Liitossa on 17 jäsenyhteisöä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä oli Jäsenmäärät ennen yhdistymisiä:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liitossa on 17 jäsenyhteisöä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä 1.11.2009 oli 138330. Jäsenmäärät ennen yhdistymisiä:"

Transkriptio

1 1/51 Järvenpäätalo, Hallintokatu 4, Järvenpää HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINNASTAAN EDELLISEN LIITTOKOKOUKSEN JÄLKEISELTÄ AJALTA SEKÄ HALLITUKSEN VASTAUKSET LIITTOKOKOUKSEN 2009 HYVÄKSYMIIN PONSIIN (loppuvuoden 2009 kertomus sisältyy toimintakertomukseen vuodelta 2009) 1. HALLINTO 1.1 Jäsenyhteisöt Liitossa on 17 jäsenyhteisöä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä oli Jäsenmäärät ennen yhdistymisiä: Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (KY) 3218 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) Joensuun yliopiston ylioppilaskunta (JoYY) 6665 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) Kuopion yliopiston ylioppilaskunta (KYY) 4721 Kuvataideakatemian oppilaskunta (KUVYO) 229 Lapin yliopiston ylioppilaskunta (LYY) 4118 Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (LTKY) 4470 Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) Sibelius-Akatemian ylioppilaskunta (SAY) 1211 Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunta (SKY) Svenska Handelshögskolans Studentkår (SHS) 1977 Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta (TOKYO) 1750 Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) 8703 Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy) Teatterikorkeakoulun ylioppilaskunta (TEYO) 335 Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta (TKY) Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (TuKY) 2153 Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY) 3850 Åbo Akademis Studentkår (ÅAS) 4767 Liittokokouksessa 2009 ilmoittivat jatkavansa SYL:n jäseninä Turun yliopiston ylioppilaskunta ja Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta Turun yliopiston ylioppilaskuntana sekä Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta, Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta ja Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta Aalto-yliopiston ylioppilaskuntana. Vuoden alussa Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan ja Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan perustama Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta vastasi liittokokouksen tekemään jäsenyyspäätökseen, ilmoittamalla olevansa SYL:n jäsen. 1.2 Hallitus Vuoden 2009 liittokokouksessa valittiin liiton puheenjohtajaksi Matti Parpala (KY) ja muiksi hallituksen jäseniksi Ville Impiö (OYY), Hannu Jaakkola (KYY), Laura Keski-Hakuni (HYY), Juha Töyrylä (HYY), Anni Vesa (LYY) ja Jukka Vornanen (TYY).

2 2/ Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi liiton varapuheenjohtajaksi Laura Keski-Hakunin sekä sopi seuraavasta työnjaosta: Matti Parpala: puheenjohtaja Laura Keski-Hakuni: varapuheenjohtaja, kehitysyhteistyö Ville Impiö: sosiaalipolitiikka, opiskelijan toimeentulo Hannu Jaakkola: työelämäasiat Juha Töyrylä: kansainvälinen koulutuspolitiikka, kaksikielisyys Anni Vesa: opiskelukyky ja opiskelijan hyvinvointi Vornanen: kansallinen koulutuspolitiikka, ympäristö Hallitus jakoi kummiudet seuraavasti: Impiö: OYY, LTKY Jaakkola: ISYY, VYY Keski-Hakuni: HYY, Tamy Töyrylä: TTYY, AYY Vesa: LYY, JYY, SKY, SAY Vornanen: TYY, ÅAS, SHS, KUVYO, TEYO Hallitus kokoontui lukukausien aikana keskimäärin joka toinen viikko. Hallituksen kokousten lisäksi pidettiin viikoittain aamukouluja, joissa käsiteltiin koko toimiston voimin esityslistalla olevat asiat ja tarpeen mukaan muita ajankohtaisia asioita. Hallitus on pitänyt mennessä 26 kokousta. 1.3 Sihteerit ja muu henkilökunta Pääsihteeri: Tuomas Viskari Koulutuspoliittiset sihteerit: Juhana Harju ja Juuso Leivonen (28.2. asti), Jarmo Kallunki (1.3. alkaen) Sosiaalipoliittiset sihteerit: Johanna Nuorteva (äitiysvapaalla 2.9. alkaen) sijaisena Antti-Jukka Huovila ja Lauri Pakkanen (21.6. asti, alkuvuoden opintovapaalla) sijaisena Timo Lehtinen ja alkaen vakinaisena Kansainvälisten asioiden sihteeri: Elena Gorschkow-Salonranta asti Tiedottaja: Markku Seppänen Kehitysyhteistyökoordinaattori: Anni Vihriälä Projektisihteeri (Kehitysyhteistyöjuttupankki): Kirsi Koivuporras Suunnittelija (KYKY-projekti): Johanna Kujala Toimistonhoitaja: Seija Pyökeri Häirintäyhdyshenkilöt: Juhana Harju ja Elena Gorschkow-Salonranta 1.4 Tilintarkastajat Liittokokous valitsi tilintarkastajiksi seuraavat henkilöt: Pekka Räisänen (KHT), varamies Mikael Holmström (KHT) Kasperi Launis, varamies KTM Jukka Havia Valvontatilintarkastajana toimii Pekka Räisänen.

3 3/ Työryhmät ja neuvottelukunnat Taloustoimikunta Matti Parpala (puheenjohtaja), Pauli Kivipensas, Mikko Leskelä, Hanna-Mari Manninen, Katja Sauvola ja Tuomas Viskari (sihteeri) Kehitysyhteistyön neuvottelukunta KENKKU lukuvuosi Elina Silkelä (HYY), Terhi Paikkala (HYY), Ilkka Tiensuu (Tamy), Saara Simonen (Tamy), Anni Wallenius (JYY), Johanna Harjunpää (JYY), Laura Mäkelä (TYY) ja Johanna Ursin (TKY) sekä jatkavat jäsenet: Saila Tykkyläinen (TYY), Annica Moore (JYY), Satu Nieminen (Tamy), Minttu Naarminen (TYY), Lauri Lakeasuo (LYY), Tanja Pirhonen (HYY) ja Niina Niemi (KY). Puheenjohtajana toimi Laura Keski-Hakuni (v. 2010) ja sihteerinä Anni Vihriälä. lukuvuosi Laura Ronkainen (TYY), Anni Mäkelä (Tamy), Minna Ala-Orvola (Tamy), Ilona Kalliola (HYY), Pauliina Paananen (HYY), Minna Syrjä (JYY), Raita Huhta (LYY), Annukka Pesonen (LYY) ja Laura Pitkänen (ISYY) sekä jatkavat jäsenet Saila Tykkyläinen (TYY), Laura Mäkelä (TYY), Satu Nieminen (Tamy), Ilkka Tiensuu (Tamy) ja Terhi Paikkala (HYY) SYL:n yleinen toiminta, keskeisimmät tavoitteet ja järjestöllinen kehittäminen 2.1. Yleistä Vuotta 2010 ovat hallinneet hyvin ennalta arvatut teemat: vuoden 2011 eduskuntavaaleihin valmistautuminen, opintotuen kehittämisen johtoryhmän toiminta ja opintotukivaikuttaminen, työurien pidentämiseen ja maksuttomaan koulutukseen liittyvä vaikuttaminen ja keskustelu. Lisäksi järjestöllisistä projekteista viestinnän kehittäminen niin verkossa kuin yleisestikin on näkynyt toiminnassa vuoden aikana. Yhteydenpito ylioppilaskuntien ja SYL:n välillä on ollut ainakin SYL:n näkökulmasta luontevaa ja saatu palaute pääosin positiivista. Kummitoimintaa on pidetty aktiivisesti yllä ja kaikesta toiminnasta on pyritty viestimään mahdollisimman avoimesti. Työtä on ollut tavalliseen tapaan paljon, eikä kaikissa tavoitteissa olla onnistuttu, mutta yleinen meininki niin toimistolla kuin kentälläkin on ollut vastoinkäymisistä huolimatta positiivinen. Poliittisten tavoitteiden osalta parannettavaa tulee jäämään ensi vuodelle vielä merkittävässä määrin, sillä opintotuen osalta kehittämistyöryhmän esitykset jyrättiin budjettiriihessä. Järjestöllistä kehittämistä on tehty paljon ns. päivittäisen toiminnan tasolla, osittain myös viimevuotista järjestöllisen kehittämisen raporttia hyödyntäen. Loppuvuoden aikana tarkoitus on kirjata aiempaa tarkemmin ylös hyviä käytäntöjä seuraavien toimijoiden avuksi SYL:n poliittisten tavoitteiden edistyminen SYL on pystynyt edistämään sille asetettuja poliittisia tavoitteita muun muassa seuraavilla tavoilla: - Opintotuen kehittämisryhmän esitys: saatiin aikaan hyväksyttävä kokonaisratkaisu ja torjuttiin negatiivisimmat esitykset. Paketin toteuttaminenhan tunnetusti jäi hallituksen budjettikäsittelyn jälkeen puolitiehen, joten asiaan palataan hallitusohjelmavaikuttamisen yhteydessä. - Budjetin osana ateriatukeen saatiin 10 sentin korotus (1,6 milj. euroa), YTHS:n vuokra-avustus täysimääräisenä (0,7 milj. euroa), korkoavustuksen tulorajat nousevat (0,8 milj. euroa) ja tulevaisuudessa harjoittelusta saatava palkka on osa opintotuen normaalia tulonvalvontaa. (jatkossa 3,5 milj. euroa)

4 4/ Puolueet ovat antaneet lupaukset maksuttoman koulutuksen puolustamisesta - Työurien alkupää -keskustelussa huomiota on kiinnitetty paljon erityisesti välivuosien vaikutuksiin, ja esimerkiksi opintotuen ja pääsykoejärjestelmän merkityksestä ja parantamismahdollisuuksista on käyty paljon keskustelua ja aloitettu toimenpiteitä - Työurakeskustelussa on viime aikoina käytetty yleisempiäkin puheenvuoroja myös sukupolvinäkökulmasta, mm. pääministeri otti kantaa sukupolvivaikutusten arvioinnin lisäämisestä - Soveltumattomuuteen ratkaisuja -lainsäädäntöhanke (nk. SORA-paketti) on lieventynyt merkittävästi alkuperäisistä kaavailuista, joskin erityisesti opiskelijan oikeusturvan näkökulmasta siinä on edelleen parannettavaa - Korkeakoulujen sisäänottojärjestelmän uudistus pitkälti oikeissa lähtökohdissa (kesken) - Yliopistojen palautejärjestelmähanke (nk. YOPALA) myötätuulessa - Kansainvälistymisjakson tuominen korkeakoulututkintoihin näkyy useiden tahojen tavoitteissa - YTHS:n amk-laajennuksen pilotointi myötätuulessa - Opiskelukyky -käsite on saanut enemmän tunnettuutta ja jalansijaa; onnistuttiin saamaan hankkeelle jatko ESR-rahoitettuna (0,5 milj. euroa) - EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilulle saatiin hyvät arviointikriteerit 2.3. OSS-toiminta OSS-toimistolla yhteistyö on toiminut pääosin hyvin. Yhteistyötä tavallisessa edunvalvontatoiminnassa tehdään erityisesti SAMOK:n kanssa aktiivisesti ja samojen vastuualueiden toimijat tapaavat toisiaan säännöllisesti. Muutamissa työryhmissä SYL:lla ja SAMOK:lla on yhteinen edustaja, ja tältäkin osin aktiivinen koordinaatio on tarpeen. Kuluneena vuonna SAMOK:n kanssa on tehty myös muutamia yhteiskannanottoja, ja samoin kevään mielenosoitus oli yhteinen. Edelleen kehitettävää on mm. aikataulujen ja toimintatapojen yhteensovittamisessa. OLL:n osalta yhteistyö on siinä mielessä haasteellisempaa, että toiveet yhteistoiminnan muodoista eivät aina kohtaa, sillä liikunta on varsin pieni osuus SYL:n toiminnan kokonaislaajuudesta. Vuoden aikana on edelleen edistetty tieto- ja taloushallinnon integraatiota OSS-järjestöjen kesken. Taloushallinto on siirretty kokonaisuudessaan OSS:n hoidettavaksi vuoden 2010 tilinpäätöksien jälkeen. OSS-yhteistoiminnassa kuluneena vuonna on lisäksi kartoitettu mahdollisuuksia järjestää käännös- ja muita viestintäpalveluita osaksi yhteistyössä, ja jatkettu taloushallinnon integraation syventämistä. Ensi vuonna tapahtuva henkilöstömuutos SYL:n hallinnossa siirtää näillä näkymin OSS:n toimitusjohtajan tehtävät SYL:n tulevan hallintopäällikön tai vastaavan toimen sisään Sidosryhmäyhteistyö SYL on tavannut laajasti eri yhteiskunnan toimijoita. Tapaamiset ovat luonnollisesti keskittyneet enimmäkseen poliittisiin puolueisiin ja virkamieskuntaan, mutta myös muita erilaisia sidosryhmiä on tavattu aktiivisesti. Keskeisiä sidosryhmiä ja tavattavia olivat ylioppilaskunnat, SAMOK, OLL, ministerit, poliittiset valtiosihteerit, erityisavustajat, neuvonantajat, ministeriryhmien sihteerit, poliittiset opiskelija- ja nuorisojärjestöt, kansliapäälliköt, virkamiehet (OKM, VM, STM, TEM), eduskuntaryhmien puheenjohtajisto, yksittäiset kansanedustajat, kansanedustajien avustajat, puolueiden ja erilaisten työryhmien puheenjohtajisto, puoluelehdet, Kuntaliitto, työmarkkinakeskusjärjestöt, UNIFI. Samoin alumnikuntaan ja SYL-konserniin (Lyyra, YTHS, yms.) on pidetty aktiivisesti yhteyttä. Uutena yhteistyökumppanina on toiminut TTL, jonka kanssa järjestettiin marraskuun alussa työseminaari liittyen nuorten työkyvyttömyyden ehkäisemiseen. SYL kävi luomassa ja syventämässä suhteita myös Brysselissä, tavaten suurimman osan Suomen mepeistä ja osan myös avustajakunnasta. Totesimme puolin ja toisin, että yhteyttä kannattaa pitää säännöllisin väliajoin.

5 5/ SYL ei tänä vuonna järjestänyt itse paneelia SuomiAreenassa, mutta puheenjohtaja oli vetämässä STTK:n paneelia liittyen sukupolvien väliseen tulonjakoon. Mukana SuomiAreenassa oli muutamia hallituksen puheenjohtajia ja aktiiveja eri ylioppilaskunnista ja SYL:sta, ja y-liiketoimijoiden näkymisestä tapahtumassa saatiin paljon positiivista palautetta. Vuoden alussa kartoitettiin mahdollisuutta ottaa SYL:n käyttöön jonkinlainen nykyistä tehokkaampi kontaktinhallintajärjestelmä. Selvitystä asiasta ei kuitenkaan saatu vietyä täysipainoisesti loppuun asti, ja pidemmälle kevättä mentäessä projektin jatkamista ei nähty järkeväksi. Vuoden alusta olisi jälleen mahdollista kartoittaa, olisiko SYL:n tarpeisiin löydettävissä jonkinlainen järjestelmä, joka voisi tukea tiedonsiirtoa ja tapaamisten hallintaa SYL mediassa SYL vastaa varsin usein toimittajien kyselyihin, kun uutisissa on korkeakouluopiskelijoita koskettavia teemoja. Tämä vuosi ei siinä tehnyt poikkeusta edellisistä. Yleisesti ottaen voi todeta, että mm. YLE uutisoi erittäin aktiivisesti opiskelijoihin liittyviä kysymyksiä, sen sijaan esimerkiksi MTV3 ja Nelonen eivät ole niin aktiivisia. Painetuista medioista suhteessa näkyvyyteen Helsingin Sanomat on perustoiminnassa hankala saavutettava, vaikka sinnekin on hyvät mahdollisuudet saada läpi hyvin suunnitellut ulostulot. SYL:n toimijoita lähestyttäessä suhtautuminen on pääosin varsin positiivista. Valtaosa SYL:a koskevista mediaosumista on ollut lyhyitä tai lyhyehköjä uutisjuttuja. Toimintasektoreistamme eniten esillä on ollut koulutuspolitiikka ja toiseksi eniten sosiaalipolitiikka. Aiempiin vuosiin verrattuna SYL:n toimistolaiset ovat näkyneet poikkeuksellisin tiiviisti televisiossa, kun peräti kaksi sylliläistä on kuulunut YLE:n Aamu-TV:n vakiokastiin; kv-sihteeri Gorschkow- Salonranta Jälkipörssissä ja Parpala Jälkiviisaissa kesästä asti Hallitusohjelmavaikuttaminen Vuoden 2009 liittokokous päätti SYL:n toimintasuunnitelman pääprojektiksi vuodelle 2010 eduskuntavaalitavoitteiden määrittelyn ja vaikuttamisen puolueiden sekä muiden sidosryhmien tavoitteisiin. Vuoden 2010 aikana tehdään merkittävä määrä valmistelevaa työtä vaaleihin ja mahdollisiin hallitusohjelmaneuvotteluihin valmistauduttaessa. Hallitusohjelma on viime hallituskausien aikana ollut erittäin merkittävä koko hallituskauden toimintaa ohjaava dokumentti, ja siksikin siihen vaikuttaminen on oleellista. Liittokokous linjasi tavoitteiksi, että maksuton koulutus on turvattava, opintotuki saatava riittäväksi, ja että työurien pidentäminen ei saa heikentää opiskelijahyvinvointia. Helmikuun alussa järjestetyssä SYL:n avausseminaarissa kerättiin teemoja ja ideoita hallitusohjelmatavoitteiksi. Seminaariin osallistujat jaettiin linjapaperin pääotsakkeiden mukaisiin työryhmiin, joiden vetäjinä toimi SYL:n hallituksen jäseniä ja sihteeristöä. Ideat kerättiin ylös ja niiden pohjalta SYL:n hallitus linjasi viisi kärkitavoitetta kevään vaikuttamistyöhön. Tavoitteita olivat: - Suomi ottaa laadukkaan ja maksuttoman koulutuksen vetonaulaksi yhteiskunnan houkuttelevuuden lisäämiseksi ja EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden maksut poistetaan. Panostetaan yhteiskuntaan ja henkiseen ympäristöön niin, että koulutuksen saaneet kokevat Suomeen jäämisen mahdollisimman houkuttelevana. - Korkeakoulutuksen ja yhteiskunnan kansainvälistyminen jatkuu voimakkaasti. Kaikille korkeakouluopiskelijoille pitää saada kansainvälistymisjakso joko ulkomailla tai Suomessa. Maahanmuuttajien kotoutumiseen panostetaan entistä voimakkaammin. - Toisen asteen ja korkeakoulutuksen välivuodet vähintään puolitetaan, ja että opiskeluaikoja lyhennetään korkeakoulutuksen joustoja ja laatua parantamalla. Jokainen opiskelija kokee

6 6/ kuuluvansa yliopistoyhteisöön, jokainen huomioidaan yksilönä ja jokainen saa tukea opintojen etenemiseen. - Opiskelijoiden toimeentuloasioissa tehdään päätökset opintotukiryhmän joulukuussa esittämän raportin mukaisesti. - Vanhemmuuden kustannukset jaetaan tasan työnantajien kesken ja perhevapaamalli uudistetaan ns malliin. Kevään vaikuttamistyön tavoitteena oli saada läpi SYL:n kantoja puoluekokouksissa käsiteltäviin poliittisiin ohjelmiin. Tapasimme kierroksella merkittävän määrän keskeisiä vaikuttajia ja yhteistyötahoja. Vastuu tapaamisista oli jaettu pitkälti vastuupuolueiden mukaan. Kohderyhmänä oli vaaliohjelmien kannalta keskeisten henkilöiden tapaaminen. Saimme tavoitteista pääosin hyvää palautetta ja vaikuttamistyö vaaliohjelmien sisältöön ja puoluekokouksissa käytävään keskusteluun onnistui hyvin. Keskeisiä sidosryhmiä ja tavattavia olivat ylioppilaskunnat, SAMOK, OLL, ministerit, poliittiset valtiosihteerit, erityisavustajat, neuvonantajat, ministeriryhmien sihteerit, poliittiset opiskelija- ja nuorisojärjestöt, kansliapäälliköt, virkamiehet (OKM, VM, STM, TEM), eduskuntaryhmien puheenjohtajisto, yksittäiset kansanedustajat, kansanedustajien avustajat, puolueiden ja erilaisten työryhmien puheenjohtajisto, puoluelehdet, Kuntaliitto ja työmarkkinakeskusjärjestöt. Maksuton koulutus nousi keväällä julkiseen keskusteluun. SYL haastoi puolueiden puheenjohtajia esittämään selkeän kantansa maksuttomaan koulutukseen huhtikuussa järjestetyssä mielenosoituksessa. Kyllä maksuttomalle koulutukselle mielenosoitus keräsi paikalle parisen tuhatta opiskelijaa ympäri Suomen. Eduskuntatalon portailla kantansa asiaan ilmaisivat Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, Keskustan varapuheenjohtaja Tuomo Puumala, Perussuomalaisten kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner, Vihreiden puheenjohtaja ja työministeri Anni Sinnemäki, Sosialidemokraattien puheenjohtaja Jutta Urpilainen, Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja opetusministeri Henna Virkkunen ja Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ulla-Maj Wideroos. Opintotukivaikuttamista tapahtui alkuvuodesta lähinnä ministeri Stefan Wallinin erityisavustaja Marcus Rantalan alaisessa opintotuen rakenteellista uudistusta pohtineessa työryhmässä. SYL:n edustajana työryhmässä oli sosiaalipoliittinen sihteeri Johanna Nuorteva. Työryhmä perustettiin Vanhasen toisen hallituksen puolivälikatsauksen yhteydessä, tavoitteena täyspäiväiseen opiskelun edellytysten edistäminen. Työryhmä julkaisi ensimmäiset esityksensä joulukuussa 2009, sekä toisen ja lopullisen esityksensä elokuussa budjettiriihen alla. Esityksessä oli mukana SYL:lle tärkeät opintotuen sitominen indeksiin ja huoltajakorotus. SYL valitsi strategiakseen pitää opintotukityöryhmän kokonaisesitystä vahvasti esillä. SYL tapasi elokuun aikana kaikki oleellisimmat tahot, mm. keskeisiä ministereitä ja näiden esikuntia, tavoitteenaan saada kokonaispaketin osana opintototuen indeksiin sitominen mukaan seuraavan vuoden talousarvioon. Tavoite sai huomattavan määrän positiivista palautetta ja poliittista tukea, mutta positiiviset ratkaisut jäivät tällä erää tekemättä. Jälkeenpäin on käyty keskustelua siitä, olisiko SYL:n tullut valita eri strategia ja kenties pyrkiä enemmänkin luomaan julkista painetta tavoitteiden läpi saamiseksi. Keskeinen kysymys on, olisiko erilainen toimintatapa kuitenkaan vaikuttanut lopputulokseen tästä voi toki spekuloida. Tiedossa on, että asiasta vastaava ministeri on puolustanut asiaa vahvasti julkisuudessa asti, joten asia epäilemättä käsiteltiin myös budjettiriihessä huolellisesti. Varmasti jatkossa on kuitenkin arvioitava vakavasti sitä, missä määrin vastaaville työryhmämietinnöille annetaan luottamusta ja painoarvoa.

7 7/ Tätä kirjoitettaessa opintotuen indeksiin sitominen on aktiivisesti poliittisessa keskustelussa eduskunnassa mm. sivistysvaliokunnassa, ja asiasta on tehty lakialoite. Lienee selvää, että indeksitavoite kannattaa pitää SYL:n yhtenä kärkitavoitteena ensi kevään eduskuntavaaleissa. Loppuvuoden vaikuttamistyön tueksi päätettiin tehdä loppuvuoden aikana kattava julkaisu SYL:n hallitusohjelmatavoitteista. Julkaisun tavoitteena on koota laajemmin tavoitteita ensi vaalikaudelle ja antaa myös vähemmän korkeakoulupolitiikkaan perehtyneille ehdokkaille taustoittavaa materiaalia. Hallitusohjelmatavoitteiden laaja paketti perustuu SYL:n linjapaperilinjoihin, avausseminaarissa käytyihin keskusteluihin ja hallituksen linjauksiin. Julkaisun tekemistä on hankaloittanut samanaikainen liittokokousmateriaalien valmistelu. Tätä kirjoittaessa julkaisun taitto on loppusuoralla. Julkaisun sisältöä on tähän mennessä esitelty muutamille keskeisille sidosryhmille. SYL on ollut lisäksi mukana Allianssin Nuorisovaalit 2011 hankkeessa. Yksi osa projektia on toteuttaa Allianssin erityisesti nuorille tarkoitettu vaalikone kevään 2011 eduskuntavaaleihin. Numeraalisina tavoitteina on saada 80 % eduskuntavaaliehdokkaista täyttämään vaalikone ja käyttäjää löytämään ehdokkaan vaalikoneen avulla Järjestöllinen kehittäminen Vuoden 2009 liittokokous päätti järjestöllisen kehittämisen toimenpiteistä, joiden toteutumista vuoden 2010 arvioidaan seuraavassa: 1. Varataan SYL:n tapahtumakalenteriin ajankohta, jolloin voidaan pitää tarvittaessa ylimääräinen liittokokous. Vuoden alussa kalenteriin ei varattu erillistä ajankohtaa tätä varten, mutta muiden tapaamisten aikataulua suunniteltiin siten, että ne voitaisiin kohtuullisella vaivalla muuttaa yleisemmäksi ylioppilasliikkeen tapaamiseksi. Sinänsä säännöt mahdollistavat jo tällä hetkellä liittokokouksen koolle kutsumisen koska tahansa sekä hallituksen että ylioppilaskuntien tarpeen mukaan. Ei välttämättä ole taloudellisesti tai toiminnallisesti tarkoituksenmukaista varata joka vuodelle ennakkoon riittävän suurta tilaa sillä oletuksella, että ylimääräinen liittokokous joka vuosi pidettäisiin. Tilan peruuttaminen ei pääsääntöisesti ole mahdollista enää siinä vaiheessa, kun viimeinen hetki kutsua liittokokous koolle umpeutuu. 2. Valmistellaan sääntömuutos, joka mahdollistaa yhdelle kokousedustajalle useamman liittokokousäänen käytön kokouksessa. Toimenpiteen mukainen sääntöesitys tulee liittokokouksen käsiteltäväksi ISYY:n aloitteena. Hallitus ei esitä muutoksen tekemistä aloitevastauksessa mainituilla perusteilla. 3. Parannetaan toimijoiden työajan käyttöä ja ylioppilaskuntien vaikutusmahdollisuuksia perustamalla ajankohtaisia teematyöryhmiä sekä profiloimalla tapaamiset niiden tarkoituksen mukaan. Vuonna 2010 on järjestetty tapaamisia muun muassa asumisen ja opiskelijajärjestövaikuttamisen teemoista. Lisäksi sektoritapaamisia valmisteltaessa on kiinnitetty tarkemmin huomiota ajankohtaisiin teemakokonaisuuksiin. Kokemukset tarkemmin teemoitelluista tapaamisista ovat olleet hyviä, joten niitä jatkettaneen myös jatkossa kuitenkaan luopumatta sektoritapaamisista, joilla koetaan olevan tietyn toimialan toimijoita kokoava tärkeä tehtävä. 4. Päivitetään ja laajennetaan sidosryhmäkäsikirjaa ja sen toteutusta osana normaalia toiminnan kehittämistä. Vuoden 2009 hallitus käsitteli sidosryhmäkäsikirjaa ja käsittelyn perusteella siihen on tehty joitakin tarkennuksia, joita täsmennetään loppuvuodesta 2010 kokemusten perusteella.

8 8/ Kootaan ja koordinoidaan SYL:n järjestöpalvelut ja toteutetaan järjestöpalveluiden helpdesk. Järjestöpalveluiden järjestämistä tutkitaan tarkemmin vuonna 2011 tapahtuvan hallinnon uudistuksen myötä. 6. Selvitetään mahdollisuudet liiton pääsihteerin toimenkuvan keventämiseen ja fokusoimiseen esimerkiksi OSSyhteistyön ja erillisen hallintopäällikön toimen perustamisen avulla. Hallintopäällikön tehtävä esitetään perustettavaksi vuoden 2011 talousarviossa siten, että hallintopäällikkö aloittaa tehtävässään huhtikuussa Toimenkuva valmistellaan loppuvuoden 2010 aikana siten, että haku voidaan käynnistää viimeistään helmikuussa Hallintopäällikölle siirretään päsihteeriltä hallinnollisia valmistelutehtäviä hallinto- ja talousvastuun säilyessä edelleen pääsihteerillä. Vastaavasti nykyisiä toimistonhoitajan tehtäviä siirretään yhteisesti OSS:n toimistopalveluihin. Hallintopäällikön työajasta on tarkoitus varata 20% Oy OSS-järjestöpalvelut Ab:n toimitusjohtajan tehtäviin Sivusektoritoiminnan kartoitus Liittokokouksessa 2009 määritellyn toimintasuunnitelmakohdan mukaisesti SYL selvitti kuluneena vuonna ylioppilaskunnissa tapahtuvaa sivusektoritoimintaa. Helmikuussa SYL sai viiden ylioppilaskunnan allekirjoittaman vetoomuksen kulttuurin sivusektoritapaamisen puolesta. SYL vastasi vetoomukseen sivusektorikyselyn valmistuttua, myöhemmin keväällä. Sivusektoritoiminnan kartoitus aloitettiin lähettämällä ylioppilaskunnille kysely niiden tekemän sivusektoritoiminnan laajuudesta ja toimintamalleista. Samaisessa kyselyssä ylioppilaskunnat saivat myös priorisoida toivomiensa sivusektoreiden tapaamista. Tässä kyselyssä eniten toivottiin järjestö- ja tuutorisektoreille tapaamista. Koska keskustoimistolla ei ole tarpeeksi tietotaitoa kyseisten sektoreiden toimintaan liittyen, SYL ei järjestänyt kyseistä tapaamista, vaan sitä toivottiin ylioppilaskuntien järjestettäväksi. Kyselyn perusteelta tehtiin liittokokoukseen tiedoksi menevä sivusektorimuistio. Keskeisessä sisällössä eritellään keskustoimistolla tapahtuva, säännöllinen ja suunniteltu sivusektoritoiminta sekä ylioppilaskuntien ja SYL:n roolit muiden kuin keskustoimistolla tapahtuvien sivusektoreiden tapaamisissa. Pääsääntönä voitaneen pitää, että jos ylioppilaskunnat toivovat tapaamista jollain sektorilla, jolla ei ole toimintaa SYL:ssa, on tapahtuman järjestelyvastuu ylioppilaskunnilla. Tämä koettiin mielekkääksi, koska keskustoimistolla ei ole tällaisissa tapauksissa tarpeeksi tietoa ja perehtyneisyyttä, jotta antoisa tapahtuma voitaisiin järjestää. SYL kustantaa tapaamisen kuluja samaan tapaan kuin ns. pääsektoreiden tapaamisiin Pienten ylioppilaskuntien toiminnan kehittämisprojekti Toimintasuunnitelman mukaisesti aloitimme alkuvuodesta pienten ylioppilaskuntien toiminnan kehittämisen projektin kahden hallituksen jäsenen voimin. Kummiylioppilaskuntia jaettaessa jaoimme kyseiset ylioppilaskunnat kahdelle hallituksen jäsenelle, Vesalle ja Vornaselle. Tämä nähtiin tarkoituksenmukaiseksi erityisesti toteutettavan projektin työmäärän vuoksi. Alkukeväästä kävimme tapaamassa kaikkia projektiin kuuluvia ylioppilaskuntia (SHS, TEYO, SAY, SKY, KUVYO), ja tarkoituksena oli keskustella projektin sisällöistä, toiveista ja ylioppilaskuntien omasta panostuksesta projektiin. Kaikki ylioppilaskunnat olivat hyvin innostuneita tulemaan projektiin mukaan, ja yhdessä ylioppilaskuntien kanssa jokaiselta etsittiin 1-2 erityispistettä, johon kehittämistä ensiksi kohdistetaan. Ongelmat olivat melko perustavanlaatuisia, ja SYL:llä tuntui olevan tarvittavaa järjestöllistä osaamista näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

9 9/ Kesän aikana oli tarkoitus kirjoittaa käsikirja ylioppilaskuntatoiminnan peruspyörittämiseen. Projektin ylioppilaskunnat toivoivat käsikirjaa, ja myös projektin aikana esiin tulleet yleisimmät ongelmat tukivat sitä, että jonkinlainen perusopas olisi syytä tuottaa. Kuitenkin aikatauluongelmien vuoksi käsikirjan tuottaminen jäi syksyyn, ja siirtyi yhä eteenpäin liittokokousasiakirjojen aiheuttamien kiireiden vuoksi. Käsikirja on kuitenkin tarkoitus tuottaa vielä tämän vuoden puolella. Yhdessä ylioppilaskuntien kanssa keväällä käytyjen keskustelujen perusteella yksi suurimpia ongelmia pienissä ylioppilaskunnissa on toiminnan jatkuvuuden turvaaminen sekä perustoiminnan pyörittämistä auttavien asiakirjojen kuten toimintasuunnitelman tekeminen ja erityisesti sen toteuttaminen. Tähän nojaten syksyllä projektiin kuuluviin ylioppilaskuntiin otetaan yhteyttä ja käydään yhdessä läpi tulevaa vuotta ja menneen vuoden raportointia Viestintä ja verkkosivu-uudistus Verkkosivu-uudistuksen kanssa tehtiin koko vuoden ajan tiukasti töitä. Alkuvuonna käytiin läpi pitkä valmistelu- ja tarjouspyyntöprosessi, jossa oli myös mukana SAMOK ja OLL. Tämän prosessin aikana kävi ilmi, että järjestöjen tavoitteet ja sen myötä myös kunkin järjestön sitoutuminen laajempaan verkkosivu-uudistukseen olivat kovin erilaisia. Keskustelujen jälkeen SYL päätti 2.7. toteuttaa verkkosivujen uudistuksen ilman muita OSS-järjestöjä. Suurin syy tälle oli järjestöjen erilaiset tarpeet ja resursointivalmiudet. Yhteistyökumppaniksi valittiin tarjouskilpailun jälkeen mediatalo Bolder Helsinki. Projektin tulisi olla pääosin valmis liittokokoukseen 2010 mennessä, jolloin uudet verkkosivut saadaan otettua käyttöön. Verkkosivu-uudistuksen kantava idea on ollut, että sivuista rakennetaan Suomen paras paikka osallistua ja seurata korkeakoulupoliittista keskustelua. Tämän johdosta sosiaalisen median työkaluille ja menetelmille on varattu suuri osa sivun toiminnallisuudesta, ja intrasivuista (Sylinteri) luovutaan kokonaan avoimuuden edistämiseksi. Tämä uudistus vaatii suurta toiminnan kulttuurin ja tapojen muutosta, joka voi tapahtua vain ajan kanssa. Läpinäkyvyydelle ja keskustelevuudelle on yritetty luoda parhaita mahdollisia rakenteita, mutta ne vaativat SYL:n ja ylioppilaskuntien toimijoiden hyväksyntää ja käyttöönottoa Tutkimustiedon hyväksikäyttö edunvalvonnassa OTUS rs:n kanssa kehitettiin vuoden mittaan yhteistyössä Päivystävä tutkija-projektia, joka saatiin käynnistettyä syyskuussa Projektin tarkoituksena on edistää yhteistyötä SYL:n ja OTUS:n välillä edunvalvonnallisesti tärkeän tutkimustiedon käyttöön saattamiseksi. Projektin yhteydessä selvitetään mm. opiskelijoiden työmarkkinatilanteeseen liittyviä tutkimuskysymyksiä. Projekti toimii syksyn 2010 pilottina, jonka jälkeen jatkoa arvioidaan vuodenvaihteessa. Päivystävä tutkija projekti on kokoelma työkaluja ja käytäntöjä, jolla voidaan systematisoida OTUS:n henkilöresurssien käyttöä SYL:n tarpeisiin. Päivystävä tutkija on käytettävissä esim. kannanottoja tehtäessä tuomassa tutkimustietoa ja aineistoa edunvalvontatyön tueksi. Sähköisellä kysymyslomakkeella voidaan esittää kohdennettuja kysymyksiä OTUS:n tutkijoille, joiden selvittämiseen on varattu viikottaista työaikaa. Projektiin käytetään koko syksyllä yksi tutkijatyökuukausi, joka jakautuu viikoittaiseen päivystykseen. Lisäksi näin kerättyjä kysymyksiä ja tiedontarpeita käytetään hyödyksi suunniteltaessa OTUS:n tulevia suurempia tutkimushankkeita. Päivystävä tutkija-projekti toimii myös valmisteluna vuodelle 2011 esitetylle projektille opiskelijabarometrista. Tämä olisi opiskelijoista koostuva joukko, jolle voidaan kohdentaa kyselyitä erilaisista teemoista, mutta myös toistuvia samansisältöisiä barometrityyppisiä kyselyitä pitkittäisten muutosten havainnointiin. Otus toimisi hankkeen toteuttajana, SYL kumppanina ja osarahoittajana.

10 10/ KOULUTUSPOLITIIKKA 3.1. Yliopistouudistuksen seuranta Uusi yliopistolaki ja sen voimaantulo määrittivät monin tavoin vuoden 2010 toimintaa. Uudistuksen vaikutusten hahmottamiseksi koulutuspoliittinen sektori laati vuoden alussa selvitykset yliopistojen uusista hallintorakenteista sekä strategisista painopistealueista. Hallintorakenteiden osalta selvitys osoitti yliopistojen välisten erojen lisääntyneen ja etenkin laitostasoilla oli toteutettu laajoja uudistuksia. Opiskelijaedustuksen näkökulmasta uusi tilanne oli monitulkintainen, sillä vaikka paikkamäärien ja kollegiaalisen päätöksenteon osalta oli paikoitellen otettu takapakkia, koettiin uudet ratkaisut jokseenkin kelvollisiksi. Avausseminaarin yhteydessä aiheesta keskusteltiin keskustoimiston ja ylioppilaskuntien kopo-sektorin kesken eikä suurille mielenilmaisuille nähty tarvetta. Strategisten painopistealueiden, eli yliopistojen profiilien osalta, alkuvuoden selvitys oli aikaansa edellä. Syksyn 2009 tulosneuvottelujen jälkeen osa yliopistoista vielä päivitti strategioitaan ja useiden yliopistojen painopisteet olivat hyvin yleisluontoisia. Profiilimuistion tietojen perusteella SYL:n koulutuspoliittinen sektori päätti, ettei jatkotoimenpiteille ollut seurantaa lukuun ottamatta tarvetta. Jatkoa ajatellen pidettiin tärkeänä tieteenalojen välisen tasa-arvon kansallista tarkkailua. Hallintorakenteiden ja profiileiden lisäksi yliopistojen uusi taloudellinen asema herätti keskustelua kevään aikana ja mm. Kajaanin opettajainkoulutuslaitoksen siirtoa Ouluun seurattiin Lapinrinteelläkin tarkasti. Huolta herättivät myös muutamien yliopistojen tukipalveluihin kohdistamat säästötoimenpiteet. Työurakeskustelun keskeltä ura- ja rekrytointi- sekä opintopsykologipalveluihin kohdennetut leikkaukset tuntuivat käsittämättömiltä. Asianosaisten ylioppilaskuntien kanssa tilanteista käytiin kopo-sektorin ja vastaavien kummien toimesta keskustelua, eikä erityisiin toimenpiteisiin SYL:n toimesta ryhdytty. Kevään päätteeksi ylioppilaskuntien kopo-sektoreille toimitettiin Webropol-kysely ajankohtaisista kysymyksistä ja kyselyn yhteydessä tiedusteltiin kokemuksia opiskelijoiden huomioinnista uudessa hallinnossa. Kevään aikana tämänkaltaisista pienistä ongelmista oli keskusteltu parin ylioppilaskunnan kanssa, mutta uusia tapauksia ei kopo-kyselyssä ilmaantunut. Loppuvuodesta yliopistouudistuksen seuranta tasoittui läpileikkaavaksi koulutuspoliittisen keskustelun osaksi. Yliopistojen taloustilanne, varainkeruukampanjat, koulutusjärjestelmän rakenteellinen kehittäminen sekä haku- ja valintajärjestelmien uudistaminen olivat kaikki osaltaan sidoksissa uuteen yliopistoon Lukukausimaksukokeilu ja koulutusvienti Lukukausimaksukokeilu Yliopistouudistuksen osa-alueista EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille suunnattu lukukausimaksukokeilu vaati SYL:ltä kevään aikana kaikkein konkreettisimmin työtä. OKM:n asettamana maksukokeilutyöryhmän tavoitteeksi oli asetettu maksukokeilun arviointikriteerien suunnittelu kevään loppuun mennessä. SYL:n edustajana työryhmässä toimi alkuvuodesta Juuso Leivonen ja Jarmo Kallunki jatkoi tehtävässä hänen jälkeensä. Ylioppilasliikkeen näkökulmasta työryhmän työskentely osoittautui kevään mittaan miellyttävän kivuttomaksi kokemukseksi ja lopullisiin kriteereihin sisällytettiin toivomamme elementit. KKA:n puheenjohtajan Riitta Pyykön vetämä työryhmä laati maksukokeilulle kaiken kaikkiaan varsin tarkan ja yksityiskohtaisen

11 11/ seurantasuunnitelman, jonka perusteella kokeilun vaikutukset korkeakoulujen kansainvälistymiseen ovat hyvin arvioitavissa. Arviointikriteerien valmistelun edetessä kävi samaan aikaan kuitenkin hyvin selväksi, että yliopistojen halukkuus maksullisten koulutusohjelmien järjestämiseen oli vähäistä. Lokakuun loppuun mennessä yksikään yliopisto ei ole saanut valmiiksi stipendijärjestelmiään, eikä maksullisten koulutusohjelmien aloittamisesta ole edelleenkään tarkkaa tietoa. OKM:n osalta kokeilua alettiinkin syksyn myötä pitää jo jossain määrin epäonnistuneena. Kesäkuun lopussa, lomatunnelmien varjoissa, Ammattikorkeakoulujen rehtoreiden neuvosto (ARENE) toimitti puolestaan OKM:lle kannanoton, jossa he vaativat maksullisiin koulutusohjelmiin kohdistuvien rajoitteiden purkamista ja maksukokeilun vakiinnuttamista. Kaiken kaikkiaan vuoden 2010 lopussa näyttääkin siltä, että hyvistä arviointisuunnitelmista huolimatta maksullinen koulutus laukkaa jo uusilla radoilla. Kauhuskenaariossa maksullisten koulutusohjelmien osalta tehdään ratkaisuja jo ennen maksukokeilun päättymistä vuonna Koulutusvienti Valtioneuvosto päätti vuonna 2009 hallitusohjelmakauden väliarvioinnin yhteydessä aloittaa hankkeen koulutusviennin edistämiseksi. Valtiosihteeri Heljä Misukan työryhmä sai esityksensä koulutusvientistrategiaksi valmiiksi helmikuussa Tuolloin strategiassa mainittu maksullisen koulutuksen kotimarkkinoiden kehittäminen herätti kohua ja vastustusta, ja SYL sekä ylioppilaskunnat alkoivat valmistautua kampanjointiin maksuttoman koulutuksen puolesta. Strategian keskeisintä sisältöä, koulutusviennin edistämistä, ei kuitenkaan unohdettu, vaan SYL:ssä alettiin laatia omaa näkemystä siitä, millainen koulutusvientitoiminta sopii suomalaisiin korkeakouluihin. Valtioneuvosto hyväksyi koulutusvientistrategiansa huhtikuun lopulla, ja SYL:n muistio koulutusviennistä valmistui kevään aikana. Muistiossa asetetaan koulutusvienti laajempaan koulutuspoliittiseen kontekstiin ja esitetään selkeitä esimerkkejä siitä, miten koulutusvientiä tulisi ja ei tulisi harjoittaa. Pääpiirteissään muistiossa vaaditaan, että Suomen korkeakouluissa harjoitetun koulutusvientitoiminnan tulee olla lisäarvoa tuottavaa ja korkeakoulun perustoimintaa tukevaa eikä siitä tule koitua maksuja yksilöille. Erikseen todetaan, että kehitysyhteistyörahoja voidaan koulutustoimintaan käyttää vain niin sanottujen ODA-kriteerien puitteissa. SYL:n näkemystä toimivasta ja oikeudenmukaisesta koulutusviennistä on edistetty eri tapaamisissa muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton edustajien kanssa. Lisäksi SYL:n näkemyksiä on esitelty korkeakoulujen kv-hallinnon edustajille muun muassa CIMO:n järjestämillä Kv-kevätpäivillä toukokuussa. Muistiota on myös välitetty puolueiden koulutuspoliittisille päättäjille. CIMO selvitti korkeakoulujen näkemyksiä tilauskoulutuslaista, joka säätelee koulutusvientiä. Selvityksen perusteella tilauskoulutusta tai koulutusvientiä kaavaillaan seitsemässä yliopistossa Korkeakoulujärjestelmä SYL:n liittokokouksissa vuosina 2008 ja 2009 ylioppilasliike kävi kaikin puolin perusteellisen keskustelun suomalaisen korkeakoulujärjestelmän ja erityisesti duaalimallin tulevaisuudesta. Keskustelun lopputuloksena liiton poliittiseen linjapaperiin kirjattiin vuoden 2009 liittokokouksessa selvä duaalimallia tukeva kanta. Vuoden 2010 aikana kävi kuitenkin auttamatta selväksi, että liiton duaalimallilinja vaati tietyiltä osin tarkennuksia. Pääsyitä tähän olivat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen lisääntyvä yhteistyö, joka esim. Lapissa oli johtanut Lapin korkeakoulukonsernin syntyyn. Vastaavaa kehitystä alkoi olla näkyvissä myös muutamilla muilla paikkakunnilla ja lisäksi mm. Åbo

12 12/ Akademi oli alkanut ammattikorkeakoulua ylläpitävän osakeyhtiön omistajaksi. SYL:n voimassa ollut linjapaperikirjaus ei huomioinut tällaista yhteistyötä ja niinpä hallitus päätyi jälleen duaalimallin pariin. Omalta osaltaan lisäpaineita keskustelulle asettivat Unifin (Suomen yliopistot ry, entinen Yliopistojen rehtorien neuvosto) ja ARENE:n lientyneet duaalimallikannat, joita ARENE esitti jo keväällä Helmikuun manifestissaan ja Unifi syksyllä seuraavaa hallitusohjelmaa koskevissa tavoitteissaan. Korkeakoulujen rehtorit osoittivat siis halukkuutta tai vähintään valmiutta duaalimallin uudelleenmuotoilulle. Tilanteen kehittyessä SYL:n hallitus aloitti heti elokuun alussa sisäiset keskustelunsa duaalimallilinjan tarkentamisesta ja asiaa esiteltiin ylioppilaskuntien pääsihteereille ja hallitusten puheenjohtajille Villingin kesätapaamisessa. Keskustelujen perusteella linjapaperiin päätettiin esittää tarkennusta ja liittokokousmateriaaleihin valmisteltiin aiheesta taustoittava muistio. Duaalimallin lisäksi korkeakoulujärjestelmän rakenteellinen kehittäminen keskittyi vuoden 2010 aikana keskusteluun ammattikorkeakouluverkon tiivistämisestä sekä taideyliopiston perustamisesta. Molempien keskustelujen osalta kevään 2011 hallitusohjelmaneuvottelut tulevat olemaan merkittävä suunnannäyttäjä Jatko-opiskelijat Sen jälkeen kun jatko-opiskelijat vuonna 2009 rajattiin YTHS:n palveluiden ulkopuolelle, on jatkoopiskelijoiden edunvalvonta ollut ylioppilasliikkeelle entistä vaikeampi kenttä. Yliopistouudistuksen jälkimainingeissa suomalainen tohtorikoulutuskin on uudistusten edessä. Tältä pohjalta SYL:n hallitus päätti vuonna 2010 lisätä toimintasuunnitelman toteutussuunnitelmaan myös jatko-opiskelijoiden edunvalvonnallisen tilanteen selvittämisen. Tieteentekijöiden liiton edustajien kanssa järjestettiin tapaaminen jatko-opiskelijoiden edunvalvonnasta ja mm. työterveydenhuollosta toukokuussa, mutta sen jälkeen prosessi eteni valitettavan hitaasti. Projektin keskeneräisyyden tähden SYL:n hallitus esittää jatko-opiskelijoiden edunvalvonnan kehittämistä myös vuoden 2011 toimintasuunnitelman osaksi. Kansallisten kysymysten rinnalla, tai oikeastaan niiden yläpuolella, jatko-opiskelijoiden asemaa ja eurooppalaista edunvalvontaa pohdittiin ESU:n Doctoral Workin Groupin (DWG) työssä. DWG:n tehtävänä oli vuoden 2010 aikana valmistella jatko-opiskelijoita ja tutkijakoulutettavia käsittelevä politiikkapaperi ESU:n syysliittokokoukselle. SYL:n tehtävänä oli toimia työryhmän puheenjohtajana ja käytännössä suurin osa kirjoitustyöstä tehtiin koulutuspoliittisen sihteerin Jarmo Kallungin toimesta. Tätä toimintakirjoitusta laadittaessa ESU:n liittokokousta ei ole vielä pidetty, eikä linjapaperin lopullisesta muodosta ole tietoa. Liittokokousmateriaaleihin lähetettyyn pohjaesitykseen oltiin Lapinrinteellä kuitenkin tyytyväisiä Valintajärjestelmät Työurakeskustelun myötä korkeakoulujen valintajärjestelmien uudistaminen nousi julkiseen keskusteluun heti vuoden alusta alkaen. Työurien pidentämistä pohtinut ns. Ahtelan työryhmä esitti helmikuun alussa, että tutkinto-oikeudettomat opiskelijat tulisi asettaa etusijalle opiskelijavalinnoissa. SYL kommentoi esitystä toteamalla, että Ensi kuulemalta ajatus on hyvä, mutta on syytä huomioida, että ehdotus vaikeuttaisi alan vaihtamista ja siten nopeaa valmistumista tilanteissa, joissa opiskelija huomaa päätyneensä väärälle alalle. Helmikuun loppupuolella Ahtelan esitykset painuivat hetkeksi taka-alalle, kun OKM:n Ei paikoillanne, vaan valmiit Hep! -muistio julkaistiin. Tämän opintojen nopeuttamismuistion

13 13/ keskeisin esitys opiskelijavalintojen osalta oli pääsykokeiden vähentäminen ja todistusvalintojen lisääminen. Ahtelan esitykseen verrattuna OKM:n esitys herätti huomattavasti enemmän julkista kuohuntaa. Maan hallituksen maaliskuisen kehysriihen jälkeen opiskelijavalintojen uudistamisen valmistelu annettiin OKM:n opiskelijavalintatyöryhmän tehtäväksi. SYL:n edustajana työryhmässä toimi Jarmo Kallunki. Työryhmätyön painopisteeksi otettiin korkeakoulujen yhteisen haku- ja valintajärjestelmän luominen, sekä Ahtelan esityksen jatkojalostaminen. Todistusvalintoja koskevat kysymykset todettiin yliopistojen autonomian piiriin kuuluviksi. Tutkinto-oikeudettomien opiskelijoiden osalta oltiin lokakuussa 2010 päätymässä tilanteeseen, jossa tutkinto-oikeudettomille suositeltiin omia valintakiintiöitä. Valintakiintiöiden koko katsottiin koulutusala- ja koulutusohjelmakohtaiseksi autonomian piiriin kuuluvaksi päätökseksi. Alanvaihtojen vaatimien väylien turvaamiseksi SYL piti kiintiöjärjestelmään siirtymisen edellytyksen riittävän joustavien koulutusjärjestelmän sisäisten siirtymäkäytänteiden luomista ja niiden sisällyttämistä osaksi korkeakoulujen uutta haku- ja valintajärjestelmää. Työryhmän esityksessä korkeakoulujen väliset siirtymät on kirjattu osaksi haku- ja valintajärjestelmän toiminnallisuutta Tutkinnonuudistuksen ja Bolognan prosessin edistäminen Tutkinnonuudistukseen ja Bolognan prosessiin liittyvä työ on edennyt normaaliin tahtiin vuoden aikana. Juhana Harju on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) jäsen, ja keväällä Jarmo Kallunki korvasi Juuso Leivosen Suomen Bologna-asiantuntijaryhmässä. Koulutuspoliittiset toimijat tapasivat muun muassa KKA:n sihteeristöä aiheenaan tutkinnonuudistuksen arviointi. Arviointiryhmässä opiskelijoita on edustanut Henna Juusola (SAMOK). Arvioinnin esiselvitys valmistui maalikuussa. ESU:n tekemää kansainvälistä työtä Bolognan prosessin edistämiseksi on seurattu ja siihen on vaikutettu lukuisissa tapaamisissa pitkin vuotta. Matti Parpala ja Elena Gorschkow-Salonranta osallistuivat opetusministeriön Bolognan prosessi -konferenssiin Budapestissä ja Wienissä. Bolognan prosessin implementaation jatkamista on pidetty esillä lukuisissa tapaamisissa pitkin vuotta Laatu ja palautejärjestelmät Yliopistokoulutuksen laatutyön puolella vuonna 2010 jatkettiin tiivistä yhteistyötä Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) kanssa. Yliopistojen osalta vuoteen mahtui joitain uudelleen auditointeja, mutta käytännössä ensimmäinen auditointikierros saatiin vuoden aikana päätökseen. Korkeakoulujen auditointien lisäksi vuodelle ajoittui KKA:n oma ulkoinen auditointi, jonka KKA läpäisi kunnialla. Toisen kierroksen auditointien osalta SYL osallistui valmistelevaan keskusteluun. Palautejärjestelmien puolella jatkettiin yliopistojen yhteisen palautejärjestelmän (YOPALA) edistämistä. OKM:n ja UNIFIn kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen YOPALA päädyttiin toteuttamaan osana yliopistojen jo olemassa olevia palautejärjestelmiä. YOPALAn kehitystyö jatkuu vuonna SOSIAALIPOLITIIKKA 4.1. Yleistä toimeentulovaikuttamisesta Liittokokous 2009 valitsi yhdeksi vuoden 2010 kolmesta eduskuntavaalien kärkitavoitteesta opintotuen riittävän tason saavuttamisen. Liittokokous 2009 linjasi myös vuoden 2011 budjettivaikuttamisen tärkeimmiksi tavoitteiksi 1. Opintotuen elementit sidottava indeksiin, 2. Opintorahan huoltajakorotus palautettava ja 3. Ateriantuen taso seurattava opiskelijaruoan enimmäishinnan nousua. Vuoden aikana hallitus piti opintotuen sitomista indeksiin ykköskärkenä.

14 14/ Suunnitellessaan vuoden 2010 toimintasuunnitelman (tosu) toteutussuunnitelmaa (tosun tosu) hallitus päätti, että hallitusohjelmatavoitteiden toimeentulokirjauksen puolesta tehdään melkeinpä mittaamaton määrä työtä, jotta vallitsevaan tilanteeseen saataisiin muutos. Hallituksen sisällä vastuu toimeentuloasioista on ollut Ville Impiöllä ja vaikutustyötä on tehty paljon yhteistyössä pääsektorin kanssa. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana käydyissä tapaamisissa kartoitettiin puolueiden, yhteistyötahojen ja eri vaikuttajaryhmien kantoja erityisesti opintotuen indeksiin sitomiseen, sekä opintorahan huoltajakorotukseen. Vuoden 2010 ensimmäisen puolen toimintaa kuvasi myös osallistuminen vuonna 2009 alkaneeseen OKM:n opintotuen kokonaisuudistusta pohtineeseen työryhmään. Työryhmän tuotos julkaistiin elokuun alussa. Toimeentuloon liittyen SYL harjoitti aktiivista toimintaa ja asiaa pidettiin aktiivisesti keskustelussa koko vuoden. Erityisesti SAMOK:n, mutta myös muiden opiskelijajärjestöjen kanssa tehtiin paljon yhteistyötä. SYL toi oman kantansa aina tarpeen tullen ripeästi esiin. Syksyllä hallitus kirjasi liiton hallitusohjelmatavoitepaperiin opiskelijan toimeentulon osalta opintotuen indeksiin sitomisen, huoltajakorotuksen palauttamisen opintorahaan, sekä otti linjapaperiesityksessä kantaa sen puolesta, että toimeentulotuen perusosan myöntäminen tulisi siirtää Kelalle. Sosiaalipoliittisen sihteerin Johanna Nuortevan jäätyä äitiyslomalle syyskuun alussa, hänen sijaisekseen valitun Antti-Jukka Huovilan työnkuvaan kuuluivat myös toimeentuloasiat. Sihteerivaihdos sujui hyvin, eikä vaihdoksesta aiheutunut minkäänlaisia ongelmia sektorin toimintaan tai edunvalvontaan Hallitusohjelma- ja budjettivaikuttaminen Koko hallitusohjelmavaikuttamisen yhteydessä kartoitettiin laajasti myös puolueiden ja yhteistyötahojen kantaa opiskelijoiden toimeentuloon. Käydyt tapaamiset tehtiin osittain limittäin maaliskuussa aloitetun budjettivaikuttamisen kanssa ja näin saatiin tapaamisista kaikki hyöty irti. Talven ja kevään tapaamissa tarkoituksena oli saada opiskelijaliikkeen ajatuksia läpi etenkin puolueiden alkukesästä käymiin puoluekokouksiin. Mielipiteet ja tavoitteemme kyllä huomioitiin, mutta vaihtelevilla painotuksilla, ja monesti sai todeta, että yleinen taloustilanne ja muut intressit menivät opiskelijoiden asioiden edelle. Käydyissä keskusteluissa pidettiin esillä joulukuussa 2009 tullutta opintotukityöryhmän raporttia ja sen esityksiä opiskelijoiden toimeentulosta. Budjettivaikuttamiseen panostaminen aloitettiin sektorilla hyvissä ajoin maalis-huhtikuussa. Yhdessä pääsektorin kanssa luotiin strategia siitä keitä tavataan ja minkälaisilla reittimerkeillä edetään. Talven aikana tehdyn eduskuntavaalivaikuttamistapaamisten myötä hallitus päätyi siihen tulokseen, että SYL:n merkittävin tavoite valtion vuoden 2011 budjettiin ja sitä myöten valtioneuvoston elokuun budjettiriiheen on opintotuen sitominen indeksiin. Samalla kun hallitus päätti tavoitteiden priorisoinneista, käytiin myös paljon keskustelua siitä, miten toimitaan tilanteessa jossa budjettitavoitteemme eivät mene läpi. Merkittävää roolia vaikuttamistyössä näytteli myös OKM:n opintotukityöryhmä ja sen tulokset. Tästä työstä enemmän kohdassa Opintotukityöryhmä. Keväällä tehty budjettivaikuttaminen oli etenkin sitä, että veimme tavoitteitamme erityisesti puolueiden valtionvarainvaliokunnan ja sivistysvaliokunnan jäsenten, erityisavustajien ja valmistelevien virkamiesten tietoisuuteen ja kävimme heidän kanssa asiasta keskustelua. Ennen juhannusta ja lomien alkua sektori tapasi vielä toiseen otteeseen joitain puolueiden edustajia. Kesäkuulla lyötiin myös lukkoon elokuun budjettiriihen ympärillä tehtävä vaikuttamistyö. Valtionvarainministeriön julkaistua oman esityksensä budjetiksi reagoimme yhdessä SAMOK:n kanssa siihen toteamalla, että opintotuen uudistaminen tulee mahtua jo valtion vuoden 2011 talousarvioon, eikä päätöstä tule enää siirtää maaliskuun 2011 eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan.

15 15/ Budjettiriihessään valtioneuvosto päätti olla ottamatta huomioon elokuussa julkaistun OKM:n työryhmän raportin esityksiä, ja opiskelijoiden toimeentuloa ei esitetty kiinnitettäväksi seuraamaan indeksiä. Budjettilakien yhteydessä päätettäneen mm. nostaa opintopisterajoja, kehittää opintuen seurantaa yhdenmukaisemmaksi, muutti pelkän asumislisän nostamisen opintotukikuukausia kuluttavaksi ja opintotuen saaminen muutetaan kaksiportaiseksi siten, että sitä myönnetään ensin alempaan ja sitten ylempään korkeakoulututkintoon. Vähäisten parannusten puolelle voitaneen laskea erityisesti ateriatuen 10 sentin nosto ja se että harjoittelusta saatu palkka on tulevaisuudessa osa normaalia tulovalvontaa. SYL ja SAMOK ilmaisivatkin tyytymättömyytensä näihin ratkaisuihin, koska opintotukityöryhmän työ jäi liittojen mielestä nyt merkityksettömäksi. SYL:n hallitus päättikin jo aikaisempien keskusteluiden pohjalta, että aikaisemmista budjettitavoitteista tehdään ensi vuoden hallitusohjelman kärkitavoitteita, eikä opintotuen indeksisidonnaisuuden ja opintorahan huoltajakorotuksen tavoittelusta luovuta. Syksyn 2010 aikana sosiaalipoliittinen ja pääsektori tekevät kuitenkin paljon työtä sen osalta minkälaisen näkemyksen eri valiokunnat antavat opintotukilakiluonnokseen. Tätä työtä on tehty mm. valiokuntakuulemisen ja normaalin vaikuttamistyön kautta. Tulokset selviävät myöhemmin tämän vuoden aikana. Toimeentulo ja budjettivaikuttamistyötä tehtiin vuoden aikana kiinteänä osana myös ylioppilaskuntien toimintaa. Siitä suuri kiitos heille. SYL osallistui vuoden aikana aktiivisesti yokuntien ja yhteistyötahojen seminaareihin ja paneeleihin. Yo-kunnat organisoivat myös omia tempauksiaan ja paikallisentason vaikuttamistyötä elo-syyskuulla. Toimeentuloasiat olivat esillä myös sektorin vuoden jokaisessa tapaamisessa, kevätkaudella käytiin paljon keskustelua mm. kaksiportaisuuden vaikutuksista opiskelijoiden toimeentuloon ja siitä kuinka suureen opiskelijajoukkoon kaavaillut muutokset vaikuttavat. Vuoden 2009 ja alkutalven 2010 aikana esillä ollut opintotuen vähimmäisopiskelun määritelmä saatiin kuitenkin kitkettyä pois keskusteluista OKM:n opintotukea pohtineeseen työryhmään osallistuminen OKM:n opintotuen rakenteellista kehittämistä pohtinut työryhmä julkaisi väliraporttinsa joulukuussa 2009 ja SYL otti asiaan kantaa lausunnossaan heti tammikuun 2010 alussa. Kommentoimme erityisesti kaksiportaisuuden, seurannan tehostamisen, asumislisäkuukausien käytön ja indeksisidonnaisuuden vaikutuksia opiskelijoiden toimeentuloon. Työryhmän osalta etenkin opiskelijoiden asumisen tuen järjestelmää pidettiin esillä vuoden toisessa sosiaalipoliittisen sektorin valtakunnallisessa tapaamisessa. Työryhmän työ jatkui aina elokuulle saakka jolloin työryhmän raportti julkaistiin. SYL piti kokonaisesitystä hyväksyttävänä. Opiskelijaliike toivoi, että maan hallitus olisi päätynyt elokuun budjettiriihessään ratkaisuun, jossa työryhmän koko esitys olisi otettu yhteisesti huomioon. Ei siis niin kuin budjettiesityksessä lopulta tehtiin, kun esityksistä huomioitiin lähinnä kiristykset. Työryhmätyöskentelyn osalta sektori tapasi vuoden aikana mukana olleita opiskelijatahoja ja pyrki löytämään heidän kanssa yhteisiä linjoja. Yhteistyötä haettiin myös muiden osapuolten kanssa ja etenkin OKM:n ja VM:n edustajia tavattiin aktiivisesti koko ajan Opiskelija-asuminen Vuonna 2010 SYL:n tekemä vaikuttamistyö opiskelija-asumisen suhteen painottui etenkin syksylle. Keväällä hallitus nimitti SYL:n edustuksen OKM:n kansainvälisten opiskelijoiden asumista käsittelevään työryhmään. Ryhmän on tarkoitus antaa mm. suosituksia siihen, miten kansainvälisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden asumisjärjestelyt tulisi hoitaa.

16 16/ Syksyllä osallistuttiin Helsinki Education and Research Area (HERA) järjestämään kv-asumisen seminaariin. Oma ylioppilaskunnille suunnattu asumistapaaminen järjestettiin lokakuun alussa. Asumistapaaminen oli osa tammikuussa sovittua toimintatapaa, joka mahdollisti tietyn teeman ympärille rakennetut tapaamiset. Saatujen kokemusten myötä huomattiin, että teemojen ympärille rakennetut tapaamiset ovat hyvä keino saada kohdennettua tietoa eteenpäin. Syksyn linjausten ja vuoden 2011 toiminnan suunnittelun yhteydessä tehtiin myös joitain opiskelija-asumiseen liittyviä linjauksia. Vuoden 2010 tilastoista huomattiin jälleen, että yleisen taantuman aikana opiskelija-asumisen suosio kasvaa ja siitä saattaa aiheutua ongelmia etenkin paikallisella tasolla Yhdenvertaisuus Suoraan yhdenvertaisuus-teeman alle sijoittuvia toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelman kohtia määriteltiin vuodelle 2010 kaksi kappaletta. Suunnitelman mukaan tarkoitus oli rekrytoida toimistolle esteettömyysasiantuntija sekä osallistua ESOK-verkoston toimintaan. Näiden lisäksi keskustoimiston perustoimintaan kuuluu osallistuminen erilaisiin työryhmiin ja verkostoihin yhdessä muiden opiskelija- ja vammaisjärjestöjen kanssa. Alkuvuonna kävi ilmi, että Kyky-hankkeeseen olisi mahdollista saada jatkoa ESR-rahoituksen kautta. Tämä tarkoittaisi lisätyövoiman rekrytointia toimistolle ja hankkeen laajentamista. Koska Kykyhanketta pidettiin erittäin tärkeänä hankkeena, johon jatkorahoituksen hankkiminen koettiin esteettömyysasiantuntijaa mielekkäämmäksi, päätettiin asiantuntijan sijaan keskittyä tulevaan Kykyhankkeen jatkohankkeeseen. Tämän lisäksi koettiin rahoituksellisena riskinä hakea samalta ministeriöltä rahoitusta kahteen eri hankkeeseen samaan aikaan. Lisäksi toimistolla on jo nyt hyvin rajalliset työskentelytilat, eikä kunnollisia työtiloja olisi riittänyt kahdelle uudelle SYL:n työntekijälle. Näin ollen päätettiin jättää esteettömyysasiantuntijan rekrytoiminen myöhempään ajankohtaan ja panostaa Kyky-hankkeen jatkoon. Tulevassa Kyky-ESR-hankkeessa päätettiin myös painottaa aiempaa enemmän esteettömyysasioita. ESOK-hankkeen oli tarkoitus toimia itse hankkeen loputtua verkostona. Kuitenkin hyvin pian keväällä kävi valitettavan selväksi, että kyseinen verkosto ei ole kovinkaan aktiivinen. Verkostolla on koordinointitaho, joka tosin on jo nykyisellään niin työllistetty, että verkoston toiminnan ylläpitäminen on jäänyt taustalle. Koska SYL:ssa oli vahva konsensus siitä, että keskustoimiston ei ole mielekästä alkaa verkoston koordinaattoriksi, on verkoston toimintaan osallistuminen jäänyt varsin pieneksi vuoden aikana. Verkostosta ja sen toiminnasta on keskusteltu opiskelija- ja vammaisjärjestöjen yhteisessä verkostossa, joka on varsin aktiivinen toimija. Yleisistä ja ajankohtaisista yhdenvertaisuuden teemoista on käyty aktiivista keskustelua opiskelija- ja vammaisjärjestöjen verkoston kokouksissa sekä teemoittain on tehty töitä myös yksittäisten vammaisjärjestöjen kanssa. Tämän lisäksi SYL osallistuu myös ESOK- ja DfA (Design for All)- verkostojen toimintaan YTHS YTHS:n uusi hallitus aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Alkuvuonna käytettiinkin aikaa uuden hallituksen perehdyttämiseen ja tutuiksi tulemiseen. Luontevien välien luominen onnistui varsin hyvin, ja yhteistyö keskustoimiston kanssa on ollut luontevaa. Myös välit toimitusjohtaja Männistöön ovat olleet vuoden aikana hyvät ja tiiviit. Vuonna 2009 alkanut YTHS:n taloudellinen sopeuttaminen on edennyt kuluvana vuonna kitkattomasti. Alun takeltelut on jääneet taakse, ja sopeuttaminen on edennyt suunnitelmien mukaan.

17 17/ Opiskelijamäärien laskemisesta johtunut taloudellinen sopeuttaminen jatkuu vielä tulevanakin vuonna, ja sen sujumiseen on syytä kiinnittää huomiota, vaikka kulunut vuosi onkin ollut varsin hyvä. SYL:n liittokokouksen 2009 liittokokouskannanoton mukaan SYL suhtautuu myönteisesti YTHS:n palveluiden avaamiseen myös AMK-opiskelijoille. Liittokokous katsoi kuitenkin, että palveluiden avaaminen ei saa heikentää nykyistä palvelutarjontaa tai palvelun laatua, ja uudistus ei saa tulla yliopisto-opiskelijoiden maksettavaksi. Ensimmäisenä askeleena palveluiden laajentamiseksi nähtiin toiminnan pilotointi kahdella paikkakunnalla. YTHS:llä oli vahva näkemys siitä, että päätös pilotin aloittamisesta on tehtävä ennen kevään 2011 eduskuntavaaleja, jottei asia unohdu seuraavalla hallituskaudella. SYL tuki tavoitetta, vaikka kantoikin välillä huolta pilotin kiireellisestä aikataulusta. SYL:n näkemyksen mukaan pilotti olisi tehtävä kaikilla YTHS:n linjoilla, jotta siitä saataisiin validia dataa. Vaikka pilotin onnistuminen näytti elokuun budjettiriihen jälkeen hyvin epätodennäköiseltä, lokakuun puolessa välissä saatiin kuitenkin tieto, että ministeri Risikko on halukas aloittamaan toimenpiteet YTHS-pilottia varten. Pilotin tarkempi suunnittelu ajoittuu vuodelle YTHS:n taloudellinen tilanne oli lähellä kokea kolauksen valtion budjettiriihen yhteydessä elokuussa. Monivuotisen yhteisymmärryksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut säätiön toimintaa rahoittamalla vuokrakustannukset kokonaisuudessaan. Vuokrakustannuksiin oli odotettavissa lisäystä Töölön toimitilan laajennuksen ja Jyväskylän toimitilamuutoksen vuoksi, tarvittiin vuokra-avustukseen aiempia vuosia suurempi korotus. Korotus piti olla jo keväällä selvä, mutta alkukesästä tilanne aukesi jälleen. Valtion tiukentuneen budjetin vuoksi korotetun vuokraavustuksen saaminen vaikutti yllättävän vaikealta, ja keskustoimiston budjettitiimi joutuikin tekemään asian suhteen paljon työtä yhdessä YTHS:n johdon kanssa. Lopulta hallitus päätti esittää valtion budjettiin YTHS:n vuokrakuluja korotuksineen. YTHS sai loppukesästä myös virallisen päätöksen hoitotakuun toteuttamiseen liittyen. YTHS toteuttaa kuntien kanssa tehtyjen sopimusten puitteissa julkista tehtävää, ja siksi hoitotakuuehtoja on pyritty alusta saakka noudattamaan myös säätiön palvelutuotannossa. Asian juridinen pohja on kuitenkin ollut avoin, ja siksi kysymys hoitotakuun velvoittavuudesta YTHS:n kohdalla on ollut epäselvä. Eduskunnan oikeusasiamies on 27. elokuuta 2010 antanut päätöksen yksittäiseen YTHS:n suun terveydenhoidon jonotilannetta koskevaan kanteluun. Päätöksessä todetaan yksiselitteisesti että hoitotakuu koskee myös YTHS:n palveluja, ja säätiön palvelut on pystyttävä tarjoamaan hoitotakuun puitteissa. Päätös ei kuitenkaan muuta juurikaan säätiön nykyistä toimintaa, sillä hoitotakuun toteutumista on seurattu jo aiemmin, ja potilaat on pyritty hoitamaan sen puitteissa KYKY SYL:n vuonna 2009 OKM:n rahoituksella aloittama Kyky-hanke sai jatkorahoitusta myös vuodelle Kuluneen vuoden jatkohankkeessa erityisenä painopisteenä oli suositusten jalkauttaminen ja levittäminen. Tämä työ on onnistunut hyvin, vaikka työtä onkin tehty hyvin vahvasti yhden kykyhankkeen suunnittelijan voimin. Kyky-hanke on ollut erittäin pidetty, ja sen viesti on koettu tärkeäksi. Suunnittelijalle on tullut yhteydenottoja kaikista yliopistoista, ja myös ammattikorkeakoulujen puolella on erittäin suurta kiinnostusta hanketta kohtaan. Viime vuoden lopulla järjestetyssä Kyky-seminaarissa tuli ilmi, että ESR-rahoitukseen on lisätty omaksi kohdakseen hankkeet, jotka edistävät opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä. Tämän jälkeen SYL sai vahvan viestin päättäviltä tahoilta, että hankkeelle kannattaisi hakea jatkoa ESR-rahoitteisena. Hanke saikin oman paikkansa koordinoivana tahona toimivan, tamperelaisen Campus Connexus-hankkeen alta. Kyky-ESR-hanketta tukee vahvasti myös Aalto-yliopisto, joka kustantaa hankkeen omarahoitusosuuden. Aalto on halukas myös rakentamaan omia tukirakenteitaan vahvasti kykyhankkeen suositusten perusteelta.

18 18/ Lopullinen päätös rahoituksesta tulee myöhemmin tänä syksynä, mutta tällä hetkellä on hyvin epätodennäköistä, että rahoitus jostain syystä kaatuu. Rahoituksen varmistuessa uudelle hankkeelle rekrytoidaan myös toinen työntekijä. Edellisen vuoden tapaan myös vuoden 2010 lopulla järjestetään kyky-seminaari. Tänä vuonna seminaari järjestetään Dipolissa, ja seminaarin puitteet tarjoaa Aalto-yliopisto. Puhujina ovat muun muassa opetusministeri Henna Virkkunen sekä Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio. Vuoden aikana kyky-toiminta on omalta osaltaan saanut vakiintuneemman paikan myös SYL:n keskustoimiston arjessa. Hallituksesta valittiin oma kyky-vastaava, joka on osallistunut aktiivisesti suositusten jalkauttamiseen. Koko hallitus on ollut sitoutunut hankkeeseen, ja pitänyt teemaa useissa eri yhteyksissä esillä OLL Opiskelijoiden liikuntaliitto pyysi SYL:n hallituksen liikuntavastaavan mukaan OLL:n liikuntapoliittisen linjapaperin työryhmää. Työryhmän työskentely käynnistyi varsin myöhään keväällä, ja alkoikin rivakasti toimeen. Pohjat dokumenteille (liikuntapoliittinen linjapaperi ja toteuttamissuunnitelma) tehtiin OLL:ssa kahden työryhmätapaamisen ideoinnin pohjalta sihteerityönä. Työryhmän jäsenillä oli mahdollisuus kommentoida papereita. Syksyn alussa lipo-lipatyöskentely käynnistyi ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien lausuntokierroksella, jolloin myös SYL lausui virallisesti paperiin. SYL:n ja ylioppilaskuntien linjat olivat samansuuntaisia: huippu-urheilun ei haluttu nousevan liiallisesti paperista esille, sillä sekä keskustoimiston että ylioppilaskuntien mielestä tärkeimpänä kohderyhmänä on oltava tavalliset opiskelijat, joista erityisryhmänä terveytensä kannalta vähän liikkuvat opiskelijat. Työryhmän varsinainen työskentely on loppunut, ja seuraavan kerran kyseistä paperia käsitellään OLL:n liittokokouksessa. SYL:n näkemykset linjapaperiin on otettu vaihtelevasti huomioon Nuorten työkyvyttömyysseminaari Huhtikuussa Kauppalehti kirjoitti Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan nuorten työkyvyttömyydestä aiheutuu julkiselle taloudelle merkittävät taloudelliset kustannukset, mistä syystä TTL:n pääjohtaja Harri Vainio toivoi artikkelissa jonkun tarttuvan haasteeseen järjestää nuorten Korpilampi asian ratkaisemiseksi. Puheenjohtaja tarttui syöttiin ja otti yhteyttä Vainioon selvittääkseen, olisiko TTL mahdollisesti kiinnostunut yhteistyöstä SYL:n kanssa nuorten työkyvyttömyyden torjunnassa. Vainio oli erittäin kiinnostunut ideasta, ja siitä lähti ajatus yhteisestä seminaarista. Seminaarin suunnittelu aloitettiin toukokuussa (suunnitteluryhmässä ja seminaarissa mukana SYL:sta Vesa, Parpala ja Kujala), ja itse seminaari pidetään valikoidun joukon työseminaarina. Seminaarin tarkoituksena on löytää ratkaisuja työkyvyttömyyden ehkäisyyn, ja seminaarin tuloksista tuotetaan mahdollisesti myöhemmin tänä vuonna hallitusohjelmaneuvotteluja varten esite. Vainio tulee esittelemään tuloksia myös Kyky-seminaariin SORA Vuoden 2009 yksi opiskelijajärjestöjä vavisuttavimmista uudistuksista oli ns. soveltumattomuuden ratkaisuja -työryhmän esitykset mm. opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Kyseisen työryhmän työskentely jatkui tämän vuoden puolelle, ja lopulliset esitykset hallitukselta uudeksi lainsäädännöksi saatiin lokakuussa. Toiminta SORAn kanssa on ollut pitkälti odottelua. Alkuvuodesta työryhmä esitti oman, lopullisen lakiehdotuksensa, johon myös SYL jätti erittäin kriittisen lausunnon. Tämän jälkeen SORA-lakipaketti

19 19/ siirtyi hallituksen käsiteltäväksi, ja sieltä lopullinen esitys sora-lainsäädännöksi saatiin siis lokakuun alussa. Keväällä asiasta käytiin paljon keskustelua opiskelija- ja vammaisjärjestöjen verkostossa. Verkostossa löydettiin yhteinen tahtotila ja näkemys siitä, että suunniteltu lainsäädäntö on huonosti valmisteltua, ja heikentää merkittävästi opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Asiasta kirjoitettiin Vammaisfoorumin kanssa yhteinen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomiin kesäkuussa. SYL laittoi asiasta myös oman kannanottonsa maaliskuussa. Hallituksen esityksen jälkeen SYL laittoi jälleen oman kannanottonsa, jossa korostettiin erityisesti edelleen esityksestä puuttuvaa ns. Ruotsin mallin mukaista sitoutumatonta asiantuntijalautakuntaa ja sen tarpeellisuutta. Tämän jälkeen asian hallitusvastaava yhdessä vastaavan sihteerin kanssa aloitti aktiivisen tapaamiskierroksen, joka oli suunnattu erityisesti sivistysvaliokuntaan sekä perustuslakivaliokuntaan. SYL:n tavoitteiden eteneminen sivistysvaliokunnan kautta näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä. Näin ollen asian toivotaankin etenevän perustuslakivaliokunnan kautta, ja siihen kohdistetaan aiempaa suunniteltua enemmän panoksia. Joka tapauksessa esityksen uumoillaan venyvän pitkälle ensi vuoden puolelle tai mahdollisesti jopa eduskuntavaalien yli. Asia herätti myös mukavasti kiinnostusta mediassa, ja tätä on tarkoitus käyttää hyväksi myös myöhemmässä vaikutustyössä. Tarpeen tullen asiasta järjestetään myös näkyvämpiä tempauksia yhdessä Vammaisfoorumin tai alakohtaisten opiskelijajärjestöjen kanssa. 5. TYÖELÄMÄASIAT 5.1. Työurien pidentäminen Työurien pidentämiskeskusteltua on käyty viime vuosina runsaasti, ja se on alkanut vaikuttaa yhä enemmän myös korkeakoulupolitiikkaan. Huoltosuhteen heikkenemisen myötä painetta pidentää työuria alkupäästä on koko ajan enemmän. Lisäksi korkeakoulutettujen lisääntyvä työttömyys on tuonut uusia haasteita korkeakouluille ja niistä valmistuville. Liittokokous 2009 linjasi, että työurien pidentäminen ei saa heikentää opiskelijoiden hyvinvointia. Tammikuussa hallitus kävi tältä pohjalta poliittista linjakeskustelua, jonka pohjalta mm. hallitukseen luotiin järjestäytymisen yhteydessä työelämäasioiden päävastuualue. Tavoitteeksi asetettiin, että saataisiin yleiseen tietoisuuteen positiivinen malli siitä, miten työuria pidennetään alkupäästä ja että vaaliohjelmissa ei ole opiskelijan kannalta huonoja avauksia työurien pidentämiseen. Lisäksi SYL:n sisäisesti haluttiin saada selkeytynyt kuva siitä, miten keskustelu työurien pidentämisestä vaikuttaa toimintaympäristöön ja -tapoihin. Työelämäasiat ovat leikanneet poikki SYL:n toimintasektoreiden, ja siten tuoneet uusia näkökulmia myös muuhun SYL:n edunvalvontaan. Teemakokonaisuuksia aiheesta mm.: - Valmistumisaikojen nopeuttamisen varjolla käytävä keskustelu - Opiskelun aloittamisen aikaistaminen - Nivelvaiheiden helpottaminen (toinen aste-kandi-maisteri-tohtori-työelämä) - Opiskelukyky, hyvinvointi ja niiden vaikutus tulevaan työkykyyn - Pätkätyöt ja opiskelijan urakehitys - Opiskelijoiden kesätyöt ja harjoittelumahdollisuudet - Työelämävalmiuksien kehittyminen opiskeluaikana - Työelämään siirtymisen haasteet - Korkeakoulutettujen yrittäjyyden kehittäminen - Opintojen joustavuus ja mahdollisuus kesäopintoihin

20 20/ Opiskeluedellytysten edistäminen Tammikuun ja helmikuun aikana valmisteltiin ns. Kreisiryhmän kanssa opiskelijajärjestöjen yhteistä ulostuloa. Kreisiryhmään koostui toisen asteen, korkea-asteen ja työmarkkinajärjestöjen opiskelijajärjestöjen edustajista järjestettiin yhteinen tiedotustilaisuus työurien pidentämisen keinoista. Tilaisuus sai runsaasti julkisuutta ja nosti ehdotukset julkiseen keskusteluun, mm eduskunnan kyselytunnille. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa muiden opiskelijajärjestöjen kanssa eduskuntavaalivaikuttamista ajatellen. Akavan opiskelijavaltuuskunnan AOVAn kanssa järjestettiin maaliskuussa seminaari, jossa käsiteltiin korkeakoulutettujen kesätyö- ja harjoitteluasioita. Samassa yhteydessä julkistettiin OTUS:n tutkimus samasta aiheesta. Työurien pidentämisen työkalupakki päivitettiin, ja sitä jaettiin useissa sidosryhmätapaamisissa. Kevään aikana käytiin keskusteluja Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja työmarkkinajärjestöjen edustajien kanssa. Keskusteluissa käsiteltiin laajalti työurien pidentämistä opiskelijanäkökulmasta. Yleisellä tasolla suurin työelämäpoliittinen kysymys, eläkejärjestelmän kehittäminen, ei edennyt mainittavasti. Luultavimmin asiasta tehdään päätöksiä 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Tämän johdosta poliittinen paine työurien alkupäähän tehtäville toimenpiteille kasvoi, joka on ollut huomattavissa mm. opintotuen kehittämiskeskusteluissa. Korkeakoulutettujen yrittäjyyden kehittäminen on tullut monissa yhteyksissä esiin, mm. TEM kysyi epävirallisesti opiskelijajärjestöjen mielipiteitä asiaan. Tulevaisuudessa yrittäjyyden edistäminen voi muodostua kanavaksi vaikuttaa työnantajajärjestöihin ja niiden korkeakoulupoliittisiin tavoitteisiin. Kesän jälkeen aloitettiin valmistelemaan uutta poliittista linjapaperia liittokokouksen käsiteltäväksi, jotta SYL voisi toimia tulevaisuudessa pitkäjänteisesti työelämäasioiden edunvalvonnassa. Epätyypillisten työsuhteiden opiskelijoille aiheuttamia ongelmia käsitellään tarkemmin syksyn aikana, loppuvuoden tavoitteena on nostaa opiskelijanäkökulmasta työmarkkinoiden epäkohdat poliittiseen keskusteluun Linjapaperin päivittäminen Työelämäasioihin panostaminen ja sieltä kautta nousevat edunvalvontakysymykset nähtiin niin suurena asiakokonaisuutena, että hallitus päätti asian vaativan uutta politiikkapaperia. Politiikkapaperin otsikoiksi tuli Koulutus ja työmarkkinat ja Työurat ja eläkejärjestelmä. Tämä politiikkapaperi käsitellään liittokokouksessa 2010, jossa sitä esitetään lisättäväksi osaksi SYL:n linjapaperia. Hallitus joutui vuoden aikana poliittisessa vaikuttamisessa asettamaan linjoja ja reagoimaan moniin työmarkkinoihin liittyviin asioihin. Koska työurakeskustelun nähdään jatkuvan ja korkeakoulutettujen työttömyys on suurimmalla tasolla koskaan, haluttiin selkeyttää SYL:n linjoja. Ylioppilaskuntien yhteistä näkemystä tarvitaan, jotta opiskelijat otetaan huomioon työmarkkina- ja eläkepolitiikan ratkaisuissa. Linjapaperi on selkeä laajennus edunvalvonta-alueeseen, jolla SYL on perinteisesti toiminut. Työmarkkinoilla ja eläkejärjestelmissä tehdään kuitenkin niin kauaskantoisia muutoksia, että ne vaikuttavat myös koulutusjärjestelmiin ja siten opiskelijoihin. Näin ollen on tärkeää, että opiskelijat hoitavat edunvalvontaansa myös työmarkkinakysymyksissä Asevelvollisuuden ja opintojen yhteensovittaminen

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja numero 14 Sivu 1 / 57 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 TOIMINTAKERTOMUS

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Saatekirje liittokokousmateriaaleille

Saatekirje liittokokousmateriaaleille SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 00 Sivu 1 / 6 Saatekirje liittokokousmateriaaleille 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 Arvoisa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 2012 Mites se tehdään? Edarin kokous 12. lokakuuta 2011 Ville Poikolainen Tällä hetkellä strategisempaa ohjausta tekee hallitus muun keskustoimiston ohella. Ohjaavimmat dokumentit laki, säännöt, Aalto-linja

Lisätiedot

Taustamuistio linjapaperin duaalimallikirjauksesta

Taustamuistio linjapaperin duaalimallikirjauksesta Taustamuistio linjapaperin duaalimallikirjauksesta Sisällys 1. Keskustelun taustaa 2. Otteet SYL:n linjapaperista, Unifin vaaliteeseistä sekä ARENE:n Helmikuun manifestista 3. Mahdolliset toimenpidevaihtoehdot

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Arene ry:n kannanotto (5.3.2014) Yhteiskunnan ja talouselämän muutosten

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Hallituksen kertomus liiton toiminnasta edellisen varsinaisen liittokokouksen jälkeiseltä ajalta

Hallituksen kertomus liiton toiminnasta edellisen varsinaisen liittokokouksen jälkeiseltä ajalta SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 1 / 39 Hallituksen kertomus liiton toiminnasta edellisen varsinaisen liittokokouksen jälkeiseltä ajalta Sisältö 1. HALLINTO... 3 1.1 Jäsenyhteisöt...

Lisätiedot

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) lausunto Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry:n liittokokousmateriaaleista

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) lausunto Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry:n liittokokousmateriaaleista Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) lausunto Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry:n liittokokousmateriaaleista Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) lausuu kunnioittavasti seuraavaa Suomen ylioppilaskuntien

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Edustajiston koulutus 14.1.2014. Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö

Edustajiston koulutus 14.1.2014. Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö Edustajiston koulutus 14.1.2014 Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö 46 Ylioppilaskunta Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto. Ylioppilaskunnan tarkoituksena

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokouksen ennakkomateriaaleista

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokouksen ennakkomateriaaleista Lausunto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) 4.10.2013 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokouksen ennakkomateriaaleista Jyväskylän

Lisätiedot

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry valtakunnallinen ja sitoutumaton ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvoja perustettu vuonna 1996 perustajaliitot SKOL, STOL ja TERHOL

Lisätiedot

Hallitusohjelmavaikuttaminen. Kepan kevätkokous 24.4.2015 / Pauliina Saares ja Laura Häkli

Hallitusohjelmavaikuttaminen. Kepan kevätkokous 24.4.2015 / Pauliina Saares ja Laura Häkli Hallitusohjelmavaikuttaminen Kepan kevätkokous 24.4.2015 / Pauliina Saares ja Laura Häkli Maailmantalouden tekijät oli menestys Rkp:n ehdokkaita lukuun ottamatta blogeja kirjoittivat kaikkien eduskuntapuolueiden

Lisätiedot

Ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Kommentteja ja esityksiä

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Sopo-koulutus Järjestöseminaari 31.1.2015

Sopo-koulutus Järjestöseminaari 31.1.2015 Sopo-koulutus Järjestöseminaari 31.1.2015 Annu Komulainen Hallituksen jäsen Sosiaalipolitiikka & kuntapolitiikka Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Elina Lahtiola Sosiaalivalikunnan pj. 2015 Koulutuksen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman Sivu 1/5 Pöytäkirja Aika: 8. toukokuuta 2014 klo 9.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Jussi Nieminen, puheenjohtaja Virva Viljanen, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

SUHOn kevätpäivät Kajaanissa Ajankohtaisia asioita OAJ:sta. Koulutusjohtaja Heljä Misukka 13.4.2012

SUHOn kevätpäivät Kajaanissa Ajankohtaisia asioita OAJ:sta. Koulutusjohtaja Heljä Misukka 13.4.2012 SUHOn kevätpäivät Kajaanissa Ajankohtaisia asioita OAJ:sta Koulutusjohtaja Heljä Misukka 13.4.2012 On lottovoitto syntyä Suomeen - vai onko? OAJ:n teemat: 1. Koulutuksen tasa-arvo ja palvelujen saatavuus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 YLEISTÄ Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toiminnasta vastaavat hallitus, edustajisto ja opiskelijakunnan palkkaamat työntekijät. Opiskelijakunnan aatteellinen toiminta

Lisätiedot

Sopo-koulutus Järjestöseminaari 1.2.2014

Sopo-koulutus Järjestöseminaari 1.2.2014 Sopo-koulutus Järjestöseminaari 1.2.2014 Veera Ylimaunu Hallituksen jäsen Sosiaalipolitiikka, kuntapolitiikka, ylioppilaskylä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Koulutuksen sisältö - Esittäytyminen

Lisätiedot

9.11. Edustajiston juhlakokous ja TYYn vuosijuhlat (juhlallisuudet alkavat klo 11.00 kulkueella H. G. Porthanin patsaalle)

9.11. Edustajiston juhlakokous ja TYYn vuosijuhlat (juhlallisuudet alkavat klo 11.00 kulkueella H. G. Porthanin patsaalle) Sivu 1/6 EDUSTAJISTON LOKAKUUN KOKOUS Aika: Keskiviikko 30.10.2013 klo 18.15 Paikka: Turku-sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, Ylioppilastalo A Esityslista 242 Kokouksen avaus 243 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman Sivu 1/6 Pöytäkirja Aika: 12. kesäkuuta 2014 klo 9.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Jussi Nieminen, puheenjohtaja Virva Viljanen, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

JOHTAMISKORKEAKOULUN YLIOPPILAIDEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2012

JOHTAMISKORKEAKOULUN YLIOPPILAIDEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2012 JOHTAMISKORKEAKOULUN YLIOPPILAIDEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2012 19.3.2012 SISÄLLYS: 1. Viestinnän tavoitteet ja periaatteet 2. JKY:n hallituksen viestinnälliset vastuualueet 3. JKY:n viestintäkanavat 4. Viestintäsuunnitelman

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS KERTOMUKSEKSI LIITON TOIMINNASTA VUODELTA 2009

HALLITUKSEN ESITYS KERTOMUKSEKSI LIITON TOIMINNASTA VUODELTA 2009 1/52 Liittokokous 19.-20.11.2010 Järvenpäätalo, Hallintokatu 4, Järvenpää HALLITUKSEN ESITYS KERTOMUKSEKSI LIITON TOIMINNASTA VUODELTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. HALLINTO 3 1.1 Jäsenyhteisöt 3 1.2 Hallitus

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

OLL:N YDINTOIMINTA-ALUEET

OLL:N YDINTOIMINTA-ALUEET 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 SAATE YDINTOIMINTA-ALUEMALLIIN 1 Jäke-ryhmän toimeksiantona on ollut määrittää OLL:n ydintoiminta-alueet.

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014 ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat Järjestökoulutus 11.2.2014 Keskustelun teemoja Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä?

Lisätiedot

Maanantai 26. helmikuuta

Maanantai 26. helmikuuta OPETUSMINISTERIÖ OHJELMA Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 15.2.2007 Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012 -konferenssi 26. 27. helmikuuta 2007, Marina Congress Centre, Helsinki Maanantai

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Hallituksen esitys liittokokouksen esityslistaksi

Hallituksen esitys liittokokouksen esityslistaksi SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 05 Sivu 1 / 6 Hallituksen esitys liittokokouksen esityslistaksi 01 Kokouksen avaaminen 02 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 03 Kokouksen

Lisätiedot

1.1 Jäsenyhteisöt Liitossa on 17 jäsenyhteisöä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä 1.11.2010 oli 135747.

1.1 Jäsenyhteisöt Liitossa on 17 jäsenyhteisöä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä 1.11.2010 oli 135747. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 1 / 34 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINNASTAAN EDELLISEN LIITTOKOKOUKSEN

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 2011

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 2011 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 2011 Sisällysluettelo 1. HALLINTO... 3 1.1 Jäsenyhteisöt... 3 1.2 Hallitus... 3 1.3 Sihteerit ja muu henkilökunta... 4 1.4 Tilintarkastajat... 5 1.5 Työryhmät

Lisätiedot

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku

Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Sivu 1/5 Pöytäkirja 8/2016 Aika: 25. helmikuuta 2016 klo 10.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Riina Lumme, puheenjohtaja Miika Tiainen, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Tamy-info. Tietoa ylioppilaskunnastasi. Sosiaalipoliittinen sihteeri Olga Haapa-aho TAMPEREEN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA

Tamy-info. Tietoa ylioppilaskunnastasi. Sosiaalipoliittinen sihteeri Olga Haapa-aho TAMPEREEN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Tamy-info Tietoa ylioppilaskunnastasi Sosiaalipoliittinen sihteeri Olga Haapa-aho Mikä on ylioppilaskunta? Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia,

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi

KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN 13.10.2011 Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi 1. ARENEn koulutusohjelmaprojektin johtopäätökset Raportti jätetty OKM:lle toukokuussa 2010,

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015 Sivu 1 / 6 Liittokokous 18. 19.11.2011 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 HALLITUKSEN

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Seurakuntayhtymän kokoustila, Yo-talo B, Rehtorinpellonkatu 4 Turku

Seurakuntayhtymän kokoustila, Yo-talo B, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Sivu 1/5 Pöytäkirja 17/2016 Aika: 11. toukokuuta 2016 klo 12.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Muu jakelu: Seurakuntayhtymän kokoustila, Yo-talo B, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Riina Lumme, puheenjohtaja Miika Tiainen,

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Oikeustieteiden ainejärjestö. Aika: 5.1.2014 klo 17.00 Paikka:Kauppakatu 23, 80100 Joensuu. Paikalla:

Oikeustieteiden ainejärjestö. Aika: 5.1.2014 klo 17.00 Paikka:Kauppakatu 23, 80100 Joensuu. Paikalla: Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden ainejärjestö Legio Ostiensis ry Esityslista Hallituksen järjestäytymiskokous Aika: 5.1.2014 klo 17.00 Paikka:Kauppakatu 23, 80100 Joensuu Paikalla: Buket Yüksel Tuulia

Lisätiedot

VIESTINTÄ- STRATEGIA. JYYn viestinnän periaatteet

VIESTINTÄ- STRATEGIA. JYYn viestinnän periaatteet VIESTINTÄ- STRATEGIA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY Johdanto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan viestintästrategia määrittelee, millaista JYYn viestinnän tulee olla, jotta se tukee ylioppilaskunnan

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin

Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin Ennen puhelua - Opettele argumentit huolella niin, että osaat kertoa opintotuen indeksiin sitomisesta, maksuttomasta koulutuksesta ja opintotuen huoltajakorotuksesta

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

1 OAJ Pääkaupunkiseutu

1 OAJ Pääkaupunkiseutu 1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

1 YLEISTÄ 2 ORGANISAATIO. Jäsenet

1 YLEISTÄ 2 ORGANISAATIO. Jäsenet 1 YLEISTÄ Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (myöhemmin O Diako) on Diakonia-ammattikorkeakoulun (myöhemmin Diak) sitoutumaton opiskelijoiden etujärjestö, opiskelijakunta. O Diakon tarkoitus

Lisätiedot

Kuopion kampuksen koulutuspoliittisen jaoston kokous 7/2014

Kuopion kampuksen koulutuspoliittisen jaoston kokous 7/2014 KOKOUSKUTSU Kokouskutsu Kuopion kampuksen koulutuspoliittisen jaoston kokous 7/2014 Aika: 24.11.2014 klo 16.00 Paikka: Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus Snellmania 204. ASIALISTA 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Esitys: Hallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen klo 17.45.

Esitys: Hallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen klo 17.45. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Esityslista Liittokokous 2015 PERJANTAI 01 Kokouksen avaus Esitys: Hallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen klo 17.45. 02 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyön organisoiminen hankekauden jälkeen

Opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyön organisoiminen hankekauden jälkeen RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyön organisoiminen hankekauden jälkeen Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Esitys: Hallitus päättää tarkastaa pöytäkirjat valitsemalla kokouksessa kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Hallitus valitsee pöytäkirjantarkastajat.

Esitys: Hallitus päättää tarkastaa pöytäkirjat valitsemalla kokouksessa kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Hallitus valitsee pöytäkirjantarkastajat. Sivu 1/7 Pöytäkirja 19/2015 Aika: 28. toukokuuta 2015 klo 9.30 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Mikko Mononen, puheenjohtaja Janika Takatalo, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti

Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti Laatija: Oikeusministeriö Vastauksen määräpäivä: 30.11.2015 Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti Sisältö Johdanto, Tausta... 1 Jakelu... 2

Lisätiedot

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Laatuaskelia - seminaari 15.2.2007 Aino-Maija Hiltunen Hilma- Naistutkimuksen yliopistoverkosto Mitä Hilmassa tehtiin? verkkokurssien arvioinnin kehittäminen lähtökohtana

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Opiskelijavalintauudistus: hallitusohjelma, KESU, I vaihe Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopintoihin

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 1. Toiminnan tarkoitus Kuopion Yrittäjät ry toimii valtakunnallisen yrittäjäjärjestön paikallisena edunvalvojana Kuopiossa. Kuopion Yrittäjät tekee työtä pienten ja keskisuurten

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu. Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk

Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu. Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk Seinäjoki 20.4.2012 Liikuntatuutorointi (synty) www.opiskelijaliikunta.fi

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot