HYVINSYÖJÄKSI VIIDESSÄ VIIKOSSA - oppimateriaalia kotitalouden valinnaiskursseille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINSYÖJÄKSI VIIDESSÄ VIIKOSSA - oppimateriaalia kotitalouden valinnaiskursseille"

Transkriptio

1 HYVINSYÖJÄKSI VIIDESSÄ VIIKOSSA - oppimateriaalia kotitalouden valinnaiskursseille

2 2 Sisältö Johdanto kampanjaan Minulle on paljastettava ruokani alkuperä Opetuskerta 1: Minulle on paljastettava ruokani alkuperä Vien sesonkiherkuista parhaat päältä Opetuskerta 2: Vien sesonkiherkuista parhaat päältä Kasvissuhteeni kukoistaa Opetuskerta 3: Kasvissuhteeni kukoistaa Laitoin roskikseni pysyvästi paastolle Opetuskerta 4: Laitoin roskikseni pysyvästi paastolle Kuskaan, kaapitan ja kokkaan turhia kuormittamatta Opetuskerta 5: Kuskaan, kaapitan ja kokkaan turhia kuormittamatta Liitteet

3 3 Johdanto kampanjaan Viime vuosina on puhuttu paljon ruoasta, sen ympäristövaikutuksista, terveellisyydestä, eettisyydestä sekä suomalaisesta ruokakulttuurista. Ruokaa voi ostaa huolettomasti, syödä ja nauttia sen enempää pohtimatta. Hyvään mieleen ja oloon tarvitaan kuitenkin muutakin kuin hyvää makua, rakennetta ja ulkonäköä. Valinnoillamme viestitämme arvojamme sekä siirrämme niitä käytäntöön. Oikeat valinnat auttavat ihmisen ja ympä- ristön hyvinvointia, mutta yhtä selvää tapaa tehdä valintoja ei ole. Ruokaan liittyvät arvot ja valinnat ovat esimerkiksi terveellisyys, taloudellisuus, kotimaisuus, ilmasto- tekijät, esteettisyys ja eettisyys. Kuluttajien valintoja ohjaavat tieto, intuitio sekä tunteet. Kotitalousopettajat ja peruskoulun kotitalousopetus ovat avainasemassa viemässä suomalaisen ruokakulttuurin ja hyvinsyönnin sanomaa eteenpäin. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman (Sre) tavoitteena on ollut ruoan arvostuksen kohottaminen. Kolme vuotta ( ) kestäneen ohjelman kohde- ryhmään ovat kuuluneet niin suomalaiset kuluttajat kuin päättäjätkin. Sre on ollut valtion ensimmäinen ruokakulttuuriohjelma, joka on saanut aikaan yhteistyötä sekä yhteistä tahtotilaa ruokaan ja ruokakulttuuriin liittyvien organisaatioiden kesken. Ruokakulttuuri on tunnustettu kulttuuriksi ja Helsingin yliopistoon on saatu uusi ruokakulttuurin professuuri. Hyvinsyöjä-kampanja luotiin osaksi Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmaa. Tavoitteena on saavuttaa suomalaisia kuluttajia, niin nuoria kuin aikuisiakin. Sre on Hyvinsyöjä- kampanjan avulla halunnut levittää tietoa kestävästä ja vastuullisesta syömisestä sekä ruokavalinnoista. Kampanjaa on viety eteenpäin erilaisten medioiden sekä Peloton- työpajojen avulla. Hyvinsyöjä- valtakirjan viisi teesiä ovat tutkitusti ne tärkeimmät asiat, joilla tavallinen kuluttaja voi helposti toimia ja syödä vastuullisesti. Hyvinsyöjä nro 1 - kortin vastaanotti Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Muita tunnettuja Hyvinsyöjiä ovat mm. rap- taiteilija Elastinen, ministeri Sirkka- Liisa Anttila ja kirjailija Kaari Utrio. Kampanjan jatkoksi haluttiin jotakin konkreettista. Koulujen ja kotitalousopetuksen kautta tavoitetaan suuri joukko vuotiaita nuoria. Kotitalouden tunneilla pereh-

4 4 dytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Opetus antaa koko elämän kantavia taitoja ja tietoja, joista vastuulliset ruokavalinnat ja kestävä syöminen tulevaisuudessa vain korostuvat. Olemme tehneet Hyvinsyöjän 5 teesiin sopivan HYVINSYÖJÄKSI VIIDESSÄ VIIKOSSA - kokonaisuuden, jossa on oppimateriaalia kuudelle opetuskerralle. Ajatuksena on ollut, että materiaali otettaisiin käyttöön heti syksystä valinnaisten kotitalouskurssien alkaessa. Hyvinsyöjä- kampanjan teemat sopivat hyvin syksyn ohjelmaan ja valmiiksi suunnitellut opetuskerrat helpottavat opettajan alkusyksyä. Materiaalia voi hyödyntää suoraan sellaisenaan tai poimia sieltä omaan opetukseensa sopivia osia. Opettajan materiaali koostuu kuudesta opetuskerrasta, joista viimeinen on vapaa- ehtoinen, eikä siihen ole erillistä materiaalia. Tuntikokonaisuudet koostuvat tieto- osiosta, tuntisuunnitelmasta sekä kalvopohjista, tehtävistä ja oppikirjoihin liittyvistä vinkeistä. Jokaisen teesin alussa on ensin tietoa liittyen tunnin teemaan. Tieto- osuuden tarkoituksena on antaa opettajalle jotakin uutta ja kerrata jo tiedossa olevaa. Tieto- osuuden jälkeen on tuntisuunnitelmapohja, jota voi käyttää sellaisenaan tai muokata itselleen sopivaksi, jättää pois tai lisätä riippuen ryhmän tasosta ja käytettävissä olevasta ajasta. Jokaiselle opetuskerralle on ehdotettu myös menu, mutta sen lisäksi on kerätty käytössä olevista oppikirjoista menukokonaisuuksia vaihtoehtoisesti käytet- täviksi. Jokainen tuntikokonaisuus sisältää myös liitteenä olevia tehtäviä ja kalvopohjia sekä nettilinkkejä ja vinkkejä opetuksen. Materiaaliin kuuluu myös nimikkoresepti muutamilta Sre:n kampanjan puhemiehiltä ja Valtuutetuilta Hyvinsyöjiltä. Lisäksi jokaiselle kotitalousryhmällä on mahdollisuus osallistua Nyhjää tyhjästä - kokkikilpailuun, jossa pääpalkintona on kokkaushetki Sami Garamin kanssa koko opetusryhmälle. Kilpailun ideana on hyödyntää kaapissa olevia ruoka- aineita ja kokata sesongin herkuista ateriakokonaisuus Hyvinsyöjän oikeudet ja velvollisuuden huomioon ottaen. Viimeinen, eli kuudes, opetuskerta on jätetty kokonaan kilpailuun osallis- tumiseen ja siksi siihen ei ole erillistä tuntisuunnitelmaa. Kilpailu ei kuitenkaan edellytä muun materiaalin käyttöä, joten kilpailutehtävä voidaan tehdä oppitunnilla milloin vaan. Kilpailuaikaa on saakka. Toivottavasti mahdollisimman moni koulu innostuu osallistumaan kilpailuun.

5 Valtuutetun Hyvinsyöjän VIP- kortit voi tilata Hyvinsyöjä- nettisivuilta. Muista tilata kortit ajoissa, jotta ne ehtivät viimeiselle opetuskerralle. 5 Toivottavasti materiaali innostaa niin opettajia kuin oppilaitakin liittymään Hyvinsyöjiin ja kantamaan vastuuta sekä itsensä että ympäristön hyvinvoinnista. Mielenkiintoisia ja maukkaita hetkiä valinnaisen kotitalouden tunneille! Terveisin Hanna- Kaisa Hämäläinen kotitalousopettaja Aira Kuvaja toiminnanjohtaja

6 6 Minulle on paljastettava ruokani alkuperä Ruoan lyhyt tie ruokapöytään on ympäristön kannalta hyvä asia ja sitä on helppo seurata. Nopeasti tuottajalta kuluttajalle päätyvä ruoka on varmasti tuoretta ja maistuvaa. Ilmaston kannalta on suuri merkitys on sillä, mitä kuluttaja kaupasta valitsee ja millä hän sen kuljettaa kotiinsa. Tekeekö hän kauppamatkan autolla, pyörällä vai jalan? Asumisen ja liikkumisen ohella syöminen tuottaa eniten kasvihuonepäästöjä Suomessa. Kuluttaja tukee valinnoillaan työpaikkojen ja elävän maaseutuympäristön säilymistä kotimaassa ja kauempanakin. Suomessa on hyvä tuottaa ruokaa, kun on tilaa ja puhdasta vettä sekä toimiva valvontaorganisaatio. Ilmaston vuoksi meillä ei kuitenkaan voida tuottaa ihan kaikkea mahdollista. ALKUPERÄ Viime aikoina ruoan alkuperä on noussut esiin enemmän ja enemmän. Alkuperämerkintöjä ovat toivoneet niin kuluttajat, tuottajat kuin kansanedustajat. Mitä alkuperällä sitten Kuva: SRE / MMM tarkoitetaan? Maataloustuotteiden alkuperämaa on se maa, jossa tuote on alun perin tuotettu. Jos elintarvikkeen valmistuksessa käytetään useita eri raaka- aineita, valmistusmaa on tällöin sen virallinen alkuperämaa. Kaikkien tuotteiden pakkauksista ei alkuperämerkintää löydä. Alkuperä pitää ilmoittaa vaan siinä tapauksessa, että sen puuttuminen voi johtaa ostajaa harhaan, esim. silloin, kun pakkauksessa on kotimainen tuotemerkki tai kotimaisen markkinoijan tiedot ja

7 tuote on valmistettu ulkomailla. Näissä tapauksissa valmistusmaa tulee ilmoittaa. Lisäksi alkuperämerkintä on oltava tietyissä elintarvikkeissa, kuten kalassa ja naudanlihassa sekä laatuluokitelluissa tuoreissa kasviksissa ja hedelmissä. Maidossa esimerkiksi riittää, että tölkistä löytyy tieto siitä, missä maito on pakattu. 7 Ruokapakkauksiin kaavaillaan nyt pakollista merkintää alkuperästä ja ravintosisällöstä. Euroopan parlamentin ympäristökomitea on muokannut asetusluonnoksen, jonka tarkoitus on tehdä pakolliseksi riittävä ja luettavassa muodossa oleva tieto EU:n alueella myytävissä ruokapakkauksissa. LÄHIRUOKA Lähiruoka on lähellä tuotettua ja valmistettua ruokaa, jolloin elintarvikkeen kuljetusmatkat ympäristöpäästöineen pienenevät. MTK määrittelee lähiruoan Suomen rajojen sisäpuolella tuotetuksi ruoaksi, mutta usein kuitenkin lähiruoalla käsitetään kotipaikkakunnan lähellä tuotetut elintarvikkeet. Itse kalastetut kalat tai metsästä poimitut marjat ovat paras esimerkki lähiruoasta. Luonnollisin reitti lähiruoalle kuitenkin on oma lähikauppa. Sieltä voi hyvin löytyä juureksia, kasviksia, viljatuotteita ja vaikka leipää, jotka on tuotettu ja valmistettu lähiseudulla. Maatilamyymälät ja torit ovat myös oiva tilaisuus löytää lähiruokaa. Lähiruoka on laadukasta ja tuoretta, koska lisä- tai säilöntäaineita ei lyhyiden kuljetusmatkojen ja - aikojen takia tarvitse käyttää. Paikallisten tuottajien taskuun jää hieman enemmän euroja, kun Kuva: SRE / MMM kuluttajat suosivat lähiruokaa. Kun raha pyörii paikallisesti, myös hyvinvointi kasvaa. Lähiruoan on valinta ympäristön puolesta. Riippuen toki myös siitä, miten itse ruoan kaupasta tai tuottajalta kotiin kuljettaa. Maatilan jälkeen suurimmat ilmastopäästöt syntyvät silti kotona, kun ruokaa valmistetaan ja säilytetään.

8 8 LUOMU Luomutuotannossa eli luonnonmukaisten elintarvikkeiden tuotannossa periaatteena on valmistaa tuotteita, joiden valmistusmenetelmät eivät ole haitallisia ympäristölle, ihmisten tai eläinten terveydelle taikka hyvinvoinnille. Rikkakasvit ja tuholaiset torjutaan biologisesti ja mekaanisesti, geenimuunneltuja lajikkeita ei käytetä ja kaikkien kemiallisten aineiden sekä antibioottien ja lisäaineiden käyttö on kiellettyä. Eläintuotannossa korostetaan eläinten terveyttä ja hyvinvointia, lajinmukaista käyttäytymistä ja vapaata liikkumista. Luomutuotanto on viranomaisten valvoma tuotantomuoto, jota säännellään EU:n luomuasetuksessa. Luomutuotteissa hyväksyttyjä lisäaineita on 47 ja useimmat niistä ovat luonnosta peräisin olevia. Esimerkiksi luomujogurteissa väri saadaan yleensä aikaan aidoilla marjoilla. Väriaineet ja keinotekoiset makeutusaineet ovat kiellettyjä. Tavanomaisissa tuotteissa sallittuja lisäaineita on noin 300, kun luomussa sallittuja ovat vain natriumnitraatti ja - nitriitti. Nämä ovat luomussakin sallittuja, sillä iman niitä esimerkiksi makkarat muuttuisivat harmaiksi, eivätkä säilyisi. Tavanomaisissa tuotteissa mm. erilaisten sallittujen säilöntäaineiden lukumäärä on kymmenkertainen luomuun verrattuna. Pakolliset pakkausmerkinnät luomutuotteissa viestivät siitä, että toimija on tuottanut tai valmistanut tuotteen tuotantosäännösten mukaisesti ja että toimijaa on valvottu. Merkintöjen avulla luomutuotteet ovat jäljitettävissä kaikissa tuotannon, valmistuksen ja jakelun eri vaiheissa. Luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon ympäristövaikutuksia on tutkittu toistuvasti. Toisinaan tutkimukset ovat osoittaneet luomun olevan hiukan ympäristöystävällisempää, mutta aika usein tavanomainen tuotanto on julistettu voittajaksi, kun on tarkasteltu perinteisiä mitattavia ympäristöhaittoja kuten ilmastovaikutuksia ja rehevöitymistä. Kyse on kuitenkin arvovalinnoista. Luomu on hyvä ratkaisu, jos esimerkiksi torjunta-, säilöntä- tai lisäaineiden käytön minimointi taikka eläinten hyvinvointi on kuluttajalle tärkeä asia.

9 9 Opetuskerta 1: Minulle on paljastettava ruokani alkuperä Tavoite ja tunnin sisältö Jokaisella on oikeus syödä hyvin, herkutella ja nautiskella. Onko maku ykkösjuttu, vai ratkaiseeko valinnan myös jokin muu? Hyvinsyöjäksi viidessä viikossa - kampanja johdattaa oppilaat hyvinsyömisen maailmaan: tietoon ja taitoon valita vastuullisesti niin oman terveyden kuin ympäristönkin kannalta. Ensimmäisen opetuskerran teema on alkuperä, jolloin kerrataan alkuperä- ja pakkausmerkinnät sekä luomu- ja lähiruoan määritelmät. Yhdessä pohditaan, miksi alkuperällä on kuluttajan kannalta väliä. Tunnista menee iso osa tiedon jakamiseen ja kotitalousluokan toimintatapojen kertaamiseen. Siksi opetuskerran ruokaohje on helppo, yksinkertainen ja välipalatyyppinen. Se valmistetaan pareittain tunnin päätteeksi. Johdanto kampanjaan Tunnin alussa opettaja kertoo kampanjasta. Hyvinsyöjäksi viidessä viikossa - kalvon (liite 1) avulla opettaja voi käydä läpi kampanjan idean ja teesit. o Hyvään oloon ja mieleen tarvitaan muutakin kuin makua, rakennetta ja ulkonäköä. Oikeat valinnat koituvat niin ihmisen kuin ympäristönkin hyväksi. o Ruoka vaikuttaa ympäristöön. Runsas kolmannes ympäristövaikutuksista syntyy ravinnosta. Tämän hetkisillä kulutustottumuksilla kulutamme koko ajan kolmen maapallon verran luonnonvaroja. o Kuluttajille on valtaa vaikuttaa omien valintojen kautta! Nyhjää tyhjästä - kilpailuun osallistuminen voidaan ottaa esiin tässä vaiheessa, jotta ryhmä voi yhdessä päättää osallistumisestaan. Linkki Hyvinsyöjä- nettisivuilla. Mitä opitaan? - Alkuperä Jos mahdollista näyttää videoita internetistä, niin alustukseksi voi näyttää videon Minulle on paljastettava ruokani alkuperä (www.hyvinsyoja.fi/videot) Opettajalle: alkuperään, luomuun ja lähiruokaan sekä pakkausmerkintöihin liittyvää tietoa materiaalipaketin alkuosassa.

10 Mitä on luomu ja lähiruoka? (liite 2) o Pohtikaa yhdessä ryhmän kanssa mitä merkitystä on alkuperällä? o Onko lähi- Siwasta ostettu mehu ja karjalanpiirakka lähiruokaa? o Kerratkaa liitteenä 3 olevan kalvopohjan avulla alkuperä- ja pakkausmerkinnät. o Opettaja voi myös jakaa neljän oppilaan ryhmille erilaisia pakkauksia, joista voitte etsiä merkinnät. Mitä hyvää ja mitä huonoa merkinnöissä oli? Oliko puutteita? o Alkuperä-, tuotanto ja pakkausmerkintöihin liittyy nettitestejä esim. Ruoka- ja- juoma-.html 10 Liitteenä 5 oleva alkuperään liittyvä ristikko voidaan antaa kotiläksyksi tai vaihtoehtoisesti tehdä tunnilla. Mitä kokataan? Alkuperä Jaskan luomusmoothie (liite 4). Luomusmoothie syntyy kätevästi ja nopeasti tunnin loppuun, ja samalla tulee kerrattua kesän jälkeen keittiötyöskentelyyn liittyvät yhteiset pelisäännöt. Vaihtoehtoisesti oppikirjoista o Otava: Maistuu Hyvältä. Jogurttijuoma s. 175 (vinkki: käytä esimerkiksi luonnonjogurttia ja omenamehua) o Otava: Erityisen Hyvää. Marjasmoothie s. 211 (vinkki: käytä kauden marjoja) o WSOY: Taituri 7-9. Marjasmoothie. 199 (vinkki: kts. ed) o WSOY: Hyvää Pataa. Mansikkasmoothie s. 269 ( vinkki: kts. ed) o Tammi: Kotitaloustaito 7-9. Marjajuoma tai Smoothie s. 153 (vinkki: kts. ed) o Tammi: Kotitaloustaito 8-9. Smoothie s. 39 (vinkki: käytä kauden marjoja) Muita vinkkejä ja linkkejä Vinkki: Ensimmäisellä syksyn tunnilla on usein paljon asiaa.. Valinnaisaineissa aikaa on muutenkin niukasti ja tiskaamiseen kuluu turhan paljon aikaa. Jos luokassa on kaksi astianpesukonetta, niin ensimmäisen kerran ruoanvalmistus astiat voi varmasti myös pistää lasien seuraksi koneisiin. Näin säästyy aikaa tunnilla muihin asioihin ja samalla luonto kiittää.

11 Linkkejä internetistä 11 Minulle on paljastettava ruokani alkuperä. Opettaja.tv:n valikoimasta löytyy aiheeseen liittyvää materiaalia seuraavasti: Ruoan alkuperä ja tuottaminen Onko teollisesti valmistettu ruoka terveysriski? Evira: Alkuperämerkinnät alkuperamerkinnat/ Dolceta Online Consumer Education: Kuluttajakasvatukseen sopivaa tietoa. Kestävä kehitys - > Ruoka ja juoma sisältää materiaalia opettajalle, oppilaille ja vanhemmille. Ruoka- ja- juoma-.html Eviran pakkausmerkintä kampanja vuodelta Luomukoulu

12 12 Vien sesonkiherkuista parhaat päältä Tuoreita vihanneksia saa nykyään kaikkina vuodenaikoina. Ei kuitenkaan ole aivan sama mitä syömme, sillä raaka- aineiden valikoima vaihtelee alueellisten satokausien mukaan ja sesonkituotteista laitetaan laadukasta sekä ympäristöä hellivää ruokaa. Kun syömme sitä, mikä on parasta juuri nyt meillä tai laivamatkan päässä, rakentuu ruokavalio, joka tuottaa vähän ilmastopäästöjä mutta sisältää paljon makuja. Kausiajattelu on suomalaisessa ruokakulttuurissa tuttua, mutta sen hyödyntäminen on kadonnut ruokapöydästämme, kun kaikkea on saatavilla koko ajan: espanjalaisia mansikoita jouluna, kotimaista kurkkua ja tomaatteja läpi vuoden. Valitettavasti usein unohtuu, että esimerkiksi tomaatit eivät talvella maistu juuri miltään. Suomen kasvukausi on lyhyt, mutta sesonkiajattelu ei ole vaikeaa, jos laajennamme ajattelua hieman kesää pidemmälle. Keväästä syksyyn saamme nauttia kotimaisen sesongin yltäkylläisyydestä: korvasieniä, raparperia, uusia perunoita, mansikoita, vadelmia... Loppukesää ja syksyä kohden kausi vaan paranee, kun metsät ovat pullollaan sieniä ja marjoja, omenat kypsyvät ja metsästyskausi alkaa, tuoretta kalaa nousee ja kasvimaiden satoa päästään nauttimaan. Talvikaudellakin on omat erityisherkkunsa, mutta vaati vähän viitseliäisyyttä ruoanlaittoon, jotta ei koko talvea syö samoja juuresruokia. Kuva: SRE / MMM Sre:n tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kiinnostuneita kausiruoasta, mutta sitä ei tunneta kovin hyvin. Monet kuluttajat ovat vieraantuneet perinteisistä suomalaisista raaka- aineista, ja nyt sesonkiajattelun myötä voisi ajatella, että suomalainen ruokakulttuuri nousisi vahvemmin esiin. Aikanaan ravinnon tuotannossa oltiin omavaraisia tai tuonti oli pientä. Ympärivuotinen ruoansaanti ratkaistiin säilömällä, kuivattamalla, suolaamalla, pakastamalla ja suosimalla pitkää säilyttämistä kestäviä raaka- aineita, kuten juureksia. Ruoka- aineiden valinnan lisäksi pitäisi siis kiinnittää

13 13 huomiota myös ruoan säilytykseen, valmistusmenetelmiin sekä muistaa vanhat kunnon säilöntätavat. Raaka- aineiden valinnassa kannattaa ottaa huomioida tarjonta ja vuodenaika. Suunnittelemalla saat tuoretta ja herkullista kausiruokaa edullisesti ja turhia kuormittamatta. Kesän ja syksyn kausiruokana voi huoletta syödä kaikkea mitä pellot ja metsät tarjoavat. Näitä herkkuja saat kaupasta, toreilta, kasvimailta ja metsistä. Talvella ja alkukeväästä ennen kotimaisen satokauden alkua voidaan ostoskoriin lastata kotimaisia juureksia sekä etelän hedelmiä, papuja ja Euroopasta rahtilaivoilla tuotuja kasviksia. Kaupassa kannattaa muistaa, että se mitä on paljon tarjolla ja mikä on edullisinta, on myös usein sesonkituote. Kuva: SRE / MMM Kausiherkut ovat maultaan ylivoimaisia ja monet niistä tuotetaan lähellä. Kausiruoka on myös tuoretta, kun sitä ei ole tarvinnut säilyttää pitkään. Lisäksi oikeana sesonkina raaka- aineet ovat edullisempia kuin sen ulkopuolella. Lähellä, avomaalla tuotettu ruoka on ilmastoystävällisempää kuin suurella energiamäärällä kasvihuoneissa tuotettu tai lentokoneella maailmalta tuotu ruoka. Hyvinsyöjä nauttii siis sesongista toiseen aina tuoreinta ruokaa ja pienentäen samalla ruoan haitallista vaikutusta ympäristöön. Sesonkiajattelua voidaan viedä myös raaka- aineiden valintaa pidemmälle: Jyrki Sukula on jakanut sesongit valmistustavan ja mausteiden perusteella (Glorian ruoka&viini 8/2009). Valoisana ja lämpimänä aikana on luontevaa ja järkevää grillata, savustaa ja syödä tuoretta raakaravintoa. Pimeänä ja kylmänä talvipäivänä uunin kuumentaminen lämmittää samalla koko asumusta ja pataruokien paksut tuoksut lämmittävät mieltä. Kesällä käytetään mausteena mm. lehtipintaisia ja hentoja yrttejä, kuten tilliä, kirveliä, korianteria, lehtipersiljaa, rakuunaa ja basilikaa, jotka lisätään ruokaan vasta juuri ennen tarjoilua. Kaamosaikaan repertuaariin kuuluvat hauduttaessa paranevat puuvartiset yrtit, kuten rosmariini, timjami, laakerinlehti ja kaikki kuivayrtit.

14 Opetuskerta 2: Vien sesonkiherkuista parhaat päältä 14 Tavoite ja tunnin sisältö: Tunnin tavoitteena on tehdä tutuksi sesonkiherkuttelun perusteet. Tunnin jälkeen oppilas osaa nimetä jokaiseen sesonkiin sopia ruoka- aineita ja osaa myös perustella valintansa. Miksi sesongilla on väliä ja miten sesonkiruoka on tuoreempaa sekä ympäristöystävällisempää kuin pitkälle jalostetut ja säilötyt tuotteet? Tunti aloitetaan ryhmätehtävällä, jossa pyritään sijoittamaan ruoka- aineita oikeaan sesonkiin. Tämän jälkeen voidaan yhdessä käydä keskustelua sesonkiruoasta ja sen merkityksestä Hyvinsyöjälle. Mitä opitaan? - Sesonkiherkut Mitä on sesonkiherkuttelu? Tunnin aluksi tehdään Sesonkiherkkujen sijoittelutehtävä (liite 6). Mikä kuuluu mihinkin sesonkiin? Tehtävän jälkeen keskustellaan vielä yhdessä miksi kausiajattelu ruokavalinnoissa on tärkeää ja miten sitä voidaan kehittää? Opettaja voi halutessaan näyttää internetistä Vien sesonkiherkuista parhaat päältä - videon (www.hyvinsyoja.fi/videot) Mitä kokataan? - Sesongin herkkuja Kerrataan perusohjeita ja ruoanvalmistusmenetelmiä samalla uutta oppien. Sesongin raaka- aineista tehdään tuttuja mutta silti uusia juttua. Molemmilla vuosiluokilla kerrataan ohukaistaikina sekä suurustaminen. 8-luokka: Porkkanaohukaiset, mummon kurkut ja Viinimarjakiisseli (liite 7) 9-luokka: Ohukaiset sienitäytteellä ja Omena-kanelikiisseli (liite 8) Vaihtoehtoja opetuskerran ateriakokonaisuudeksi: o Otava: Maistuu Hyvältä. Sieniohukaiset s. 234, salaatti ja Karpalokiisseli s. 104 o Otava: Erityisen Hyvää. Kasvispihvit s. 160, salaatti ja Puolukkakiisseli s o WSOY: Taituri 7-9. Keitetyt perunat, Sienimuhennos s. 127 ja Raparperikiisseli s. 195 (omenasta). o WSOY: Hyvää Pataa. Keitetyt perunat ja Sienimuhennos s. 193 ja Raparperikiisseli s. 265 (omenasta).

15 o Tammi: Kotitaloustaito 7-9. Täysjyväpastaa sienikastikeella s. 97 ja Omena- kanelikiisseli s o Tammi: Kotitaloustaito 8-9. Täysjyvä pastaa sienikastikkeella s. 204 ja Hedelmäkiisseli s 94. (vinkki: käytä kauden omenoita) 15 Muita vinkkejä ja linkkejä Viinimarjoja ja omenoita voi kysellä oppilailta. Jos omenasato on runsas, niin monen puutarhasta menee suuri määrä omenia kompostiin. Myös opettajahuoneessa kannattaa kollegoilta kysellä puutarhan ylijäämä omenia ja marjoja oppilaiden käyttöön. Raaka- aineita voit myös kysellä alueen pientuottajilta ja kaupoilta. Tulosta Tiesitkö tämän sesongeista? (liite 9) luokanseinälle tai esimerkiksi keittiöiden kaapin oveen. Jokaiseen sesonkiin kuuluu omat erityispiirteensä ja raaka- aineensa. Tässä vähän lisätietoja joistakin sesongin aiheista. Lähde marjaretkelle oppilaiden kanssa vaikka kerhomuotoisesti koulun jälkeen. Marjaretki on kaikkiin ikäluokkiin vetoava tapahtuma, joka rentouttaa ja virkistää mutta samalla opettaa selviytymään hengissä omilla taidoilla, nostaen siten itseluottamusta. Retken voi tehdä yhdessä vaikka biologianopettajan kanssa. Ulkoilu stressittömässä ympäristössä yksin tai kivalla porukalla vahvistaa mielenrauhaa ja opettaa kunnioittamaan luontoa. Metsässä voi hiljentyä aistimaan värejä, tuoksuja ja makuja sekä yhdessäoloa. (www.arktisetaromit.fi)

16 16 Linkkejä internetistä Vien sesonkiherkuista parhaat päältä- video Ruokatieto löytyy tietoa sesongin tuotteista, kuten marjoista, sienistä, kalasta ja riistasta. Arktiset aromit ry. Tietoa marjoista sekä Puuhanurkassa Marjamultimedia Marttojen vinkit Hyvään oloon Dolceta Online Consumer Education: Kuluttajakasvatukseen sopivaa tietoa. Kestävä kehitys - > Ruoka ja juoma sisältää materiaalia opettajalle, oppilaille ja vanhemmille. Ruoka- ja- juoma-.html Lisää tietoa kaloista ja niiden sesongeista Kasvikset ja sesongit

17 17 Kasvissuhteeni kukoistaa Useampi kourallinen vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja päivittäin pitää huolta niin terveydestä kuin elinympäristömme hyvinvoinnista. Parasta kasvisruokaa syntyy lähiseudulla tuotetuista, avomaalla kasvaneista tuoreista ja mehukkaista kasviksista. Avomaalla vihannekset kasvavat ilman runsaasti energiaa kuluttavaa sähkölämmitystä. Kuitupitoiset juurekset, kaalit ja sipulit säilyvät varastoinnissa pidempään kuin salaatit, tomaatit ja kurkut. Kotimaiset juurekset ovat siten ekologisin valinta talvikaudella verrattuna muualta tuotuihin tai kasvihuoneessa kasvatettuihin vihanneksiin. Kaikkein pienin hiilijalanjälki on luonnossa kasvavilla marjoilla, sienillä ja villivihanneksilla, kuten tuoreilla voikukanlehdillä sekä nokkosilla. Luomu on myös erinomainen ja laadukas valinta kasviksissakin (kts. opetuskerta alkuperästä). Ruokaa voi kasvattaa myös omassa pihassa, parvekkeella ja ikkunalaudalla. Kokeile omaa perunamaata tai perunoiden kasvattamista isossa ruukussa, amppelimansikoita, - tomaatteja ja - chilejä parvekkeella sekä yrttejä ja versoja ikkunalla! Itse kasvatettu ruoka on paitsi herkullista, tuo myös onnistumisen iloa ja mielihyvää kasvun Kuva: SRE/MMM seuraamisesta. Itse kasvatettuja, luonnosta kerättyjä tai torilta, maatilamyynnistä taikka lähikaupasta haettuja kasviksia voi säilöä monin tavoin: kuivaamalla, pakastamalla, säilykkeiksi taikka hilloiksi valmistamalla. Omatekoiset säilykkeet ilahduttavat pitkin vuotta ja ovat myös ihania lahjoja sekä tuliaisia. Paljon kasviksia sisältävä ruokavalio on erinomainen valinta terveyden kannalta: vihanneksissa, juureksissa, hedelmissä ja marjoissa on vain vähän energiaa, mutta runsaasti kuituja, vitamiineja ja muita suojaravintoaineita. Pavuista, herneistä, linsseistä, siemenistä, pähkinöistä ja soijatuotteista saat laadukasta kasviperäistä proteiinia.

18 Yrttien avulla ruokaan tulee herkullista makua, eikä esimerkiksi suolaa tarvita niin paljoa. Kaappaa torilta mukaan korillinen täynnä elinvoimaa! 18 Kasvikset ovat energia- ja materiaalitehokasta ruokaa. Kun tuotantoeläimiä syötetään ruoalla, jonka voisimme itsekin syödä, hukataan iso määrä energiaa. Eläintuotannosta (sekä liha että maito) syntyy myös paljon ilmastoa kuormittavia metaanipäästöjä, joita voi vähentää kasvisten syönnin lisäksi vaihtamalla naudanlihan possuun ja kanaan. Oheisessa taulukossa olevat luvut kertovat joidenkin raaka- aineiden kasvihuonepäästöistä, jotka ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e). Luku sisältää hiilidioksidin lisäksi myös muiden tärkeimpien kasvihuonekaasujen, kuten Taulukko 1. Kasvihuonepäästät ruoka- aineittain / Demos Helsinki metaanin ja typpioksiduulin, ilmastoa lämmittävän vaikutuksen. Ilmastoystävällisimmät ruoat ovat energiatehokkaita tuottaa, säilyvät hyvin ja sisältävät paljon ravintoaineita. Pitäisikö lihasta sitten luopua kokonaan, kun sen hiilijalanjälki on kasviksia suurempi? Ei välttämättä kokonaan, mutta kannattaa tarkkailla lihan määrää sekä alkuperää. Runsaasti eläinperäisiä tuotteita sisältävä ruokavalio kuormittaa ympäristöä enemmän kuin kasvikunnan tuotteita sisältävä. Suosi siis etenkin täysjyväviljaa, suomalaista rypsiöljyä sekä vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja. Lautasmalli on erinomainen ohje aterian koostamiselle: täytä puolet lautasesta kasviksilla, yksi neljäsosa lihalla, kalalla, broilerilla tai kananmunalla, sekä viimeinen neljännes energialisäkkeellä (peruna, tumma pasta, ohratto, täysjyväriisi). Lautasmalli on sekä ihmisen hyvinvoinnin että ympäristön kannalta toimiva perusmalli. Aterian kuormitus tasoittuu, kun liha on kasvisten kumppanina. Naudan- sekä lampaanlihan hiilijalanjälki on vielä suurempi kuin kotimaisen sianlihan tai broilerin.

19 19 Kun mieli tekee kunnon pihviä, valitse kotimaista naudanlihaa. Pienin hiilijalanjälki on vapaana kasvaneella riistalla sekä kotimaisella luonnonkalalla. Kasvipohjainen ruoka myös vaatii vähemmän kylmäsäilytystä kuin eläinperäinen. Oikea jääkaapin lämpötila on 5 C, vihanneslaatikossa tulisi kuitenkin olla hieman lämpimämpää eli noin 8 C. Pakastimen oikea ja energiatehokas lämpötila on - 18 C. Myös ostoskärryn sisällön voi ruokakaupassa koostaa samalla tavoin kuin ruokaympyrän tai lautasmallin: valitse ensin puolet ostoskorista tai kärrystä kasviksia, ja täytä toinen puoli muilla terveellisillä ja elinympäristön kannalta hyvillä valinnoilla! Pienten jokapäiväisten valintojen vaikutus kertautuu ja niistä tuleekin suuria valintoja. Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson Kasvikset lyhyesti Vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät sisältävät: Energiaansa nähden runsaasti elimistön toiminnan, kasvun ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä suojaravintoaineita sekä antioksidantteja ja flavonoideja. Niiden ravintotiheys on suuri. Aromi- ja väriaineita, jotka vaikuttavat ruoan makuun, tuoksuun ja näyttävyyteen. Vähän energiaa ja merkityksettömiä määriä rasvaa. o ei lainkaan kolestorolia Syö erivärisiä kasviksia sekä tuoreina että kypsennetyinä, sillä eri kasvikset sisältävät erilaisia hyödyllisiä yhdisteitä. Älä korvaa kasviksia vitamiini- ja kivennäisainevalmisteilla, koska niiden käytöstä ei ole tutkimusten mukana ollut vastaavaa terveyshyötyä kuin runsaalla vihannesten, juuresten, marjojen ja hedelmien käytöllä. Lähde Kotimaiset Kasvikset ry.

20 20 Opetuskerta 3: Kasvissuhteeni kukoistaa Tavoite ja tunnin sisältö: Kasvissuhteeni kukoistaa kerralla on tarkoitus oppia lisää kasviksista ja niiden ympäristövaikutuksista. Oppilaat saavat käsityksen siitä, mitkä kasvikset ovat hyviä mihinkin vuodenaikaan. Erilaiset ruokavaliot vaikuttavat kasvihuonepäästöihin eri tavalla. Kasvispainotteinen ruokavalio on sekä ympäristön että terveyden kannalta paras vaihtoehto. Tunnin aluksia kerrataan lautasmalli ja sen ympärillä lähdetään pohtimaan kasvisten terveellisyyttä. Syyskaudella on paljon tuoreita kotimaisia kasviksia ja niiden tunnistusta sekä käsittelyä on syytä kerrata joka vuosi. Opetuskerran ateriakokonaisuus on valittu siten, että mukana on paljon kauden kasviksia ja hedelmiä. Tuttua perusohjetta oppilaat kuitenkin pääsevät itse soveltamaan valitsemalla kasvikset opettajan antamista vaihtoehdoista. Omenajälkiruoka mukailee kautta ja on herkullinen sekä nopea jälkiruoka. Omenoita voi kysyä lahjoituksena lähialueen pientuottajilta, kaupoilta tai vaikka kotitalouksilta. Monen perheen ja opettajakollegan puutarhassa omenasatoa menee kompostiin, joten hyödynnä lähipiiriä. Oppitunnin lopussa jaetaan ennakkotehtävä seuraavaa kertaa varten. Tarkoituksena on seurata kodin roskista viikon ajan Roskis paastolle - tehtävän avulla (Liite 13). Roskispaastotehtävän avulla mennään seuraavalla kerralla uuteen teesiin: Laitan roskikseni pysyvästi paastolle. Liitteen lopussa on ratkaisuja kotitehtävän kysymyksiin seuraavaa kertaa varten. Oppilaat voivat tehdä tehtävän vihkoihin tai käytettyyn oppimisympäristöön (FONTER, OPIT). Tehtävää varten otettuja kuvia voidaan hyödyntää seuraavalla kerralla ja samalla opettaja voi kontrolloida kotitehtävien tekoa. Mitä opitaan? - Kasvissuhde kuntoon Lautasmallin kertaus (Liite 10). Miksi kasvisten osuus on niin suuri? Samassa liitteessä on vertailun vuoksi kahden erilaisen lounasannoksen kasvihuonepäästöt ja ravintosisältö. o Vertailkaa aterioita. Mitä huomaatte? Oppilaiden kanssa voidaan pohtia mitä muita vaihtoehtoja on keventää kuormaa ruokavaliota muuttamalla, jos lihaa ei halua jättää pois?

Minulle on paljastettava ruokani alkuperä

Minulle on paljastettava ruokani alkuperä Minulle on paljastettava ruokani alkuperä Ruoan lyhyt tie ruokapöytään on ympäristön kannalta hyvä asia ja sitä on helppo seurata. Nopeasti tuottajalta kuluttajalle päätyvä ruoka on varmasti tuoretta ja

Lisätiedot

Laitoin roskikseni pysyvästi paastolle

Laitoin roskikseni pysyvästi paastolle Laitoin roskikseni pysyvästi paastolle Tutkimusten mukaan me kuluttajat heitämme joka kymmenennen kaupasta kotiin kannetun ruokakassin suoraan roskiin. Tämä on valtava määrä käyttökelpoista ruokaa. Valitettavasti

Lisätiedot

Kasvissuhteeni kukoistaa

Kasvissuhteeni kukoistaa Kasvissuhteeni kukoistaa Useampi kourallinen vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja päivittäin pitää huolta niin terveydestä kuin elinympäristömme hyvinvoinnista. Parasta kasvisruokaa syntyy lähiseudulla

Lisätiedot

Vien sesonkiherkuista parhaat päältä

Vien sesonkiherkuista parhaat päältä Vien sesonkiherkuista parhaat päältä Tuoreita vihanneksia saa nykyään kaikkina vuodenaikoina. Ei kuitenkaan ole aivan sama mitä syömme, sillä raaka- aineiden valikoima vaihtelee alueellisten satokausien

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tavoitteina ilmastovastuullinen arki ja yhteisöllisyyden edistäminen Toteuttajana Ekokumppanit Oy Rahoittajat : Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR,) Pirkanmaan liitto,

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kuskaan, kaapitan ja kokkaan turhia kuormittamatta

Kuskaan, kaapitan ja kokkaan turhia kuormittamatta Kuskaan, kaapitan ja kokkaan turhia kuormittamatta Suomalaisen ympäristökuormituksesta noin kolmannes aiheutuu ruoasta. Hiilijalanjäljestäkin ruoan osuus on 20 30 prosenttia. On vaikea vähentää syömistä,

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius Ilmastonmuutos lautasella 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Lähde: Steinfeld et al.

Lisätiedot

esongin parhaat Spalat

esongin parhaat Spalat H eviä kuten haluat Tiesithän, että Chipstersiltä saa myös HeViä. Sesonkien mukaan elävästä monipuolisesta HeVi-tarjonnastamme löydät sekä koti- että ulkomaiset hedelmä- ja vihannestuotteet sekä yrtit,

Lisätiedot

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo?

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? SELKOESITE 1 Sisällys Mitä pakkaus kertoo... 3 Elintarvikkeen nimi... 4 Mistä elintarvike on valmistettu... 5 Päiväysmerkinnät... 7 Mistä elintarvike on peräisin...

Lisätiedot

Ympäristö lautasella. Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin.

Ympäristö lautasella. Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin. Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin. Ympäristö lautasella Ruoka on yksi kolmesta suurimmasta ympäristökuormittajasta asumisen ja autoilun lisäksi. Ruoan ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Pallon parasta ruokaa

Pallon parasta ruokaa YHTEISTYÖSSÄ EKOLOGISEN JALANJÄLJEN PIENENTÄMISEKSI YMPÄRISTÖ- KASVATUS Pallon parasta ruokaa Vinkkejä ruuasta sinun ja maapallon parhaaksi Ruualla on merkitystä Joka päivä pitää syödä eikä ole sama, mitä

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Ympäristö lautasella. Lounaslautasten ympäristökuormitus

Ympäristö lautasella. Lounaslautasten ympäristökuormitus Ympäristö lautasella Lounaslautasten ympäristökuormitus 2013 FOODWEB Itämeren ympäristö, ruoka ja terveys: tavoista tietoisuuteen hanke. Marttaliitto on laatinut ravitsemussuositusten mukaisia lounaslautasia.

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Ympäristö lautasella. Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin.

Ympäristö lautasella. Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin. Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin. Ympäristö lautasella Ruoka on yksi kolmesta suurimmasta ympäristökuormittajasta asumisen ja autoilun lisäksi. Ruoan ympäristövaikutusten

Lisätiedot

RUOKA & RAVITSemUS. Speltti-juurespata

RUOKA & RAVITSemUS. Speltti-juurespata RUOKA & RAVITSemUS Speltti-juurespata 60 voi hyvin 2 Oma maa mainioin Onko mahdollista syödä vain Suomessa tuotettua kasvisruokaa ja saada silti kaikki tarvittavat ravintoaineet? Kyllä. Lue, miten se onnistuu.

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

21.11.2015 Ekokokki-kurssi

21.11.2015 Ekokokki-kurssi RUOKAA TÄHTEISTÄ 21.11.2015 Ekokokki-kurssi KÄYTÄ TARKKAAN JA SÄILYTÄ OIKEIN Älä osta liikaa nopeasti pilaantuvaa ruokaa. Nykyisin monet kaupat ovat auki sunnuntaisinkin. Tutki jääkaappi ja ruokakaapit

Lisätiedot

Korvaa riisi kotimaisella viljalla!

Korvaa riisi kotimaisella viljalla! Korvaa riisi kotimaisella viljalla! UUTUUS! NOPEASTI JA HELPOSTI HERKULLISTA Kahdeksan hyvää reseptiä SUOMALAINEN VILJA ON EKOLOGINEN VALINTA Suomalaiset viljat ovat oikeaa, ekologista lähiruokaa. Riisin

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Viisas kuluttaa vähemmän 2011

Viisas kuluttaa vähemmän 2011 Viisas kuluttaa vähemmän 2011 www.kiertokapula.fi Ekotehokkuus Mitä ekotehokkuus tarkoittaa? Ekotehokkuus tarkoittaa sitä, että vähemmistä raaka-aineista ja energiasta tuotetaan enemmän. Luonnonvaroja

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET

ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET ROBERTS BERRY SMOOTHIE NATURAL Robertsin marjasmoothieissa on marjojen kaikki parhaat ominaisuudet helposti nautittavassa muodossa. Smoothiet on valmistettu

Lisätiedot

Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas. Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki

Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas. Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki Pohjoisen luonnon puhdas maku Aitous ja konstailemattomuus Luonnonmarjoilla, sienillä, kaloilla ja riistalla herkutellaan

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Jokapäiväinen ruokamme ja ilmastonmuutos

Jokapäiväinen ruokamme ja ilmastonmuutos Jokapäiväinen ruokamme ja ilmastonmuutos Kuvat: Pertti Taskinen (1, 4, osa 5, 11, 12), Riku Cajander (2), Greenpeace (osa 5), Liisa Kiuru (7), Animalia (10), Anneli Kuortti (12, 24) Teksti ja muut kuvat:

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin

Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin ECOPAF-hankkeen tiedotustilaisuus 16.5.2013 Juha-Matti Katajajuuri, MTT, juha-matti.katajajuuri@mtt.fi Hanna Hartikainen,

Lisätiedot

Puuroa ekologisesti, valmistus kotona. Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi

Puuroa ekologisesti, valmistus kotona. Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi Puuroa ekologisesti, valmistus kotona Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi Perinteinen Kaurapuuro 4:lle kattilassa 1 l vettä, maitoa tai sokeroitua mehua 4-5 dl Myllyn Paras Kaurahiutaleita

Lisätiedot

PAKKAUSMERKINNÄT 19.1.2012 Rovaniemi,

PAKKAUSMERKINNÄT 19.1.2012 Rovaniemi, PAKKAUSMERKINNÄT 19.1.2012 Rovaniemi, Marjatta Rahkio, LTK Satu Mustalahti, LTK pakkausmerkinnät Pakkausmerkintävaatimukset on tehty kuluttajan tiedon saannin näkökulmasta Ovat yhtäläiset kaikille pakatuille

Lisätiedot

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa! Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen asiantuntijayksikkö - kestävän ruokaketjun edistäminen ammattikeittiöissä - www.kestavathankinnat.fi

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Näytteenottokoulutus 19. 20.11.2016 Mikä on Fineli? Elintarvikkeiden koostumustietokanta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ylläpitää perustettu vuonna 1984

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset lasten ruokailussa. Virpi Rossi Johtava ympäristöterveystarkastaja Jyväskylän kaupunki 11.2.2014 Karoliina Väisänen lehtori JAMK

Hygieniavaatimukset lasten ruokailussa. Virpi Rossi Johtava ympäristöterveystarkastaja Jyväskylän kaupunki 11.2.2014 Karoliina Väisänen lehtori JAMK Hygieniavaatimukset lasten ruokailussa Virpi Rossi Johtava ympäristöterveystarkastaja Jyväskylän kaupunki 11.2.2014 Karoliina Väisänen lehtori JAMK 14.2.2014 Ilmoitettu elintarvikehuoneisto Päiväkotien

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus

Urheilijan ravitsemus Urheilijan ravitsemus Urheilijan ruokavalion tavoitteena on koostaa kokonaisuus, josta saadaan tarkoituksenmukainen määrä energiaa ja riittävästi kaikkia tarvittavia ravintoaineita. Aterioiden suunnittelu

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Ruoka ja ympäristö. Ympäristökouluttaja Erja Mähönen, Miljöönääri Oy

Ruoka ja ympäristö. Ympäristökouluttaja Erja Mähönen, Miljöönääri Oy Ruoka ja ympäristö Ympäristökouluttaja Erja Mähönen, Miljöönääri Oy Ruoan osuus on kolmannes meidän jokaisen ihmisen ympäristövaikutuksista. 1/3 1/3 kun tarkastellaan ilmastonmuutosta, rehevöitymistä,

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 351 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Luonnon tuntematon ruoka-aitta

Luonnon tuntematon ruoka-aitta Luonnon tuntematon ruoka-aitta MIKÄ OLISIKAAN SUUREMPI ILO KUIN KATSOA MAATA, JOTA KASVIT VERHOAVAT KUIN KIRJALTU VIITTA, JOHON ON OMMELTU ITÄMAISIA PÄÄRLYJÄ JA JOKA ON KORISTELTU MONENMOISIN HARVINAISIN

Lisätiedot

PERINTEISET OTSIKKO PIIRAKAT

PERINTEISET OTSIKKO PIIRAKAT UUTUUSTUOTTEET PERINTEISET OTSIKKO PIIRAKAT Aito karjalanpiirakka 4337 100 x 65 g Kypsäpakaste 6 10 220ºC Höyrytä. Voitele lämpimällä voisulalla. Jäisen tuotteen mitat: pituus 130 mm, leveys 80 mm, korkeus

Lisätiedot

Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä?

Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä? Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä? Kun aurinko paistaa kesällä, moni haluaa mieluummin viettää aikaa ulkona kuin keittiössä. Hellan ääressä kuluu vähemmän aikaa, kun ruoka tehdään helpoista raaka-aineista

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

SMOOTHIEMIXIT. Paljon käyttövinkkejä! L = laktoositon VL = vähälaktoosinen M = maidoton K = kananmunaton S = soijaton P = pähkinätön

SMOOTHIEMIXIT. Paljon käyttövinkkejä! L = laktoositon VL = vähälaktoosinen M = maidoton K = kananmunaton S = soijaton P = pähkinätön SMOOTHIEMIXIT Paljon käyttövinkkejä! L = laktoositon VL = vähälaktoosinen M = maidoton K = kananmunaton S = soijaton P = pähkinätön Aurinkoisia smootheja, väriä ja luonnollisuutta! Raikkaat smoothiemixit

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Mitä tutkittiin ja miksi: miten suomalaiset lukevat elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä

Lisätiedot