Tietoa tiensuunnitteluun nro 71D
|
|
- Tiina Ahonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tietoa tiensuunnitteluun nro 7D Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja geotekniikka TIEN PÄÄLLYSRAKENTEEN MITOITUKSESSA KÄYTETTÄVÄT MODUU- LIT JA KESTÄVYYSMALLIT. Ohjeen sisältö ja kohde Tämä ohje sisältää Tiehallinnon kohteiden - Odemarkin mitoituksessa käytettävät päällysrakennemateriaalien E-moduulit - Monikerroslaskennalla tehtävässä kuormitusmitoituksessa käytettävät päällysrakennemateriaalien E-moduulit ja kestävyysmallit. Kuormitusmitoitus tehdään normaalisti Odemarkin kaavalla Tierakenteen suunnitteluohjeen (TIEH ) kohdan 3..4 mukaisesti. Tiehallinto voi kuitenkin määrätä tiekohtaisesti, että mitoituksessa käytetään väsymisteoriaan perustuvaa monikerroslaskentaa, jos bitumilla sidotun päällysteen paksuus on vähintään 80 mm ja urakassa on asetettu vaatimus suurimmalle sallitulle urasyvyydelle vähintään 5 vuoden takuuaikana. Odemarkin mitoituksen tavoitekantavuudet ja tierakenteen routamitoitus on esitetty Tierakenteen suunnitteluohjeessa. Tässä julkaisussa esitetyt monikerroslaskennan E-moduulit ja kestävyysmallit on sisällytetty valmiiksi APAS 3.0 mitoitusohjelman yleiseen tietokantaan. Julkaisun lopussa on esitetty yleiset vaatimukset monikerroslaskentaan käytettävälle tietokoneohjelmalle. Uusille kerrosmateriaaleille valmistaja voi pyytää tyyppihyväksyntää, jossa määritetään mitoituksessa käytettävät parametrit. Tämä julkaisu tai sen korvaava uudempi versio (7E jne.) on saatavissa tiehallinnon internet-sivulta
2 . Odemarkin mitoituksen E-moduulit. Sidottujen päällysrakennemateriaalien Odemarkin moduulit Taulukossa on esitetty Odemarkin mitoituksessa sidotuille rakennekerrosmateriaaleille käytettävät E-moduulit. Jos materiaalille on taulukossa esitetty useampi laatuluokka, niistä on valittava käyttöön se, jonka vaatimukset työssä pystytään minimissään täyttämään ottaen huomioon mm. käytettävä työmenetelmä, suhteitus, materiaalit, alusta ja olosuhteet. Taulukko. Odemarkin mitoituksessa käytettävät sidottujen päällysrakennemateriaalien moduulit. Materiaali ja laatuluokka Lyhenne E, MPa ) Huomautukset ) Asfalttibetoni AB 500 Pehmeä asfalttibetoni PAB-B 650 Pehmeä asfalttibetoni PAB-V 400 Kantavan kerroksen ABK 500 asfalttibetoni Remixerstabilointi REST 900 Laiha tai paksu (40 00 E A 70, n=3 mm) Remixerstabilointi REST 50 Normaali E A 70, n=8 Komposiittistabilointi KOST 900 Laiha tai paksu (00 50 E A 70, n=3 mm) Komposiittistabilointi KOST 50 Normaali E A 70, n=8 Vaahtobitumistabilointi VBST 700 Laiha tai paksu (00 50 E A 70, n=0 mm) Vaahtobitumistabilointi VBST 050 Normaali E A 70, n=5 Bitumiemulsiostabilointi BEST 700 Laiha tai paksu (00 50 E A 70, n=0 mm) Bitumiemulsiostabilointi BEST 050 Normaali E A 70, n=5 Masuunihiekkastabilointi MHST 600 8d:n puristuslujuus,5 MPa E A 80, n=7,5 Masuunihiekkastabilointi MHST 00 Sementillä tai kalkilla aktivoitu, E A 80, n=5 8 d:n puristuslujuus,5 MPa Sementtistabilointi SST d:n puristuslujuus 3 MPa E A 80, n=8 Sementtistabilointi SST d:n puristuslujuus 5 MPa E A 00, n=35 ) E = Rakenteen mitoituksessa käytettävä materiaalin E-moduulin (MPa) taulukkoarvo (enimmäisarvo). E A = Stabilointikerroksen alustan laskennallinen (Odemark) minimikantavuusvaatimus (MPa), joka on edellytyksenä stabilointikerroksen hyvälle tiivistymiselle, lujittumiselle ja kestävyydelle. Jos E/E A > n, moduulina käytetään enimmäisarvon sijasta arvoa n x E A. ) Laiha = Bitumipitoisuus prosenttiyksikön pienempi kuin kokemusperäisessä suhteituksessa vähintään osuuden joka toisessa näytteessä, mutta routimaton. Paksu = Kerralla tehtävän kerroksen paksuus suluissa esitetyn mukainen. Normaali = Stabilointiohjeen mukainen sideainepitoisuus, paksuus pienempi kuin tapauksessa 'Paksu'.
3 3 Esitettyjen moduulien käyttö edellyttää päällystekerrosten osalta, että ne täyttävät TYLT/Päällysteet (TIEH 00004) ja Asfalttinormien vaatimukset. Stabiloitujen kerrosten on vastaavasti täytettävä TYLT/Kantavan kerroksen stabilointi (TIEH 00006) vaatimukset ja niiden koostumus on suunniteltava noudattaen Stabilointiohjetta (TIEH 00009).. Uusiomateriaalien Odemarkin moduulit Taulukon perusteella arvioidaan siinä esitettyjen uusiomateriaalien moduulit. Taulukko. Odemarkin mitoituksessa käytettävät uusiomateriaalien moduulit. Materiaali E, MPa ) n = E/E A Huomautukset Max Betonimurske BEM Sitomattoman kantavan kerroksen rakeisuusvaatimukset. 8d:n puristuslujuus, MPa. Betonimurske BEM Sitomattoman kantavan kerroksen rakeisuusvaatimukset. 8d:n puristuslujuus 0,8 MPa Betonimurske BEM Sitomattoman kantavan kerroksen rakeisuusvaatimukset. Masuunihiekka MaHk d:n puristuslujuus,0 MPa Masuunikuonamurske MaKu Sitomattoman kantavan kerroksen rakeisuusvaatimukset. Kappalekuona KapKu ) E/E A = Materiaalimoduulin suhde sen alustan Odemarkin kantavuuteen. Jos suhde E/E A on suurempi kuin taulukossa esitetty n, mitoituksessa käytetään taulukossa esitetyn moduulin sijasta pienempää moduuliarvoa E = n x E A.
4 4.3 Sitomattomien kiviainesten Odemarkin moduulit.3. Yleistä Sitomattomien kiviainesten on täytettävä Penger- ja kerrosrakenteet TYLTissä (TIEL 460) esitetyt vaatimukset. Rakeisuuskäyrät määritetään pesuseulonnalla ennen kiviaineksen käyttöä otetuista näytteistä..3. Murskeiden Odemarkin moduulit Yleisesti myynnissä oleviin murskeisiin sovelletaan standardeja SFS-EN 34 (CEmerkki ja kiviainesvaatimukset, kuten esim. kantavan kerroksen murskeiden Los Angeles- lukuvaatimus) ja SFS-EN 385 (kiviainesseosten rakeisuusvaatimukset), kun suurin raekoko D on enintään 80 mm. Niiden moduuli arvioidaan rakeisuusluokan ja raekoon perusteella taulukosta 3. Tielinjalta otettavien, ei myyntiin tulevien, murskeiden moduuli voidaan arvioida vaihtoehtoisesti kuvan perusteella. Kun maksimiraekoko D > 0, moduuli arvioidaan aina kuvan perusteella. Koko toimituserän moduuli on arvo, jota suurempia tai yhtä suuria on vähintään 75 % yksittäisnäytteiden moduuleista. Jos kuitenkin taulukosta 3 tai kuvasta saatavan moduulin E suhde murskekerroksen alustan Odemarkin kantavuuteen E A on suurempi kuin 6, murskeen moduulina käytetään mitoituksessa pienempää arvoa E = 6 x E A. Taulukko 3. Odemarkin mitoituksessa käytettävät yleisesti myynnissä olevien standardimurskeiden moduulit. Rakeisuusluokka Moduuli, MPa (St ja Raekoko 0/D (D = maksimiraekoko), mm TYLT) G O 0/8 0/, 0/6 0/3,5 0/40 80 G P " " 0/3,5 63 0/80 G A " " 0/3,5 56 0/63 80 G C " " 0/3,5 63 0/80 Soratien kulutuskerros 0/, 6 Soratien sidekerros 0/ 0/3,5 G O on vähän hiekkarakeita sisältävä, avoin eli roikkuva rakeisuuskäyrä ja siksi hyvin vettä läpäisevä, nopeasti kuivuva ja märkänäkin hyvin kantavuutensa säilyttävä. G P on vastaava rakeisuusluokka, jonka sallittu rakeisuusvaihtelu on suurempi kuin G O :lla. G A (kantava) ja G C (jakava) ovat vastaavat enemmän 0,063 mm raekokoja sisältävät rakeisuusluokat. Niitä voi käyttää kalliomurskeille, joihin kiven laadusta johtuen tulee murskattaessa enemmän hiekkarakeita tai soramurskeille, joiden raaka-aineessa on jo niin paljon hiekkarakeita, että ilman poisseulontaa rakeisuutta ei saada G O :n tai G P :n alueelle. TYLTin osassa Penger- kerrosrakenteet (TIEL 460) on lueteltu kantavaan kerrokseen kelpaavat rakeisuusluokat.
5 5 Läpäisy% ,00 0,0 0,063 0,5 4 Seula, mm 8 6 3, Seulakoko/ 0,0 0,063 0, ,5 45 Moduulit Kuva. Murskeen moduulin arviointi rakeisuuskäyrän perusteella. Heikoin alue, jolla rakeisuuskäyrä käy, määrää sen moduulin Sorien Odemarkin moduulit Luonnonsorien Odemarkin moduulit arvioidaan rakeisuuskäyrien perusteella kuvasta. Koko toimituserän moduuli E on arvo, jota suurempia tai yhtä suuria on vähintään 75 % yksittäisnäytteiden moduuleista. Jos kuitenkin E/E A > 6, murskeen moduulina käytetään mitoituksessa pienempää arvoa E = 6 x E A. Läpäisy% ,00 0,0 0,063 0,5 4 Seula, mm 8 6 3, Seulakoko/ 0,0 0,063 0, ,5 63 Moduulit Kuva. Soran moduulin arviointi rakeisuuskäyrän perusteella. Heikoin alue, jolla rakeisuuskäyrä käy, määrää sen moduulin.
6 6.3.4 Suodatinkerroksen hiekkojen Odemarkin moduulit Suodatinkerroksen hiekan moduuli arvioidaan kuvan 3 perusteella (kuvaa ei käytetä pohjamaan vastaavien materiaalien moduulin määrittämiseen, vaan ne määritetään Tierakenteen suunnitteluohjeen mukaisesti). Koko toimituserän moduuli on arvo, jota suurempia tai yhtä suuria on vähintään 75 % yksittäisnäytteiden moduuleista. Läpäisy% ,00 0,0 0,063 0,5 0,5 0,5 4 Seula, mm 8 6 3, Kuva 3. Suodatinkerroksen hiekan moduulin arviointi rakeisuuskäyrän perusteella. Heikoin alue, jolla rakeisuuskäyrä käy, määrää sen moduulin. Rakeisuuskäyrät eivät saa ylittää paksua rajakäyrää nuolen suunnassa. 35 MPa:n alueella oleva suodatinhiekka on kuivanakin lievästi routivaa ja sitä voi käyttää vain hyvin kuivatetuissa käyttökohteissa ja varmistamalla laadunvalvonnalla sekä materiaalin homogenisoinnilla, että rakeisuuskäyrät eivät ylitä paksua rajakäyrää nuolen suunnassa. 3. Alusrakenteen moduuli Tien alusrakenneluokat ja niiden moduulit saadaan Tierakenteen suunnitteluohjeen (TIEH ) kohdasta 3.3. Alusrakenteen kantavuus sekä rakennekerrosten paksuudet ja moduulit ovat lähtöarvoja laskettaessa Odemarkin mitoituskaavalla tien pinnan laskennallinen kantavuusarvo.
7 7 4. Analyyttinen mitoitus (monikerroslaskenta) Monikerroslaskennassa käytetään taulukoiden 4 9 mukaisia moduuleja ja kestävyysmalleja. Taulukko 4. Sidottujen päällysrakennemateriaalien moduulit ja kestävyysmallit analyyttiseen mitoitukseen. Materiaali E- Moduuli ), MPa Käytettävän kestävyysmallin tunnus Asfalttibetoni (BIT50/70) 4 75*f(T)*f (V) AB Asfalttibetoni (BIT70/00) 3 650*f(T)*f (V) AB Asfalttibetoni (BIT00/50) 90*f(T)*f 3 (V) AB Asfalttibetoni (BIT50/0) 455*f(T)*f 4 (V) AB Kivimastiksiasfaltti (BIT50/70) 4 40*f(T)*f (V) AB Kivimastiksiasfaltti (BIT70/00) 3 580*f(T)*f (V) AB Kivimastiksiasfaltti (BIT00/50) 805*f(T)*f 3 (V) AB Sidekerr. asf.bet. (B50/70+Gils *f(T)*f 5 (V) AB 7%) Sidekerr. asf.bet. (B70/00+Gils. 7 05*f(T)*f 5 (V) AB 7%) Kantavan asfalttibetoni 5 470*f(T)*f 5 (V) AB (BIT0/30) Kantavan asfalttibetoni 4 630*f(T)*f 5 (V) AB (BIT35/50) Kantavan asfalttibetoni 4 35*f(T)*f (V) AB (BIT50/70) Kantavan asfalttibetoni 3 895*f(T)*f (V) AB (BIT70/00) Pehmeä asfalttibetoni PAB-V 000*f(T)*f 4 (V) AB Pehmeä asfalttibetoni PAB-B 400*f(T)*f 4 (V) AB Remixerstabilointi 300*f(T)*f 4 (V) REST Remixerstabilointi 800*f(T)*f 4 (V) REST Komposiittistabilointi 300*f(T)*f 4 (V) REST Komposiittistabilointi 800*f(T)*f 4 (V) REST Vaahtobitumistabilointi 000*f(T)*f 4 (V) VBST Vaahtobitumistabilointi 500*f(T)*f 4 (V) VBST Bitumiemulsiostabilointi 000*f(T)*f 4 (V) VBST Bitumiemulsiostabilointi 500*f(T)*f 4 (V) VBST Masuunihiekkastabilointi 600 MHST Masuunihiekkastabilointi 800 MHST Sementtistabilointi 00 SST Sementtistabilointi 5 00 SST ) Bitumilla sidottujen materiaalien E-moduulien lämpötilakorjausfunktion f(t) ja ajonopeuskorjauskerroinfunktioiden f 5 (V) kaavat on esitetty taulukossa 5. Stabiloitujen materiaalien laatuluokat ja alustan kantavuusvaatimukset ovat samat kuin taulukossa. ) Tunnuksia vastaavat kestävyysmallit on esitetty taulukossa 6.
8 8 Taulukko 5. Kaavat bitumilla sidottujen materiaalien moduulien lämpötila- ja kuormitusaikakorjauksiin. Funktion tunnus Kaava taulukossa 4 f(t ) ) 0,00*T^-0,583*T+3,366 f (V ) ) 0,44*V^0,346 f (V) 0,034*V^0,389 f 3 (V) 0,85*V^0,49 f 4 (V) 0,584*V^ 0,45 f 5 (V) 0,766*V^0,339 ) T= Bitumilla sidotun materiaalin lämpötila, C (oletusarvo 0 C) ) V= Raskaiden ajoneuvojen mitoitusnopeus, km/h (oletusarvo 60 km/h) f(t)- ja f 5 (V)- kertoimien normaaliarvo on (lämpötila 0 C, nopeus 60 km/h). Oletusarvoista poikkeavia arvoja voidaan käyttää Tiehallinnon kohteissa vain liikennevaloissa ja vastaavissa, jolloin nopeus on 0 km/h. Taulukko 6. Sidottujen päällysrakennemateriaalien kestävyysmallit rakennekerroksen alapinnan vetomuodonmuutoksen suhteen. Taulukon Sallittu vetomuodonmuutos Sallittu kuormituskertaluku 4 tunnus ε ) =f(e ), K 3) ) K = f(e, ε) AB ((.49*0^-0*(E/3650)^-.0)/K)^(/4.5).49*0^-0*(E/3650)^-.0*(/ε)^4.5 REST (9.665*0^-*/K)^(/4.5) 9.665*0^-*(/ε)^4.5 REST (9.096*0^-/K)^(/4.5) 9.096*0^-*(/ε)^4.5 VBST (9.488*0^-/K)^(/4.5) 9.488*0^-*(/ε)^4.5 VBST (7.970*0^-/K)^(/4.5) 7.970*0^-*(/ε)^4.5 MHST (5.5*0^-5/K)^(/5.68) 5.5*0^-5*(/ε)^5.68 MHST (.49*0^-5/K)^(/5.68).49*0^-5*(/ε)^5.68 SST (7.49*0^-30/K)^(/9.) 7.49*0^-30*(/ε)^9. SST (3.967*0^-3/K)^(/9.) 3.967*0^-3*(/ε)^9. ) ε = vetomuodonmuutos sidotun kerroksen alapinnassa, m/m (strain) ) E = 0 asteen lämpötilaa ja nopeutta 60 km/h vastaava E-moduuli (MPa) 3) K = 0 tonnin standardiakseleiden ylityskertojen määrä kestoiän aikana ajokaistalla
9 9 Taulukko 7. Sitomattomien päällysrakennemateriaalien moduulit analyyttiseen mitoitukseen. Materiaali ) ja sen lyhenne (tunnus ja E-moduulin Moduulit eri jännitystasoilla S (kpa) nimellisarvo) Jännitys eksponentti S=40 S=70 S=60 ) n Murske M80 0, Murske M00 0, Murske M50 0, Murske M Sora Sr80 0, Sora Sr00 0, Sora Sr50 0, Sora Sr Suodatinkerroksen hiekka Hk Suodatinkerroksen hiekka Hk Suodatinkerroksen hiekka Hk Suodatinkerroksen hiekka Hk Betonimurske BEM80 0, Betonimurske BEM500 0, Betonimurske BEM700 0, Masuunihiekka MaHk600 0, Masuunikuonamurske MaKu430 0, Kappalekuona KapKu350 0, ) Analyyttisessä mitoituksessa käytetään sitomattomien kiviainesten E-moduulien nimellisarvoina samoja moduuleja kuin Odemarkin mitoituksessa (kohta.3). ) Niille kiviaineksille, joiden jännityseksponentti on suurempi kuin nolla, lasketaan jännitystilariippuva E-moduuli kaavalla E(S) = E nim *(S/60)^0,5, jossa E(S) = tietokoneohjelmalla laskettua rakennekerroksen kokonaisjännitystilaa S [kpa] vastaava materiaalin E-moduuli, MPa E nim = Materiaalin nimellinen E-moduuli vertailujännitystilassa S= 60 kpa. Jännitystila 40 kpa esiintyy tyypillisesti pohjamaassa, 70 kpa jakavassa kerroksessa ja 60 kpa kantavassa kerroksessa (jännitystila vaihtelee riippuen mm. materiaalin päällä olevien kerrosten jäykkyydestä ja paksuudesta sekä alustan kantavuudesta). Taulukko 8. Sitomattomien päällysrakennemateriaalien kestävyysmallit rakennekerroksen yläpinnan puristusmuodonmuutoksen suhteen. Materiaali Sallittu pystysuuntainen muodonmuutos Sallittu kuormituskertaluku K ) = f(ε) ε ) =f(k), strain (m/m) Sr80, M80, BEM3 (K/(.5*0^-))^(-/6.3).5*0^-*ε^-6.3 M00, Sr00 (K/(4.090*0^-3))^(-/6.3) 4.090*0^-3*ε^-6.3 M50, Sr50 (K/(.60*0^-3))^(-/6.3).60*0^-3*ε^-6.3 M00, Sr00, Hk00 (K/(5.978*0^-))^(-/5.) 5.978*0^-*ε^-5. Hk70 (K/(4.7*0^-))^(-/5.) 4.7*0^-*ε^-5. Hk50, Hk35 (K/(.3*0^-7))^(-/3.9).3*0^-7*ε^-3.9 BEM (K/(.49*0^-))^(-/6.3).49*0^-*ε^-6.3 BEM (K/(8.*0^-))^(-/6.3) 8.*0^-*ε^-6.3 MaHk600 (K/(.47*0^-))^(-/6.3).47*0^-*ε^-6.3 MaKu430 (K/(4.96*0^-))^(-/6.3) 4.96*0^-*ε^-6.3 KapKu350 (K/(.535*0^-))^(-/6.3).535*0^-*ε^-6.3 ) ε = Sallittua kuormituskertalukua vastaava sallittu pystysuuntainen puristusmuodonmuutos (m/m) sitomattoman rakennekerroksen yläpinnassa ) K = 0 tonnin standardiakseleiden ylityskertojen määrä kestoiän aikana ajokaistalla
10 0 Taulukko 9. Tien pohjamaan moduulit ja kestävyysmallit analyyttiseen mitoitukseen alusrakenneluokittain. Alusrakenneluokka ) (Moduuli, MPa) Sallittu puristusmuodonmuutos ε ) =f(k) Sallittu kuormituskertaluku K 3) =f(ε) A(80) (K/(.5*0^-))^(-/6.3).5*0^-*ε^-6.3 B(00) (K/(4.090*0^-3))^(-/6.3) 4.090*0^-3*ε^-6.3 C(00) (K/(5.978*0^-))^(-/5.) 5.978*0^-*ε^-5. D(70) (K/(4.7*0^-))^(-/5.) 4.7*0^-*ε^-5. ue(50) (K/(.3*0^-7))^(-/3.9).3*0^-7*ε^-3.9 uf(35) (K/(.3*0^-7))^(-/3.9).3*0^-7*ε^-3.9 ug(0) (K/(.3*0^-7))^(-/3.9).3*0^-7*ε^-3.9 uh(0) ja ui(0) (K/(.3*0^-7))^(-/3.9).3*0^-7*ε^-3.9 ) Alusrakenneluokan määritysohjeet on esitetty Tierakenteen suunnitteluohjeen (TIEH ) kohdassa 3.3. ) ε = Sallittua kuormituskertalukua vastaava sallittu pystysuuntainen puristusmuodonmuutos (strain, m/m) pohjamaan yläpinnassa. 3) K = 0 tonnin standardiakseleiden ylityskertojen määrä kestoiän aikana ajokaistalla
11 5. Laskentaohjelma Analyyttisessä mitoituksessa käytetään laskentaohjelmaa, joka toteuttaa seuraavat ehdot:. Laskee tierakenteen eri kerroksiin liikennekuormasta ja maan painosta aiheutuvat jännitykset ja muodonmuutokset ja laskennallisen kestoiän sidotun kerroksen alapinnan väsymisen ja sitomattomien kerrosten deformoitumisen perusteella.. Standardikuormana on 50 kn kaksoispyörä. 3. Säätää sitomattoman kerroksen moduulia pääjännitysten summan (käytettäessä jännitystilasta riippuvaa materiaalia) ja alustan kantavuuden perusteella. 4. Jakaa kerrokset 50 mm lamelleiksi ja lisää jakojäännöksen alimman lamellin paksuuteen. 5. Tulostussivulla näkyvät tulosten lisäksi ko. mitoituksen syötetyt lähtöarvot siten, että tulokset eivät voi vahingossa tulostua väärien lähtötietojen kanssa. 6. Tulosteessa lisätään huomautus niiden väsymissuorien, moduulien ja materiaalinimikkeiden kohdalle, jotka eivät perustu tähän ohjeeseen. Markkinoilla on tällä hetkellä yksi monikerroslaskentaohjelma, jonka kelpoisuuden Tiehallinto on varmistanut: APAS 3.0. Siihen on syötetty tämän ohjeen mukaiset parametrit oletusarvoiksi. Jos materiaalille on taulukossa esitetty useampi laatuluokka, niistä on valittava käyttöön se, jonka vaatimukset työssä pystytään täyttämään ottaen huomioon käytettävä työmenetelmä, suhteitus ja materiaalit. Esitettyjen moduulien käyttö edellyttää päällystekerrosten osalta, että ne täyttävät TYLT/Päällysteet (TIEH 00004) ja Asfalttinormien vaatimukset. Stabiloitujen kerrosten on vastaavasti täytettävä TYLT/Kantavan kerroksen stabilointi (TIEH 00006) vaatimukset ja niiden koostumus on suunniteltava noudattaen Stabilointiohjetta (TIEH 00009). Sitomattomien kerrosten materiaalien on täytettävä vastaavasti vaatimukset.
12 Edelliset numerot v.99. Lumitilan tarve meluesteiden, välikaistojen ym. kohdalla v Tieympäristön pehmentämisen turvallisuusvaikutukset v.994. Ekologinen ympäristöluokitus v Töhrimisen minimointi (Teiden suunn. V 3. Meluesteet, korvaa ositt.) 7. Jyrkkäluiskaiset meluvallit 0. Tarkistettu versio HCM:sta. Työnaikaiset kaiteet v Kiertoliittymien mitoitus v Kasvillisuuden ja linnuston seuranta tiehankkeissa 9. Tienpito arvoympäristöissä 30. Läpinäkyvien meluesteiden käyttö 3. Liikennejärjestelmäsuunnittelu: kokemuksia, yht. maankäytön suunn. 3. Kevyttä liikennettä koskevat säädösmuutokset Ohituskaistojen turvallisuus v KLOTS paikallisen liikenneturvallisuustyön tietotuki 36. Taajamateiden suunnittelun kehittäminen 37. Tiedote tiensuunnitteluasioista 39. Ekologinen ymp.luokitus: Menetelmän käytön arviointi v Tien häikäisysuojat 4. Tiehankkeen vuoropuhelun suunnittelu ja arviointi 4. Tien reunaympäristön pehmentäminen vanhoilla teillä 43. Loivaluiskaisten teiden kuivatus 44. Esimerkki ketomaisen kasvuston perustamisesta tienvarsialueella 45. Asiakastyytyväisyysselvitys suunnitteluprosessista: Vt 4 Kemi 46. Ohitusnäkemät tiensuunnittelussa v Perusverkon eritasoliittymien turvallisuus 48. Liikennemerkkien ja opastustaulujen törmäysturvallisuus ja kuormat 5. Raskaat ajoneuvot kiertoliittymissä 5. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen v Pääteiden turvallisuus 54. Taajamien seurantaselvitys 55. Silmukkakäännös ohituskaistan kohdalla 56. Taajamakeskustatien poikkileikkaus ja raskas liikenne v Kaksiajorataisten teiden keskikaistojen kulkuaukot 58. Ohituskaistojen uudet suunnitteluperiaatteet 59A. Pakkasenkestävyysluokkaan hyväksytyt päällysteen saumausaineet 60. Meluesteen runkomateriaalin vaikutus kustannuksiin. 6A. Tiekaiteiden laatuvaatimukset ja kaidetyypin valinta 6A. Hyväksyttyjä kaidetuotteita kesällä Kaiteiden ja valaisinpylväiden parantamisen turvallisuusvaikutuksia 64A. Markkinoilla olevia meluestetuotteita kesällä Moottorikelkkailureitin ja tien risteäminen 66. Hevoset ja yleiset tiet Heijastimet ja merkinantolaitteet Linja-autopysäkeillä 69A. Törmäysturvalliset opastustaulut vuonna Uusien päällysteiden laatumittauksiin hyväksytyt mittaajat 003 7D Tien päällysrakenteen mitoituksessa käytettävät moduulit ja kestävyysmallit Ohituskaistat leveiden erikoiskuljetusten reiteillä 73 Ennakkotietoa tierakenteen uudesta mitoitusohjeesta 74 Tilusjärjestelyt tiensuunnittelussa 75 Hiljaisen päällysteen vaikutus tieympäristön melutasoon 76 Tiealueen rajauksen ilmoittaminen tiesuunnitelmassa MMH360-formaatissa 77 Eritasoliittymien linja-autopysäkkien saattoliikennejärjestelyt 78 Kevyen liikenteen väylät liikunnassa 7 Ohituskaistat leveiden erikoiskuljetusten reiteillä 73 Ennakkotietoa tierakenteen uudesta mitoitusohjeesta 74 Tilusjärjestelyt tiensuunnittelussa 75 Hiljaisen päällysteen vaikutus tieympäristön melutasoon 76 Tiealueen rajauksen ilmoittaminen tiesuunnitelmassa MMH360-formaatissa 77 Eritasoliittymien linja-autopysäkkien saattoliikennejärjestelyt 78 Kevyen liikenteen väylät liikunnassa 79A Suurten rumpuputkien rakennemitoitusta koskevat laatuvaatimukset
13 Numerot, 3, 4, 5, 6, 7, 9, 0,, 3, 4, 6, 8, 9,, 4, 5, 6, 8, 34, 38, 4, 48, 50 ja 67 on poistettu vanhentuneina. Lihavoidut numerot on päivitetty julkaisuvuoden jälkeen. 3 Tietoa tiensuunnitteluun nro 7D Tien päällysrakenteen mitoituksessa käytettävät moduulit ja kestävyysmallit Kohderyhmä: Teiden rakenteen suunnittelijat, investointien hankinta Jakelu: Tiepiirit, AP, ATP, kirjasto, tiekonsultit, oppilaitokset, Suomen Kuntaliitto Lisäjakelu Kopioimalla, (pdf) Lisätietoja: Tuomo Kallionpää, Tiehallinto/ tie- ja geotekniikka puh , tuomo.kallionpaa@tiehallinto.fi,faksi 004 3
Tietoa tiensuunnitteluun nro 71C
Tietoa tiensuunnitteluun nro 71C Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja geotekniikka 3.3.2004 TIEN PÄÄLLYSRAKENTEEN MITOITUKSESSA KÄYTETTÄVÄT MODUU- LIT JA KESTÄVYYSMALLIT 1. Ohjeen sisältö ja kohde Tämä ohje
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 71A
Tietoa tiensuunnitteluun nro 71A Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja geotekniikka luonnos 26.9.2003 TIEN PÄÄLLYSRAKENTEEN MITOITUKSESSA KÄYTETTÄVÄT MODUULIT JA VÄSYMISFUNKTIOT 1. Ohjeen sisältö ja kohde Tämä
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 85
Tietoa tiensuunnitteluun nro 85 Julkaisija: Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut 19.1.7 KESKIKAIDETEIDEN SUUNTAUS Tausta Keskikaidetiet ovat kaksiajorataisia väyliä ja niiden suuntauksen suunnittelua on ohjeistettu
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun numerot:
Tietoa tiensuunnitteluun numerot: 2. Lumitilan tarve meluesteiden, välikaistojen ym. 152 kt 29.1.1991 kohdalla 8. Tieympäristön pehmentämisen turvallisuusvaikutukset 256 kt 27.9.1993 11. Ekologinen ympäristöluokitus
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 88
Tietoa tiensuunnitteluun nro 88 Julkaisija: Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut 12.2.2008 GEO- JA ISO- MAALUOKITUSTEN MAALAJIMÄÄRITYSTEN VERTAILU Johdanto Tässä selvityksessä vertaillaan lähivuosina käyttöön
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 55
Tietoa tiensuunnitteluun nro 55 Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 20.12.2001 SILMUKKAKÄÄNNÖS OHITUSKAISTAN KOHDALLA Tausta Ohituskaistoja on yleisille teille suunniteltu ja rakennettu
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 60
Tietoa tiensuunnitteluun nro 60 Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja geotekniikka 10.6.2002 MELUESTEEN RUNKOMATERIAALIN VAIKUTUS KUSTANNUKSIIN Tulokset Tässä kuvataan puisen (laudalla verhoillun) meluesteen
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 84A
Tietoa tiensuunnitteluun nro 84A Julkaisija: Tiehallinto, tietekniikka Luonnos 12.01.2007 PAIKAN MÄÄRITTÄMINEN GPS:N AVULLA Laatuvaatimus Tätä ohjejulkaisua käytetään laatuvaatimuksena, kun rakennus- tai
LisätiedotOhje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.
1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti
Lisätiedot31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK
1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat
LisätiedotXPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA
XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA 1 DIPLOMITYÖ 2 ESITYKSEN RUNKO Työn tausta ja tavoitteet Päällysrakenteen mitoituksen periaatteet Mitä tehtiin Tulokset Johtopäätökset
LisätiedotR1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET
R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 69A
Tietoa tiensuunnitteluun nro 69A Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja geotekniikka 18.2.2003 TÖRMÄYSTURVALLISET OPASTUSTAULUT VUONNA 2002 Hyväksyntä Tämän julkaisun ajan tasalla oleva versio 69B, 69C jne.
LisätiedotPudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus
Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 72
Tietoa tiensuunnitteluun nro 72 Julkaisija: Tiehallinto, liikennetekniikka 7.1.2004 OHITUSKAISTAT LEVEIDEN ERIKOISKULJETUSTEN REITEILLÄ Leveiden kuljetusten reittiselvitys Erikoiskuljetukset, joissa ylitetään
Lisätiedot18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet
18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen
LisätiedotKeinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry
Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-
Lisätiedot2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.
2. MATERIAALIT 2.1 Materiaalit eri perustein luokiteltuna Uusiomateriaalit ovat syntytavaltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Osa uusiomateriaaleista on käyttöominaisuuksiltaan lähellä luonnonmateriaaleja,
Lisätiedot213213 Komposiittistabilointi (KOST)
InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 69C
Tietoa tiensuunnitteluun nro 69C Julkaisija: Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut 11.3.2009 TÖRMÄYSTURVALLISET OPASTUSTAULUT VUODEN 2009 ALUSSA Hyväksyntä Tämän julkaisun ajan tasalla oleva versio 69D, 69E
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 49M
1 Tietoa tiensuunnitteluun nro 49M Julkaisija: Tiehallinto, tekniset palvelut 29.1.2004 TEIDEN SUUNNITTELUA KOSKEVAT OHJEET VUONNA 2004 Sisältö Tässä tiedotteessa on luettelot voimassa olevista ohjejulkaisuista
Lisätiedot21210 Jakavat kerrokset. 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit. Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa.
1 21210 Jakavat kerrokset 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa. Kuva 21210:K2. Jakavan kerroksen leveys katurakenteessa. 21210.1.2 Jakavan kerroksen
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 63
Tietoa tiensuunnitteluun nro 63 Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja geotekniikka 14.6.2002 KAITEIDEN JA VALAISINPYLVÄIDEN PARANTAMISEN TURVALLISUUSVAIKUTUKSIA Tässä tiedotteessa tarkistetaan Tietoa tiensuunnitteluun
LisätiedotRaskaat kuljetukset yksityisteillä
Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 51
Tietoa tiensuunnitteluun nro 51 Julkaisija: Tielaitos, tie- ja liikennetekniikka 5.9.2000 RASKAAT AJONEUVOT KIERTOLIITTYMISSÄ Tässä tiedotteessa kuvataan kiertoliittymissä tehdyn raskaiden ajoneuvojen
LisätiedotSoratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen
Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen Viiteaineistomoniste 14.1.25 1. TYLT: Penger- ja kerrosrakenteet, TIEH 2217-v-4, sivut 7-8 2. TYLT: Murskaustyöt, TIEL 221289-98, sivut 18-2 3. Rakenteilla
LisätiedotMt 8155 Poikkimaantien parantaminen välillä Oulun Satama vt22, OULU
Mt 8155 Poikkimaantien parantaminen välillä Oulun Satama vt22, OULU TIESUUNNITELMA SUUNNITTELUPERUSTEET 15.5.2017 2(6) 1. SUUNNITTELUSSA ERITYISESTI HUOMIOITAVIA ASIOITA Kohde sijaitsee taajamassa, vilkkaasti
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 64A
Tietoa tiensuunnitteluun nro 64A Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja geotekniikka 14.6.2002 MARKKINOILLA OLEVIA MELUESTETUOTTEITA KESÄLLÄ 2002 Tässä tiedotteessa annetaan perustiedot tietoon tulleista Suomessa
LisätiedotUUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS
UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -
LisätiedotBETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA
BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA SUUNNITTELUN JA RAKENNUTTAMISEN NÄKÖKULMASTA SISÄLTÖ 1. Historia 2. Soveltuvuus ja käyttökohteet 3. Ohjeet 4. Parametrit 5. Työselostus Betonituoteteollisuusta
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 62B
Tietoa tiensuunnitteluun nro 62B Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja geotekniikka 31.1.2006 HYVÄKSYTTYJÄ KAIDETUOTTEITA VUODEN 2006 ALUSSA Tämä tiedote korvaa ohjeen Tietoa tiensuunnitteluun nro 62A ja 50
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 62A
Tietoa tiensuunnitteluun nro 62A Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja geotekniikka 14.6..2002 HYVÄKSYTTYJÄ KAIDETUOTTEITA KESÄLLÄ 2002 Tämä tiedote korvaa ohjeen Tietoa tiensuunnitteluun nro 50 hyväksyttyjen
LisätiedotPäällysrakenteen stabilointi 19.12.2007
Päällysrakenteen stabilointi 19.12.2007 Päällysrakenteen stabilointi 19.12.2007 Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2007 Kannen kuva: Seppo Määttänen ISBN 978-951-803-970-2 TIEH 2100055-07
LisätiedotLahti JHG\Hämeenkoski\20339\Piirustukset\20339_1.dwg / 20339_1.ctb (2133 09) TUTKIMUSKOHDE Tampere Hämeenlinna 1 KOKO ALUEELLA: Maanvaraiset anturaperustukset, anturoiden alla vähintään 0.3m paksu anturanalustäyttö
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 49L
1 Tietoa tiensuunnitteluun nro 49L Julkaisija: Tiehallinto, tekniset palvelut -prosessi 21.5.2003 TEIDEN SUUNNITTELUA KOSKEVAT OHJEET VUONNA 2003 Sisältö Tässä tiedotteessa on luettelot voimassa olevista
LisätiedotEnsimmäiseen 2017 vuonna julkaistuun painokseen että 2018 julkaistuun toiseen painokseen tehdyt korjaukset
Asfalttinormit 2017 korjaukset 1 (9) Ensimmäiseen 2017 vuonna julkaistuun painokseen että 2018 julkaistuun toiseen painokseen tehdyt korjaukset Korjaukset 4.3.2019 Sivu 18 kaavan alapuolella oleva teksti
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 43
Tietoa tiensuunnitteluun nro 43 Julkaisija: Tielaitos Tie- ja liikennetekniikka 17.5.1999 LOIVLUISKISTEN TEIEN KUIVTUS Johdanto Perinteisistä luiskakaltevuuksista (1:1,5 ja 1:3) ollaan siirtymässä loivempiin
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 69B
Tietoa tiensuunnitteluun nro 69B Julkaisija: Tiehallinto, Tekniset palvelut 27.1.2005 TÖRMÄYSTURVALLISET OPASTUSTAULUT VUONNA 2005 Hyväksyntä Tämän julkaisun ajan tasalla oleva versio 69B, 69C jne. on
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 61B
Tietoa tiensuunnitteluun nro 61B Julkaisija: Tiehallinto, tekniset palvelut 31.1.2006 TIEKAITEIDEN LAATUVAATIMUKSET JA KAIDETYYPIN VALINTA Ohjeen sisältö ja kohde Tämä ohje korvaa ohjeen Tietoa tiensuunnitteluun
LisätiedotSUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS
SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS Jouni Juurikka 31.10.2016 SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS 2 (6) 1 Hankkeen lähtötiedot 1.1 Sijainti Suunnitelmakohde sijaitsee Pyhäjoella n. 2 km Pyhäjoen keskustasta
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 73
Tietoa tiensuunnitteluun nro 73 Julkaisija: Tiehallinto, Tekniset palvelut 9.1.2004 ENNAKKOTIETOA UUDESTA TIERAKENTEEN MITOITUSOHJEESTA Tässä tiedotteessa annetaan ennakkotietoa tulevasta tierakenteen
LisätiedotSyksyllä 2012 ja 2013 alkaneet maanteiden hoidon ja ylläpidon alueurakat
LIIKENNEVIRASTO Palvelusopimuksen sopimusasiakirjaluettelo 1 (5) Syksyllä 2012 ja 2013 alkaneet maanteiden hoidon ja ylläpidon alueurakat 9. Hoidon ja ylläpidon tuotekortit 31.1.2012 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf5/hoidon_tuotekortti2012.pdf
LisätiedotEPS koerakenne E18 Muurla
EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset
LisätiedotTAIMINKUJAN, IRJANKUJAN JA PAAVONKUJAN KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU, HATTULA
TAIMINKUJAN, IRJANKUJAN JA PAAVONKUJAN KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU, HATTULA Hattulan kunta Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYL 2006 mukaan TYÖSELITYS 2(11) YLEISTÄ 01 Tilaaja Hattulan
LisätiedotOulun kaupunki Katurakenteiden suunnitteluohje
Oulun kaupunki Katurakenteiden suunnitteluohje 9.3.2017 Katurakenteiden suunnitteluohje 2(59) Tekijä Organisaatio pvm Katurakenteiden suunnitteluohje 3(59) 1 Johdanto... 5 2 Mitoitusperusteet... 6 2.1
LisätiedotTierakenteen suunnittelu
Tierakenteen suunnittelu Kuormitusluokan 10,0 (entinen 1) tavoitekantavuudet ja päällysteen vähimmäispaksuudet KKL-luokka 10,0 AB 10,0 AB 10,0 AB Vaiheen rakentamisajankohta Tavoitekantavuus (0 6 v.) ja
LisätiedotAsfalttinormit 2017 julkaistiin marraskuussa Ensimmäisen painoksen paperiversio myytiin loppuun ja kesäkuussa 2018 julkaistiin toinen painos
Asfalttinormit 2017 julkaistiin marraskuussa 2017. Ensimmäisen painoksen paperiversio myytiin loppuun ja kesäkuussa 2018 julkaistiin toinen painos sekä sähköisenä että paperiversiona. Seuraavilla sivuilla
LisätiedotAsfalttinormit 2011: Päällysteet ELY keskusten tienpäällystysurakoiden laatuvaatimukset 2011
Asfalttinormit 2011: Päällysteet ELY keskusten tienpäällystysurakoiden laatuvaatimukset 2011 Asfalttinormiseminaari 31.3.2011 Katri Eskola Valmiin päällysteen laatuvaatimukset Massamäärä Tasalaatuisuus
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 49I
Tietoa tiensuunnitteluun nro 49I Julkaisija: Tiehallinto, tekninen prosessi 1.2.2002 TEIDEN SUUNNITTELUA KOSKEVAT OHJEET VUODEN 2002 ALUSSA Sisältö Tässä tiedotteessa on luettelot voimassa olevista ohjejulkaisuista
LisätiedotUUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy
UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET J. Forsman / Ramboll Finland Oy SISÄLTÖ: 1. UUMA2 lähtökohta 2013 2. Uusiomaarakentamisessa sovellettavia ohjeita 3. Ohjeiden sisältöesimerkkejä 4. UUMA2-käsikirjasto 2 Ohjeryhmän
LisätiedotRakennustuoteasetus ja asfalttien CE-merkintä voimaan 7/2013
Rakennustuoteasetus ja asfalttien CE-merkintä voimaan 7/2013 Jussi Tuominen Laatupäällikkö 24.1.2013 NCC Roads Oy 1 Sisältö 1. Tausta ja asfalttimassan CE-merkintään liittyvät vaatimukset 2. Tuottajan
Lisätiedot1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet
LIITE 1 1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet 1.1 Suunnittelussa ja mitoituksessa huomioitavaa Kevennyksen suunnittelu edellyttää kohteen kokonaisuuden arviointia. Ennen mitoitusta kartoitetaan
LisätiedotBetoroc -murskeohje 06/2015. Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun
Betoroc -murskeohje 06/2015 Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun 1 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Betoroc-murskeet... 4 2.1 Betoroc-murskeiden luokitus... 4 2.2 Tekniset ominaisuudet ja laatuvaatimukset...
Lisätiedot2232 Rakennuksen täytöt
1 22321 Rakennuksen ulkopuoliset täytöt Rakennuksen ulkopuolinen täyttö sisältää rakennuskaivannon täytöt rakennuksen sokkeli- /anturalinjan ulkopuolella. 22321.1 Rakennuksen ulkopuolisten täyttöjen materiaalit
LisätiedotStabilointiohje Koekäyttöön
Stabilointiohje Koekäyttöön Stabilointiohje Suunnitteluvaiheen ohjaus TIEHALLINTO Helsinki 2002 ISBN 951-726-843-2 TIEH 2100009-02 Edita Prima Oy Helsinki 2002 Monistetta saatavana Tiehallinto, julkaisumyynti
LisätiedotTien rakennekerrosten materiaalit
TIEHALLINTO Risto Alkio, Markku Juvankoski, Leena Korkiala-Tanttu, Rainer Laaksonen, Kyösti Laukkanen, Sami Petäjä, Jari Pihlajamäki, Harri Spoof Tien rakennekerrosten materiaalit Taustatietoa materiaalivalinnoille
LisätiedotMaalle pengerretyt louhepenkereet
InfraRYL, Päivitys 23.8.2017 / KM 1 181121 Maalle pengerretyt louhepenkereet Määrämittausohje 1811. 181121.1 Maalle pengerretyn louhepenkereen materiaalit Louhetäyttö rakennetaan sekarakeisesta louheesta,
Lisätiedot1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE
1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen SEKOITUSJYRSINNÄN AVULLA TEHTÄVÄ SORATIEN HOMOGENI- SOINTI + VAHVISTAMINEN KARKEALLA LAJITTEELLA Kohde: PT 17577 VIAS STORA KYTTLANDET,
LisätiedotS=300 S=600 S=120 S=300 S=120 S= R=50. R=20 R=20 R=22 Sr Sr Sr Sr Sr Sr R=15
1, 10,00 17,00 26,00 30,00 60,00 75,00 0,00 22,26 28,94 71,47 90,23 95,80 18,38 32,04 49,90 52,96 70,08 75,09 1,45 6,18 35,10 7,17,08 7,24 78,07 7,32 116,86 7,70 0,00 6,19 24,55 7,55 61,88 7,39 121,34
LisätiedotBetonimurskeen hankinta ja käyttö
Betonimurskeen hankinta ja käyttö HANKINNAT KESTÄVIEN MAARAKENNUSRATKAISUJEN MAHDOLLISTAJANA Turku 9.10.2018 Jani Pieksemä, Rudus Oy Betoroc-murske Rudus Oy valmistaa CE-merkittyä betonimursketta noin
LisätiedotValmiin päällysteen laatuvaatimukset
Asfalttinormit 2011: Päällysteet ELY keskusten tienpäällystysurakoiden laatuvaatimukset 2011 PANK -menetelmäpäivä 27.1.2011 Katri Eskola Valmiin päällysteen laatuvaatimukset Massamäärä Tasalaatuisuus Koostumus
Lisätiedot21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa. 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit
1/7 21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit 21220.1.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit, yleistä Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti
LisätiedotSinkityt profiloidut Teräsputket
Teräsputket Sinkityt profiloidut Teräsputket MATERIAALIT Teräsputkien materiaalina käytetään kuumasinkittyä terästä G, AZ185 tai G1000, kun sisähalkaisija on pienempi kuin 2000. Suureilla halkaisijoilla,
LisätiedotBetoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012
Betoroc- murskeet Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Rudus Oy lyhyesti Emoyhtiö irlantilainen CRH plc CRH plc liikevaihto 2010: 17,2 mrd henkilöstö2010: noin 80 000 toimipaikkoja 2010: yli 3700, 35 maassa Rudus
LisätiedotYleiset arvonmuutosperusteet. Murskaustyät. Tielaitos. Urakka-asiakirjat. Helsinki Kehittämiskeskus V4N HE/VTUA/UT. Ti /
Yleiset arvonmuutosperusteet Tielaitos Murskaustyät Urakka-asiakirjat Helsinki 1995 Kehittämiskeskus Ti / V4N HE/VTUA/UT Yleiset arvonmuutosperusteet Murskaustyöt rjaso Tielaitos Kehittämiskeskus Helsinki
LisätiedotHEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Heinolan kaupunki Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 10.6.2014 Viite 1510011290 HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA Päivämäärä 10.6.2014,
LisätiedotAsfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus
Asfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus Tyyppihyväksyntä ja CE-merkintä EU:n rakennustuotedirektiivi -> rakennustuoteasetukseksi 7/2013 Sellaisenaan
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 76
Tietoa tiensuunnitteluun nro 76 Julkaisija: Tiehallinto, Tekniset palvelut 1.3.2004 TIEALUEEN RAJAUKSEN ILMOITTAMINEN TIESUUNNITELMASSA MMH360 -FORMAATISSA Tämä tiedote korvaa ohjeessa Tietoimituksen tuotteiden
LisätiedotVt3 Mustolan eritasoliittymä, vanhan kaatopaikan kohdalle rakennettavan rampin levityskaistan vakavuus- ja rakennetarkastelu
Vt3 Mustolan eritasoliittymä, vanhan kaatopaikan kohdalle rakennettavan rampin levityskaistan vakavuus- ja rakennetarkastelu 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. KOHTEEN KUVAUS... 3 3. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET
LisätiedotPt 12895 Nakkila. Kohderaportti TPPT 28 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 28 Espoo, 4.12.21 Pt 12895 Nakkila Kyösti Laukkanen Markku Pienimäki Jari Pihlajamäki Janne Sikiö VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
LisätiedotMurskaustäiden yleiset arvonmuutosperusteet
Tielaitos Murskaustäiden yleiset arvonmuutosperusteet Urakka-asiakirjat Helsinki 1991 v Tiehallitus TieIa itos Tleha;fltuksen kfrjasto DOkflrc: '///t1 Nider,,a; 7//3/) Murskaustöiden yleiset arvonmuutosperusteet
LisätiedotMÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET
HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET Asfaltointi- ja tiemerkintätyöt (MALLIASIAKIRJA) 2(9) YLEISTÄ Nämä määrämittausperusteet noudattavat Infra 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistöä ja Infraryl 2010 Osa 1 Väylät
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta
Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2010 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotUudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna
Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen
Lisätiedot21310 Sitomattomat kantavat kerrokset
1 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset Kuva 21310:K1. Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. Kuva 21310:K2. Kantavan kerroksen sijainti reunatuellisessa rakenteessa. 21310.1 Sitomattoman kantavan kerroksen
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun
Tietoa tiensuunnitteluun nro 49D Julkaisija: Tielaitos, tie- ja liikennetekniikka 29.12.2000 TEIDEN SUUNNITTELUA KOSKEVAT OHJEET SYKSYLLÄ 2000 Sisältö Tässä tiedotteessa on luettelot voimassa olevista
Lisätiedot2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.
2. MATERIAALIT 2.1 Materiaalit eri perustein luokiteltuna Uusiomateriaalit ovat syntytavaltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Osa uusiomateriaaleista on käyttöominaisuuksiltaan lähellä luonnonmateriaaleja,
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun
Tietoa tiensuunnitteluun nro 49B Julkaisija: Tielaitos, tie- ja liikennetekniikka 22.5.2000 TEIDEN SUUNNITTELUA KOSKEVAT OHJEET TOUKOKUUSSA 2000 Sisältö Tässä tiedotteessa on luettelot voimassa olevista
LisätiedotPANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS
PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE
LisätiedotTYÖSELOSTUS. Ähtärin kaupunki MOKSUNNIEMEN LP-ALUE
TYÖSELOSTUS 7693 Ähtärin kaupunki MOKSUNNIEMEN LP-ALUE 7.8.2017 MOKSUNNIEMEN LP-ALUE 7693 SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYÖT... 3 1.1. Yleiset työselitykset... 3 1.2. Asetuksia ja määräyksiä... 3 2. KUIVATUSTYÖT...
LisätiedotTuhkasta kevytkiviaines maarakentamiseen. Mikko Räisänen Ygoforum 2.11.2015
Tuhkasta kevytkiviaines maarakentamiseen Mikko Räisänen Ygoforum 2.11.2015 Toimintaympäristö Lentotoiminta Energiantuotanto voimalaitokset Vastaanotto ja tuotanto FA Forest Oy Raakaaineet Lannoitus Ecolan
LisätiedotAsfalttinormit 2011 Materiaalit ja niiden CE-merkintä
1 Asfalttinormit 2011 Materiaalit ja niiden CE-merkintä Pirjo Kuula-Väisänen TTY/Maa- ja pohjarakenteet PANK Menetelmäpäivä 27.1.2011 2 Sisältö Asfalttimassojen raaka-aineiden CE-merkintä Sideaineet Lisäaineet
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 40
Tietoa tiensuunnitteluun nro 40 Julkaisija: Tielaitos, tie- ja liikennetekniikka 4.2.1999 TIEN HÄIKÄISYSUOJAT Yleistä Häikäisysuojan tehtävä on estää vastaantulevan liikenteen aiheuttama häikäisy. Häikäisysuojien
LisätiedotTievalaistus/sähkö-tiedote nro 7B
Tievalaistus/sähkö-tiedote nro 7B Julkaisija: Tiehallinto, Tekniset palvelut 26.11.2004 YLEISILLÄ TEILLÄ KÄYTETTÄVÄT VALAISIMET Uusi Yleistä Tämä julkaisu tai sen uudempi, korvaava versio (7C jne) on saatavissa
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKI, VESILIIKELAITOS UUSI VESITORNI
Vastaanottaja Loviisan kaupunki, vesiliikelaitos Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 31.5.2010 Viite 82130218 LOVIISAN KAUPUNKI, VESILIIKELAITOS UUSI VESITORNI RAKENNETTAVUUSSELVITYS LOVIISAN
LisätiedotSelvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä
Timo Saarenketo ja Jani Riihiniemi Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä Tiehallinnon selvityksiä 44/2002 Timo Saarenketo Jani Riihiniemi Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 79A
Tietoa tiensuunnitteluun nro 79A Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja geotekniikka 3.11.2004 SUURTEN RUMPUPUTKIEN RAKENNEMITOITUSTA KOSKEVAT LAATU- VAATIMUKSET Ohjeen sisältö ja kohde Tässä laatuvaatimuksessa
LisätiedotUUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää
UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Tierakenteissa käytettävien UUMA - materiaalien tuotehyväksyntä. Tärkeimmät ohjeet. UUMA- materiaalien käyttöön
LisätiedotKehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 26 Espoo, 7.1.22 Kehä II Raskaasti liikennöidyt rakenteet Koerakenne Vertailurakenne h (mm) Materiaali 6 ABS h (mm) Materiaali
LisätiedotOhje on myös Internetissä osoitteessa:
OHJE 31.01.2002 794/2000/20/22 VASTAANOTTAJA Tiepiirit SÄÄDÖSPERUSTA TieL 117 2 mom. KOHDISTUVUUS Tiehallinto KORVAA/MUUTTAA Kts. luettelo alla VOIMASSA 1.2.2002 - toistaiseksi ASIASANAT Näkemä, yleiset
LisätiedotARVONMUUTOSPERUSTEET Murskaustyöt.
MUU OHJAUS 15.1.1999 41/99/20/KH/1 Tiepiirit ASIARYHMÄ 21.30 SÄÄDÖSPERUSTA KORVAA Asetus 126/90 3 Julkaisun TIEL 2240002-95 Murskaustyöt KOHDISTUVUUS Tielaitos VOIMASSA Toistaiseksi ASIASANAT TIENRAKENNUS,
LisätiedotVäsymisanalyysi Case Reposaaren silta
Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta
LisätiedotBETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA
BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA Juha Forsman ja Katja Lehtonen Tieinfran kestävyys & kiertotalous päivä 15.5.2019 Jyväskylä SISÄLTÖ 1. MATERIAALI
LisätiedotHoidon ja ylläpidon alueurakat. Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen. Viiteaineistomoniste 31.1.2011. 1. InfraRYL 21120 Suodatinkankaat
Hoidon ja ylläpidon alueurakat Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen Viiteaineistomoniste 31.1.2011 1. InfraYL 21120 Suodatinkankaat 2. InfraYL 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset 3. akenteilla
LisätiedotAsfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus
Asfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus Tyyppihyväksyntä ja CE-merkintä EU:n rakennustuotedirektiivi -> rakennustuoteasetukseksi 7/2013 Sellaisenaan
LisätiedotLIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät
InfraRYL, Päivitys 1.6.2015/KM 1 LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät Tiivistysmenetelmän valinta Tiivistysmenetelmä valitaan suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjen menetelmää
LisätiedotKiviaines Vaatimus Suodatinkerroksessa käytetään hiekkaa, jonka rakeisuus on kuvan 22342:K1 mukainen.
1 22342 Suodatinrakenteet 22342.1 Suodatinrakenteen materiaalit, yleistä Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään.
Lisätiedotfill-r SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA
SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA www.fill-r.fi info@fill-r.fi SMARTERTHANROCK.FI Kölkynvuorentie 8 44500 Viitasaari Finland SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA
Lisätiedot0,91 137,00 (2005=100) 1.4.2014 Laskelman kustannukset yhteensä: 960 900
KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projekti: Laskelma: Työnumero: Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Vastuuhenkilö: Viimeinen muokkaaja: Raportoija: Asiakas: Projektipäällikkö: Aluekerroin: Kustannusindeksi: Päivämäärä:
LisätiedotKotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09
VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email
Lisätiedot