Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen"

Transkriptio

1 Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Laitteiden sisäiseen tietoliikenteeseen on kehitetty omat dataväylänsä. Näistä tärkeimmät: 1 wire [ käyttää mm. Dallas, Maxim. ] I²C [ Trademark of Philips, yleisesti käytössä, mm Cypress PSoC ] 3 wire [ käyttää mm. Nordic semiconductor, Dallas, Maxim ] SPI [ Trademark of Motorola, yleisesti käytössä, mm Atmel, Dallas,Maxim ] Microwire [ Trademark of National semiconductor ] 1- wire 1-wire väylä sisältää nimensä mukaisesti vain yhden johtimen maantason lisäksi. 1-wire väylässä kaikilla komponenteilla on oma yksilöllinen 48 bittinen laiteosoitteensa. 1-wire väylän kautta voidaan jopa syöttää käyttöjännite hyvin pienikulutuksisiin laitteisiin Kuva: 1-wire väylän esittely ( Maxim )

2 Eri tilat erotetaan toisistaan pulssinpituuden perusteella Taulukko: Pulssipituudet 1-wire väylässä ( Dallas ) Kuva: Tila aikakaaviona

3 I 2 C VÄYLÄ, 2 Wire IIC väylässä on vain yksi kellolinja ja yksi kaksisuuntainen datalinja IIC väylässä ei tarvita erillistä kovokoodausta osoitteille, vaan dataliikenteen ensimmäisessä tavussa annetaan valitun piirin osoite I 2 C väylä tarvitsee vain kaksi linjaa: Kellolinja ( SCL, Serial Clock ), joka on yksisuuntainen ja kellopulssi tulee prosessorilta. Kellotaajuus 100 khz [ std ] tai 400 khz [ High speed ] Data ( SDA, Serial Data ), joka on kaksisuuntainen, sarjamuotoinen dataväylä GND, signaalimaa, joka on sama, kuin käyttöjännitemaa I 2 C väylässä piirityypillä on oma 7 bittinen laiteosoitteensa. Joissakin piireissä voidaan osoitteen loppuosa koodata kovolla. Tämä mahdollistaa useampien samantyyppisten piirien käytön samassa laitteessa. Ensimmäisen tavun seitsemän ensimmäistä bittiä määräävät laiteosoitteen ( piirin ) ja viimeinen kahdeksas bitti sen, onko kyseessä kirjoitus- vai lukutapahtuma I 2 C väylässä masterlaite ( prosessori ) määrää kaikki tapahtumat. Sieltä tulee kellosignaali ja masterlaite kutsuu orjapiirejään ( slave ) ohjelmansa mukaisesti. Orjapiiri ei pysty kutsumaan masterpiiriä IIC-väylän kautta, vaan tällaisen tarpeen tullessa on käytettävä normaaleja keskeytysrutiineja. I 2 C väylää käytetään yleisesti analogipiirien ohjausväylänä ( ADC, DAC, Juovaoskillattorit, näyttö, näppäimistö, yms ). Myös pieniä muistipiirejä voidaan liittää I 2 C väylään. ( Usein NV-RAM, EEPROM )

4 Tiedonsiirto I 2 C väylässä: 1. Tiedonsiirto IIC väylässä alkaa aina master-piirin generoimalla START pulssilla Start pulssissa datalinja ajetaan 1 tilasta 0 tilaan kellopulssin ollessa 1 tilassa. Datalinjan tila ei muutu kellopulssin 1 -tilassa muutoin, kuin START ja STOP pulssien aikana. 2. Ensimmäisessä tavussa masterpiiri generoi laiteosoitteen ja ilmaisee, onko kyseessä luku- vai kirjoitustapahtuma. Tavussa on seitsenbittinen laiteosoite ( = piiriosoite ) ja yksi R / W bitti (luku/kirjoitusbitti ). 3. Laiteosoitteensa tunnistanut orjapiiri kuittaa tavun vastaanotetuksi. Dataväylä on kaksisuuntainen, joten lähettävänä piirinä voi toimia myös orjapiiri 4. Nyt lähetetään varsinainen datatieto Tieto lähetetään tavuttain ( 8-bittiä kerrallaan ), jonka jälkeen vastaanottava piiri kuittaa aina tavun vastaanotetuksi. 5. Lähetys päättyy aina master-piirin generoimaan STOP pulssiin. STOP pulssissa datalinja ajetaan 0 tilasta 1 tilaan kellopulssin ollessa 1 tilassa Kuvassa esimerkki masterpiirin generoimasta tavusta. - Koska liikenne alkaa aina START käskyllä, on tämä ensimmäinen tavu ja sisältää piiriosoitteen ja R/W bitin. - STOP käsky tulee vasta tiedonsiirron päätyttyä, eikä näinollen koskaan käytännössä seuraa heti ensimmäistä tavua. Kellopulssi, SCL, tulee AINA masterpiiriltä.

5 Laiteosoitteet: Laite- eli tässä tapauksessa piiriosoitteet määräytyvät piirin tyypin mukaan. IIC- väylään kytkettäville orjapiireille on annettu oma seitsenbittinen laiteosoitteensa. Osa osoitebiteistä VOI OLLA koodattavia. - Koodausmenetelmänä käytetään yleensä ns. langoitettua logiikkaa, eli jokaista koodattavaa bittiä kohden on yksi piirinnasta, joka kytketään joko 0 - tai 1 tilaan, tämä tila on sitten kyseisen osoitebitin aktiivitila. Luku / Kirjoitus: Ensimmäisen tavun viimeinen bitti on R / W bitti 0 = KIRJOITUS ( Write ) 1 = LUKU ( Read ) Esimerkki dataliikenteestä: TDA8444 Octuple DAC with IIC-bus ( Philips ): Laiteosoite : 0100XXX Tässä piirityypissä on ( seitsemästä osoitebitistä ) kolme koodattavia osoitebittejä. Kiinteä osoiteosa: > Koodataan esimerkkitapauksessamme laiteosoitteeksi :

6 Esimerkki: Ohjataan koodaamamme TDA8444 DAC:n muunninta DAC3 ( 011 ). Ohjataan muuntimen bittikombinaatioksi ( 6 bittinen DAC ) Linkki: IIC allukointitaulukko: Linkkejä: Muistipiirit

7 Esimerkki IIC väyläisetä EEPROM:sta ( Fairchild ) FM24C08 / FM24C09 3 wire 3 wire väylässä on yksi kaksisuuntainen dataväylä, sekä kellolinja 3 - wire väylässä piirin valinta tulee toteuttaa normaalilla osoitekoodauksella, CS:n aktivoinnilla Kellotaajuus: 500 khz 5 MHz Piirivalinta, CS, on 1 aktiivinen Linjat: o Data in/out o Clock o Chip select Ohjauskäskyt ( Luku/kirjoitus, yms.. ) annetaan ensimmäisessä tavussa, rakenne ei standardisoitu

8 SPI, Serial Peripheral Interface SPI väylässä on erilliset luku- ja kirjoitusväylät, sekä kellolinja SPI väylässä piirin valinta tulee toteuttaa normaalilla osoitekoodauksella, CS:n aktivoinnilla Linjat: o MOSI [ Master Out, Slave In ] o MISO [ Master In, Slave Out ] o SCL [ Serial Clock ] o CS [ Chip Select ] Ohjauskäskyt ( Luku/kirjoitus, yms.. ) annetaan ensimmäisessä tavussa, rakenne ei standardisoitu, esimerkiksi : Kirjoitustapahtuma: Lukutapahtuma:

9 SPI väyläisten piirien piiritunnus[ interface ] on 95 Kellotaajuutta ei standardoitu, käytössä jopa 100 MHz CS on nolla aktiivinen Kellopulssin polariteetti ei standardoitu: Esimerkki SPI väyläisestä muistipiiristä ( ST-microelectronics ):

10 Microwire Microwire väylässä on erilliset luku- ja kirjoitusväylät, sekä kellolinja Microwire väylässä piirin valinta tulee toteuttaa normaalilla osoitekoodauksella, CS:n aktivoinnilla Linjat: o Data in o Data out o Clock o Chip Select Microwire väylässä väylätunnus [ interface ] on 93 CS on 1 aktiivinen Toimintatila ( Luku/Kirjoitus/etc ) määritellään heti start bitin jälkeen 2:lla OPCODE bitillä. Esimerkki Microwire -liikenteestä

11 Esimerkki Microwave väyläisestä EEPROM:sta: ( Fairchild ) FM93C66 Connection diagrams Pin names Huom!!, koska I2C, SPI ja Microwire ovat rekisteröityjä tavaramerkkejä: Useat piirivalmistajat käyttävät 2 wire nimitystä väylästään, vaikka se toimiikin I²C väylän protokollan mukaisesti Vastaavasti 3 wire ja 4 wire nimityksiä käytetään SPI ja Microwire -protokollan mukaisissa väylissä

MUISTIPIIRIT H. Honkanen

MUISTIPIIRIT H. Honkanen MUISTIPIIRIT H. Honkanen Puolijohdemuistit voidaan jaotella käyttötarkoituksensa mukaisesti: Puolijohdemuistit Luku- ja kirjoitusmuistit RAM, Random Access Memory - Käytetään ohjelman suorituksen aikaisen

Lisätiedot

TIES530 TIES530. A/D-muuntimet. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. A/D- ja D/A-muuntimet

TIES530 TIES530. A/D-muuntimet. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. A/D- ja D/A-muuntimet A/D-muuntimet A/D- ja D/A-muuntimet Mikäli mikroprosessorissa halutaan käyttää analogista jännitetietoa, signaali on vietävä ensin A/D-muuntimelle, joka muuttaa sen digitaaliseen muotoon. D/Amuuntimella

Lisätiedot

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon väylät tutuiksi

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon väylät tutuiksi ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon väylät tutuiksi Risto Järvinen 2.11.2015 Luennon sisältö Alustus: Väylät, mitä ja miksi. Alustus: logiikka-analysaattori. Yleisnäkymä Arduino/AVR:n väyliin. Väylä: I2C Väylä:

Lisätiedot

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät 1. Yleistä SerIO on mittaus ja ohjaustehtäviin tarkoitettu prosessorikortti. Se voi ohjemistosta riippuen toimia itsenäisenä yksikkönä tai tietokoneen ohjaamana. Jälkimmäisessä tapauksessa mittaus ja ohjauskomennot

Lisätiedot

7.3. Oheisrautaa. DS1820 30.10.2007

7.3. Oheisrautaa. DS1820 30.10.2007 7.3. Oheisrautaa. DS1820 30.10.2007 Miksi eteenpäin pyrkivällä insinööriopettajalla rehtoriksi tullessaan, on aina päässään paljon muutakin kuin järkeä? - Mr Maple Sisältö Yleistä 1-Wire-väylän lyhyt esittely

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Sulautetut järjestelmät

Sulautetut järjestelmät 1 Sulautetut järjestelmät Tietojenkäsittelytieteen koulukunta Sulautetut järjestelmät 2 Sulautetut järjestelmät Tyypillisiä sovelluskohteita» automaattiset tankkausjärjestelmät huoltoasemilla,» mekaanisen

Lisätiedot

ELEC-C3240 Elektroniikka 2

ELEC-C3240 Elektroniikka 2 ELEC-C324 Elektroniikka 2 Marko Kosunen Marko.kosunen@aalto.fi Digitaalielektroniikka Tilakoneet Materiaali perustuu kurssiins-88. Digitaalitekniikan perusteet, laatinut Antti Ojapelto Luennon oppimistavoite

Lisätiedot

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri Mikrokontrollerit S-108.2010 Elektroniset mittaukset 18.2.2008 Mikrokontrolleri integrointi säästää tilaa piirilevyllä usein ratkaisu helpompi ja nopeampi toteuttaa ohjelmallisesti prosessori 4-64 bittinen

Lisätiedot

I 2 C-VÄYLÄ: OMINAISUUDET JA MITTAUKSET

I 2 C-VÄYLÄ: OMINAISUUDET JA MITTAUKSET I 2 C-VÄYLÄ: OMINAISUUDET JA MITTAUKSET LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Tietotekniikan koulutusohjelma Opinnäytetyö Syksy 2009 Mika Karhu Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala KARHU, MIKA: I

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

A15 - Inertial Measurement Unit

A15 - Inertial Measurement Unit AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt (6op) 16.09.2008-19.12.2008 A15 - Inertial Measurement Unit Mikko Virkkilä Aki Juutistenaho Ohjaaja: Tapio

Lisätiedot

Nokeval No 280701. Käyttöohje. Tekstinäyttö 580-ALF

Nokeval No 280701. Käyttöohje. Tekstinäyttö 580-ALF Nokeval No 28070 Käyttöohje Tekstinäyttö 580-ALF Nokeval Oy Yrittäjäkatu 2 3700 NOKIA Puh. 03-342 4800 Fax. 03-342 2066 2 Kenttänäytttösarja 580 sarjaviesteille 5820 580 Sarjaviesti RS-232 tai RS-485 PC

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

Arduino. Kimmo Silvonen (X)

Arduino. Kimmo Silvonen (X) Arduino Kimmo Silvonen (X) Arduino, toimiva oma versio (osat Pajalla) ATmega 328P IC DIL-kotelossa (DIP) päältä katsottuna, Arduinon pinnit +5 V TX RX DTR FT232 10k 22p 22p Reset 1 RX D0 TX D1 D2 PWM D3

Lisätiedot

BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 6: Väylät ja keskeytykset

BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 6: Väylät ja keskeytykset BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B Luento 6: Väylät ja keskeytykset 2 5.3.2012 Johdanto Sulautettua järjestelmää voidaan ajatella sen toiminnallisuuden kannalta: Prosessointi Tiedonkäsittelyoperaatiot

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

ETT harjoitustyö: Sovitin 1-Wire-väylään

ETT harjoitustyö: Sovitin 1-Wire-väylään ETT harjoitustyö: Sovitin 1-Wire-väylään Kalle Tuulos 22. helmikuuta 2002 Sisältö 1 Johdanto 1 2 1-Wire-väylän lyhyt esittely 1 3 Vaatimukset rakennettavalle laitteistolle 2 4 Laitteiston toteutus 2 4.1

Lisätiedot

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 15 Sivu 1 (17) Salvat ja kiikut 1D C1 C1 1T 1J C1 1K S R

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 15 Sivu 1 (17) Salvat ja kiikut 1D C1 C1 1T 1J C1 1K S R igitaalitekniikka (piirit) Luku 5 ivu (7).8.24 Fe/AKo C J C K C T C C J C K igitaalitekniikka (piirit) Luku 5 ivu 2 (7).8.24 Fe/AKo Johdanto Tässä luvussa esitetään salpapiirit, jotka ovat yksinkertaisimpia

Lisätiedot

P I C A X E O H J E L M O I N T I

P I C A X E O H J E L M O I N T I PICAXE OHJELMOINTI Tämä materiaalipaketti on tehty PICAXE piireihin perustuvaa elektroniikan opetusta varten. Tarkoituksena on opettaa ohjelmoitavan mikropiirin käyttöä erilaisissa sovellutuksissa. Lisää

Lisätiedot

Muistipiirit. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24)

Muistipiirit. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24) Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24) Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 2 (24) Johdanto Tässä luvussa esitetään keskeiset muistipiirityypit ja muistipiireihin liittyvät käsitteet mainitaan

Lisätiedot

Opinnäytetyö. Äänisignaalin ohjausjärjestelmä. Sampsa Salo

Opinnäytetyö. Äänisignaalin ohjausjärjestelmä. Sampsa Salo Opinnäytetyö Äänisignaalin ohjausjärjestelmä Sampsa Salo Tietotekniikka 2009 ii TURUN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Koulutusohjelma: Tietotekniikan koulutusohjelma Tekijä: Sampsa Salo Työn

Lisätiedot

Väylät. Tietokoneen rakenne. Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express. Luento 2-1

Väylät. Tietokoneen rakenne. Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express. Luento 2-1 Tietokoneen rakenne Luento 2 Väylät Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express Luento 2-1 Väylä (Sta06 Fig 3.16) Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys:

Lisätiedot

TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit. Jukka Ihalainen, Tietoliikennelaboratorio,

TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit. Jukka Ihalainen, Tietoliikennelaboratorio, TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit Luento 1: Yleistä Jukka Ihalainen, jukka.ihalainen@chydenius.fi Tietoliikennelaboratorio, http://rf.chydenius.fi Kurssin tavoitteet tuntee sulautettujen

Lisätiedot

Verilogvs. VHDL. Janne Koljonen University of Vaasa

Verilogvs. VHDL. Janne Koljonen University of Vaasa Verilogvs. VHDL Janne Koljonen University of Vaasa Sälää Huom! Verilogistauseita versioita: 1995, 2001 ja 2005. Kommentit Javasta tutut // ja /* */ ovat kommenttimerkkejä. Case sensitivity Isot ja pienet

Lisätiedot

Luento 2: Väylät Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys: kaikki kuulevat kaiken

Luento 2: Väylät Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys: kaikki kuulevat kaiken Tietokoneen rakenne Luento 2 Väylät Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express Luento 2-1 Väylä (Sta06 Fig 3.16) Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys:

Lisätiedot

Digitaalinen potentiometri Catalyst CAT5401

Digitaalinen potentiometri Catalyst CAT5401 Digitaalinen potentiometri Catalyst CAT5401 Catalyst on lanseerannut piirin CAT5401, jossa on neljä digitaalisesti ohjelmoitavaa potentiometriä integroituna ohjauslogiikalla ja 16 tavun NVRAMmuistilla.

Lisätiedot

Arduino. Kimmo Silvonen (X)

Arduino. Kimmo Silvonen (X) Arduino Kimmo Silvonen (X) Arduinon ohjelmointiympäristön installointi Teensyn (2.0) installointi Arduino IDE:n alle IDE = Integrated Development Environment Arduino UNO, ym.: https://www.arduino.cc/en/guide/windows

Lisätiedot

CLPD ja FPGA piirien arkkitehtuuri ja ominaisuudet

CLPD ja FPGA piirien arkkitehtuuri ja ominaisuudet Pasi Vähämartti ITSEOPISKELU 1(10) CLPD ja FPGA piirien arkkitehtuuri ja ominaisuudet Tutki data-kirjasta XC9500-sarjan CPLD piirin: 1. Arkkitehtuuri 2. Suurimman ja pienimmän piirin portti-, pinni- ja

Lisätiedot

A / D - MUUNTIMET. 2 Bittimäärä 1. tai. A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter )

A / D - MUUNTIMET. 2 Bittimäärä 1. tai. A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter ) A / D - MUUNTIMET A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter ) H. Honkanen Muuntaa analogisen tiedon ( yleensä jännite ) digitaalimuotoon. Lähtevä data voi olla sarja- tai rinnakkaismuotoista.

Lisätiedot

Pasi Vuorinen MIKROPROSESSORIOHJATTU 3D-RISTINOLLA

Pasi Vuorinen MIKROPROSESSORIOHJATTU 3D-RISTINOLLA Pasi Vuorinen MIKROPROSESSORIOHJATTU 3D-RISTINOLLA Tietotekniikan koulutusohjelma 2016 MIKROPROSESSORIOHJATTU 3D-RISTINOLLA Vuorinen, Pasi Satakunnan ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Kesäkuu

Lisätiedot

Nopea tiedonkeruulaitteisto radiokanavamittauksiin

Nopea tiedonkeruulaitteisto radiokanavamittauksiin 19.10.1998 Nopea tiedonkeruulaitteisto radiokanavamittauksiin Matti Leppänen (TKK/IRC/Sovellettu elektroniikka) Kimmo Kalliola (TKK/IRC/Radiolaboratorio) 1 Johdanto Tämän raportin tavoitteena on esitellä

Lisätiedot

wcontrol modulaarinen kiinteistön ohjausjärjestelmä

wcontrol modulaarinen kiinteistön ohjausjärjestelmä wcontrol modulaarinen kiinteistön ohjausjärjestelmä Juha Sinkkonen Opinnäytetyö Joulukuu 2015 Automaatioteknologian ylempi koulutus 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Automaatioteknologia ylempi

Lisätiedot

Yleinen arkkitehtuuri

Yleinen arkkitehtuuri TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit Luento 2: Tietokonearkkitehtuurit Jukka Ihalainen, jukka.ihalainen@chydenius.fi Tietoliikennelaboratorio, http://rf.chydenius.fi Yleinen arkkitehtuuri

Lisätiedot

A/D-muuntimia. Flash ADC

A/D-muuntimia. Flash ADC A/D-muuntimia A/D-muuntimen valintakriteerit: - bittien lukumäärä instrumentointi 6 16 audio/video/kommunikointi/ym. 16 18 erikoissovellukset 20 22 - Tarvittava nopeus hidas > 100 μs (

Lisätiedot

SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E. Käyttöohje

SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E. Käyttöohje SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E Käyttöohje Sisällys Alustavat toimet... 1 Yleistiedot... 1 Asennus... 2 Ohjelmointi... 3 Pääsy ohjelmointitilaan (COde= 100)... 3 Tiedonsiirto-osoite... 5 Tiedonsiirtonopeus...

Lisätiedot

SPA-ZC22 Väyläliitäntämoduuli

SPA-ZC22 Väyläliitäntämoduuli SPA-ZC Väyläliitäntämoduuli Käyttöohje ja tekninen selostus ON ON 3 4 6 7 8 3 4 RS Ser. No POWER UAUX 0//0 V DC 0/0/30/40 V AC 4/48/60 V DC AUX INT Tx 3 4 SPA-ZC B0M 4BM 3BM B3M B4M SC RS 48 SPA OPTICAL

Lisätiedot

LANGATTOMAN LIIKEMITTAUKSEN KEHITTÄMINEN

LANGATTOMAN LIIKEMITTAUKSEN KEHITTÄMINEN Jeremias Soini LANGATTOMAN LIIKEMITTAUKSEN KEHITTÄMINEN Case, Wärtsilä Oy, Moottorilaboratorio Tekniikka 2015 2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Jeremias Soini

Lisätiedot

Käyttöohje 3.10.2005 V1.0 DCS771. USB-RS-485-muunnin

Käyttöohje 3.10.2005 V1.0 DCS771. USB-RS-485-muunnin Käyttöohje 3.10.2005 V1.0 DCS771 USB-RS-485-muunnin 1 JOHDANTO DCS771:n avulla PC-tietokoneeseen voidaan lisätä RS-485-sarjaportti. Muunnin kytketään tietokoneen USBporttiin, ja sen ajurit luovat Windowsiin

Lisätiedot

Tietokoneenrakenneharjoitus

Tietokoneenrakenneharjoitus Tietokoneenrakenneharjoitus Yleistä harjoituksesta Harjoitusta varten on varattu neljä tietokonetta. Käytä jotakin näistä. ÄLÄ tee harjoitusta muilla Helian koneilla. Koneet ovat jonkin verran erilaisia.

Lisätiedot

OHJAUSKORTIN SUUNNITTELU JA TO- TEUTUS

OHJAUSKORTIN SUUNNITTELU JA TO- TEUTUS OHJAUSKORTIN SUUNNITTELU JA TO- TEUTUS Juho Vahteri Opinnäytetyö Huhtikuu 2011 Elektroniikka Tekniikan ja liikenteen ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) VAHTERI, Juho Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä

Lisätiedot

Pulssilaskuri ja I/O-konvertteri. Käyttöohje Versio 1.2

Pulssilaskuri ja I/O-konvertteri. Käyttöohje Versio 1.2 SATEL i-link MODBUS Pulssilaskuri ja I/O-konvertteri Käyttöohje Versio 1.2 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 TÄRKEÄ HUOMAUTUS... 3 VALMISTAJAN VAKUUTUS... 4 TAKUU JA TURVALLISUUSOHJEET... 5 1 YLEISTÄ... 6 1.1 SATEL

Lisätiedot

Mansour Ahmadi. Liikeanturin mittausjärjestelmän toteuttaminen. Insinöörityö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikka ja liikenne Tietotekniikka Aika

Mansour Ahmadi. Liikeanturin mittausjärjestelmän toteuttaminen. Insinöörityö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikka ja liikenne Tietotekniikka Aika Mansour Ahmadi Liikeanturin mittausjärjestelmän toteuttaminen Insinöörityö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikka ja liikenne Tietotekniikka Aika OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala Tekniikka ja liikenne

Lisätiedot

Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa

Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa MATNE Tutkimusseminaari 17.11.2011 Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa Markku Jokinen 2 Sisällys Johdanto WARP ohjelmistoradioalusta HF-toteutus lmenneet rajoitukset ohjelmistoradioalustalla

Lisätiedot

HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Liiketunnistin

HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Liiketunnistin Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Liiketunnistin Tarvittavat laitteet: PC Labview

Lisätiedot

P89LPC935-MIKROKONTROLLERIN OMINAISUUDET JA KÄYTTÖ

P89LPC935-MIKROKONTROLLERIN OMINAISUUDET JA KÄYTTÖ TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietokonetekniikan suuntautumisvaihtoehto P89LPC935-MIKROKONTROLLERIN OMINAISUUDET JA KÄYTTÖ Tutkintotyö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi

Lisätiedot

Luento 2: Väylät Luento 2. Luento 2-1 R/W. Req / Rel. - Ajoitus. Luento 2-3. Memory. Luento 2-5

Luento 2: Väylät Luento 2. Luento 2-1 R/W. Req / Rel. - Ajoitus. Luento 2-3. Memory. Luento 2-5 Luento 2 Väylä (Sta06 Fig 3.16) Väylät Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys: kaikki kuulevat kaiken u

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta. Virtuaalilaboratoriotyö

Tietokoneen toiminta. Virtuaalilaboratoriotyö Tietokoneen toiminta Virtuaalilaboratoriotyö Tämä työ on tarkoitettu niille, jotka tekevät työn etätyönä ja, joilla ei mahdollista avata jotakin tietokonetta. Vastaamista varten joutuu etsimään tietoa

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE FLSNIF KÄYTTÖÖNOTTO V2.2 (23.04.2014) 1 (5)

KÄYTTÖOHJE FLSNIF KÄYTTÖÖNOTTO V2.2 (23.04.2014) 1 (5) V2.2 (23.04.2014) 1 (5) KÄYTTÖÖNOTTO 1. Asenna tietokoneeseen USB-sarjaporttiajuri laitteen mukana toimitetulta CD-levyltä. HUOM: Jos CD-levyn ajuri ei sovellu tietokoneeseesi, voit hakea ajurin internetistä

Lisätiedot

1 YLEISTÄ. Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS

1 YLEISTÄ. Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1 YLEISTÄ 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS Tämä projekti on mikrokontrollerilla toteutettu lämpötilan seuranta kortti. Kortti kerää lämpöantureilta

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 16: Tietokoneen rakenne, osa 2 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Viikkoharjoitusten

Lisätiedot

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op) (5 op) Luento 3, osa 2 PSoC (yksityiskohtaisempi esittely / JM) Alkuluennolta: Programmable System-on-Chip (PSoC) Ohjelmoitava järjestelmä vain yhdellä mikropiirillä PSoC 1,3,4,5LP eri suoritustasoja Tietoa:

Lisätiedot

Arduino ohjelmistokehitys

Arduino ohjelmistokehitys Arduino ohjelmistokehitys http://www.arduino.cc/ jak Sisältö Mikä on Arduino? Ohjelmistonkehitysympäristö (Arduino IDE) Ohjelmointikieli Esimerkkejä Lähteitä Arduino -ohjelmistokehitys/ jak 2 Mikä on Arduino?

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE TEHR LU / TEHR-M

KÄYTTÖOHJE TEHR LU / TEHR-M V1.0.7 (31.10.2013) 1 (5) YHTEENSOPIVT TUOTTEET TEHR LU TEHR LU-PU TEHR- TEHR--PU TEKNISET TIEOT Käyttöjännite Virrankulutus ittausalue (valitaan jumppereilla) Toiminnot Optiot Lähdöt Tiedonsiirto Tarkkuus

Lisätiedot

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Apumuistit Tarvitaan ohjelmien ja dokumenttien tallentamiseen, kiintolevyjen varmuuskopiointiin,

Lisätiedot

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003 Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö Mitä on etähallinta? Jotain muuta kuin laitteen välittömässä läheisyydessä tapahtuvaa

Lisätiedot

Sekvenssipiirin tilat

Sekvenssipiirin tilat igitaalitekniikka (piirit) Luku Täsmätehtävä Tehtävä Sekvenssipiirin tilat Montako tilaa vähintään tarvitaan seuraavissa sekvenssipiireissä: Painikkeella ohjattava lampun sytytys ja sammutus. Näyttöä ohjaava

Lisätiedot

Nokeval. No 40200. Kenttänäytöt 581D ja 582D sarjaviesteille RS-485/232

Nokeval. No 40200. Kenttänäytöt 581D ja 582D sarjaviesteille RS-485/232 Nokeval No 40200 Käyttöohje Kenttänäytöt 581D ja 582D sarjaviesteille RS-485/232 1 Nokeval Oy Yrittäjäkatu 12 37100 NOKIA Puh. 03-342 4800 Fax. 03-342 2066 2 Kenttänäytttösarja 580 sarjaviesteille 582D

Lisätiedot

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet SISÄLLYS 1 2 3 4 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 14 1.1 Mikä tietokone on? 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin tietokoneisiin

Lisätiedot

AUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 2, ratkaisuja

AUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 2, ratkaisuja AUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 2, ratkaisuja s2009 1. D-kiikku Toteuta DE2:lla synkroninen laskukone, jossa lasketaan kaksi nelibittistä lukua yhteen. Tulos esitetään ledeillä vasta,

Lisätiedot

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2

Lisätiedot

Vertti Poikola DDR3-MUISTIYMPÄRISTÖN VERIFIOINTI SIGNAALIANALYSAATTORILLA

Vertti Poikola DDR3-MUISTIYMPÄRISTÖN VERIFIOINTI SIGNAALIANALYSAATTORILLA Vertti Poikola DDR3-MUISTIYMPÄRISTÖN VERIFIOINTI SIGNAALIANALYSAATTORILLA DDR3-MUISTIYMPÄRISTÖN VERIFIOINTI SIGNAALIANALYSAATTORILLA Vertti Poikola Opinnäytetyö Kevät 2012 Tietotekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Projekti 05/26/ Wire -kikkare. Timo Raatikainen Arto Rantala Reijo Rantala

Projekti 05/26/ Wire -kikkare. Timo Raatikainen Arto Rantala Reijo Rantala 1-Wire -kikkare Timo Raatikainen Arto Rantala Reijo Rantala Sisällysluettelo Sisällysluettelo:... 2 Projektin kuvaus lyhyesti... 3 1-Wire... 3 Toimintaperiaate...3 Projekti... 4 Kääntäjä...4 Kirjastojen

Lisätiedot

GateWay v10 Laitekuvaus

GateWay v10 Laitekuvaus GateWay v10 2 Dokumentin sisältö GateWay v10... 1 Dokumentin sisältö... 2 1. Optolevel GateWay v10 esittely... 2 2. Optolevel GateWay v10 liitännät... 3 3. Optolevel GateWay v10 merkkivalot... 5 1. Optolevel

Lisätiedot

Hammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi

Hammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi Hammastankohissin modernisointi Heikki Laitasalmi Loppudemossa Mitä oltiinkaan tekemässä V-malli Modbus viestintä (PLC VFD) Esitellään laitteet Lopuksi Modbusia käytännössä Hammastankohissi Arkkitehtuuri

Lisätiedot

Tietoliikenteen fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93

Tietoliikenteen fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93 Tietoliikenteen fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93 Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon esitysmuoto Informaatio: datan merkityssisältö

Lisätiedot

Satakunnan ammattikorkeakoulu OPINNÄYTETYÖ. Janne Äijälä

Satakunnan ammattikorkeakoulu OPINNÄYTETYÖ. Janne Äijälä Satakunnan ammattikorkeakoulu OPINNÄYTETYÖ Janne Äijälä Satakunnan ammattikorkeakoulu Janne Äijälä Mikroprosessoriohjattu 3D-ristinolla Tekniikka Pori Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka

Lisätiedot

BL40A17x0 Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit

BL40A17x0 Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit BL4A17x Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit Ohjelmoitavat logiikkapiirit (PLD, Programmable Logic Device) PLD (Programmable Logic Device) on yleinen nimitys integroidulle piirille,

Lisätiedot

MPCC-työkalua voidaan käyttää yhden laitteen valvontaan ja yhden tai useamman laitteen konfigurointiin (Modbus broadcast, osoite 0).

MPCC-työkalua voidaan käyttää yhden laitteen valvontaan ja yhden tai useamman laitteen konfigurointiin (Modbus broadcast, osoite 0). V1.0.0 (14.10.2015) 1 (7) KYTKENTÄ HUOM: toimii Modbus-masterina. Tämän vuoksi toinen mahdollinen Modbus-master on irrotettava verkosta, kun kytketään valmiiseen Modbus-verkkoon. Produalin Modbus-laitteiden

Lisätiedot

07.02.2006 Nokeval Oy. Käyttöohje 7181

07.02.2006 Nokeval Oy. Käyttöohje 7181 07.02.2006 Nokeval Oy Käyttöohje 7181 Sisällysluettelo 1 Yleiskuvaus... 3 2 Tekniset tiedot... 4 3 Käyttöönotto... 5 3.1 Jumpperiasetukset... 5 3.2 Riviliitinkytkennät... 6 3.3 Asettelut... 7 3.3.1 Sarjaliikenne...

Lisätiedot

Arduino. Kimmo Silvonen (X)

Arduino. Kimmo Silvonen (X) Arduino Kimmo Silvonen (X) Arduino, toimiva oma versio (osat Pajalla) ATmega 328P IC DIL-kotelossa (DIP) päältä katsottuna, Arduinon pinnit +5 V TX RX DTR FT232 10k 22p 22p Reset 1 RX D0 TX D1 D2 PWM D3

Lisätiedot

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7/6)

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7/6) ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7/6) MEV-7 on tarkoitettu suojaerotusmuuntajan jälkeisen ns. Kelluvan verkon eristystilan- ja muuntajan ylikuormituksen-valvontaan. KYTKENTÄOHJE APUJÄNNITE: Liitin N:

Lisätiedot

smartallinone Sarjaliikenteellä toimiva releohjain

smartallinone Sarjaliikenteellä toimiva releohjain smartallinone Sarjaliikenteellä toimiva releohjain Ominaisuudet SmarTAllInOne on sarjaliikenteellä toimiva kahdeksankanavainen releohjain, AD-muunnin, PWM-anto ja digitaalitulo-ohjain. Samaan, tavalliseen

Lisätiedot

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät 1 = Small Computer System Interface, markkinoilla

Lisätiedot

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op) (5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea

Lisätiedot

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op) (5 op) Luento 3, osa 2 PSoC (yksityiskohtaisempi esittely) 1. luennolta: Programmable System-on-Chip (PSoC) Ohjelmoitava järjestelmä vain yhdellä mikropiirillä PSoC 1,3,4,5 eri suoritustasoja Tietoa: www.cypress.com

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Projektityöt. Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009

Projektityöt. Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009 Projektityöt Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009 1 1 Yleistä Projektityön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa yleiskäyttöinen CAN-ohjain, jolla voidaan vastaanottaa viestejä CAN-väylältä,

Lisätiedot

JUUSO PARTANEN SARJALIIKENNEANALYSAATTORIN KEHITTÄMINEN. Diplomityö

JUUSO PARTANEN SARJALIIKENNEANALYSAATTORIN KEHITTÄMINEN. Diplomityö JUUSO PARTANEN SARJALIIKENNEANALYSAATTORIN KEHITTÄMINEN Diplomityö Tarkastaja: Prof. Karri Palovuori Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 7. marraskuuta

Lisätiedot

RTD-RA. realtime. Asennusohjeet. Suomi A B. Asennusohjeet 37.50 80.00 80.00. Control Systems LEDS ALL DIMENSIONS IN MM

RTD-RA. realtime. Asennusohjeet. Suomi A B. Asennusohjeet 37.50 80.00 80.00. Control Systems LEDS ALL DIMENSIONS IN MM RTD-RA Asennusohjeet 37.50 LEDS 4 3 2 1 D Suomi Asennusohjeet 80.00 80.00 ALL DIMENSIS IN MM C realtime Control Systems A B LEDS 4 3 2 1 D S21 J3 J6 1 2 3 4 J5 5 6 7 0V S1 0V S2 DB+ DA- GND J1 SW1 2 J5

Lisätiedot

Q = pienin suunniteltu ilmamäärä ja k = puhaltimen tai iirispellin k-arvo.

Q = pienin suunniteltu ilmamäärä ja k = puhaltimen tai iirispellin k-arvo. V1..12(1.1.215) 1 (6) Tämä ohje on tarkoitettu laitteille, joiden ohjelmistoversio on 1..12 tai uudempi. ILMAMÄÄRÄN MITTAUS Ilmamäärä voidaan mitata: 1. Virtausmittausliitännöillä varustetuista puhaltimista.

Lisätiedot

Kontrollerin tehonsäätö

Kontrollerin tehonsäätö Kontrollerin tehonsäätö Sulautetut järjestelmät ovat monesti akku- tai paristokäyttöisiä ja tällöin myös mikro-ohjaimen virrankulutuksella on suuri merkitys laitteen käytettävyydelle. Virrankulutuksella

Lisätiedot

EMC Säteilevä häiriö

EMC Säteilevä häiriö EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä

Lisätiedot

Tiedon esitysmuodot. Luento 6 (verkkoluento 6) Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto

Tiedon esitysmuodot. Luento 6 (verkkoluento 6) Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto Luento 6 (verkkoluento 6) Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto Ohjelman esitysmuoto Rakenteellinen tieto 1 Tiedon tyypit Kommunikointi

Lisätiedot

1. Keskusyksikön rakenne

1. Keskusyksikön rakenne 1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.

Lisätiedot

PK-M128-MOOkit (MOOkit = Mikro-ohjain opiskelu/opetus-kitti) Täydentyvä dokumentti ver. 0.9 28.10.2004 & 06.11.2004 & 07.12.2004

PK-M128-MOOkit (MOOkit = Mikro-ohjain opiskelu/opetus-kitti) Täydentyvä dokumentti ver. 0.9 28.10.2004 & 06.11.2004 & 07.12.2004 Microsalo oy www.microsalo.com PK-M128-MOOkit (MOOkit = Mikro-ohjain opiskelu/opetus-kitti) Täydentyvä dokumentti ver. 0.9 28.10.2004 & 06.11.2004 & 07.12.2004 Ominaisuudet ja kokoamis- ja käyttöohjeet

Lisätiedot

Talotekniikan IoT. Tiedonkerääminen ja välittäminen

Talotekniikan IoT. Tiedonkerääminen ja välittäminen Talotekniikan IoT Tiedonkerääminen ja välittäminen Ville Turunen Opinnäytetyö Huhtikuu 2017 Tietotekniikan koulutusohjelma Tiedonsiirtotekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan

Lisätiedot

KIINTEISTÖAUTOMAATION ETÄHALLINTA

KIINTEISTÖAUTOMAATION ETÄHALLINTA KIINTEISTÖAUTOMAATION ETÄHALLINTA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka Opinnäytetyö Kevät 2009 Henri Karttunen Lahden ammattikorkeakoulu Koulutusohjelma Henri Karttunen:

Lisätiedot

PR 3100 -SARJA ASENNUS JA KYTKENTÄ

PR 3100 -SARJA ASENNUS JA KYTKENTÄ PR 3100 SARJA ASENNUS JA KYTKENTÄ 3100V105 3114V101 FIN Yksiköitä voi syöttää 24 VDC ± 30 % jännitteellä suoraan johdottamalla tai johdottamalla maks. 130 yksikköä rinnakkain toisiinsa. 3405tehonliitäntäyksikkö

Lisätiedot

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä Prosessoriväylä Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Suuremmissa erillisiä väyliä Muistiväylä Oheislaiteväylät

Lisätiedot

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1 Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA Page 1 Logistiikka-alan tulevaisuuden näkymät Suomessa Tavoitteena sähköinen toimintatapa

Lisätiedot

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT Last update : 05.09.2012 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita

Lisätiedot

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT Last update : 15.01.2011 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita

Lisätiedot

Arto Salminen,

Arto Salminen, 2. Luento: Laitteistorajapinta Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Arkkitehtuuri Keskeytysjärjestelmä Oheislaiteliitynnät Oheislaitepiirejä Arkkitehtuuri Rekisterirakenteet ja keskeytysjärjestelmä

Lisätiedot

Asennusohje. EasyLine GSM

Asennusohje. EasyLine GSM Asennusohje EasyLine GSM Laitteen kuvaus EasyLine GSM on puhelinlijasimulaattori, joka simuloi analogista PSTN linjaa GSM verkossa ja sitä voidaan käyttää ContactID protokollan lähettämiseen hälytinjärjestelmiltä.

Lisätiedot

Ohjelmistoradio. Mikä se on:

Ohjelmistoradio. Mikä se on: 1 Mikä se on: SDR = Software Defined Radio radio, jossa ohjelmisto määrittelee toiminnot ja ominaisuudet: otaajuusalue olähetelajit (modulaatio) olähetysteho etuna joustavuus, jota tarvitaan sovelluksissa,

Lisätiedot

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7 ja Kosketusnäyttö)

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7 ja Kosketusnäyttö) ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7 ja Kosketusnäyttö) MEV-7 on tarkoitettu suojaerotusmuuntajan jälkeisen ns. Kelluvan verkon eristystilan- ja muuntajan ylikuormituksen-valvontaan. KYTKENTÄOHJE APUJÄNNITE:

Lisätiedot

LANGATON TIEDONSIIRTO SU- LAUTETUSSA JÄRJESTELMÄSSÄ

LANGATON TIEDONSIIRTO SU- LAUTETUSSA JÄRJESTELMÄSSÄ LANGATON TIEDONSIIRTO SU- LAUTETUSSA JÄRJESTELMÄSSÄ Ville Rosila Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 Tietotekniikan koulutusohjelma Sulautetut järjestelmät ja elektroniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot