Sisällys. REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro KUNNANHALLITUS 13/2011

Transkriptio

1 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro KUNNANHALLITUS 13/2011 aika: Tiistai klo paikka: kunnantalo, kokoushuone 2 Läsnä: Nyman Teuvo, pja Mattila Marjatta, 2. vpja Hirvinen Esa, j Kesänen Tiina, j Mäntypuro Kauko, j Halonen Jyrki, valtuuston pja Suorsa Asmo, valtuuston 1. vpja Paalavuo Tapio, valtuuston 2. vpja Leppänen Pekka, kunnanjohtaja Rossi Päivi, pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjantarkastajat: Marjatta Mattila ja Tiina Kesänen Pöytäkirja yleisesti nähtävillä: perjantaina Sisällys 108 LAUSUNTO JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN VV TARKISTUKSESTA... 2 Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2011 pöytäkirjanpitäjä

2 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus LAUSUNTO JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN VV TARKISTUKSESTA KHALL 108 Kja Kja Jokilaaksojen pelastuslaitos on pyytänyt lausuntoa pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksestä liitteen 1 mukaisesti. Uusi pelastuslaki ja -asetus astuivat voimaan Pelastuslaitoksen palvelutuotantoa ohjaavan lainsäädännön muutos on huomioitava myös palvelutasopäätöksessä. Pelastuslaitoksessa on valmisteltu tarkistus nykyiseen palvelutasopäätökseen siten, että siinä huomioidaan uuden pelastuslain ja asetuksen vaatimukset. Tästä johtuen kysymys on lähinnä palvelutasopäätöksen teknisestä tarkistuksesta. Ehdotus: Lausuntonaan Jokilaaksojen pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen vv tarkistuksesta Reisjärven kunnanhallitus toteaa seuraavaa: Palvelutasopäätöksen sivulla 11 todetaan, että Jokilaaksojen pelastuslaitos sitoutuu Suomen palopäällystöliiton vahvistamiin valtakunnallisiin pelastustoimen arvoihin. Näihin on lisätty kuntien lausuntoihin perustuen yhdeksi arvoksi pyrkimys toimia sekä kehittää pelastuslaitosta tehokkaasti ja taloudellisesti. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen toiminnan käynnistämisestä tähän hetkeen pelastustoimen kustannukset ovat paisuneet räjähdysmäisesti lähtötilanteesta vaikka samaan aikaan palvelutaso on heikentynyt. Olennaista kustannusten kasvua on sekä toiminnassa että investoinneissa. Yksi merkittävä syy toiminnan kustannusten kasvuun on hallinnon kulujen kasvattaminen lähinnä henkilöstömäärän merkittävän lisäyksen seurauksena. Positiivista ja oikeansuuntaista palvelutasopäätöksessä on se, kalliin ajoneuvokaluston osalta enimmäisikärajoja on kasvatettu ja myös keinot siihen on osoitettu. Kuntien tämän hetkinen taloustilanne ja mm. hallitusohjelman linjaukset huomioon ottaen pelastuslaitoksen tulee suhtautua pelastustoimen kustannusten kasvattamiseen äärimmäisen kriittisesti suunnittelukaudella. Talouden ja tehokkuuden lisäksi lisäarvoksi palvelutasopäätökseen tulee lisätä tasapuolisuus. Pelastuslaitoksen tulee jakaa resurssinsa tasapuolisesti toimintaalueellaan riskit, väkiluku ja etäisyydet huomioon ottaen. Tämä ei ole toteutunut mm. paloasemien henkilöstövahvuuden, esimiestason henkilöstön ja valmiuden suhteen. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2011 pöytäkirjanpitäjä

3 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus LAUSUNTO JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN VV TARKISTUKSESTA (jatkoa) Henkilöstöliitteessä henkilöstörakenne jaoteltuna päällystö- ja miehistötehtäviin tulee määritellä tarkemmin. Liitteenä olevassa selvityksessä asiat eivät ilmene selkeästi kuntatasolla. Lisäksi valmiustaso päällystötason osalta on eritelty, mutta miehistön tasolta ei. Siihenkin on tarpeen tehdä tarkennusta. Pelastuslaitoksen palvelutasoon Reisjärvellä ja näin ollen ennakoidusti nyt lausunnolla olevaan palvelutasopäätökseen kunnanhallitus on ottanut edellä mainitun lisäksi kantaa liitteen 2 mukaisessa päivätyssä kirjelmässään pelastuslaitokselle. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2011 pöytäkirjanpitäjä

4

5

6

7

8

9

10 JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN PALVELUTASOPÄÄTÖS VUOSILLE LUKUOHJE Tarkistuksessa lisätty/korvattu teksti sinisellä. Vanhaan lainsäädäntöön liittyvä tai vanhentunut teksti on pääosin poistettu. Mustalla on vanha teksti, johon ei ole ollut tarvetta tai mahdollisuutta tehdä muutoksia. PELASTUSLAITOKSEN JOHTOKUNTA KÄSITELLYT X.X.2011 JA VAHVISTANUT x.x.2011 YY 1 (103)

11 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ PALVELUTASOPÄÄTÖKSESTÄ Johdanto Asiakasnäkökulma Omistajanäkökulma Asiakas- ja omistajanäkökulman vaikutus pelastuslaitokseen Palvelutasopäätöksen perusteet ja tarkoitus Palvelutasopäätöksen valmistelu ja siitä päättäminen Palvelutasopäätöksen toteutumisen seuranta ja tarkistaminen JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS Pelastuslaitoksen arvot Visio ja palveluajatus Pelastuslaitoksen tehtävä Pelastuslaitoksen talous Toimintaympäristön keskeiset muutokset palvelutasopäätöskaudella Nelikenttäanalyysi Pelastuslaitoksen tavoitteet UHKIEN ARVIOINTI JA RISKIANALYYSI Riskialueiden määritykset Tapahtuneet onnettomuudet ja pelastustoiminnan tehtävät Riskikohteiden tarkastelu Riskianalytiikka RISKIENHALLINTAPALVELUT Onnettomuuksien yleinen ehkäisy Viranomaisyhteistyö ja asiantuntijapalvelut Valvontatoiminta Rakenteellinen paloturvallisuus Turvallisuusviestintä Nuohouspalvelut Palontutkinta Kemikaalivalvonta Väestönsuojien rakentamisen ohjaus ja suojien kunnosta huolehtiminen PELASTUSTOIMINNAN PALVELUT Toimintavalmius Toimintavalmiuden edellyttämät muodostelmat sisältäen pelastusyksiköt Pelastustoiminnan johtaminen Päivystys- ja varallaolojärjestelyt Yhteistoiminta muiden viranomaisten ja pelastuslaitosten kanssa Kalusto Sammutusvesihuolto Vesipelastustoiminta Meripelastustoiminta Öljyntorjunta Pelastustoiminnan varautuminen Muiden viranomaisten resurssit Muut resurssit Pelastustoiminnan asiantuntijapalvelut VARAUTUMINEN JA VÄESTÖNSUOJELUPALVELUT Varautumisen perusteet Valmiusasteet (103)

12 6.3 Omatoiminen varautuminen Varautumisen koulutus Varautumisen asiantuntijapalvelut KOULUTUSTOIMINNAN PALVELUT Sisäinen koulutus Ulkoinen koulutus Pelastuslaitoksen väestönsuojeluorganisaation koulutus Koulutustoiminnan asiantuntijapalvelut ENSIHOITOPALVELUT Ensihoitopalvelu Ensivastetoiminta Ensihoidon varautuminen Ensihoidon asiantuntijapalvelut YHTEISET PALVELUT Henkilöstö Työsuojelu Työterveyshuolto Johtokunta Muut yhteiset palvelut VIESTINTÄ MUUT PELASTUSLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT LIITTEET 1. Kooste palvelutasopäätöskauden keskeisimmistä periaatelinjauksista - Jaetaan päivitettynä johtokunnan kokouksessa 2. Kooste kaikista kehittämistoimenpiteistä - Jaetaan päivitettynä johtokunnan kokouksessa 3. Palvelutasopäätöskauden investointiohjelma Tämän päivitys on käsitelty johtokunnan kokouksessa (103)

13 1 YLEISTÄ PALVELUTASOPÄÄTÖKSESTÄ 1.1 Johdanto 1.2 Asiakasnäkökulma Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä on huomioitava lainsäädännön alueen pelastustoimelle ja pelastuslaitoksen palvelutuotannolle asettamat toiminnalliset vaatimukset. Palvelutasopäätös on alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen näkökulmasta palvelutuotannon järjestelyjen toteuttamisen perustana oleva strateginen asiakirja. Palvelutasopäätöksessä alueen pelastustoimi ottaa kantaa siihen, miten ja millaisella volyymi- sekä laatutasolla pelastuslaitoksen on huolehdittava pelastustoimen palveluista alueellaan sekä miten niitä kehitetään palvelutasopäätöskaudella. Alueen pelastustoimen strategiset linjaukset, kuten palvelutasopäätös, on yhteen sovitettava lainsäädännön lisäksi valtakunnallisten pelastusalaa koskettavien periaatepäätösten ja ohjelmien kanssa. Strategisena asiakirjana ei palvelutasopäätös voi olla ristiriidassa valtakunnallisten pelastustoimen strategisten linjausten kanssa. Tämän palvelutasopäätöksen tarkistamisen valmisteluvaiheessa ei vielä ole vahvistettu uusinta vuoteen 2025 tähtäävää valtakunnallista pelastustoimen strategiaa. Soveltuvin osin valtakunnallisen strategian valmisteluasiakirjoja on kuitenkin käytetty tarkistustyössä hyväksi. Uusi pelastuslaki ja asetus astuivat voimaan alkaen. Näiden säädösten piti alkuperäisen aikataulun mukaan astua voimaan jo alkaen. Myös pelastustoimen riskianalyysin ja toimintavalmiuden suunnittelun perustana olevan valtakunnallisen toimintavalmiusohjeen päivittäminen on viivästynyt, eikä palvelutasopäätöksen tarkistushetkellä ole vielä käytettävissä perusteita alueen riskianalyysin päivittämiseen ja toimintavalmiuden tason tarkistamiseen uuden ohjeen pohjalta. Pelastuslain ja asetuksen nojalla merkittävimmät pelastuslaitoksen palvelutuotantoon muutoksia tuovat uudistukset painottuvat onnettomuuksien ehkäisyn vastuualueelle. Näiden säädösmuutosten vuoksi on tarpeen tehdä voimassaolevaan palvelutasopäätökseen toiminnallisia ja sisällöllisiä tarkistuksia. Muilta osin lainsäädännön uudistuksen pohjalta tehtävät tarkistukset ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä, koska uutta toimintavalmiusohjetta ei vielä ole käytettävissä. Terveydenhuollon vastuualueella on tapahtunut merkittäviä säädösmuutoksia koskien (sairaankuljetuspalvelujen) ensihoidon järjestämisvastuuta. Vastuu ensihoitopalvelujen järjestämisestä siirtyy sairaanhoitopiireille alkaen. Sairaanhoitopiiri voi ottaa ensihoitopalvelun omaksi toiminnakseen, sopia yhteistoiminnasta ensihoidossa pelastuslaitoksen kanssa, tai kilpailuttaa ensihoitopalvelut. Sairaanhoitopiirin on tehtävä erillinen palvelutasopäätös vastuullaan olevasta ensihoitopalvelujen järjestämisestä. Tältä osin ensihoidon järjestämistapa on palvelutasopäätöksen tarkistusvaiheessa täysin avoin kysymys, eikä sitä ole millään tapaa huomioitu tai ennakoitu tarkistustyössä. Siten ensihoidon osuuteen ei ole tehty merkittäviä korjauksia. Pelastuslaitoksen asiakkaita ovat kaikki sen alueella asuvat, työskentelevät, oleskelevat tai ohikulkumatkalla olevat ihmiset. Lisäksi pelastuslaitoksen asiakkaita sekä yhteistyökumppaneita yhteisöinä ovat sen alueella toimivat yritykset, laitokset, valtion virastot ja viranomaiset sekä kunnat ja niiden eri viranomaiset. Pelastustoimialueen ulkopuolisia yhteistyökumppaneita ovat muut pelastuslaitokset, valtion eri viranomaiset ja muut valtakunnalliset yhteisöt, joiden kanssa tehdään yhteistyötä pelastustoiminnassa sekä pelastustoimen eri osa-alueiden kehittämisessä. 4 (103)

14 Asiakkaita ja yhteistyötahoja pelastuslaitoksen työntekijät kohtaavat vuosittain seuraavasti: Tapahtuma Peruste Asiakaskontaktien määrä/vuosi Palotarkastukset ja muut Väh. 1 asiakas/ katselmukset kohde hlöä Turvallisuusvalistus ja - neuvontatapahtumat Rakennussuunnittelijat, rakennustarkastus, rakentajat Ensivastetehtävät Ensivastetehtävät Tulipalot ja muut onnettomuudet Tulipalot ja muut onnettomuudet Valistettujen määrä asiakaskontaktia/kk/kunta 2 asiakaskontaktia/tehtävä 1 kontakti/ tehtävä 2 asiakaskontaktia/tehtävä 1 kontakti/ tehtävä Ensihoitotehtävät Väh. 1 potilas sekä 1 muu henkilö/tehtävä Ensihoitotehtävät Kuljetuspaikassa potilaan vastaanottava henkilökunta Yhteistyötahojen kohtaaminen Arvioitu määrä Vuosittaisten asiakas- tai yhteistyötahokontaktien lukumäärä 5 (103) hlöä Huomautukset Vaikuttavuus koko kohteen asukkaiden ja työntekijöiden turvallisuuteen Vaikuttavuus turvallisuuteen liittyviin asenteisiin Arvioluku krt Potilas ja väh. yksi omainen/ paikalla oleva kohdataan/ hälytys hlöä Kontaktit yhteistyökumppanina krt olevaan ensihoitoyksikköön hlöä Yleensä onnettomuudessa on useampi kuin yksi osallinen. Yleensä jokaisessa onnettomuudessa kohdataan myös jokin muu krt yhteistyöviranomaistaho, vakuutusyhtiö tms kohteen edustajien lisäksi hlöä krt 100 krt kontaktia/vuosi Yleensä jokaisessa tehtävässä paikalla on potilaan omainen tai muu paikalla oleva henkilö Yleensä vähintään yksi yhteistyötahon edustaja paikalla Hallinnolliset tai muut yhteistyöpalaverit ja -tapaamiset Alueen asukasta kohti laskettuna pelastuslaitoksen kokonaisnettomenot vuoden 2009 talousarvion mukaan ovat 75 (sisältää nettoinvestoinnit, ei sisällä paloasemista kunnille maksettavia vuokria). Vuosittaisten asiakas- tai yhteistyötahokontaktien lukumäärästä noin 85 % ( kontaktia) on suoria asiakaskontakteja yksittäiseen ihmiseen asiakkaana. Asiakkaamme on tällöin joko onnettomuuksien ehkäisytyön asiakas, ensivaste- tai ensihoitotehtävässä potilaana tai hänen läheisenään tai asiakasta on kohdannut jokin onnettomuus, jonka myötä hän itse ja/tai hänen omaisuutensa on pelastustoiminnan kohteena. Kasvokkain tapahtuvien asiakaskontaktien lisäksi työntekijämme kohtaavat asiakkaita useita kertoja viikossa asiakkaiden ottaessa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse, tarvitessaan neuvoja turvallisuusasioihin. Näitä asiakaskontakteja ei tilastoida mitenkään, joten niitä ei esitetä taulukossa. Pelastuslaitoksen asiakkailla on mahdollisuus kääntyä pelastuslaitoksen edustajien puoleen pelastustoimintaan, onnettomuuksien ehkäisyyn tai varautumiseen liittyvissä asioissa mihin vuorokauden aikaan tahansa ympäri vuoden. Pelastuslaitos itse on onnettomuuksien ehkäisytyössä erittäin aktiivinen toimija asiakkaisiin päin ja lisäksi pelastuslaitos on aktiivisesti esillä mediassa. Mahdollisuuksien mukaan median avulla annetaan onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvää valistusta ja neuvontaa suurelle yleisölle ja siten tavoitetaan suuria ihmismääriä. Näitä kontakteja ei ole arvioitu asiakaskontaktien määrissä. Pelastuslaitoksen asiakaspalvelu on pääsääntöisesti maksutonta muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Pelastustoimen palvelutuotanto on henkilötyövaltaista, ihmistä ei voida korvata koneilla ja tietotekniikalla, vaan ne ovat pelastuslaitoksen työntekijän apuvälineitä työtehtäviä suoritettaessa. Ensivastetehtävissä, tulipaloissa ja muissa onnettomuuksissa pelastuslaitos kohtaa yleensä aina eri yhteistyötahoja tehtävästä riippuen. Tyypillisimmät näissä tehtävissä ovat ensihoitoyksikön henkilöstö ja poliisi, mutta myös muut viranomaiset tai toimijat ovat usein yhteis-

15 1.3 Omistajanäkökulma työtahoina. Pelastustoiminnassa yhteistyö- ja asiakassuhde muihin tahoihin nähden ei ole aina yksiselitteisesti joko pelkkä yhteistyö- tai asiakassuhde, vaan yleensä on kyse niiden jonkinlaisesta yhdistelmästä. Pitkäaikaisen kokemuksen perusteella voidaan arvioida asiakkaiden ja eri yhteistyötahojen odotusarvoja pelastuslaitokselta alla olevalla tavalla. A) Asiakkaat odottavat pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisytyöltä seuraavan tyyppistä palvelua: - asiakkaan turvallisuuteen liittyvien ongelmanratkaisujen löytymistä pelastustoimen asiantuntijan avulla ja siten asiakkaan kokonaisturvallisuuden paranemista - asiakkaiden tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua riippumatta asiakkaan tai asiakkaana olevan yrityksen kotipaikasta - lakisääteisesti pelastuslaitokselta edellytetyn asiakaskontaktitaajuuden toteutumista palotarkastuksissa sekä turvallisuusvalistuksessa ja -neuvonnassa - luotettavaa ja luottamuksellista palvelua - palvelun on oltava ammattitaitoista ja laadukasta - mahdollisimman nopeaa ja joustavaa palvelua asiakkaan ollessa itse aloitteellinen esittäessään palvelutarpeen - pelastusviranomaisen esittämät ongelmanratkaisukeinot ovat toteutettavissa olevia ja asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisia sekä edullisia B) Onnettomuuden kohteeksi joutuneet tai ensivastetehtävissä potilaana olevat asiakkaat odottavat pelastuslaitokselta: - mahdollisimman nopeaa, ammattitaitoista, tehokasta ja siten laadukasta apua sekä palvelua sitä tarvitessaan. Tämä on erittäin selkeä odotusarvo jo ennakko-odotuksena siltä varalta jos asiakas sattuu pelastuslaitoksen palvelua joskus tarvitsemaan. - avun on oltava henkeä pelastavaa, fyysisiä vammoja ja taloudellisia vahinkoja vähentävää - avun kohteeksi joutunut odottaa myös neuvontaa miten hänen on toimittava onnettomuuden jälkeen saadakseen riittävän avun muilta asiaankuuluvilta tahoilta - luotettavaa ja luottamuksellista palvelua - avun on oltava maksutonta C) Eri yhteistyötahot odottavat pelastuslaitokselta: - mahdollisimman nopeaa, ammattitaitoista, tehokasta ja siten laadukasta yhteistyötä - yhteistyön tulisi usein ylittää varsinaiset lakisääteiset tai erikseen sovitut yhteistyö- ja viranomaisrajat - yhteistä ongelmaratkaisumekanismia - luotettavaa ja luottamuksellista yhteistyötä - yhteistyön tulisi olla ensisijaisesti maksutonta tai kustannus- sekä laskutusperiaatteista on sovittava ennalta Pelastustoimi on yksi kansalaisten peruspalveluista, jonka hoitamisesta vastuu on pelastustoimialueen kunnilla lainsäädäntöön ja yhteistoimintasopimukseen perustuvana. Kuntien vastuulla on huolehtia pelastustoimen palvelujen tuottamisesta alueellaan siten, kuin pelastustointa koskevassa lainsäädännössä sekä sen nojalla annetuissa muissa asetuksissa, valtakunnallisissa määräyksissä ja ohjeissa määrätään. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen omistajia ovat siten pelastustoimialueen kunnat, joita on pelastustoimialueella 18. Kuntia edustaa pelastuslaitoksen hallinnossa kustakin kunnasta johtokuntaan nimetyt edustajat. Pelastuslaitoksen johtosäännön mukaan johtokunnan tehtävänä on ohjata ja kehittää pelastustoimialueen pelastustointa sekä valvoa pelastustoimen lainmukaisuutta ja palvelutason toteutumista. Pelastuslaitoksen toiminnan perustana on siten: 6 (103)

16 - Pelastustointa koskeva lainsäädäntö, joista keskeisimmät ovat Pelastuslaki 379/2011 ja -asetus 407/2011 sekä niihin perustuvat valtakunnalliset määräykset ja ohjeet - Muut pelastustointa ja sen tehtäviä koskevat lait ja asetukset - Alueen kuntien tekemä yhteistoimintasopimus, joka uudistettuna astui voimaan Muut erikseen laadittujen sopimuksien perusteella pelastuslaitoksen tehtäväksi sovitut palvelut. Kokemuksen perusteella omistajanäkökulmasta pelastustoimen palvelujen tuottamisessa keskeisiä asioita ovat palvelutuotannon järjestäminen ja organisoiminen siten, että: - pelastustoimen palvelut kyetään tuottamaan säädösten ja palvelutasopäätöksen edellyttämällä tavalla ja laatutasolla kunkin kunnan alueella - pelastustoimelta lakisääteisesti edellytetty volyymi onnettomuuksien ehkäisytyössä kyetään toteuttamaan kunkin kunnan alueella - alueen kuntalaiset, yritykset ja laitokset saavat ne palvelut, jotka pelastuslaitoksen on tuotettava osana kansalaisten peruspalvelua - pelastustoiminnan palvelujen saatavuus onnettomuustilanteissa (nopeus ja muodostelmat) on riittävä valtakunnallisten ohjeiden mukaisiin minimivaatimuksiin nähden - pelastustoimen palvelutuotanto kyetään pitämään yllä kaikissa turvallisuustilanteissa (normaali-, häiriötilanteet, poikkeusolot ja näiden erityistilanteet) riittävällä laatutasolla - pelastustoimen palvelut tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti 1.4 Asiakas- ja omistajanäkökulman vaikutus pelastuslaitokseen Tiivistettynä voidaan todeta, että asiakkaan kannalta oleellista onnettomuustilanteissa on avun nopeus, tehokkuus ja laadukkuus sekä muissa palvelutilanteissa asiakkaan tarpeiden tyydyttäminen sujuvasti, ammatillisesti sekä asiakkaalle juuri sillä hetkellä mahdollisimman edullisesti. Pelastuslaitoksen asiakkaan näkökulmasta ei ole merkitystä sillä miltä paloasemalta apu hänelle tulee tai miltä paloasemalta palotarkastaja tai turvallisuuskouluttaja tulee. Omistajien näkökulmasta oleellista on, että pelastuslaitos suoriutuu mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti sille asetetuista lakisääteisistä ja palvelutasopäätöksessä edellytetyistä tehtävistä jokaisessa kunnassa. Omistajankaan näkökulmasta ei ole merkitystä sillä miltä paloasemalta ja kuka henkilö palvelut käytännössä tuottaa kunnan alueella. Sekä asiakkaiden, että omistajien odotusarvojen tyydyttäminen edellyttää pelastuslaitoksen palvelutuotannon järjestämistä siten, että siinä hyödynnetään alueellisen organisaation tuomia mahdollisuuksia tehtävien ja toimintojen priorisoinnissa sekä resurssien organisoinnissa koko alueen käyttöön ilman että kuntarajat tai paloasemien vastuualueiden rajat ohjaavat organisointia ja palvelutuotantoa. Pelastustoiminnan osalta keskeistä on, että hälytysvasteet laaditaan lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman yksikön periaatteita noudattaen. 1.5 Palvelutasopäätöksen perusteet ja tarkoitus Pelastuslain (379/2011) mukaan alueen pelastustoimi laatii palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksen tulee kattaa Pelastuslaissa ja pelastustoimesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa määritetyt alueen pelastustoimen järjestämiseen kuuluvat tehtävät. Palvelutasopäätöksessä on huomioitava myös muu pelastustointa koskeva lainsäädäntö ja sen perusteella annetut ohjeet. Pelastustointa koskevat valtakunnalliset strategiat, ohjelmat ja tulostavoitteet on pyrittävä yhteen sovittamaan palvelutasopäätöksessä. Perustana on oltava myös alueen pelastustoimen toimintaympäristö, uhkat ja riskianalyysi sekä visio ja strategia, joista alueelliset tavoitteet johdetaan. Palvelutasopäätös on lakisääteinen alueen pelastustoimen järjestämisen peruste, sen sanamuodosta on ilmettävä täsmällisesti mitä aiheesta päätetään. Päätös ei voi olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa, eli palvelutaso ei voi olla laissa tai sen perusteella annetuissa muissa normeissa edellytettyä tasoa matalampi. 7 (103)

17 Palvelutasopäätöksellä määritellään pelastustoimen tuottaman turvallisuuden taso alueella, siinä päätetään tavoitteista, järjestelyistä ja kehittämistoimenpiteistä jotka ovat perustana alueen pelastustoimen toiminnan ja talouden yksityiskohtaiselle vuosittaiselle suunnittelulle. PelL 379/ Alueen pelastustoimen palvelutaso Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Pelastuslaitokselle 27 :n 2 momentissa säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen. 29 Alueen pelastustoimen palvelutasopäätös Alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Päätös on voimassa määräajan. Palvelutasopäätös on toimitettava aluehallintovirastolle. Jos palvelutasopäätös on puutteellinen, aluehallintovirasto voi palauttaa asiakirjan täydennettäväksi. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen SM /Tu-31 alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta Sisäasiainministeriön yllä mainittua ohjetta palvelutasopäätöksestä on pyritty noudattamaan soveltaen sitä uudistuneeseen lainsäädäntöön sekä pelastuslaitoksen johtosääntöön, organisaatioon sekä toimintakulttuuriin soveltuvaksi. Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta. Palvelutasopäätöksen tarkistusvaiheessa syksyllä 2011 on valmisteilla pelastustoimen kannalta kaksi keskeistä uudistusta. Pelastuslaitoksen lakisääteisen palvelutuotannon keskeisenä suunnitteluohjeena olevaa toimintavalmiusohjetta uudistetaan Sisäasiainministeriön toimesta ja terveydenhuollon lainsäädäntöön perustuen ensihoidon palvelutasopäätös on valmisteilla Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Nämä aiheuttavat epävarmuustekijöitä pelastustoimen palvelutasopäätöksen tarkistamistyöhön. Palvelutasopäätöksen valmistelussa on pyritty huomioimaan myös seuraavat asiakirjat: Valtioneuvoston periaatepäätös : Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Valtioneuvoston periaatepäätös : Sisäisen turvallisuuden ohjelma Pelastustoimen strategia 2015: Sisäasiainministeriö, Pelastusosasto 2007 Valmisteilla oleva pelastustoimen strategia 2025: Sisäasiainministeriö, Pelastusosasto Väestön suojaamisen strategia: Sisäasiainministeriö 2007 Pelastustoimen valistus- ja neuvontatyön strategia , Sisäasiainministeriö 2005 Palvelutasopäätöksen tarkistuksen aikaan kuntien talous on edelleen ahtaalla. Useiden toiminnan kehittämistoimenpiteiden ja niiden aikatauluttamisen taustalla tässä palvelutasopäätöksessä on alueen kuntien taloudellinen tilanne. Alueen riskit ja niihin suhteutettu pelastustoimen palvelutason minimivaatimus on kuitenkin pyritty huomioimaan mahdollisimman hyvin taloudellisesta ahdingosta huolimatta. Merkittävä, palvelutasopäätöksen tarkistusvaiheessa edelleen avoin kysymys on Fennovoiman uuden ydinvoimalan sijoittuminen pelastuslaitoksen alueelle Pyhäjoen Hanhikiveen. Ydinvoimalan sijoittuminen alueelle tai sen välittömään läheisyyteen asettaa merkittäviä velvoitteita ja haasteita niin rakennuttajan, rakentajan kuin viranomaistenkin toiminnalle. Pelastuslaitoksen on reagoitava hankkeen tuomiin haasteisiin, valvottava hankkeen turvallisuusjärjestelyjä ja mahdollistettava omalta osaltaan sen toteuttaminen turvallisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa varautumisen tarkistamista, henkilöstö- ja kalustoresurssien päivittämistä tarvittavin osin sekä asiantuntijatyöpanoksen lisäystä suunnittelu- ja rakennusprojektin ajalle. 8 (103)

18 1.6 Palvelutasopäätöksen valmistelu ja siitä päättäminen Pelastuslaitoksen johtosäännön ( ) 5 mukaan pelastuslaitoksen johtokunta ohjaa ja kehittää pelastustoimialueen pelastustointa sekä valvoo pelastustoimen lainmukaisuutta ja palvelutason toteutumista sekä päättää pelastustoimen palvelutasosta kuntia kuultuaan. Johtokunta vahvisti kokouksessaan palvelutasopäätöksen vuosille ja päätti samalla, että lainsäädännössä näköpiirissä olevista muutoksista johtuen se tarkistetaan tarvittaessa vuoden 2011 loppuun mennessä. Kokouksessaan johtokunta päätti käynnistää palvelutasopäätöksen tarkistustyön johtuen erityisesti onnettomuuksien ehkäisytyöhön liittyvien säädösten muuttumisesta, mutta osaltaan myös paloasemaverkkoselvitystyöryhmän työhön ja toimintavalmiusohjeen uudistamiseen liittyen. Alkuperäistä palvelutasopäätöstä valmisteltaessa vuonna 2009 kuntia kuultiin kolmessa eri tilaisuudessa sekä lisäksi pyydettiin kirjalliset lausunnot. Palvelutasopäätöksen tarkistusvaiheessa syksyllä 2011 kuntia kuullaan yhdessä tilaisuudessa ( ) sekä sen lisäksi pyydetään kirjalliset lausunnot. Vuosien palvelutasopäätöksen keskeisimmät linjaukset ja myös tarkistustyö on osittain valmisteltu pelastuslaitoksen kehitysprosessin tiimeissä ja muotoiltu niiden vetäjien toimesta. Johtoryhmä on käsitellyt palvelutasopäätöstä useammassa palaverissa. Näiden valmistelujen pohjalta pelastusjohtaja on viimeistellyt johtokunnalle esityksen palvelutasopäätöksestä. Pelastuslaitoksen johtokunta käsittelee palvelutasopäätöksen tarkistusversiota ensimmäistä kertaa , jonka jälkeen se lähetetään kuntiin lausunnolle. Alueen kunnat antoivat palvelutasopäätöksen luonnoksesta lausunnot mennessä. Johtokunta päättää palvelutasopäätöksen tarkistusversiosta marraskuussa Palvelutasopäätöksen toteutumisen seuranta ja tarkistaminen Palvelutasopäätöstä toteutetaan käytännössä vuosittain seuraavaa talousarviovuotta varten laadittavassa toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa sekä erikseen laadittavissa vuosittaisissa yksityiskohtaisemmissa toiminta- ja työohjelmissa. Talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumaa seurataan säännöllisesti kesken kutakin talousarviovuotta ja niistä raportoidaan johtokunnalle sekä Ylivieskan kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Kunkin toimintavuoden tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan myös ao. vuodelle asetettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Palvelutasopäätöksen toteutuman seurantaa varten on laadittu erillinen, helppokäyttöinen seurantajärjestelmä jonka avulla voidaan raportoida johtokunnalle tiivistetysti palvelutasopäätöksen toteutumista. Valtakunnallisen toimintavalmiusohjeen uudistaminen on viivästynyt, eikä sitä ole voitu käyttää palvelutasopäätöksen tarkistustyössä perustana. Alueen riskianalyysi kyetään tarkistamaan uuteen toimintavalmiusohjeeseen perustuen aikaisintaan vuoden 2012 aikana ja vuonna 2013 on sen pohjalta mahdollisuus laatia uusi palvelutasopäätös vuosille Sairaanhoitopiirin ensihoitoa koskevan palvelutasopäätöksen vaikutuksia alueen pelastustoimen palvelutasopäätökseen ei ole voitu huomioida, koska ensihoidon palvelutasopäätös ei ole ollut tämän asiakirjan tarkistusvaiheessa käytettävissä. Nykytila: Pelastustoimen järjestämisen keskeisimpänä perustana ovat pelastuslaki ja -asetus. Sisäasiainministeriön tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta sekä tasoa. Sisäasiainministeriö huolehtii pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä, yhteen sovittaa eri ministeriöiden ja toimialojen toimintaa pelastustoimessa ja sen kehittämisessä sekä huolehtii muista sille sääde- 9 (103)

19 tyistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen palvelutuotannon kannalta keskeinen valtakunnallinen ohje on toimintavalmiusohje. Palvelutasopäätöksen tarkistusvaiheessa ei vielä ole käytettävissä uudistettavana olevaa toimintavalmiusohjetta. Pelastuslaki ja -asetus uudistuivat kesällä 2011 ja niiden pohjalta on tehty tarpeelliset tarkistukset palvelutasopäätökseen. Terveydenhuollon lainsäädäntöön ensihoidon osalle tehdyt muutokset tulevat vaikuttamaan erityisesti ensihoidon toteuttamisen järjestelyihin. Vastuu ensihoidon järjestämisestä siirtyi entistä selkeämmin sairaanhoitopiirille ja sillä voi olla vaikutuksia pelastuslaitoksen tuottamaan ensihoitopalveluun. Tämän palvelutasopäätöksen tarkistushetkellä ei ole vielä varmuutta uuden toimintavalmiusohjeen sisällöstä eikä sairaanhoitopiirin ensihoitoa koskevasta palvelutasopäätöksestä ja siten niiden pelastustoimen tuottamien palvelujen järjestämiseen vaikuttavista muutoksista on epävarmuutta. Päätös: Uuden valtakunnallisen toimintavalmiusohjeen (nykyisen A:71:n korvaavan) valmistuttua tarkistetaan pelastustoimialueen riskianalyysi perusteellisesti uuden vuosien palvelutasopäätöksen perustaksi. Kustannusvaikutuksia: Palvelutasopäätöksen toteutumisen seuranta ja tarkistus tehdään virkatyönä kustannusneutraalisti. Sairaanhoitopiirin ensihoitoa koskevan palvelutasopäätöksen vaikutukset pelastuslaitoksen palvelutuotantoon ratkaistaan erikseen. 10 (103)

20 2 JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS Jokilaaksojen pelastustoimen alueeseen kuuluu seuraavat kunnat: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäntä, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Raahe, Vihanti ja Ylivieska. Pelastuslaitoksen alueella oli asukkaita , alueen pinta-ala on km 2, josta vesistöä noin 383 km 2. Alueen asukasluku on laskeva. Paloasemia pelastuslaitoksen alueella on 25 kappaletta. Paloasemaverkko perustuu vuonna 2003 voimassa olleen kuntakohtaisen pelastustoimen järjestelmään. Päätoimisia virkoja tai toimia pelastuslaitoksella on yhteensä 108 ja alueen eri paloasemilla sopimuspalokunnissa ja ns. puolivakinaisilla paloasemilla työskentelee hälytysosastoissa toimenpidepalkkaisina noin 500 henkilöä. Lisäksi useissa sopimuspalokunnissa on nais- ja nuoriso-osastot. Päätoiminen, ympärivuorokauden välittömässä lähtövalmiudessa oleva paloasema on vain Raahessa. Virka-aikana on Ylivieskan paloasemalla kyetty pitämään ensilähdön valmius välittömänä vahvuudella 1+3, muilla paloasemilla ympärivuorokautinen ensilähdön lähtövalmiusvaatimus on 5 minuuttia, paitsi Raahen VPK:n paloasemalla 10 minuuttia. 2.1 Pelastuslaitoksen arvot Pelastuslaitos sitoutuu Suomen palopäällystöliiton vuonna 2008 vahvistamiin valtakunnallisiin pelastustoimen arvoihin. Näihin on lisätty kuntien lausuntoihin perustuen yhdeksi arvoksi pyrkimys toimia sekä kehittää pelastuslaitosta tehokkaasti ja taloudellisesti. Pelastuslaitoksen arvot ovat siten: Inhimillisesti Ammatillisesti Luotettavasti Tehokkaasti ja taloudellisesti Inhimillisesti tarkoittaa, että toimimme kaikissa tilanteissa ihmisarvoa kunnioittavasti. Olemme tasapuolisia sekä toisiamme kohtaan että pelastustehtävissä muita kohtaan. Arvostamme moniarvoisuutta, erilaisia yksilöitä ja kulttuureita ja otamme vastuun ympäristöstä. Ammatillisesti tarkoittaa, että meillä on kaikessa työssämme ammatillinen ote ja noudatamme korkeaa ammattimoraalia. Lisäksi se tarkoittaa, että uudistamme ja päivitämme jatkuvasti sekä osaamistamme että teknistä välineistöämme, osoitamme arvostusta omalle ja toisten osaamiselle sekä käytämme resurssejamme tarkoituksenmukaisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti. Luotettavasti tarkoittaa, että meihin voi aina luottaa ihmisinä ja organisaationa. Täytämme tehtävämme luotettavasti ja varmasti. Sen lisäksi teemme yhteistyötä keskenämme ja sidosryhmiemme kanssa, sitoudumme vapaaehtoiseen kurinalaisuuteen ja olemme jatkuvasti valmiita toimintaan. Taloudellisesti ja tehokkaasti tarkoittaa arvona sitä, että pelastuslaitos tuottaa sille kuuluvat palvelut sekä kehittää toimintaansa mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti mutta kuitenkin riittävän laadukkaasti. Tehokkuuteen ja taloudellisuuteen sisältyy ajatus kokonaistaloudellisuudesta, mikä tarkoittaa kaikkien resurssien tehokasta käyttämistä koko pelastustoimialueen hyväksi. 11 (103)