2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain , pva

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva"

Transkriptio

1 2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain , pva Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Yleistä Sulautettu järjestelmä, Embedded System, on järjestelmä, jossa laitteisto ja ohjelmisto on sulautettu (embedded, upotettu) erottamattomasti yhteen. Kun lämmitämme mikroaaltouunissa pitsan, tyhjennämme astianpesukonetta tai etsimme televisiosta kauko-ohjaimella uusia kanavia, tuskin tulemme ajatelleeksi että käytämme kaikkiin noihin toimiin mikrotietokonetta. Kun tietokone on liitetty osaksi jonkin laitteen toimintaa siten, ettei sitä käytössä huomaa, tai ulospäin laite ei vaikuta tietokoneelta, sanomme kokonaisuutta sulautetuksi järjestelmäksi. Sulautettu järjestelmä, Embedded System, koostuu mikro-ohjaimesta, joka on yhdelle piipalalle integroitu mikroprosessori, muistipiirit ohjelmalle ja käsiteltävälle tiedolle, liitännät ulkomaailmaan ja tarvittavat ohjelmistot. Sulautetun järjestelmän päätehtävänä on valvoa ja ohjata sen elektronisen laitteen toimintoja johon se on integroitu. Mikro-ohjaimia voi olla useitakin samassa laitteessa, esimerkkinä vaikka kamerakännykkä ja DVD-soitin. Mikro-ohjaimella pyritään tuomaan laitteeseen älyä. Äly merkitsee lisää ominaisuuksia ja käyttömukavuutta, parempaa luotettavuutta, pienempää tehonkulutusta ja mikä ehkä tärkeintä, pienempiä valmistuskustannuksia. Sulautetulle järjestelmälle on tyypillistä reaaliaikaisuus. Mikroohjaimen on reagoitava välittömästi ärsykkeen saatuaan. Auton turvatyynyn on lauettava juuri oikeaan aikaan, samoin digikameran ja palohälytyksen on lähdettävä viiveettä ja oikeaan paikkaan. Jatkuvasti, tietämättämme, törmäämme sulautettuihin järjestelmiin. Nykykoti on täynnä sulautettua elektroniikkaa. Aamukahvit keitetään, lasten lelut ääntelevät, isän harrasterobotti liikkuu ja kodin viihde-elektroniikka toimii tietokoneen valvonnassa. Töihin tai kouluun ajamme autolla, jossa mikroohjaimia on kymmenittäin. Yhteydenpito kavereihin hoidetaan kännykällä, jonka tietoliikenteen hoitavat monet prosessorit ja tietoverkoissa on vielä niitä lisää. Sulautetun järjestelmän suunnittelu ja tekeminen edellyttää ohjelmiston ja laitteistojen syvällistä tuntemusta. Laitteisto-osaamiseen liittyy usein tarve tuntea sovelluskohde ja sen toiminta perusteellisesti. Upotetun systeemin rautaa ja sen ohjelmistoa suunnitellaan ja tehdään yleensä samanaikaisesti. Pienissä järjestelmissä työn tekee sama henkilö, suuremmissa joka työhön on oma spesialisti.

2 2.1. Mikrotietokone Tietokone on elektroninen laite, joka suorittaa sille annettua tehtävää eli ohjelmaa. Tietokone voi olla yleiskäyttöinen, - moneen erilaiseen tehtävään soveltuva, kuten PC, tai johonkin tiettyyn erityistarkoitukseen valmistettu, - jollaisia kaikki sulautetut järjestelmät ovat. Tämä kirja opastaa mikro-ohjaimen C-kieliseen ohjelmointiin. Siksi tutkitaan vain 8-bittisen sulautetun järjestelmän mikrotietokonetta. PC-ympäristö unohdetaan. Samat peruskäsitteet koskevat kyllä kaikkia tietokoneita, vain yksityiskohdissa - ja koossa, on eroja. Mikroprosessori, suoritin, CPU, Central Processing Unit CPU on mikro-ohjaimen sydän. Se hakee ohjelman käskyn ohjelmamuistista, tulkitsee sen ja jos käskyyn liittyy tiedon käsittelyä, hakee tarvittavan tiedon muistista ja lopuksi tekee käskyn määräämän toimenpiteen tiedolle. Käsitelty tieto toimitetaan takaisin muistiin, tai se pannaan I/O-portin (input/output, tulo/lähtö) kautta ohjaamaan moottoria, näytetään LCD-näytössä, tms. Ohjelmamuisti, Program Memory Ohjelmamuisti säilöö ohjelman käskyt. Sen tulee pitää tietonsa vaikka käyttösähkö katkeaa, eli sen tulee olla ns. haihtumatonta muistia. Sulautetuissa systeemeissä käytetään ohjelmamuistina flashmuistia. Datamuisti, Data Memory, (käyttömuisti) Datamuistissa tallennetaan käsiteltävä ja käsitelty tieto. Siksi sitä on kyettävä sekä lukemaan, että kirjoittamaan. Sulautetun järjestelmän datamuisti on tyypiltään SRAM, Static Random Access Memory, staattinen RAM. Tulo- ja lähtöliitännät, I/O-piirit, Input/Output I/O-liitännät ovat IC-piirejä (Integrated Circuit) ja/tai irtokomponentein tehtyjä kytkentöjä, joilla prosessori liittyy ulkoiseen maailmaan. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset anturit (lämpötila-anturi, savuilmaisin, ovikytkin) ja toimilaitteet (näyttö, summeri, tasavirtamoottori, toinen tietokone, Internet). Kello-oskillaattori, Clock Oscillator Kaikki toiminta mikrotietokoneessa tapahtuu kello-oskillaattorin tahdittamana. Virtalähde, Teholähde, Power Supply Tietokone toimii sähköllä, jota saadaan paristosta, akusta tai virtalähdeosan avulla vaihtosähköverkosta. 2

3 Mikroprosessori, CPU, Central Processing Unit Mikroprosessori on mikrotietokoneen keskusyksikkö, joka suorittaa sille ohjelmakoodina annettua tehtävää. CPU voidaan ajatella koostuvan kolmesta lohkosta. 1. Datan käsittely-yksikkö 2. Koodin käsittely-yksikkö 3. Osoitteen käsittely-yksikkö Tässä lohkokaaviokuva AVR-mikro-ohjaimesta. JTAG-liitäntä on olennainen osa nykyaikaista mikroohjainta, sen toiminnasta ja käytöstä lisää liitteessä. 3

4 1. Tietokone käsittelee tietoa Tiedon käsittely tapahtuu tietokoneen keskusyksikössä, CPU, Central Prosessing Unit. Tietokone tosin ei tiedä yhtään mitään. Se osaa vain laskea. Ja kun se ei tunne muita numeroita kuin 1 ja 0, ei sen laskentataitokaan kovin kaksinen ole. Tästä voi jo päätellä, että mikroprosessorissa täytyy olla tiedonkäsittely-yksikkö, jossa tuo tiedon työstäminen tapahtuu. Tiedon käsittely voi olla esim. tiedon siirto jostain rekisteristä toiseen rekisteriin tai varsinaiseen muistiin, tai päinvastoin, jonkin rekisterin alustus (arvon asettaminen). Parhaimmillaan se on varsinaista tiedon manipulointia, kuten yhteenlaskua, vähennyslaskua, inkrementointia, dekrementointia, vertailua, AND-operaation tekoa, jne. Tiedon käsittely tapahtuu Accu-rekisterin ja ALUn, Aritmeettis-Looginen yksikkö, yhteistyönä. AVR-ohjaimissa on 32 akkua, General Purpose Register. 2. Miten tietoa käsitellään? Jossain on oltava ohjeet tiedonkäsittelyyn. Ohjeet ovat ohjelmassa, jonka ohjelmoija on kirjoittanut. Siis prosessorissa on oltava osa joka hakee, tunnistaa ja toimii noiden ohjeiden mukaan. Ohjeiden tulee olla yksinkertaisia, joten niitä tarvitaan paljon. Ohjeet ovat pieniä, peräkkäisiä käskyjä, joita tietokone käsittelee hirmuisella nopeudella. Siis toisen lohkon tulee olla käskynkäsittely-yksikkö. Se sisältää myös ohjaus- ja valvontaosan, Control Unit, joka tahdittaa CPU:n sisäisiä toimintoja ja liitäntäpiirien kautta kytkettyjen toimilaitteiden työskentelyä. 4

5 3. Mistä ohjeet ja työstettävä tieto haetaan, tai minne käsitelty tieto viedään? CPU osoittaa osoiteväylän avulla ohjelmamuistia kun sieltä haetaan ko. osoitteesta käsky käskyrekisteriin. Osoitetta tarvitaan myös, kun haetaan käsiteltävä tieto muistista tai ulkoisesta piiristä, tai kun käsitelty tieto tallennetaan tai viedään ohjaamaan ulkoista laitetta. Prosessorin postipoika on sen kolmas lohko eli osoitteenkäsittely-yksikkö. Ohjelmalaskuri, Program Counter, on osoiterekisteri joka pitää kirjaa ohjelmasta ja osoittaa seuraavaksi noudettavan käskyn osoitteeseen. Ohjelmalaskuri nollautuu tietokoneen käynnistyessä, joten osoitteessa 0x0000 tulee olla ohjelman ensimmäinen käsky. Toinen tärkeä osoiterekisteri on pinomuistin osoitusrekisteri, Stack Pointer. Pinomuisti on datamuistista varattu muistialue, johon keskeytyksen tullessa pääohjelman paluuosoite ja muuttujat tallennetaan. Kun keskeytysohjelma on suoritettu, pääohjelman paluuosoite palautetaan pinosta CPU:n ohjelmalaskurin arvoksi ja pääohjelma jatkuu siitä mihin jäätiin. Näin ajatellen monimutkaisen mikroprosessorin toiminta on helppo ymmärtää. Ja mikä parasta, kaikki prosessorit toimivat samalla periaatteella pienimmästä AVR Tinysta suurimpaan PC:n Pentiumiin. Elektronikko näkee prosessorin, joka - sisältää tuhansittain (miljoonittain) MOSFET-transistoreita, - joista on tehty - portteja, kiikkuja, laskureita, multipleksereitä, koodereita... Ohjelmoija näkee prosessorin, joka - sisältää rekistereitä ja - käskyt, joilla rekistereitä manipuloidaan Puolijohdemuistit Valmis tietokoneohjelma pitää tallentaa johonkin, josta se on saatavissa käyttöön aina, kun sitä tarvitaan. Myös käsiteltävä, tai käsitelty, tieto pitää tallentaa johonkin. Koodin ja datan tallennukseen käytetään puolijohdemuisteja. Puolijohdemuisti on elektroninen piiri, joka tallentaa numeroita sähköisessä muodossa. 5

6 Muistiin tallennetaan binäärilukuja, jotka ovat joko käskyjä tai tietoa (dataa). Jokaisella muistipaikalla on oma osoite ja kussakin muistipaikassa on tallessa yksi binääriluku, tavu, joka puolestaan koostuu kahdeksasta bitistä. Bitit tallennetaan muistikennoihin. Muistien toiminta ja käyttö eroaa tuon tallennustavan perusteella. Tänä päivänä sulautetuissa järjestelmissä on käytössä kolmea muistityyppiä: Datamuisti, Data Memory Datamuisti on käyttömuistia jota pitää voida lukea ja kirjoittaa tavu kerrallaan. SRAM-muistikenno (Static Random Access Memory), siis se mihin yksittäinen bitti tallennetaan, koostuu MOSFETtransistoreista rakennetuista kiikuista (flip-flop). Tieto häviää käyttösähkön katkettua. Kuva 1. SRAM-muisti. 6

7 Ohjelmamuisti, Program Memory Ohjelmamuistin tulee olla haihtumatonta ROM-tyyppistä muistia (Read Only Memory), eli se säilyttää tietonsa sähkökatkoksen yli. Ohjelmointi, bittien tallentaminen muistikennoon, tapahtuu ennen muistin käyttöönottoa. Flash-muisti on tämänpäivän ohjelmamuistia. Siinä bitti talletetaan FET-transistorin gate-kapasitanssiin (kondensaattoriin). Flash-muistia ei voi käsitellä RAM-muistin tapaan bitti bitiltä, vaan kokonainen muistilohko pitää alustaa ja ohjelmoida kerrallaan. Alustettuna eli tyhjennettynä flash-muistin kaikki bitit ovat loogiselta tilaltaan ylhäällä, siis '1'. Lukeminen kyllä onnistuu tavu (8 bittiä) kerralla. Kuva 2. Ohjelmamuisti. Ikidatamuisti EEPROM-muistia (Electrically Eraseable Programmable Read Only Memory) voidaan lukea ja kirjoittaa bitti bitiltä ja se säilyttää tietonsa sähkökatkoksen yli. Sinne talletetaan tavallisesti dataa jota tarvitaan uudelleen ja uudelleen (esim. anturidatan korjauskerrointaulukko). Kallista ja hidasta. 7

8 Hyvä tietää The AVR is a family of RISC microcontrollers from Atmel. The AVR architecture, first conceived by two electronic engineering students at the Norwegian Institute of Technology (NTH), has been refined and developed by Atmel Norway, in a division founded by the chip's architects. The AVR architects, Vergard Wollan and Alf-Egil Bogen. Bogen's 1992 NTH thesis was "High Speed Analog to Digital Converters in CMOS". 8

9 Mikrotietokone on laite, - joka suorittaa ohjelmamuistiin tallennettujen käskyjen ( =ohjelma) avulla mikroprosessorin (=CPU) ohjauksessa tiedonsiirtoa työmuistin (RAM) ja syöttö/tulostuslaitteiden (input/output) välillä - ja ennenkaikkea tiedonkäsittelyä. Mikroprosessori, suoritin, CPU on komponentti, - jonka toiminta on ohjattavissa muistiin tallennetuilla käskyillä (=ohjelma) se voi käskyjen mukaan: - siirrellä tietoa - suorittaa aritmetiikka (+, -, inkrementointi, dekrementointi...) ja loogisia operaatioita (AND, OR...) - tehdä päätöksiä (if-else) Mikro-ohjain, mikrokontrolleri on komponentti, jossa samaan piiriin on integroitu * mikroprosessori, * ohjelma- ja työmuistit * ja Input/Output-piirit. Se on siis yhdelle piirille (=chip) integroitu tietokone. 9

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita. Mikä on tietokone PUNOMO NETWORKS OY 22.7.2016 pva, piirroskuvat J. Mansikkaviita Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Tietokone on elektroninen

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmän rakenne Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa

Lisätiedot

1. Keskusyksikön rakenne

1. Keskusyksikön rakenne 1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.

Lisätiedot

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet SISÄLLYS 1 2 3 4 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 14 1.1 Mikä tietokone on? 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin tietokoneisiin

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan

Lisätiedot

MUISTIPIIRIT H. Honkanen

MUISTIPIIRIT H. Honkanen MUISTIPIIRIT H. Honkanen Puolijohdemuistit voidaan jaotella käyttötarkoituksensa mukaisesti: Puolijohdemuistit Luku- ja kirjoitusmuistit RAM, Random Access Memory - Käytetään ohjelman suorituksen aikaisen

Lisätiedot

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Yleisesti Muisti on yksi keskeisimmistä tietokoneen komponenteista Random Access Memory on yleistynyt

Lisätiedot

6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva

6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva 6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva Experience is what causes people to make new mistakes instead of old ones... - Unknown Sisältö Yleistä EEPROM-rekisterit Protoilu-ohje EEPROMmista ja Fuse-biteistä

Lisätiedot

Python-koodaus: Muuttujat

Python-koodaus: Muuttujat Python-koodaus: Muuttujat PUNOMO NETWORKS OY 24.7 && 4.8.2016 pva Oletus Sinulla on Raspin Geany-IDE konfiguroituna toimimaan SSH-etäkäytössä. Tämä on Punomon Python koodikoulun toinen oppitunti. Käynnistä

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Mikrotietokone Moderni tietokone Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Sen käyttötarkoitus on yleensä työnteko, kissavideoiden katselu internetistä tai pelien pelaaminen. Tietokoneen

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

Laiteläheinen C-kieli, yleistä

Laiteläheinen C-kieli, yleistä Laiteläheinen C-kieli, yleistä PUNOMO NETWORKS OY 23.8.2016 pva Johdanto Mikroprosessori, CPU, Central Prosessing Unit on komponentti, jonka toiminta on ohjattavissa muistiin tallennetuilla käskyillä.

Lisätiedot

Kontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä. Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä

Kontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä. Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä Mikrokontrollerit Kontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä Mikrokontrollerit Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä Sulautetussa järjestelmässä laitteiston ominaisuudet hallitaan ohjelmistolla.

Lisätiedot

Petri Koivulahti. Intel 8051 -mikrokontrollerit. Opinnäytetyö Kevät 2010 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka

Petri Koivulahti. Intel 8051 -mikrokontrollerit. Opinnäytetyö Kevät 2010 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka Petri Koivulahti Intel 8051 -mikrokontrollerit Opinnäytetyö Kevät 2010 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:

Lisätiedot

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. On arvioitu, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän sulautettuja

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat

Lisätiedot

Mikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje

Mikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje Mikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje Keijo Salonen 20. marraskuuta 2016 Sisältö 1 Esittely 2 2 Arduino UNO R3 mikro-ohjain kortti 2 3 Koekytkentälevy 5 4 Elektroniikan komponentit 7 5 Työkalut ja muut

Lisätiedot

Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi

Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi 3. Luento: Muistin hallinta Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Mitä väliä? Erityyppiset muistit Ohjelman sijoittelu muistiin Ohjelman sisäinen muistinhallinta Muistinhallintayksikkö Välimuisti

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 6: Tiedon esittäminen tietokoneessa, osa 1 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Luennon

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Kontrollerin tehonsäätö

Kontrollerin tehonsäätö Kontrollerin tehonsäätö Sulautetut järjestelmät ovat monesti akku- tai paristokäyttöisiä ja tällöin myös mikro-ohjaimen virrankulutuksella on suuri merkitys laitteen käytettävyydelle. Virrankulutuksella

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia. Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Kontrollereiden Muistit. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. Mikrokontrollerin sisäinen arkkitehtuuri

TIES530 TIES530. Kontrollereiden Muistit. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. Mikrokontrollerin sisäinen arkkitehtuuri Mikrokontrollerin sisäinen arkkitehtuuri Kontrollereiden sisäinen muisti Ajastimet/Laskurit Sarjaliikennöinti Keskeytykset Kontrollereiden Muistit Kontrollereiden sisäinen muisti Kontrollereiden sisälle

Lisätiedot

BL40A1810 Mikroprosessorit, harjoitus 1

BL40A1810 Mikroprosessorit, harjoitus 1 BL40A1810 Mikroprosessorit, harjoitus 1 Käytettävä laitteisto Kurssin opetuslaitteistona käytetään Legon MINDSTORMS laitteita, jonka pääosia ovat ohjelmoitava NXT-yksikkö (Atmel ARM7, 64k RAM, 256k Flash),

Lisätiedot

2.2. Tietokoneohjelman tekeminen 7.1.2008. pva, kuvat jma

2.2. Tietokoneohjelman tekeminen 7.1.2008. pva, kuvat jma 2.2. Tietokoneohjelman tekeminen 7.1.2008. pva, kuvat jma Nothing is particularly hard if you divide it into small jobs. - Henry Ford Yleistä Tietokone tekee kaiken sen - ja vain sen - mitä ohjelmoija

Lisätiedot

BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 6: Väylät ja keskeytykset

BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 6: Väylät ja keskeytykset BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B Luento 6: Väylät ja keskeytykset 2 5.3.2012 Johdanto Sulautettua järjestelmää voidaan ajatella sen toiminnallisuuden kannalta: Prosessointi Tiedonkäsittelyoperaatiot

Lisätiedot

JOHDATUS ELEKTRONIIKKAAN. Oppitunti 2 Elektroniikan järjestelmät

JOHDATUS ELEKTRONIIKKAAN. Oppitunti 2 Elektroniikan järjestelmät JOHDATUS ELEKTRONIIKKAAN Oppitunti 2 Elektroniikan järjestelmät 2 ELEKTRONIIKAN JÄRJESTELMÄT Aktiivisuusranneke Mittaa liikettä Keskustelee käyttäjän kanssa ledeillä ja värinällä Keskustelee radioiden

Lisätiedot

Yleinen arkkitehtuuri

Yleinen arkkitehtuuri TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit Luento 2: Tietokonearkkitehtuurit Jukka Ihalainen, jukka.ihalainen@chydenius.fi Tietoliikennelaboratorio, http://rf.chydenius.fi Yleinen arkkitehtuuri

Lisätiedot

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri Mikrokontrollerit S-108.2010 Elektroniset mittaukset 18.2.2008 Mikrokontrolleri integrointi säästää tilaa piirilevyllä usein ratkaisu helpompi ja nopeampi toteuttaa ohjelmallisesti prosessori 4-64 bittinen

Lisätiedot

3. C-kieli sulautetun järjestelmän ohjelmointikielenä 07.01.2008, pva

3. C-kieli sulautetun järjestelmän ohjelmointikielenä 07.01.2008, pva 3. C-kieli sulautetun järjestelmän ohjelmointikielenä 07.01.2008, pva "Ohjelmointi ei ole mitään massojen huvia, vaikka sitä joskus helpoksi luullaankin. Joiltakin se sujuu luonnostaan, jotkut voivat jopa

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann

Lisätiedot

Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin

Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Ohjelmointitehtävänä on laatia ohjelma jääkaapin ovihälyttimelle. Hälytin toimii 3 V litium paristolla ja se sijoitetaan jääkaapin sisälle. Hälyttimen

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet

Lisätiedot

Sulautetut järjestelmät

Sulautetut järjestelmät 1 Sulautetut järjestelmät Tietojenkäsittelytieteen koulukunta Sulautetut järjestelmät 2 Sulautetut järjestelmät Tyypillisiä sovelluskohteita» automaattiset tankkausjärjestelmät huoltoasemilla,» mekaanisen

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät. Tietokoneen rakenne. Stallings, Luku 1. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1

Käyttöjärjestelmät. Tietokoneen rakenne. Stallings, Luku 1. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1 Käyttöjärjestelmät Tietokoneen rakenne Stallings, Luku 1 KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1 Sisältöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä Muistihierarkia

Lisätiedot

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op) (5 op) Luento 3, osa 2 PSoC (yksityiskohtaisempi esittely / JM) Alkuluennolta: Programmable System-on-Chip (PSoC) Ohjelmoitava järjestelmä vain yhdellä mikropiirillä PSoC 1,3,4,5LP eri suoritustasoja Tietoa:

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä This image cannot currently be displayed.

Lisätiedot

TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI

TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI - 1 - Laboratoriotyö TKT224 Oppimäärä: Ammattiaineiden laboraatiot Kurssi: Tietokonetekniikan laboraatiot Laboratoriotyö: TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI Teoriakurssi, johon työ liittyy: Työn laatijat: T.Laitinen

Lisätiedot

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä Prosessoriväylä Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Suuremmissa erillisiä väyliä Muistiväylä Oheislaiteväylät

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 16: Tietokoneen rakenne, osa 2 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Viikkoharjoitusten

Lisätiedot

Muistimoduulit. Käyttöopas

Muistimoduulit. Käyttöopas Muistimoduulit Käyttöopas Copyright 2006 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Näitä tietoja voidaan muuttaa ilman etukäteisilmoitusta. HP-tuotteiden ja - palvelujen ainoat takuut määritetään tuotteiden

Lisätiedot

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee

Lisätiedot

Muistimoduulit. Asiakirjan osanumero: 393521-351. Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta.

Muistimoduulit. Asiakirjan osanumero: 393521-351. Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta. Muistimoduulit Asiakirjan osanumero: 393521-351 Lokakuu 2005 Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta. Sisällysluettelo 1 Muistimoduulien lisääminen tai vaihtaminen

Lisätiedot

Muistimoduulit. Käyttöopas

Muistimoduulit. Käyttöopas Muistimoduulit Käyttöopas Copyright 2006 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

TIES530 TIES530 PROSESSORIT/KONTROLLERIT

TIES530 TIES530 PROSESSORIT/KONTROLLERIT Mikrokontrollereiden kehityksestä ja tarjonnasta. Sulautettujen järjestelmien vaatimukset ja mikrokontrollereiden valintaperusteet. Katsaus muutamiin nykyisin yleisesti käytettyihin kontrollereihin Sulautettujen

Lisätiedot

Muistipiirit. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24)

Muistipiirit. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24) Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24) Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 2 (24) Johdanto Tässä luvussa esitetään keskeiset muistipiirityypit ja muistipiireihin liittyvät käsitteet mainitaan

Lisätiedot

3. Luento: Muistin hallinta. Tommi Mikkonen,

3. Luento: Muistin hallinta. Tommi Mikkonen, 3. Luento: Muistin hallinta Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Erityyppiset muistit Ohjelman sijoittelu muistiin Ohjelman sisäinen muistinhallinta Muistinhallintayksikkö Välimuisti Yhteenveto

Lisätiedot

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät 1. Yleistä SerIO on mittaus ja ohjaustehtäviin tarkoitettu prosessorikortti. Se voi ohjemistosta riippuen toimia itsenäisenä yksikkönä tai tietokoneen ohjaamana. Jälkimmäisessä tapauksessa mittaus ja ohjauskomennot

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 2007 S&A MATINTUPA 1. ILMAVIRTAUKSEN MITTAUS Suora, 1:n pisteen mittaus a) Kytke mittalaitteeseen virta. b) Paina UNITS - näppäintä ja valitse haluttu mittayksikkö

Lisätiedot

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet

Lisätiedot

Tietokonetekniikka Edita, Seppo Haltsonen, Esko T. Rautanen

Tietokonetekniikka Edita, Seppo Haltsonen, Esko T. Rautanen SISÄLLYS 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö... 14 1.1 Mikä tietokone on?... 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen... 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin

Lisätiedot

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Menestyvä liiketoiminta muistuttaa monin osin huippuunsa viritettyä orkesteria jossa eri osien sopusuhtainen vuorovaikutus ja integrointi luovat sykähdyttävän esityksen.

Lisätiedot

SUPIKOIRA-projekti. Tommi Berg Eero Alkkiomäki. (Tero Huttunen, Sami Kiiskilä, Ossi Mäkinen, Ilpo Suominen, Mikko Suominen, Asser Vuola)

SUPIKOIRA-projekti. Tommi Berg Eero Alkkiomäki. (Tero Huttunen, Sami Kiiskilä, Ossi Mäkinen, Ilpo Suominen, Mikko Suominen, Asser Vuola) SUPIKOIRA-projekti Tommi Berg Eero Alkkiomäki (Tero Huttunen, Sami Kiiskilä, Ossi Mäkinen, Ilpo Suominen, Mikko Suominen, Asser Vuola) Mistä on kyse? Pienoisrakettiharrastus heräämässä Suomessa (SATS,

Lisätiedot

Muistimoduulit Käyttöopas

Muistimoduulit Käyttöopas Muistimoduulit Käyttöopas Copyright 2009 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan

Lisätiedot

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan

Lisätiedot

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Jyrki Eurén Raimo Asikainen Janne Laitinen Teppo Lapinkoski Manu Toivanen Pasi Ruuth Johdanto Taustaa Työn taustana ryhmän

Lisätiedot

Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti

Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Luento 7 (verkkoluento 7) Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti, Hamming-koodi Välimuisti, muisti 1 Tiedon tarkistus Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä

Lisätiedot

7.3. Oheisrautaa. DS1820 30.10.2007

7.3. Oheisrautaa. DS1820 30.10.2007 7.3. Oheisrautaa. DS1820 30.10.2007 Miksi eteenpäin pyrkivällä insinööriopettajalla rehtoriksi tullessaan, on aina päässään paljon muutakin kuin järkeä? - Mr Maple Sisältö Yleistä 1-Wire-väylän lyhyt esittely

Lisätiedot

AS-74.3135 Servotekniikka Seminaariesityksen kirjallinen versio, mikrokontrollerit

AS-74.3135 Servotekniikka Seminaariesityksen kirjallinen versio, mikrokontrollerit AS-74.3135 Servotekniikka Seminaariesityksen kirjallinen versio, mikrokontrollerit Vesa Nikkilä 16. huhtikuuta 2012 Mikrokontrolleri on pieni tietokone, joka sisältää prosessorin eli CPU:n lisäksi ohjelmamuistia

Lisätiedot

5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma

5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma 5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma Every cloud has a silver line. - englantilainen sananlasku Tässä osiossa tärkeää: yksi- ja moniulotteinen taulukko Sisältö Yleistä Yksiulotteinen

Lisätiedot

ltöä rjestelmä Luento 2: LAITTEISTOSTA Tietokonejärjestelm KESKUSYKSIKKÖ Keskusyksikkö Kuva 1.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander & Auvo Häkkinen 2-1

ltöä rjestelmä Luento 2: LAITTEISTOSTA Tietokonejärjestelm KESKUSYKSIKKÖ Keskusyksikkö Kuva 1.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander & Auvo Häkkinen 2-1 Käyttöjärjestelmät t I Luento 2: LAITTEISTOSTA Stallings, Luku 1 Sisält ltöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä Muistihierarkia = Tietokoneen Toiminta kurssin kertausta KJ-I

Lisätiedot

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Käyttöjärjestelmät: prosessit Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento

Lisätiedot

Ohjelmistoradio. Mikä se on:

Ohjelmistoradio. Mikä se on: 1 Mikä se on: SDR = Software Defined Radio radio, jossa ohjelmisto määrittelee toiminnot ja ominaisuudet: otaajuusalue olähetelajit (modulaatio) olähetysteho etuna joustavuus, jota tarvitaan sovelluksissa,

Lisätiedot

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4) 2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2009 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-kehitysympäristö Java-ohjelma ja luokka

Lisätiedot

Electronisen nopeus ja matkamittarin kalibrointi laite huippunopeus muistilla.

Electronisen nopeus ja matkamittarin kalibrointi laite huippunopeus muistilla. Speedohealer V4 Electronisen nopeus ja matkamittarin kalibrointi laite huippunopeus muistilla. 1. Esipuhe Onnittelemme sinua Speedohealer laitteen oston johdosta. HealTech Electronics Ltd. on omistautunut

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta. Virtuaalilaboratoriotyö

Tietokoneen toiminta. Virtuaalilaboratoriotyö Tietokoneen toiminta Virtuaalilaboratoriotyö Tämä työ on tarkoitettu niille, jotka tekevät työn etätyönä ja, joilla ei mahdollista avata jotakin tietokonetta. Vastaamista varten joutuu etsimään tietoa

Lisätiedot

Opastusta ohjelmointiin, C-kieleen ja mikro-ohjaimiin. Se kaikki se tulee tässä kirjassa.

Opastusta ohjelmointiin, C-kieleen ja mikro-ohjaimiin. Se kaikki se tulee tässä kirjassa. 1 Esipuhe Tiedon voi hankkia kolmella tavalla: ajattelemalla - se on jalo tapa yrityksen ja erehdyksen kautta - se on kova tie matkimalla - se on helppo tapa - Konfutse Sulautettujen järjestelmien merkitys

Lisätiedot

Kappale 20: Kantaluvut

Kappale 20: Kantaluvut Kappale 20: Kantaluvut 20 Johdanto: Kantaluvut... 328 Kantalukujen syöttäminen ja muuntaminen... 329 Matemaattiset toiminnot Hex- ja Bin-luvuilla... 330 Bittien vertaileminen ja manipulointi... 331 Huom!

Lisätiedot

Mikro-ohjaimen ohjelmoinnin perusteet Flowcode ympäristössä

Mikro-ohjaimen ohjelmoinnin perusteet Flowcode ympäristössä 1 Mikro-ohjaimen ohjelmoinnin perusteet Flowcode ympäristössä (Version 1.0) http://www.matrixmultimedia.com Tämä kirja on suomennos sähköisestä oppimateriaalista, joka on ladattavissa Matrix Multimedian

Lisätiedot

AU Automaatiotekniikka. Toimilohko FB

AU Automaatiotekniikka. Toimilohko FB AU080401 Automaatiotekniikka Toimilohko FB Tarkoitus Dokumentissa kuvataan, mikä on toimilohko (FB) miten toimilohko muodostetaan ja miten sitä sovelletaan S7 ohjelmointiympäristössä (STEP7) mitä etua

Lisätiedot

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op) (5 op) Luento 3, osa 2 PSoC (yksityiskohtaisempi esittely) 1. luennolta: Programmable System-on-Chip (PSoC) Ohjelmoitava järjestelmä vain yhdellä mikropiirillä PSoC 1,3,4,5 eri suoritustasoja Tietoa: www.cypress.com

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 9

Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Verilogvs. VHDL. Janne Koljonen University of Vaasa

Verilogvs. VHDL. Janne Koljonen University of Vaasa Verilogvs. VHDL Janne Koljonen University of Vaasa Sälää Huom! Verilogistauseita versioita: 1995, 2001 ja 2005. Kommentit Javasta tutut // ja /* */ ovat kommenttimerkkejä. Case sensitivity Isot ja pienet

Lisätiedot

Muistimoduulit. Oppaan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta.

Muistimoduulit. Oppaan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta. Muistimoduulit Oppaan osanumero: 407947-351 Toukokuu 2006 Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta. Sisällysluettelo 1 Muistimoduulien lisääminen tai vaihtaminen Muistimoduulin

Lisätiedot

MINPak Monitori VIANMÄÄRITYS, TARKASTUS JA PAIKANNUS. Ominaisuudet. Ominaisuudet

MINPak Monitori VIANMÄÄRITYS, TARKASTUS JA PAIKANNUS. Ominaisuudet. Ominaisuudet MINPak Monitori Litiumioniakku 5 tunnin jatkuva käyttö ennen uudelleenlatausta. Painikekäyttöliittymä Helppo LED-valojen, lähettimen, näyttöasetusten ja järjestelmän on/ off-toimintojen käyttö. Integroitu

Lisätiedot

Muistimoduulit Käyttöopas

Muistimoduulit Käyttöopas Muistimoduulit Käyttöopas Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman

Lisätiedot

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi.

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Lämpötilahälytin Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Hälyttimen toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle.

Lisätiedot

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään Ohjelmointi Ohjelmoinnissa koneelle annetaan tarkkoja käskyjä siitä, mitä koneen tulisi tehdä. Ohjelmointikieliä on olemassa useita satoja. Ohjelmoinnissa on oleellista asioiden hyvä suunnittelu etukäteen.

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä

Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset 1 Suorituksenaikainen suorittimen ja muistin sisältö muisti suoritin konekäskyjen suorituspiirit,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Elektroniikan koulutusohjelma / Elektroniikan suuntautumisvaihtoehto UHF-ALUEEN RFID-LUKIJAN ALUSTAVA OHJAUS

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Elektroniikan koulutusohjelma / Elektroniikan suuntautumisvaihtoehto UHF-ALUEEN RFID-LUKIJAN ALUSTAVA OHJAUS KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Elektroniikan koulutusohjelma / Elektroniikan suuntautumisvaihtoehto Esa Heikkilä UHF-ALUEEN RFID-LUKIJAN ALUSTAVA OHJAUS Opinnäytetyö 2010 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949. Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon

Lisätiedot

Intel MCS-51 -perhe Liite 1 / 1. Intel MCS-51 -perhe

Intel MCS-51 -perhe Liite 1 / 1. Intel MCS-51 -perhe Intel MCS-5 -perhe Liite / Yleispiirteet Intel MCS-5 -perhe SISÄLLYSLUETTELO Yleispiirteet 2 Rekisterirakenne 2 3 Kantakytkentä 3 4 Muistiorganisaatio 4 4. Ohjelmamuisti 4 4.2 Datamuisti 5 5 Yhden bitin

Lisätiedot

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla Ohjelmointia Arduinolla Kyösti Blinnikka, Olarin koulu ja lukio LUMA-keskus Aalto Mikä on Arduino? Open Source Electronics Prototyping Platform Arduino on avoimeen laitteistoon ja ohjelmistoon perustuva

Lisätiedot

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon esittely 1. vuoden opiskelijoille Kari Laitinen www.oamk.fi/~karil/opetus.html Ohjelmistokehitys -opintosuunnan valitsevista henkilöistä

Lisätiedot

Garmin laitteiden ohjelmistopäivitys

Garmin laitteiden ohjelmistopäivitys Garmin laitteiden ohjelmistopäivitys Laitteen ohjelmisto päivitys kannattaa suorittaa silloin tällöin, varsinkin ennen karttapäivityksen tekemistä ja laitteen rekisteröintiä. Ohjelmistopäivityksellä voit

Lisätiedot