LOGIIKKAOHJATTU ANNOSTELUPROSESSI
|
|
- Aarno Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Systeemitekniikan laboratorio A Prosessitekniikan laboratoriotyöt LOGIIKKAOHJATTU ANNOSTELUPROSESSI 2013 versio 6
2 2 1 Johdanto Suuret automatisointitehtävät (esim. paperikoneet, kemialliset prosessiohjaukset, voimalaitokset jne.) toteutetaan tavallisesti automaatiojärjestelmillä, mitkä ovat juuri tähän tarkoitukseen valmistettuja, mikroprosessoripohjaisia laitteistoja ja ohjelmistoja. Ohjelmoitavalla logiikalla voidaan hyvin toteutetaan pienet ja keskisuuret automaatiotehtävät. Ohjelmoitavia logiikoita, jotka myös ovat mikroprosessoripohjaisia tietokonelaitteita ja ohjelmistoja, käytetään korvaamaan alemmantasoisia digitaalisia automaatiojärjestelmiä edullisuutensa vuoksi. Tässä työssä tutustutaan ohjelmoitavan logiikan käyttöön yksinkertaisen annostelulaitteiston ohjauksessa. Käytettävä logiikka on Siemensin Simatic S7-1200, joka on tyypillinen nykylogiikka. Jos tarvitaan laajempia toiminnallisuuksia, voidaan käyttää Simatic S logiikkaa ja siihen liitettäviä erikoiskortteja.
3 3 2 Ohjelmoitava logiikka Ohjelmoitavan logiikan englanninkielinen nimi (Programmable Logic Controller PLC) tarkoittaa suoraan käännettynä ohjelmoitavaa logiikkasäädintä, mutta toiminnaltaan se on säädintä paljon monipuolisempi ohjausjärjestelmä. General Motors toi markkinoille ensimmäisenä muistiin ohjelmoitavan logiikkalaitteen jo 60- luvulla ja sen jälkeen laitteet ovat yleistyneet nopeasti. Ratkaisevana etuna ohjelmoitavilla laitteilla muihin toteutuksiin verrattuna on joustava ja nopea muutosten teko. Mikroelektroniikan nopea kehitys 70- ja 80-luvuilla on muokannut ohjelmoitavia logiikoita yhä monipuolisemmiksi ja laajimmat logiikkajärjestelmät muistuttavatkin nykyisin automaatiojärjestelmiä ja raja näihin on näin hämärtymässä. Markkinoilla on nykyään yli 100 erilaista ohjelmoitavaa logiikkaa. Tarkisteltaessa eri logiikoita huomataan, että niiden toiminta on pitkälti toistensa kaltaista. Logiikan valmistajasta (Siemens, Omron, Allen Bratley, Mitsubishi, ABB jne.) riippumatta, kaikki logiikat voidaan ohjelmoida loogisilla käskyillä joiden toiminta on samanlaista. Logiikoiden samankaltaisuus merkitsee sitä, että jos tutustuu yhteen ohjelmoitavaan logiikkaan perusteellisesti, on hyvin helppoa oppia käyttämään myös toisen valmistajan logiikkaa. 2.1 Rakenne Tyypillisesti ohjelmoitavat logiikat koostuvat joukosta yhteenrakennettuja lohkoja tai yksiköitä. Se että yksiköt ovat yhteenrakennettuja ei aina merkitse sitä, että ne sijaitsevat samassa paikassa. Kaikista logiikoista voidaan löytää kuvassa 1 esitetyt osat.
4 4 Jännitteen syöttö Tuloyksiköt Keskusyksikkö Ohjelmamuisti Lähtöyksiköt Ohjelmointilaite Kuva 1. Ohjelmoitavan logiikan yksiköt Tuloyksikkö Tuloyksikköön liitetään kaikki tulosignaalit: rajakatkaisijat, kytkimet, painonapit jne. Nykyään toteutukset eivät aina ole pelkästään binäärisiä. Digitaalinen tuloyksikkö on binäärinen, eli päällä/pois. yhden binääritulon. Uusissa kehittyneissä logiikka järjestelmissä on analogiatuloyksiköitä, joihin voidaan suoraa kytkeä esim. lämpötila-anturit, paineanturit jne ja analogialähtöyksiköitä mm. venttiilin ohjauksille Lähtöyksiköt Lähtöyksiköihin kytketään kaikki toimilaitteet: magneettiventtiilit, merkkilamput, kontaktorit jne. Lähtöjenkään ei tarvitse olla vain binäärisiä. Digitaalinen lähtöyksikkö on binäärinen, eli päällä/pois. Analogiset lähtöyksiköt mahdollistavat eri toimilaitteiden ohjaamisen standardiviestejä käyttäen. Erilaisia tulo- ja lähtöyksiköitä löytyy runsaasti, niiden ominaisuuksista ja käyttökohteista saa parhaiten tietoa valmistajien tuoteluetteloista Keskusyksikkö ja ohjelmamuisti Keskusyksikön sisäisiä toimintoja ohjaavat mikroprosessori ja käyttöjärjestelmä. Mikroprosessori toimii käyttöjärjestelmän ja sovellusohjelman ehdoilla. Käyttöjärjestelmän laatii logiikan valmistaja, sovellusohjelman tekee logiikan käyttäjä. Ohjelmamuistiin kirjoitetaan
5 5 käskyt siitä miten logiikan kussakin tilanteessa tulee toimia. Keskusyksikön tehtävänä on lukea tulot ja suorittaa ohjelmamuistissa oleva ohjelma ja näiden perusteella asetella lähdöt. Keskusyksikkö voi olla toiminnaltaan pyyhkäisevä tai reaaliaikainen. Pyyhkäisevässä logiikassa toiminta on kolmivaiheinen: 1. tulojen luku, 2. ohjelman suoritus ja 3. lähtöjen muokkaaminen. Tämä ohjelmankiertoaika voi olla kiinteä tai vaihteleva. Ohjelmakierron aikana ei voida suorittaa muutoksia, tästä johtuu pyyhkäisevän logiikan hitaus. Reaaliaikaisissa logiikoissa ei käytetä apumuisteja, vaan I/O voi muuttuu myös ohjelmajakson aikana. Reaaliaikaisuus saattaa aiheuttaa toimintojen ajoituksessa loogisia virheitä eli toiminnallisia virheitä ohjauksessa Ohjelmointilaitteet Ohjelmointilaitteen avulla kirjoitetaan ohjelmat ohjelmamuistiin. PC-mikro on nykyisin tavallisin ohjelmointilaite. Ohjelmistosta riippuen PC:ta voidaan käyttää logiikkakuvien ja kosketinkaavioiden piirtämiseen, käskylistojen tekemiseen sekä ohjelmistojen dokumentointiin ja kommentointiin. Kehittyneempien ohjelmointimenetelmien kehittäminen on helppoa. Käsiohjelmointilaite näyttää yhden ohjelmarivin kerrallaan. Ohjelma kirjoitetaan tavallisesti käskylistana käsky kerrallaan logiikan muistiin eikä siihen voida lisätä kommentteja. Käsiohjelmointilaite soveltuu kunnossapidon seurantavälineeksi. Sen avulla voidaan tutkia logiikan tulojen, lähtöjen ja apumuistien tiloja sekä muuttaa ajastimien ja laskureiden asetusarvoja. Näyttöruutupohjaisissa ohjelmointilaitteissa ohjelma kirjoitetaan suoraan logiikkakaaviona tai kosketinkaaviona. Myös käskylistoja voidaan kirjoittaa. Monimutkaisten toimintojen toteuttamista varten on valmiita kirjasto-ohjelmia. 2.2 Ohjelmointi Logiikan ohjelmointi tehdään joko loogisista käskysanoista koostuvina ohjelmistoina tai loogisista toimintosymboleista koostuvina kaavioina. Kaavioesityksessä voidaan käyttää
6 6 tikapuu- tai logiikkakaaviota. Ohjelma kirjoitetaan ohjelmointilaitteella ja tallennetaan logiikkayksikön muistiin. Ohjelmointikielissä on käytössä loogiset operaatiot ( AND, OR, NOR, NAND, ), laskurit, ajastimet, siirtorekisterit sekä erilaisia erikoistoimintoja (esim. lukujen-käsittely, tilakoneet, PID-toimilohko jne.) Alla esitetyissä kuvissa 2-4 on esitetty esimerkit kolmesta ohjelmointikielestä: tikapuukaavio, toimintakaavio ja käskylista. Kaikki toteuttavat saman loogisen operaation: Lamppu palaa kun Kytkin 1 ja Kytkin 2 ovat kiinni tai Kytkin 3 ja Kytkin 4 ovat kiinni. Kytkin 1 Kytkin 2 Lamppu Kytkin 3 Kytkin 4 Kuva 2. Tikapuukaavio. Kytkin 1 & Kytkin 2 >=1 Lamppu Kytkin 3 & Kytkin 4 Kuva 3. Logiikkakaavio. A Kytkin_1 A Kytkin_2 O A Kytkin_3 A Kytkin_4 = Lamppu Kuva 4. Käskylista.
7 Ohjelman kierto 7 Tikapuukaaviota kutsutaan myös relekaavioksi tai kosketinkaavioksi. Tikapuuukaaviot ovat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Tarvittaessa tikapuukaavioon voidaan usein yhdistää liityntöjä muista käskykannoista. Toimintakaaviomuodossa toiminta esitetään elektroniikkasuunnittelun kytkentäkaavioita vastaavalla logiikkakaaviolla. Toiminnot kuvataan suorakaiteen muotoisilla laatikoilla. Laatikon sisällä on toimintoa kuvaavat merkinnät. Käskylistaesityksessä on käytettävissä myös sellaiset käskyt joita ei muilla esitysmuodoilla pystytä toteuttamaan. Käskylistaesitys on kuitenkin suhteellisen epäselvä esitysmuoto ja sen käyttö kannattaakin jättää kokeneille suunnittelijoille. 2.4 Ohjelman rakenne Jotta logiikka ohjelma voidaan muodostaa oikealla tavalla, on tärkeää ymmärtää ja tuntea prosessi ja sen toiminta. Ohjelma on yleensä mahdollista toteuttaa joko lineaarisesti tai jaotellusti. Lineaarisella ohjelmalla on yksinkertainen rakenne. Kaikki ohjelman käskyt on samassa ohjelmatiedostossa ja ne suoritetaan peränjälkeen rivi riviltä. Lineaarinen ohjelma Kuva 5. Lineaarinen ohjelma. Jaotellussa ohjelmassa ohjattavan prosessin toiminnot on pilkottu osiin ja jokaista osaprosessia varten on oma aliohjelmansa. Tämä mahdollistaa sen että ohjelmista saadaan yksinkertaisia ja
8 Ohjelman kierto 8 havainnollisia. Aliohjelmia voidaan standartoida ja niitä voidaan yhden ohjelmakierron aikana kutsua useita kertoja. Jaoteltu ohjelma jakautuu eri tasoille. Pääohjelma on ylimmällä tasolla ja se kutsuu alemmalla tasolla olevia aliohjelmia, jotka puolestaan voivat kutsua seuraavan tason ohjelmia jne. Pääohjelma Aliohjelma Aliohjelma Aliohjelma Aliohjelma Kuva 6. Jaoteltu ohjelma.
9 9 3 Siemens Simatic S Käytettävä logiikka Siemens SIMATIC S logiikkaperhe sisältää useita ohjelmoitavia logiikoita, mm. CPU 1211C, CPU 1212C CPU 1213C ja 1215C. CPU:t eroavat toisistaan pääasiassa tehon ja toiminnan suhteen. Laitteistoa suunniteltaessa valitaan valmistajan tuoteluettelosta työhön ominaisuuksiltaan sopivin CPU. Tässä työssä käytettävä CPU on1212c. Kuvassa 1 on esitelty CPU 1211C:n osat. Kuva sarjan CPU malli 1211C. Liitynnät 1. Virtalähde-kytkentä, 2. Muistikorttiyksikkö, 3. Irroitettavat ja uudestaan kiinnitettävät kytkentälevyt, 4. LED-valot kanaville ja 5. PROFINET-teollisuus Ethenet-liityntä. Virtalähde on integeroitu CPU 1212C-sarjan logiikkaan. Lisäksi CPU 1212C -sarjan logiikka sisältää integroituna analogisen tuloyksikön AI 2x10 Bit, digitaalisen tuloyksikön DI 8x24V DC ja digitaalisen lähtöyksikön DQ 6x24 V DC. Tarkemmat tiedot sarjan moduulien ominaisuuksista ja liitynnöistä saa Siemensin manuaaleista.
10 Simatic STEP 7 V11 Logiikan ohjelmointi tapahtuu PC:llä, johon on asennettu TIA Portal Simatic Step 7 V11- ohjelminto. TIA Portal Simatic Step 7- ohjelmistolla voidaan kirjoittaa S7-ohjelmia käskylistana, toimintakaaviona ja tikapuukaaviona. Ohjelma koostuu koodi- ja tiedostoyksiköistä (OBt, FBt, FCt, DBt). Lisäksi S7-ohjelma sisältää järjestelmän konfigurointitiedot. Kaikissa ohjelmissa on oltava organisaatioyksikkö OB. OB:t edustavat korkeinta ohjelmatasoa. Systeemiohjelma kutsuu OB:tä käynnistyksessä, sähkökatkoksen jälkeen tai vikatilanteessa. Yksinkertaiset ohjelmat, joissa halutaan käyttää lineaarista rakennetta, voidaan kirjoittaa kokonaisuudessaan organisaatioyksikköön. Yleensä kuitenkin organisaatioyksikköön kirjoitetaan ehdollisia tai ehdottomia kutsuja muihin yksiköihin kuten FB:t, FC:t ja OB:t eli käytetään jaoteltua ohjelmointimallia. Toimintayksiköt (FB) ovat alemman tason yksiköitä. Niihin kirjoitetaan ohjelmanosat joita voidaan kutsua useita kertoja ohjelmakierron aikana. Jokaiselle toimintayksikölle on osoitettava oma tiedostoyksikkö (DB), jonne kaikki sen tarvitsemat muuttujat ja data on tallennettuna. Funktiot (FC) eivät tarvitse omaa tiedostoyksikköä. 3.3 Osoitteet Jokaisella tulolla ja lähdöllä on absoluuttinen osoite. Osoitteet määräytyvät laitteiston mukaan. Lähdöille osoite on muotoa Q 1.5 ja tuloille I 2.5. Osoitteen kirjain ilmoittaa onko kyseessä tulo vai lähtö. Ensimmäinen numero eli tavu määräytyy sen mukaan missä moduulissa kyseinen I/O sijaitsee ja jälkimmäinen numero eli bitti kertoo millä kohtaa moduulia I/O on. Osoitteille voidaan antaa myös symbolinen nimi. Muuttuja taulukossa kaikille tuloille ja lähdöille annetaan symbolinen nimi ja tiedostotyyppi. Kaikki muuttuja taulukossa esitellyt muuttujat ovat sovelluksen yleisiä muuttujia ja niitä voidaan käyttää kaikissa ohjelman osissa.
11 11 4 Prosessilaitteisto Tässä työssä on tarkoitus suunnitella ohjaus yksinkertaiselle annosteluprosessille. Kuvassa 8 on esitettynä prosessin PI-kaavio. TS TS 1 2 Paineilm a FS 2 ES 1 TIC EM 1 EM 2 TI 1 FS 1 Syöttövesi 20 dm 3 LS 3 Jäähdytysvesi LS 2 T y risto rioh jain LS V/25 A FS 3 FS 4 SS 1 K aatoallas V iem äri Kuva 8. Annosteluprosessin PI-kaavio. Prosessilaitteisto koostuu vesisäiliöstä (n. 20 l), astiakuljettimesta, kaatoaltaasta sekä instrumentointilaitteistosta. Laitteistoa voidaan käyttää useammalla eri tavalla, esim. annostelulaitteistona, veden lämpötilan säätöpiirinä tai näiden yhdistelmänä.
12 12 Vesisäiliön pinnankorkeutta valvotaan kolmella pintakytkimellä: LS1 on säiliön pohjalla, LS2 on säiliön toiminta-alueen alarajaa valvova kytkin ja LS3 on säiliön ylärajakytkin. Kuljettimessa on rajakytkin GS1, joka ilmoittaa koska astia on annosteluputken alla. Paineilmatoimisen sekoittimen käynnistäminen tapahtuu magneettiventtiilillä FS1 ja syöttöveden virtausta säiliöön ohjataan magneettiventtiilillä FS2. Säiliön tyhjennys tapahtuu magneettiventtiilin FS3 kautta. Annostelua ohjataan magneettiventtiilillä FS4. Kuljettimen moottoria ohjataan releellä SS1. Lämmitysvastuksen ylikuumeneminen on estetty releellä ES1, joka katkaisee tyristoriohjauksen ohjausviestin, mikäli säiliössä ei ole vettä.
13 13 5 Harjoitustyö Tässä kappaleessa on kuvattu harjoitustyön eri vaiheet ohjelmiston osalta ja kuvattu sanallisesti harjoitustyön toimintaperiaatetta. 5.1 Prosessilaitteistoon tutustuminen Tutustutaan prosessilaitteistoon käymällä läpi laitteiston osat, instrumentointi ja kytkennät. Ohjataan prosessia esimerkkiohjelman avulla, jos se on tarpeen. 5.2 Ohjelmoitavaan logiikkaan tutustuminen Tutustutaan käytettävään logiikkaan CPU 1212C ja TIA Portal Simatic STEP-7 -ohjelmistoon. Käynnistetään TIA Portal V11 ja käydään läpi uuden projektin luominen, käytettävät ohjelmayksiköt, ohjelman rakenne ja perustoiminnot. 5.3 Yleistä TIA Portal Simatic STEP7-ohjelmistolla voidaan luoda omia projekteja, jotka sisältävät oman S7-ohjelman ja järjestelmän määrittelyt. Projektin nimeämisen jälkeen CPU-yksikkö täytyy ensin määritellä ja vasta sen jälkeen projektin ohjelma voidaan ohjelmoida ja määritellään digitaalitulojen ja digitaalilähtöjen muuttujataulukot.
14 TIA Portal Simatic Step7 V11-ohjelman käynnistys TIA Portal Simatic Step7- ohjelmisto käynnistyy kun painetaan työpöydällä tai Käynnistä -valikossa olevaa TIA Portal V11 -pikakuvaketta. Kun pikakuvaketta painetaan käynnistyy TIA Portal Portal view, joka auttaa uuden projektin luonnissa. Kuva 9. TIA Portal V11 -pikakuvake. Seuraavassa on esitelty TIA Portal Simatic Step 7-ohjelman toiminta vaiheittain: 1. Aluksi määriteään S7-projektin nimi ja luodaan se. Seuraavaan vaiheeseen päästään painamalla Create. 2. Seuraavassa vaiheessa valitaan käytettävä keskusyksikkö. Tässä työssä keskusyksikkö on CPU 1212C. Valitaan Configure a device -painike ja edelleen Add new device -painike. Valitaan PLC-kuvaaja ja valitaan CPU 1212C -keskusyksikkö. Keskusyksiköksi valitaan laitteen tilausnumero: 6ES B31-0XB0 ja versionumero V3.0. Tämän jälkeen laitelisäyksen jälkeen aukeaa Project view-ikkuna kuvan 10 mukaisesti. Kun STEP 7 Project Portal on luonut uuden projektin, ilmestyy luotu projekti Project viewikkunaan kuvan 10 mukaisesti. Project view-ikkunan vasemman puolisessa ruudussa nähdään projektin rakenne ja oikean puolisessa ruudussa nähdään mitä kukin vasemman puolisista kansioista sisältää. Keskellä on näkyvissä valitun projektin valikon kohta.
15 15 Kuva 10. Uusi laitemääritys project view-ikkunassa. Seuraavassa lyhyt selitys mitä kukin kansio sisältää: - PLC_1 - kansiossa on kaikki projektin liittyvät tiedot ja komponentit. - Program blocks -kansiossa on projektin ohjelmointiin liittyvät osat. OBt, FCt, FCt tai DBt. Valikon alta voidaan uusia ohjelmaosia lisätä. - PLC tags -kansiosta löytyy tag table -osio, jossa voidaan antaa absoluuttisille osoitteille symboliset nimet. - Device configuration -kohdasta voidaan järjestelmän laitteita muokata tai lisätä Järjestelmän konfigurointi Järjestelmän konfigurointi on käytettävän järjestelmän määrittelemistä. Järjestelmään kuuluvat asennuskiskot numeroidaan ja niissä olevat tulo/lähtö -moduulit laitetaan omille paikoilleen. Järjestelmä varaa moduuleille muistialueet ja asettaa tulot/lähdöt oletusarvoonsa. Digitaalisen tulon (I-address)- ja digitaalisen lähtöosoitteen (Q-address) oletusarvo muutetaan arvoksi 32 ts.
16 16 digitaalisille tuloille/lähdöille varataan muistialueet I32/Q32. Määritys löytyy Device configuration-ikkunassa Device Overview-osiosta (Kuva 11). Kuva 11. PLC_1:n Device overview-ikkuna. Device overview-ikkunan ja Properties-välilehden alta voidaan muuttaa Profinet Ethernet IPprotokolla IP-osoite, jotta saadaan muodostettua yhteys PC:n ja logiikan välille. Osoitteet ovat: IP Address... Subnet mask: Lisäksi IP reititin otetaan käyttöön rastittamalla Use IP router ja lisäämällä reitittimen osoite:... (Kuva 11). Seuraavaksi projekti ladataan PLC:lle, kun valitaan lataukseen koko projektikansio PLC_1. Lataus järjestelmään suoritetaan kuvan 12 mukaisesti. Useimmiten ennen projektin lataamista PLC:lle kannattaa määritetellä vielä tässä harjoitustyössä suoritettavat määritykset kappaleessa taulukossa 1 ja kappaleessa 5.4 taulukossa 2.
17 17 Kuva 12. Projektin siirto PC:ltä PLC:lle. Yhteys muodostetaan kuvan 13 mukaisesti PG/PC yhteydellä PN/IE ja Broadcom Netlinkvalinnalla. Lisäksi määritetty IP-osoite valitaan yhteydelle ja siirretään projekti PLC:lle Load painikkeella (Kuva 13). Kuva 13. Ethernet-yhteys PC:n ja PLC:n välillä.
18 Projektin lataaminen ohjelmamuistiin Projektin määritttämiseksi avataan Program blocks-ikkuna ja lisätään neljä aliohjelmaa Program blocks Add new block-valikosta taulukon 1 mukaisesti. Taulukko 1. Annosteluprosessin aliohjelmat FC1-FC4. Nimi Osoite Kommentti Kaynnistys FC1 Annostelu FC2 Annostelun_lopetus FC3 Lopetus FC4 5.4 Annosteluprosessin ohjauksen ohjelmointi Ohjelmassa käytetään symbolisia muuttujataulukon tag-osoitteita. Muuttujataulukko löytyy PCL tags Default tag table ikkunasta. Listaan lisätään taulukon 2 mukaiset listaukset. Ennen järjestelmän ohjelmointia projekti voidaan tallentaa kovalevylle Save project-painikkeesta. Käynnissä oleva projekti voidaan siirtää PLC:lle kappaleen ohjeiden mukaisesti. Taulukossa 3 on kuvattu annosteluprosessin toimintaperiaate. Tehtävän ohjelma voidaan siirtää PLC:lle joko pääohjelman lohkosta OB1 tai aliohjelmista FC1-FC4 Download to devicepainikkeella. (Kuva 12). Taulukossa 2. Annosteluprosessin muuttujataulukko. Nimi Osoite Kommentti Kytkin_1 I =Käynnistys, 0=Lopetus Kytkin_2 I =Annostelu, 0=Annostelun lopetus LS1 I 32.2 Tyhjentymisen valvonta LS2 I 32.3 Alaraja LS3 I 32.4 Yläraja GS1 I 32.5 Kuljettimen rajakytkin FS1 Q 32.0 Sekoitin FS2 Q 32.1 Syöttövesiventtiili FS3 Q 32.2 Tyhjennysventtiili FS4 Q 32.3 Annosteluventtiili SS1 Q 32.4 Kuljetin
19 19 Taulukko 3. Annosteluprosessin toimintaperiaate. OB 1 Kytkin_1 = Tosi FC 1 Kaynnistys - Suljetaan tyhjennysventtiili FS3. - Jos säiliön pinta on alle alarajan, täytetään säiliö. (Huom! EI KUITENKAAN YLI). - Käynnistetään sekoitin FS1 kun säiliön pinta saavuttaa alarajan. Kytkin_1 ja Kytkin_2 =Tosi FC 2 Annostelu - Pyöritetään kuljetinta kunnes uusi astia siirtyy annosteluputken alle. Pysäytetään kuljetin kymmeneksi sekunniksi. - Kun astia on annosteluputken alla, voidaan annosteluventtiili FS4 aukaista neljäksi sekunniksi. Kytkin_1 tai Kytkin_2 =Epätosi FC 3 Annostelun_lopetus - Suljetaan annosteluventtiili - Pysäytetään kuljetin. Kytkin_1 =Epätosi FC 4 Lopetus - Aukaistaan tyhjennysventtiili FS3 - Suljetaan syöttövesiventtiili FS2 ja sekoitin FS1. Tia Portalin Step 7:ssa ajastimien lohkoille aikaindeksi PT täytyy antaa kuvan 14 muodossa. Tarkemmat tiedot eri ajastimista saa S7:n helpistä tai Siemensin manuaaleista. Kuva 14. Ajastimen IEC-merkinnät, d=päivä, h=tunti, m=minuutti, s=sekunti ja ms=millisekuntia.
20 20 Annosteluprosessin ohjelma PLC:n osalta voidaan käynnistää valitsemalla PLC_1 -valikko ja hiiren oikealla painikkeella valitsemalla GO Online-kohta. Laitteen ohjauspaneeli RUN, STOP tai MRES-tiloille löytyy PC -ohjelmasta PLC_1 ja valitsemalla CPU -yksikkö ja edelleen oikealta Online tools-kohta ja oikealta valikosta CPU operator panel. Kuvassa 14 laite on tällä hetkellä STOP-tilassa. Kun käynnissä oleva ohjelma on testattu RUN-tilassa, niin ohjelma voidaan haluttaessa pysäyttää STOP-painikkeella kuvan 15 painikkeilla. Kuva 15. PLC:n operointi PC:n kautta. 6 Lähdeluettelo Hiltunen J, Aaltonen H & Hietanen T (2000) Prosessiautomaation perusteet. Oulu, Oulun yliopistopaino, Systeemitekniikan laboratorion julkaisuja, Sarja A s. Kataja K (1985) Ohjelmoitava logiikka. Helsinki, Sähköurakointiliiton koulutus ja kustannus. 145 s. Värjä P (1995) Ohjelmoitavat logiikat: tietokoneavusteinen oppikirja. Kuusankoski, Mikrooppi. 131 s. Siemens (2012) Simatic S7, S Programmable controller, System Manual. Nürnberg, Siemens AG. 864 s.
Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön
Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön Sisällysluettelo 1 Siemens Step7 Manager...1 1.1 Laitteistomäärittely...1 1.2 Ohjelmalohkon luonti ja toteutus...2 1.3 Ohjelman kutsu...3 2 CX-Programmer...4
LisätiedotTyö 1: Logiikka ja robotti
AS-0.2230 Automaatio- ja systeemitekniikan laboratoriotyöt Työ 1: Logiikka ja robotti Sisältö Työn luonne... 2 Ohjelmoitava logiikka... 2 Hyllyvarasto... 3 Robotti... 4 Logiikan ohjelmointi... 5 Esiselostustehtävät...
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 07.10.01 1 (21) Kone- ja laiteautomaatio Seppo Mäkelä. SIMATIC STEP S7 Ohjelmointiohjelma.
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 07.10.01 1 (21) SIMATIC STEP S7 Ohjelmointiohjelma Ohjelmointi osa1 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 07.10.01 2 (21) 1 Projektin muodostus 1.1 Ohjelman avaus Ohjelman avaus suoritetaan
LisätiedotAU Automaatiotekniikka. Toimilohko FB
AU080401 Automaatiotekniikka Toimilohko FB Tarkoitus Dokumentissa kuvataan, mikä on toimilohko (FB) miten toimilohko muodostetaan ja miten sitä sovelletaan S7 ohjelmointiympäristössä (STEP7) mitä etua
LisätiedotMASSER Loader V2.00. käyttö- ja asennusohje 5.5.2014
MASSER Loader V2.00 käyttö- ja asennusohje 5.5.2014 Masser Oy Tel. +358 400 904 500 BID No 0665142-9 Jämytie 1 Fax. +358 16 282 554 VAT No. FI06651429 FI-96910 Rovaniemi, Finland Domicile Rovaniemi OHJELMAN
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 07.10.01 1 (19) Kone- ja laiteautomaatio Seppo Mäkelä. SIMATIC STEP S7 Ohjelmointiohjelma.
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 07.10.01 1 (19) SIMATIC STEP S7 Ohjelmointiohjelma Ohjelmointi osa 3 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 07.10.01 2 (19) 1 PROFIBUS DP 1.1 Profibus on johtava avoin kenttäväylä Riippumattomat
LisätiedotKirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 IT Juha Nalli 22.12.2015
Kirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 Oppilaat saavat vuoden 2016 alusta käyttöönsä oppilaitoksen sähköpostin ja muita palveluita Microsoftin Office365:sta. Oppilaiden sähköposti on muotoa
LisätiedotMachine Control Studio - Kuinka päästä alkuun. Ohjelmointiympäristö Unidrive M ja MCi2x0 laitteille
Machine Control Studio - Kuinka päästä alkuun Ohjelmointiympäristö Unidrive M ja MCi2x0 laitteille Mistä aloittaa? Machine Control Studion lataaminen ja asennus. MCS käynnistys ja uuden projektin luonti.
LisätiedotAU Automaatiotekniikka. Funktio FC
AU080401 Automaatiotekniikka Funktio FC Tarkoitus Dokumentissa kuvataan, mikä on funktio miksi funktioita kannattaa käyttää milloin funktioita kannattaa käyttää mitä asioita on huomioitava funktiota luotaessa
LisätiedotSiemens TIA Portal V11
Siemens TIA Portal V11 Logiikkaohjelmoinnin perusteet Henri Wallenius Opinnäytetyö Syyskuu 2012 Kone- ja tuotantotekniikka Kone- ja laiteautomaatio TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikan
LisätiedotGree Smart -sovelluksen (WiFi) asennus- ja käyttöohje: Hansol-sarjan ilmalämpöpumput WiFi-ominaisuuksilla
02/2016, ed. 5 KÄYTTÖOHJE Gree Smart -sovelluksen (WiFi) asennus- ja käyttöohje: Hansol-sarjan ilmalämpöpumput WiFi-ominaisuuksilla Maahantuoja: Tiilenlyöjänkuja 9 A 01720 Vantaa www.scanvarm.fi Kiitos
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit Osio 9
Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
LisätiedotPlanMan Project projektihallintaohjelmisto koulutusohjeistus
PlanMan Project projektihallintaohjelmisto koulutusohjeistus PlanMan Project ohjelmiston valmistaja 14.2.2012 Asko Saarenpää Uuden projektin tai työohjelman aloitus Näkymä-valikon kautta voi valita mitä
LisätiedotTTY TKT-1110 Mikroprosessorit TKT. HEW-ohjeet ver 1.0
Johdanto Nämä ohjeet opastavat sinut tekemään kurssiin TKT-1110 Mikroprosessorit liittyvät harjoitustyöt. Ohjeet sisältävät kolme osiota. Ensimmäisenä esitellään projektin luonti, mikä tehdään ainoastaan
LisätiedotASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet
ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet Käännös valmistajan alkuperäisestä ohjeesta Rev 4.2 (201505) 4246074, 4246075, 4246084, 4246152, 4246153, 4246154 Säätöohjeet METOS WD-6 6. Säätöohjeet Tämä kuvio laitteen
LisätiedotViva-16. Käyttöohje. 1.4.2009 Veikko Nokkala Suomen Videovalvonta.com
Viva-16 Käyttöohje 1.4.2009 Veikko Nokkala Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Ohjelmisto käyttöliittymä... 3 Asentaminen... 3 Käyttöönotto... 3 Katselu... 6 Tallennus... 8 Toistaminen... 9 Selain käyttöliittymä...
LisätiedotVäylään liitettävä laite: Pheonix Contact ILB PB DI8 DIO8
Väylään liitettävä laite: Pheonix Contact ILB PB DI8 DIO8 Laite on DP-väylään kytketkettävä Digitaalinen 16-porttinen IO-moduuli. Porteista 8 on Inputteja ja toiset 8 valittavissa inputeksi tai outputeiksi.
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotMicrosoft Security Essentials (MSE) asennuspaketin lataaminen verkosta
Etusivu > Tietohallintokeskus > Ohjeet > Tutoriaalit > Virustorjunta (Microsoft Security Essentials) Virustorjunta (Microsoft Security Essentials) Ohjeet Microsoft Security Essentials -virustorjuntaohjelman
LisätiedotKÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions
KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet
LisätiedotWebmail on monipuolinen työkalu jolla voi tehdä paljon muutakin kuin lukea sähköpostia. Tässä ohjeessa on lyhyesti esitelty joitakin sen ominaisuuksia. Peruspostilaatikossa ei ole kaikkia ominaisuuksia,
LisätiedotSIMULOINTIYMPÄRISTÖJEN SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI TIMO SUVELA
SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI 2.12. TIMO SUVELA KUKA OLEN? Timo Suvela lehtori, sähkö- ja automaatiotekniikka (timo.suvela@samk.fi, 044-7103275) Nykyisyys SAMK:iin
LisätiedotHenkilö- ja koulutusrekisterin asennusohje
Henkilö- ja koulutusrekisterin asennusohje Ohjelmaversio 1.0 Dokumenttiversio 1.0 2 Ohjelman lataaminen Voit ladata henkilöstö- ja koulutusrekisteriohjelman asennuspaketin EduSetup.exe sivustolta valitsemalla
LisätiedotWago CoDeSys ETS. Eero Kaivola Kari Niskanen Veijo Piikkilä. KNX IP StarterKit 2 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
Wago CoDeSys ETS KNX IP StarterKit 2 Eero Kaivola Kari Niskanen Veijo Piikkilä KNX-kontrolleri 750-849 Kenttäväyläliityntä RJ45 Kenttäväyläliityntä RJ45 Ohjelmointipainike IP-kontrollerille 0 V Jännite
LisätiedotDigitaalilaitteen signaalit
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 3 (9) Digitaalilaitteen signaalit Digitaalilaitteeseen tai -piiriin tulee ja siitä lähtee digitaalisia signaaleita yksittäisen signaalin arvo on kunakin hetkenä
LisätiedotRATKI 1.0 Käyttäjän ohje
RATKI RATKI 1.0 Käyttäjän ohje Ohje 0.5 Luottamuksellinen Vastuuhenkilö Petri Ahola Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 1.1. Kuvaus... 3 1.2. Esitiedot... 3 1.3. RATKIn käyttöoikeuksien hankinta... 3 1.4.
Lisätiedot3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP
3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3.1 Laajakaistaliittymän asetusten tarkistus / Windows XP Seuraavien ohjeiden avulla tarkistat Windows XP -käyttöjärjestelmien asetukset ja luot Internet-yhteyden.
LisätiedotOhjelmistopohjaisen lisenssin käyttö
24.11.15 rev. 2 Ohjelmistopohjaisen lisenssin käyttö Yleistä Mastercam on käyttänyt aina suojauspalikkaan sidottuja lisenssejä. Ne ovat suhteellisen helppokäyttöisiä ja lisenssin siirtämiseen ei tarvita
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann
LisätiedotKuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta.
Gimp alkeet XII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 6 GIMP:in tasotyökalu Lue ensin nämä ohjeet! Harjoitus lopussa! GIMP:in tasotyökalu on nimensä mukaisesti työkalu, jolla hallitaan tasoja, niiden läpinäkyvyyttä,
LisätiedotPikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO
Pikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO Koivupuistontie 26, 01510, Vantaa www.saato.fi, sales@saato.fi, 09-759 7850 Sisällys 1. Yleistä...3 2. Parametritilan toiminnot...4 3. Käyttöönotto pikaohje...5 1.
LisätiedotKäyttöohje. Energent MagiCAD plugin
Käyttöohje Energent MagiCAD plugin Sisältö 1. Yleistä 1 Dokumentin sisältö... 1 Ohjelman asennus... 1 Vaadittavat ohjelmistot... 1 Asennus... 1 Ohjelman käynnistys... 2 2. Toiminnallisuudet 3 Insert Energent
LisätiedotMainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita
Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...
LisätiedotVACON NX PIKAOHJE. Aloituskysely. Paina enter. suomi. Vakio. Paina enter. 0.00 Hz
VACON NX PIKAOHJE Aloituskysely Aloituskysely käynnistyy, kun laitteeseen kytketään virta ensimmäisen kerran, tai jos Aloituskysely asetetaan systeemivalikossa (P6.5.3) aktiiviseksi JA laitteesta kytketään
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 1 (19) Kytkentäfunktiot ja perusporttipiirit
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu (9) && Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 2 (9) Johdanto Tässä luvussa esitetään digitaalilaitteen signaalit ja digitaalipiirien perustyypit esitellään
LisätiedotUpdateIT 2010: Editorin käyttöohje
UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...
LisätiedotCabas liitännän käyttö AutoFutur ohjelmassa 4.1.2012
Cabas liitännän käyttö AutoFutur ohjelmassa 4.1.2012 Liitännän aktivointi Liitäntä on ohjelma lisämoduuli. Ensin asetetaan käyttöön FuturSoftilta saatu Liitäntä WinCabas rekisteröintikoodi. Mennään kohtaan
LisätiedotFoscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä
Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä IP laitteiden asennus tapahtuu oletusarvoisesti käyttäen verkkokaapelointia. Kaapeli kytketään kytkimeen tai suoraan reittimeen, josta laite saa IP -osoitetiedot,
LisätiedotASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE
ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTA SOPIMUKSEN TOTEUTUNEET MÄÄRÄT-SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. KÄYTTÖOHJE SIVU 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
Lisätiedotpadvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten
padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten Sisältö: 1. Ohjelman toimintojen kuvaus 2. Ohjelman asennus 3. padvisor-ohjelman perustoiminnot 3.1 Ohjelman käynnistys 3.2
LisätiedotValitse ruudun yläosassa oleva painike Download Scilab.
Luku 1 Ohjeita ohjelmiston Scilab käyttöön 1.1 Ohjelmiston lataaminen Ohjeet ohjelmiston lataamiseen Windows-koneelle. Mene verkko-osoitteeseen www.scilab.org. Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download
LisätiedotKäyttäjän käsikirja. LIB 500 ja LIB 510 v.4.0.2. 8.2. Releasettelutyökalu. 8.2.1. Yleistä. ,NNXQDMRNDLOPRLWWDDHWWlNRKGHRQSlLYLWHWWlYl
1MRS751368-RUM Käyttäjän käsikirja 8.1. Releyksikön valitseminen Releyksiköt esitetään asemakuvassa painikkeina. 8 $VHPDNXYDMRVVDQlN\\UHOH\NVLNN Jos kohteita tarvitsee päivittää, avataan ikkuna (Kuva 8.1.-2)
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotVSP webmail palvelun ka yttö öhje
VSP webmail palvelun ka yttö öhje Kirjaudu webmailiin osoitteessa https://webmail.net.vsp.fi Webmailin kirjautumissivu, kirjoita sähköpostiosoitteesi ja salasanasi: Sähköpostin päänäkymä: 1: Kansiolistaus
LisätiedotMOBIILIPEDAKOGIA OPETUKSESSA. Ohjelmoitavan logiikan ohjelmointi ja käyttö ipverkon. Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida
MOBIILIPEDAKOGIA OPETUKSESSA Ohjelmoitavan logiikan ohjelmointi ja käyttö ipverkon yli Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida Sähkö- ja automaatiotekniikka LSKKY 5.12.2013 1 Ohjaaja Matti Lundén
LisätiedotLABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen
LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen
LisätiedotMITEN TARKISTAT TIETOKONEESI VERKKOKORTTIASETUKSET
MITEN TARKISTAT TIETOKONEESI VERKKOKORTTIASETUKSET 1. Sisällys 1. Sisällys...2 2. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows 7, Windows 8 ja Windows 10...3 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Mac OS X...6
LisätiedotProsessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012. 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1
Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW
LisätiedotJohdatus ohjelmointiin
Johdatus ohjelmointiin EXAM tentin liitetiedostojen lataaminen, käyttäminen ja palauttaminen Kerro mahdolliset puutteet tai parannusehdotukset: pietari.heino@tut.fi Tällä sivulla on selitetty lyhyesti
LisätiedotOhjeistus yhdistysten internetpäivittäjille
Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille Oman yhdistyksen tietojen päivittäminen www.krell.fi-sivuille Huom! Tarvitset päivittämistä varten tunnukset, jotka saat ottamalla yhteyden Kristillisen Eläkeliiton
LisätiedotSähköpostitilin käyttöönotto. Versio 2.0
Sähköpostitilin käyttöönotto Versio 2.0 Sivu 1 / 10 Jarno Parkkinen jarno@atflow.fi 1 Johdanto... 2 2 Thunderbird ohjelman lataus ja asennus... 3 3 Sähköpostitilin lisääminen ja käyttöönotto... 4 3.1 Tietojen
LisätiedotLIIKEMATKATOIMISTOJÄRJESTELMÄN OHJE
LIIKEMATKATOIMISTOJÄRJESTELMÄN OHJE Johdanto Liikematkatoimistojärjestelmä on lisäarvopalvelu Winres -varausjärjestelmään, jolla matkatoimisto pystyy tuottamaan liikeasiakkailleen raportteja heidän matkatoimistopalveluiden
LisätiedotFTP -AINEISTOSIIRRON OHJE PC / MAC Ympäristö
FTP -AINEISTOSIIRRON OHJE PC / MAC Ympäristö Versio 1.0 Tiedostonsiirto FTP -menetelmällä Lahden Väriasemoinnilla on käytössä suurempien tiedostojen siirtoa varten oma FTP -yhteys. Tällä menetelmällä saadaan
LisätiedotLoCCaM. LoCCaM Cam laitteiston ohjaaminen. Dimag Ky dimag.fi
LoCCaM LoCCaM Cam laitteiston ohjaaminen Dimag Ky janne.koski @ dimag.fi +358505907788 Laitteen lisääminen sovellukseen Sovelluksen pääsivulta valitaan oikeasta yläkulman valikosta Aloita uusi (1) Aukeavaan
LisätiedotBaseMidlet. KÄYTTÖOHJE v. 1.00
KÄYTTÖOHJE v. 1.00 KUVAUS BaseMidlet on matkapuhelimessa toimiva sovellus jolla voi etäkäyttää Tiimi 7000 sarjan säätimiä. Copyright Team-Control Oy, oikeudet muutoksiin pidätetään. TiiMi on Team-Control
LisätiedotA-Tiilikate objektikirjasto
A-Tiilikate objektikirjasto 15.1.2014 A-Tiilikate-objektikirjasto toimii ArchiCAD 14, 15, 16 ja 17 -versioissa. Kirjaston käyttöön tarvitaan Graphisoftin Tarvikkeet-laajennus. Tarvikkeet-laajennuksen käyttöönotto
Lisätiedotem4 3G, GPRS tai Ethernet Loggaus ja hälytys Analogiset tulot/lähdöt Etäkäyttö Keskus Pienoislogiikat
Keskus Pienoislogiikat em4 3G, GPRS tai Ethernet Loggaus ja hälytys Analogiset tulot/lähdöt Etäkäyttö www.oem.fi, asiakaspalvelu@oem.fi, PUH, 0207 499 499, FAX 0207 499 456 1 / 6 Toiminta Crouzet logiikkaperhe
LisätiedotSTS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko
STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko Valitse vasemmasta reunasta kohta Sisällöt. Sisällöt-näkymä Valitse painike Lisää uusi Tapahtuma 1 Valitse kieleksi Suomi Välilehti 1. Perustiedot Musta reunus kieliversioneliön
LisätiedotFluke-VR1710. Pikakäyttöopas. Häiriöjännitetallennin. Tämä opas on vain ohjeellinen. Tarkemmat ohjeet löydät englanninkielisestä User Manual-ohjeesta
Fluke-VR1710 Häiriöjännitetallennin Pikakäyttöopas Tämä opas on vain ohjeellinen. Tarkemmat ohjeet löydät englanninkielisestä User Manual-ohjeesta Maaliskuu 2008 2006 Fluke Corporation, Kaikki oikeudet
LisätiedotJahtipaikat.fi Käyttöohje
Jahtipaikat.fi Käyttöohje versio 2.0 Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen...3 2. Näyttöruudun osat...3 3. Kartta-alusta...4 4. Kartan sisällön määrittely...4 5. Työkalut...5 5.1 Keskitä kartta koko Suomeen...5
LisätiedotTarva MT (Maantie) pikaohje. 25.10. 2012 Harri Peltola & Mikko Virkkunen
Tarva MT (Maantie) pikaohje 25.10. 2012 Harri Peltola & Mikko Virkkunen 2 Kirjautuminen Tarva MT -ohjelmaan kirjaudutaan linkistä: http://tarvamt.myapp.info/tarvadb/tarva/tarva.html henkilökohtaisella
LisätiedotFC2020 Paloilmoituskeskus
FC2020 Paloilmoituskeskus FS20 (MP5.0) Sinteso Kompakti, esikasattu, mikroprosessorilla ohjattu paloilmoituskeskus 252 osoitteelle Paloilmoituskeskus voi olla yksittäinen tai verkotettu Yhteen verkkoon
LisätiedotKahoot! Kirjautuminen palveluun. Sinikka Leivonen
Kahoot! Kahoot! on internetselaimessa toimiva sovellus, jonka avulla voit pitää pieniä testejä/kokeita tai kysellä mielipiteitä. Testeihin liittyy myös pelillisyys, sillä eniten pisteitä saanut voittaa.
LisätiedotSisäänkirjaus Uloskirjaus. Yritystieto
Sisäänkirjaus Uloskirjaus Yritystieto Kustannusarvio PartSmart Siirrä PartSmart tiedosto Näytä PartSmart ostoslistat Lataa PartSmartHinnasto Tuotteet Lisävarusteet SNOW ATV PWC Öljytuotteet Öljyt, Snow
LisätiedotCondes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 8. Quick Start - opas Condes 8. olfellows www.olfellows.fi 1.
Condes Suunnistuksen ratamestariohjelmisto Versio 8 Quick Start opas Yhteystiedot: olfellows Jouni Laaksonen Poijukuja 4 21120 RAISIO Sähköposti: jouni.laaksonen@olfellows.fi www.olfellows.fi olfellows
LisätiedotTekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1
KSAO Liiketalous 1 Makrojen perusteita Toistuvia tehtäviä ja tehtäväsarjoja voidaan automatisoidan makrojen avulla. Makrot ovat sarja nauhoitettuja käskyjä, jotka määräävät mitä toimintoja makro toteuttaa.
LisätiedotDXL Library ja DXL-kielen olemus. Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi SoftQA Oy http/www.softqa.fi/
DXL Library ja DXL-kielen olemus Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi SoftQA Oy http/www.softqa.fi/ DOORS extension Language DXL on DOORSin laajennuskieli, jolla voidaan kehittää lisätoiminnallisuutta.
LisätiedotAutomaattitilausten hallinta. Automaattitilauksien uudistettu käsittely
Automaattitilausten hallinta Raportit Saat yhteenvedon voimassa olevista automaattitilauksista ja automaatti-ilmoituksista hakemistopuun Raportit-valikon alta. PDF-napista voit ladata koneellesi yhteenvedon
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
Lisätiedot1 Asentaminen. 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus 12/2006 1.1.1
1 Asentaminen...2 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus...2 2.1 PI-säätimet...3 2.2 Trendit...4 3 Lämpölaitoksen ohjaus...5 4 Voimalan alkuarvojen muuttaminen...6 5 Tulostus...8 6 Mahdollisia ongelmia...8 6.1
LisätiedotMikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje
Mikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje Keijo Salonen 20. marraskuuta 2016 Sisältö 1 Esittely 2 2 Arduino UNO R3 mikro-ohjain kortti 2 3 Koekytkentälevy 5 4 Elektroniikan komponentit 7 5 Työkalut ja muut
LisätiedotKansion asetusten muuttaminen Windows 2000 käyttöjärjestelmässä Resurssienhallinnan kautta
Kansion asetusten muuttaminen Windows 2000 käyttöjärjestelmässä Resurssienhallinnan kautta..1 Tiedoston kytkeminen haluttuun ohjelmaan...2 Pikakuvakkeen luominen...3 Resurssien jakaminen verkossa olevien
Lisätiedot020 7766 085 Palvelemme arkisin klo. 08:00-17:00
020 7766 085 Palvelemme arkisin klo. 08:00-17:00 Windows Phone 8 Nokia Lumia käyttöönotto Sisällysluettelo Uuden puhelimen perusasetukset... 2 ENSI KÄYNNISTYS... 2 MICROSOFT-TILIN LUOMINEN... 3 KIRJAUTUMINEN
LisätiedotSIEMENS S7-300, KYTKENTÄHARJOITUKSIA, KESKEYTYSTULO
Vaasan ammattikorkeakoulu AUTOMAATIOSUUNNITTELU 1 SIEMENS S7-300, KYTKENTÄHARJOITUKSIA, KESKEYTYSTULO 1. Harjoitusesimerkki: Kuvassa 1 on esitetty kuvitteellinen stanssattujen reikälevyjen tarkastus ja
LisätiedotCubase perusteet pähkinänkuoressa. Mikä Cubase on? Projektin aloitus
Cubase perusteet pähkinänkuoressa 1. Mikä Cubase on? 2. Projektin aloitus 3. Audion äänittäminen. 4. MIDI-tiedon tallentaminen ja virtuaali instrumentit 5. Miksaus. Mikä Cubase on? Cubase on Windows XP
LisätiedotTEKNIIKAN YKSIKKÖ AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUT4SN TL7341 PROJEKTITYÖ OSA1 LEIPÄJUUSTON VALMISTUSLINJAN LOPPUPÄÄ
TEKNIIKAN YKSIKKÖ AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUT4SN TL7341 PROJEKTITYÖ OSA1 LEIPÄJUUSTON VALMISTUSLINJAN LOPPUPÄÄ Ryhmä: Iiro Kettunen Heikki Föhr Esa Eronen Pvm: 10.9.2007 SISÄLTÖ 1 Lähtöaineisto...3
LisätiedotDNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1
DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti - Testaa
LisätiedotBUSINESS ONLINE TRADE FINANCE KOTI- JA ULKOMAISET PANKKITAKAUKSET
BUSINESS ONLINE TRADE FINANCE KOTI- JA ULKOMAISET PANKKITAKAUKSET Danske Bank Trade Finance Danske Bank Oyj Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK. Y-tunnus
LisätiedotInteno FG101 R2 modeemi - päivitysohje
1 (8) Inteno FG101 R2 modeemi - päivitysohje Tätä ohjetta tai sen osaa ei saa kopioida tai välittää missään muodossa ilman DNA Oy:n kirjallista suostumusta. Tavaramerkit ja Inteno ovat Inteno Broadband
LisätiedotYleishimmentimellä varustetun, uppoasennettavan WMR-252-vastaanottimen käyttöopas
Yleishimmentimellä varustetun, uppoasennettavan WMR-252-vastaanottimen käyttöopas Ainutlaatuinen, himmennystoiminnolla varustettu langaton yleisvastaanotin esimerkiksi himmennettävien 230 voltin LEDvalojen,
LisätiedotPedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen
Pedacode Pikaopas Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Windowstyöasemalle asennetaan Java-ohjelmoinnissa tarvittavat työkalut, minkälaisia konfigurointeja
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 7.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 7.2.2011 1 / 39 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti
LisätiedotSimatic S7-1511F & S7-1513F
Turvauutuudet, 02/2015 Simatic S7-1511F & S7-1513F siemens.fi/answers Uudet turva CPU:t SIMATIC S7-1511F & S7-1513F CPU 1511F-1PN Entry-level CPU standardi- ja turvasovelluksiin keskitason suorituskykyvaatimuksilla!
LisätiedotE-RESULTS LITE -OHJEET
E-RESULTS LITE -OHJEET 1 ALKUVALMISTELUT Huolehdi ennen rastiesi pitoa, että Tulospalvelutietokoneen akku on ladattu täyteen Seuran EMIT-kortit ovat tallessa ja selkeästi erillään lähtöleimasimesta. Lähtö-
LisätiedotIV Produkt AHU Controls, sovelluksen kuvaus
IV Produkt AHU Controls, sovelluksen kuvaus Yleistä IV Produkt AHU Controls on lisävaruste, koodi STI-102, joka on saatavana sovelluksena (mobiilisovellus). IV Produkt AHU Controls -sovelluksella voit
LisätiedotFortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet
Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet Sisällys 1 Fortum Fiksu -järjestelmään liitettävä mittaava pistorasiakytkin sisäkäyttöön 2 Asentaminen 2.1 Kytkimen liittäminen
LisätiedotTikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0
Toukokuu 2013 1 (10) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0 Päivitysohje Copyright Aditro 2013 Toukokuu 2013 2 (10) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten
LisätiedotKAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE
KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE Tämä kuvaus on tarkoitettu Carelay - tuotteen Waterpumps WP:n ja Power Factor::n sovelluskohteisiin. Yleistä Carelay Control Wpremote on kaukovalvontaohjelma,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 28.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 28.9.2015 1 / 16 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
LisätiedotKaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy
Opiskelijoiden OneDriveohje Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Ohjeen nimi Opiskelijoiden OneDrive-ohje Vastuuhenkilö Mari Jokiniemi
LisätiedotMidland BTNext -päivityssovellus
Midland BTNext -päivityssovellus Kun olet ladannut BTNext-päivityssovelluksen web-sivultamme, kaksoisnapsauta sitä ja seuraa asennusmenettelyä. BTNext-päivityssovellus asentuu automaattisesti "Program"-valikkoon,
LisätiedotPRINTER DRIVER PÄÄKÄYTTÄJÄN OPAS
PÄÄKÄYTTÄJÄN OPAS OpusCapita pidättää oikeuden muuttaa tuotteen ominaisuuksia ja tätä tuotekuvausta. Uusimmat versiot julkaistaan osoitteessa www.opuscapita.com/terms. 1. TEHTÄVÄKUVAUS Pääkäyttäjällä on
LisätiedotMPCC-työkalua voidaan käyttää yhden laitteen valvontaan ja yhden tai useamman laitteen konfigurointiin (Modbus broadcast, osoite 0).
V1.0.0 (14.10.2015) 1 (7) KYTKENTÄ HUOM: toimii Modbus-masterina. Tämän vuoksi toinen mahdollinen Modbus-master on irrotettava verkosta, kun kytketään valmiiseen Modbus-verkkoon. Produalin Modbus-laitteiden
LisätiedotDESIGO. Rakennusautomaatiojärjestelmä, joka kasvaa vaatimusten mukaan DESIGO. astustamattomasti. Siemens Building Technologies DESIGO PX 1
DESIGO Rakennusautomaatiojärjestelmä, joka kasvaa vaatimusten mukaan 1 Kaikkiin kohteisiin oikea ratkaisu SIGMAGYR Integral Visonik DESIGO Unigyr Synco Kommunikoivat säätimet Stand-alone säätimet Järjestelmätuotteet
LisätiedotEMVHost Online SUBJECT: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT COMPANY: EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje AUTHOR: DATE: 15.03.
EMVHost Online SUBJECT: COMPANY: COMMENTS: AUTHOR: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT NETS OY EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje NETS OY DATE: 15.03.2011 VERSION: 1.0 1 SISÄLLYS SISÄLLYS...
Lisätiedotlizengo Asennusopas Windows: in kopioiminen
lizengo Asennusopas Windows: in kopioiminen Windows: in kopioiminen lizengo Asennusopas Klikkaa sitä Windows-versiota, jonka haluat kopioida USB-tikulle, niin pääset suoraan oikeaan oppaaseen. Windows
Lisätiedot