1/2014. LiiKETALOUS LIIKETALOUDEN OSAAJAT JA AMMATTILAISET JUKKA RASILA JA ISYYSPAKKAUS. Naisvoimaa idästä ja lännestä NUORISOTYÖTTÖMYYS EU:SSA

Transkriptio

1 1/2014 LiiKETALOUS LIIKETALOUDEN OSAAJAT JA AMMATTILAISET JUKKA RASILA JA ISYYSPAKKAUS Naisvoimaa idästä ja lännestä NUORISOTYÖTTÖMYYS EU:SSA

2 1/2014 LiiKETALOUS Puheenjohtajan palsta Yrittämällä ONNISTUU TÄSSÄ LEHDESSÄ 2 Sisällysluettelo 3 Pääkirjoitus 4 EU-vaalit lähestyvät 6 KOLUMNI - Sirpa Pietikäinen 7 Naisvoimaa idästä ja lännestä 10 TALOUS - Irtisanottu työntekijä tarvitsee monenlaista apua 12 LAKIMIEHEN PALSTA - Sairauspoissaolot 14 TALOUS - Ymmärrä palkkalaskelmaasi 16 Isyyspakkauksen muistisääntönä ykkönen ja nojalauta 20 Vuoden aikuinen liiketalouden osaaja - kilpai lu 21 JÄSENESITTELY - Pitkän linjan ammattikorkeakoululainen 22 Nuorisotyöttömyys Euroopassa 26 JATTK Työttömyyskassa tiedottaa 28 Osaaja-seminaari 29 Vuoden Nuori Merkonomi -kilpailu 30 Ryhmädynamiikka työpaikalla 31 TERVEYS - Työhön paluuseen kannustetaan 32 YHDISTYSSIVUT AINEISTOPÄIVÄT Numero Numero Numero Numero LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY:N JÄSENLEHTI ILMESTYY 5 NUMERONA VUODEN 2014 AIKANA JULKAISIJA & KUSTANTAJA Liiketalouden Liitto ry, Asemamiehenkatu 2, Helsinki Puhelin: , Päätoimittaja: Annina Antell PÄÄTOIMITTAJA Annina Antell annina.antell@liiketaloudenliitto.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Raimo Salovuori raimo.salovuori@liiketaloudenliitto.fi TOIMITUSSIHTEERI Eveliina Kuukkanen eveliina.kuukkanen@liiketaloudenliitto.fi AD Kaarina Laanti kaarina.laanti@gmail.com MARKKINOINTI Jaakko Koskinen jaakko.a.koskinen@luukku.com Hannele Tamminiemi ilmoitukset@liiketaloudenliitto.fi PAINATUS N-Paino Oy, Lahti Aikakauslehtien liiton jäsen Suomi elää työstä, työtä syntyy yrittämällä ja yrittäminen onnistuu hallitulla riskin otolla. Viime vuodet on jatkuvasti puhuttu työstä ja työllistymistä sekä uusien nokioiden synnyn toiveista. Lienee jo tullut aika selväksi, ettei samanlaista teknologiaan perustuvaa yhden yrityksen buumia ole nähtävissä. Sen sijaan Suomeen on syntynyt paljon uusia pieniä yrityksiä. Osa on aivan oman innovaationsa kautta syntyneitä, osa taas suurten yritysten kyljestä ytneuvottelujen jälkeen syntyneitä spinn-off yrityksiä. Yhtä kaikki, nämä uudet yritykset ovat tuoneet ja tuomassa lähitulevaisuudessa uutta työtä meille suomalaisille. Kun viime syksynä saatiin aikaiseksi työmarkkinajärjestöjen Työllisyys- ja kasvusopimus, se synnytettiin pitkälti perinteisten taustavaikuttajien tuella. Kuten ennenkin, sopimuskulttuuri pyörii suurten yritysten ja suuria työntekijämääriä edustavien näkökulman kautta. Suomea pyörittävä pienten ja keskisuurten yritysten näkemys on usein jäänyt jalkoihin. Kaikkea ei voi syleillä ja kaikki sopimukset syntyvät monien tekijöiden kompromissin kautta. Lienee kuitenkin syytä pitää korvat auki ja kuunnella enemmän sekä pienyrittäjiä että heidän työllistämiään ihmisiä. Työvoimakustannuksia on moitittu Suomessa liian kalliiksi ja syytetty sitä suurimmaksi tekijäksi kilpailukyvyn heikentymisessä. On toisaalta ymmärrettävää, että pienten työllistäjien tilanne voi suhteessa olla hankalampi kuin suurten, jos esim. osa henkilökunnasta jää sopimuksen mukaisille vapaille. Vaikka on pidettävä mielessä pienen yrittäjän haasteet, on toisaalta muistettava eurot, jotka palkansaaja saa ja käyttää edelleen kotimaan kulutukseen. Jos ostovoima nykytilanteessa pienenee liikaa, se heijastuu välittömästi jokapäiväiseen kulutukseen ja edelleen pudottaa toisten kotimaisten yritysten kannattavuutta. Nykyisellä keskitetyllä sopimuksella palkansaajan ostovoima käytännössä putoaa, sillä inflaatiohiiri nakertaa oman osansa. Ei siis tunnu oikeudenmukaiselta sorkkia työntekijäpuolen varsinaista rahapalkkaa mutta kultajyvää tulisi kuitenkin pystyä etsimään. Onko keinona sitten työajan tuottava lisääminen vai erilaisten yhteiskunnan perimien maksujen rukkaaminen? Työajan lisääminen tuntuu ainakin toimihenkiöpuolelta katsoen jossain määrin talvisotamaiselta uhraukselta. Mitä keinoja sitten joudutaankin käyttämään, on selvää, että palkansaajapuoli odottaa parempien aikojen taas tullessa vastavuoroisuutta työnantajapuolelta. Yrittäjä on palkkansa ansainnut ja on oikeudenmukaista saada otetusta riskistä palkkio. Tätä on turha kyseenalaistaa tai kadehtia. Mutta myös työntekijät tekevät työtä palkkansa eteen ja heidän on siten myös perusteltua odottaa oikeudenmukaista kohtelua. 3 Suomi elää työstä. Mitä tahansa tapahtuu joko työmarkkinoiden tai yhteiskuntaa johtavan demokraattisen hallinnon toimesta, on tärkeää katsoa kokonaisuutta. Meillä ihmisillä on tapana ensisijaisesti nähdä vain oma tilanne ja toimia sen sekä läheisten edun hyväksi. Tämä on ymmärrettävää, mutta on silti parempi tarkastella Suomea kokonaisuutena ennen muureille nousua. Itse odotan maan hallitukselta oikeudenmukaisia päätöksiä ja heikommassa asemassa olevien huomioimista vaikeita ratkaisuja tehdessä. Meiltä edunvalvojilta odotan aktiivista ja avointa keskustelua uusien työmarkkinakeinojen etsinnässä ja rehtiä suhtautumista puolin ja toisin. Toivon kaikille LTA-laisille ja sidosryhmillemme oivallista alkanutta kevättalvea! LIIKETALOUS Raimo Salovuori Puheenjohtaja

3 EU-VAALIT LÄHESTYVÄT Kuvat: European Parliament, Audiovisual Services, Teksti: STTK, Jaakko Haikonen Ajankohtaista Braunschweigissa vuonna 1982 syntynyt Jan Albrecht on yksi parlamentin nuorimmista jäsenistä. Albrechtilla on oikeustieteen tutkinto Berliinin ja Brysselin yliopistoista. Jan Albrecht Seuraavat Europarlamenttivaalit järjestetään tänä keväänä Jokaisen jäsenvaltion on toimitettava vaalit samana ajankohtana oman lainsäädäntönsä puitteissa. Europarlamenttivaaleissa valitaan yhteensä 751 jäsentä Euroopan parlamenttiin 28 jäsenvaltiosta. Suomesta EP:n jäseniä valitaan 13. EU on saanut kuluneella kaudella paljon kritiikkiä osakseen. Kaksi MEP:iä, saksalainen Jan Albrecht (vihreät) ja hollantilainen Marietje Schaake (liberaalit) kertovat, mistä suosionlasku johtuu, miten luottamusta EU:ta kohtaan voitaisiin lisätä, miten he näkevät populismin kasvamisen sekä mitä he odottavat tulevilta vaaleilta. Oletteko huolissanne populististen liikkeiden mahdollisesta noususta, vai näettekö siinä jotakin hyvääkin? Mielestäni on suuri uhka, että ihmiset uskovat saavuttavansa jotakin hyvää näiden populististen liikkeiden avulla. On sääli, että näitä populistia liikkeitä on niin paljon eri puolella Eurooppaa. Koska hehän eivät ole mikään ratkaisu, vaan enemmänkin seuraus ongelmista joita kohtaamme. Mutta toisaalta tämä haastaa meidät poliittiset päättäjät toimimaan tehokkaammin ratkaisemaan ongelmia jotka aiheuttavat poliittisia liikkeitä. Mitä teemoja toivotte tämän kevään EU vaaleihin? Monille eurooppalaisille tärkeä kysymys on kuinka he voivat luottaa sosiaaliturvaan, työllisyys- tai koulutusmahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Mitkä asiat uhkaavat näitä asioita ja kuinka ne voidaan taata myös tulevaisuudessa. Tavalla tai toisella tämä teema on vahvasti esille vaaleissa. Marietje Schaake EU on menettänyt suosiotaan kansalaisten silmissä viime vuosina. Mistä tämä mielestänne johtuu? Luottamus viranomaisiin ja poliitikkoihin on laskenut yleisestikin kansalaisten keskuudessa. Tämä näkyy esimerkiksi kansalaisten mielipiteissä pankkikriisin ja talouskriisin hoidossa. Ratkaisut näihin asioihin ovat olleet riittämättömiä, ja kansalaiset pelkäävät tämän vaikuttavan heidän tulevaisuutensa ja työllisyytensä. Mitä EU:n tulisi tehdä jotta se saisi enemmän luottamusta kansalaisilta, tai mielenkiintoa sen toimintaa kohtaan? Luottamus voidaan palauttaa vain tuloksilla ja rehellisyydellä. Meidän ei tulisi luvata tai visioida liikoja kansalaisille, koska usein tulokset jäävät vajaaksi ja tämä aiheuttaa pettymyksen ja sitä kautta luottamuksen menetyksen. Kansalaiset ajattelevat pääsääntöisesti omaa tulevaisuuttaan, työtään ja perheenjäseniään. Meidän tulee antaa näissä asioissa konkreettinen suunta ja näyttää kuin EU voi niissä asioissa vaikuttaa ja auttaa kansalaisiaan. Mielenkiinto EU:ta kohtaan sinänsä on kasvanut populismin nousun kautta. Toki siinä on paljon mahdollisia uhkatekijöitä, ja voimme olla eri mieltä mitä EU:n tulisi tehdä. Mutta ainakin populismin kasvu on nostanut keskustelun EU:n suunnasta pöydälle. Mitä teemoja toivotte tämän kevään EU vaaleihin? Työllisyys ja talous ovat tärkeimmät teemat, etenkin nuorten osalta. Lisäksi kansalaiset katsovat EU:n suuntaan ihmisoikeuksissa sekä esimerkiksi digitaalipalveluiden edistämisessä koko Euroopan alueella, kuten näimme immateriaalioikeuksia koskevan ACTAsopimuksen saaman suuren mielenkiinnon osalta. Oletteko huolissanne populististen liikkeiden mahdollisesta noususta, vai näettekö siinä jotakin hyvääkin? Keskustelu sinänsä on tervetullutta! Keskustelun kautta meidän tulee saada ihmiset vakuuttuneeksi EU:n tarpeellisuudesta. Kuinka se voi edistää konkreettisesti heidän asioitaan. Mutta katsotaan vaalien tulokset ensin. Populisteilla on yleensä helppo kommentoida asioita sivusta mutta vaalimenestyksen jälkeen heidän tulisi ottaa myös vastuuta politiikan suunnasta ja muodostaa konkreettisia vaihtoehtoja. Tämä on demokratian mukaista. AY-LIIKKEEN EU-KAMPANJA 2014 Kevään EU-vaalit lähestyvät ja suomalainen palkansaajaliike on aloittanut ensimmäistä kertaa yhteisen kampanjan äänestysaktiivisuuden nostamiseen. Kampanjaa rahoittaa yli 20 ammattiliittoa kaikista keskusjärjestöistä. Kampanjaa kutsutaan Ay-liikkeen EU-kampanjaksi ja sen tavoitteena on saada mahdollisimman moni palkansaaja äänestämään kevään EU-vaaleissa sekä nostaa vaaleissa esille palkansaajille tärkeitä asioita. Luvassa on muun muassa paikallisia tapahtumia: Helsinki ma-ti Turku to- pe Oulu ma-ti Kuopio to-pe Jyväskylä ma-ti Tampere to-pe Jos haluat mukaan tapahtumien järjestämiseen tai lisätietoja kampanjasta, ota yhteyttä liiton toimistoon: EU on menettänyt suosiotaan kansalaisten silmissä viime vuosina. Mistä tämä mielestänne johtuu? Useat kansalaiset, etenkin nuoret, eivät koe että he tulevat kuulluksi EU:n lainsäädännössä ja toiminnassa yleensä. EU tuntuu heistä kovin etäiseltä ja ymmärrän heitä täysin. On suuri haaste johtaa 500 miljoonaa eurooppalaista siten, että yksilö kokee saavansa äänensä kuulluksi ja hyötyvänsä siitä yksilönä jotakin. Teoriassa itsekin edustan joitakin satojatuhansia äänestäjiä, mutta heidän toiveidensa ja huoliensa kuuleminen on erittäin haastavaa. Ja tätä tunnetta tulla kuulluksi meidän tulee parantaa. Mitä EU:n tulisi tehdä jotta se saisi enemmän luottamusta kansalaisilta, tai mielenkiintoa sen toimintaa kohtaan? Hyvä tapa parantaa EU:n imagoa on käydä avointa ja näkyvää keskustelua kuinka voimme ratkaista meitä koskevat ongelmat yhdessä. Kyllä kansalaiset tietävät, että on paljon kysymyksiä jotka voimme ratkaista vain yhdessä. Etenkin nuoret ymmärtävät tämän hyvin esimerkiksi talouden, sosiaaliturvan tai ympäristöasioiden osalta. Marietje Schaake valittiin parlamenttiin vuonna 2009 Hollannin D66 puolueesta. Puolue on nuorten intellektuellien vuonna 1966 perustama arvoliberaali puolue. Schaake toimii parlamentin Kulttuuri ja koulutus valiokunnassa, ja häntä lähellä on mm. sähköiset palvelut ja ihmisoikeudet. EU:N TUOMIOISTUIMELTA MERKITTÄVÄ PÄÄTÖS ÄITIYSVAPAAN AJAN PALKASTA Euroopan unionin Tuomioistuin antoi eilen tuomion (asioissa C-512/11 ja C-513/11), jossa se katsoi, että työntekijällä on oikeus saada toisen äitiysvapaan ajaltakin palkkansa, vaikka työntekijä ei olisi palannut ensimmäisen äitiysvapaan jälkeen takaisin työhönsä ennen toiselle äitiysvapaalle jäämistään. - STTK katsoo, että tuomio on erittäin selkeä eikä jätä mitään tulkinnan varaan. STTK pitää tuomiota periaatteellisesti tärkeänä ja katsoo sen edistävän naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, sukupuolten palkkatasa-arvoa sekä työn ja perheen tasapainottamista, STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle toteaa. - Tuomiolla on myös merkittävä käytännön merkitys, sillä useissa työehtosopimuksissa on tällä hetkellä määräyksiä työssäoloehdosta siten, että saadakseen toisen äitiysvapaan ajalta palkan, on ensimmäisen äitiysvapaan jälkeen palattava välillä töihin. Jatkossa tällaisia työehtosopimusten määräyksiä ei siis voida enää näin soveltaa, Helle korostaa. Teksti: STTK 4 LIIKETALOUS 5 LIIKETALOUS

4 ,, Ihmisten Euroopan aika Kolumni NAISVOIMAA Työelämän pelisääntöjen kehittäminen ja Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen ovat edenneet hitaasti Euroopan parlamentin pian päättyvällä toimikaudella. Sisämarkkinoiden kehittämisessä on edelleen liiaksi keskitytty tavaroihin, palveluihin ja pääomiin. Nyt on aika vahvistaa ihmisten Eurooppaa. Ammattipätevyysdirektiivi, lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uudistaminen ja työaikadirektiivi ovat tärkeimpiä työelämää koskevia viimeaikaisia EU:n lainsäädäntöhankkeita. Työntekijöiden eurooppalaista liikkuvuutta merkittävästi helpottava ammattipätevyysdirektiivi hyväksyttiin viime vuonna. Ammattipätevyytensä yhdessä EU:n jäsenmaassa hankkinut sairaanhoitaja, notaari tai arkkitehti voi toimia ammatissaan myös toisessa jäsenmaassa yhteisten koulutus- ja koulutusvaatimusten myötä. Uusi eurooppalainen ammattipätevyyskortti ja maiden välinen hälytysjärjestelmä ovat direktiivin keskeisiä ideoita. Näin taataan kuluttajien, asiakkaiden ja potilaiden turvallisuus. Mikäli terveydenhoitoalalla tai pienten lasten koulutuksen parissa työskentelevä henkilö menettää toimilupansa yhdessä maassa, tieto tästä kulkee jäsenmaasta toiseen. Kevään aikana hyväksyttävällä lähetettyjen työntekijöiden direktiivillä pyritään tarttumaan harmaan talouden ongelmiin. Direktiivillä säädetään kansallisen ja maahanmuuttajatyövoiman yhtenäisestä kohtelusta työmarkkinoilla. Kansallisten työehtosopimusten ja työmarkkinajärjestelmien kunnioittaminen sekä valvonnan tehostaminen väärinkäytösten kitkemiseksi ovat olleet lainsäädännön uudistamisen lähtökohtana. Työelämää koskevien lainsäädäntöhankkeiden käsittely on takkuillut EU:ssa jatkuvasti. Neuvottelut työaikadirektiivistä päättyivät tuloksettomina joulukuussa Komissio arvioi parhaillaan, milloin asiaan on mahdollista palata uudelleen. Eri intressiryhmien näkemykset työaikadirektiivin sisällöstä poikkeavat suuresti toisistaan. Mielestäni olisi tärkeää, että eurooppalainen työaikasääntely kattaa myös ylemmät toimihenkilöt. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden asema parantuisi ammattijärjestöjen kanneoikeuden vahvistamisella. Lähivuosina ajankohtaisia työelämän laatuun vaikuttavia EUhankkeita tulevat olemaan myös keskustelu vanhempainvapaadirektiivin uudistamisesta sekä työsuojelustrategia. Työhyvinvointia edistäisi henkisen työsuojelun vahvistaminen työsuojelua koskevassa puitedirektiivissä. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden asema parantuisi ammattijärjestöjen kanneoikeuden vahvistamisella. Työelämän laatuun kohdistuvat ponnistukset pohjautuvat työllistymisen parantamista koko EU-alueella. Uskon tämän tapahtuvan parhaiten panostamalla osaamiseen, koulutukseen ja innovaatioihin. Tutkimukseen ja koulutukseen tulee kohdistaa aikaisempaa selvästi suurempi osa EU:n budjetista. Sirpa Pietikäinen Idästä ja lännestä Teksti: Eija Pessinen, Relaxbirth Oy, SLK-Kilta Jännittävä Venäjä naisnäkökulmasta Pietariin suomalaiskeksijöiden osallistumisen tukija oli Pohjoismaiden ministeriöneuvosto, Pohjola-Norden. Kokenut Venäjäntoimija Pirkko Autio luotsasi innostavan matkan. Rajamuodollisuudet ja Allegron palvelut olivat tyystin toista luokkaa kuin aikoinaan 80- luvun Moskovan luokkaretkellä. Suomestahan on helppo matkata itään. Venälaismaustetta kuitenkin saatiin, sillä entisenlainen meininki toteutui näyttely- ja konferenssipaikka Tauria-palatsissa. Turvamiehet eivät yhden paperin puuttuessa päästäneet meitä viemään tavaroitamme näyttelypaikoille. Puolentoista tunnin päästä heidät saatiin joustamaan sen verran, että saimme jättää turvatarkastetut näyttelytavarat palatsiin. Konferenssin aattona nautimme cocktailit 1770 rakennetussa filantrooppi ja taiteenkeräilijä Yusupovin palatsissa, joka toimii nykyään museona. Aatelisperheen rikkaudet olivat tsaarin veroisia yli taideaarteineen; tunnetuimpia niistä ovat Rembrandtin maalaukset. Oman värinsä paikkaan tuo tietoa siitä, että Rasputin ammuttiin alakerran huoneessa, kun ei saatu syanidikakuilla nirriä pois. Iltajuhlassa pääpuhujana oli EU parlamentaarikko Anna Maria Corazza Bildt vierellään Nigerian ulkoministeri professori Viola A. Onwuliri. Sain kutsun kahteen konferenssiin, itään ja länteen. Pietarissa Sosiaalis-taloudellisen instituutin kutsusta suomalaiset naiskeksijät esittelivät innovaatioitaan Women Changing the World -konferenssissa. Tukholmassa valittiin uusi Euroopan Paras Naisinnovaattori 70 mittelöijän joukosta. Konferenssissa vilisi kuuluisuuksia ulkomailta ja entisen Neuvostoliiton valtioiden korkeimmalta hallintotasolta. Myös Pietarin entinen kuvernööri, Venäjän liittovaltion puhemies Valentina Matvienko jakoi viisaita ajatuksiaan meille 700 konferenssin osallistujalle, joita oli kaikkiaan 27 maasta. Eräs innostavista pääpuhujista oli naisten oikeuksien ja tasa-arvon vahva edistäjä presidenttimme Tarja Halonen. Hän on elinikäisen oppimisen loistava esimerkki harva 70:nen lähtisi uudelleen koulun penkille. Afrikasta katsoen naisten hyvinvoinnin haasteet ovat täysin toisenlaisia kuin meillä Pohjoismaissa. Onneksi useassa maassa on ymmärretty, että koko yhteiskunta voi paremmin, kun naisten osaamista, askeleita tasa-arvoon ja tyttölasten opiskelumahdollisuuksia on edistetty. Vasta kun naisia on korkeammissa tehtävissä ja naisten oikeuksia nostetaan riittävästi näkyviin, alkaa todellinen muutos. Paljon on vielä aikaansaamatta. Creative Women -näyttelyssä näin suomalaisittain viehättävintä olivat käkisalmelaiset 1200-luvun tornin replikat ja käkikellot. Viereisellä ständillä oli robottitulevaisuuden innostaja Cristina Andersson Develor Oy:stä. Ensi kertaa näin Relaxbirth synnytystuesta tekstejä venäjäksi omalla ständillä, jossa tapasin Namibian 6 LIIKETALOUS 7 LIIKETALOUS

5 Tauria-palatsissa Namibian tasa-arvo ja lasten hyvinvoinnista vastaava ministeri, oikealla terveys- ja sosiaalipalveluiden ministeri Eija Pessisen haliotteessa. Yhteistä löytyi, kaikilla kätilön peruskoulutus. Tauria-palatsin Creative Women näyttelyssä Eija Pessinen esittelee Relaxbirth -innovaatiotaan Tarja Haloselle, takana vasemmalla matkan vetäjämme Pirkko Autio. Kuva: Laura Hyvärinen Eestiläisillä menestyjillä oli aihetta juhlaan; oikealla lasi kädessä Maria Lumi, edessä oikealla insinööri Eha Pajumets ja edessä vasemmalla Viivi Rosenberg. Kuva: Maria Boiardt EU parlamentaarikko Anna Maria Corazza Bildtillä ja suomalaisjuurisella innovoinnin emeritusprofessori Kaj Mickoksella oli mielenkiintoista puhuttavaa EUWIIN 2013 juhlassa. Kuva: Maria Boiardt tasa-arvo ja terveysministerit, joilla myös oli kätilön koulutus. Helpomman synnyttämisen puolestapuhujana oli kiva esitellä videoin ja esittein miksi innovaatio on synnyttäjien toivelistalla. Pitääkö naiskeksimistä korostaa? Naiskeksijät keksivät mitä tahansa ja miltä tahansa alalta. Mielestäni naiset keksivät siinä missä miehetkin. Koska meitä on vähän, meidän kannattaa nostaa itse profiiliamme. Edustamme mitä tieteenalaa tahansa, meille naiskeksijöille yhteistä on kestävyys, päämäärätietoisuus, menestyshakuisuus, sitoutuneisuus ja myönteinen suhtautuminen haasteisiin. Olisikohan naisilla eniten pyrkimystä parantaa koko maapallon elämänlaatua ja tulevaisuutta? Kannattaa tutustua palkittuihin Global Women Innovator and Inventor -organisaation (GWIIN) sivulla ja päätellä itse. Näitä Euroopan, Afrikan ja Maailman naiskeksijäkilpailuja on jo yli kymmenen vuotta toteuttanut Bola Olabisi, jonka säteilevän energisyyden ansiosta tuomarikunta on erittäin korkeatasoinen. EUWIIN -innovaatiopalkinnosta kilpailtiin marraskuussa sykähdyttävässä Tukholmassa, jonka outo taksijärjestelmä hämmästytti. Taksatarra auttoi valitsemaan kukkarolle sopivan kyydin. Suomen säntilliseen menoon tottuneena tuntui kuin olisin joutunut yllättävään matkahuutokauppaan. Konferenssin nokkanaisena oli vedenalaisturvatekniikastaan 2011 parhaaksi valittu sukelluspelastaja Åsa Magnusson. Kateellisena ihailimme Tukholman keksijöiden satojen neliöiden yhteisiä vuokratiloja. Kaupunginjohtaja Irene Svenonius kutsui kaupungintaloon, jossa parin viikon päästä juhlivat Nobel-palkitut. Opaskierroksella saimme käsityksen millaista on olla Nobel-juhlassa. Luennoitsijana oli EU komission innovaatioasiantuntijoita, Nigerian ulkoministeri ja suomalainen, maailmalla arvostettu Tukholman innovaatioprofessori Kaj Mickos. Hänen kehittämänsä 72 tunnin intensiivinen innovaatioprosessi tuottaa uutuuksia uskomattoman tehokkaasti. Uskon tämän kiinnostavan tulevaisuusstrategioita pohtivia suomalaisyrityksiäkin. Osallistujat pitivät hissipuheen sijoittajille, jotka antoivat sympaattisesti realistisia neuvojaan. Eestiläinen hamekanteleen kehittäjää Marita Lumiaa neuvottiin esittelemään innovaatiotaan suoraan Björkille tai Lady Gagalle, jolloin maailmanlaajuinen kiinnostus heräisi. Voittojuhla Juhlissa Ruotsin ulkoministerin puoliso, EU parlamentaarikko, Anna Maria Corazza Bildt piti juhlapuheen ja jakoi pääpalkinnon. EUWIIN 2013 ansiokas voittaja, ruotsalaisen röntgenhoitajan Ylva Ryngebon keksintö vähentää säteilyä sekä potilaalle että henkilökunnalle. Brittiläinen professori Sheena Lewis on kehittänyt uusia markkereita miesten hedelmättömyyteen. Latvialainen Inga Lyashenko on kehittänyt menetelmää hyödyntää rannoille huuhtoutuneet meripihkat lankamaisiksi ja jännittävästi hohtaviksi lämpimiksi kudoksiksi. Ydinjätteen ympäristöystävällistä hävittämistä tutkinut ja kehittänyt italialainen molekulääritutkija Anna Moreno voitti tiedonjakamisalustallaan ja kouluttamisprojekteillaan koulutus ja tiedesarjan. Latvialaisarkkitehti Silvija Zakke toteutti lapsille helposti koottavia, lapsen mahduttavia ja vahvoja pahvisia leikkimökkejä ja -koteja. Brittiläinen Melissa Edmunds kehitti kaikenkokoisten lasien päälle vedettävän kelmun, minkä avulla juoma kaatuessaan ei roisku ja makuullakin juominen onnistuu. Eestiläiset Liivi Leppikin 3D-verhot ja tekstiilit sekä perunatutkija Viive Rosenberg palkittiin myös. Islantilainen Iris Olafsdóttir kehitti järjestelmäkameraan lisävarusteen, jolla saadaan 3D kuvia/videoita. Palveluliiketoiminnan suomalaiskehittäjistä voittajia Cambridgen yliopistossa palvelun design väitöskirjan tekijä, kehittämispäällikkö Krista Keränen ja Laurean yliopettaja Katri Ojasalo voittivat Capasity Building -sarjan. Tekesin Serve-ohjelman From Co-production to Co-creation -tutkimuksessa testattiin kuinka palvelumuotoilun menetelmillä voidaan kehittää B2B -suhteita. Tutkimus- ja kehittämistyön tuloksena syntyi viiden työkalun ja työkirjan CoCo-työkalupakki, jossa analysoidaan yhteistyössä yrityksen henkilöstön ja asiakkaiden kanssa palveluliiketoiminnan nykytilaa. CoCo-Kosmos on dynaaminen 300 pelikortin yhteiskehittämisen innovaatiotyökalu, jonka avulla kuvataan yrityksen palveluita sekä asiakkaan että yrityksen näkökulmasta. Moni yritys hämmästyy kuullessaan mitä asiakkaat heiltä oikeasti toivovat ja mitä he yrityksestä ajattelevat. CoCo-Kosmos hahmottaa myös kokonaiskuvaa yrityksen palvelun laadusta. Näiden konferenssien ansiosta tuli voimakkaan lämmin tunne; on ihanaa olla nainen! EUWIIN voittajat löydätte tästä linkistä: suosittelen! Näiden konferenssien ansiosta tuli voimakkaan lämmin tunne; on ihanaa olla nainen! Venäläisiä huippupoliitikoita Creative Women näyttelyssä. Cristina Andersson takarivissä ja Eija Pessinen oikealla. 8 LIIKETALOUS 9 LIIKETALOUS

6 IRTISANOTTU TYÖNTEKIJÄ TARVITSEE Talous MONENLAISTA APUA Teksti ja kuva: Marjut Kriikku Monet suomalaisyritykset ryhtyivät säästökuurille talouden käännyttyä laskuun. Yritykset pyrkivät kuumeisesti vähentämään kustannuksia ja lisäämään tuottavuutta. Myös kauppakonserni Stockmann on vastannut kaupan alan kiristyvään kilpailuun markkinoinnin työpaikkoja vähentämällä. YT-neuvottelu- ja irtisanomisprosessissa yrityksen talous ja työntekijän terveys joutuvat vastakkainasetteluun. Koko yhteiskunnan etu on, että irtisanottu selviäisi mahdollisimman vähin vaurioin takaisin tuottavaan työhön. Työntekijöidensä jaksamisesta välittävät työnantajat hankkivat irtisanotuille valmennusta muutostilanteen käsittelyyn, urasuunnitteluun sekä työnhakuun. Yksi uudelleensijoittumis-, rekrytointi- ja työnhakupalveluja tuottavista asiantuntijaorganisaatioista on TalentGate Oy. Sen valmennuksiin osallistui viime vuonna yli kaksisataa henkilöä parista kymmenestä eri organisaatiosta. Lähtökohta on useimmiten muutostilanne, jossa työntekijä on irtisanottu vastoin tahtoaan. Valmennukset muokataan kohderyhmän tai valmennettavan henkilön tarpeiden mukaan. Tärkeää irtisanotun kannalta on asian hyväksyminen, uuteen tilanteeseen mukautuminen ja työnhakuun ryhtyminen. Asiakkaamme ovat kokeneet vertaistuen ja yksilöllisen ohjauksen hyväksi yhdistelmäksi, valmentaja Joni Helomaa TalentGate Oy:sta kertoo. Helomaan mukaan työpaikan johdon täytyy kiinnittää huomiota myös yritykseen jäävän henkilöstön jaksamiseen. Yrityksessä tulisi jatkaa järjestelmällisesti eteenpäin. Esimies on ratkaisevassa roolissa: hänen tulisi olla tukena ja näyttää suuntaa työtovereilleen. Jatkaville työntekijöille on tärkeää tietää, että irtisanottuja työtovereita tuetaan. Se voi osaltaan rauhoittaa mieltä ja auttaa keskittymään jälleen työhön, Helomaa sanoo. On mahtavaa huomata muutoksia myönteiseen suuntaan, puhumattakaan siitä, kun ikävä tai haasteellinen tilanne muuttuukin voitoksi. Helomaan kokemuksen mukaan tuki on sitä laadukkaampaa, mitä pidempään se kestää. Uuden työn etsiminen voi olla rankkaa ja kestää pitkäänkin. On mahtavaa huomata muutoksia myönteiseen suuntaan, puhumattakaan siitä, kun ikävä tai haasteellinen tilanne muuttuukin voitoksi. Työni parhaisiin puoliin kuuluu, että lähes viikoittain voi onnitella jotakuta valmennettavaa uudesta työsuhteesta. Se on paras motivaattori ja palkinto, Helomaa kertoo. STOCKMANNIN SISÄLLÄ VAHVOJA RISTIRIITOJA Stockmann sai viime joulukuussa päätökseen Suomen markkinointiaan koskeneet YT-neuvottelut, joiden seurauksena 33 työntekijää irtisanottiin. Irtisanomisaika on työuran pituuden mukaan enintään kuusi kuukautta. Irtisanottuja sitoo työssäolovelvoite koko sen ajan. Stockmannin henkilöstöjohtaja Heini Pirttijärvi kertoo vähennyksillä pyrittävän yhtiön kilpailukyvyn kohentamiseen. 50 työpaikan vähennys toteutettiin 33 työntekijän irtisanomisena ja loput eläkejärjestelyinä ja siirtona muihin tehtäviin yhtiön sisällä. Kaupan ala on vahvassa murroksessa. Irtisanomistilanne ei ole helppo irtisanottavalle eikä irtisanovalle. Tämä on ollut kaikille osapuolille raskasta, Pirttijärvi kertoo. Pirttijärven mukaan irtisanotuille on tarjottu työnhakuvalmennusta sekä mahdollisuutta osallistua Työ- ja elinkeinotoimiston sekä työttömyyskassan edustajien pitämään tietoiskuun. Irtisanotut on kutsuttu tapaamiseen Stockmannin rekrytointiin, jossa on keskusteltu työntekijän kiinnostuksen kohteista ja mietitty, löytyisikö yhtiön omista avoimista työpaikoista sopivaa. Nyt vapautuvilla stockmannilaisilla on vahva ammattitaito ja osaaminen. Toivottavasti näitä arvostetaan työmarkkinoilla, Pirttijärvi toivoo. Yksilön työuralla irtisanominen on dramaattinen tapahtuma. Miten elämä työpaikalla jatkuu irtisanomisten jälkeen? Onko johdon järkiperäisillä argumenteilla ja työntekijän tunteilla mahdollisuuksia kohdata? Nimettöminä pysyttelevät henkilöt kertovat tuntemuksistaan. Pitkät irtisanomisajat ja työssäolovelvoite irtisanomisten jälkeen ovat aivan törkeä yhtälö. Ihmisten roikuttaminen muka-töissä on julmaa eikä sairastumisherkkien ja motivaationsa menettäneiden ihmisten työpanoksen varaan voi eikä kannata laskea. YT:iden aikana työyhteisön yhteenkuuluvuuden ja toveruuden tunne voimistui. Irtisanomisten jälkeen irtisanotut olivat katkeria ja ne jotka jäivät, hiipivät syyllisyydentuntoisina seiniä pitkin. Työnantajan edustajat, johtoporras, muuttuvat yhteisen vihollisen edustajiksi ja työpaikan kaikki epäkohdat nousevat vahvasti esiin. Aluksi ilmapiiri oli hyvä ja mustan huumorin täyttämä. Nyt koen, etten joidenkin mielestä ansainnut jäädä. Aistin, etten enää kuulu joukkoon. Olisin ollut reilu jätkä, jos olisin saanut kenkää kunniakkaasti. Irtisanotuista monet sairastuivat ja uudet vastuutehtävät olivat pitkään epäselviä. Siitä seurasi kaaosta, kiirettä ja stressiä. Minut siirrettiin toiselle osastolle. Vanha osastoni on sekaisin: kukaan ei tiedä mitä kukakin tekee, organisaatio on sekava ja osin vielä miehittämätön. Kaikilla on liikaa työtä, varsinkin sellaista, jota ei hallitse. Tärkeitä tekijöitä on sanottu irti ja töitä siirretty summittaisesti lähtijöiltä jääville. YT:iden ajan nakersi pelko tulevaisuuden toimeentulosta, työttömyyden tuomasta identiteettikriisistä ja arvottomuuden tunteesta. Irtisanomiset herättivät vihaa, syyllisyyttä ja ahdistusta. Monet niistäkin, jotka saivat jäädä, etsivät uutta työpaikkaa. Olemme kuin lauma piestyjä kulkukoiria. Suru ja kiukku on suuri. Arvostus johtoa kohtaan on kadonnut. Lähes kaikki mikä voitiin hoitaa huonosti, hoidettiin huonosti. Vasta kun ihmiset oli irtisanottu, alettiin suunnitella uutta organisaatiota ja karsittavia toimenpiteitä. Sillä, ettei mitään paketteja saatu ja työvelvollisuus on koko irtisanomisajan loppuun, pidettiin huoli, että kaikille jäi paha mieli ja tunne, ettei meitä arvosteta pätkän vertaa. Ihme, ettei useampi romahtanut henkisesti. 10 LIIKETALOUS 11 LIIKETALOUS

7 Lakimiehen palsta TYÖELÄMÄ JA ERILAISET SAIRAUSPOISSAOLOT Teksti: Työsuhdelakimies Anna Hellén Mitä jos sairastun, kuinka pitkään saan palkkaa? Työsopimuslain mukaan työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan. Mikäli työntekijän työkyvyttömyys johtuu muusta kuin sairaudesta tai tapaturmasta, ei työntekijällä ole oikeutta sairausajan palkkaan. Esim. jos kauneusleikkaukselle ei ole lääketieteellistä perustetta, ei työnantajalla ole velvollisuutta maksaa palkkaa leikkaukseen ja leikkauksesta toipumiseen käytetystä ajasta. Työntekijän työkyvyttömyyttä arvioidaan työntekijän työsopimuksen mukaisen työn perusteella. Jos esim. istumatyötä tekevälle henkilölle tapahtuu jalkaan sattuva tapaturma, saattaa hän vammastaan huolimatta olla kykeneväinen tekemään työtään. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Luotettavana selvityksenä pidetään lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilökunnan antamaa todistusta. Työpaikoilla on erilaisia käytäntöjä sen suhteen, millaista selvitystä työntekijältä edellytetään sairauspoissaolotilanteissa. Joissain työpaikoissa noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan lääkärintodistus vaaditaan vasta kolmen sairauspäivän jälkeen. Selvitä, mikä on oman työpaikkasi käytäntö sairauspoissaolotilanteissa, ja miten sairauspoissaoloista tulee ilmoittaa työnantajalle. Kaikki työnantajat eivät hyväksy esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla tapahtuvaa ilmoittamista poissaolosta. Laissa ei ole säännöksiä siitä, miten sairauspoissaoloista tulee ilmoittaa työnantajalle. Lomautus ja sairausajan palkan maksu Jos lapseni sairastuu, maksaako työnantajani palkka tältä ajalta? Työsopimuslain perusteella työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Työnantaja voi pyytää työntekijältä selvitystä siitä, ettei tilapäistä hoitovapaata ole samanaikaisesti käyttänyt lapsen toinen vanhempi. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta. Tämä voi tarkoittaa sitä, että työnantaja edellyttää esim. lääkärintodistusta lapsen sairaudesta. Tilapäisen hoitovapaan aikainen palkanmaksu perustuu työehtosopimukseen, työsopimukseen tai työpaikalla noudatettuun käytäntöön. Selvitä tältä osin, mikä on työpaikallasi noudatettava käytäntö. Voinko jäädä töistä määräajaksi pois hoitaakseni iäkkäitä vanhempiani? Työsopimuslain mukaan jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä. Koska työntekijän poissaolo perheenjäsenen hoitamiseksi perustuu osapuolten väliseen sopimukseen, työntekijällä ei ole automaattista velvollisuutta toimittaa työnantajalle lääketieteellistä tai sosiaaliviranomaisen antamaa selvitystä hoidon tarpeesta. Selvityksellä voi kuitenkin olla erityistä merkitystä silloin kun työntekijä hoitoedellytysten muuttumisen vuoksi haluaa palata ennen määräajan päättymistä takaisin työhön. Perusteltu syy vapaan keskeyttämiseen voi olla esim. hoidettavan terveydentilassa tapahtuneet muutokset, joiden jälkeen edellytyksiä perheenjäsenen kotona hoitamiselle ei ole. Yrittäminen on tasapainoilua muuttuvissa olosuhteissa. Hallitse riskit! Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Esteen sairausajan palkan maksulle saattavat muodostaa esim. tilanteet, joissa työntekijä tappelee vapaa-aikanaan, ja loukkaantuu tässä yhteydessä tai jos työntekijä syyllistyy rattijuopumukseen ja aiheuttaa tässä yhteydessä itselleen työkyvyttömyyden. Useimpien alojen työehtosopimuksissa on määräyksiä merkittävästi lakisääteistä pidemmältä ajalta maksettavasta sairausajan palkasta. Selvitä oman alasi työehtosopimuksesta määräykset sairausajan palkanmaksusta. Sairausajan palkanmaksusta on voitu sopia lakisääteistä paremmin myös työsopimuksessa. Jos alalla ei ole noudatettavaa työehtosopimusta, kannattaa lakisääteistä pidemmältä ajalta maksettavasta sairausajan palkasta sopia jo työsopimuksessa. Työntekijän oikeus palkkaan sairauden ajalta lomautustilanteissa määräytyy sen mukaisesti, kumpi poissaoloperuste on syntynyt ensin. Mikäli lomautusilmoitus on annettu ennen työntekijän sairausloman alkamista, ja lomautus alkaa lomautusilmoituksen mukaisesti, ei työntekijällä ole oikeutta sairausajan palkkaan. Miten sairausajan palkkani määräytyy? Työntekijällä on oikeus sairausajalta täyteen palkkaansa siten kuin työsopimuslaissa, työehtosopimuksessa ja työsopimuksessa on sovittu. Täysi palkka tarkoittaa sitä, että työntekijällä on oikeus saada sama palkka, kuin työssä ollessaan. Kuukausipalkkaisella tämä on helppo määritellä. Suorituspalkalla työskentelevän osalta sen sijaan täytyy laskea oikeus palkkaan mahdollisen peruspalkan lisäksi myös ns. keskiansion perusteella. Laki ei määrittele sitä, miltä ajalta tämä keskiansio pitäisi laskea. Yleisesti käytetään edellisen kuuden kuukauden tai vuoden provisiota. Vapaiden järjestämisessä on työpaikkakohtaisesti huomioitava työntekijöiden tasapuolinen kohtelu. Työnantajalla on aktiivinen velvollisuus selvittää, millaisin järjestelyin työntekijän vapaa on mahdollista toteuttaa. Muuten vapaan järjestäminen perustuu siitä sopimiseen. Tarvittaessa työntekijälle on selvitettävä, miksi poissaolo ei ole järjestettävissä. Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta. Työttömyysturvaa yrittäjille Maksuton palvelunumero LIIKETALOUS 13 LIIKETALOUS

8 Talous Teksti: Leila Shahem Kirjoittaja on palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon ammattilainen Kun palkkalaskelma kolahtaa postiluukusta, harva tarkistaa sen. Laskelma saattaa ensi näkemältä vaikuttaa monimutkaiselta numero- ja koodiviidakolta. Laskelma toimitetaan kuitenkin juuri sen vuoksi, että työntekijä lukisi sen. Palkkalaskelmalla voi olla virhe tai epäselvyys. Laskentaan liittyy suuri määrä lainsäädäntöä ja muuttuvaa tietoa, joka saapuu laskentaosastolle lukuisia kanavia pitkin. Palkkalaskelman avulla työntekijä ja työnantaja voivat olla yksimielisiä siitä, että palkat ja korvaukset on maksettu oikein. Molemmilla on velvollisuus ilmoittaa, mikäli virheitä löytyy. Myös liikaa maksetusta palkasta on ilmoitettava työnantajalle. Virheiden oikaisu Työnantajan velvollisuus korjata virhe palkanmaksussa on pitkä, mutta ei ikuinen. Pisin korvattavuusaika peruspalkassa on viisi vuotta ja sekin edellyttää yhä voimassa olevaa työsuhdetta. Muissa palkanosissa, kuten ylitöissä, aika vaihtelee 1-3 vuoden välillä. Tapahtumat on aina helpointa tarkistaa sekä korjata heti, eikä vasta sitten, kun asiasta on kulunut kuukausia saati vuosia. Saattaa esimerkiksi olla, että puuttuvan lisäkorvauksen maksuun tarkoittanut esimies onkin vaihtunut, eikä asiasta löydy tositetta. Mitä palkkalaskelmalla pitää näkyä Lain mukaan palkkalaskelmalta on käytävä ilmi yksinkertaisesti palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Suuri osa laskelman tiedosta on sellaista, jonka avulla voi seurata muutakin palkkaan liittyvää tietoa. HUOMIOI ESIMERKIKSI NÄMÄ: YMMÄRRÄ PALKKALASKELMAASI 1. Ennakonpidätystiedot 2. Luontoisedut 3a. Palkkakauden ja koko vuoden tulot 3b. verot, työeläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut 4. Lomat ja vapaat Pienimmillä yrityksellä ei usein ole käytössä ohjelmia, joista palkkalaskelmat saadaan tulostettua tai lähetettyä työntekijöille sähköisesti. Silloin tiedot on toimitettava muulla tositteella. Joissakin töissä voi olla provisiopohjaisia tai keskituntiansioon perustuvia palkkasuorituksia. Silloin laskelmalta tulee selvitä näiden suoritusten peruste tai selvitys niistä on toimitettava työntekijälle erillisenä. Palkkalaskelmaa kannattaa säilyttää ainakin 5 vuotta virheiden korjausvelvollisuuden loppuun. Nykyiset sähköiset palkkalaskelmat on erityisen helppo arkistoida. Lomien kuluminen sekä maksut Kuukausipalkkaisen on hankala palkkalaskelman avulla seurata lomiensa aikana vuosilomapäivien kulumista. 5. Lomapäivät, ylityökorvaukset ja poissaolopäivät tulevat usein jopa kuukauden jäljessä sen vuoksi, että kuukausipalkat maksetaan yleensä ennakkoon, vaikka loppukuun työpäiviä on vielä jäljellä. Mahdollisten lomarahojen maksusta on sovittu työehtosopimuksella tai yrityskohtaisesti. Autoetu ja ruokaetu Autoetu on yksi palkan muoto ja sen rahallinen arvo näkyy palkkalaskelmalla. Siitä maksetaan oman veroprosentin mukaisesti veroa. Loma-aikanakin auto on yleensä käytössä eli sen käsittely on läpi vuoden samanlainen. Ruokaetua voi toteuttaa monella eri tavalla, mutta periaate on sama, kuin autoedussa. Annetun edun määrää verotetaan. Ja jos työnantaja perii ruokailuista työntekijältä korvausta, on verotettava etu sen verran pienempi. Käytännöt voivat olla ruokalipukkeiden kanssa mitä tahansa täyden työnantajan tarjoaman ruokaedun ja koko lipukehinnan veloittamisen välillä. 6. Kun koko ruokalipun hinta veloitetaan, verotettavaa etua ei enää synny. Lomalla korvattavuus vaihtelee erilaisten järjestelytapojen vuoksi. Jos sinua kiinnostaa oman ruokaetusi rakenne, tutustu artikkelin lopussa oleviin linkkeihin tai kysy lisätietoa omasta palkanlaskennastasi. Esimerkki Oy Mallitie Mallila Esimerkki Elli Mallirinne 1 as Mallila PALKKAERITTELY Palkka ajalta /15/2013 Maksupäivä Henkilönumero 5/1/2011 Työsuht. alku Pankkitili IBAN FI Verotaulu 22,5%/31250/40,0% Palkkalaji Pvm/huom Projekti Kpl A-hinta Yhteensä 002 Kuukausipalkka Vajaa kk-plk, vähenn, (>12p) Sairausajan palkka KK 7, Ennakkopidätys, perus % TyEL - vuosittain Työttömyysvak,maksu Vakuutuskassa 0,3% KK Ateriavähennys Puhelinetu 20,00* * ei sisälly palkkasummaan Nettopalkka Selite Kauden Vuoden alusta Rahapalkka Päivärahamaksun osuus 0,74% Luontoisedut Verottomat korvaukset Ennakonpidätys Lakisääteiset maksut (Evak+Tvak) Muut vähennykset / maksut (-/+) Vuosiloma 12 Lomarahavapaa 15 Säästöloma 0 Pekkaset 0 Joustotunnit 13.5 Linkit: PALKKALASKELMA: Työsuojelun Palkkalaskelma-sivut: RUOKAETU: Kauppakamari: Ravintoetu eri tilanteissa: 14 LIIKETALOUS 15 LIIKETALOUS

9 ISYYSPAKKAUKSEN MUISTISÄÄNTÖNÄ ykkönen ja nojalauta Kesätöissä pullojen lumppaajana ja lehden oikolukijana työskennellyt Rasila muistaa vieläkin lehtitalon työsuhde-edut, Jerry Cottonit. Teksti ja kuvat Heidi Karvonen Matemaattisesti asioista ajattelevan Näyttelijä Jukka Rasilan mukaan näyttelijän työtä varten tekstien oppiminen tapahtuu muistisääntöjen avulla. Rasila määrittelee itsensä suurpiirteiseksi, mutta myös pedantiksi luonteeltaan. Kahvikupit ovat siis astiahyllyssä tietyssä järjestyksessä. Näyttelijän mukaan teatterissa ohjaaja luo tekstille rytmin, mutta varsinkin monologia tehtäessä näyttelijä voi antaa näytelmää rytmittävät iskut, itselleen mieluisissa kohdissa. Tähän tarvitaan tarkkaa muistia. Monologissa olet lavalla yksin muistisi kanssa Näyttelijän työssä on Rasilan mielestä huikeaa se, että pääsee prosessoimaan jonkun kirjoittamaa tekstiä. Syöttämään sitä omaa pääkoppaansa. Tekstejä opetellessa voi kiusata omaa päätään ja rassata äärilleen muistiaan. Vaikeaa tekstiä opetellessa Rasila on kehittänyt ison määrän erilaisia muistisääntöjä ja tekniikoita. Silti vaikeankin tekstin sisäänsyöttö tapahtuu Rasilan mukaan kohtuullisen nopeasti. 16 LIIKETALOUS 17 - Opetellessani vaikkapa monologin tekstiä, poimin tietyltä sivulta tekstissä usein toistuvan sanan. Ympäröin sivulta esimerkiksi kaikki isä-sanat ja luon sanoista jonkinlaisen matemaattisen kartaston. Sitten ryhdyn rytmittämään tekstiä isä-sanojen mukaan. Kuvion kautta teksti visualisoituu Rasilalle. Hän saattaa piirtää tekstiin myös kuvioita rajaamalla tietyt sanat vaikkapa yhtenäisen viivan sisään ja piirtää ääriviivasta syntyneen lohikäärmettä muistuttavan lohikäärmeen kuvan muistivinkiksi tekstin reunaan. - Isyyspakkaus-monologia opetellessani piirsin tekstin viereen numeron yksi ja sitä vasten nojallaan olevan laudan. Tästä kuvasta muistan tekstistä kohdan; En taida tietää yhtään perhettä, joka pitäis yhtä ja tukis toisiaan, niin kuin kivoissa perheissä voi kuvitella tehtävän. - Näen tietyt näytelmään liittyvät muistikuviot nytkin mielessäni, innostuu Rasila havainnollistaessaan sormellaan ilmaan muistikikkojaan. LIIKETALOUS

10 Satojen roolien näyttelijä KUKA? Näyttelijä Jukka Rasila, s Oulussa Freelancer-näyttelijä ja ääninäyttelijä Tuli tv:ssä tunnetuksi mm. Studio Julmahuvista ja tv-sarjasta Kaverille ei jätetä. Näytellyt mm. Espoon ja Turun kaupunginteattereissa. Palkittu Nanu-patsaalla henkilökohtaisesta roolityöstä Tehnyt satoja tv-rooleja ja dubbausrooleja, mm. Aku Ankkana. Näyttelijäntyö on jatkuva käymistila Rasila sanoo, että on hellyttävää ollut huomata, kuinka Putouksen hassuttelevat sketsihahmot ovat läsnä ihmisten jokapäiväisessä arjessa, lehtien pääkirjoituksia myöten. Itse suoraa lähetystä ja siihen valmistumista ajatellen, näyttelijöinä olemme jatkuvassa käymistilassa. Nopealla tempolla kuvattavaa ja käsikirjoitettua ohjelmaa katsoo viikoittain noin 1,5 miljoonaa suomalaista. - Kun tv:ssä on ensi-ilta viikon välein, siinä pitää pälli välissä tyhjentää. Vaikka koomisten ja parodiallisten sketsihahmojen tekeminen tai näytteleminen näyttää ruudussa kevyeltä, ei se sitä ole. Suorat lähetykset ja niihin valmistuminen ovat tuottamista. Sellaista hyvänlaista, hallitsematonta ja samalla hallittua kaaosta. - Onneksi opin helposti tekstit. Sketsit jäävät melkein kertalukemalla päähän. Hyvä muisti on ammattini kannalta aika suuri apu. Henkilökohtainen tunnustus näyttelijäntyöstä Rasilan mukaan hienoin rooli ja henkilökohtainen tunnustus urasta on tullut Turun kaupunginteatterin ajalta Rasila palkittiin Nanu-patsaalla 2002 roolistaan, jossa hän esitti sadistista vankilanjohtajaa. Nanu-patsas esittää turkulaisnäyttelijä Annie Mörkiä. Patsaan on tehnyt kuvanveistäjä Juhani Vikainen. Palkinto jaettiin tällaisenaan vuosina Rasila muistelee Turun Kaupunginteatterin vuosia myös hyvinä itsetunnon kohotuksen vuosina. - Ennen Turun kautta hetkellisesti luulin, ettei minusta ole yksin näyttelijänä mihinkään, vain ryhmän jäsenenä. Turussa sain tehdä kaikenlaisia rooleja ja välillä lehdessä oli niin hyviä kritiikkejä, että teki oikein pahaa lukea niitä, iloitsee Rasila pilke silmäkulmassaan. Tarttuessaan 1,5 tunnin Isyyspakkaus-monologiin Rasilaa jännitti jaksaako yleisö kuunnella niin pitkään hänen yhtämittaista puhettaan. Tiina Puumalaisen painavaan tekstiin pohjautuvasta ja Petteri Summasen ohjaamasta kokonaisuudesta on tullut supersuosittu. Rasilan huoli oli siis turha. Rasila kiertää pakkauksensa kanssa jälleen tänä keväänä isyyden ihanista karikoista ja tyynistä hetkistä kertoen ympäri Suomen. Sellaisista hetkistä, jotka Rasila hyvin muistaa itsekin, kahden lapsen isänä. Täystyöllistetty freelancer-näyttelijä, Jukka Rasila tekee useita produktioita samanaikaisesti päällekkäin. Kerran opeteltu teksti ei unohdu ja entiset, tarpeelliset tekstit pinoutuvat päällekkäin piirroksina ja muistikuvina miehen mielen sopukoihin. Viime syksynä Helsingin kaupunginteatterissa ensi-iltansa saanut, Pertti Svehomin ohjaama komedia, Vielä ehtii, pyörii parhaillaan Areena teatterissa. Syksyllä näytös palaa takaisin Kaupunginteatterin pienelle puolelle. Näytelmän kulisseissa ollaan kahdeksankymppisen rouvan, päähenkilön kotona. Mukana näytelmän hulvatteluissa ovat muun muassa Ulla Tapaninen ja Vesa Vierikko. -Tai on joukossa yksi kuusvitonenkin roolihahmo, höröttää nuorta kotiavustajaa näytelmässä esittävä Rasila. Koko kansan sydämiin itsensä skalpelloinut Putoushahmo Martin Saari pysyi hauskassa hahmokisassa mukana helmikuun puoliväliin saakka. Maaliskuussa ensi-iltaan tulee yksi lukuisista Rasilan dubbausrooleista koko perheen elokuvassa Mr Peapody ja Sherman. Kesällä Rasila hauskuuttaa Reinikaisen roolissa, Tankki täyteen kesäteatteri-näytelmässä Oulussa. Muistettavaa on siis kylliksi. Jukka Rasila tunnetaan leffa-dubbausrooleista, tv-sarjoista ja näyttämörooleistaan. 21 vuotta hän antanut myös suomenkieliselle Aku Ankka-nimiselle piirroshahmolle äänensä. Musikaalirooleista Rasila ei juurikaan innostu, vaikka on niitäkin jokusen tehnyt. Tosin mistään näyttelijäntyöstä hän ei halua kieltäytyä, muuten kuin aikataulujen päällekkäisyyksien vuoksi. Pullojen lumppaajasta näyttelijäksi Oulusta kotoisin oleva, kuuden sisaruksen katraassa kasvanut Jukka Rasila haki teatterikorkeakouluun Helsinkiin näyttelijätyön linjalle ensimmäisen kerran Pääsykokeiden jälkeen hän vannoi, ettei hänestä ainakaan näyttelijää tule. Haaveena oli kuitenkin jo lapsesta asti ollut sotilaslentäjän ammatti. Kahdesti lentäjäksi pyrkinyt Rasila ei päässyt unelma-ammattiinsa ja palasi oikolukijan hommiin Liike-nimiseen lehteen ja Koffin varastoon pullojen lumppaajaksi. Pullojen lumppaus oululaisittain tarkoittaa pullojen lajittelua siten, että panimojen tyhjät pullot lajitellaan oikeiden panimoiden koreihin. Lehden toimituksessa työskenneltyään Rasila näki ilmoituksen, jossa haettiin Keski-Pohjanmaan opistoon näyttelijälinjalle opiskelijoita. Rasila hyväksyttiin vuoden kestävään koulutukseen. Kurssin opettajan kannustamana Rasila lähetti Helsinkiin teatterikorkeakouluun kirjeen, jossa esitti nöyrän pyynnön tulla huomioiduksi valittaessa näyttelijäopiskelijoita näyttelijätyön linjalle. Pääsykokeiden kautta Rasila valittiin toisella hakukerralla näyttelijäoppiin vuonna Jukka Rasilan muisti toimii matemaattisesti. Istumme Areena-teatterissa, Vielä ehtii -näytelmän lavasteissa. Ulla Tapaninen huikkaa verhon välistä, että kello on On tunti näytöksen alkuun. 18 LIIKETALOUS LIIKETALOUS 19

11 Liiketalouden Liitto LTA:n, Opetushallituksen ja Liiketalouden tutkintotoimikunnan järjestämä, aikuismerkonomeille suunnattu, Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja kilpailu järjestetään 11. kerran. Kilpailun tavoitteena on lisätä aikuiskoulutuksen sekä erityisesti merkonomikoulutuksen ja merkonomiosaamisen arvostusta sekä tukea ja kannustaa aikuisopiskelijoita. KILPAILUN SÄÄNNÖT: Osallistujat Lukuvuoden 2014 aikana liiketalouden perustutkinnon, merkonomin, näyttötutkintona suorittaneet opiskelijat. Arviointikriteerit 1. Menestyminen tutkintotilaisuuksissa; erityisesti työssä osoitettu ammatillinen osaaminen 2. Työn ja valmistavan koulutuksen onnistunut yhdistäminen 3. Ammatillinen kasvu 4. Esimerkillinen yhteistyökumppani työssä ja opiskelussa 5. Muuta huomioitavaa, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Ohjeet Liiketalouden opettajat valitsevat näyttötutkinnon suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään opiskelijan kanssa yhdessä tehty portfolio, jolla osoitetaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin mukaisin perusteluin. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida arvostella ja pisteet jäävät tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi voi liittää esimerkiksi todistuksen, kopion suorittajakohtaisesta pöytäkirjasta ja arviointiaineistosta, oppilaitoksen edustajan lausunnon, työnantajan tai työkavereiden lausunnon sekä oman lausunnon tai muita vastaavia tekijöitä. Kilpailun kulku ja aikataulu 1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa mennessä Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2. krs, Helsinki tai sähköpostilla 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista mennessä. Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla ja Viking Linen luksusristeilyllä aterioineen (Hki - Tukholma- Hki). Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan 500 euron apurahoin. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille annetaan kunniakirjat. Elinikäisen oppimisen aikakautena aikuisopiskelu on erittäin arvostettua ja suosittua. Merkonomitutkinto puolestaan on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Vuoden Aikuisen Liiketa- VUODEN AIKUINEN LIIKETALOUDEN OSAAJA 2014 louden Osaajan valitsemisella halutaan palkita innokkaita, vastuullisia ja yhteistyökykyisiä aikuisopiskelijoita saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. Nyt innokkaasti mukaan! Lisätietoja saat toiminnanjohtaja Annina Antellilta tai järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkaselta Liiketalouden Liitosta, puh. (09) Jäsenesittely PITKÄN LINJAN ammattikorkeakoululainen Teksti ja kuvat: Heli Selin Lappeenrantalainen Mirva Viiru, 41, on uskollinen synnyinseudulleen. Opiskelu- ja työpaikat ovat löytyneet kotikaupungista. Viimeiset reilut kymmenen vuotta Mirva on työskennellyt Saimaan ammattikorkeakoulussa koulutussuunnittelijana. Päivittäiset työtehtävät riippuvat paljon siitä, missä kalenterivuoden kohdassa ollaan menossa. Työni on mielenkiintoista, koska kahta samanlaista työpäivää ei ole. Pidän siitä, etten tiedä mitä sähköpostissa odottaa. Kaksikymmentä vuotta sitten tradenomiksi valmistunut Mirva oli maamme ensimmäisiä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Opintojen ohella hän työskenteli päivittäistavarakaupoissa ja Lappeenrannan koulutuskeskuksessa. Valmistumisen jälkeen Mirva aloitti työt Lappeenrannan kauppaoppilaitoksessa toimistovirkailijana. Urapolku vei eteenpäin ammattikorkeakoulun opintosihteerin ja opintopäällikön viransijaisuuksien kautta nykyiseen toimenkuvaan. Työtehtävät ovat muuttuneet paljon vuosien saatossa, ja hän ei pidä mahdottomuutena, että viihtyisi toisenkin mokoman saman työnantajan palveluksessa. Ammattikorkeakoulusektorilla muutoksia tulee jatkuvasti. Haastavaa tässä työssä on muutosten perässä pysyminen. Tällä hetkellä murroksessa on ensi syksynä uudistuva yhteishaku, joka työllistää erilaisten järjestelmien käyttöönoton ja koulutuksen osalta jo keväällä. Yhteishaku on iso prosessi, Mirva kuvailee. Työtehtäviin kuuluu hakijan oppaiden koostaminen ja internet-sivujen päivittäminen koulutustietojen osalta. Koulutussuunnittelija käsittelee opiskelijahallinnon lomakkeita ja toimii erilaisten opetussuunnittelu- ja opiskelijahallintojärjestelmien pääkäyttäjänä. Työ vaatii huolellisuutta ja organisointikykyä. Ensisijaisesti työ on kuitenkin sosiaalista kanssakäymistä. Tässä työssä pitää tulla hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Pitää olla ulospäinsuuntautunut. Hakutoimistoon ottavat yhteyttä sekä opinto-ohjaajat että hakijat erilaisten kysymysten osalta. Tietoa vaihdetaan kasvotusten, puhelimitse ja sähköpostilla. Mirva on tavattavissa vuosittain myös Studia-messuilla ja opopäivillä. Mirva tuntee olevansa oikealla alalla. Joka aamu on kiva tulla töihin. Meillä on hyvä työyhteisö ja pidän työtehtävistäni. Työn parhaimmiksi puoliksi hän mainitsee monipuolisuuden ja sen, että hän pystyy omalla asiantuntemuksellaan auttamaan hakijoita päätöksenteossa. Koulutussuunnittelijan perheeseen kuuluu kaksi lasta ja aviomies, joiden parissa kuluu suurin osa vapaa-ajasta. Kesällä lasten kanssa myllätään puutarhassa ja talvisin Mirva viihtyy hiihtämässä. Arjen vastapainona toimii myös vuoden alussa aloitettu jooga. Liiketalouden liiton jäseneksi Mirva muistelee liittyneensä vuonna 1997 silloisen työkaverinsa suosituksesta. Liiketalouden liitto vastaa hänen koulutustaan, ja Mirva kokee liiton jäsenenä saaneensa hyviä alennuksia vakuutusmaksuista. Jäsenyys tekee olon turvallisemmaksi. Yt- neuvottelujakin on koettu, ja siksi on hyvä tietää, että tarvittaessa on liiton tuki takana. Mirva on suorittanut opintojen ohella erikoistumisopintoja Mikkelin ammattikorkeakoulussa, ja koulutussuunnittelijalla on vankka aikomus opiskella tulevaisuudessa vielä lisää. Mietin miten pystyisin kehittämään itseäni, ja minkälaisia opintoja voisin hyödyntää tässä työssä. Tällä hetkellä opinnot ovat kuitenkin jäähyllä, sillä pienet lapset kotona järjestävät riittävästi puuhaa työajan ulkopuolella. Merkittävimmistä asioista Mirvan elämässä ei ole epäselvyyttä. Perhe on suurin liikkeellepaneva voima. Ja se, että saan tehdä mieluisaa työtä. 20 LIIKETALOUS 21 LIIKETALOUS

12 NUORISOTYÖTTÖMYYS kalvaa Eurooppaa Teksti: Jaakko Haikonen ja Meiju Keksi (Alejandro Cercasin haastattelu) Kuvat: European Parliament, Audiovisual Services Euroopan unionin jäsenmaissa nuorisotyöttömyys on yleensä ollut noin kaksinkertainen yleiseen työttömyysasteeseen verrattuna. Vuoden 2009 talouskriisistä lähtien nuorisotyöttömyys on kuitenkin kasvanut yleistä työttömyysastetta nopeammin ja oli vuoden 2013 alussa oli 23,5 prosenttia. Joissakin jäsenmaissa nuorten työttömyysaste on yli 50 %. Työttömyyden lisäksi nuorten asemaa työmarkkinoilla heikentävät tilapäiset ja epävarmat työsuhteet jotka eivät tarjoa pitkän aikavälin tulevaisuuden näkymiä jonka varaan voi rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Euroopan talouskriisi ja suuri työttömyys johtavat usein myös vastentahtoiseen maastamuuttoon ja aiheuttaa aivovuotoa etenkin Etelä-Euroopan maissa. EU on nostanut taistelun nuorisotyöttömyyttä vastaan yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväkseen. Nuorisotyöttömyyden kimppuun käydään etenkin eurooppalaisen nuorisotakuun avulla. Toisaalta useat kriitikot epäilevät toimien tehokkuutta niin kauan kun Euroopan talouskasvu on heikkoa ja useissa jäsenmaissa leikataan julkisia menoja. Mitä Euroopan nuorisotyöttömyydelle tulisi tehdä? Kysymys nuorisotyöttömyyden tilanteen korjaamisesta on vaikea ja jakaa mielipiteitä. Seuraavassa oman vastauksensa antavat Nadia Hirsch, Inês Zuber, Elisabeth Schroedter, Ádám Kósa ja Aljeandro Cercas. Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän saksalainen Nadia Hirsch, Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän portugalilainen Inês Zuber sekä Vihreiden, Saksasta kotoisin oleva Elisabet Schroedter ovat Työllisyys ja sosiaaliasiat -valiokunnan varapuheenjohtajia. Euroopan kansanpuolueen unkarilainen Ádám Kósa ja espanjalainen,euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän Aljeandro Cercas ovat Työllisyys ja sosiaaliasioiden valiokunnan jäseniä. Jos kokonaisesta sukupolvesta merkittävä osa on työttömänä, asettaa tämä raskaan painolastin jäsenmaiden sosiaaliturvajärjestelmille. Nadia Hirsch. Münchenistä kotoisin oleva taloustiedettä ja psykologiaa opiskellut Nadia Hirsch on yksi FDP-puolueensa nouseva kyky. Saksalainen Cicero lehti nosti hänet syyskuun vaalitappion jälkeen puolueensa yhdeksi mahdolliseksi tulevaisuuden johtajaehdokkaaksi. Nadia Hirsch: Heinäkuussa EU jäsenmaat sopivat kuuden miljardin nuorisotakuusta nuorten aseman parantamiseksi. Tällaiset ratkaisut ovat kuitenkin vain lyhytaikaisia. Useat jäsenmaat ovat laiminlyöneet koulutuksensa ja työmarkkinoiden rakenteelliset uudistukset. Tästä johtuen nuorilla ei ole työmarkkinoilla vaadittavia taitoja tai työmarkkinat eivät pysty tarjoamaan heille heidän osaamistaan vastaavia töitä. Toisaalta useissa jäsenmaissa ei yksinkertaisesti ole työpaikkoja tarjolla tällä hetkellä. Onko joissakin jäsenmaissa toimia mistä muut voisivat ottaa oppia? Tutkimusten mukaan nuorten alhainen työttömyysaste korreloi ns. duaalimallin (jako ammatillisen ja lukiokoulutuksen sekä ammatillisen korkeakouluun ja yliopistokoulutukseen) kanssa. Sen avulla koulut voivat rakentaa tiiviit suhteet yritysmaailmaan ja yritykset usein pakkaavat työntekijöitä suoraan eri harjoitusohjelmien kautta. Mutta useissa maissa ei ole vastaavaa rakennetta ja yhteistyötä. Emme kuitenkaan voi ottaa suoraan yhden maan mallia ja viedä sitä toiseen jäsenmaahan. Mitä riskejä pitkään jatkuva korkea nuorisotyöttömyys tuo mukanaan? Nuorisotyöttömyys pitää sisällään suuren riskin yksilön lisäksi koko yhteiskunnalle. Jos EU ja sen jäsenmaat eivät nyt priorisoi tätä ongelmaa, seuraukset voivat olla katastrofaaliset. Jännitteet nuorten ja iäkkäiden kansalaisten, sekä työttömien ja työelämässä olevien välillä voivat lisääntyä merkittävästi. Lisäksi jos kokonaisesta sukupolvesta merkittävä osa on työttömänä, asettaa tämä raskaan painolastin jäsenmaiden sosiaaliturvajärjestelmille. Jotkut jäsenmaat tuskin kestäisivät tällaista taakkaa. Mutta budjettien muut leikkaukset vain vaikeuttavat kokonaistilannetta. Kuinka voimme vähentää noita riskejä? Työelämän ja koulutuksen paremmalla yhteistyöllä. Lisäksi koska nuorisotyöttömyys koskee koko EU:ta, tulee eri maiden työmarkkinapolitiikan pelaa paremmin yhteen ja viime käden tavoitteena tulee olla yhteinen EU:n kattavat työmarkkinat. Tulisiko työmarkkinoita vapauttaa? Mitä positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia tällä olisi? Tavoitteena tulee olla Euroopan kattavat yhteiset työmarkkinat. Joten jäsenmaiden tulisi helpottaa työmarkkinoille pääsyä jäsenmaiden välillä esimerkiksi tunnustamalla paremmin eri maiden koulutukselliset ja ammatilliset tutkinnot. Mutta työmarkkinoiden vapauttaminen ei saa tarkoittaa palkkaa ja erota käytännön yleistymistä. Yksi ongelma tällä hetkellä on, että nuorilla on epävarmat, määräaikaiset ja usein jopa laittomat työsuhteet ilman uskoa tulevaisuuteen. Euroopan yhteiset työmarkkinat tarjoaisivat heille paremmat mahdollisuudet. Saksaa on usein pidetty mallina muulle Euroopalle. Tulisiko muun Euroopan ottaa Saksasta mallia? Saksan kovat työmarkkinauudistukset, kuten Hartz -uudistukset, olivat tarpeellisia Saksassa silloin kuin ne tehtiin. Vaikkakin näitä uudistuksia pidetään nykyjään varsin onnistuneina, on mahdotonta sanoa onko näistä malliksi muille jäsenmaille. Mielestäni tarvitsemme lisää joustavuutta ja liikkuvuutta työmarkkinoille. Kuitenkin Saksan Hartz uudistusten tavoitteena ei ollut nuorten saaminen työmarkkinoille määräaikaisilla ja heikosti palkatuilla työsuhteilla (mini-jobs), enkä näe tätä ratkaisuna EU:n nuorisotyöttömyyteen. Ne voivat toimia vain väliaikaisia ratkaisuja, joiden jälkeen tulisi seurata vakituisemmat ja koulutusta vastaavat työpaikat. Évorasta Lissabonin läheltä kotoisin oleva sosiologiaa ja yhteiskuntasuunnittelua opiskellut Inês Zuber toimi Portugalin nuorisoasiain neuvoston hallituksen jäsenenä ennen valintaansa Euroopan parlamenttiin. Inês Zuber: Voisi kysyä mitä EU:n ei tulisi tehdä! Eli EU:n tulisi ensiksi pidättäytyä monista nykyisistä talouspoliittisista linjauksistaan kuten leikkauksista, kuten omassa maassani Portugalissa juuri nyt tapahtuu. Tällöin valtio ei voi lisätä talouskasvua ja työllisyyttä esimerkiksi lisäämällä julkisia investointeja. Euroopan unionin tulisikin lopettaa jäsenmaiden painostaminen leikkauksiin. Meidän tulisikin toimia kuten Saksa toisen maailmansodan jälkeen, eli lisätä julkisilla investoinneilla ostovoimaa ja työllisyyttä. Onko joissakin jäsenmaissa toimia mistä muut voisivat ottaa oppia? Pohjoismaissa joissa on vahva hyvinvointivaltion perinne, voidaan julkisilla investoinneilla pitää yllä työllisyyttä. Meillä Portugalissa ei ikävä kyllä ole ollut koskaan tällaista mahdollisuutta. Päinvastoin, emme olleet kyllin kilpailukykyisiä kun tulimme jäseniksi Euroopan unioniin eikä kotimarkkinamme kestänyt jäsenyyden mukanaan tuomaa kilpailua. Mitä mieltä olette Euroopan nuorisotakuusta? Mielestäni se on hyvä asia ja askel oikeaan suuntaan. Kuitenkaan emme voi ratkaista nuorisotyöttömyyttä nuorisotakuulla jos yleinen talouspolitiikka pysyy nykyisellään nuorisotakuulla luvattaisiin työpaikkoja, mutta samalla niitä tuhottaisiin leikkauspolitiikalla. Lisäksi nuorisotakuu tarvitsisi paljon enemmän rahaa. Tutkimusten mukaan ohjelma tarvitsisi 21 miljardia euroa kuuden miljardin sijasta, jotta sillä olisi merkittävä vaikutus nuorisotyöttömyyteen. Nuorisotakuun kautta syntyviä työsuhteita ei myöskään saa käyttää korvaamaan jo olemassa olevia työsuhteita. Tämä on vaarana nuorisotakuun tapaisissa ohjelmissa. Päinvastoin sen tulisi johtaa pidempiaikaisiin ja vakiintuneisiin työpaikkoihin siihen osallistuville nuorille. Mitä riskejä pitkään jatkuva korkea nuorisotyöttömyys tuo mukanaan? Omassa maassani olemme menettämässä yhden sukupolven joko työttömyyteen tai maastamuuttoon. Suuri nuorisotyöttömyys johtaa helposti myös rikollisuuteen tai rasismin kasvuun. Kuinka voimme vähentää noita riskejä? Ponnistelemalla saamaan nuorille lisää työpaikkoja paremman talouspolitiikan avulla. Ja meidän tulee olla valmiita aktivoimaan nuoria ihmisiä jotta he eivät syrjäydy yhteiskunnasta kokonaan. Tulisiko työmarkkinoita vapauttaa? Mitä positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia tällä olisi? Työmarkkinoiden vapauttamisella olemme jo heikentäneet työntekijöiden asemaa. Työntekijät ovat saavuttaneet minipalkan tai sosiaaliturvan pitkän ajan taistelulla! Työmarkkinoiden vapauttamisella veisimme vain pois nuo edut. Päinvastoin meidän tukisi taata työntekijöille turvaa ja oikeuksia. Oletteko tyytyväinen tämän parlamentin toimintaan nuorisotyöllisyyteen liittyen? Ongelma on, että parlamentti on asiassa ristiriitainen - samat henkilöt jotka ilmoittavat olevansa huolissaan nuorten työllisyydestä, toteuttavat politiikkaa joka on johtanut suureen nuorisotyöttömyyteen. En usko, että he eivät halua ratkaista ongelmaa, mutta heidän kannattamansa politiikka on johtamassa sosiaaliseen katastrofiin. Mitä seuraavan parlamentin tulisi tehdä? Seuraavan parlamentin tulisi pystyä muuttamaan poliittisia voimasuhteita siten, että ihmiset voisivat uskoa vaikuttavansa asioihin. Ongelma on myös sosialistien ja Euroopan kansanpuolueen jatkuva enemmistö jonka avulla he voivat jatkaa nykyistä linjaa. En usko että ilman muutosta parlamentin voimasuhteisiin politiikka tulee muuttumaan. Työmarkkinoiden vapauttamisella olemme jo heikentäneet työntekijöiden asemaa. Ines Zuber. 22 LIIKETALOUS 23 LIIKETALOUS

13 Dresdenissä syntynyt Schroedter kuuluu parlamentin kokeneeseen kaartiin oltuaan Euroopan parlamentin jäsen jo vuodesta Schroedter toimi vuodesta 1989 Itä-Saksaan poliittisia uudistuksia vaatineessa Neues Forum -liikkeessä. Cáceresista kotoisin oleva Cercas on istunut S&D:n edustajana Euroopan parlamentissa vuodesta 1999 lähtien. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti. Budapestissa lakimiehen koulutuksen saanut Ádám Kósa kuuluu maassa vallassa olevaan Fidez -puolueeseen. Ádám Kósa on parlamentin ensimmäinen kuuro ja käyttää viittomakieltä. Elisabeth Schroedter: Euroopan nuorisotakuu, jonka muuten me Vihreät saimme alulle, on tärkeä askel! Nuorten harjoitteluun ja koulutukseen tulisi investoida entistä enemmän ja nämä kulut tulisi tapahtua vaikka jäsenmaiden budjeteille asetettujen raamien ulkopuolella. Lisäksi EU voisi rahoittaa pahimpien nuorisotyöttömyys alueiden työharjoittelu ja koulutustoimintaa suoraan. Mutta koska nuorisopolitiikka on jäsenvaltioiden omalla vastuulla, tulee EU:n asettaa standardeja, joita se voi sitten vaatia jäsenvaltioiden siirtävän omaan lainsäädäntöönsä. Onko joissakin jäsenmaissa toimia mistä muut voisivat ottaa oppia? Nuorisotakuuhan tuli Pohjoismaisen esimerkin innoittamana. Saksalla on vahva koulutuksen duaalimallin perinne, joka osaltaan on johtanut työharjoittelun suureen merkitykseen. Mutta Saksallakin on toki omat ongelmansa, esimerkiksi koulunsa keskeyttäneiden suuri määrä Mitä riskejä pitkään jatkuva korkea nuorisotyöttömyys tuo mukanaan? Sillä on suuret taloudelliset vaikutukset olemme vaarassa menettää kokonaisen sukupolven! Pitkään työttömänä olevat nuoret menettävät myös taitotasoaan ja osaamistaan. Lisäksi syrjäytyvät nuoret kääntyvät myös helposti ääriasenteisiin jota me emme todellakaan tarvitse Euroopassa. Tulisiko työmarkkinoita vapauttaa? Mitä positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia tällä olisi? Minun mielestäni työmarkkinoiden vapauttaminen ei ole ratkaisu. Toki maissa joissa on vahva ay-liike voi toteuttaa niin kutsuttua Flexicurity politiikkaa, kuten Tanskassa tehtiin. Eli yhdistää joustavuus tietyn sosiaaliturvan kanssa. Saksassa meillä on toki alhainen työttömyys, mutta samalla teollisuusmaiden suurin hyvin huonosti palkattujen osuus työvoimasta. Itse en usko nuorten alipalkattuihin töihin tai pätkätöihin. Koska nuorten koulutus ja osaaminen ovat usein hyvällä tasolla, heillä tulisi olla myös samat ehdot kuin muilla. Oletteko tyytyväinen tämän parlamentin toimintaan nuorisotyöllisyyteen liittyen ja mitä seuraavan parlamentin tulisi tehdä? Tämä parlamentti on saanut aikaan nuorisotakuun ja seuraavan tulisi jatkaa työharjoittelun laatukysymyksiin liittyvissä asioissa. Mutta kaikki sosiaalisiin kysymyksiin liittyvät EU tason asiat vaativat paljon ponnistelua jotta ne saadaan jäsenmaissa voimaan. Jotkut esittävät työvoiman liikkuvuuden lisäämisen ratkaisevan ongelmia, mutta mielestäni liikkuvuus koskee lähinnä koulutettuja nuoria. Se on toki hyvä asia sinänsä, mutta juuri vähän koulutetut nuoret ovat pahimmassa pulassa. Alejandro Cercas: EU on puhunut jo kuusi kuukautta siitä, että on siirryttävä sanoista tekoihin. Nuorille ei ole luvassa minkäänlaista apua, ellei riittäviä varoja saada kasaan. Suunniteltu rahoitus, kuusi miljardia, on tarkoitettu viidelle vuodelle, mikä on naurettavaa! Ongelmissa olevat jäsenmaat tarvitsevat paljon selvempää tukea. EU-tasolla ei puhuta enää eurooppalaisesta nuorisotakuusta, vaan nuorisotakuusta. Sana eurooppalainen on hävitetty ja samalla yhteinen eurooppalainen vastuu on poistettu. Kuinka Kreikka, Portugali ja Espanja, joilla ei ole tarvittavia resursseja, voivat auttaa nuorisoa? Positiivista on, että EU:n nuorisostrategia on luomassa tietynlaista dynamiikkaa Etelä-Euroopassa, joka saattaa muuttaa kriisimaiden politiikkaa parempaan suuntaan. Mitä konkreettista asian eteen voitaisiin tehdä? EU:n tulisi siirtyä ideasta, jossa se käsitetään vain markkina-alueena, ideaan yhteisöstä. EU:n tulisi vaihtaa talouspolitiikkaa ja tehdä ohjelma talouden uudelleenaktivoimiseksi. Ellei unionissa ole töitä muille, miten voidaan olettaa, että töitä löytyy nuorille? Olli Rehn, jolla on suuri vastuu säästöpolitiikasta, tukehduttaa Etelä- Euroopan maat julkiselle ja yksityiselle sektorille annetuilla kauheilla ehdoilla. Säästöpolitiikkaa on tarpeellista jatkaa, mutta sen rinnalle tarvitaan uudelleenaktivointia. Säästötoimet yksin ovat tappamassa talouden Etelä-Euroopassa. Tappamalla talouden, ne tapaavat myös nuorten mahdollisuudet työhön. Onko joissakin jäsenmaissa toimittu tavoilla, joista muut voisivat ottaa mallia? Pohjoismaisissa malleissa on hyviä elementtejä. Suomella on hyvä ohjelma, jossa ongelmia ei jätetä sen varaan, että markkinat yksin korjaisivat ne. Ongelma on, että näitä malleja ei voida mekaanisesti kopioida Etelä-Euroopan maihin, joissa ei ole riittäviä resursseja niiden toteuttamiseen. Mitä riskejä pitkään jatkuva korkea nuorisotyöttömyys tuo mukanaan Eurooppaan? Olemme astumassa ruutitynnyriin. Kyse ei ole vain henkilökohtaisista draamoista, jotka koskettavat lukemattomia perheitä, vaan myös yhteiskunnasta, joka on tuhoutumassa. Ihmiset eivät enää usko politiikkaan, instituutioihin tai ammattiliittoihin, vaan tarttuvat ääriliikkeisiin; oikeistolaisiin, vasemmistolaisiin tai nationalistisiin, kuten Espanjassa. Demokratia on kärsinyt suunnattomasti nuorten keskuudessa. Esimerkiksi Espanja, joka oli ennen hyvin Eurooppa-myönteinen, on kääntämässä kelkkaansa. Espanjalaiset kokevat, että Brysselin politiikka auttaa pankkeja, mutta ei ihmisiä. Mitä Espanjassa pitäisi tehdä, jotta nuorisotyöttömyyttä voitaisiin vähentää? Espanjasta puuttuu luottoa, joka luo pohjan kaikelle muulle. Meidän on uudelleenrakennettava luottomekanismi, se on kiireellisintä. Espanja ei ole täydellinen katastrofi, sillä on paljon kapasiteettia: muun muassa vahva teollisuus ja turismisektori, mutta siltä puuttuu luottoa. Leikkaukset ovat tarpeellisia tietyillä alueilla, mutta samaan aikaan on tärkeää tehdä uusia aloitteita. Julkiset kulut ovat toki Rehnin ohjeiden myötä vähentyneet, mutta niin ovat myös tulot, joten alijäämä ei korjaannu. Tulisiko työmarkkinat vapauttaa? Se on jo tehty. Esimerkiksi Espanjassa työmarkkinoiden joustavuus on tarkoittanut muun muassa sitä, että ihmisiä on entistä helpompi heittää kadulle. Nyt lähtöpassit voidaan antaa myös, jos tuoton ajatellaan laskevan, ei ainoastaan, kun yritys on todella häviöllä. Kaikenlaisten työsopimusten kirjoittaminen on myös sallittua. Luvattujen työpaikkojen sijaan Espanjassa on miljoona työpaikkaa vähemmän ja työttömyys nousee koko ajan. Mitä istuva parlamentti on tehnyt nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi? Kolme vuotta sitten komissio ei halunnut kuulla puhuttavankaan nuorisotyöttömyydestä. Kaikki siihen liittyvät aloitteet ja ideat ovat lähtöisin parlamentista. Näitä aloitteita on supistettu suuresti komission ja neuvoston toimesta. Suurin vastuu tästä on neuvostolla, jota komissio ei uhmaa. Seuraavalle parlamentille jää paljon tehtävää? Euroopan on päätettävä seuraavien viiden vuoden aikana haluaako se mennä eteenpäin vai taaksepäin, haluaako se palata nationalistiseen malliin, jossa jokainen maa on vastuussa itsestään ja selviämisestään. Meneillään oleva kriisi on kuitenkin globaalien ilmiöiden, kuten maailmanlaajuisen finanssipolitiikan ja teknologisen muutoksen etc. seurausta. Haluammeko siis koettaa kilpailla yksin Kiinaa ja Intiaa vastaan, vai rakentaa Euroopan, jolla on käytössään todellisia instrumentteja kriisitilanteissa? Esimerkiksi Espanjassa työmarkkinoiden joustavuus on tarkoittanut mm. sitä, että ihmisiä on entistä helpompi heittää kadulle. Alejandro Cercas. Ádám Kósa: EU:n tulisi merkittävästi investoida alle 30-vuotiaisiin vähentääkseen nuorisotyöttömyyttä. Komission vuonna 2012 hyväksymä nuorisopaketti ja sen mukana nyt tuleva nuorisotakuu ovat askeleita oikeaan suuntaan mutta lisää tarvitaan. Onko joissakin jäsenmaissa toimia mistä muut voisivat ottaa oppia? Nuorisotakuu perustuu pitkälti Tanskan ja Suomen kokemuksiin siitä, joten voidaan sanoa että joistakin jäsenmaista otetaan jo oppia. EU:n tulee kunnioittaa kuitenkin jäsenmaidensa omia työmarkkinoita, joten EU tason säädökset eivät ole ainoa tai paras keino nuorisotyöttömyyttä vastaan. Jäsenmaat itse voivat olla aloitteellisia asiassa. Onko nuorisotyöttömyys suuri ongelma omassa maassasi Unkarissa? Eurostatin mukaan nuorisotyöttömyys Unkarissa on nyt noin 28 %. Se on EU:n keskitasoa korkeampi mutta ei kuitenkaan pahimpien joukossa. Mitä toimia Unkarissa on tehty nuorisotyöttömyyttä vastaan? Unkarin hallitus on aloittanut ohjelman jolla se tukee nuorten yrittäjyyttä yhdessä EU:n kanssa. Lisäksi meillä jälleen yhteistyössä EU:n kanssa tuetaan harjoitusohjelman avulla siirtymistä ammattikoulutuksesta työelämään. Mitä riskejä pitkään jatkuva korkea nuorisotyöttömyys tuo mukanaan? Korkean nuorisotyöttömyyden tuomat ongelmat ovat taloudellisia ja sosiaalisia. Sosiaalisella puolella se aiheuttaa syviä jakolinjoja yhteiskunnassa, esimerkiksi sukupolvien välille. Taloudellisella puolella se aiheuttaa tulomenetyksiä suoraan yksilölle ja yhteiskunnalle, mutta myös heikentää nuorten osaamista pidemmällä aikavälillä. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen tulisi ottaa huomioon monissa poliittisissa päätöksissä, mutta tärkeintä olisi keskittyä kehittämään koulutusta, erityisesti ammatillista koulutusta ja työharjoitteluohjelmia, sekä vähentää koulunsa keskeyttäneiden määrää. Tulisiko työmarkkinoita vapauttaa? Mitä positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia tällä olisi? Sisämarkkinat on jo monessa mielessä vapautettu. Tavaroiden, pääoman, työntekijöiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus ovat EU:n aikaansaannoksia. Mielestäni EU on kulkemassa oikeaan suuntaan nuorten työntekijöiden tukemisessa ja nuorisotyöttömyyden vähentämisessä. Kuitenkaan emme saa toimia väärien toiveiden varassa ja asioiden toimeenpanoon käytännössä tulee panostaa entistä enemmän. 24 LIIKETALOUS 25 LIIKETALOUS

14 JATTK-TYÖTTÖMYYSKASSA JATTK TIEDOTTAA KESKEISIMMÄT MUUTOKSET ANSIOPÄIVÄRAHASSA ALKAEN Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan sääntöjen mukaan. Myös muut edellytykset, esimerkiksi työvoimapoliittiset edellytykset, tulee täyttyä. Työssäoloehto lyheni Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut jäsenyysaikana 26 kalenteriviikkoa palkkatyössä, jossa työaika on kunakin kalenteriviikkona ollut vähintään 18 tuntia. Työn ei tarvitse olla yhdenjaksoista, vaan työssäoloehtoa kerryttäviä viikkoja voi kerätä välittömästi työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumista edeltäneen 28 kuukauden mittaisen tarkastelujakson aikana. Työssäoloehdon voimassaolo päättyy, kun henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syytä. Saadakseen jälleen päivärahaa, henkilön on poissaolon jälkeen täytettävä työssäoloehto. Oikeus ansiopäivärahaan Oikeus ansiopäivärahaan työttömyyden ajalta on työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) ilmoittaneella henkilöllä, joka on täyttänyt työttömyyskassan jäsenyys- ja työssäoloehdon. Tämän lisäksi edellytetään, että henkilö on vuotias. Lomautustilanteessa voidaan maksaa ansiopäivärahaa myös vuotiaalle. Päivärahaan voi olla oikeus, jos henkilö on kokonaan työtön, lomautettu kokonaan tai osa-aikaisesti, työnantajan aloitteesta osaaikatyötä tekevä tai sivutoiminen yrittäjä. Ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna, jos henkilö on työllistynyt osittain. Henkilön on heti työttömäksi jäätyään ilmoittauduttava työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto). Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti tai käymällä TE-toimistossa viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Tietoa työnhakijaksi ilmoittautumisesta saa työvoimahallinnon verkkopalvelusta osoitteesta www. te-palvelut.fi. Sähköisen ilmoittautumisen jälkeen henkilön tulee pääsääntöisesti käydä henkilökohtaisesti työ- ja elinkeinotoimistossa. Asioidessaan ensimmäistä kertaa TE-toimistossa, henkilön kannattaa ottaa mukaan alkuperäiset työ- ja koulutodistukset. TEtoimistossa käyntien suhteen on noudatettava toimiston antamia ohjeita. Työttömyysetuutta maksetaan vain siltä ajalta, kun henkilön työnhaku on voimassa TE-toimistossa. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työttömyyskassalle kassaa sitovan lausunnon työnhakijan työvoimapoliittisten edellytysten täyttymisestä. Omavastuuaika lyheni Omavastuuaika lyheni seitsemästä arkipäivästä (ma-pe) viiteen arkipäivään. Omavastuuaika asetetaan työttömyyden alkaessa enintään kerran vuodessa. Siltä ajalta ei makseta etuutta. Ansiopäivärahan määrä lasketaan enintään kerran vuodessa Ansiopäivärahan määrä lasketaan työttömyyttä edeltäneiden ansioiden perusteella työttömyyden alkaessa. Päiväraha lasketaan myös silloin, kun 26 viikon työssäoloehto täyttyy uudelleen esimerkiksi osa-aikatyön, lomautusjaksojen välisen työn tai määräaikaisen työsuhteen perusteella. Työhistoria ja kieltäytyminen työllistymistä edistävästä palvelusta vaikuttavat ansio-osan enimmäismaksuaikaan. Ansio-osan 500 päivän enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää, jos henkilöllä on alle kolmen vuoden työhistoria. Enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää myös silloin, jos henkilö kieltäytyy ensimmäisen 250 työttömyyspäivärahapäivän aikana työllistymistä edistävistä palveluista tai keskeyttää palvelun. Vähennystä ei tehdä palvelusta kieltäytymisen ja palvelun keskeyttämisen perusteella, jos henkilö osallistuu palveluun 250 ensimmäisen työttömyyspäivärahapäivän aikana vähintään 40 päivän ajan ja saa tältä ajalta korotettua ansio-osaa. Silloin kun ansio-osan enimmäismaksuaikaa on lyhennetty, työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahan peruspäivärahan suuruisena viimeisen 100 tai 200 päivän ajalta. Muutos koskee niitä henkilöitä, joiden päivärahan maksamisen enimmäismaksuaika alkaa lakimuutoksen jälkeen. Työtulojen suojaosa 300 euroa Ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna, jos henkilö työllistyy osittain. Työtön voi ansaita enintään 300 euroa kuukaudessa ilman, että tulolla on vaikutusta päivärahan määrään. Korotusosat Ansiopäiväraha voidaan maksaa korkeammalla tasolla, jos henkilölle on kertynyt riittävä työhistoria tai jos hän osallistuu työllistymistä edistävään palveluun. Palvelusta pitää sopia työllistymissuunnitelmassa. Lakimuutosten myötä työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettava muutosturvan ansio-osa poistui ja korotetun ansio-osan taso nostettiin muutosturvan ansio-osan tasolle. Palvelujen ajalta maksetaan korotettua ansio-osaa enintään 200 päivän ajan. Kahdenkymmenen vuoden työhistorian perusteella voidaan maksaa korotettua ansio-osaa enintään 90 päivän ajan aikaisemman 100 päivän sijasta. Lisäpäiväoikeuden ikäraja nousi Ikääntyville pitkäaikaistyöttömille voidaan maksaa ansiopäivärahaa 500 päivän enimmäisajan jälkeen lisäpäivinä sen kalenterikuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 65 vuotta. Lisäpäiväoikeuden ikäraja on jatkossa 61 vuotta niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat syntyneet vuonna 1957 tai sen jälkeen. Vuosina syntyneillä ikäraja on edelleen 59 vuotta ja vuosina syntyneillä 60 vuotta. Lisäpäiväoikeuden saaminen edellyttää, että henkilö ehtii täyttää mainitun iän ennen kuin 500 päivän enimmäisaika on täynnä. Lisäksi ansiopäivärahan maksaminen lisäpäiviltä edellyttää, että henkilö on työskennellyt vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Päivärahan hakeminen Ansiopäivärahaa haetaan työttömyyskassalta (JATTK-työttömyyskassa). Hakemus on toimitettava kassalle kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä, kun oikeus etuuteen syntyy. Päivärahahakemus tulee täyttää huolellisesti, ja liitteeksi tulee hankkia tarvittavat asiakirjat. Etuutta haetaan jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden jaksoissa. Ensimmäisen hakemuksen voi toimittaa 2 3 kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. Ensi- ja jatkohakemuksen voi täyttää sähköisesti kassan kotisivulta löytyvästä easiointi-kohdasta tai tulostaa lomakkeen kotisivuilla olevasta linkistä Lomakkeet tai osoitteesta tyj.fi. Hakemuslomakkeita saa myös TE-toimistosta. Ohjeita etuuden hakemiseen löytää kassan verkkosivuilta jattk.fi ja osoitteesta tyj.fi. Vuorottelukorvaus Vuorottelukorvausta maksetaan vuorotteluvapaan ajalta. Sen suuruus on 70 % tai jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta eläkkeeseen oikeuttavaa työhistoriaa ennen vuorotteluvapaan alkamista 80 % siitä työttömyyspäivärahasta ilman lapsikorotusta, johon työntekijällä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Vuorottelukorvauksen suuruutta laskettaessa ei oteta huomioon korotusosia eikä 300 euron suojaosaa. Vuorottelukorvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vähintään 52 viikon ajalta vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta. Hakemus vuorottelukorvauksen maksamiseksi tulee toimittaa kassalle kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä, kun oikeus etuuteen syntyy. JATTK-työttömyyskassan yhteystiedot ja palveluajat: puhelinpalvelu: maanantai torstai klo 9:00 11:30 (poikkeuksia loma-aikoina) toimisto: JATTK-työttömyyskassa Pasilanraitio 9 B, Helsinki puh LIIKETALOUS 27 LIIKETALOUS

15 [Osaaja 2014] Osaaja seminaari Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Seminaarin kaikille liiketalouden osaajille järjestää Liiketalouden Liitto LTA. VUODEN NUORI MERKONOMI Liiketalouden osaaja 2014 Osaajat lavalla: André Noël Chaker Vuoden puhujaksikin valittu businessosaaja, joka on nähnyt Suomessa ainekset ihanuuksien ihmemaahan. Veikkauksen toimitusjohtajan Senior Advisor Kirjailija Urheilulobbari Artisti Juha Isosuo Hämeenlinnan kaupunginisä, joka on vahvasti vaikuttanut Hämeenlinnan tulevan maamerkin, moottoritien katteen valmistumiseen. Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja 30-vuoden kokemus julkishallinnosta, organisaatiojärjestelyistä, kuntaliitoksesta ja kuntakonsernin toiminnasta Amin Asikainen Tähtienkin kanssa tanssinut ex-ammattinyrkkeilijä, nykyinen poliitikko ja valmentaja, joka tietää, miten positiivisesti urheilu vaikuttaa ihmiseen. Veeti Kallio Karismaattinen artisti ja motskariukko, muun muassa tötteröpäistä tuttu, suomalaisen musiikkiviihteen ikoni. Tatuointi- ja laulutaiteilija Totuuden ja onnen ystävä Näyttelijä, säveltäjä ja sanoittaja Hale Okkonen Someasioinnin uranuurtaja, jonka mukaan sosiaalisessa mediassakin voi navigoida hallitusti, vaikka virtaa ei kokonaan voi kontrolloida. Vastaa TeliaSoneran sosiaalisen median asiakaspalvelutoiminnan kehittämisestä Entinen valmentaja ja kouluttaja Suhtautuu intohimoisesti someen Jarno Limnéll Turvallisuus- ja kyberasiantuntija, jonka elämänfilosofiaan kuuluu, että ihminen pystyy juuri siihen, mihin uskoo pystyvänsä. Liiketalouden Liitto LTA ry, Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto KOEL ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Opetushallitus järjestävät toista kertaa nuorille liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittaneille opiskelijoille suunnatun kilpailun. Ensimmäinen Vuoden Nuori Merkonomi valittiin vuonna 2013 valmistuneiden opiskelijoiden joukosta. Innokkaan vastaanoton saanut kilpailu järjestetään nyt siis toista kertaa ja sen tavoitteena on kannustaa opiskelijoita osaamisensa monipuolisessa kehittämisessä, tehdä näkyväksi merkonomien huippuosaamista ja näin ylläpitää ja kehittää merkonomien arvostusta liiketalouden osaajina. Kirkkonummen kunnanvaltuutettu Entinen nyrkkeilijä ja ammattilaisten keskisarjan Euroopan mestari Stonesoftin kyberturvallisuusjohtaja Sotatieteiden tohtori Luennoitsija Kirjailija Tilaisuuden juontaa Harri Oikka Ojanperä. Seminaarin hinta on 272 sis.alv (LTA:n jäsenille 186 sis.alv) sisältäen aamupalan, buffet-lounaan ja iltapäiväkahvit. Ilmoittaudu ja hae lisätietoa: osaaja2014.fi / #Osaaja2014 KILPAILUN SÄÄNNÖT: Osallistujat Kilpailuun voivat osallistua välisenä aikana opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta valmistuneet merkonomit. Arviointikriteerit 1. Menestyminen opinnoissa 2. Opiskelun aikana osoitettu ammatillinen kasvu 3. Menestyminen ammattiosaamisen näytöissä 4. Yhteistyötaidot 5. Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Ohjeet Liiketalouden opettajat valitsevat liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Nuoreksi Merkonomiksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään huolellisesti täytetty kilpailulomake, jolla osoitetaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin mukaisin perusteluin. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida arvostella ja pisteet jäävät tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi liitetään kopiot ammattiosaamisen näyttöjen arvioinneista ja opintosuoritusotteesta. Mukaan voi liittää myös opiskelijaa ohjanneen opettajan/työpaikkaohjaajan lausunnon tai muita vastaavia, osaamista osoittavia dokumentteja. Liitteet on mainittava lomakkeessa. Kilpailun kulku ja aikataulu 1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa mennessä Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2 krs., Helsinki tai sähköpostilla valo@liiketaloudenliitto.fi. 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista helmikuun 2015 loppuun mennessä. 3. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään huhti-toukokuussa Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla. Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan 300 euron apurahoin. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille luovutetaan kunniakirjat. Liiketalouden perustutkinto, merkonomi antaa valmiudet laajaan kirjoon eri ammatteja niin yksityisellä yrityssektorilla, julkishallinnossa kuin järjestöissäkin. Merkonomitutkinto on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Vuoden Nuoren Merkonomin valitsemisella halutaan palkita aktiivisia, vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä opiskelijoita saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. TERVETULOA KILPAILEMAAN! 28 LIIKETALOUS 29 LIIKETALOUS

16 RYHMÄDYNAMIIKKA Työpaikalla Teksti: Sonja Vainio Maanantaiaamun tiimipalaveri keskiverto työpaikalla: tiimin esimies puhuu, muutama kuuntelee, osa näpertelee puhelimensa kanssa, yksi poistuu puhumaan puhelua ja kaksi tiimin jäsentä supisee keskenään. Tehokasta työskentelyäkö? Tämä on tuttu tilanne monille. Mitä tiimipalaverissa todellisuudessa oli käynnissä? Harva työ on jatkuvasti yksin tehtävää työtä. Useimmiten työskentelemme osan ajasta toisten kanssa erilaisissa ryhmissä tai tiimeissä. Ryhmädynamiikka sanelee, miten hyvin tai huonosti ryhmä toimii. Mikä määrittää ryhmän tai tiimin? Kun enemmän kuin 2 ihmistä tekee yhdessä töitä, on muodostunut ryhmä. Ryhmät voivat olla isoja tai pieniä, ne voivat tavata päivittäin tai kerran kuukaudessa. Jokainen meistä on kuulunut tai kuuluu parhaillaan joihinkin ryhmiin ja jokaisella meistä on erilaisia kokemuksia ryhmätyöstä. On työpaikkoja, joissa tiimityö sujuu helposti ja ryhmä työskentelee tehokkaasti. On myös työpaikkoja, joissa tiimityö on vaikeaa, tieto ei kulje ja asioita ei saada vietyä eteenpäin. Mistä nämä erot sitten johtuvat? Historiaa Sosiaalipsykologi Kurt Lewin on lanseerannut termin "ryhmädynamiikka" luvulla. Lewin huomasi tutkimustensa pohjalta, että ihmiset ottavat tietynlaisia rooleja ja tietynlaiset käyttäytymismallit ovat vallalla ryhmässä. Ryhmädynamiikka kuvaa ryhmän eri vaiheita ja ryhmän jäsenten käyttäytymistä. Vuonna 1965 psykologi Bruce Tuckman julkaisi tutkimuksensa pohjalta ryhmän kehitysvaiheet. Seuraavat vaiheet ovat löydettävissä ryhmien muodostumisessa: 1. Muotoutumisvaihe 2. Kuohuntavaihe 3. Normien luominen 4. Toteuttamisvaihe 5. Ryhmän päättäminen Kaikki vaiheet eivät aina toteudu järjestyksessä. Jokin ryhmä saattaa juuttua kuohuntavaiheeseen eikä koskaan pääse kunnolla eteenpäin normien luomiseen tai toteuttamisvaiheeseen. Yllä kuvattu tiimi oli juuttunut kuohuntavaiheeseen. Kuohuntavaihe on kuormittava kaikille sen jäsenille ja paljon työaikaa ja energiaa valuu hukkaan. Ryhmän kehitysvaiheet 1. MUODOSTUSVAIHE: MUOTOUTUVA RYHMÄ Tässä vaiheessa ominaista on että tunnustellaan millaisia muut ryhmän jäsenet ovat, aluksi ollaan hieman varovaisia viestinnässä, arvioidaan muita ja mietitään omaan roolia ryhmässä. Myös jokaisen aiemmat kokemukset erilaisista ryhmistä vaikuttavat taustalla. 2. KUOHUNTAVAIHE: RAKENTUVA RYHMÄ Ryhmä etenee kuohuntavaiheeseen, kun sen jäsenten vuorovaikutus lisääntyy. Ryhdytään testaamaan muita, voi syntyä konflikteja ja kuppikuntia. Tyytymättömyys ryhmään ja ryhmän vetäjään on yleistä. 3. YHDENMUKAISUUSVAIHE: NORMIEN LUOMINEN Pelisäännöt selkiytyvät ja ryhmän jäsenten välinen epäluottamus alkaa vähentyä. Yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyy. Toiminta alkaa olla tavoitteellista. 4. TOTEUTTAMISVAIHE: SAADAAN PÄÄTÖKSIÄ AIKAISEKSI Ryhmä toimii hyvin kokonaisuutena. Ristiriitatilanteet saadaan ratkaistua, päätökset tehdään yhdessä ja kaikkien työpanosta hyödynnetään. Ryhmä on aktiivinen ja itsenäisesti toimiva. 5. LOPETUS: HAJOAVA RYHMÄ Kun ryhmä on saavuttanut tavoitteensa lopettaa ryhmä toimintansa. Seuraa haikeutta tai helpotusta, ryhmästä ei ehkä haluta luopua. Tässä vaiheessa on hyvä tehdä selkeäksi se, että ryhmän toiminta päättyy. Hyvä keino on juhlistaa ryhmän aikaansaannoksia ja antaa tilaa ryhmän jäsenien erilaisille tunteille. Miten omalla toiminnalla voi edistää ryhmän toimintaa? Miten kuohuntavaiheesta päästään eteenpäin normien luomiseen ja toteuttamisvaiheeseen? Osaatko itse tunnistaa missä ryhmäytymisen vaiheessa sinun tiimisi toimii? Millä keinoilla voit itse edesauttaa tiimiäsi pääsemään sujuvasti eteenpäin ja toteuttamisvaiheeseen? Jokainen ryhmän jäsen vaikuttaa omalta osaltaan ryhmän dynamiikkaan. Toki myös tiimin vetäjältä tarvitaan tukea ja kannustusta, jotta ryhmäytyminen etenee hyvin. Millaisen roolin sinä yleensä otat ryhmässä? Oletko sivustakatsoja, analysoija, käynnistäjä, dominoija, toimeenpanija vai vapaamatkustaja? Jokaisen rooli on merkityksellinen. Ota vastuu omasta panoksestasi Hyvin toimivassa ryhmässä jokainen ryhmän jäsen ottaa vastuuta. Kaikkia ryhmän jäseniä kuunnellaan ja rohkaistaan osallistumaan. Ryhmässä pyritään kaikkia tyydyttäviin ratkaisuihin sekä yksimielisyyteen. Hyvin toimivassa ryhmässä kehitetään toimintatapoja ja vuorovaikutus on avointa, sitoudutaan yhteisiin tavoitteisiin ja pelisääntöihin. Pyritään ymmärtämään ryhmän jäseniä ja rooleja. Ryhmässä annetaan ja vastaanotetaan palautetta rakentavasti. Ryhmäytyminen käynnistyy uudestaan ja uudestaan Yrityksissä ei välttämättä ymmärretä sitä, että ryhmäytyminen käynnistyy aina uudestaan, kun yritykseen tulee uusi työntekijä tai tiimin kokoonpano jollakin tavalla muuttuu. Työntekijät väsyvät, jos yritykseen palkataan jatkuvasti uusia työntekijöitä tai vaihtoehtoisesti jos yrityksestä joudutaan usein irtisanomaan työntekijöitä. Vakiintunut ryhmä Sanotaan, että jatkuva muutos kuuluu työelämään. Olisi kuitenkin hyvä miettiä, kannattaako pyrkiä siihen, että henkilöstön määrä vakiintuu. Silloin kun työsuhteet kestävät pidempään, rauhoittuu tilanne työpaikalla ja ryhmät pääsevät toimimaan tehokkaasti. Tutkimusten mukaan toteuttamisvaiheeseen edennyt tiimi työskentelee kaksi kertaa luovemmin kuin kuohuntavaiheeseen jumittunut tiimi. Hienot keksinnöt Vastuullisella asenteella pääsee pitkälle. Jos päätät ottaa aktiivisen roolin ryhmässä, edistät omalta osaltasi ryhmän tehokasta toimintaa. Kun ryhmänne toimii hyvin, pääset sinäkin nauttimaan työn hedelmistä. Monet upeat keksinnöt on kehitetty tehokkaasti toimivissa tiimeissä. Kun ilmapiiri on avoin ja rakentava, voivat kaikenlaiset ideat, jopa ne hulluimmat, kehittyä hienoiksi tuotteiksi tai palveluiksi. Suosittelukampanja Liiketalouden Liitto on liiketalouden osaajien oma yhteisö. Liiton jäsenyydestä on iloa ja hyötyä monissa työelämän tilanteissa: LTA:sta saa henkilökohtaisen ja asiantuntevan työsuhdeneuvonnan, kattavan oikeusturvavakuutuksen, edunvalvonnan ja työttömyysturvan sekä jäsenedut - järkevään hintaan. Suosittele Liiketalouden Liiton jäsenyyttä työkaverille, ystävälle tai tuttavalle. LTA :han voivat liittyä kaikki, jotka ovat suorittaneet liiketalouden tutkinnon (aina merkonomista ja datanomista tradenomiin ja kauppatieteen maisteriin) ja/tai henkilöt, jotka työskentelevät liiketalouden alan tehtävissä. Jäsenkuntamme edustaakin siten laajaa kirjoa suomalaisista. Kun tuttavasi liittyy Liiketalouden Liiton jäseneksi ja on maksanut jäsenmaksunsa vuodelle 2014, saatte molemmat kahdenkymmenen euron (20 ) arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Suosittelija saa lahjakortin suosittelun kautta liittyneistä varsinaisista jäsenistä seuraavasti: 1-3 liittynyttä uutta jäsentä = 20 euron lahjakortti jokaisesta liittyneestä jäsenestä 4-5 liittynyttä jäsentä = 50 euron lahjakortti 4. ja 5. liittyneestä jäsenestä yli 6 liittynyttä jäsentä = 200 euron lahjakortti yli 10 liittynyttä jäsentä = 400 euron lahjakortti Suosittelun kautta liittyneet, uudet jäsenet saavat aina 20 euron lahjakortin. Kampanja on voimassa ja siihen voivat osallistua kaikki Liiketalouden Liitto LTA :n varsinaiset jäsenet. 30 LIIKETALOUS 31 LIIKETALOUS

17 Terveys Osasairauspäiväraha perustuu vapaaehtoisuuteen Vuodesta 2007 asti on ollut mahdollista myöntää ns. osasairauspäivärahaa työkyvyttömälle työntekijälle tai yrittäjälle, joka palaa sairauspoissaolon jälkeen työhön osa-aikaisesti. Osasairauspäiväraha perustuu vapaaehtoisuuteen. Aloite järjestelyyn voi tulla työntekijältä, työterveyslääkäriltä tai työnantajalta. Vuoden 2014 alusta voimaan tulleella lainmuutoksella päivärahakauden enimmäismäärää nostettiin kahdella kuukaudella, 72 arkipäivästä 120 arkipäivään. Yhteensä osasairauspäivärahaa voidaan maksaa viideltä kuukaudelta. Määräajaksi lyhempi työaika Käytännössä työhön paluu toteutetaan sopimalla määräaikaiseksi normaalista lyhyemmästä työajasta lyhentämällä työaikaa tilanteesta riippuen %. Avainasemassa osasairauspäivärahan myöntämisessä on työterveyshuollon, työntekijän ja työnantajan tavoitteellinen yhteistyö, jolla Työhön paluuseen KANNUSTETAAN Lainsäädännön rajoituksia sairauslomalta töihin paluuseen puretaan pikkuhiljaa. Vuoden alusta alkaen osasairauspäivärahaa voidaan maksaa 120 arkipäivää entisen 72 päivän sijasta. Kataisen hallituksen yhtenä tavoitteena on saada työllisyysaste nostemaan sekä pidentää työuria. Koska työkyvyttömyys on selkeä yksittäinen työuraa lyhentävä tekijä, sairauslomalta työhön paluuseen halutaan kannustaa. Yhdistys Jäsenasiat työntekijän työhön paluuta tuetaan. Arvio työntekijän työkyvystä kirjataan lääkärin laatimaan B-lääkärinlausuntoon. Se toimitetaan edelleen Kelalle päivärahahakemuksen käsittelyä varten. Kokemukset pääosin hyviä Käytännön kokemukset osasairauspäivärahasta vaihtelevat, mutta ovat valtaosin positiivisia. Osasairauspäivärahan käyttö on tosin jäänyt odotettua alhaisemmaksi. Tämä johtunee osittain tietämättömyydestä ja turhista ennakkoasenteista. Sairauspoissaolot ovat työntekijän ja työnantajan välisessä kanssakäymisessä niin herkkä alue, että aloite osasairauspäivärahan käyttömahdollisuudesta tulisi tulla terveydenhuollon ammattilaisilta. Lisätietoja Liiton toimistosta, puh tai Lue lisää netistä: Kela: osasairauspäiväraha Finlex: osasairauspäiväraha (HE 128/2013) HYVINKÄÄ TIEDOTTAA Pe 4.4. klo hohtokeilausta, Hyvinkään keilahalli. Omavastuu 5. Ilmoittautumiset 2.4. mennessä Eeva-Liisalle p Lämpimästi tervetuloa! Pe klo 19 Riihimäen Teatteri Melomista -esitys. Omavastuu 12. Ilmoittautumiset 4.4. mennessä Tarjalle p Lämpimästi tervetuloa! KÄYTÄ JA NAUTI PYSYVÄ JÄSENETUSI! Oulunlaakson Merkonomit LTA Ry:n rivitalohuoneisto Pudasjärvi, Syötekeskus, Luppotie, Lupposyöte A 4 Huoneistossa makuupaikat jopa 6-hengelle. Kokonaisala 45 m2 (30+15 m2) Tupakeittiö, sauna, pesuhuone/wc, takka, autopaikka. Huoneisto sijaitsee erinomaisella paikalla Syötekeskuksessa, laskettelurinteiden ja Pikku-Syötteen palvelujen välittömässä läheisyydessä. Liiketalouden liiton jäsenille ajalla annetaan 25 % alennus listahinnasta. Varaukset suoraan Pudasjärven keskusvaraamosta puh Laskutuksen jäseniltä hoitaa Oulunlaakson Merkonomit LTA Ry Seija Siuruainen seija.siuruainen@gmail.com, puh Ilmoitathan omavarauksesta Seijalle. Oulunlaakson jäsenet! Ilmoitattehan oman sähköpostiosoitteenne: oulunlaakson.merkonomit@gmail.com jotta tulevaisuudessa voimme lähettää tiedotteita myös sähköisesti. Sinun työsi ja EUROOPPA Sinun arkesi on eurooppalainen arki. Sinun menestymisesi on sidottu Euroopan menestymiseen. Toukokuussa järjestetään Euroopan parlamentin vaalit. Haluamme, että vaalien jälkeen Euroopan talouden pyörät lähtevät uudelleen pyörimään ja eurooppalaisten arjen hyvinvointi lisääntyy. STTK:LLE TÄRKEÄT TEEMAT TULEVISSA VAALEISSA OVAT: - EU:n talouspolitiikka tukee työtäsi - Oikeutesi ja turvasi työntekijänä toteutuvat - Osaamisesi ja työsi laatu ovat Euroopalle kilpailuvaltti ÄÄNESTÄMÄLLÄ VAHVISTAT EU:N DEMOKRATIAA! ÄÄNELLÄSI ON MERKITYSTÄ! STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kutsuu sinut ja työkaverisi keskustelemaan siitä, millaisessa Euroopassa haluatte elää ja millaista työelämää rakentaa. Mukana on myös eri puolueiden meppiehdokkaita keskustelemassa EU:n tulevasta suunnasta. TAPAHTUMAPAIKKAKUNNAT: Vaasa 3.4. Joensuu Espoo Ilmoittautuminen tilaisuuksiin alkaa viikolla 10. Seuraa ilmoittelua liittosi ja STTK:n verkkosivuilla. Osallistuminen tilaisuuteen ei edellytä STTK:laisen liiton jäsenyyttä. 32 LIIKETALOUS

18 Yhdistys Jäsenasiat KOKOUSKUTSU POMER TIEDOTTAA PÄÄKAUPUNKISEUDUN LIIKETALOUS LTA RY SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Aika: tiistai kello alkaen Paikka: Liiketalouden Liiton toimisto, Kuortaneenkatu 13, 2. krs, Helsinki KÄSITELTÄVÄT ASIAT: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, ääntenlaskijoiden ja pöytäkirjantarkastajien valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Käsitellään vuoden 2013 toimintakertomus ja päätetään niistä toimenpiteistä, joihin kertomus antaa aihetta 5. Käsitellään vuoden 2013 tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto, vahvistetaan tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja tilivelvollisille 6. Päätetään yli- tai alijäämän käyttämisestä 7. Valitaan yhdistyksen edustajat ja heille varajäsenet Liiketalouden Liitto LTA ry:n liittokokoukseen ja edustajat MJK-koulutuskeskus ry:n vuosikokoukseen 8. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet 9. Käsitellään muut asiat 10. Kokouksen päättäminen Toivomme, että ilmoittaudut osoitteeseen tai soittamalla numeroon /Ritva Kyynäräinen tiistaihin mennessä. Näin osaamme varata oikean määrän tarjoiluja kokoukseen! Tervetuloa vaikuttamaan! Hallitus POHJANMAAN LIIKETALOUS LTA RY TIEDOTTAA KUTSU SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN KEVÄTKOKOUKSEEN Esillä sääntömääräiset asiat. Aika: klo Paikka: Ravintola Fransmanni Kauppatori 3, Seinäjoki Kokouksen jälkeen ruokailu. Hallitus Tervetuloa! VEROTUSEMINAARI Seuraa sivua. Sivua päivitetään jatkuvasti, kun kouluttajat/aiheet varmistuvat. Sivulle tulee myös mahdollisuus ilmoittautua. Vietä rentouttava lomaviikko Kihniön Pyhäniemessä Vapaana viikot 12, 31 ja 42 (pepe) Hinta 45 /vrk/mökki Viikko /vrk/mökki Varaukset ja lisätiedot /Heli Käyttömahdollisuus kaikilla liiton jäsenillä. LIIKETALOUS Liiketalouden Liitto LTA:n liittokokous järjestetään Seinäjoella. Tervetuloa!

19 1. Yhdistykset JÄSENYHDISTYKSET Kanta-Hämeen LTA ry pj. Antti Vättö Kivisenojantie 4 E HÄMEENLINNA puh antti.vatto@liiketaloudenliitto.fi Imatran Merkonomit ry imatra@liiketaloudenliitto.fi Kaakkois-Suomen Liiketalous ry pj. Petra Hintikainen kaakkois-suomi@liiketaloudenliitto.fi Keski-Suomen Liiketalous LTA ry pj. Harri Holttinen PL 88, Jyväskylä keski-suomi@liiketaloudenliitto.fi Kokkolanseudun Merkonomit ry pj. Kari Moilanen Vanhankartanontie 34 as KOKKOLA puh kari.moilanen@city.kokkola.fi Kuopion Seudun Liiketalous ry pj. Seppo Koski Ruukinpolku VUORELA puh koski.seppo@dnainternet.net Lahden Seudun Liiketalous ry pj. Ahti Vappula Hannantie VILLÄHDE puh. t puh. k Lapin Merkonomit ja LTA ry pj. Markku Halvari, Häkinvaarantie 103, HIRVAS markku_halvari@hotmail.com Lohjanseudun Merkonomit ry pj. Tarja Ihamäki Liivuorentie 13 D HÄMEENLINNA puh. t puh. k LTA Hyvinkää ry pj. Tarja Hyytinen Kuutamontie 3 E HYVINKÄÄ puh hyvinkaa@liiketaloudenliitto.fi Länsirannikon Liiketalous LTA ry pj. Jaakko Luntamo raumapori@liiketaloudenliitto.fi Merkonomiliitto ry pj. Hannele Tamminiemi puh merkonomiliitto@liiketaloudenliitto.fi Merkonomföreningen Modul rf ordf. Johan Uusimäki Alpvägen 21 C GRANKULLA tel modul@liiketaloudenliitto.fi Mikkelin Liiketalouden Ammattilaiset MiLTA ry pj. Eveliina Kuukkanen puh mikkeli@liiketaloudenliitto.fi Oulunlaakson Merkonomit LTA ry pj. Seija Siuruainen Kuriirinkuja 4 B OULU puh seija.siuruainen@gmail.com Pohjanmaan Liiketalous LTA ry pj. Raija Väliharju Toimisto PL SEINÄJOKI puh raija.valiharju@netikka.fi heli.rasku@pomer.fi Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry pj. Ritva Kyynäräinen Marunantie 7 C Tuusula puh paalta@liiketaloudenliitto.fi SLK-Kilta ry pj. Kirsti Barannik Alalinnake 1 D ESPOO puh kirsti.barannik@kolumbus.fi Vaasanseudun Liiketalous LTA ry pj. Kalevi Karjala Vähänkyrönkatu 4 A VAASA, puh kalevi.karjala@puv.fi Varsinais-Suomen Liiketalous LTA ry varapj. Tuija Raunio varsinais-suomi@liiketaloudenliitto.fi LIIKETALOUS 00 Liiketalouden Liitto LTA ry Kuortaneenkatu 13, 2 krs Helsinki puh liitto(at)liiketaloudenliitto.fi Puheenjohtaja Raimo Salovuori Helsinki Toiminnanjohtaja Annina Antell Helsinki Järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkanen Helsinki JATTK-työttömyyskassa Pasilanraitio 9 B Helsinki puh asiakaspalvelu@jattk.fi Puheenjohtaja Heikki Tuominen Kassanjohtaja Eeva Kivijärvi Työttömyyskassa Nomit Kutomotie 18 B, Helsinki. Puh Puheenjohtaja Sinikka Heiskanen Kassanjohtaja Aija Ståhlberg MJK-instituutti Itämerenkatu 1, Helsinki Puhelin/keskus: