LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA

Transkriptio

1 LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee siten tai etumerkillisenä tästä puolet nollan molemmin puolin. Nopeassa pulssilaskennassa lukualue INT on liian pieni ja siksi käytetään sitä tuplattuna, 32 bitin lukua DINT. Ohjelmassa käytettävät datasanat voidaan määrittää olemaan halutuissa logiikan datamuistiosoitteissa esim D0, D1, D2 jne. Silloin niitä voidaan seurata ja asettaa valvomosta tai käyttöpanelilta tai logiikan ajon aikana Online..Entry Data Monitor-tilassa Lukuja vertailtaessa ja käsiteltäessä lukutyypin on oltava oikea ja funktiolle sopiva. Vertailijoilla saadaan boolean-tyyppinen vertailun tulos 0 tai 1

2 Datasanojen sisältöjä voidaan kopioida ja asettaa helposti MOV-funktiolla ja niille voidaan tehdä matemaattisia operaatioita, laskea datasanoja yhteen. Matemaattisten operaatioiden funktioissa luetaan parin datasanan sisältö ja kirjoitetaan lopputulos funktion lähtöpuolella olevaan datasanaan. Tuloina voidaan käyttää datasanoja tai kirjoitettuja lukuja.

3 Laskurit tallettavat tilansa datasanoihin ja niiden täyttymisestä saadaan booleantyyppinen tieto. Laskurit laskevat digitaalituloihinsa CU ja CD tulevien pulssien nousevia reunoja. Ohjeluvut Preset Value PV ja senhetkiset lukemat, Current Value, CV, ovat lukutyyppisiä. Laskentaa voidaan edelläolevien laskureiden sijasta tehdä myös Increase ja Decreasefunktioilla INC ja DEC, jotka totetuessaan korjaavat arvoa yhdellä. Jotta näin ei tapahtuisi joka ohjelmankierrolla, allaolevassa on käytetty välissä funktiota PLS, joka päästää läpi vain yhden pulssin, vaikka Laskuritulo-painike olisi pohjassa pitkäänkin.

4 Ohjelmalliset laskurit, joiden pitää kyetä huomaamaan pulssien 0- ja 1-tilat eri ohjelmankierroilla kykenevät laskemaan satoja pulsseja sekunnissa. Nopeaan moottoriajon seuraamiseen se on liian hidasta. Siksi siinä käytetään erillisiä elektronisia laskureita, joiden tila tarkistetaan ajoittain. Usean logiikkatyypin joitakin tavanomaisia tuloja voidaan käyttää myös tähän tapaan. Mitsubishillä muutamia ensimmäisiä digitaalituloja voidaan kytkeä käytettäväksi kaksikanavaisten pulssianturien kanssa. Ensimmäinen pulssianturi liitetään A- ja B-kanavistaan tuloihin X0 ja X1. Yksinkertaisen määrittelyn avulla tulojen pulssimäärä tallettuu kiinteään muistiosoitteeseen. Laskurin nollaus tehdään halutulla säännöllä ja joka ohjelmankierrolla laskurin sisältöä voidaan verrata tavoitteeseen. Laskuri käyttää pulssimäärän talletukseen 32 bitin kaksoismuistisanaa, tyyppi DINT. Moottoriajossa tavanomainen pulssinleveysmodulaatio PWM, Pulse Width Modulation onnistuu logiikan vastaavalla funktiolla. PWM-funktiolle kerrotaan parametreina miten monta millisekuntia miten monesta millisekunnista sen ohjaaman bitin kuuluu olla 1- tilassa.

5 Tavallisesti selvitään vetohidastetulla ajastimella TON. Se kykenee 100 ms hitaampiin viiveisiin. Mikäli tarvitaan nopeampaa ajastinta, siitä on nopeampikin versio, jolla selvitään 10 s viiveistä ylöspäin. Näkyvä aika ET on tässä tyyppiä Time. Logiikoissa on runsaasti erikoismuistipaikkoja, joihin talletetaan laiteosoite ja muita konfiguroinnissa määriteltäväiä tietoja. Ohjelmoinnissa käyttökelpoisia erikoismuistipaikkoja on myös runsaasti, joten 1 hertsin vilkkuvaloa ei kannata tehdä ajastimella vaan erikoismuistipaikalla. Aina päällä oleva muistipaikka M8000 on käyttökelpoinen ohjaamaan aina toteutettavia funktioita ja ensimmäisellä ohjelmankierroksella päällä oleva M8002 tekemään kaikenlaisia alustuksia, mitä pitää tehdä sähkökatkon tms jälkeen.

6 Joillakin lisämoduleilla kuten logiikkaan liitettävällä pienellä 2 analogiatulon modulilla on logiikassa kiinteä muistiosoite, mikä tekee käytön helpoksi. Tieto voidaan lukea suoraan ja käyttää vertailijoissa yms. Joidenkin modulien käyttö edellyttää monimutkaisempaa toimintaa kuten erillisen AD/DA-modulin tiedon lukemisen ja AD/DA-muunnoksen kutsumisen. Allaolevista network-piireistä ensimmäinen funktioketju lukee 1. analogiatulon arvon ja tallettaa tuloksen datamuistisanaan AnalogTulo1, esim D0, jonka pitää olla tyyppiä INT. Seuraava network tekee vastaavan tempun 2. analogiatulolle, jonka osoite on esim D1. Kolmas network kirjoittaa muistisanaan AnalogLahto, esim D3 talletetun arvon AD/DAmodulin analogialähtöön.

7 PID-säätöä tehdään erillisillä säätimillä tai ohjauslaitteiden PID-funktioilla. PID_M funktio lukee tuloihinsa ohjearvon s1-parametrina kerrotusta datasanasta, esim D5, oloarvon s2-parametrina kerrotusta datasanasta, esim D3 ja parametrit s3- parametrina kerrotusta osoitteesta esim D10 ja sitä seuraavista datasanoista.