LIIKUNNAN SIVUAINEOPINTOIHIN INTEGROITU OHJATTU HARJOITTELU LUOKANOPETTAJAKSI OPISKELEVIEN AMMATILLISEN KEHITTYMISEN TUKENA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKUNNAN SIVUAINEOPINTOIHIN INTEGROITU OHJATTU HARJOITTELU LUOKANOPETTAJAKSI OPISKELEVIEN AMMATILLISEN KEHITTYMISEN TUKENA"

Transkriptio

1 LIIKUNNAN SIVUAINEOPINTOIHIN INTEGROITU OHJATTU HARJOITTELU LUOKANOPETTAJAKSI OPISKELEVIEN AMMATILLISEN KEHITTYMISEN TUKENA JAANA KARI, JYRKI KOMULAINEN, PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON Yhteyshekilö: Jaaa Kari, Kajaai ammattikorkeakoulu, Aikopa, PL 51, Kajaai. Puh Sähköposti: TIIVISTELMÄ Kari J., Komulaie J., Heikiaro-Johasso P Liikua sivuaieopitoihi itegroitu ohjattu harjoittelu luokaopettajaksi opiskelevie ammatillise kehittymise tukea. Liikuta & Tiede 50 (1), Kajaai opettajakoulutusyksikössä ohjattii luokaopettajaopiskelijoide liikua aiedidaktie harjoittelu uudella tavalla keväällä Harjoittelu muutettii pitkäkestoiseksi ja itegroitii liikua sivuaieopitoje yhteytee. Harjoittelu aja opiskelijat kirjoittivat oppimispäiväkirjaa, jossa he pohtivat liikuaopettajuutesa kehittymistä. Tässä tutkimuksessa tutkittii sitä, mitä ammatillisee kehittymisee liittyviä asioita opiskelijat käsittelivät oppimispäiväkirjoissaa ja mite uusi harjoittelumalli tuki liikuaopettajuude ammatillista kehittymistä. Tutkimukse aieistoa oli 12 oppimispäiväkirjaa (120 sivua). Laadullie aieisto aalysoitii esi aieistolähtöisesti sisällöaalyysillä. Tässä vaiheessa aieistoa rajattii ja siitä poimittii tutkimuksee kaikki opettaja ammatillista kehittymistä käsittelevä materiaali. Tämä jälkee sisällöaalyysi tuloksia tarkasteltii Pickle opettaja ammatillise kehittymise kolmijao kehyksessä. Tulokseksi saatii, että opiskelijat käsittelivät päiväkirjoissaa ammatillista kehittymistää kaikilla Pickle malli ammatillise kehittymise osa-alueilla. Ammatillisista perustaidoista esillä olivat aiedidaktiikka ja aieehallita. Ajattelu taitoje osalta kirjoitettii opetukse suuittelusta ja reflektoiista, ohjattii omaa ammatillista kehittymistä ja pohdittii ammattietiikkaa. Opettaja persooallisuutee liittye kerrottii ammatillise itsetuo vahvistumisesta ja itsetutemukse edistymisestä. Johtopäätökseä todetaa, että vaikka harjoittelu tuki opiskelijoide liikuaopettajuude kehittymistä, yhde opitojakso tarjoama äkökulma opettajuutee o rajallie. Opettajakoulutuksee tarvitaa yhteistyötä eri opitojaksoje välille, jotta koulutukse kokoaisuudesta tulee opiskelijoita laajasti ja syvällisesti ammatillisee kehittymisee haastava. Asiasaat: ammatillie kehittymie, liikua opettamie, luokaopettajakoulutus, ohjattu harjoittelu ABSTRACT Kari J., Komulaie J., Heikiaro-Johasso P Teachig practice itegrated ito mior subject studies of physical educatio supportig professioal developmet of preservice teachers. Liikuta & Tiede 50 (1), A ew model of teachig practice for pre-service teachers i physical educatio was piloted i Kajaai Departmet of Teacher Educatio i The teachig practice was trasformed from a fourweek to a ie-week period ad itegrated with the theoretical ad practical studies of physical educatio. Durig the practicig period pre-service teachers were writig learig diaries i which they discussed their professioal developmet through their experieces. The purpose of this study was to idetify how this ew teachig practice model supported the professioal developmet of the pre-service teachers. The data cosisted of the pre-service teachers learig diaries (N=12, 120 A4 pages). The qualitative data were aalyzed usig qualitative cotet aalysis ad iductive classificatio. Thereafter the data were delimited to the material related to the pre-service teachers professioal developmet. The residual data were aalyzed abductively usig Pickle`s theoretical model for teacher professioal developmet. The results showed that i their learig diaries the pre-service teachers discussed their professioal developmet i all of the three sectios of Pickle`s professioal developmet theory. Subject didactics ad professioal ad didactical competecy were ofte metioed as basic professioal skills. I regard to cogitive skills the pre-service teachers wrote about plaig the teachig, reflected upo their ow teachig, discussed ethical questios of teachig ad set goals for their learig. Related to the teacher`s persoality the pre-service teachers wrote about stregtheig professioal selfesteem ad self-kowledge. I coclusio, the implemetatio of the practicig period provided comprehesive support to developig the pre-service teachers` teachig professio i physical educatio, but may parts related to a teacher`s professioal developmet were left without cocer. This study showed that oe study uit will oly offer a limited view of the teachig professio. There is a eed for close co-operatio betwee the differet study uits to make the teacher educatio more versatile ad to ecourage ad challege the pre-service teachers for more extesive ad deeper professioal developmet ad growth. Key words: physical educatio, professioal developmet, teacher educatio, teachig practice 52 Liikuta & tiede 50 1 / 2013 TUTKIMUSARTIKKELI Ammatillie kehittymie ohjatussa harjoittelussa

2 JOHDANTO Opettaja ammatillie kehittymie o pitkäkestoie moimutkaie oppimis- ja sosiaalistumistapahtuma, jossa pedagogisdidaktiste taitoje oppimise lisäksi ammatillie miäkäsitys vahvistuu ja opettaja ajattelu taidot kehittyvät. Ammatillie kehittymie alkaa jo omie kouluvuosie aikaa ja jatkuu läpi työura. (Väisäe & Silkelä 2003.) Opettajakoulutus o ammatillise kehittymise kaalta aiulaatuista aikaa, sillä silloi kehittymisee pyritää tietoisesti ja tavoitteellisesti vaikuttamaa. Opettaja ammatillista kehittymistä voidaa selittää erilaiste mallie ja teorioide avulla (Niikko 1998). Tutkimuksessa o edetty kehitystä kuvaavista vaiheteorioista, kute liikuaopettajuude kehittymistä selittävistä Siedetopi (1991, 11 12) ja Kagai (1992) malleista, ammatillise kehittymise kuvaamisee prosessia, jossa keskeistä o opettaja ajattelu ja toimia välise yhteyde kuvaamie. Tarkastelu kohteea ovat opiskelijoide yksilölliset ja yhteisölliset oppimisprosessit. (Heikkie 2007, ) Oppijat ähdää ammatillise kompetessisa aktiivisia raketajia, joita opettajakoulutus tukee itseohjautuvaa ja reflektiivisee oppimisee (Väisäe & Silkelä 2003). Tässä artikkelissa luokaopettajaopiskelijoide liikuaopettajuude ammatillista kehittymistä tarkastellaa Pickle (1985, 55 59) opettaja ammatillista kehittymistä selittävä malli lävitse, missä kehittymie merkitsee 1) opettamisee liittyvie tietoje ja -taitoje oppimista 2) opetus-oppimistilateesee liittyvie ajattelu taitoje laajeemista ja syveemistä sekä 3) opettajapersooallisuude kehittymistä (Pickle 1985, ) Pickle (1985) mukaa ämä kolme osa-aluetta voivat kehittyä sekä yhtä aikaa että eriksee ja joki osaaluee kehittymie voi jäädä hyvi vähäiseksi. Pickle (1985) malli vahvuus opettajakoulutukse kotekstissa o, että malli avulla sekä opiskelijat itse että heitä ohjaavat opettajat voivat hahmottaa ammatillista kehittymistä ja tuistaa eri osa-alueide kehittämistarpeita. Malli muistuttaa paljo opettaja ammatillise kehittymise mallia, joka Väisäe (2005, 171) o luout opetusharjoittelu ohjausta koskeeide tutkimustesa pohjalta. Liikutaa opettava ammatillise kehittymise haasteet Liikuaopettajie koulutukse tavoitteea o, että opiskelijat kehittyvät liikutapedagogiika ja fyysise hyvivoii asiatutijoiksi. Opiskelijat oppivat kostruktiivisee oppimiskäsityksee soveltuvia opetusmeetelmiä, tutevat liikua yhteiskuallise ja kulttuurise perusta ja tiedostavat opettaja työ eettise vastuu. (Curter-Smith ym. 2008; Behets & Vergauwe 2006; Dowlig 2006; Garrett & Wrech 2008; Heikiaro-Johasso 2005). Tavoitteet ovat laajasti hyväksyttyjä, mutta koulutukse toteutusta o moitittu siitä, että se paiottaa liikaa tekise puole hallitsemista, eikä haasta riittävästi opiskelijoita pohtimaa arvojaa, aseteitaa ja toimitatapojaa (Curter-Smith & Sofo 2004; Garret & Wrech 2008; Timke & va der Mars 2009). Lisäksi o kritisoitu, että koulutuksessa keskitytää liikaa eri liikutamuotoje ja -lajie opettamisee, jolloi opiot voivat jäädä opiskelija omakohtaiseksi liikkumiseksi ja liikutataitoje harjoittamiseksi (Atjoe 2008; Kari 2011; Palomäki 2009, 79; Pesoe 2011, 145). Dowligi (2006) mukaa opettajakouluttajat ohjaavat opiskelijoita vastaamaa kysymyksii, jotka alkavat kysymyssaoilla mitä ja mite, ku opiskelijat pitäisi saada vastaamaa kysymyksee miksi. Moet opettajakoulutukse tutkijat kuiteki toteavat, että oleaisita koulutukselliste tavoitteide saavuttamisessa o opiskelija oma aktiivisuus ja halu kehittyä (Palomäki 2009, 75; Pesoe 2011, ; Vartiaie 2011, 180). Näi olle kysymys oki siitä, millaie opettajakoulutus tarjoaa opiskelijalle tilateita, joissa hä voi kohdata oma keskeeräisyytesä, tuistaa ammatillise kehittymise tarpeitaa ja motivoitua itsesä kehittämisee (MacPhail 2011, 438). Ohjattu harjoittelu ammatillise kehittymise tukea Luokaopettajaopiskelijoide liikua opitoje laadu paratamiseksi päätettii Oulu yliopisto Kajaai opettajakoulutusyksikössä liittää aiedidaktie ohjattu harjoittelu etistä tiiviimmi liikutaa erikoistuvie opiskelijoide sivuaieopitoje (25 op) yhteytee. Ohjatu harjoittelu yleiseä tavoitteea o, että opiskelija luo yhteyksiä teoria ja opetukse käytäö välille ja oppii toimimaa erilaisissa opetus- ja kasvatustilateissa (Curter-Smith & Sofo 2004; Komulaie 2010, ). Hyvä harjoittelu kehittää myös opiskelijoide eettistä sesitiivisyyttä (Atjoe 2005). Aiedidaktisessa harjoittelussa opetusta ja oppimista tarkastellaa tiety aiee äkökulmasta huomioide aieesee liittyvät tiedolliset, taidolliset ja kulttuuriset lähtökohdat. Opettajuude kehittymistä, opetusharjoittelu ohjausta ja ohjatu harjoittelu merkitystä opettaja ammatillise kehittymise tukea o tutkittu Suomessa melko rusaasti (Palomäki 2009, ), mutta hyvi vähä liikuaoppiaiee äkökulmasta (ks. Niemie ym. 2007; Palomäki 2009; Pesoe 2011). Kasaiväliste tutkimuste (Cloes ja Mouto 2012; Curter-Smith ym. 2008; Garrett & Wrech 2008; Stra & Curter-Smith 2009) perusteella, voidaa todeta, että ohjattu harjoittelu vaikuttaa useimmite myöteisesti liikuaopettaja ammatillisee kehittymisee ja ravistelee opiskelijoide käsityksiä hyvästä liikuaopettamisesta. Myöteisiä oppimiskokemuksia o saatu pitkäkestoisista harjoitteluista ja harjoitteluista, joissa itegratiivise pedagogiika (Tyjälä 2007, 28 31) mukaisesti harjoittelu kytketää muihi opettajakoulutukse opitoihi. Kajaai uudessa harjoittelumallissa aiedidaktie harjoittelu muutettii pitkäkestoiseksi hajauttae opetustuit eljältä viikolta yhdeksä viiko ajalle. Opiskelijat saivat opettaa koko harjoittelu aja samaa liikutaryhmää; aiemmi opiskelijoille kerättii opetustuit useista ryhmistä. Harjoittelussa tiivistettii teoria ja käytäö suhdetta: sivuaieopioissa huomioitii käyissä oleva harjoittelu ja harjoitteluu liitettii sivuaieesee liittyviä tehtäviä. Lisäksi harjoittelussa kiiitettii huomiota opiskelijoide vertaisoppimisee: opiskelijoilla ohjattii käyttämää koko elihekistä tiimiää opetukse suuitteluu ja toteutuksee. Viimeie muutos koski ohjausta. Ohjaukse muuttuessa pääosi viikoittaiseksi ryhmäohjaukseksi opiskelijat saivat liikuadidaktiko ohjausta sama ohjausresurssi puitteissa seitsemä kertaa aiemma kahde kerra sijaa. Lisäksi didaktikko oli joustavasti käytettävissä tutie suuittelu apua. Kokoaisuudessaa harjoittelumalli kehittämisessä pyrittii lisäämää opiskelijoide mahdollisuuksia oma opettajuutesa reflektioo ja liikuaopettamisee liittyvää ammatillise tietoisuutesa syvetämisee. Kehitystyössä tukeuduttii Väisäse ja Silkelä (2003, 29) opettajakoulutukse periaatteisii, jotka o johdettu kogitiivis-kostruktivistisesta oppimis- ja tietokäsityksestä sekä humaistise psykologia ihmiskäsityksestä ja kasvuteoriasta. Taulukossa 1 o kuvattu uude harjoittelumalli tavoitteita ja toteutusta. Opiskelijat kirjoittivat koko harjoittelu aja oppimispäiväkirjaa. Opiskelijoita pyydettii pohtimaa päiväkirjassaa liikuaopettajuuttaa ja se kehittymistä harjoittelukokemuste ja sivuaieessa oppimasa teoreettise tiedo lävitse. Päiväkirja vähimmäispituudeksi asetettii asetettii sivu / harjoitteluviikko eli yhteesä 9 sivua. Opiskelijoita kaustettii persooallise teksti tuottamisee eikä päiväkirjaa tarviut liittää kirjallisuutta. Tämä artikkeli tarkoituksea o arvioida uude harjoittelumalli toteutumista opiskelijoide ammatillise kehittymise äkökulmasta ja vastata tutkimuskysymyksee: Mitä ammatillisee kehittymisee liittyviä asioita opiskelijat käsittelivät harjoittelu aikaa kirjoittamissaa oppimispäiväkirjoissa? Saadu vastaukse pohjalta artikkelissa tulkitaa sitä, mite luoka- Liikuta & tiede 50 1 / 2013 TUTKIMUSARTIKKELI Ammatillie kehittymie ohjatussa harjoittelussa 53

3 TAULUKKO 1. Liikua sivuaieopitoihi itegroidu ohjatu harjoittelu tavoitteet ja toteutus. LIIKUNNAN AINEDIDAKTINEN OHJATTU HARJOITTELU Tavoitteet: Opiskelija harjaatuu tavoitteellisessa ja meetelmällisesti moipuolisessa opetustyössä ja perehtyy aiee opetussuuitelmaa ja se kehittämisee. Toteutus: Opiskelijat toimivat elihekisissä tiimeissä. Tiimi vastaa 9 viiko aja yhde Kajaai ormaalikoulu (1 6 lk) liikutaryhmä opetuksesta. Opetusta o 2 h viikossa. Jokaie opiskelija opettaa yhde oppitui yksi, muute opetus hoidetaa pareittai tai tiimiä. Ohjaus hoidetaa viikoittaisea ryhmäohjauksea (ryhmässä 4 6 opiskelijaa) yhdessä liikua didaktiko ja harjoittelukoulu luokalehtori kassa. Ohjausryhmä kokoopao o sama koko harjoittelu aja. Harjoitteluu kuuluu kaksi opetustiimeittäi suoritettavaa tehtävää: 1) liikutaryhmä vuorovaikutukse kehittämie 2) oppilasarvioii suorittamie. Harjoitteluu kuuluu kaksi hekilökohtaista tehtävää, joide avulla opiskelija tarkastelee kehittymistää liikutaa opettavaa opettajaa: 1) yksi pidety, videoidu oppitui didaktie observoiti (ks. Palomäki ja Heikiaro-Johasso 2003) 2) oppimispäiväkirja kirjoittamie. Harjoittelu alkaa perehdyttämissemiaarilla (6h), jossa opiskelijoille kerrottaa harjoittelu tavoitteet ja tehtävät, jaetaa opiskelijat harjoittelutiimeihi ja perehdytää liikua arvioitii. Suuitteluviikolla opiskelijat tutustuvat opetusryhmiisä, laativat jaksosuuitelma ja esittävät suuitelmasa semiaarissa, jossa ovat paikalla harjoitteluu osallistuvat opiskelijat, ormaalikoulu luokalehtorit ja liikua didaktikot. Harjoittelu päätyttyä pidetää ohjaajie ja opiskelijoide yhteie päätössemiaari, jossa opiskelijat esittävät tehtäviesä tuotokset ja arvioidaa harjoittelua. opettajakoulutukse liikua sivuaieopitoihi itegroitu ohjattu harjoittelu tuki opiskelijoide liikuaopettajuude ammatillista kehittymistä. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Opitojakso suuittelua, toteutusta ja arvioitia voidaa luoehtia toimitatutkimukseksi, joka tarkoituksea o tuottaa tietoa käytäö ogelmie ratkaisemiseksi (Ladki 2007). Kajaaissa opettajakoulutukse kehittämise potimea olivat aiemmissa tutkimuksissa esitetyt liikuaopettaja ammatillise kehittymisee liittyvät haasteet, samasuutaiset käytäö opettajakoulutuksessa havaitut ilmiöt sekä halu kehittää luokaopettajakoulutukse ohjattua harjoittelua. Toimitatutkimuksessa edettii Nortoi (2009) kuvaama kehittämissykli mukaa: suuiteltii ja toteutettii uusi opitojakso, arvioitii jakso toimivuutta sekä kehitettii opitojaksoa seuraava opitovuode tarpeita ajatelle. Läpi kehittämissykli artikkeli esimmäie kirjoittaja toimi tutkijaopettaja kaksoisroolissa (ks. Klemola 2009, 41). Toimitatutkimuksee kuuluu tutkittavie ja tutkijoide välie tiivis yhteistyö ja aktiivie rooli uude tiedo tuottamisessa, toimia uudistamisessa ja arvioiissa. (Norto 2009, ) Tässä kehittämisessä yhteistyössä olivat Kajaai ormaalikoulu ja opettajakoulutusyksikö hekilöstö ja myös opiskelijat. Harjoittelu käyistyi loppusyksystä 2009 perehdyttämissemiaarilla, ja opiskelijat aloittivat opetusjakso vuode 2010 alussa. Harjoitteluu osallistui yhteesä 16 samaaikaisesti liikua sivuaietta (25 op) opiskelevaa 3. vuosikurssi luokaopettajaopiskelijaa, joista 14 palautti oppimispäiväkirja sovitusti harjoittelu päätyttyä. Opiskelijoista 12 atoi luva päiväkirjasa tutkimuskäyttöö, jote tutkimusaieistoksi tuli 12 päiväkirjaa (120 A4 sivua tekstiä, riviväli 1,5 ja kirjaikoko 12 pts). Oppimispäiväkirja kirjoittamie kuului opitojakso hyväksyttyy suorittamisee eikä tutkimuksee osallistumattomuus vaikuttaut opiskelijoide opitoihi. Tutkimusaieisto aalysoitii kahde tutkija yhteistyöä. Kolmas tutkija osallistui ohjaajaa ja kriittiseä asiatutijaa. Tutkimusmeetelmää oli laadullie sisällöaalyysi. Ee varsiaista aalyysiä tutkijat tutustuivat aieistoo ja aalysoivat toisistaa riippumatta osa aieistoa. Tämä jälkee tutkijat vertasivat aalyysejää ja tarkesivat aalyysitapaa. Sitte tutkimukse esimmäie kirjoittaja pelkisti aieistolähtöisesti aieistossa olevat ajatuskokoaisuudet. Näi tehtii siksi, että toiselle kirjoittajalle Pickle (1985) teoreettie malli oli ii tuttu, että häe oli vaikea sulkeistaa sitä aieistolähtöise tarkastelu ajaksi. Pelkistetyt ajatuskokoaisuudet olivat pituudeltaa yksittäisiä lauseita tai muutama lausee kokoaisuuksia. Aieisto tuotti 159 erilaista pelkistettyä ilmausta, joista 95 liittyi ammatillisee kehittymisee. Loput ilmaukset, jotka käsittelivät pääasiassa koululiikutaa oppiaieea ja toteutetu harjoittelu arvioitia, rajattii pois tutkimukse aieistosta. Seuraavaksi tutkijat yhdessä ryhmittelivät jäljelle jääeet ilmaukset alaluokkii ja edellee laajempii teemoihi tiivistäe samalla ilmaukset taulukkoo. Osa tästä taulukosta o esillä taulukossa 2. Luokittelua ja teemoittelua tehdessää tutkijat palasivat tarvittaessa alkuperäisee aieistoo tarkastaaksee luokitukse oikeellisuude. Aieistolähtöise aalyysi jälkee tuloksia tarkasteltii abduktiivisesti Pickle (1985) ammatillise kehittymise osa-aluejao kehyksessä. Teoriasidoaise tarkastelu avulla ähtii, mihi ammatillise kehittymise osa-alueelle opiskelijoide pohdiat paiottuivat ja mitä opiskelijat eivät käsitelleet päiväkirjoissaa. Toimitatutkimus tutkimusstrategiaa asettaa rajoituksia periteiselle tutkimukse pätevyyde ja luotettavuude arvioiille (Heikkie & Syrjälä 2006). Tärkeitä o, että tutkijat tiedostavat tutkimukselliste ratkaisujesa taustalla olevat vaikutteet ja raportoivat kaike sellaise tiedo, joka o vaikuttaut tutkimuksee. Tässä tutkimuksessa aieisto sytymisee o vaikuttaut päiväkirjoje kirjoittamisee aetut ohjeet, vaikkaki ohjeissa korostettii vapautta persooallisee asioide käsittelyy. Toisaalta päiväkirjoja ei kirjoitettu pelkästää tutkimustarkoituksee, vaa e olivat oppimismeetelmä ja itsereflektio välie. Aieisto sytymisee o todeäköisesti vaikuttaut myös se, että päiväkirjat palautettii harjoittelua ohjaeelle tutkijaopettajalle. Vaikka päiväkirjoja ei arvioitu, opiskelijat ovat voieet ataa itsestää myöteise ja asiat osaava kuva eivätkä välttämättä kirjoittaeet kaikista epäoistumise kokemuksista. Aieisto aalyysi luotettavuutta paraettii tutkijatriagulaatiolla (Tuomi & Sarajärvi 2009) hyödytämällä aalyysissä kahde eri tieteeala edustaja, kasvatustieteilijä ja liikutapedagogi osaamie. Luotettavuutta lisättii myös seuraamalla aieisto saturaatiopistee saavuttamista, mikä saavutettiiki seitsemä päiväkirja aalysoii jälkee. Näi tutkijoille varmistui, mikä tutkimuksessa o yleistä, toistuvaa ja mikä erityistä, harvoi esiityvää. Lisäksi tutkimusprosessi o pyritty kuvamaa yksityiskohtaisesti. Tutkimukse pätevyyttä lukija pääsee arvioimaa lukemalla raporttii poimittuja 54 Liikuta & tiede 50 1 / 2013 TUTKIMUSARTIKKELI Ammatillie kehittymie ohjatussa harjoittelussa

4 aieistoesimerkkejä. Artikkelissa aieistositaattie perässä oleva merkitä sulkeissa viittaa kirjoittajaa ja häe sukupuoleesa (ks. taulukko 2). TULOKSET Ammatilliset perustaidot Eite pelkistettyjä ilmauksia aieistossa oli liittye opettaja ammatillisii perustaitoihi. Vahvimmi esillä oli teema, jossa kuvataa opettaja toimitaa liikutataitoje opettajaa ja ryhmä hallitsijaa. Opiskelijoilla äytti oleva yhdemukaie kuva, mite liikutatuti pitää tekisesti toteuttaa. Aieisto aalyysitaulukosta (taulukko 2) voi ähdä, mite lähes jokaie kirjoittaja toi esii, kuika opettaja pitää ataa lyhyet ohjeet toimitaa, orgaisoida toimita hyvi, havaioida oppilaide suorituksia, ataa palautetta ja äyttää mallisuoritukset liikkeide ydikohtia paiottae. Opettaja pitää myös motivoida oppilaita ja ohjata oppimista pelkä tehtävie selittämise sijaa. Oppilaide puolestaa pitää liikkua paljo, oppia liikutataitoja ja saada oistumise kokemuksia. Opiskelijoide äkemykset tekisesti toimivasta liikutatuista eivät ole ristiriidassa liikutapedagogise kirjallisuude kassa (Graham 2008; Rik & Hall 2008; Rik 2010), mutta tällaie teksti ei kerro opiskelijoide pedagogisesta tai eettisestä suhtautumisesta oppi laisii tai kyvystä reflektoida opettajuuttaa syvällisemmi. Aieisto toi kuiteki esii se, että useimmat opiskelijat olivat valmiita pohtimaa ammatillisuuttaa laaja-alaisesti ja syvällisesti. Ammatillisii perustaitoihi liittye opiskelijat kirjoittivat rusaasti siitä, kuika he yhteistyössä toimie laajesivat didaktista osaamistaa kokeilemalla erilaisia opetusmeetelmiä. Ryhmässä o helpompi kokeilla jotai uutta, joka ei hyvällä todeäköisyydellä tule oistumaa =). Voidaa sitte yhdessä miettiä, miksi ei toimiut tai toimi. (5/) Myös aieehallitaa opiskelijat saivat tukea ja oppia toisiltaa: Ryhmässä toimimie toi miulle paljo itseluottamusta ja varmuutta liikuaopettaja työhö. Varsiki telievoimistelu suuittelu olisi ollut miulle yksi todella haastavaa, sillä kokemusta ei juurikaa ollut. Tässä vaiheessa harjoittelu tutui todella hyödylliseltä. Täydesimme ryhmässä toisamme ja aiaki miä opi valtavasti. (7/) Ammatillisii perustaitoihi kuuluu oppilaatutemus ja opetukse järjestämie oppilaide tarpeide mukaa. Tutkimuksessa oppilaatutemus tuli esii opetukse tasa-arvoisuude ja eriyttämise äkökulmasta ja sitä käsitellää opettaja ajattelu taitoje yhteydessä. Suuittelemie kehittää ajattelu taitoja Pickle (1985) luokituksessa opettaja ajattelu taitoje osa-alue sisältää opetuksee liittyvä äkemykse sytymise, ammattieettiset pohdiat, oma ammatillise kehittymise ohjaamise sekä opetukse reflektoii. Tässä tutkimuksessa myös opetukse suuittelemie luokiteltii opettaja ajattelu taitoihi kuuluvaksi osa-alueeksi. Suuittelemie o ajatuksellista etukäteistyötä, jossa opiskelija käy mielikuvie avulla läpi opetustilatee tai -jaksokokoaisuude. Siiä yhdistetää aiempaa kokemusperäistä tietoa teoreettisee tietoo ja kehitetää ajattelu keioi ammattitaitoa. Harjoittelussa opiskelijoita ohjattii huolellisee suuitteluu, mikä äkyi päiväkirjateksteissä. Opiskelijat kirjoittivat paljo suuittelusta ja siitä, kuika tärkeää oppilaide oppimise edistämiseksi o suuitella opetus tavoitelähtöisesti. Liikutataitoje oppimise äkökulmasta opetukse hyvää suuitteluu kuului päiväkirjoje mukaa oppimista edistävie mielikuvie keksimie ja tui raketamie ii, että tuilla o riittävästi aikaa uusie asioide harjoittelemisee. Lisäksi opiskelijat kirjoittivat, että o tärkeää suuitella opetettavie taitoje liikekehittelyt, mikä tarkoittaa liikutataido opettamista ydioppimise mukaisesti lähtie liikkee helposta ja yksikertaisesta alkeismuodosta edete sopivi ja motivoivi askeli kohti tavoitteea olevaa taitoa (Gallahue & Doelly 2003). Haastavimpaa äkökulmaa opetukse suuittelussa oli liikuaopetukse irrottamie lajilähtöisyydestä, mikä muutama opiskelija toi esii päiväkirjassaa. Haluaisi myös oppia opettamaa liikutaa site, että taitoje opettamise ei tarvitsisi lähteä itse lajeista. - - Ajatus, jossa oppilaa taitoja pyritää kehittämää motorisii taitoihi keskittymällä, o todella tärkeä koululiikuassa, joka tavoitteiksi e iikää alakoulu puolella äe tiettyje lajitaitoje hiomista, vaa oppimista liikkumaa moipuolisesti. (2/m) Opiskelijat totesivat, että harjoittelu o opettaut suuittelua ja pitivät sitä tärkeää osaa ammatillista kehittymistää. Suuittelu TAULUKKO 2. Liikutatui toteuttamisee liittyvie piirteide esiitymie aieistossa, (x=pelkistetty ajatuskokoaisuus opiskelija päiväkirjassa, =aie, m=mies), aieistolähtöie tarkastelu. LIIKUNTATUNNIN OMINAISUUS Pelkistetty ajatuskokoaisuus 1 2 m 3 4 m 5 OPISKELIJA Opetukse hyvä suuittelu x x x x x x x x x Tavoitteellie opettamie tehtävä selittämise sijaa x x x x x x Hyvät, lyhyet toimitaohjeet x x x x x x x x Toimitoje orgaisoiti x x x x x x x x Mallisuorituste äyttämie ydikohdat huomioide x x x x x Oppilaide motivoiti x x x x x x x x x Oppilaide oppimie ja oistumise kokemukset Oppilaide suorituste havaioiti ja palautteeato 6 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Rusas liikkumie liikutatuilla x x x x x x x x m Liikuta & tiede 50 1 / 2013 TUTKIMUSARTIKKELI Ammatillie kehittymie ohjatussa harjoittelussa 55

5 oppimise kokemukset eivät rajoittueet vai yksittäiste tutisuuitelmie tekemisee, vaa myös laajempii jakso- ja lukukausisuuitelmie hahmottumisee ja suuittelu oppilaskeskeisyytee. Loppuvaiheessa harjoittelua alkoi todella huomata oma kehitykse. Tutisuuitelmie tekemie alkoi tutua eemmä rutiiiomaiselta ja oppi huomioimaa etukätee tui kulkuu liittyviä merkittäviä asioita, kute oppilaide jako ryhmii, harjoitukse mahdolliset ogelmakohdat ja oppilaide hekilökohtaiset haasteet. (5/) Tasa-arvoie opettaja Opettaja tasa-arvoisuus oli päiväkirjoje ammattietiika vahvi aihe piiri. Opiskelijat (9 päiväkirjassa) pohtivat, kohtelevatko he oppi laitaa tasa-arvoisesti ja keee he kiiittävät huomiosa. Myös arvioii tasapuolisuus oli esillä. Opiskelijat pohtivat, pitääkö oppilaita arvioida absoluuttisesti taitoja mitate vai suhteellisesti oppimista ja kehittymistä arvioide. Tasa-arvoo liittyi myös kahdessa päiväkirjassa ollut pohdita kilpailusta koululiikuassa. Ole itse hyvi liikuallie ja erittäi kilpailuhekie. Kaikki eivät kuitekaa ole samalaisia kui miä ja huomioi se opetuksessai. Leikkimieliset kisailut ovat hyviä, mutta iide täytyy olla sellaisia, ettei heikkoje ja taitavie oppilaide erot tule liia selkeästi esii. Viesteihi suhtaudu varauksellisesti koululiikuassa, koska huoosti orgaisoidussa viestissä heikot oppilaat paljastuvat ja saavat egatiivisia kokemuksia liikuasta. (8/) Opetukse eriyttämie oli esillä yhdeksässä päiväkirjassa. Opiskelijat pyrkivät oppilaide tasa-arvoisee kohteluu eriyttämällä opetustaa. Site he iostivat, motivoivat ja tukivat oppimista. Oppilaatutemus o eriyttämise lähtökohta, mihi pitkäkestoie harjoittelu loi hyvät mahdollisuudet: Miu oli paljo helpompi opettaa, ku tusi oppilaai. - - Pyri huomioimaa yksittäiset oppilaat paremmi ja imeomaa heikoimpia liikkujia. (8/) Yhdessä päiväkirjassa kerrottii tavoitteellie eriyttämise esimerkki, kuika eritasoiset oppilaat voivat toimia yhdessä ja tasa-arvoisesti eri rooleissa oppituilla: Koeti paostaa myös siihe, että eritasoiset oppilaat saisivat tukea toisistaa. - - Noora ei aluksi ollut kovi iostuut Vilma auttamisesta, mutta ku huomasi voivasa toimia apuopettajaa Vilmalle, hä oli tyytyväie rooliisa. (1/) Sama opiskelija pohti opettaja eettisyyttä ja tasa-arvoisuutta arvioimalla kriittisesti ohjaajaaa toimiee luokalehtori toimitaa: Yksi asia, mikä miua mietitytti koko harjoittelu aja, oli se, että luokalehtori heti alussa luetteli, ketkä olivat hyviä liikuassa ja ketkä huooja. Kuiteki lehtori itseki joutui myötämää, että tämä jakso edetessä tasoerot olivat todella paljo tasaatueet, jopa useimpie kohdalla kadoeet, jos motorisia taitoja ajattelee. (1/) Oma ammatillise kehittymise ohjaamie Opettaja ajattelu taitoje kehittymisee liittyy opiskelija oma ammatillise kehittymise ohjaus. Kymmeessä päiväkirjassa opiskelija ohjasi omaa oppimistaa asettamalla itsellee harjoitteluu tavoitteita ja arvioimalla tavoitteisiisa pääsemistä. Tavoitteet liittyivät pääosi opettaja ammatillisii perustaitoihi ja tarkemmi tui tekisee toteuttamisee. Muutama opiskelija asetti itsellee myös opettaja persooallisuutee liittyviä tavoitteita. Ammati vaikeimpia puolia o toimia tasapuolisesti kaikkia kohtaa. Erityisesti miulla o vaikeuksia toimia oppilaide kassa, jotka ovat haluttomia kuutelemaa miua ja haluttomia harjoittelemaa. Tietoisesti yriti ja varmasti oistuiki sivuuttamaa oma aseteei ja olemaaa kaustava myös laiskempia oppilaita kohtaa. (5/) Kymmee opiskelijaa kirjoitti siitä, kuika he ovat äheet oppilaittesa oppiva opetuksestaa ja pitivät tätä merkkiä ammatillisesta kehittymisestää. Myös epäoistumisista kirjoitettii reflektiivisesti ja e ähtii mahdollisuuksia ammatillisee kehittymisee. Epäoistuut tuti pakotti miettimää omaa toimitaa syvällisesti: Tämä viikko oli todella opettavaie, koska tuti ei omasta mielestäi sujuut hyvi. Tästä johtue joudui itse pohtimaa, mihi itsessäi e ollut tyytyväie. (5/) Opettaja ajattelu taitoje kehittymisestä viesti se, että päiväkirjoissa tavoiteltii etistä kokoaisvaltaisempaa äkemystä koulu liikutakasvatuksesta: Ole alkaut kiiittää huomiota siihe, että liikutaa oppimie ei tarkoita vai laji- tai liikkumistaitoje oppi mista, vaa myös aseteellista ja elämätapoje oppimista. (2/m) Samoi kui Vartiaise (2011) tutkimuksessa opiskelijat kokivat harjoittelu oma opettamisee liittyvä äkemykse syveemiseä. Ole ymmärtäyt opitojei aikaa vähitelle, että mahdollie tuleva tehtäväi liikutaa opettavaa opettajaa o paljo laajempi kui liikutataitoje opettamie lapsille. Tärkeä osa työtäi o kohdata jokaie lapsi yksilöä, kokoaisvaltaisesti. Näi voi paremmi ymmärtää lasta häe omista lähtökohdistaa käsi ja tukea häe tervettä fyysistä, älyllistä, emotioaalista ja sosiaalista kasvuaa parhaalla mahdollisella tavalla. (3/) Opettaja persooallisuude kehittymie Opettamie jäittää Opettaja työssä oma persooa käyttämie o keskeistä ammatillista osaamista ja o tärkeää, että opiskelijat voivat kehittyä opitoje aikaa persooallisessa työotteessaa. Millaie opettaja ole, mitä vahvuuksia miulla o liikutaa opettavaa opettajaa ja millaiselta opettamie ja oppilaide kohtaamie miusta tutuu, saivat vastauksia opiskelijoide päiväkirjoissa. Opiskelijat jakautuivat karkeasti kahtee ryhmää siiä, mite he kokivat harjoittelu alussa omat lähtökohtasa opettaa liikutaa. Esimmäise ja pieemmä ryhmä muodostivat opiskelijat, jotka ajattelivat, että oma kilpaurheilu-ura ataa eriomaiset lähtökohdat opettaa liikutaa (4 opiskelijaa). Yksi opiskelija piti harjoittelua etukätee jopa tylsää ja hiema turhaa, koska opettavaa aieea oli pelkkää liikutaa: Maistuuko pelkä liikua opettamie puulta? (10/m). Toise aieistossa vahvemmi edustetu ryhmä opiskelijat (8 opiskelijaa) totesivat päiväkirjojesa alussa liikua opettamise oleva haastavaa ja jäittävää: Liikua opetuksesta miulla ei ole kauheasti kokemusta ja hiuka jäittääki, mutta oeksi ei pelota. (6/) Pitkäkestoie harjoittelu atoi mietittävää molempii ryhmii kuuluville opiskelijoille. Kaikki opiskelijat saivat harjoittelussaa oistumise kokemuksia, mutta moet joutuivat pohtimaa myös epäoistumise syitä. Vaikka itsellä oli takaa lähes huippu-urheiluura ja eriomaiset lajitaidot opettavassa liikutalajissa, opettamie ei välttämättä ollutkaa helppoa: Huomasi, että vaikka omat lajitaidot ovat kohdallaa, se ei takaa oistuutta tutia. - - Oma taido soveltamie muideki hyödyksi ei ollutkaa helppoa. (5/) Opiskelijat kirjoittivat (5 opiskelijaa), että jäitystä opettamisee tuo liikua erityisyys oppiaieea, jossa opettajaki o ruumiillisesti ja liikkue katseide kohteea. Liikua opettamisee liittyy liikutataitoje äyttämie ja esillä olemie, mikä voi aiheuttaa epämiellyttäviä tutemuksia. Opettamie jäittää aluksi äissä harjoitteluissa joki verra, koska tutia o arvioimassa ii paljo muita opiskelijoita ja opettajia. Varsiki liikutatueilla opettaja joutuu äyttämää itse aika paljo liikkeitä ja miua aiaki mietityttää meeeköhä suoritus aiva oikei. (8/) Näide tutemuste tietoiseksi tekemie ja käsittelemie auttavat ymmärtämää iitä oppilaita, jotka tutevat samoi liikutatuilla. Kaksi opiskelijaa tuisti opettamise ja esilläolo tuotava mielihyvää: Nauti olla esillä ja äyttää oppilaille taitoi (4/m). Tui pitämie oli erittäi mukavaa ja auti paljo opettamisesta ja esillä olemisesta (11/). 56 Liikuta & tiede 50 1 / 2013 TUTKIMUSARTIKKELI Ammatillie kehittymie ohjatussa harjoittelussa

6 Opettaja ja oppilaa kohtaamie Opiskelijat käsittelivät päiväkirjoissaa kolmella eri tavalla opettaja ja oppilaa kohtaamista liikutatuilla. Osa ei pohtiut omaa toimitaasa tästä äkökulmasta laikaa tai tuout esille, että opettaja toimialla voi olla muuta kui opetuksellista vaikutusta oppilaisii. Opettaja tehtävä o opettaa didaktisesti mallikkaasti ja oppilaide tehtävä o suorittaa aetut tehtävät ja oppia iistä. Osa opiskelijoista tuisti itsessää tuteita, joita erilaiste oppilaide kohtaamie heissä herättää. Esimerkiksi motivoitumattoma oppilaa kohtaamie ahdisti ja teki euvottomaksi. Kehittyeitä pohditaa oli teksti, jossa opiskelija pohti, mite opettaja erilaiset toimitatavat, saavaliat ja tuteide ilmaukset vaikuttavat oppilaisii. Etukätee leimatut oppilaat (opettaja o jakaut oppilaat taitavii ja heikkoihi liikkujii) o mielestäi yksi vaikuttaja lapse miäkuva ja persooa kehittymisessä. - - Varmasti o paljo opettajia, jotka eivät eriytä oppilaille sopivia tehtäviä ja äi oppilaat voivat leimautua ii, etteivät he osaa mitää, eivätkä se vuoksi pidä liikuasta ja ahdistus liikutatueilla kasvaa. - - Mite voi kehittyä, jos ei aeta tehtäviä sillä tasolla, että pääsee yrittämää? Ja mite tämä vaikuttaa lapse persooa kehittymisee ja tervee miä- ja ruumiillisuuskuva kehittymisee? (1/) Opiskelijat kokivat, että harjoittelussa heidä opetustaitosa vahvistui. Ammatillise itsetuo vahvistumie o oleaista opettajapersooallisuude kehittymiselle. Meeet kuukaudet harjoittelu parissa ovat lisäeet luottamustai siihe, että ole löytämässä omaa tehtävääi opettajaa ja kasvattajaa. Harjoittelu o ollut pitkä ja opettavaie. (6/) Palomäe (2009, 62) tutkimuksessaki opiskelijoide mielestä harjoittelu pitkäkestoisuus oli avai ammatillisee kehittymisee, sillä se johti syvällisee oppilaatutemuksee ja oppilaide oppimise äkemisee. Pitkäkestoisuus mahdollisti tavoitteellise opetukse toteuttamise oppilaide tarpeide mukaa. Päiväkirjoissa tuli esii oma opetustiimi merkitys opettaja persooallisuude kehittymisessä. Ryhmää toimiessaa opiskelijat tukeutuivat toisiisa opetukse eri vaiheissa ja toise opetukse äkemie ja yhteisessä opetustilateessa olemie auttoi hahmottamaa omaa tapaa olla opettaja. Pidi siitä, että harjoittelu tehtii ryhmässä. Yksiää olisi jääyt ilma ryhmä tukea sekä uusia mielipiteitä ja äkökulmia. (6/) Ryhmässä ole saaut uusia äkökulmia liikuaopettajuudesta ja esimerkiksi oppilaisii suhtautumisessa (12/). Samasuutaisia ryhmätyösketely hyötyjä ovat raportoieet myös Tyjälä ym. (2011) ja Vartiaie (2011, 177) tutkimuksissaa. Harjoittelussa opiskelijat olivat toistesa suhtee tasa-arvoisia vertaisoppijoita, jolloi heille ei tullut paieita matkia toistesa opetusta ilma asia reflektoimista. Kahde opiskelija päiväkirjasta saattoi lukea ryhmä- tai parityösketely oleva myös haasteellista. Toie opiskelijoista kirjoitti, että häellä oli harjoittelu suhtee korkeammat tavoitteet kui muulla ryhmällä ja tämä hakaloitti häe opiskeluaa. Toie puolestaa kirjoitti, että Tui pitämie pareittai ja ryhmissä helpottaa opetusta, mutta myös hakaloittaa aiaki omasta puolestai. Yksi opettaessa miulla o valta olla ääessä koko aja, mutta pari kassa pitää miettiä myös sitä, että ataa tilaa toiselle osapuolelle (11/). Tyjälä (2007, 28 31) mukaa opettajakoulutuksessa tulee luoda yhteyksiä harjoitteluje ja muide kurssie välille. Itegroiissa o tärkeää, että eri opitojaksot tavoittelevat samaa päämäärää. Aieistosta oli luettavissa, kuika liikua sivuaiee opiot olivat ataeet opiskelijoille käyttöö käsitteitä, joide avulla he reflektoivat omaa ja oppilaidesa toimitaa teoreettisesti ja eettisesti. Opiskelijat raportoivat myös suoraa, mite sivuaiee opiot olivat tukeeet harjoittelua ja kuika e saivat uutta syvyyttä harjoittelukokemuksista. Yksittäisistä sivuaieopitoje opitojaksoista eite maiitoja sai opettaja vuorovaikutustaitoihi keskittyvä opitojakso. Samoi kui Klemola (2009) tutkimuksessa opiskelijat tusivat tarpeelliseksi oppia ja harjoitella kokreettisia taitoja, joita käyttää vaikeilta tutuvissa vuorovaikutustilateissa. Teksteissä oli myös yksittäisiä maiitoja tärkeistä ammatillise kehittymise äkökulmista. Opiskelijoille oli tarpeellista riittävä autoomia ja vastuu saamise harjoittelussa. Opiskelu o kasvamista aikuisuutee, idetiteeti etsimistä ja koulutusaikaa pitää saada etsiä ja kokeilla omaa opettajuuttaa. Opiskelijat pitivät myöteiseä sitä, että koulutuksessa kaustetaa pohtimaa omaa opettajuutta ja siihe vaikuttavia asioita, ja kirjoitetaa ja keskustellaa liikutakulttuurii liittyvistä ja koululiikutaa heijastuvista asioista. Myöteiseä asiaa voi pitää sitä, että opiskelijat suutasivat teksteissää tulevaisuutee ja kuvasivat, millaisia opettajia he haluavat tulevaisuudessa olla. Ammatillie kehittymie ähtii haasteea ja tavoiteltavaa asiaa myös työelämää siirtymise jälkee. POHDINTA Toimitatutkimukse tarkoituksea oli kehittää uusi malli luokaopettajakoulutuksee sisältyvää aiedidaktisee ohjattuu harjoitteluu, toteuttaa harjoittelu ja arvioii jälkee kehittää harjoittelua edellee. Tässä artikkelissa tarkasteltii esimmäiseä toteuttamisvuoa harjoitteluu osallistueide opiskelijoide oppimispäiväkirjoista, millaisia ammatillisee kehittymisee ja osaamisee liittyviä asioita opiskelijat toivat esii. Tavoitteea oli tulkita, mite toteutettu harjoittelu tuki opiskelijoide liikua opettamisee liittyvää ammatillista kehittymistä. Tulokseksi saatii, että harjoittelu herätti opiskelijat pohtimaa ammatillista kehittymistää kaikilla Pickle (1985) esittämillä opettaja ammatillise kehittymise osa-alueilla. Ammatillisista perustaidoista päiväkirjoissa käsiteltii liikua opetus-oppimistapahtuma didaktiikkaa ja uusie opetusmeetelmie kokeilemista sekä raportoitii aieehallia kehittymisestä. Opettaja ajattelu taidoista esillä olivat opetukse suuittelu, oma opetukse reflektoiti (lähiä tekise / didaktise oistumise), oma ammatillise kehittymise ohjaus oppimistavoittei, pohdiat liikuasta oppiaieea ja ammattieettiset pohdiat, erityisesti opetukse tasa-arvo. Opettaja persooallisuutee liittye päiväkirjoissa kerrottii ammatillise itsetuo vahvistumisesta ja ammatillise itsetutemukse edistymisestä. Opiskelijat pohtivat päiväkirjoissaa, millaisia opettajia ja liikkujia he ovat ja mite he suhtautuvat erilaisii oppilaisii. Opiskelijat erosivat toisistaa siiä, mihi heidä reflektiosa suutautui ja paiottui. Kahde opiskelija kohdalla pohdita jäi pääasiassa käytäö opetustyö oistumise kuvaamisee. Pääosalla opiskelijoista pohdita liittyi edellise lisäksi opettajuude lähtökohtii, kute omii liikutataitoihi, harrastueisuutee tai luoteepiirteisii ja iide vaikutuksee opettajaa toimimisessa. Muutamat opiskelijat äkivät liikua opetukse lapse hyvivoitii vaikuttavaa kokoaisuutea, joho opettaja toimilla puheilmauksiee ja eleiee o vaikutuksesa. Tulos o samasuutaie Timkei ja va der Marsi (2009) ja Garretti ja Wrechi (2008) tutkimuste kassa, joissa harjoittelu auttoi osaa opiskelijoista laajetamaa liikutapedagogista äkemystää ja kyseealaistamaa periteisiä opetusmeetelmiä, ku taas osa opiskelijoista jäi reflektiossaa lähiä opetukse tekise toteutukse tasolle. Päiväkirjoja aalysoidessa tuli esii, kuika tärkeässä asemassa opiskelija oma tahto ja halu kehittyä ovat koulutukselliste tavoitteide saavuttamisessa ja merkittävie oppimiskokemuste sytymisessä (Palomäki 2009, 75 76; Vartiaie 2011, 180). Moet opiskelijat toivat tämä päiväkirjoissaa esille: Lähdi heti alusta lähtie harjoitteluu sillä mielellä, että opi ii paljo kui itse halua ja paosta tähä ja ii paljo kui tähä paosta saa tästä irtiki, ja äi käviki (1/) Tutkimukse tuloste perusteella tehdää kolme johtopäätöstä huomioitavaksi opettajakoulutuksessa. Esiäki opettaja amma- Liikuta & tiede 50 1 / 2013 TUTKIMUSARTIKKELI Ammatillie kehittymie ohjatussa harjoittelussa 57

7 tillista kehittymistä ei voi liiaksi yksikertaistaa asteittai eteeväksi malliksi, jossa vasta opetustaido perusteide hallitsemise jälkee opiskelija o valmis reflektoimaa syvällisesti opetustilateesee vaikuttavia muita asioita. Päiväkirjat toivat hyvi esii se, että vaikka opiskelija tusi epävarmuutta opetustaidoissaa ja vasta harjoitteli opetukse käytätöjä, hä saattoi olla hyviki taitava käsittelemää liikua opetus- ja oppimistapahtumaa vaikuttavia eettisiä, kulttuurisia, tietoteoreettisia ja opettaja persooaa liittyviä lähtökohtia. Opettajakoulutuksessa opiskelijoilla tulee olla heti opitoje alkuvaiheesta asti mahdollisuus tuistaa omaa opettajuuteesa vaikuttavia elämähistoria ja ympäröivä kulttuuri asioita ja ohjata omaa oppimistaa (Kari 2011). Näi opettajuutee kasvamisesta tulee aidosti omakohtaie ja kostruktiivie prosessi, eivätkä ammatilliset perustaidotkaa jää ulkoa opituiksi tai kopioiduiksi toimitatavoiksi, vaa eki ovat hekilökohtaisesti putaroituja ja tietoisesti omaa opettajuutee liitettyjä aieksia. Toiseksi tutkimuksesta huokuu opiskelijoide myöteie kokemus yhteisöllise, ryhmässä oppimise merkittävyydestä opettajuude kehittymisessä. Yhdessä tekemie mahdollistaa moiääise tiedo raketamise ja tarjoaa kokemukse postmoderista tiedo ja totuude suhteellisuudesta ja kulttuurisidoaisuudesta. Postmoderi tietokäsitykse ymmärtämie o kriittise ja jatkuvasti kehittyvä opettajuude oleaie lähtökohta, joka kaustaa tutkivaa työotteesee ja itsesä kehittämisee. Opiskelijoide keskiäissuhteet ja vertaisohjaus auttavat myös edistämää opiskelijoide ystävyyttä, yhteisyyde ja ryhmää kuulumise tuetta ja tukee opiskelijoide psykososiaalista hyvivoitia. Yhdessä tekemie o tärkeää myös ammatti-idetiteeti kehittymisessä, ja se tuottaa kokemukse itsestä osaa opettajie kollegiaalista ryhmää. (Väisäe & Silkelä 2003, 36.) Kaikki saivat saoa ja saoivatki saasa ja kaikkie ideat puittii tarkasti. Tässä vaiheessa tutui esimmäise kerra, miltä tutuu opettaja kollegiaalie tuki (7/) Kolmaeksi huomataa, että harjoittelussa keskityttii tavoitteesa mukaisesti liikuaopettamisee oppituilla. Tutkimus paljastaa, että vaikka opiskelijat kertovat päiväkirjoissaa ammatillisesta kehittymisestää moipuolisesti ja ajoittai syvällisestiki, harjoittelu ei avaut opiskelijoide pohdittavaksi kaikkia opettaja ammatillisee kehittymisee liittyviä äkökulmia. Päiväkirjoissa ei esimerkiksi käsitelty opetusryhmä sosiaalista tai psykologista dyamiikkaa, ei tarkasteltu lasta elämäpiirisä kokoaisuudessa tai koulua osaa laajempaa yhteiskuallista kotekstia. Opiskelijat eivät pohtieet laste kehityksellisiä tarpeita tai itseää sosioeettiseä kasvattajaa, joka toimitaa vaikuttaa syvällisesti oma hekilökohtaie kasvatus- ja kasvuhistoria. Tuloksia tarkastellessa selviää, että opiskelijoita ei huolettaut opettaja työssä jaksamie tai riittämättömyys vaikeissa tilateissa. Lisäksi aieistossa o hyvi vähä maiitoja opettajasta oppimismateriaalie, välieide ja tiloje kehittäjää. Tästä huomataa, että yksi opitojakso sisältää aia rajatu äkökulma opettajuutee. Opettajakoulutuksee tarvitaaki jatkuvasti tiivistä vuoropuhelua eri toimijoide ja eri opitojaksoje tavoitteide, sisältöje ja meetelmie välille, jotta opiskelijat saavat mahdollisuude kehittää opettajuuttaa laaja-alaisesti. Lisäksi koulutusta tulee tutkia systemaattisesti, jotta vallitsevia käytätöjä voidaa tarkastella kriittisesti ja tarvittaessa perustellusti muuttaa. Opettajakouluttajille tämä merkitsee sitoutumista oma toimia tutkimisee, avoimuutta muide opettajakouluttajie ideoille sekä yhteisöllistä työsketelyä yhdessä kollegoje ja opiskelijoide kassa (Väisäe & Silkelä 2003). Tutkimusta arvioitaessa todetaa, että valituilla meetelmillä saatii vastaus esitettyy kysymyksee. Tutkimus tuotti toimitatutkimukselle tyypillisesti rajatusta ilmiöstä käytäöläheistä tietoa, jota voitii hyödytää omassa kotekstissaa ja jota voidaa soveltaa muualla opettajakoulutuksessa. Tutkimuksessa tarkastelu tasoa oli opiskelijaryhmä ja ryhmä tuottama aieisto kokoaisuutea. Toiselaisella tutkimusotteella, esimerkiksi lukemalla päiväkirjoja yksilötasolla opiskelijoide hekilökohtaisia kehityskertomuksia, aieistosta olisi saatu todeäköisesti erilaista tietoa. Tulevaisuudessa olisiki mielekiitoista tutkia liikutaa opettavie opettajie ammatillista kehittymistä pitkittäistutkimuksella opiskelijoide yksilöllisiä oppimiskokemuksia tutkie. LÄHTEET Atjoe, P Opetusharjoittelu ohjaukse eettisiä haasteita. Teoksessa P. Väisäe & P. Atjoe (toim.) Kohtaamisia ja kasvupaikkoja opetusharjoittelussa. Vuoropuhelua ohjaukse kehittämisestä. Suome harjoittelukouluje vuosikirja 3, Atjoe, P Pelittääkö pedagogiikka? Liikuta & Tiede 45 (4), Behets, D. & Vergauwe, L Learig to teach i the field. I D. Kirk, D. Macdoald & M. O Sulliva (Eds.) The hadbook of physical educatio. Lodo: Sage, Cloes, M. & Mouto, A Studets ad staff s opiios about the reflective practice process implemeted i a preservice physical educatio teacher programme. Asia Joural of Exercise & Sport Sciece 9 (1), Curter-Smith, M.D., Hastie, P.A. & Kichi, G.D Ifluece of occupatioal socializatio o begiig teachers iterpretatio ad delivery of sport educatio. Sport, Educatio ad Society 13 (1), Curter-Smith, M.D. & Sofo, S Ifluece of a critially orieted methods course ad early field experiece o preservice teachers coceptios of teachig. Sport, Educatio ad Society 9 (1), Dowlig, F Physical educatio teacher educators professioal idetities, cotiuig professioal developmet ad the issue of geder equality. Physical Educatio ad Sport Pedagogy 11 (3), Gallahue, D. & Doelly, F Developmetal physical educatio for all childre. Champaig, IL: Huma Kietics. Garrett, R. & Wrech, A Coectios, pedagogy ad alterative possibilities i primary physical educatio. Sport, Educatio ad Society 13 (1), Graham, G Teachig childre physical educatio. Becomig a master teacher. 3. paios. Champaig, IL: Huma Kietics. Heikiaro-Johasso, P Liikuaopettajakoulutus tuistaa huomise haasteet. Liikuta & Tiede, 42 (3), 5 9. Heikkie, E Täydeyskoulutus kaiuulaiste opettajie kokemuste valossa. Oulu yliopisto. Acta Uiv. Oulu E 96. Väitöskirja. Heikkie, H. L.T. & Syrjälä, L Tutkimukse arvioiti. Teoksessa H.L.T. Heikkie, E. Rovio & L. Syrjälä (toim.) Toimiasta tietoo. Toimitatutkimukse meetelmät ja lähestymistavat. Helsiki: Kasavalistusseura, Kaga, D Professioal growth amog preservice ad begiig teachers. Review of Educatioal Research 62 (2), Kari, J Urheilu-uralta opettajaksi opiskelemaa Neljä kilpaurheilijamiestä liikutakokemustesa tulkitsijoia luokaopettajaopitojesa alussa. Liikuta & Tiede 48 (6), Klemola. U Opettajaksi opiskelevie vuorovaikutustaitoje kehittämie liikua aieeopettajakoulutuksessa. Jyväskylä yliopisto. Studies i Sport, Physical Educatio ad Health 139. Väitöskirja. Komulaie, J Ohjattu harjoittelu luokaopettajaopiskelijoide ammatillise kehittymise tukea. Oulu yliopisto. Väitöskirja. Ladki, D Actio research. Teoksessa C. Seale, G. Gobo, J. Gubrium & D. Silverma (toim.) Qualitive research practice. Lodo: Sage, MacPhail, A Professioal learig as a physical educatio teacher educator. Physical Educatio ad Sport Pedagogy 16 (4), Niemie, P., Ahoe, R. & Tammie, S Matkalla opettajuutee. 58 Liikuta & tiede 50 1 / 2013 TUTKIMUSARTIKKELI Ammatillie kehittymie ohjatussa harjoittelussa

8 Tassipedagogiika opiskelijoide kokemuksia lastetassi opetusharjoittelukurssista. Liikuta & Tiede 44 (6), Niikko, A Opettajaksi kehittymie ulkoisea ja sisäiseä prosessia. Näkökulma vaihe-, oppimis- ja sosiaalisii teorioihi. Joesuu yliopisto. Kasvatustieteide tiedekua julkaisuja 71. Norto, L. S Actio research i Teachig ad Learig. A practical guide to coductig pedagogical research i uiversities. New York: Routledge. Palomäki, S Opettajaksi opiskelevie pedagogie ajattelu ja ammatillie kehittymie liikuaopettajakoulutuksessa. Jyväskylä yliopisto. Studies i Sport, Physical Educatio ad Health 142. Väitöskirja. Palomäki, S. & Heikiaro-Johasso, P Liikuaopettajaksi opiskelevat oma opetuskäyttäytymise kehittäjiä didaktise observoii kurssilla. Liikuta & Tiede 40 (5 6), Pesoe, J Opettajat oppijoia. Toimitatutkimus liikuaopettajie pätevöittämiskoulutukse käyistämisestä ja kehittämisestä. Jyväskylä yliopisto. Studies i Sport, Physical Educatio ad Health 165. Väitöskirja. Pickle, J Toward teacher majurity. Joural of Teacher Educatio 45 (2), Rik, J. E. & Hall, T. J Research o effective teachig i elemetary school physical educatio. The Elemetary School Joural 108 (3), Rik, J.E Teachig physical educatio for learig. 6. paios. New York: McGraw-Hill. Siedetop, D Developig teachig skills i physical educatio. Moutai View, CA: Mayfield Publishig Compay. Stra, M. & Curter-Smith, M Ifluece of two preservice teachers value orietatios o their iterpretatio ad delivery of sport educatio. Sport, Educatio ad Society 14 (3), Timke, G.L. & va der Mars, H The effect of case methods o preservice physical educatio teacher value orietatios. Physical Educatio ad Sport Pedagogy 14 (2), Tuomi, J. & Sarajärvi, A Laadullie tutkimus ja sisällöaalyysi. Jyväskylä: Gummerus. Tyjälä, P Itegratiivie pedagogiikka osaamise kehittämisessä. Teoksessa H. Kotila, A. Mutae & M-V. Volae (toim.) Taido tieto. Helsiki: Edita, Tyjälä, P., Heikkie, H. L.T. & Kiviiemi, U Itegratiivie pedagogiikka opetusharjoittelussa opettaja autoomisuude tukea. Kasvatus 42 (4), Vartiaie, K Saksa opiskelijasta saksa opettajaksi. Aieeopettajaopiskelija ammatillie kasvu ohjatussa harjoittelussa. Turu yliopisto. Turu yliopisto julkaisuja C 325. Väitöskirja. Väisäe, P Ohjaajie ja vertaisoppijoide moet roolit opetusharjoittelussa. Teoksessa P. Väisäe & P. Atjoe (toim.) Kohtaamisia ja kasvupaikkoja opetusharjoittelussa. Vuoropuhelua ohjaukse kehittämisestä. Suome harjoittelukouluje vuosikirja 3, Väisäe, P. & Silkelä, R Luokaopettajaksi opiskelevie ammatillie kasvu ja kehittymie pitkäkestoisessa ohjauksessa tutkimushakkee teoreettise malli ja meetelmie kehittelyä. Teoksessa: R. Silkelä Tutkimuksia opetusharjoittelu ohjauksesta. Suome harjoittelukouluje vuosikirja N:o 1. Joesuu yliopistopaio, Liikuta & tiede 50 1 / 2013 TUTKIMUSARTIKKELI Ammatillie kehittymie ohjatussa harjoittelussa 59

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

SV ruotsi. 00208916-8 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

SV ruotsi. 00208916-8 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata 0-JAN- ( 6) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Järjestäjä Valtakualliset palautekysymykset FI suomi SV ruotsi 000896-8 Keski-Pohjamaa koulutusyhtymä

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

3.6. Geometrisen summan sovelluksia

3.6. Geometrisen summan sovelluksia Tyypillie geometrise summa sovellusalue o taloude rahoituslaskut mutta vai tyypillie. Tammikuu alussa 988 vahemmat avaavat pitkäaikaistili Esikoisellee. Tiliehdot ovat seuraavat. Korko kiiteä 3,85 % pa

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen.

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen. 10 Kertolaskusäätö Kahta tapahtumaa tai satuaisilmiötä saotaa riippumattomiksi, jos toise tulos ei millää tavalla vaikuta toisee. Esim. 1 A = (Heitetää oppaa kerra) ja B = (vedetää yksi kortti pakasta).

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehto D:ssä opiskelija harjoittelee omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa. Opetusharjoittelun

Lisätiedot

SV ruotsi. 02532 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto

SV ruotsi. 02532 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata Valittu aikajakso 0.0.00-0..00 0-DEC-0 ( ) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Valtakualliset palautekysymykset FI suomi SV ruotsi Oppilaitos

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Syrjintää ja leimaamista mittaava asteikko (DISC-12)

Syrjintää ja leimaamista mittaava asteikko (DISC-12) 1 Syrjitää ja leimaamista mittaava asteikko (DISC-12) Versio 03/06/09 Osallistujalle luettavat ohjeet (Huomio: Käytä seuraavaa kappaletta esitellessäsi asteikkoa osallistujalle. Lisäselitystäki voi käyttää

Lisätiedot

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim. 8.3. Kombiaatiot MÄÄRITELMÄ 6 Merkitä k, joka luetaa yli k:, tarkoittaa lause- ketta k = k! ( k)! 6 3 2 1 6 Esim. 1 3 3! = = = = 3! ( 3)! 3 2 1 3 2 1 3 2 1 Laskimesta löydät äppäime, jolla kertomia voi

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Näyttötutkio perusteet PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Määräys 8/011/2013 Määräykset ja ohjeet 2013:17 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2013:17 ISBN 978-952-13-5458-8 (id.) ISBN 978-952-13-5459-5

Lisätiedot

Näyttötutkintojen palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokanta. Valittu aikajakso Hakuehdot

Näyttötutkintojen palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokanta. Valittu aikajakso Hakuehdot Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata 1( 12) Hakuehdot Kysymyssarja Rahoitusmuoto Opetuskieli Valtakualliset palautekysymykset Oppisopimus FI suomi SV ruotsi Vastaukset raportoidaa

Lisätiedot

OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA VUONNA 2004 TUTKINNON SUORITTANEET

OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA VUONNA 2004 TUTKINNON SUORITTANEET OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA VUONNA 2004 TUTKINNON SUORITTANEET Helsigi yliopisto ura ja rekrytoitipalvelut kehittää yhteistyössä tiedekutie ja hallio sovelluspalvelut

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008

TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008 R Rötgehoitajie TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008 Suome Rötgehoitajaliitto ry Filads Rötgeskötarförbud rf S SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdato... 3 2. Lähtökohdat ja ykytila...4 3. Rötgehoitajia koskevat suositukset

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

OPM tutkijatapaaminen 2.11.2009

OPM tutkijatapaaminen 2.11.2009 OPM tutkijatapaamie 2.11.2009 Otus Otukse missio Korkeakoulujärjestelmää, opiskelua, opiskelija asemaa yhteiskuassa ja opiskeluaikaista hyvivoitia käsittelevie opiskelijaäkökulmaiste tutkimuste toteuttamie,

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

SISÄLLYS KUVIOT 1 Kouluttajan ammattipätevyys Ammattipersoonallisuus Ammattietiikka Itsetietoisuus Sotilaskouluttajan ammattipätevyys Menetelmätietoisuus Joustava osaaminen Taitotieto Päämäärätietoisuus

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

ERKKI SALMENHAARA. Viulusonaatti. Sonata for Violin and Piano (1982) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savonlinna 1994, Finland

ERKKI SALMENHAARA. Viulusonaatti. Sonata for Violin and Piano (1982) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savonlinna 1994, Finland ERKKI SALMENHAARA Viulusoaatti Soata for Violi ad Piao (98) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savolia 99, Filad ========== ERKKI SALMENHAARA (9 00) suoritti sävellykse diplomitutkio Jooas Kokkose

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK

Lisätiedot

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto ROKK-seminaari Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto Osaprojektin tavoitteet - Löytää uusia tapoja suullisen arvioinnin

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Sormenjälkimenetelmät

Sormenjälkimenetelmät Sormejälkimeetelmät Matti Risteli mristeli@iksula.hut.fi Semiaariesitelmä 23.4.2008 T-106.5800 Satuaisalgoritmit Tietotekiika laitos Tekillie korkeakoulu Tiivistelmä Sormejälkimeetelmät ovat satuaisuutta

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Valtion koulukotien strategia vuoteen 2015

Valtion koulukotien strategia vuoteen 2015 Valtio koulukotie strategia vuotee 2015 2 Valtio koulukotie strategia vuotee 2015 Stakes ja valtio koulukodit Graafie suuittelu ja taitto: Tiia Kuoppala Valokuvat: Valtio koulukotie oppilaat ja työtekijät

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

1. Ammatillisen erityisopettajan toimintaympäristöt...2. 2. Ammatillisen erityisopettajan pedagogiset opinnot...3

1. Ammatillisen erityisopettajan toimintaympäristöt...2. 2. Ammatillisen erityisopettajan pedagogiset opinnot...3 Sisällys 1. Ammatillise erityisopettaja toimitaympäristöt...2 2. Ammatillise erityisopettaja pedagogiset opiot...3 2.1 Erityisopettajakoulutukse keskeisiä lähtökohtia... 3 2.2 Ammatillise erityisopettaja

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

"Onko mulla tilannetajua? Opettajaksi opiskelevien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen

Onko mulla tilannetajua? Opettajaksi opiskelevien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen "Onko mulla tilannetajua? Opettajaksi opiskelevien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen Emma Kostiainen Ulla Klemola Tommi Mäkinen SOOL seminaari 12.10.2012 Millaista vuorovaikutuksen opiskelu

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Valtakunnalliset palautekysymykset 377105 Vanhustyön erikoisammattitutkinto. SV ruotsi

Valtakunnalliset palautekysymykset 377105 Vanhustyön erikoisammattitutkinto. SV ruotsi Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata Valittu aikajakso 0.08.00-08.0.0 09-MAY- ( 6) Hakuehdot Kysymyssarja Tutkito Opetuskieli Valtakualliset palautekysymykset 0 Vahustyö erikoisammattitutkito

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE VALTIOTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA VUONNA 2004 TUTKINNON SUORITTANEET

OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE VALTIOTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA VUONNA 2004 TUTKINNON SUORITTANEET OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE VALTIOTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA VUONNA 2004 TUTKINNON SUORITTANEET Helsigi yliopisto ura ja rekrytoitipalvelut kehittää yhteistyössä tiedekutie ja hallio sovelluspalvelut yksikö

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

OPINTO- JA TYÖELÄMÄPALAUTE FARMASIAN TIEDEKUNNASSA VUONNA 2007 TUTKINNON SUORITTANEET

OPINTO- JA TYÖELÄMÄPALAUTE FARMASIAN TIEDEKUNNASSA VUONNA 2007 TUTKINNON SUORITTANEET OPINTO- JA TYÖELÄMÄPALAUTE FARMASIAN TIEDEKUNNASSA VUONNA 2007 TUTKINNON SUORITTANEET Helsigi yliopisto ura- ja rekrytoitipalvelut kehittää yhteistyössä tiedekutie ja hallio sovelluspalvelut -yksikö kassa

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmä kehittämie syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 5 2..2003 Päivi Laiterla Tomas Widahl Toi ikkae Atti Lehto Sisällysluettelo Johdato...3 2 Mittarit... 4 2. IO-taso mittarit...4

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot