman suorituksen aikana (esim. kyllä/ei) Samoja lauseiden

Lisätiedot

Moduloivat toimimoottorit AME 10, AME 20, AME 30 AME 13, AME 23, AME 33 - jousipalautteinen

Moduloivat toimimoottorit AME 10, AME 20, AME 30 AME 13, AME 23, AME 33 - jousipalautteinen Moduloivat toimimoottorit AME 10, AME 20, AME 30 AME 13, AME 23, AME 33 - jousipalautteinen Kuvaus AME 10 AME 13 AME 20, AME 30 AME 23, AME 33 Toimimoottoreita on saatavsa moduloiviin säätölaitteiin Y-signaalilla

Lisätiedot

Laitteistonläheinen ohjelmointi

Laitteistonläheinen ohjelmointi Laitteistonläheinen ohjelmointi 4 op Luennoija: Pertti Lehtinen Luennot: Perjantai 12-14 TB104 Esitiedot: Mikroprosessorit Perusohjelmointikurssi Kurssin osat: luennot, harjoitustyö, tentti Materiaali:

Lisätiedot

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Laitteiden sisäiseen tietoliikenteeseen on kehitetty omat dataväylänsä. Näistä tärkeimmät: 1 wire [ käyttää mm. Dallas, Maxim. ] I²C [ Trademark

Lisätiedot

Sähköpajan elektroniikkaa

Sähköpajan elektroniikkaa Sähköpajan elektroniikkaa Kimmo Silvonen (X) Pajan aukioloajat I periodilla Pajalla tehdään Arduino-harjoituksia ja projetia! Kimmolta voi pyytää pääsyä Pajalle ennen virallista alkamisaikaa. Aikoja voidaan

Lisätiedot

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi Jukka Helle Arduino UNO R3 6-20VDC 5VDC muunnin 16 MHz kideoskillaattori USB-sarjamuunnin (ATmega16U2) ATmega328 -mikro-ohjain 14 digitaalista I/O väylää 6 kpl

Lisätiedot

KOSTEUSLÄHETTIMET RHT

KOSTEUSLÄHETTIMET RHT KOSTEUSLÄHETTIMET RHT KÄYTTÖOHJE RHT KÄYTTÖOHJE Tämä dokumentti sisältää tietoa kosketusnäytöllisen RHTkosteuslähettimen käyttöönotosta. Ennen kuin aloitat, varmista että lähetin on asennettu asennusohjeiden

Lisätiedot

LOGIIKKAOHJATTU ANNOSTELUPROSESSI

LOGIIKKAOHJATTU ANNOSTELUPROSESSI Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Systeemitekniikan laboratorio 477021A Prosessitekniikan laboratoriotyöt LOGIIKKAOHJATTU ANNOSTELUPROSESSI 2013 versio 6 2 1 Johdanto Suuret automatisointitehtävät

Lisätiedot

VHDL Tehtävä 1 : JK-Kiikku toteutettu IF:llä

VHDL Tehtävä 1 : JK-Kiikku toteutettu IF:llä Pasi Vähämartti TEHTÄVÄT 1(13) VHDL Tehtävä 1 : JK-Kiikku toteutettu IF:llä entity JK_kiikku2 is Port ( J : in std_logic; K : in std_logic; CLK : in std_logic; Reset : in std_logic; Q : out std_logic;

Lisätiedot

Paneelimittarisarja 2000

Paneelimittarisarja 2000 Näytöissä värikoodatut riviliittimet: harmaat liittimet verkkojännitteelle 230 C ja hälytysreleille. Muille jännitteille ja antureille vihreät liittimet. Katso myös omavoimaiset näytöt sivulla 5 Tuloviesti

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann

Lisätiedot

52480S TIETOKEARKKITEHTUURIT Tentti 6.2.1998

52480S TIETOKEARKKITEHTUURIT Tentti 6.2.1998 S Ä H K Ö T E K N I I K A N O S A S T O 548S TIETOKEARKKITEHTUURIT Tentti 6..998 Oulu 8..999. Selosta lyhyesti käsitteet: a. set associative memory b. conflict miss c. consistency of cached data d. access

Lisätiedot

Suurempi Kapasiteetti: VM-30/35 isoilla poikkiliikkeellä optimoitu suorituskyky isoihin kappaleisiin.

Suurempi Kapasiteetti: VM-30/35 isoilla poikkiliikkeellä optimoitu suorituskyky isoihin kappaleisiin. Pystykarainen koneistuskeskus DIGIMA BM VM 35 Suurempi Kapasiteetti: VM-30/35 isoilla poikkiliikkeellä optimoitu suorituskyky isoihin kappaleisiin. VM-30/35 on paras valinta isoille ja raskaille muoteille.

Lisätiedot

Käyttö- ja asennusohje

Käyttö- ja asennusohje 11.8.2015 V1.0 Käyttö- ja asennusohje GMU391 Etäluentalaite ionsign Oy PL 246, Valtakatu 9-11, 26100 Rauma ionsign@ionsign.fi, p. 02 822 0097 Y-tunnus 2117449-9, VAT FI21174499 GMU391 ETÄLUENTALAITE 1

Lisätiedot

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla Ohjelmointia Arduinolla Kyösti Blinnikka, Olarin koulu ja lukio LUMA-keskus Aalto Mikä on Arduino? Open Source Electronics Prototyping Platform Arduino on avoimeen laitteistoon ja ohjelmistoon perustuva

Lisätiedot

Arduino. Kimmo Silvonen (X)

Arduino. Kimmo Silvonen (X) Arduino Kimmo Silvonen (X) Arduino, toimiva oma versio (osat Pajalla) ATmega 328P IC DIL-kotelossa (DIP) päältä katsottuna, Arduinon pinnit +5 V TX RX DTR FT232 10k 22p 22p Reset 1 RX D0 TX D1 D2 PWM D3

Lisätiedot

GX Works2 -ohjelman käyttöohje ohjelmoitavan logiikan ohjaamiseen

GX Works2 -ohjelman käyttöohje ohjelmoitavan logiikan ohjaamiseen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Kone- ja laiteautomaatio Opinnäytetyö Jouni Lahtinen GX Works2 -ohjelman käyttöohje ohjelmoitavan logiikan ohjaamiseen Työn ohjaaja

Lisätiedot

Vaaka Emp-231C. Liittimet 7, 8 ja 9 ovat transistorilähdöt. 7=yhteinen miinus, 8=alas-pulssit, 9=ylöspulssit.

Vaaka Emp-231C. Liittimet 7, 8 ja 9 ovat transistorilähdöt. 7=yhteinen miinus, 8=alas-pulssit, 9=ylöspulssit. Vaakainstrumentti on paneliasenteinen, etulevy 96 mm x 48 mm. Etulevy on vesitiivis, sileän etukalvon takana on näyttö ja kaksi näppäintä: Brutto ja Taara. Taaranäppäin nollaa näytön ja Bruttonäppäin palauttaa

Lisätiedot

Nopeuden mittaaminen

Nopeuden mittaaminen Nopeuden mittaaminen Tavoitteet Tarkka PALLON nopeuden mittaaminen Ei siis esim. mailan, jota tutka myös mittaisi Mittaaminen aina samalta kohdalta Anturit Yhdessä portissa 25 ir-lediä ja diodia -> 100

Lisätiedot

Huoltotiedote. Letkun vaihto. Mallit. Ilmoitus moottorin omistajalle. Veneliikkeen moottorivarasto. Huolto-osavarasto. Tarkastus

Huoltotiedote. Letkun vaihto. Mallit. Ilmoitus moottorin omistajalle. Veneliikkeen moottorivarasto. Huolto-osavarasto. Tarkastus Huoltotiedote N:o 98-16c Letkun vihto Mllit 1999 Mercury/Mriner 6 25 HP (2-thtiset) Srjnumerot 0G818363 0G829089 9.9/15, 25, 30/40, 50 (4-thtiset) Srjnumerot 0G820822 0G822265 135 200 HP (Ks. j EFI) Srjnumerot

Lisätiedot

Säilyttimet EFG Pulse -säilyttimet, ovikaapit ja vetolaatikot 24/05/2018 EFG014689

Säilyttimet EFG Pulse -säilyttimet, ovikaapit ja vetolaatikot 24/05/2018 EFG014689 EFG014689 EFG Pulse -säilyttimet, ovikaapit ja vetolaatikot EFG Pulse on laaja ja monipuolinen säilytinsarja. Moderni muotoilu ja toiminnallisesti joustava. Voidaan sijoittaa seinän viereen, avotilaan

Lisätiedot

Intel MCS-51 -perhe Liite 1 / 1. Intel MCS-51 -perhe

Intel MCS-51 -perhe Liite 1 / 1. Intel MCS-51 -perhe Intel MCS-5 -perhe Liite / Yleispiirteet Intel MCS-5 -perhe SISÄLLYSLUETTELO Yleispiirteet 2 Rekisterirakenne 2 3 Kantakytkentä 3 4 Muistiorganisaatio 4 4. Ohjelmamuisti 4 4.2 Datamuisti 5 5 Yhden bitin

Lisätiedot

P I C A X E O H J E L M O I N T I

P I C A X E O H J E L M O I N T I PICAXE OHJELMOINTI Tämä materiaalipaketti on tehty PICAXE piireihin perustuvaa elektroniikan opetusta varten. Tarkoituksena on opettaa ohjelmoitavan mikropiirin käyttöä erilaisissa sovellutuksissa. Lisää

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Johdatus ohjelmointiin

Johdatus ohjelmointiin Johdatus ohjelmointiin Ohjelmistot tietokonejärjestelmissä Jaana Holvikivi Ohjelmistojen tehtävät Sovellusohjelmat tekstinkäsittely ja muut toimistosovellukset kirjanpito, tuotannonohjaus selaimet, mediaohjelmat

Lisätiedot

TWEN 131 PD / 1430 PD KÄYTTÖOHJE

TWEN 131 PD / 1430 PD KÄYTTÖOHJE TWEN 131 PD / 1430 PD KÄYTTÖOHJE 1 Virran kytkeminen ja paristonvaihto...3 Ennen virran kytkemistä...3 Virran kytkeminen...3 Varoitus...3 Pariston vaihto...3 2 Värinauhan vaihto...3 3 Kuittinauhan asetus...4

Lisätiedot