Tietoa tiensuunnitteluun nro 85

Transkriptio

1 Tietoa tiensuunnitteluun nro 85 Julkaisija: Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut KESKIKAIDETEIDEN SUUNTAUS Tausta Keskikaidetiet ovat kaksiajorataisia väyliä ja niiden suuntauksen suunnittelua on ohjeistettu Tiehallinnon S12 Pääteiden parantamisratkaisut -projektin sisäisessä julkaisussa nro /1999 Parannettavien pääteiden suuntaus ja ohjeessa Ohituskaistojen suunnittelu TIEH Internet-sivulla on linkki Tiehallinnon tekniset ohjeet pdf-luetteloon, josta löytyvät edelleen linkit molempien julkaisujen pdf-tiedostoihin. Tässä tiedotteessa esitetään lyhyesti muiden keskikaideteiden kuin moottoriteiden suuntauksen suunnittelun keskeiset periaatteet ja suunnittelussa erityisesti huomioitavat asiat. Muuten keskikaideteiden suuntaus suunnitellaan Tiehallinnon tekniset ohjeet -luettelossa annettuja maanteiden suuntauksen suunnittelun ohjeita noudattaen. Yleisperiaate Uusien ja uudelle tielinjalle parannettavien maaseututeiden sekä poikkeustapauksia lukuun ottamatta paikalla parannettavien runkoteiden näkemät, näkemäalueet ja suuntaus suunnitellaan suunnitteluohjeiden ohjearvovaatimusten mukaisesti. Paikalla parannettavien muiden kuin runkoteiden suuntaus voidaan kohtuuttomien kustannusten välttämiseksi suunnitella vähimmäis- tai enimmäisvaatimusten mukaisesti. Suunnittelunopeus on runkoteillä aina ja muilla teillä yleensä km/h. Jyrkissä nousuissa olevilla ohituskaistaosuuksilla ja 1+1 -keskikaideteillä suunnittelunopeus voi olla 80 km/h, 1+1 -keskikaideteillä tarvittaessa myös alempi. Taajamateiden suuntaus suunnitellaan paikasta, hankkeen laadusta ja paikallisista olosuhteista riippuen joko ohje- tai vähimmäis-/enimmäisvaatimusten mukaiseksi. Runkoteitä alempiluokkaisilla taajamateillä, joilla ei ole vilkasta linja-autoliikennettä, voidaan hyväksyä kohtuuttomien kustannusten välttämiseksi välttäväarvoinen suuntausgeometria. Linjaus Tielinja suunnitellaan suoria, siirtymäkaaria ja ympyränkaaria käyttäen. Neli- tai useampikaistaisilla tieosuuksilla siirtymäkaaret voidaan jättää pois vain yli 0 m säteisten ympyräkaarien yhteydessä. Muilla keskikaideteillä ja -osuuksilla siirtymäkaaria ei yleensä tarvitse käyttää yli 0 m säteisten ympyräkaarien yhteydessä. Keskikaideteillä näkemää tien suunnassa rajoittaa kaarteen sisäpuolisten näkemäesteiden lisäksi keskikaide. Pysähtymisnäkemän saavuttamiseksi on minimikaarresäteiden oltava selvästi suurempia kuin samalla suunnittelunopeudella keskikaiteettomilla teillä. Taulukossa 1 esitettyjä yksipuolisesti sivukallistettujen kaarteiden kaarresäteiden minimiarvoja voidaan käyttää keskikaiteettomilla keskikaidetieosuuksilla.

2 2 Taulukko 1:Kaarresäteen minimiarvot eri suunnittelunopeuksilla muilla kuin keskikaideosuuksilla Kaarresäde (m) km/h km/h 50 km/h 60 km/h km/h 80 km/h km/h km/h Voidaan käyttää kaarevilla silloilla päällysteen kuivatuksen salliessa Sivukaltevuus (%) Sivukaltevuus (%) Ajosuunnassa kaksi- tai useampikaistaisella keskikaidetiellä on lähinnä keskikaidetta sijaitsevalla ajokaistalla ajavan ajoneuvon kuljettajan silmäpiste ohjearvoisen poikkileikkauksen 2 m leveän keskialueen kohdalla noin 2 m (kuva 1) ja yksikaistaisessa ajosuunnassa noin 3 m etäisyydellä keskikaiteesta. Ajosuunnassa vasemmalle kaartavan kaarteen pysähtymisnäkemän ohje- ja vähimmäisarvoihin perustuvat minimikaarresäteet voidaan määrittää kuvien 2 ja 3 nomogrammeista. Kuva 1: Kaarresäteen minimiarvon määrittäminen keskikaiteellisella tiellä, kun ajosuunnassa on kaksi tai useampi ajokaista.

3 3 R (m) km/h km/h km/h Esteen etäisyys silmäpisteen paikasta (m) Kuva 2: Pysähtymisnäkemän ohjearvoja vastaavat kaarresäteet eri suunnittelunopeuksilla ja näkemäesteen etäisyyksillä.

4 4 R (m) km/h km/h km/h Esteen etäisyys silmäpisteen paikasta (m) Kuva 3: Pysähtymisnäkemän vähimmäisarvoja vastaavat kaarresäteet eri suunnittelunopeuksilla ja näkemäesteen etäisyyksillä. Taulukko 2: Minimikaarresäteet keskikaideteillä (keskialue 2 m leveä), kun ajosuunnassa vasemmalle kaartavassa kaarteessa on yksi tai kaksi (useampi) ajokaistaa ja kaarreosuus on pidempi kuin pysähtymisnäkemä. Suunittelunopeus [km/h] 80 Ajosuunnan Pysähtymisnäkemä [m] Minikaarresäde [m] kaistamäärä

5 Jos kaarresädettä ei voida tehdä tarpeeksi suureksi, voi vaihtoehtona harkita autoilijan etäisyyden kasvattamista keskikaiteesta leventämällä keskialuetta. Levennys saa olla korkeintaan 2 m. Keskialueen ylimääräinen leveys sijoitetaan ajosuunnassa tien vasemmalle kaartavan ajoradan puolelle. Keskialueen leveyden muutos on kuitenkin voitava tehdä tien ulkonäön kärsimättä ja siten, että autoilijat osaavat huonoissakin keliolosuhteissa ajaa oikein. Levennetty keskialue ja pienisäteinen kaari eivät saa siksi olla lyhyitä. Parhaiten keskialueen leventäminen onnistuu, kun se tehdään ennen keskikaideosuutta vasemmalle kaartavalla tien osalla noin suhteessa 1:. Muutoskohdassa ja levennetyllä keskikaidetieosuudella on käytettävä reunapaaluja ja ainakin sulkualueiden reunaviivojen sekä levennetyn puolen kaiteen viereisen ajoradan reunaviivan on oltava täristäviä. Tien pinnan kuivatuksen kannalta edullista on varsinkin keskikaiteellisilla nelikaistateillä ja leveämmillä teillä suunnitella tie kaksipuolisesti sivukaltevaksi myös tielinjan kaarteiden kohdalla (taulukko 3). Kaksipuolinen sivukaltevuus valitaan tällöin yleensä samaksi kuin suorallakin tieosalla. Kaltevuus voi olosuhteiden sitä edellyttäessä ja päällystetyypin kuivatuksen salliessa olla tarvittaessa pienempikin kuin suoralla tiellä. Kaksipuolisesti sivukaltevien kaarteiden minimikaarresäteet ovat yleensä riittävät myös keskikaidetieosuuksien kohdalla. 5 Taulukko 3: Kaarresäteen minimiarvot kaksipuolisesti sivukaltevissa kaarteissa eri suunnittelunopeuksilla. Sivukalte vuus (%) Kaarresäde (m) km/h km/h 50 km/h 60 km/h 2, Sivukalte vuus (%) km/h 80 km/h km/h km/h 2, Tasaus Keskikaideteiden suunnittelun peruslähtökohtana on, että erillisillä ohituskaista-, 1+1-tie- ja niiden yhdistelmäosuuksilla sallitaan satunnainen kevyt liikenne. Varsinaisilla keskikaiteellisilla ohituskaista- ja nelikaistateillä, joilla on pitkä, yhtenäinen keskikaide, tulee kevyt liikenne ohjata aina rinnakkaistielle tai rakentaa kevyelle liikenteelle erillinen väylä. Näissä tapauksissa tien muissa kuin liittymäkohdissa voidaan tasausviivan kuperat pyöristyssäteet mitoittaa taulukon 4 kaksiajoratainen tie -kohdan mukaisesti. Muutoin mitoitetaan liittymäkohtien ulkopuolella olevat tielinjan kuperat pyöristyssäteet taulukon tavallisen yksiajorataisen tien vaatimusten mukaisesti.

6 6 Taulukko 4: Kuperan pyöristyssäteen minimiarvot tielinjalla. Kupera pyöristyssäde (m) Tavallinen yksiajoratainen tie Leveä- ja 1-kaistainen tie Kaksiajoratainen tie Suunnittelunopeus (km/h) Jos kevyttä liikennettä, niin mitoitus yksiajorataisen tien mukaisesti Keskikaideteiden koverat pyöristyskaaret mitoitetaan kuten muillakin teillä ja niiden säteiden minimiarvot on taulukon 5 mukaiset. Taulukko 5: Koveran pyöristyskaaren minimisäde. Suunnittelunopeus (km/h) tai hyvä Kovera pyöristyssäde (m) tai tyydyttävä Valaistun tien koverat pyöristyskaaret ja tasausviivan pienet, näkemiä haittaamattomat koverat sekä kuperat taitekulmat voidaan pyöristää alla olevan taulukon mukaisesti. Jyrkän taitteen vaikutelman välttämiseksi kaaren pituuden on oltava vähintään 2xv (m), jossa v on mitoitusnopeus (km/h). Taulukko 6: Pyöristyskaaren ajodynamiikan mukaiset säteet. Kovera pyöristyssäde (m) Suunnittelunopeus (km/h) tai hyvä tai tyydyttävä

7

8 8 Edelliset numerot v Lumitilan tarve meluesteiden, välikaistojen ym. kohdalla v Tieympäristön pehmentämisen turvallisuusvaikutukset v Ekologinen ympäristöluokitus v Töhrimisen minimointi (Teiden suunnittelu V 3. Meluesteet korvaa osittain) 17. Jyrkkäluiskaiset meluvallit 20. Tarkistettu versio HCM:stä 22. Työnaikaiset kaiteet v Kiertoliittymien mitoitus v Kasvillisuuden ja linnuston seuranta tiehankkeissa 29. Tienpito arvoympäristöissä. Läpinäkyvien meluesteiden käyttö 31. Liikennejärjestelmäsuunnittelu: kokemuksia, yhteydet maankäytön suunn. 32. Kevyttä liikennettä koskevat säädösmuutokset Ohituskaistojen turvallisuus v KLOTS paikallisen liikenneturvallisuustyön tietotuki 36. Taajamateiden suunnittelun kehittäminen 37. Tiedote tiensuunnitteluasioista 39. Ekologinen ympäristöluokitus: Menetelmän käytön arviointi v Tien häikäisysuojat 41. Tiehankkeen vuoropuhelun suunnittelu ja arviointi 43. Loivaluiskaisten teiden kuivatus 44. Esimerkki ketomaisen kasvuston perustamisesta tienvarsialueelle 45. Asiakastyytyväisyysselvitys suunnitteluprosessista: Vt 4 Kemi 46. Ohitusnäkemät tiensuunnittelussa v Perusverkon eritasoliittymien turvallisuus 51. Raskaat ajoneuvot kiertoliittymissä 52. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen v Pääteiden turvallisuus 54. Taajamien seurantaselvitys 55. Silmukkakäännös ohituskaistan kohdalla 56. Taajamakeskustatien poikkileikkaus ja raskas liikenne v Kaksiajorataisten teiden keskikaistojen kulkuaukot 58. Ohituskaistojen uudet suunnitteluperiaatteet 59A. Pakkasenkestävyysluokan 1 hyväksytyt päällysteen saumausaineet 60. Meluesteen runkomateriaalin vaikutus kustannuksiin 61B. Tiekaiteiden laatuvaatimukset ja kaidetyypin valinta 62B. Hyväksyttyjä kaidetuotteita kesällä Kaiteiden ja valaisinpylväiden parantamisen turvallisuusvaikutuksia 64A. Markkinoilla olevia meluestetuotteita kesällä Hevoset ja yleiset tiet v Heijastimet ja merkinantolaitteet linja-autopysäkeillä 69B. Törmäysturvalliset opastustaulut vuonna 5 D. Uusien päällysteiden laatumittauksiin hyväksytyt mittaajat 6 71D. Tien päällysrakenteen mitoituksessa käytettävät moduulit ja väsym. v Ohituskaistat leveiden erikoiskuljetusten reiteillä 73. Ennakkotietoa tierakenteen uudesta mitoitusohjeesta 74. Tilusjärjestelyt tiensuunnittelussa 75. Hiljaisen päällysteen vaikutus tieympäristön melutasoon 76. Tiealueen rajauksen ilmoittaminen tiesuunnitelmassa MMH360-formaatissa 77. Eritasoliittymien linja-autopysäkkien saattoliikennejärjestelyt 78. Kevyen liikenteen väylät liikunnassa 79A. Suurten rumpuputkien rakennemitoitusta koskevat laatuvaatimukset 80. Tiealuepaalu. Metallikärkinen muoviputkimerkki 81. Vapaa oikea vastaantulijan kääntyessä samalle ajokaistalle v Moottorikelkkailureitin tai -uran ja maantien risteäminen keskikaideteiden suunnitteluperiaatteet v. 7 84A. Paikan määrittäminen GPS:n avulla Numerot 1, 3, 4, 5, 6, 7, 9, 10, 12, 13, 14, 16, 18, 19, 21, 24, 25, 26, 28, 34, 38, 42, 48, 49, 50, 65 ja 67 on poistettu. Lihavoidut numerot on päivitetty julkaisuvuoden jälkeen. Tietoa tiensuunnitteluun nro 85 Keskikaideteiden suuntaus Kohderyhmä: Lisätietoja: Teiden suunnittelijat ja rakentajat Jorma Saarelainen, Tiehallinto/Asiantuntijapalvelut puh , jorma.saarelainen@tiehallinto.fi