Ikäihmiset, päihteet, lääkkeet

Transkriptio

1 Ikäihmiset, päihteet, lääkkeet Harriet Finne-Soveri, geriatrian dosentti, IIPA, THL Britta Sohlman, FT, erikoissuunnittelija, IIPA, THL Anni Vilkko, VTT,erikoistutkija, IIPA, THL Esityksen nimi / Tekijä 1

2 Sisältö Esittely Ikääntyminen Keistä on kyse? Ikäihmisten juominen ja lääkkeiden käyttö Päihteet ja ikäihmisten palveluihin hakijat sekä kotihoidon asiakkaat ja palvelutalojen asukkaat Esityksen nimi / Tekijä 2

3 IIPA tehtävät (Lähde: intra ) Esityksen nimi / Tekijä 3

4 Ikäihmisten palvelut, THL Henkilöstö jälkeen Asikainen Janne Andersson, Sirpa Helena Finne-Soveri, Ulla Harriet Gerasin, Aleksandr Hammar, Teija Heikkilä, Rauha Elina Heinola, Reija Inkeri Jokinen, Sari Anneli Kaaresvirta, Päivi Karjalainen Tytti_liisa Kiuru, Päivi Helena Kiviniemi, Kirsi Lindman, Kaija Kyllikki Muurinen, Seija Marjatta Nieminen, Jutta Maria Noro, Anja Margit Topo, Päivi Saarikalle, Kristiina Sohlman, Britta Birgitta Vilkko, Anni Kristiina Asiantuntijuus Osaamisalueet: Sosiaali- ja terveysala ATK viestintä Farmasia Geriatria perehtyneisyys ikäihmisten palveluiden sekä kunnan toimintaan Terveystaloustiede Johtaminen Akateeminen osaaminen Väitelleitä 10, joista dosentteja 4 Maistereita Harriet Finne-Soveri 4

5 IKÄÄNTYMINEN Esityksen nimi / Tekijä 5

6 Iäkkäiden väestöryhmän väestöennuste (Lähde:Tilastokeskus) Esityksen nimi / Tekijä 6

7 Mitä on vanheneminen Esityksen nimi / Tekijä 7

8 Vanheneminen muuttaa elimistöä Kuva: Ferrucci, InCHIANTI, EAMA Woman, 25 v nainen 25 yrs Toimivan solukon Vähittäinen kato Rasvan suhteellisen osuuden kasvu 80 Woman, v nainen 80 yrs Kuivuminen Hidastuminen Jäykistyminen Säätely mekanismien rapautuminen Helsinki Harriet Finne-Soveri 8

9 Biologinen normaali vanheneminen Yksilöiden väliset erot lisääntyvät Yksilöiden sisäiset erot lisääntyvät Huomenta, Harald Tiedätkös, mikä päivä on? On syntymäpäiväsi Tiedän, tiedän Harriet Finne-Soveri, finrai, interrai 9

10 Vanhuus ja näkökykyn kyky Jokaista elettyä 13 vuotta kohti valon tarve kaksinkertaistuu edelliseen nähden. Mitä vanhempi silmä, sen suurempi valomäärä tarvitaan pimeään sopeutuneella silmällä näkemiseen ja pimeästä valoisaan tultaessa "toipuminen" on hitaampaa Linssin / lasiaisen rappeutuminen lisää valon hajontaa. Perifeerinen värinäkö rapautuu Kontrastien erotuskyky heikkenee Seniili mioosi ja verkkokalvon perifeerinen rappeutuminen kaventavat näkökenttää 70 ikävuoteen mennessä 33 % näköhermon pään säikeistä on kadonnut ja näköhermon hermoärsytyksen kulku hidastuu Seniili skotooma kasvaa Hämäränäön heikkeneminen, linssien sameneminen eri tahtiin ja binokuläärisen näön (syvyysnäön) heikkeneminen Linssin puuttuminen (kaihileikkaus) altistaa häikäisylle Iän mukanaan tuovat yleiset kehon muutokset heikentävät tasapainoon liittyviä säätelyjärjestelmiä, jolloin näkökyvyn merkitys korostuu 10

11 Näön n huononeminen iäkki kkäällä Osittainen tai täydellinen näön menetys on yhteydessä mm aistiharhoihin (Komeima et al. 2005) depressioon (Rowner and Casten 2002) Toimintakyvyn menetykseen (Rowner and Casten 2002, Klein et al. 2004), Kaatuiluun (Coleman et al. 2004, Klein et al. 2005) ja murtumiin (Klein et al. 2004) Kyseiset ongelmat yhdessä näön menetyksen kanssa vaikeuttavat omatoimista selvlytymistä ja kykyä huolehtia muista (olla omaishoitaja) (Stevenson et al. 2004) Laitokseen joutumisen uhka lisääntyy (Klein et al. 2004). Vaikea molemminpuolinen näön menetys lisää kuolemaan johtavien onnettomuuksien vaaraa (Lee et al. 2003). 11

12 Kertauskurssi vanhenemisesta Sairauksien ja haurastumisen kulku ja kierre suhteessa yksilön kuolemaan Pitkälä ja Strandberg SLL 1/ Jorvi Harriet Finne-Soveri LT geriatrian el 12

13 Sarkopenia Hauraus-raihnaus oireyhtymä vasta viime vuosina muotoutunut itsenäiseksi käsitteeksi. tarkoitetaan geriatriassa yleisen terveydentilan heikkoutta, jota ei voida suoraan liittää diagnosoituun sairauteen. stressinsietokyky on heikentynyt, mikä lisää mm. vajaatoimintojen ja kuoleman riskiä. stressinsiedon heikentymisen taustalla on useiden elinjärjestelmien kuten lihaksiston, luuston, verenkierron sekä hormoni- ja immuunijärjestelmän reservien vähentyminen. Oireet eriasteisina tahaton laihtuminen subjektiivinen uupumus vähäinen fyysinen aktiivisuus, hitaus lihasheikkous. Tehokas hoito ja ehkäisy edellyttävät, että oireyhtymä tunnistetaan ja sen kehittymiseen puututaan mahdollisimman ajoissa nimenomaan avohoidossa. Keskeisiä hoitomuotoja ovat hyvä ravitsemus erityisesti proteiinin riittävä saanti, lihasten massan ja voiman lisääminen. Myös lääkehoitoja kehitetään. Duodecim 2006;122(12): Timo Strandberg, Matti Viitanen, Taina Rantanen ja Kaisu Pitkälä Esityksen nimi / Tekijä 13

14 Iän myötä yleistyviä sairauksia Sydän ja verisuonisairaudet Tuki ja liikuntaelinsairaudet (luukato, lihaskato, nivelkulumat) Aivojen rappeumasairaudet Esityksen nimi / Tekijä 14

15 Lähde: terveyspotti

16 KEISTÄ ON KYSE? Esityksen nimi / Tekijä 16

17 IKÄÄNTYNEIDEN ALKOHOLIN KÄYTÖSTÄ Esityksen nimi / Tekijä 17

18 Miksi alkoholin käytöstä ikääntyneillä pitäisi tietää enemmän Väestörakenteen muutos Kulttuurinen muutos alkoholin käytössä Mallit Sukupuolet Ikäsuhteiden muutos Esityksen nimi / Tekijä 18

19 Suositukset Turvarajat Alun perin Yhdysvalloissa ja myöhemmin myös Suomessa 65 -vuotta täyttäneille asetettiin alkoholinkäytön riskirajoiksi enintään 7 annosta alkoholia viikossa ja enintään 2 annosta kerralla (Moore 2003; STM 2006). ohjeistukset laadittiin huomioiden lääkkeiden käyttö ja sairauksien yleistyminen iän myötä, jotta kyseisten alkoholimäärien ja säännöllisen lääkityksen sekä kroonisten sairauksien yhteisvaikutuksesta ei syntyisi vakavia haittoja Vähäisellä tai kohtuullisella alkoholin kulutuksella on havaittu olevan myös positiivisia terveysvaikutuksia liittyen esimerkiksi sepelvaltimotaudin esiintyvyyteen sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen (esim. Klatsky 2003). Sosiaalinen juominen näyttäisi vaikuttavan mielenterveyteen edullisesti. Kohtuullisen juomisen on raportoitu myötävaikuttavan mm. kokemukseen terveydestä, arkiselviytymisestä ja sosiaalisesta kanssakäymisestä (esim. Zimmerman ym. 2004). Ovatko turvarajat riittävät? Esityksen nimi / Tekijä 19

20 Vilkko ym. Kirjassa Suomi Juo Esityksen nimi / Tekijä 20

21 Vilkko ym. Kirjassa Suomi Juo Esityksen nimi / Tekijä 21

22 Miten alkoholin käytön mallit muuttuvat suhtessa ikään Eläkeikäisen väestön (65-84 vuotiaat) terveyskäyttäytymis- ja terveyskyselyn (EVTK) mukaan vuosien välillä sekä miesten että naisten keskimääräiset alkoholin viikkokäyttömäärät ovat pysyneet ennallaan niillä, jotka ilmoittavat käyttävänsä vähintään yhden annoksen alkoholia viikossa. alkoholia käyttävien iäkkäiden ihmisten lukumäärä kasvaa, mutta käyttömäärät eivät oleellisesti muutu? Lisääntyykö kohtuukulutus, suurkulutus vai molemmat? EVTK -kyselyiden perusteella kyseisen kuvitteellisen seurannan aikana raittius näyttäisi lisääntyvän iän myötä, mutta toisaalta alkoholin säännöllinen käyttö ei vaikuta kasvaneen (Helakorpi ym. 1998; Laitalainen ym. 2008). Alustavien analyysien mukaan keskimääräiset alkoholin viikkokulutusmäärät siis vähenevät iän myötä, ja edellä mainitun 10 vuoden tarkastelujakson aikana ikääntyneiden keskimääräinen viikkokulutus näyttäisi puolittuvan. Vilkko ym. Kirjassa Suomi Juo Esityksen nimi / Tekijä 22

23 Vilkko ym. Kirjassa Suomi Juo 2010 Esityksen nimi / Tekijä

24 Lääkkeiden käyttö Lisääntynyt käyttö Verenpaine- ja kolesterolilääkitys Uni- ja mielialalääkkeet, rauhoittavat Suomesta on viitteitä siitä, että uni- ja mielialalääkkeitä käyttävät suurten ikäluokkien naiset käyttävät alkoholia useammin tai vähintään yhtä usein kuin näitä lääkkeitä käyttämättömät (Sulander ym. 2009). Mielialalääkkeiden osalta runsas juominen heikentää mielialaa (Manninen ym. 2006), mutta toisaalta ihmiset juovat yksinäisyyttään ja siksi, että mieliala on matala. Keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä on todistetusti haitallinen yhteisvaikutus alkoholin kanssa. Koska tämä on yleisesti tiedossa (Aira 2005), se panee kysymään onko kyse piilevästä, mutta tietoisesta sekakäytöstä. Vilkko ym. Kirjassa Suomi Juo Esityksen nimi / Tekijä 24

25 PÄIHTEET JA IKÄIHMISTEN PALVELUT Esityksen nimi / Tekijä 25

26 Esityksen nimi / Tekijä 26

27 SosiaaliporrasRAI ja portaittainen päätöksenteko 408 sosiaalipalveluihin hakijaa Helsingissä ja 98 omaishoidon tukea tms etuuksia hakeneet Vantaalla Esityksen nimi / Tekijä 27

28 Palveluiden hakemisen syyt Esityksen nimi / Tekijä 28

29 Harrastukset ja niistä luopuminen Lähes kaikki arvioitavat ilmoittivat jonkin kotona tapahtuvan harrastuksen tai aktiviteetin (n=463, 92,2 %), Helsingissä yhtä usein kuin Vantaalla. Tavallisimmat aktiviteetit radion tai TV:n ohjelmien seuraamisen j(erityisen suosittuja olivat päivän uutiset) Lehtien tai kirjojen lukeminen ja musiikki. Yhteyttä ulkomaailmaan pidettiin internetin ja sähköpostin välityksellä, joita arvioitavat pitivät myös harrastuksenaan. Muina kotona tapahtuvina aktiviteetteina oli kirjattu kotitaloustöitä kuten tiskaaminen, pyykin pesu, kukkien hoitaminen sekä leipominen, juopottelu, kortin peluu ja pasianssi sekä veikkauspelit, laulu, ranskan kieli sukututkimus. Moni oli joutunut luopumaan yhdestä tai useammasta itselleen merkityksellisestä asiasta (n=435, 86,7 %). Tavallisimmat harrastuksista luopumisen syyt huonokuntoisuus, väsymys ja liikkumisen esteet, joista jälkimmäisin vaivasi useammin helsinkiläisiä kuin vantaalaisia (p<0,0152). jokin sairaus (n=50, 10,0 %). muistiin liittyvät ongelmat ja - sairaus (n=31, 6,2%). Oman sairauden lisäksi ilmoitettiin puolison sairaus, kuormittuneisuus toisen hoidossa, jokin psyykkinen ongelma, alkoholin käyttö ja kaatumisen pelko Esityksen nimi / Tekijä 29

32 Alkoholin käyttö tyypin mukaan, juodut määrät ja mahdolliset yhteisvaikutukset Esityksen nimi / Tekijä 32

33 Alkoholin suurkulutus Kaikkiaan 17 henkilön kohdalla (3,4 %) alkoholin käyttö oli runsasta siinä määrin, että ympäristö oli kiinnittänyt asiaan huomiota, vaikka henkilö itse vähätteli asiaa. Näin oli asian laita useammin Vantaalla kuin Helsingissä (6,7 % vs. 2,5 %, p<0,0342). Arvioitava itse oli tuntenut tarvetta vähentää alkoholin käyttöään 18 tapauksessa (3,6 %) Esityksen nimi / Tekijä 33

34 Alkoholin suurkulutus Käytön koettuja syitä Arvioitava oli kertomansa mukaan pyrkinyt lievittämään alkoholin käytöllä seuraavia asioita: Suru 5 (1 %), Unettomuus10 (2,0 %) Yksinäisyys 13 (2,6 %) Pelkotilat 3 (0,6 %) Muut ongelmat 8 (1,6 %). Muiksi syiksi mainittiin avioeron aiheuttama tuska, kipu, ajankulu ja muistamattomuus Esityksen nimi / Tekijä 34

35 Alkoholin suurkulutus Käytön aiheuttamia ongelmia Alkoholin käyttö oli aiheuttanut arvioitaville seuraavia ongelmia: muistinmenetys 12 (2,4 %), jokin tapaturma 11 (2,2 %) yhteydenpidon katkeaminen omaisiin 6 (1,2 %) taloudellinen ahdinko 11 (2,2 %) jokin muu ongelma 8 (1,6 %). Muina ongelmina mainittiin asunnottomuus, kaatuilu, puolison uupuminen, ryöstetyksi tuleminen, sairastuminen ja avun tarpeen lisääntyminen. Alkoholin käyttö aiheutti arvioitaville ongelmia myös muun tahon kuin heidän itsensä käyttämänä. Aviopuoliso (n=4, 0,8 %), lapsi (n=10, 2,0 %), lapsenlapsi (n=3, 0,6 %) tai naapuri (n=3, 0,6 %) mainittiin yksittäisesti. Muina riippuvuuksina mainittiin tupakointi, ostomania, kauneudenhoito tai rahapelit yhteensä 5 henkilöllä (1 %) Esityksen nimi / Tekijä 35

36 Suurkuluttajat kotihoidossa ja palveluasumisessa Esityksen nimi / Tekijä 36

39 Alkoholin suurkulutus ja rauhoittavat lääkkeet 2010 (n=7507) Kotihoito 16,8% suurkuluttajista käyttää rauhoittavia (p<0,0021 vrt eikuluttajiin) 21,2% suurkuluttajista käyttää psykoosilääkkeitä (p<0,0109 vrt ei-kuluttajiin) 39,2% suurkuluttajista käyttää unilääkkeitä (p<0,2621 vrt eikuluttajiin) 33,8% suurkuluttajista käyttää masennuslääkkeitä (p<0,0001 vrt ei-kuluttajiin) Palveluasuminen 22,4% suurkuluttajista käyttää rauhoittavia (p<0,3328 vrt eikuluttajiin) 18,8% suurkuluttajista käyttää psykoosilääkkeitä (p<0,0676 vrt ei-kuluttajiin) 36,4% suurkuluttajista käyttää unilääkkeitä (p<0,2247 vrt eikuluttajiin) 32,9% suurkuluttajista käyttää masennuslääkkeitä (p<0,3428 vrt ei-kuluttajiin) Esityksen nimi / Tekijä 39

40 Alkoholin suurkulutus ja rauhoittavat lääkkeet Esityksen nimi / Tekijä 40

41 OVATKO IÄKKÄÄT PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT LAIMINLYÖTYJÄ? Esityksen nimi / Tekijä 41

42 Kuka kotihoidossa on mahdollisesti kaltoinkohdeltu? Yksi tai useampi alla olevista: Poikkeavan epäsiisti (K9b) Selittämättömiä vammoja (K9c) Pelkää jotain henkilöä (K9a) Laiminlyöty tai kaltoin kohdeltu (K9d) Esityksen nimi / Tekijä 42

43 Regressioanalyysin mukaan nämä henkilöt nousevat potentiaalisina kaltoinkohdeltuina (RAI-aineisto 2010) Alle 65 v Mies Naimaton Päihteiden käyttäjä Psykiatrinen diagnoosi on Ei dementiadiagnoosia Kognition vaje on Käyttäytyy omituisesti Vastustelee apua ja hoitoja Harhaluuloja Tinkii välttämättömistä tarpeistaan varojen puutteessa Esityksen nimi / Tekijä 43

44