Pohjois-Karjalan maakuntaliiton viestintäohje. Hyväksytty maakuntahallituksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Karjalan maakuntaliiton viestintäohje. Hyväksytty maakuntahallituksessa 20.10.2014 210"

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton viestintäohje Hyväksytty maakuntahallituksessa

2 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Miten ja mitä viestitään 3 3 Viestinnän kohderyhmät ja vastuut 4 4 Mediasuhteet 5 5 Viestinnän välineet Tiedote Tiedotustilaisuus Haastattelut Verkkosivut Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT -tiedotuslehti Sähköinen uutiskirje Sosiaalinen media Tapahtumat, esitteet, ilmoitukset ja maksettu viestintä Esitelmät ja puheenvuorot 9 6 Sisäinen viestintä 9 7 Palaute 10 8 Graafinen ohjeisto 11 9 Kriisiviestintä Seuranta 11 2 (11)

3 1 Johdanto Pohjois-Karjalan maakuntaliiton viestintä on tavoitteellista, suunnitelmallista ja kustannustehokasta. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi paikaksi asua, opiskella ja tehdä töitä. Liiton rooli aluekehityksessä on ennen muuta olla alueen toimijoiden yhteistyöjohtaja. Maakuntaliiton tehtäviä ovat mm. maakunnan kehittäminen, maankäytön suunnittelu ja maakunnan etujen ajaminen. Viestintä on ihmisten välistä vuorovaikutusta, merkitysten antamista asioille ja yhdessä tekemiselle. Toimiva tiedonkulku ja läpinäkyvä viestintä edesauttavat hyvän työilmapiirin luomista, lisäävät työmotivaatiota ja kiinnittymistä työyhteisöön. Avoin ja aktiivinen viestintä rohkaisee osallistumaan, luo yhteisöllisyyttä, vahvistaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteisökuvaa ja herättää luottamusta. Hyvä viestintä on keskeinen tekijä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton menestyksen ja henkilöstön viihtyvyyden varmistamisessa. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toteuttaman viestinnän tavoitteena on edistää maakunnan asukkaiden ja toimijoiden vaikutusmahdollisuuksia tarjoamalla tietoa maakuntaliiton toiminnasta, suunnitelmista ja tavoitteista. Viestintä tukee organisaation johtamista, kehittämistä ja strategisten tavoitteiden toteuttamista. Viestintäohje sisältää organisaation viestinnässä noudatettavat periaatteet ja linjaukset. Asiakirja on henkilöstön ja maakuntahallituksen hyväksymä. Vuosittaiset viestinnän tavoitteet ja toimenpiteet määritellään organisaation toimintasuunnitelmassa. 2 Miten ja mitä viestitään Viestintää ei voi koskaan olla liikaa. Lainsäädäntö velvoittaa kunnan ja kuntayhtymän viestimään toiminnastaan. Kuntalain 29 toteaa muun muassa seuraavaa: Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsaus kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ymmärtää viestinnän merkityksen lakisääteistä laajempana kokonaisuutena ja viestinnällä tuodaan aktiivisesti ja kattavasti esille maakuntaliiton roolia ja tehtäviä. Viestittäviä asioita eivät ole pelkästään päätösvaiheeseen edenneet asiat. Myös niin sanotusta rutiinitoiminnasta on viestittävä kuntalaisille ja toimijoille säännöllisesti. Vuosina viestinnän pääpaino on tuoda esille maakuntaliiton strategiset ydintavoitteet: - Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan - Maakuntaohjelma Pohjois-Karjalan kehittämisen ohjenuora - Maakuntakaavalla luodaan maankäytölliset edellytykset maakunnan kestävälle kehittämiselle - Edunajamisella euroja ja työllisyyttä maakuntaan - EU-rahoituksella kestävää kasvua ja työtä maakuntaan - Itä- ja pohjoissuomalaisella yhteistyöllä lisäarvoa Pohjois-Karjalan kehittämiseen - Ilmasto- ja energia-asiat korostetusti huomioon kaikessa toiminnassa Tavoitteena on, että Pohjois-Karjalan maakuntaliitto viestii avoimesti, aktiivisesti, oikea-aikaisesti ja selkeästi. - Avoimuus on sitä, että asioista kerrotaan totuudenmukaisesti ja objektiivisesti. Viestitään mieluummin liikaa kuin liian vähän. - Aktiivisuus tarkoittaa sitä, että maakuntaliitto pyrkii viestimään mahdollisimman hyvin maakunnan 3 (11)

4 kehittämiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Koko henkilökuntaa kannustetaan viestimään, sillä jokainen työntekijä luo työllään mielikuvaa maakuntaliiton toiminnasta. - Oikea-aikaisuus tarkoittaa sitä, että viestitään riittävän ajoissa, jotta tiedottamisesta on mahdollisimman paljon hyötyä. Yleensä kannattaa viestiä mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. - Selkeällä tarkoitetaan sitä, että viestinnässä käytetään yleiskieltä ja vältetään viranomaissanastoa. Edellä mainituilla periaatteilla viestitään myös organisaatiolle vaikeista asioista. Organisaatioviestinnän lisäksi viestintätoimenpiteiden tavoitteena on tuoda esille myös Pohjois-Karjalan vahvuuksia ja siten lisätä alueen elinvoimaa ja vahvistaa pohjoiskarjalaista identiteettiä. 3 Viestinnän kohderyhmät ja vastuut Viestinnässä on aina pidettävä mielessä kenelle asiasta viestitään ja viestintä on sovitettava kohderyhmän tarpeisiin. Myös viestin muoto sekä viestimisen välineet ja kanavat on sovitettava kohderyhmään. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ulkoisen viestinnän kohderyhmiä ovat maakunnan asukkaat, luottamushenkilöt, kuntapäättäjät, yritykset, koulutus- ja kehitysorganisaatiot ja muut alueen viranomaiset. Lisäksi maakuntaliitto toimii vahvasti valtionhallinnon, tutkimuslaitosten, järjestöjen, EU:n toimielinten sekä muiden kuntayhtymien ja maakuntaliittojen suuntaan. Täten viestintää kohdennetaan aina tarvittaessa myös näihin tahoihin. Maakuntaan ja organisaatioon liittyvistä asioista viestitään paitsi maakuntatasolla, niin tarpeen vaatiessa myös valtakunnan tasolla ja kansainvälisellä tasolla. Maakuntaliiton viestintää johtavat maakuntahallitus ja maakuntajohtaja. Maakuntahallitus hyväksyy viestintäohjeen sekä vuosittain laadittavat toimintasuunnitelmat. Maakuntajohtaja johtaa käytännön viestintätoimia ja -linjauksia. Viestinnän toimenpiteitä suunnitellaan Johtaminen ja viestintä -yksikön kokouksissa. Viestintäpäällikkö vastaa maakuntaliiton ulkoisen viestinnän toimenpiteistä. Hän on päätoimittajana organisaation verkkosivuille, julkaistuille tiedotuslehdille, uutiskirjeelle ja sosiaalisessa mediassa. Graafisesta tuotannosta vastaavat suunnitteluavustaja ja graafinen suunnittelija. Keskeistä graafista tuotantoa ovat mm. esitteet, julkaisut, verkkosivut, ilmoitukset, mainokset ja messumateriaalit. Verkkosivujen päivittämisestä vastaavat viestintäpäällikkö, tietopalvelupäällikkö ja graafinen suunnittelija. Facebook-sivuja päivittävät viestintäpäällikkö, graafinen suunnittelija ja maakunta-asiamies. Kehittämispäällikkö vastaa maakunnan markkinoinnista. EU-ohjelmakauden viestintää ohjaa rakennerahasto-ohjelman viestintästrategia, vastaavalla tavalla myös cbc-ohjelmalla on oma strategiansa. Lisäksi maakuntaliiton hallinnoimat Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto ja projektit noudattavat omia viestintäsuunnitelmiaan. Tavoitteena on, että niiden viestintätoimenpiteet joko noudattavat tai ainakin vahvasti huomioivat maakuntaliiton viestintäohjeen, eivätkä ainakaan toimi sen vastaisesti. EU-ohjelmakauden tiedottamisesta toimenpiteiden osalta vastaa Itä-Suomen osalta EUohjelmakoordinaattori.Yhteistyö viestintäpäällikön kanssa on oltava jatkuvaa. Maakuntaliitto kannustaa työntekijöitään aktiiviseen tiedottamiseen. Se tiedottaa, kuka tietää - kuitenkin niin, että tiedottamista medialle koordinoi viestintäpäällikkö. Uutisoinnissa tuodaan tasapuolisesti esiin kuhunkin uutiseen liittyvä työntekijä tai johdon edustaja. Asiakkaiden tietopyyntöihin vastataan mahdollisimman nopeasti. Pyytäjä voi olla median edustajan lisäksi esim. luottamushenkilö, tutkija tai asianosainen. Tietopyytäjän rooli ja tiedon käyttötarkoitus määrittelevät mm. sen mitä tietoa, jopa salassa pidettävää, voidaan ja pitää antaa. Tietopyynnön saanut työntekijä voi itse antaa tietoja, mutta tiedon salattavuuden suhteen epäselvissä tilanteissa asia kannattaa viedä hallinto- ja talousjohtajan käsiteltäväksi. 4 (11)

5 4 Mediasuhteet Hyvin toimiva suhde maakuntaliiton ja median välillä on koko maakunnan kehittämisen ja maakunnan kuvan kannalta tärkeä. Media on merkittävä mielipidevaikuttaja ja asioiden esille nostaja. Suuri osa maakuntaliitto koskevista tiedoista ja arvioista välittyy kuntalaisille ja toimijoille tiedotusvälineiden kautta. Median tehtäviin kuuluu seurata julkisen vallan käyttöä ja nostaa esille mahdollisesti havaitsemansa epäkohdat. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle media on merkittävä yhteistyökumppani. Uutisarvoiset asiat saatetaan tasapuolisesti yhtä aikaa kaikkien maakunnan tiedotusvälineiden tietoon. Toimittajien tekemiin selvitys- ja tiedonantopyyntöihin tulee suhtautua positiivisesti ja pyydetyt tiedot on annettava ripeästi, elleivät ne ole perustellusta syystä salassa pidettäviä tai niiden kokoaminen vie kohtuuttomasti aikaa. Maakuntaliitto järjestää vuosittain päätoimittajatilaisuuden, jonka tavoitteena on tuoda kattavasti esille ajankohtaisia toimenpiteitä. Samalla on mahdollisuus käydä avointa vuoropuhelua median edustajien kanssa maakuntaliiton viestinnästä. 5 Viestinnän välineet Maakuntaliitto käyttää viestinnässään kattavaa työkalupakkia ja näin turvataan monimuotoisten sidosryhmien informaation tarve. Monipuolisella viestinnällä lisätään sidosryhmien ja tavallisten kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ulkoisen viestinnän välineinä ovat muun muassa - tiedotteet - tiedotustilaisuudet - verkkosivut - sähköiset uutiskirjeet - seminaarit ja tilaisuudet - ilmoitukset ja mainokset - Pohjois-Karjala maakuntaliitto NYT -lehti - sosiaalinen media 5.1 Tiedote Tiedotuksen ytimen muodostavat tiedotusvälineille suunnatut tiedotteet. Selkeä tiedote on yleensä käyttökelpoisin tapa saattaa asia yhtä aikaa kaikkien tiedotusvälineiden tietoon. Asian julkaisemista ja ymmärtämistä helpottaa, kun tiedote laaditaan valmiiksi uutistekstin muotoon. Tiedote vaatii aina uutisoinnin arvoisen aiheen, sellaisia voivat olla esimerkiksi: - Maakuntahallituksen ja -valtuuston päätökset - Maakuntaliiton ja sen hallinnoimien hankkeiden toimenpiteet - Nimitykset, henkilöstövaihdokset ja toiminnan muutokset Tiedotteen laativat yhteistyössä asiasta perillä oleva työntekijä/yksikön päällikkö/johdon edustaja ja viestintäpäällikkö. Asiasta perillä oleva henkilö merkitään tiedotteeseen lisätietojen antajaksi ja hänen tulee olla tavoitettavissa tiedotteen lähettämisen jälkeen. Tiedotteet lähettää aina viestintäpäällikkö. Tiedote lähetetään tiedotusvälineille, kopio laitetaan yksiköiden päälliköille ja lisätietojen antajalle. Tämän jälkeen tiedote laitetaan organisaation verkkosivuille ja sitä hyödynnetään tilanteen mukaan myös muissa organisaation viestintävälineissä kuten sähköisessä uutiskirjeessä ja sosiaalisessa mediassa. 5 (11)

6 Joskus mediatiedote räätälöidään vastaanottajan mukaan, kun esimerkiksi lähetetään tiedote tiettyyn toimitukseen tai ammattilehteen. Tällöin muokattu tiedote voi olla sanastoltaan tai lähestymiskulmaltaan erilainen kuin ryhmäpostilistalla lähetettävä. 5.2 Tiedotustilaisuus Tiedotustilaisuus on syytä järjestää, kun mediaväeltä on odotettavissa kysymyksiä, mahdollisesti kiperiäkin, tai kun halutaan esitellä medialle jotain uutta palvelua, julkaisua tai tuotetta. Kielteinen tapahtuma, kuten lomautukset, irtisanomiset tai toiminnan muutokset, vaativat lähes poikkeuksetta tiedotustilaisuuden. Medialle on annettava tilaisuus kysellä ja saada vastauksia. Pelkästään tiedottamisen aihe ei siis ratkaise. Tiedotustilaisuuden järjestämisestä on sovittava viestintäpäällikön kanssa. Tilaisuudessa on aina etukäteen sovittu puheenjohtaja. Puheenjohtaja avaa ja päättää tilaisuuden, esittelee paikalla olijat, jakaa puheenvuorot ja pitää huolen ajankäytöstä. Sopiva tilaisuuden kesto on maksimissaan tunti. Toimittajat haluavat ennen kaikkea kysyä, saada tietoja ja vastauksia nopeasti. Median julkaisuaikataulu tulee huomioida eli tiedotustilaisuus on yleensä parasta järjestää alkuviikosta ja aamupäivällä. Jos uutinen koskee tiettyä paikkaa, tiedotustilaisuus pidetään mahdollisuuksien mukaan siinä paikassa. Viestintäpäällikkö lähettää kutsun tiedotustilaisuuteen noin viikkoa ennen tilaisuutta. Kutsu toimitetaan myös yksiköiden esimiehille tiedoksi. Kutsussa mainitaan tilaisuuden aika, paikka ja aihe sekä asiaa esittelevien henkilöiden nimet. Tilaisuudessa on oltava kirjallista materiaalia kuten tiedote ja lisämateriaalit jaettavaksi. Materiaali lähetetään tilaisuuden jälkeen medialle. 5.3 Haastattelut Toimittajan puhelinsoittoon on syytä suhtautua kuten haastattelupyyntöön. Haastattelut on yleinen tapa antaa tiedotusvälineille niiden haluamia tietoja ja välittää maakuntaliiton näkemyksiä. On hyvä muistaa, että haastatellulla on aina oikeus pyytää lisäaikaa kysyttyjen tietojen selvittämiseen. Toimittajat on ohjattava oikean asiantuntijan (tai sijaisen) puheille - jutuntekoa ei pidä tarkoituksellisesti viivyttää. Jokaiseen asiaan täytyy löytyä jonkinlainen vastaus. Etuoikeus uutisen käyttöön on sillä tiedotusvälineellä, joka on itse havainnut uutisaiheen. Vihjeen voi antaa yhdelle viestimelle, jos aihe ei muiden käytettäväksi sovellu. Jos taas toimittaja itse löytää juttuaiheen, sitä ei pidä levittää muille viestimille ennen kuin aiheen keksinyt on voinut tehdä oman juttunsa. Jos kuitenkin useammat toimittajat kysyvät samoja tietoja, ne on annettava kaikille kysyjille. Haastatellulla on oikeus saada etukäteen tarkistettavakseen tiedotusvälineen laatima haastattelu siltä osin kuin se perustuu hänen lausuntoihinsa. Hyvän tavan mukaista ei ole korjailla jälkikäteen haastattelutilanteessa esittämiään mielipiteitä. Jo tehtyä haastattelua ei ole mahdollista perua. (Kunnan viestintä, Kuntaliitto 2004) - Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi. Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta. (Journalistin ohjeet 2014) 6 (11)

7 Haastattelun jälkeen asiasta tulee informoida viestintäpäällikköä, sillä näin helpotetaan mm. mediaseurannan ylläpitoa. 5.4 Verkkosivut Verkkosivut toimivat organisaation sähköisenä käyntikorttina ja toisaalta kaiken viestinnän kotipesänä. Verkkosivut ovat maakuntaliitolle keskeinen tiedottamisen väline. Verkkosivuilla tuodaan kattavasti esille maakuntaliiton organisaatiota, toimintaa, strategioita sekä taustainformaatiota kuten tilastoja. Verkkosivujen osoite on Verkkosivut ovat suomeksi, osa materiaalista on lisäksi englanniksi ja venäjäksi. Lähes kaikki tiedottaminen linkittyy verkkosivuille; niiltä löytyvät niin tapahtumat ja ajankohtaiset asiat kuin perustiedotteet taustamateriaaleineen. Sähköisen uutiskirjeen linkityskin tuo lukijat verkkosivuille. Maakuntaliiton julkaisemissa lehdissä olevissa artikkeleissa kerrotaan mistä asiaan liittyvä kokonaisuus löytyy verkkosivuilta. Verkkosivujen kävijämääriä seurataan aktiivisesti, jolloin sivuston sisältöä sekä tarvittaessa koko viestintää on mahdollista suunnata uudelleen kävijöiden kiinnostuksen mukaisesti. Päätöksiä tekevien toimielinten kuten maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen esityslistat toimitetaan verkkosivuille ja tiedotusvälineille ennen kokousta. Päätöspöytäkirjat viedään verkkosivuille mahdollisimman nopeasti kokousten jälkeen. 5.5 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT -tiedotuslehti Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT -tiedotuslehteä alettiin julkaista vuonna 2013 ja se ilmestyy sähköisenä ja printtimuodossa kaksi kertaa vuodessa. Se jaetaan postitse keskeisille sidosryhmille. Lehti taustoittaa maakuntaliiton toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita ja tutustuttaa organisaation päätöksentekoelimiin ja henkilöstöön. Lehdessä käsiteltävät teemat ovat laajempia ja niissä mennään aihekohtaisesti syvemmälle kuin uutiskirjeissä tai tiedotteissa. 5.6 Sähköinen uutiskirje Kerran kuukaudessa lähetettävällä sähköisellä uutiskirjeellä pystytään viestimään nopeasti ja kustannustehokkaasti. Kirjeen sisältö voi muodostua mm. organisaation tuoreista uutisista tai medialle lähetetyistä tiedotteista. Uutiskirjeen jakeluun kuuluvat henkilöstö, luottamushenkilöt ja kattavasti muut sidosryhmät. Uutiskirjeen jutut on linkitetty verkkosivuille, jonne kerätään mahdollisimman kattavasti tietoa asioiden taustoista. Uutiskirjeen lukijamääriä seurataan ja viestintää muokataan sen avaajien kiinnostuksen mukaisesti. 5.7 Sosiaalinen media Viestintää on tehtävä siellä, missä ihmiset ovat. Uusia viestintäkanavia, kuten sosiaalisen median eri sovelluksia, voidaan käyttää maakuntaliiton viestinnässä. Tavoitteena ei ole kerätä tykkäyksiä, vaan tehdä halutuille kohderyhmille suunnattua viestintää, kasvattaa ihmisten tietoisuutta maakuntaliiton toiminnasta ja tuoda se lähemmäksi sidosryhmiä. 7 (11)

8 Sosiaalisen median palvelut voi jaotella: 1) sisällön tuottaminen ja julkaiseminen (esim. blogit ja podcastit) 2) sisältöjen jakaminen (esim. YouTube, Flickr, Slideshare ja Instagram) 3) sosiaalinen verkostoituminen (esim. Facebook ja Twitter) 4) kokousaikojen haku (esim. Doodle.com ja Sumpli.com) 5) kollektiivituotanto (esim. Wikipedia ja Google Docs) Sosiaalisen median avulla voidaan edistää kunnan ulkoista viestintää ja markkinointia, parantaa vuorovaikutusta ja lisätä yhteisöllisyyttä kunnan asukkaiden keskuudessa. Yhteisöllisen median välineitä voidaan käyttää myös ympäristön luotaamiseen, innovaatioiden kehittämiseen ja asukkaiden sekä kunnan työntekijöiden hiljaisen tiedon esiin tuomiseen. Yhteisöpalveluita voidaan käyttää esimerkiksi kunnan rekrytoinnin apuvälineenä. Sosiaalisen median välineissä ei tule käsitellä, tallentaa tai jakaa salassa pidettäviä tietoja. Myös henkilötietojen julkaisemista ja tekijänoikeutta koskevat määräykset on syytä huomioida. Sosiaalisessa mediassa odotukset vastausten nopeuden suhteen ovat suuremmat kuin kunnan verkkosivuilla yleensä, toisaalta ylitiedottamistakin on vältettävä. Tärkeintä on noudattaa kunkin sosiaalisen median yhteisön pelisääntöjä ja toimia niiden käytäntöjen mukaan. Sosiaalisessa mediassa toimiminen on osa verkossa toimimista, mikä näkyy tulevaisuudessa yhä enemmän. (Kuntien verkkoviestintäohje, Kuntaliitto 2010) Maakuntaliitolla on tällä hetkellä omat viralliset Facebook-sivut osoitteessa Mahdollisten muiden sosiaalisen median palvelujen käyttöönotosta päättää Johtaminen ja viestintä -yksikkö. Se määrittelee tavoitteet, käytettävät välineet, periaatteet ja vastuut palvelun ylläpitämisestä. Sosiaalisessa mediassa on pyrittävä avoimuuteen, ymmärrettävään ja yksiselitteiseen vuorovaikutus- ja viestintätyyliin. Kirjoitustyyli on epävirallinen, tuttavallinen ja rento. Virkakieltä ja toisaalta liian markkinoivaa tyyliä tulee välttää. Sosiaalisen median palveluja tulee päivittää säännöllisesti ja niiden kautta esitettyihin kysymyksiin tulee vastata kuten muuhunkin palautteeseen. 5.8 Tapahtumat, esitteet, ilmoitukset ja maksettu viestintä Maakuntaliitto järjestää ja isännöi erilaisia tapahtumia ja se voi myös tarvittaessa osallistua erilaisiin messuihin omalla osastolla. Tapahtumista päätetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin pohditaan myös budjetti- ja henkilöstöresurssien tarve. Maakuntaliitto näkyy pohjoiskarjalaisissa urheilu- ja kulttuuritapahtumissa. Otteluisännyydet sekä kulttuuri- ja kansalaistapahtumiin osallistuminen harkitaan aina tapauskohtaisesti maakunnan kehittämisen ja näkyvyyden kannalta. Maksettua ilmoittelua tehdään tilanne-/kampanjakohtaisesti. Maksetun ilmoittelun kustannustehokkuus varmistetaan vertailemalla viestintäkanavien kustannuksia, jakelua, luettavuutta ja muita mitattavia ominaisuuksia. Avoimet työpaikat julkaistaan maakuntaliiton verkkosivuilla, työvoimahallinnon sivuilla ja tapauskohtaisesti valittujen sanomalehtien sivuille. Maakuntaliitto ei osallistu tuki-ilmoitteluun ilman perusteltua syytä. Pääsääntöisesti ei myöskään osallistuta maksullisissa luetteloissa tai hakupalveluissa ilmoittamiseen. Johtaminen ja viestintä -yksikkö koordinoi tapahtumien järjestämisiä, osallistumisia ja isännyyksiä, ja lisäksi se päättää markkinointimateriaalien tuotannosta ja maksullisesta ilmoittelusta. 8 (11)

9 5.9 Esitelmät ja puheenvuorot Puheenvuorojen ohessa usein käytettyjen PowerPoint- ja muiden esitysten tulisi voimistaa puhujan sanomaa ja olla korkealaatuisia ja innostavia. Ohessa muutamia huomioitavia seikkoja, joilla hyvä esitys luodaan: 1) Esityksissä tulee käyttää organisaation PowerPoint-pohjaa. (Poikkeustapauksia ovat mm. EUhankkeiden ja EU-rahoituksen esittelyt, jolloin käytetään tarvittaessa niiden omia pohjia). 2) Kirjasimen koko valitaan esitystilan koon ja esitystilanteen mukaan. Suositeltavaa on valita fonttikoko väliltä pt. Suuresta fontista ei ole haittaa, mutta liian pienen fontin käytöllä esityksen voi pilata. 3) Esitys rakennetaan lyhyeksi, mutta informatiiviseksi, niin että jokaisella dialla on tarkoitus. 4) On hyvä välttää kokonaisia lauseita ja suosia avainsanoja. 5) Jos mahdollista, asiat kannattaa esittää kuvina, graafina tai taulukkona. 6) Mikäli esityksen valmisteluaika sallii, niin organisaation graafikkoja kannattaa hyödyntää apuna. 7) Esityksen tulosteet kannattaa varata mukaan jos tekniikka pettää. 6 Sisäinen viestintä Hyvä organisaatiokulttuuri rohkaisee keskusteluun sekä työyhteisön sisällä että sidosryhmien kanssa. Henkilöstö pidetään sisäisellä viestinnällä selvillä maakuntaliiton toiminnasta ja sellaisista valmisteltavina olevista asioista ja päätöksistä, jotka liittyvät henkilöstöön. Henkilöstöä koskevista muutoksista ja suunnitelmista tiedotetaan niin hyvissä ajoin, että henkilöstö voi vaikuttaa niihin. Päävastuu sisäisen viestinnän järjestämisestä ja sen toimivuudesta on organisaation johtajilla ja näiden lisäksi yksiköiden päälliköillä. Sisäinen viestintä kuuluu muun viestinnän tavoin jokaisen työntekijän toimenkuvaan esimiehen kanssa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tärkeitä yhdessä käsiteltäviä asioita ovat muun muassa: - Organisaation strategiset linjaukset, visio ja tavoitteet - Toimielinten päätökset erityisesti henkilöstön näkökulmasta - Talousarvio ja tilinpäätös - Henkilöstökertomus ja -suunnitelma - Virka- ja työehtosopimukset ja niiden muutokset - Henkilöstöohjeet ja menettelytavat - Henkilöstömuutokset kuten avoimet työpaikat, uudet työntekijät ja sisäiset siirrot - Tapahtumat ja tilaisuudet - Saatu palaute Maakuntaliitossa keskeisiä sisäisen viestinnän tilanteita ovat muun muassa: - Esimies-alais-keskustelut (mm. kehitys-, palaute- ja TVA-keskustelut) - Henkilöstö- tai koulutustilaisuudet - Yksiköiden ja johtoryhmän palaverit - Viikoittainen henkilöstöpalaveri ts. viikkoinfo - Kokoukset ja työryhmät Maakuntajohtaja toimii henkilöstö- ja koulutustilaisuuksien kokoonkutsujana ja puheenjohtajana. Maakuntajohtajan sihteeri laatii tilaisuuksista muistion ja tallentaa sen intranetiin. Hallinto- ja talousjohtaja käy perehdytyskeskustelun uuden työntekijän kanssa. Uudelle työntekijälle annetaan kirjallinen opas ja muu perehdyttämisessä tarvittava keskeinen yleismateriaali. Tehtäväkohtainen perehdyttäminen on puolestaan yksikön päällikön vastuulla. 9 (11)

10 Yksiköt ovat vuorotellen viikkoinfojen vetovastuussa. Vetovastuullinen yksikkö hoitaa siten puheenjohtajuuden sekä muistion laadinnan ja tallennuksen intraan. Viikkoinfon luonne on avoimen keskusteleva ja teemana ovat organisaation ajankohtaiset toimenpiteet. Tilaisuudessa on mahdollista nostaa esiin ideoita ja aloitteita maakuntaliiton kehittämistyöhön. Yksiköiden palavereja vetää joko yksikön päällikkö tai hänen varahenkilönsä. Tilaisuudessa käydään läpi yksikölle kuuluvia senhetkisiä tehtäviä ja vastuutetaan tulevaisuuden toimenpiteitä. Tilaisuudesta pidetään muistiota ja se toimitetaan intraan. Sisäisen viestinnän välineitä ovat mm. intranet, ekstranet ja sähköposti. Maakuntaliitossa on käynnissä intra- ja ekstranetin teknisten ratkaisujen muutos ja samanaikaisesti pohditaan näiden viestintävälineiden käyttötavat uudelleen. Käyttöliittymät laaditaan siten, että ne ovat selkeitä ja yksinkertaisia. Intra- ja ekstranetiin on mahdollista tallentaa lomakkeita, pöytäkirjoja, päätöksiä, tiedotteita, perehdytysaineistoja, julkaisuja, valokuvia ja mitä tahansa tausta- ja muita materiaaleja, joille työssä on käyttöä. Uudistustyön yhteydessä tullaan määrittämään myös näiden viestintävälineiden vastuuhenkilöt. (Muutostyön valmistuttua viestintäohjetta muutetaan näiltä osin) Sähköpostilla tieto kulkee nopeasti ja maksuttomasti laajalle vastaanottajajoukolle. Sitä tulee käyttää kuitenkin harkiten viesti tulee lähettää vain niille joita se koskee ja myös suuria liitetiedostoja tulee välttää. Sähköpostilla tehtyä massapostitusta kaikille työntekijöille voidaan käyttää, kun asia koskee koko henkilöstöä. Vapaa-aikaan tai mainontaan liittyvää massapostitusta ei ilman perusteltua syytä tulisi käyttää. Yleistä sähköpostia käytettäessä viesteihin ei saa vahingossakaan sisällyttää salassa pidettäviä tietoja - esimerkiksi henkilöiden yksityisasioihin liittyviä asioita. Tällaisia viestejä varten organisaatiolla on käytössä kaksi salattua sähköpostia (kirjaamo ja hallinto- ja talousjohtaja). Lisäksi on muistettava, että ei välitetä toisen tyyliltään henkilökohtaiseksi määriteltävää viestiä ilman viestin kirjoittajan lupaa. Työntekijöiden ja työnantajan edustajista koostuva yhteistyötoimikunta on olennainen osa maakuntaliiton sisäisessä viestinnässä. 7 Palaute Maakuntaliitto pitää kaikkea palautetta arvokkaana. Viestintävälineet; lehdet, uutiskirjeet, verkkosivut ja sosiaalinen media, toteutetaan niin, että niissä tuodaan esille kuinka palautetta voi antaa. Palautetta voi jättää myös henkilökohtaisesti suoraan työntekijälle, puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostitse. Jos palautteen antaja on jättänyt yhteystietonsa, on hyvien tapojen mukaista vastata hänelle, vaikka palautteessa ei suoranaisia kysymyksiä esitettäisikään. Suoriin kysymyksiin on sen sijaan aina vastattava. Mediaa, yleisönosastoja sekä internetiä ja sen keskustelupalstoja on seurattava mahdollisimman hyvin. Jos niissä esitetään omalla nimellä maakuntaliiton toimintaan liittyviä selkeitä kysymyksiä, niihin on pyrittävä vastaamaan. Nimettömiin, epämääräisiin ja asiattomiin väitteisiin ei sen sijaan ole tarkoituksenmukaista vastata. Jos tiedotusväline julkaisee virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon, jolla on maakuntaliiton toiminnan kannalta merkitystä, kannattaa asia oikaista ensisijaisesti toimituksen kanssa neuvotellen. Kaikki palaute otetaan huomioon ja siihen reagoidaan mahdollisimman nopeasti. Saadut palautteet viedään johtoryhmän tietoon ja niistä informoidaan henkilöstöä viikkoinfossa. Palautteeseen vastaamista koordinoi viestintäpäällikkö. 10 (11)

11 8 Graafinen ohjeisto Visuaalinen ilme sisältää kaiken sen, mitä organisaatiosta näkyy ulospäin. Harkittu visuaalinen ilme on tärkeä mielikuvatekijä. Sillä luodaan viestinnälle ulkoinen yhtenäisyys ja tunnistettavuus. Visuaalinen ilme auttaa myös erottumaan muista organisaatioista. Graafinen ohjeisto tarjoaa raamit selkeiden viestien luomiselle ja helpottaa samalla viestijän arkea. Kaiken materiaalin, kuten esitteiden, verkkosivujen, julkaisujen, ilmoitusten ja messumateriaalin tulee noudattaa visuaalisen ilmeen ohjetta. Jokaisella maakunnalla, kunnalla ja kaupungilla on käytössään heraldinen tunnus eli vaakuna, jota käytetään virallisissa yhteyksissä. Pohjois-Karjalan vaakunan käytöstä päättää hallinto- ja talousjohtaja. Pohjois- Karjalan maakuntaliitolla on lisäksi käytössä oma logo, jossa yhdistyvät vaakuna ja organisaation nimi. Sen käyttöä hallinnoivat graafinen suunnittelija ja suunnitteluavustaja. Graafinen ohjeisto ja maakuntaliiton logo löytyvät maakuntaliiton verkkosivuilta. Rakennerahastohankkeiden viestinnän tueksi on TEM:n johdolla laadittu viestintäohje ja graafinen ohjeistus, jonka mukaisesti hankkeiden tulee toimia. 9 Kriisiviestintä Erityis- ja kriisitilanteet lisäävät tiedottamisen tarvetta. Tällaisia tilanteita voivat olla myös maakuntaliiton imagoon ja maineeseen liittyvät seikat. Kriisiviestintää tehdään normaaliajan viestinnän periaatteiden ja vastuiden mukaisesti. Viestintää kuitenkin tehostetaan. Erityistilanteesta on viipymättä ilmoitettava johdolle ja viestintäpäällikölle. Tiedonvälityksen on oltava nopeaa ja asiallista. Asianosaisten ja esimerkiksi omaisten tiedonsaannista samoin kuin tiedotusvälineiden palvelusta on huolehdittava. Viestinnän painopisteen tulee olla inhimillisissä arvoissa ja suuremman vaaran torjumisessa. Maakuntaliitto kertoo oma-aloitteisesti ja todenmukaisesti, mitä on tapahtunut ja mitä tilanteen korjaamiseksi tehdään. Toimintaohjeita annetaan aina tarvittaessa. Onnettomuustilanteessa tiedotusvastuu kuuluu pelastustöitä johtavalle viranomaiselle. 10 Seuranta Erityisesti viestintäpäällikön tehtävänä on seurata aktiivisesti maakuntaliiton viestinnän tuloksellisuutta. Seurantaa tehdään mm. yleisestä medianäkyvyydestä, mutta myös nettisivujen, sosiaalisen median ja uutiskirjeiden tehokkuudesta viestintävälineenä. Tarvittaessa viestinnän toimintatapoja muutetaan saatujen seurantatietojen perusteella. Sisäisen viestinnän toimivuuden seurannasta vastaavat organisaation johtajat. Keinona on mm. systemaattisesti toteutettava henkilöstökysely. Seurannan tavoitteena on myös hakea mahdollisimman kustannustehokkaita toimintatapoja. 11 (11)

1 Johdanto 3 2 Miten ja mitä viestitään 3 3 Viestinnän kohderyhmät ja vastuut 4 4 Mediasuhteet 5 5 Viestinnän välineet 5

1 Johdanto 3 2 Miten ja mitä viestitään 3 3 Viestinnän kohderyhmät ja vastuut 4 4 Mediasuhteet 5 5 Viestinnän välineet 5 Viestintäohje Sisältö 1 Johdanto 3 2 Miten ja mitä viestitään 3 3 Viestinnän kohderyhmät ja vastuut 4 4 Mediasuhteet 5 5 Viestinnän välineet 5 5.1 Tiedote 5 5.2 Tiedotustilaisuus 6 5.3 Haastattelut 6 5.4

Lisätiedot

Khall liite 1 Kh 26.1.2016

Khall liite 1 Kh 26.1.2016 1 Khall liite 1 Kh 26.1.2016 Luonnos 31.12.2015 SUOMUSSALMEN KUNNAN SOSIAALISEN MEDIAN OHJEET Tämä ohje sisältää Suomussalmen kunnan ja kuntakonsernin yhteisöjen toimintaperiaatteet sosiaalisen median

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

YLEISET OHJEET KUNNAN TIEDOTTAMISEN PERIAATTEISTA

YLEISET OHJEET KUNNAN TIEDOTTAMISEN PERIAATTEISTA TAIVALKOSKEN KUNTA YLEISET OHJEET KUNNAN TIEDOTTAMISEN PERIAATTEISTA Hyväksytty kunnanhallituksessa 1.6.1998 213 Voimaantulo 1.7.1998 1 Soveltamisala Näitä tiedotusohjeita sovelletaan tiedotettaessa Taivalkosken

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 12.1.2015 Tiedottaminen vs. viestintä Tiedottaminen on tiedon tuottamista lähettäjän näkökulmasta ja viestin yksisuuntaista tuuttaamista

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelma JÄMSÄ KUHMOINEN KUNTARAKENNESELVITYS Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Jämsä-Kuhmoinen kuntarakenneselvitykseen liittyvää

Lisätiedot

Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka

Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka 1.12.2015 2 Rakennerahastoviestintä Perusteet: miksi? Kohderyhmät: kenelle? Aiheet: mistä? Kanavat: miten? Tehostaminen: mistä apua? 3 Rakennerahastoviestinnän

Lisätiedot

Kiteen kaupunki. Viestintäsuunnitelma

Kiteen kaupunki. Viestintäsuunnitelma Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma 1 (12) Viestintäsuunnitelman tarkoitus... 2 Mitä Kuntalaki velvoittaa?... 2 Kiteen kaupungin viestintästrategia... 4 Mitä viestintä

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle!

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Pirkanmaa 2019 Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Esivalmistelun viestintäsuunnitelma Hyväksytty johtoryhmässä 13.10.2016 (Tämä suunnitelma ei sisällä mahdollisesti

Lisätiedot

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje Pyhäjoen kunnan tiedotusohje Kunnanhallitus 26.4.2011 1. JOHDANTO Kunnallisen tiedottamisen lähtökohta on Kuntalain 29, jonka mukaan kunnan on tiedotettava aktiivisesti asukkailleen kunnassa vireillä olevista

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 467 16.11.2015 Kaupunkikonsernin virallisten ilmoitusten julkaiseminen 887/07.02.01.00.00/2015 KH 467 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SOTE-HANKE 1/6 Viestintäsuunnitelma, selvitysvaihe 8.9.2014

POHJOIS-KARJALAN SOTE-HANKE 1/6 Viestintäsuunnitelma, selvitysvaihe 8.9.2014 POHJOIS-KARJALAN SOTE-HANKE 1/6 Käsitelty koordinaatioryhmän kokouksessa 21.8.2014, valmistelevassa sihteeristössä 28.8.2014 sekä ollut kuntajohtajien kommentoitavana 28.8.2014 1.9.2014. Hyväksytty ohjausryhmässä

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskussairaalantie 6, Savonlinna,

VIESTINTÄSTRATEGIA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskussairaalantie 6, Savonlinna, ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN VIESTINTÄSTRATEGIA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskussairaalantie 6, 57120 Savonlinna, www.isshp.fi VIESTINTÄ ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Viestintästrategia

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Viestinnän yleiset periaatteet

Viestinnän yleiset periaatteet Viestinnän yleiset periaatteet 2 (5) 1 Eksoten viestinnän yleiset periaatteet 1.1 Miksi Eksote viestii 1.2 Mitä Eksote viestii 1.3 Kenelle ja kenen kanssa Eksote viestii 1.4 Miten Eksote viestii Etelä

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Viestintä Helsingin ympäristökeskuksessa

Viestintä Helsingin ympäristökeskuksessa Viestintä Helsingin ympäristökeskuksessa Ympäristöterveydenhuollon koulutuspäivät, Kotka 17. 18.5.2016 Johanna Joutsiniemi Helsingin kaupungin ympäristökeskus Kuva: Pertti Nisonen Ympäristökeskus on yksi

Lisätiedot

Millainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM

Millainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM Millainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM 10.2.2017 VNK:n tarjoamat viestinnän tukitoimet ja -välineet Selvitys- ja tutkimushankkeilta edellytetään aktiivista

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 VIE/TUO TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Avoimuus ja selkeys Taloudellisten ulkosuhteiden viestinnässä, kuten kaikessa viestinnässä, noudatetaan ulkoministeriön yleisiä viestintäkäytäntöjä.

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014 Viestintäsuunnitelma JulkICT Jari Kallela 18.2.2014 Julkinen Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014 Taustaa Viestinnän tavoitteet Viestinnän vastuut

Lisätiedot

Joensuun kaupungin viestintästrategia ja ohjeet Koskee Joensuun kaupunkia, sen liikelaitoksia ja soveltuvin osin kaupungin tytäryhtiöitä

Joensuun kaupungin viestintästrategia ja ohjeet Koskee Joensuun kaupunkia, sen liikelaitoksia ja soveltuvin osin kaupungin tytäryhtiöitä Joensuun kaupungin viestintästrategia ja ohjeet Koskee Joensuun kaupunkia, sen liikelaitoksia ja soveltuvin osin kaupungin tytäryhtiöitä Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 13.8.2012 1 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

3. Ikä. Määrä % EOS Alle Yli

3. Ikä. Määrä % EOS Alle Yli 7 1 3. Ikä Määrä % EOS 6 0.81 Alle 30 1.8 30-245 33. Yli 50 4 64.1 2 5. Seudullinen viestintä on avointa 6. Seudullinen viestintä on helposti ymmärrettävää 7. Seudullä on selkeä yhteinen tahtotila 8. Toimijoiden

Lisätiedot

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä.

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA 2016 2019 Käsitelty ohjausryhmässä 22.11.2016 Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. Sisältö 1. Viestintä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Verkkoviestintäohje. Päivitetty

Verkkoviestintäohje. Päivitetty Verkkoviestintäohje Päivitetty 10.1.2017 www.ylojarvi.fi Ylöjärven kaupunki 10.1.2017 Verkkoviestintäohje Tietoa, palveluja ja palautetta Ylöjärven kaupungin internetsivusto (www.ylojarvi.fi) on keskeinen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia

Lisätiedot

Keski-Suomen LUMA-keskuksen viestintäsuunnitelma

Keski-Suomen LUMA-keskuksen viestintäsuunnitelma Keski-Suomen LUMA-keskuksen viestintäsuunnitelma Keski-Suomen LUMA-keskus, LUMA-KS, on Jyväskylän yliopiston matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima kehittämishanke, joka toimii osana valtakunnallista

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke Eveliina Toivonen 9.9.2016 www.hamk.fi TIETOISKUN SISÄLTÖ 1. Markkinoinnin perusperiaatteet 2. Verkkomarkkinoinnin kolme teemaa

Lisätiedot

NUORISOVALIOKUNTALAISEN KÄSIKIRJA

NUORISOVALIOKUNTALAISEN KÄSIKIRJA NUORISOVALIOKUNTALAISEN KÄSIKIRJA Nuorisovaliokunnan rooli Hallituksen asettama, nuorten asioiden asiantuntijaelin. Noudattaa PAMin hallituksen laatimaa valiokuntien yleisohjesääntöä. Vie nuorten asioita

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän. viestintästrategia

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän. viestintästrategia Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän viestintästrategia 2 (6) Sisällys 1 Viestinnän lähtökohdat ja tehtävät... 3 2 Viestinnän visio... 3 3 Viestinnän missio... 3 4 Viestinnän toimintaperiaatteet... 3 5 Viestinnässä

Lisätiedot

Kunnanhallitus XX LAUKAAN KUNNAN VIESTINNÄN PÄÄLINJAT

Kunnanhallitus XX LAUKAAN KUNNAN VIESTINNÄN PÄÄLINJAT Kunnanhallitus 21.11.2016 XX LAUKAAN KUNNAN VIESTINNÄN PÄÄLINJAT Laukaan kunnan viestinnän päälinjat Kunta viestii monessa roolissa ja tehtävässä. Kunta on paikallinen viranomainen, asukkaidensa hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan viestintä

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan viestintä Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan viestintä Esittely laitoksille Eija Fabritius Viestintälinjauksia UEF Avoimuus ja läpinäkyvyys Sujuvat viestintäkäytännöt Vuorovaikutteisuus Tavoitteellinen

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma Etelä- Savossa

Maakuntauudistuksen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma Etelä- Savossa Maakuntauudistuksen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma Etelä- Savossa Sote- ja maakuntauudistus on yksi Suomen historian suurimmista hallinnon ja toimintatapojen uudistuksista. Muutos koskettaa Etelä-Savossa

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille

Viestintäsuunnitelma virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Viestintäsuunnitelma virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Tausta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille hankkeen tavoitteena on laajentaa virtu.fi innovaatioympäristön hyödyntämistä eri toimijoiden

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

SoTen ja Saarikan viestintästrategia ja -suunnitelma vuodelle 2016

SoTen ja Saarikan viestintästrategia ja -suunnitelma vuodelle 2016 SoTen ja Saarikan viestintästrategia ja -suunnitelma vuodelle 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 VIESTINNÄN TAVOITTEET 2 3 KOHDERYHMÄT 3 4 VIESTINTÄTAVAT JA -VÄLINEET 3 5 PALAUTEJÄRJESTELMÄ 4 6 VIESTINNÄN

Lisätiedot

Kriisiviestinnän kokemuksia Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla. Virpi Pakkala Espoon kaupunki, 2016.

Kriisiviestinnän kokemuksia Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla. Virpi Pakkala Espoon kaupunki, 2016. Kriisiviestinnän kokemuksia Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla Virpi Pakkala Espoon kaupunki, 2016 @VirpiPakkala Espoon kaupunki Suomen toiseksi suurin kaupunki. 272 400

Lisätiedot

Lisälista MH Maakuntahallitus esityslista :00

Lisälista MH Maakuntahallitus esityslista :00 Lisälista MH 30.1.2017 Maakuntahallitus esityslista 30.01.2017 10:00 20 LAUSUNTO KUNNALLISVALITUKSEEN, MAAKUNTAJOHTAJAN VALINTA, SIMO RIUTTAMÄKI... 1 - Liite 20... 5 - Liite 20 - Lausuntopyyntö_Turun hallinto-oikeus...

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma Viestintävaliokunta

FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma Viestintävaliokunta FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma 31.1.2013 Viestintävaliokunta Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote Viestintästrategia- ja suunnitelma Viestinnän lähtökohdat Tilanne: epätietoisuus sote-uudistuksen etenemisestä, päätöksenteon

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS Eveliina Toivonen 21.3.2016 VALMENNUKSEN SISÄLTÖ 1. Sosiaalinen media yleisesti 2. Sosiaalisen median kanavat 3. Käyttöönotto 4. Sosiaalisen median suunnitelma 5. Sisältömarkkinointi

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Maalahden kunnan tiedotusstrategia

Maalahden kunnan tiedotusstrategia Liite kv 53 Maalahden kunnan tiedotusstrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa 24.9.2012 53 Sisällys Johdanto 3 1. Tiedotuksen perustehtävät 3 2. Ulkoinen tiedottaminen 3 2.1 Kunnan ilmoitukset 3 2.2 Suora

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat)

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen sidonnaisuuslomakkeella Valtion ylimmän virkamiesjohdon

Lisätiedot

Monikulttuurisuusohjelman viestintää koskevat tavoitteet. Monikulttuuriasian neuvottelukunta 20.8.2015 Satu Tyry-Salo

Monikulttuurisuusohjelman viestintää koskevat tavoitteet. Monikulttuuriasian neuvottelukunta 20.8.2015 Satu Tyry-Salo Monikulttuurisuusohjelman viestintää koskevat tavoitteet Monikulttuuriasian neuvottelukunta 20.8.2015 Satu Tyry-Salo Suomen väestönmuutoksista Väkiluku kasvoi vuoden 2014 aikana 20 483 henkilöllä Väestönkasvu

Lisätiedot

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma CHAMP II työpaja Tampere 4.5.2010 Pekka Salminen Ilmastoviestinnän suunnitelma Strategisessa ilmastoviestinnän suunnitelmassa voidaan mm. määritellä: Miksi

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Yhtymähallitus , Liite 7

Yhtymähallitus , Liite 7 KARVIAISEN TIEDOTUKSEN PERUSLINJAUKSET JA KÄYTÄNTEET Karviainen viestijänä Karviaisen tehtävänä on tuottaa alueensa kuntalaisille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tehtävässä onnistuminen edellyttää

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt 1. LUKU TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT 2. LUKU ORGANISAATIO 1 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus. Viestintäsuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus. Viestintäsuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus Viestintäsuunnitelma Tämä on Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen toimeenpanon viestintäsuunnitelma. Viestintäsuunnitelma on tehty viestintäammattilaisten, mukana

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Kuntaliitoksen viestintäsuunnitelma. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju

Kuntaliitoksen viestintäsuunnitelma. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Kuntaliitoksen viestintäsuunnitelma Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Tausta ja sitovuus Tämä viestintäsuunnitelma liittyy kuntaliitostilanteen muutosviestinnän hallintaan. Suunnitelma on voimassa siihen

Lisätiedot

Aloitteiden käsittelyprosessit

Aloitteiden käsittelyprosessit Aloitteiden käsittelyprosessit Huomioitavaa eri aloitemuodoista 1. Valtuustoaloitteiden käsittelyprosessit Valtuutetun aloitteeseen vastaa kaupunginhallitus Mikäli aloitteen on allekirjoittanut 15 valtuutettua

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Sosiaalisen median toimintaohje

Sosiaalisen median toimintaohje Sosiaalisen median toimintaohje Tämän toimintaohjeen on laatinut kehittämispalvelut yhteistyössä konsernipalveluiden kanssa. Ohje sisältää toimintaohjeet sosiaalisen median käyttöön ja ohjaa työntekijöiden

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Nuorisoneuvoston toimintaohje

Nuorisoneuvoston toimintaohje 1 (5) Nuorisoneuvoston toimintaohje 2 (5) Sisällysluettelo 1 Nuorisoneuvoston tarkoitus... 3 2 Nuorisoneuvoston kokoonpano... 3 3 Nuorisoneuvoston tehtävät... 3 4 Nuorisoneuvoston toimikausi ja ikäraja...virhe.

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot