Pohjois-Karjalan maakuntaliiton viestintäohje. Hyväksytty maakuntahallituksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Karjalan maakuntaliiton viestintäohje. Hyväksytty maakuntahallituksessa 20.10.2014 210"

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton viestintäohje Hyväksytty maakuntahallituksessa

2 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Miten ja mitä viestitään 3 3 Viestinnän kohderyhmät ja vastuut 4 4 Mediasuhteet 5 5 Viestinnän välineet Tiedote Tiedotustilaisuus Haastattelut Verkkosivut Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT -tiedotuslehti Sähköinen uutiskirje Sosiaalinen media Tapahtumat, esitteet, ilmoitukset ja maksettu viestintä Esitelmät ja puheenvuorot 9 6 Sisäinen viestintä 9 7 Palaute 10 8 Graafinen ohjeisto 11 9 Kriisiviestintä Seuranta 11 2 (11)

3 1 Johdanto Pohjois-Karjalan maakuntaliiton viestintä on tavoitteellista, suunnitelmallista ja kustannustehokasta. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi paikaksi asua, opiskella ja tehdä töitä. Liiton rooli aluekehityksessä on ennen muuta olla alueen toimijoiden yhteistyöjohtaja. Maakuntaliiton tehtäviä ovat mm. maakunnan kehittäminen, maankäytön suunnittelu ja maakunnan etujen ajaminen. Viestintä on ihmisten välistä vuorovaikutusta, merkitysten antamista asioille ja yhdessä tekemiselle. Toimiva tiedonkulku ja läpinäkyvä viestintä edesauttavat hyvän työilmapiirin luomista, lisäävät työmotivaatiota ja kiinnittymistä työyhteisöön. Avoin ja aktiivinen viestintä rohkaisee osallistumaan, luo yhteisöllisyyttä, vahvistaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteisökuvaa ja herättää luottamusta. Hyvä viestintä on keskeinen tekijä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton menestyksen ja henkilöstön viihtyvyyden varmistamisessa. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toteuttaman viestinnän tavoitteena on edistää maakunnan asukkaiden ja toimijoiden vaikutusmahdollisuuksia tarjoamalla tietoa maakuntaliiton toiminnasta, suunnitelmista ja tavoitteista. Viestintä tukee organisaation johtamista, kehittämistä ja strategisten tavoitteiden toteuttamista. Viestintäohje sisältää organisaation viestinnässä noudatettavat periaatteet ja linjaukset. Asiakirja on henkilöstön ja maakuntahallituksen hyväksymä. Vuosittaiset viestinnän tavoitteet ja toimenpiteet määritellään organisaation toimintasuunnitelmassa. 2 Miten ja mitä viestitään Viestintää ei voi koskaan olla liikaa. Lainsäädäntö velvoittaa kunnan ja kuntayhtymän viestimään toiminnastaan. Kuntalain 29 toteaa muun muassa seuraavaa: Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsaus kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ymmärtää viestinnän merkityksen lakisääteistä laajempana kokonaisuutena ja viestinnällä tuodaan aktiivisesti ja kattavasti esille maakuntaliiton roolia ja tehtäviä. Viestittäviä asioita eivät ole pelkästään päätösvaiheeseen edenneet asiat. Myös niin sanotusta rutiinitoiminnasta on viestittävä kuntalaisille ja toimijoille säännöllisesti. Vuosina viestinnän pääpaino on tuoda esille maakuntaliiton strategiset ydintavoitteet: - Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan - Maakuntaohjelma Pohjois-Karjalan kehittämisen ohjenuora - Maakuntakaavalla luodaan maankäytölliset edellytykset maakunnan kestävälle kehittämiselle - Edunajamisella euroja ja työllisyyttä maakuntaan - EU-rahoituksella kestävää kasvua ja työtä maakuntaan - Itä- ja pohjoissuomalaisella yhteistyöllä lisäarvoa Pohjois-Karjalan kehittämiseen - Ilmasto- ja energia-asiat korostetusti huomioon kaikessa toiminnassa Tavoitteena on, että Pohjois-Karjalan maakuntaliitto viestii avoimesti, aktiivisesti, oikea-aikaisesti ja selkeästi. - Avoimuus on sitä, että asioista kerrotaan totuudenmukaisesti ja objektiivisesti. Viestitään mieluummin liikaa kuin liian vähän. - Aktiivisuus tarkoittaa sitä, että maakuntaliitto pyrkii viestimään mahdollisimman hyvin maakunnan 3 (11)

4 kehittämiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Koko henkilökuntaa kannustetaan viestimään, sillä jokainen työntekijä luo työllään mielikuvaa maakuntaliiton toiminnasta. - Oikea-aikaisuus tarkoittaa sitä, että viestitään riittävän ajoissa, jotta tiedottamisesta on mahdollisimman paljon hyötyä. Yleensä kannattaa viestiä mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. - Selkeällä tarkoitetaan sitä, että viestinnässä käytetään yleiskieltä ja vältetään viranomaissanastoa. Edellä mainituilla periaatteilla viestitään myös organisaatiolle vaikeista asioista. Organisaatioviestinnän lisäksi viestintätoimenpiteiden tavoitteena on tuoda esille myös Pohjois-Karjalan vahvuuksia ja siten lisätä alueen elinvoimaa ja vahvistaa pohjoiskarjalaista identiteettiä. 3 Viestinnän kohderyhmät ja vastuut Viestinnässä on aina pidettävä mielessä kenelle asiasta viestitään ja viestintä on sovitettava kohderyhmän tarpeisiin. Myös viestin muoto sekä viestimisen välineet ja kanavat on sovitettava kohderyhmään. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ulkoisen viestinnän kohderyhmiä ovat maakunnan asukkaat, luottamushenkilöt, kuntapäättäjät, yritykset, koulutus- ja kehitysorganisaatiot ja muut alueen viranomaiset. Lisäksi maakuntaliitto toimii vahvasti valtionhallinnon, tutkimuslaitosten, järjestöjen, EU:n toimielinten sekä muiden kuntayhtymien ja maakuntaliittojen suuntaan. Täten viestintää kohdennetaan aina tarvittaessa myös näihin tahoihin. Maakuntaan ja organisaatioon liittyvistä asioista viestitään paitsi maakuntatasolla, niin tarpeen vaatiessa myös valtakunnan tasolla ja kansainvälisellä tasolla. Maakuntaliiton viestintää johtavat maakuntahallitus ja maakuntajohtaja. Maakuntahallitus hyväksyy viestintäohjeen sekä vuosittain laadittavat toimintasuunnitelmat. Maakuntajohtaja johtaa käytännön viestintätoimia ja -linjauksia. Viestinnän toimenpiteitä suunnitellaan Johtaminen ja viestintä -yksikön kokouksissa. Viestintäpäällikkö vastaa maakuntaliiton ulkoisen viestinnän toimenpiteistä. Hän on päätoimittajana organisaation verkkosivuille, julkaistuille tiedotuslehdille, uutiskirjeelle ja sosiaalisessa mediassa. Graafisesta tuotannosta vastaavat suunnitteluavustaja ja graafinen suunnittelija. Keskeistä graafista tuotantoa ovat mm. esitteet, julkaisut, verkkosivut, ilmoitukset, mainokset ja messumateriaalit. Verkkosivujen päivittämisestä vastaavat viestintäpäällikkö, tietopalvelupäällikkö ja graafinen suunnittelija. Facebook-sivuja päivittävät viestintäpäällikkö, graafinen suunnittelija ja maakunta-asiamies. Kehittämispäällikkö vastaa maakunnan markkinoinnista. EU-ohjelmakauden viestintää ohjaa rakennerahasto-ohjelman viestintästrategia, vastaavalla tavalla myös cbc-ohjelmalla on oma strategiansa. Lisäksi maakuntaliiton hallinnoimat Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto ja projektit noudattavat omia viestintäsuunnitelmiaan. Tavoitteena on, että niiden viestintätoimenpiteet joko noudattavat tai ainakin vahvasti huomioivat maakuntaliiton viestintäohjeen, eivätkä ainakaan toimi sen vastaisesti. EU-ohjelmakauden tiedottamisesta toimenpiteiden osalta vastaa Itä-Suomen osalta EUohjelmakoordinaattori.Yhteistyö viestintäpäällikön kanssa on oltava jatkuvaa. Maakuntaliitto kannustaa työntekijöitään aktiiviseen tiedottamiseen. Se tiedottaa, kuka tietää - kuitenkin niin, että tiedottamista medialle koordinoi viestintäpäällikkö. Uutisoinnissa tuodaan tasapuolisesti esiin kuhunkin uutiseen liittyvä työntekijä tai johdon edustaja. Asiakkaiden tietopyyntöihin vastataan mahdollisimman nopeasti. Pyytäjä voi olla median edustajan lisäksi esim. luottamushenkilö, tutkija tai asianosainen. Tietopyytäjän rooli ja tiedon käyttötarkoitus määrittelevät mm. sen mitä tietoa, jopa salassa pidettävää, voidaan ja pitää antaa. Tietopyynnön saanut työntekijä voi itse antaa tietoja, mutta tiedon salattavuuden suhteen epäselvissä tilanteissa asia kannattaa viedä hallinto- ja talousjohtajan käsiteltäväksi. 4 (11)

5 4 Mediasuhteet Hyvin toimiva suhde maakuntaliiton ja median välillä on koko maakunnan kehittämisen ja maakunnan kuvan kannalta tärkeä. Media on merkittävä mielipidevaikuttaja ja asioiden esille nostaja. Suuri osa maakuntaliitto koskevista tiedoista ja arvioista välittyy kuntalaisille ja toimijoille tiedotusvälineiden kautta. Median tehtäviin kuuluu seurata julkisen vallan käyttöä ja nostaa esille mahdollisesti havaitsemansa epäkohdat. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle media on merkittävä yhteistyökumppani. Uutisarvoiset asiat saatetaan tasapuolisesti yhtä aikaa kaikkien maakunnan tiedotusvälineiden tietoon. Toimittajien tekemiin selvitys- ja tiedonantopyyntöihin tulee suhtautua positiivisesti ja pyydetyt tiedot on annettava ripeästi, elleivät ne ole perustellusta syystä salassa pidettäviä tai niiden kokoaminen vie kohtuuttomasti aikaa. Maakuntaliitto järjestää vuosittain päätoimittajatilaisuuden, jonka tavoitteena on tuoda kattavasti esille ajankohtaisia toimenpiteitä. Samalla on mahdollisuus käydä avointa vuoropuhelua median edustajien kanssa maakuntaliiton viestinnästä. 5 Viestinnän välineet Maakuntaliitto käyttää viestinnässään kattavaa työkalupakkia ja näin turvataan monimuotoisten sidosryhmien informaation tarve. Monipuolisella viestinnällä lisätään sidosryhmien ja tavallisten kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ulkoisen viestinnän välineinä ovat muun muassa - tiedotteet - tiedotustilaisuudet - verkkosivut - sähköiset uutiskirjeet - seminaarit ja tilaisuudet - ilmoitukset ja mainokset - Pohjois-Karjala maakuntaliitto NYT -lehti - sosiaalinen media 5.1 Tiedote Tiedotuksen ytimen muodostavat tiedotusvälineille suunnatut tiedotteet. Selkeä tiedote on yleensä käyttökelpoisin tapa saattaa asia yhtä aikaa kaikkien tiedotusvälineiden tietoon. Asian julkaisemista ja ymmärtämistä helpottaa, kun tiedote laaditaan valmiiksi uutistekstin muotoon. Tiedote vaatii aina uutisoinnin arvoisen aiheen, sellaisia voivat olla esimerkiksi: - Maakuntahallituksen ja -valtuuston päätökset - Maakuntaliiton ja sen hallinnoimien hankkeiden toimenpiteet - Nimitykset, henkilöstövaihdokset ja toiminnan muutokset Tiedotteen laativat yhteistyössä asiasta perillä oleva työntekijä/yksikön päällikkö/johdon edustaja ja viestintäpäällikkö. Asiasta perillä oleva henkilö merkitään tiedotteeseen lisätietojen antajaksi ja hänen tulee olla tavoitettavissa tiedotteen lähettämisen jälkeen. Tiedotteet lähettää aina viestintäpäällikkö. Tiedote lähetetään tiedotusvälineille, kopio laitetaan yksiköiden päälliköille ja lisätietojen antajalle. Tämän jälkeen tiedote laitetaan organisaation verkkosivuille ja sitä hyödynnetään tilanteen mukaan myös muissa organisaation viestintävälineissä kuten sähköisessä uutiskirjeessä ja sosiaalisessa mediassa. 5 (11)

6 Joskus mediatiedote räätälöidään vastaanottajan mukaan, kun esimerkiksi lähetetään tiedote tiettyyn toimitukseen tai ammattilehteen. Tällöin muokattu tiedote voi olla sanastoltaan tai lähestymiskulmaltaan erilainen kuin ryhmäpostilistalla lähetettävä. 5.2 Tiedotustilaisuus Tiedotustilaisuus on syytä järjestää, kun mediaväeltä on odotettavissa kysymyksiä, mahdollisesti kiperiäkin, tai kun halutaan esitellä medialle jotain uutta palvelua, julkaisua tai tuotetta. Kielteinen tapahtuma, kuten lomautukset, irtisanomiset tai toiminnan muutokset, vaativat lähes poikkeuksetta tiedotustilaisuuden. Medialle on annettava tilaisuus kysellä ja saada vastauksia. Pelkästään tiedottamisen aihe ei siis ratkaise. Tiedotustilaisuuden järjestämisestä on sovittava viestintäpäällikön kanssa. Tilaisuudessa on aina etukäteen sovittu puheenjohtaja. Puheenjohtaja avaa ja päättää tilaisuuden, esittelee paikalla olijat, jakaa puheenvuorot ja pitää huolen ajankäytöstä. Sopiva tilaisuuden kesto on maksimissaan tunti. Toimittajat haluavat ennen kaikkea kysyä, saada tietoja ja vastauksia nopeasti. Median julkaisuaikataulu tulee huomioida eli tiedotustilaisuus on yleensä parasta järjestää alkuviikosta ja aamupäivällä. Jos uutinen koskee tiettyä paikkaa, tiedotustilaisuus pidetään mahdollisuuksien mukaan siinä paikassa. Viestintäpäällikkö lähettää kutsun tiedotustilaisuuteen noin viikkoa ennen tilaisuutta. Kutsu toimitetaan myös yksiköiden esimiehille tiedoksi. Kutsussa mainitaan tilaisuuden aika, paikka ja aihe sekä asiaa esittelevien henkilöiden nimet. Tilaisuudessa on oltava kirjallista materiaalia kuten tiedote ja lisämateriaalit jaettavaksi. Materiaali lähetetään tilaisuuden jälkeen medialle. 5.3 Haastattelut Toimittajan puhelinsoittoon on syytä suhtautua kuten haastattelupyyntöön. Haastattelut on yleinen tapa antaa tiedotusvälineille niiden haluamia tietoja ja välittää maakuntaliiton näkemyksiä. On hyvä muistaa, että haastatellulla on aina oikeus pyytää lisäaikaa kysyttyjen tietojen selvittämiseen. Toimittajat on ohjattava oikean asiantuntijan (tai sijaisen) puheille - jutuntekoa ei pidä tarkoituksellisesti viivyttää. Jokaiseen asiaan täytyy löytyä jonkinlainen vastaus. Etuoikeus uutisen käyttöön on sillä tiedotusvälineellä, joka on itse havainnut uutisaiheen. Vihjeen voi antaa yhdelle viestimelle, jos aihe ei muiden käytettäväksi sovellu. Jos taas toimittaja itse löytää juttuaiheen, sitä ei pidä levittää muille viestimille ennen kuin aiheen keksinyt on voinut tehdä oman juttunsa. Jos kuitenkin useammat toimittajat kysyvät samoja tietoja, ne on annettava kaikille kysyjille. Haastatellulla on oikeus saada etukäteen tarkistettavakseen tiedotusvälineen laatima haastattelu siltä osin kuin se perustuu hänen lausuntoihinsa. Hyvän tavan mukaista ei ole korjailla jälkikäteen haastattelutilanteessa esittämiään mielipiteitä. Jo tehtyä haastattelua ei ole mahdollista perua. (Kunnan viestintä, Kuntaliitto 2004) - Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi. Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta. (Journalistin ohjeet 2014) 6 (11)

7 Haastattelun jälkeen asiasta tulee informoida viestintäpäällikköä, sillä näin helpotetaan mm. mediaseurannan ylläpitoa. 5.4 Verkkosivut Verkkosivut toimivat organisaation sähköisenä käyntikorttina ja toisaalta kaiken viestinnän kotipesänä. Verkkosivut ovat maakuntaliitolle keskeinen tiedottamisen väline. Verkkosivuilla tuodaan kattavasti esille maakuntaliiton organisaatiota, toimintaa, strategioita sekä taustainformaatiota kuten tilastoja. Verkkosivujen osoite on Verkkosivut ovat suomeksi, osa materiaalista on lisäksi englanniksi ja venäjäksi. Lähes kaikki tiedottaminen linkittyy verkkosivuille; niiltä löytyvät niin tapahtumat ja ajankohtaiset asiat kuin perustiedotteet taustamateriaaleineen. Sähköisen uutiskirjeen linkityskin tuo lukijat verkkosivuille. Maakuntaliiton julkaisemissa lehdissä olevissa artikkeleissa kerrotaan mistä asiaan liittyvä kokonaisuus löytyy verkkosivuilta. Verkkosivujen kävijämääriä seurataan aktiivisesti, jolloin sivuston sisältöä sekä tarvittaessa koko viestintää on mahdollista suunnata uudelleen kävijöiden kiinnostuksen mukaisesti. Päätöksiä tekevien toimielinten kuten maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen esityslistat toimitetaan verkkosivuille ja tiedotusvälineille ennen kokousta. Päätöspöytäkirjat viedään verkkosivuille mahdollisimman nopeasti kokousten jälkeen. 5.5 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT -tiedotuslehti Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT -tiedotuslehteä alettiin julkaista vuonna 2013 ja se ilmestyy sähköisenä ja printtimuodossa kaksi kertaa vuodessa. Se jaetaan postitse keskeisille sidosryhmille. Lehti taustoittaa maakuntaliiton toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita ja tutustuttaa organisaation päätöksentekoelimiin ja henkilöstöön. Lehdessä käsiteltävät teemat ovat laajempia ja niissä mennään aihekohtaisesti syvemmälle kuin uutiskirjeissä tai tiedotteissa. 5.6 Sähköinen uutiskirje Kerran kuukaudessa lähetettävällä sähköisellä uutiskirjeellä pystytään viestimään nopeasti ja kustannustehokkaasti. Kirjeen sisältö voi muodostua mm. organisaation tuoreista uutisista tai medialle lähetetyistä tiedotteista. Uutiskirjeen jakeluun kuuluvat henkilöstö, luottamushenkilöt ja kattavasti muut sidosryhmät. Uutiskirjeen jutut on linkitetty verkkosivuille, jonne kerätään mahdollisimman kattavasti tietoa asioiden taustoista. Uutiskirjeen lukijamääriä seurataan ja viestintää muokataan sen avaajien kiinnostuksen mukaisesti. 5.7 Sosiaalinen media Viestintää on tehtävä siellä, missä ihmiset ovat. Uusia viestintäkanavia, kuten sosiaalisen median eri sovelluksia, voidaan käyttää maakuntaliiton viestinnässä. Tavoitteena ei ole kerätä tykkäyksiä, vaan tehdä halutuille kohderyhmille suunnattua viestintää, kasvattaa ihmisten tietoisuutta maakuntaliiton toiminnasta ja tuoda se lähemmäksi sidosryhmiä. 7 (11)

8 Sosiaalisen median palvelut voi jaotella: 1) sisällön tuottaminen ja julkaiseminen (esim. blogit ja podcastit) 2) sisältöjen jakaminen (esim. YouTube, Flickr, Slideshare ja Instagram) 3) sosiaalinen verkostoituminen (esim. Facebook ja Twitter) 4) kokousaikojen haku (esim. Doodle.com ja Sumpli.com) 5) kollektiivituotanto (esim. Wikipedia ja Google Docs) Sosiaalisen median avulla voidaan edistää kunnan ulkoista viestintää ja markkinointia, parantaa vuorovaikutusta ja lisätä yhteisöllisyyttä kunnan asukkaiden keskuudessa. Yhteisöllisen median välineitä voidaan käyttää myös ympäristön luotaamiseen, innovaatioiden kehittämiseen ja asukkaiden sekä kunnan työntekijöiden hiljaisen tiedon esiin tuomiseen. Yhteisöpalveluita voidaan käyttää esimerkiksi kunnan rekrytoinnin apuvälineenä. Sosiaalisen median välineissä ei tule käsitellä, tallentaa tai jakaa salassa pidettäviä tietoja. Myös henkilötietojen julkaisemista ja tekijänoikeutta koskevat määräykset on syytä huomioida. Sosiaalisessa mediassa odotukset vastausten nopeuden suhteen ovat suuremmat kuin kunnan verkkosivuilla yleensä, toisaalta ylitiedottamistakin on vältettävä. Tärkeintä on noudattaa kunkin sosiaalisen median yhteisön pelisääntöjä ja toimia niiden käytäntöjen mukaan. Sosiaalisessa mediassa toimiminen on osa verkossa toimimista, mikä näkyy tulevaisuudessa yhä enemmän. (Kuntien verkkoviestintäohje, Kuntaliitto 2010) Maakuntaliitolla on tällä hetkellä omat viralliset Facebook-sivut osoitteessa Mahdollisten muiden sosiaalisen median palvelujen käyttöönotosta päättää Johtaminen ja viestintä -yksikkö. Se määrittelee tavoitteet, käytettävät välineet, periaatteet ja vastuut palvelun ylläpitämisestä. Sosiaalisessa mediassa on pyrittävä avoimuuteen, ymmärrettävään ja yksiselitteiseen vuorovaikutus- ja viestintätyyliin. Kirjoitustyyli on epävirallinen, tuttavallinen ja rento. Virkakieltä ja toisaalta liian markkinoivaa tyyliä tulee välttää. Sosiaalisen median palveluja tulee päivittää säännöllisesti ja niiden kautta esitettyihin kysymyksiin tulee vastata kuten muuhunkin palautteeseen. 5.8 Tapahtumat, esitteet, ilmoitukset ja maksettu viestintä Maakuntaliitto järjestää ja isännöi erilaisia tapahtumia ja se voi myös tarvittaessa osallistua erilaisiin messuihin omalla osastolla. Tapahtumista päätetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin pohditaan myös budjetti- ja henkilöstöresurssien tarve. Maakuntaliitto näkyy pohjoiskarjalaisissa urheilu- ja kulttuuritapahtumissa. Otteluisännyydet sekä kulttuuri- ja kansalaistapahtumiin osallistuminen harkitaan aina tapauskohtaisesti maakunnan kehittämisen ja näkyvyyden kannalta. Maksettua ilmoittelua tehdään tilanne-/kampanjakohtaisesti. Maksetun ilmoittelun kustannustehokkuus varmistetaan vertailemalla viestintäkanavien kustannuksia, jakelua, luettavuutta ja muita mitattavia ominaisuuksia. Avoimet työpaikat julkaistaan maakuntaliiton verkkosivuilla, työvoimahallinnon sivuilla ja tapauskohtaisesti valittujen sanomalehtien sivuille. Maakuntaliitto ei osallistu tuki-ilmoitteluun ilman perusteltua syytä. Pääsääntöisesti ei myöskään osallistuta maksullisissa luetteloissa tai hakupalveluissa ilmoittamiseen. Johtaminen ja viestintä -yksikkö koordinoi tapahtumien järjestämisiä, osallistumisia ja isännyyksiä, ja lisäksi se päättää markkinointimateriaalien tuotannosta ja maksullisesta ilmoittelusta. 8 (11)

9 5.9 Esitelmät ja puheenvuorot Puheenvuorojen ohessa usein käytettyjen PowerPoint- ja muiden esitysten tulisi voimistaa puhujan sanomaa ja olla korkealaatuisia ja innostavia. Ohessa muutamia huomioitavia seikkoja, joilla hyvä esitys luodaan: 1) Esityksissä tulee käyttää organisaation PowerPoint-pohjaa. (Poikkeustapauksia ovat mm. EUhankkeiden ja EU-rahoituksen esittelyt, jolloin käytetään tarvittaessa niiden omia pohjia). 2) Kirjasimen koko valitaan esitystilan koon ja esitystilanteen mukaan. Suositeltavaa on valita fonttikoko väliltä pt. Suuresta fontista ei ole haittaa, mutta liian pienen fontin käytöllä esityksen voi pilata. 3) Esitys rakennetaan lyhyeksi, mutta informatiiviseksi, niin että jokaisella dialla on tarkoitus. 4) On hyvä välttää kokonaisia lauseita ja suosia avainsanoja. 5) Jos mahdollista, asiat kannattaa esittää kuvina, graafina tai taulukkona. 6) Mikäli esityksen valmisteluaika sallii, niin organisaation graafikkoja kannattaa hyödyntää apuna. 7) Esityksen tulosteet kannattaa varata mukaan jos tekniikka pettää. 6 Sisäinen viestintä Hyvä organisaatiokulttuuri rohkaisee keskusteluun sekä työyhteisön sisällä että sidosryhmien kanssa. Henkilöstö pidetään sisäisellä viestinnällä selvillä maakuntaliiton toiminnasta ja sellaisista valmisteltavina olevista asioista ja päätöksistä, jotka liittyvät henkilöstöön. Henkilöstöä koskevista muutoksista ja suunnitelmista tiedotetaan niin hyvissä ajoin, että henkilöstö voi vaikuttaa niihin. Päävastuu sisäisen viestinnän järjestämisestä ja sen toimivuudesta on organisaation johtajilla ja näiden lisäksi yksiköiden päälliköillä. Sisäinen viestintä kuuluu muun viestinnän tavoin jokaisen työntekijän toimenkuvaan esimiehen kanssa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tärkeitä yhdessä käsiteltäviä asioita ovat muun muassa: - Organisaation strategiset linjaukset, visio ja tavoitteet - Toimielinten päätökset erityisesti henkilöstön näkökulmasta - Talousarvio ja tilinpäätös - Henkilöstökertomus ja -suunnitelma - Virka- ja työehtosopimukset ja niiden muutokset - Henkilöstöohjeet ja menettelytavat - Henkilöstömuutokset kuten avoimet työpaikat, uudet työntekijät ja sisäiset siirrot - Tapahtumat ja tilaisuudet - Saatu palaute Maakuntaliitossa keskeisiä sisäisen viestinnän tilanteita ovat muun muassa: - Esimies-alais-keskustelut (mm. kehitys-, palaute- ja TVA-keskustelut) - Henkilöstö- tai koulutustilaisuudet - Yksiköiden ja johtoryhmän palaverit - Viikoittainen henkilöstöpalaveri ts. viikkoinfo - Kokoukset ja työryhmät Maakuntajohtaja toimii henkilöstö- ja koulutustilaisuuksien kokoonkutsujana ja puheenjohtajana. Maakuntajohtajan sihteeri laatii tilaisuuksista muistion ja tallentaa sen intranetiin. Hallinto- ja talousjohtaja käy perehdytyskeskustelun uuden työntekijän kanssa. Uudelle työntekijälle annetaan kirjallinen opas ja muu perehdyttämisessä tarvittava keskeinen yleismateriaali. Tehtäväkohtainen perehdyttäminen on puolestaan yksikön päällikön vastuulla. 9 (11)

10 Yksiköt ovat vuorotellen viikkoinfojen vetovastuussa. Vetovastuullinen yksikkö hoitaa siten puheenjohtajuuden sekä muistion laadinnan ja tallennuksen intraan. Viikkoinfon luonne on avoimen keskusteleva ja teemana ovat organisaation ajankohtaiset toimenpiteet. Tilaisuudessa on mahdollista nostaa esiin ideoita ja aloitteita maakuntaliiton kehittämistyöhön. Yksiköiden palavereja vetää joko yksikön päällikkö tai hänen varahenkilönsä. Tilaisuudessa käydään läpi yksikölle kuuluvia senhetkisiä tehtäviä ja vastuutetaan tulevaisuuden toimenpiteitä. Tilaisuudesta pidetään muistiota ja se toimitetaan intraan. Sisäisen viestinnän välineitä ovat mm. intranet, ekstranet ja sähköposti. Maakuntaliitossa on käynnissä intra- ja ekstranetin teknisten ratkaisujen muutos ja samanaikaisesti pohditaan näiden viestintävälineiden käyttötavat uudelleen. Käyttöliittymät laaditaan siten, että ne ovat selkeitä ja yksinkertaisia. Intra- ja ekstranetiin on mahdollista tallentaa lomakkeita, pöytäkirjoja, päätöksiä, tiedotteita, perehdytysaineistoja, julkaisuja, valokuvia ja mitä tahansa tausta- ja muita materiaaleja, joille työssä on käyttöä. Uudistustyön yhteydessä tullaan määrittämään myös näiden viestintävälineiden vastuuhenkilöt. (Muutostyön valmistuttua viestintäohjetta muutetaan näiltä osin) Sähköpostilla tieto kulkee nopeasti ja maksuttomasti laajalle vastaanottajajoukolle. Sitä tulee käyttää kuitenkin harkiten viesti tulee lähettää vain niille joita se koskee ja myös suuria liitetiedostoja tulee välttää. Sähköpostilla tehtyä massapostitusta kaikille työntekijöille voidaan käyttää, kun asia koskee koko henkilöstöä. Vapaa-aikaan tai mainontaan liittyvää massapostitusta ei ilman perusteltua syytä tulisi käyttää. Yleistä sähköpostia käytettäessä viesteihin ei saa vahingossakaan sisällyttää salassa pidettäviä tietoja - esimerkiksi henkilöiden yksityisasioihin liittyviä asioita. Tällaisia viestejä varten organisaatiolla on käytössä kaksi salattua sähköpostia (kirjaamo ja hallinto- ja talousjohtaja). Lisäksi on muistettava, että ei välitetä toisen tyyliltään henkilökohtaiseksi määriteltävää viestiä ilman viestin kirjoittajan lupaa. Työntekijöiden ja työnantajan edustajista koostuva yhteistyötoimikunta on olennainen osa maakuntaliiton sisäisessä viestinnässä. 7 Palaute Maakuntaliitto pitää kaikkea palautetta arvokkaana. Viestintävälineet; lehdet, uutiskirjeet, verkkosivut ja sosiaalinen media, toteutetaan niin, että niissä tuodaan esille kuinka palautetta voi antaa. Palautetta voi jättää myös henkilökohtaisesti suoraan työntekijälle, puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostitse. Jos palautteen antaja on jättänyt yhteystietonsa, on hyvien tapojen mukaista vastata hänelle, vaikka palautteessa ei suoranaisia kysymyksiä esitettäisikään. Suoriin kysymyksiin on sen sijaan aina vastattava. Mediaa, yleisönosastoja sekä internetiä ja sen keskustelupalstoja on seurattava mahdollisimman hyvin. Jos niissä esitetään omalla nimellä maakuntaliiton toimintaan liittyviä selkeitä kysymyksiä, niihin on pyrittävä vastaamaan. Nimettömiin, epämääräisiin ja asiattomiin väitteisiin ei sen sijaan ole tarkoituksenmukaista vastata. Jos tiedotusväline julkaisee virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon, jolla on maakuntaliiton toiminnan kannalta merkitystä, kannattaa asia oikaista ensisijaisesti toimituksen kanssa neuvotellen. Kaikki palaute otetaan huomioon ja siihen reagoidaan mahdollisimman nopeasti. Saadut palautteet viedään johtoryhmän tietoon ja niistä informoidaan henkilöstöä viikkoinfossa. Palautteeseen vastaamista koordinoi viestintäpäällikkö. 10 (11)

11 8 Graafinen ohjeisto Visuaalinen ilme sisältää kaiken sen, mitä organisaatiosta näkyy ulospäin. Harkittu visuaalinen ilme on tärkeä mielikuvatekijä. Sillä luodaan viestinnälle ulkoinen yhtenäisyys ja tunnistettavuus. Visuaalinen ilme auttaa myös erottumaan muista organisaatioista. Graafinen ohjeisto tarjoaa raamit selkeiden viestien luomiselle ja helpottaa samalla viestijän arkea. Kaiken materiaalin, kuten esitteiden, verkkosivujen, julkaisujen, ilmoitusten ja messumateriaalin tulee noudattaa visuaalisen ilmeen ohjetta. Jokaisella maakunnalla, kunnalla ja kaupungilla on käytössään heraldinen tunnus eli vaakuna, jota käytetään virallisissa yhteyksissä. Pohjois-Karjalan vaakunan käytöstä päättää hallinto- ja talousjohtaja. Pohjois- Karjalan maakuntaliitolla on lisäksi käytössä oma logo, jossa yhdistyvät vaakuna ja organisaation nimi. Sen käyttöä hallinnoivat graafinen suunnittelija ja suunnitteluavustaja. Graafinen ohjeisto ja maakuntaliiton logo löytyvät maakuntaliiton verkkosivuilta. Rakennerahastohankkeiden viestinnän tueksi on TEM:n johdolla laadittu viestintäohje ja graafinen ohjeistus, jonka mukaisesti hankkeiden tulee toimia. 9 Kriisiviestintä Erityis- ja kriisitilanteet lisäävät tiedottamisen tarvetta. Tällaisia tilanteita voivat olla myös maakuntaliiton imagoon ja maineeseen liittyvät seikat. Kriisiviestintää tehdään normaaliajan viestinnän periaatteiden ja vastuiden mukaisesti. Viestintää kuitenkin tehostetaan. Erityistilanteesta on viipymättä ilmoitettava johdolle ja viestintäpäällikölle. Tiedonvälityksen on oltava nopeaa ja asiallista. Asianosaisten ja esimerkiksi omaisten tiedonsaannista samoin kuin tiedotusvälineiden palvelusta on huolehdittava. Viestinnän painopisteen tulee olla inhimillisissä arvoissa ja suuremman vaaran torjumisessa. Maakuntaliitto kertoo oma-aloitteisesti ja todenmukaisesti, mitä on tapahtunut ja mitä tilanteen korjaamiseksi tehdään. Toimintaohjeita annetaan aina tarvittaessa. Onnettomuustilanteessa tiedotusvastuu kuuluu pelastustöitä johtavalle viranomaiselle. 10 Seuranta Erityisesti viestintäpäällikön tehtävänä on seurata aktiivisesti maakuntaliiton viestinnän tuloksellisuutta. Seurantaa tehdään mm. yleisestä medianäkyvyydestä, mutta myös nettisivujen, sosiaalisen median ja uutiskirjeiden tehokkuudesta viestintävälineenä. Tarvittaessa viestinnän toimintatapoja muutetaan saatujen seurantatietojen perusteella. Sisäisen viestinnän toimivuuden seurannasta vastaavat organisaation johtajat. Keinona on mm. systemaattisesti toteutettava henkilöstökysely. Seurannan tavoitteena on myös hakea mahdollisimman kustannustehokkaita toimintatapoja. 11 (11)

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Viestinnän tehtävä 3 3. Simon kunnan viestinnän periaatteet 3 4. Ulkoinen viestintä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Khall liite 1 Kh 26.1.2016

Khall liite 1 Kh 26.1.2016 1 Khall liite 1 Kh 26.1.2016 Luonnos 31.12.2015 SUOMUSSALMEN KUNNAN SOSIAALISEN MEDIAN OHJEET Tämä ohje sisältää Suomussalmen kunnan ja kuntakonsernin yhteisöjen toimintaperiaatteet sosiaalisen median

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

Loviisa2010 kuntaliitosprosessin viestintäsuunnitelma

Loviisa2010 kuntaliitosprosessin viestintäsuunnitelma Loviisa2010 kuntaliitosprosessin viestintäsuunnitelma Käsitelty: viestintäryhmässä 3.9.2008 ja 22.9.2008 valmisteluryhmässä 23.9.2008 väliaikaisessa järjestelytoimikunnassa 30.9.2008 Viestinnän yleinen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Kaskisten kaupungin viestintästrategia

Kaskisten kaupungin viestintästrategia Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.5.2007 32 Kaskisten kaupungin viestintästrategia 1. Taustaa Kuntalain 29 :n mukaan Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys. Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä

Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys. Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä Viestintäryhmä Helinä Mäenpää, Jyväskylän kaupunki, viestintäjohtaja,

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje Pyhäjoen kunnan tiedotusohje Kunnanhallitus 26.4.2011 1. JOHDANTO Kunnallisen tiedottamisen lähtökohta on Kuntalain 29, jonka mukaan kunnan on tiedotettava aktiivisesti asukkailleen kunnassa vireillä olevista

Lisätiedot

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Sosiaalinen media Valion viestinnässä Sosiaalinen media Valion viestinnässä Pia Kontunen, viestintäjohtaja 28.3.2011 Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa Esityksen sisältö Pia Kontunen Minkälainen yritys on Valio ja mitä se haluaa viestiä?

Lisätiedot

Kiteen kaupunki. Viestintäsuunnitelma

Kiteen kaupunki. Viestintäsuunnitelma Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma 1 (12) Viestintäsuunnitelman tarkoitus... 2 Mitä Kuntalaki velvoittaa?... 2 Kiteen kaupungin viestintästrategia... 4 Mitä viestintä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SOTE-HANKE 1/6 Viestintäsuunnitelma, selvitysvaihe 8.9.2014

POHJOIS-KARJALAN SOTE-HANKE 1/6 Viestintäsuunnitelma, selvitysvaihe 8.9.2014 POHJOIS-KARJALAN SOTE-HANKE 1/6 Käsitelty koordinaatioryhmän kokouksessa 21.8.2014, valmistelevassa sihteeristössä 28.8.2014 sekä ollut kuntajohtajien kommentoitavana 28.8.2014 1.9.2014. Hyväksytty ohjausryhmässä

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE Khall. 22.11.2010 424 Liite D SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE 22.11.2010 2 Sisällys 1. Tietoa kuntalaisille... 3 2. Savonlinnan kaupungin viestinnän periaatteet... 3 3. Kaupungin viestintäorganisaatio...

Lisätiedot

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015 Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma Maaliskuu 2015 Sisältö Viestinnän tavoitteet Kohderyhmät Viestit Sisäinen viestintä Periaatteet Roolit ja vastuut Keinot ja kanavat Ulkoinen viestintä Periaatteet Viestit

Lisätiedot

Kruunusillat, viestintäpalvelut, kuvaus työn kokonaisuudesta

Kruunusillat, viestintäpalvelut, kuvaus työn kokonaisuudesta Luonnos 1(5) Kruunusillat, viestintäpalvelut, kuvaus työn kokonaisuudesta 1 Kuvaus hankkeen viestinnästä Hankkeen onnistuneen läpiviennin edellytyksenä on oikea-aikainen ja täsmällinen viestintä, joka

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Viestinnän työkalut ja Best practices

Viestinnän työkalut ja Best practices Viestinnän työkalut ja Best practices ISYY:n ainejärjestökoulutus 11.2. Joensuu klo 13 15 (E102) 12.2. Kuopio klo 15 17 (S32) Esittelykierros - Mistä ainejärjestöstä/kerhosta tulet? Missä tehtävässä/roolissa

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010 Viestintä C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010 Esa Ojapalo 2010 Viestintä Denuntiatio Solum Translata Valet Viesti vain perille vietynä ratkaisee oikeat viestintäkanavat ja välineet ymmärrettävyys, kiinnostavuus

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ!

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! Hyvä ammattikorkeakoulumme henkilöstön jäsen, Tämä ohjeistus on tehty auttamaan ammattikorkeakoulumme henkilöstöä tiedotustilaisuuksien

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely Maaliskuu Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna (12.2.-1.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla Vastaajia

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Tämän ohjeen tarkoituksena on opastaa sosiaalisen median käyttöä Joroisten kunnan eri toiminnoissa sekä ohjata henkilöstöä toimimaan sosiaalisessa mediassa vastuullisesti

Lisätiedot

Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen

Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen Sisältö Miksi viestintä on tärkeää? Viestintäsuunnitelma Mediatiedote Sosiaalisen median hyödyntäminen

Lisätiedot

Verkkoviestintäohje. Kaupunginjohtaja 2.2.2015. www.ylojarvi.fi

Verkkoviestintäohje. Kaupunginjohtaja 2.2.2015. www.ylojarvi.fi Verkkoviestintäohje Kaupunginjohtaja 2.2.2015 www.ylojarvi.fi Ylöjärven kaupunki 2.2.2015 Verkkoviestintäohje Tietoa, palveluja ja palautetta Ylöjärven kaupungin internetsivusto (www.ylojarvi.fi) on keskeinen

Lisätiedot

Hankeviestintä Liikennevirastossa

Hankeviestintä Liikennevirastossa Hankeviestintä Liikennevirastossa Hanna Ackley 29.10.2015 Mahdollistamme uudenlaisia liikkumisen palveluja Kehitämme liikkumista ja kuljettamista helpottavia palveluja ja edistämme näin suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA 1 SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA Seutuhallituksen hyväksymä 29.5.2008 YLEISTÄ...2 SEUTUYKSIKÖN TOIMENPITEET...2 JÄSENKUNTIEN TOIMENPITEET...3 Virka- ja toimihenkilöt...3 Luottamushenkilöt...4

Lisätiedot

Viestinnän linjaukset

Viestinnän linjaukset Tehty 02/2013, päivitetty 9/2014 Viestinnän linjaukset Työelämä 2020 -hankkeen visio on, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Hankkeen tehtävä on muodostaa yhteistyöverkostoja toimijoiden

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Katsaus L-SP:n viestintästrategiaan. OHJAAJATAPAAMINEN 3.11.2012 Maija

Katsaus L-SP:n viestintästrategiaan. OHJAAJATAPAAMINEN 3.11.2012 Maija Katsaus L-SP:n viestintästrategiaan OHJAAJATAPAAMINEN 3.11.2012 Maija Piirin viestintästrategia Valmistuu joulukuun piirihallitukseen Pohjautuu SP:n viestintästrategiaan. Sisältää L-SP:n viestinnän kehittämiselle

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohje

Sosiaalisen median ohje LUONNOS Sosiaalisen median ohje pvm ja käsittelyelin www.nurmijarvi.fi 1 Nurmijärven kunnan sosiaalisen median ohje Sisällys sivu 1. Johdanto 1 2. Mitä on sosiaalinen media? 2 3. Miten kunta voi hyödyntää

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 VIE/TUO TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Avoimuus ja selkeys Taloudellisten ulkosuhteiden viestinnässä, kuten kaikessa viestinnässä, noudatetaan ulkoministeriön yleisiä viestintäkäytäntöjä.

Lisätiedot

Äänekosken Kaupungin viestinnän toimintaohjeistoa 2014

Äänekosken Kaupungin viestinnän toimintaohjeistoa 2014 Kaupunginhallitus 29.4.2014 liite nro 1 (1/8) Viestinnän toimintaohjeiston kanavoituminen toimintatavaksi edellyttää prosessinomaista työtapaa, yhdessä työstämistä sekä kaupunginhallituksen sisällä että

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 14 Huhtikuu 14 Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna 14 (26.2.-21.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla

Lisätiedot

Uudenmaan liitto metropolimaakunnan kehittäjä

Uudenmaan liitto metropolimaakunnan kehittäjä Uudenmaan liitto metropolimaakunnan kehittäjä Uudenmaan liitto on maakunnan strateginen suunnittelija, aluekehitystoimien yhteensovittaja, maakuntakaavoittaja ja edunvalvoja. Kokoamme kunnat ja muut alueen

Lisätiedot

VIESTINNÄN PERIAATTEET UUDENMAAN LIITOSSA 2014 2017

VIESTINNÄN PERIAATTEET UUDENMAAN LIITOSSA 2014 2017 VIESTINNÄN PERIAATTEET UUDENMAAN LIITOSSA 2014 2017 Uudenmaan liitto 2014 Mhs 2/2015 Asianro 11 LIITON MISSIO, VISIO, STRATEGISET TAVOITTEET SEKÄ YDINTUOTTEET OVAT POHJANA VIESTINNÄN PERIAATTEILLE MISSIO

Lisätiedot

Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille

Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Alueelliset järjestöpäivät 24. 25.10.2009 Intranet ja Ekstranet Intranet on lähiverkko, joka on eristetty tietyn ryhmän käyttöön. Tavallisesti intranetillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Yhtymähallitus 13.12.2013 Liite 156

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen FC WILD viestintäsuunnitelma 12.04.2015 Tapio Keränen Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän mittarit Tulevat

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE Johtoryhmä 9.2.2015 Yhteistyötoimikunta15.4.2015, Kaupunginhallitus xx.xx.15, 2 Sisällys 1. Tietoa kuntalaisille...3 2. Savonlinnan kaupungin viestinnän periaatteet...3

Lisätiedot

hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen)

hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen) Projektijargonista hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen) TOI-hankkeiden aloituskoulutus 13.10.2011 Paula Tyrväinen Mistä hankkeessa on kyse? Mitä haluatte muuttaa/kehittää = tavoitteet? Mitkä ovat hankkeenne

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ 2020 -HANKKEEN ALUEVERKOSTOJEN VIESTINTÄOPAS

TYÖELÄMÄ 2020 -HANKKEEN ALUEVERKOSTOJEN VIESTINTÄOPAS 1 (11) TYÖELÄMÄ 2020 -HANKKEEN ALUEVERKOSTOJEN VIESTINTÄOPAS Sisältö 1. Työelämä 2020 -hankkeen viestinnän käytännön linjauksia... 2 2. Työelämä 2020 -hankkeen alueverkoston ulkoisen viestinnän ohje...

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Viestinnän yleiset periaatteet

Viestinnän yleiset periaatteet Viestinnän yleiset periaatteet 2 (6) 1 Eksoten viestinnän yleiset periaatteet 1.1 Miksi Eksote viestii 1.2 Mitä Eksote viestii Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa terveyttä,

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Vinkkejä tehokkaaseen hankeviestintään

Vinkkejä tehokkaaseen hankeviestintään Vinkkejä tehokkaaseen hankeviestintään TOI-hankkeiden aloituskoulutus 2.10.2012 Mistä hankkeessa on kyse? Mitä haluatte muuttaa/kehittää = tavoitteet? Mitkä ovat hankkeenne kohderyhmät paikallisesti, alueellisesti,

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN VIESTINTÄOHJELMA

KANGASALAN KUNNAN VIESTINTÄOHJELMA KANGASALAN KUNNAN VIESTINTÄOHJELMA Kh 20.2.2012 42 1 Kunnan visio Viestinnän visio Kangasala tunnetaan elinvoimaisena kesäpäivän kulttuurikuntana, jossa on hyvä asua, elää ja yrittää. Kangasalan kunnan

Lisätiedot

NUORISOVALIOKUNTALAISEN KÄSIKIRJA

NUORISOVALIOKUNTALAISEN KÄSIKIRJA NUORISOVALIOKUNTALAISEN KÄSIKIRJA Nuorisovaliokunnan rooli Hallituksen asettama, nuorten asioiden asiantuntijaelin. Noudattaa PAMin hallituksen laatimaa valiokuntien yleisohjesääntöä. Vie nuorten asioita

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Viestinnän muutosten jalkautus

Viestinnän muutosten jalkautus Viestinnän muutosten jalkautus Ponnistus Ryhmän käyttäytyminen Yksilön käyttäytyminen Asenne Tieto Aika Viestintästrategia Suomen Akatemiassa Akatemia viestii aktiivisesti tutkijoille ja tiedeyhteisöllä

Lisätiedot

Käytännön hankeviestintää

Käytännön hankeviestintää Käytännön hankeviestintää Hankeseminaari 22.5.2008, Folkhälsan, Helsinki Katja Huumo / YTR Katja Huumo/YTR 1 Hankkeet ovat Erilaisia: tutkimushankkeilla ja kehittämishankkeilla oma logiikkansa : mihin

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot