2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.
|
|
- Maria Manninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2. MATERIAALIT 2.1 Materiaalit eri perustein luokiteltuna Uusiomateriaalit ovat syntytavaltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Osa uusiomateriaaleista on käyttöominaisuuksiltaan lähellä luonnonmateriaaleja, eikä niiden käyttö poikkea merkittävästi luonnonmateriaalien käytöstä. Osa uusiomateriaaleista sen sijaan on käyttöominaisuuksiltaan erittäin vaativia ja niiden hyödyntämisen eri vaiheissa vaaditaan huolellisuutta. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A. Luokittelu raaka-ainelähteen perusteella: Uusiomateriaaleja voidaan luokitella erilaisilla perusteilla. Materiaalit voidaan luokitella esim. teollisuuden tai toiminnan, josta materiaali on peräisin, mukaisesti (esim. taulukossa 2.1). Taulukossa 2.1 on lähtökohtana standardin liitteen A taulukko (standardia ei ole toistaiseksi vahvistettu). Taulukon oikeanpuoleisimmassa sarakkeessa on arvioitu ko. materiaalin asemaa Suomessa. Taulukossa 2.2 on pohjana taulukossa 2.1 esitetyt materiaalit ja materiaalien tunnukset. Lisäksi taulukossa on esitetty materiaaleille vakiintuneet lyhenteet tai UUMA2-hankkeessa ehdotetut lyhenteet materiaaleille. Lisäksi taulukossa on esitetty ko. materiaalien vuosittaiset määrät.
2 Taulukko 2.1 EN standardin mukainen uusiomateriaalien listaus ja ko. uusiomateriaalien hyödyntäminen Suomessa. Taulukko on suomennettu ja täydennetty sarake UUMA-materiaalina Suomessa UUMA2-hankkeessa, joten on mahdollista, että siinä on korjaus- ja täydennystarpeita. Huom! standardi EN (2013) ei ole tällä hetkellä voimassa (2015), vaan voimassa on aikaisempi standardi vuodelta Tunnus Raaka-aineen lähde Alatunn. Materiaali Käyttöhistoria Standardi asettaa materiaalille erityisiä vaatimuksia Sisällytettävä täydentäviä vaatimuksia UUMA-materiaalina Suomessa P Luonnonkiviainekset P Kaikki EN 932-3:n sisältämät kivilajityypit kyllä kyllä ei ei luokitella uusiomateriaaliksi A B C D E F G H I Rakennus- ja purkujätteen kierrätystoiminta Jätteenpolttoteollisuus Hiilivoimateollisuus Rauta- ja terästeollisuus Vähärautainen terästeollisuus Valimoteolllisuus Kaivos- ja louhostoiminta Kunnossapitoruoppaus Muut A1 Asfalttijäte kyllä kyllä ei x A2 Betonimurske kyllä kyllä ei x A3 Tiilimurske kyllä kyllä ei x A4 Asfalttijätteen sekä betoni- ja tiilimurskeen seos (A1, A2, A3) kyllä kyllä ei ei tiettävästi valmisteta B1 Jätteenpolton pohjatuhka 1 (poislukien lentotuhka) kyllä ei kyllä x B2 Jätteenpolton lentotuhka ei - - ei hyötykäyttömerkitystä C1 Kivihiilen pölypolton lentotuhka kyllä ei kyllä x C2 Kivihiililen leijupetipolton lentotuhka kyllä ei ei x C3 Kivihiilen kattilakuona kyllä ei kyllä ei muodostu C4 Kivihiilen arinapolton pohjatuhka kyllä ei kyllä x C5 Kivihiilen leijupetipolton pohjahiekka kyllä ei ei x D1 Granuloitu masuunikuona kyllä kyllä ei x D2 Ilmajäähdytetty masuunikuona kyllä kyllä ei x D3 Konvertterikuona kyllä kyllä ei x D4 Valokaariuunin masuunikuona (hiiliteräksen tuotannosta) kyllä kyllä ei x D5 Valokaariuunin masuunikuona (ruostumattoman/runsasseosteisen teräksen tuotannosta) ei - - x D6 Ferrokromikuona kyllä kyllä ei x E1 Kuparikuona kyllä ei ei x E2 Molybdeenikuona ei - - x E3 Sinkkikuona kyllä ei ei x E4 Fosforikuona kyllä ei ei x F1 Kaavaushiekka kyllä ei ei x F2 Kupu-uunin masuunikuona kyllä ei kyllä x G1 "Punainen kivihiililiuske" (engl. Red coal shale) kyllä ei ei ei muodostu G2 Antrasiittikaivoksen jäte kyllä ei kyllä ei muodostu G3 Sivukivi kyllä ei ei x G4 Palavan kiven jäte kyllä ei ei ei muodostu H1 Ruoppausmassa, hiekka kyllä ei ei x H2 Ruoppausmassa, savi ei - - x I1 Ylijäämämaa, savi ei - - x I2 Paperilietteen polton tuhka kyllä ei kyllä x I3 Vedenkäsittelyn jätteenpolton tuhka kyllä ei kyllä x I4 Biomassatuhka 2 kyllä ei kyllä x I5 Lasimurske kyllä kyllä ei x I6 Paisutettu savi kts. EN ei luokitella uusiomateriaaliksi 1 Jättenpolton pohjatuhkan vaatimukset pohjautuvat arinaperusteisiin rakenteisiin 2 Sisältää mm. turpeen, puun ja seospolton tuhkan
3 Taulukko 2.2 Suomessa hyödynnettävät uusiomateriaalit, niistä käytetyt lyhenteet ja vuosittaiset tuotantomäärät. Osa lyhenteistä on UUMA2-hankkeen ehdottamia ja niillä ei ole virallista asemaa. Taulukko on osin kesken ja se täydentyy myöhemmin.
4 Jaottelu hyötykäyttökohteen mukaisesti: Alla on esitetty esimerkkejä eri luonnonkiviaineksia korvaavista uusiomateriaaleista (LiVi 2014): 1. Pengermateriaaleiksi soveltuvat uusiomateriaalit - rakennuskivilouhimoiden sivukivet - malmikaivosten sivukivet - kivihiilen lentotuhka (soveltuu käytettäväksi kuivissa penkereissä) - puupohjaisista tuhkista ja turvetuhkista voidaan tehdä kuivia penkereitä, kun materiaaleilta ei edellytetä routimattomuutta - muut teknisesti korkealaatuisemmat materiaalit. 2. Hiekkaa korvaavia uusiomateriaaleja - kivihiilen polton pohjatuhka - leijupetihiekka - masuunihiekka - OKTO-eriste (lämpöeriste, valmistettu ferrokromikuonasta, Tornio) - OKTO-JT-murske (valmistettu teräskuonasta) - kaivosteollisuuden ympäristökelpoinen rikastushiekka. 3. Mursketta korvaavia uusiomateriaaleja - betonimurske (BeM) - masuunikuonamurske (MaKu) - kappalekuona (KapKu) - teräskuonamurske (tietyt teräskuonamurskeet myös päällystekiviaineksena) - OKTO-murske (valmistettu ferrokromikuonasta, myös päällystekiviaineksena) - OKTO-JT-murske (jakavassa kerroksessa) - masuunihiekka (MaHk) - asfalttimurske (ensisijaisesti pyritään hyödyntämään uusiopäällysteessä) - rakennuskiviteollisuuden sivukivet soveltuvat yleisesti samoihin käyttökohteisiin kuin alueiden normaalit kiviainekset. 4. Stabiloitua kerrosta korvaavia uusiomateriaaleja - asfalttimurske ja -rouhe (sitoutumista lisätään bitumilla) - lentotuhka (tarvittava sementin tai kalkin lisäys on tutkittava ennakkokokeilla). 5. Stabiloinnin sideaineena käytettäviä uusiomateriaaleja (sitoutuminen varmistetaan tarvittaessa sementillä tai kalkilla) - masuunihiekka - OKTO-filleri (teräskuona) - lentotuhka. 6. Päällystemassaa korvaavia uusiomateriaaleja - asfalttirouhe - tuhka täytejauheena - hematiittifilleri - OKTO-filleri. 7. Kevennysrakenteet - vaahtolasimurske - rengasrouhe, rengaspaalit - maisemointitäytöissä ja meluvalleissa myös kokonaiset renkaat - OKTO-kevytkivi (valmistettu teräskuonasta) - masuunihiekka - tuhkat. 2.2 Uusiomateriaalien parametrit Parametrien määrittäminen, periaatteita Uusiomateriaalien käyttökohteiden vaatimukset ovat lähtökohtana uusiomateriaalien mitoitusparametreille. Joillakin uusiomateriaaleilla voidaan mitoitus tehdä käyttäen suoraan nykyisissä
5 ohjeissa esitettyjä parametrivaatimuksia. Uusiomateriaalien materiaalikohtaisissa opasjulkaisuissa on esitetty myös vaatimuksia materiaaleille ja vaatimusten toteutuessa mitoituksessa käytettäviä parametreja. Osalle uusiomateriaaleista perinteisille materiaaleille asetetut parametrivaatimukset eivät lähtökohtaisesti sovellu ja ko. tapauksissa parametrivaatimukset ja parametrit on määritettävä erikseen laboratorio- ja kenttätutkimuksilla (kohteesta ja materiaaleista riippuen ko. tutkimusvaiheen kesto saattaa olla vuosia). Jos uusiomateriaalien laatuvaatimuksia ei ole käytettävissä (esim. koerakennuskohteessa), materiaalivaatimukset on määritettävä hankekohtaisessa suunnittelussa. Uusiomateriaalien mitoitusparametrien tilanne vaihtelee suuresti materiaalikohtaisesti. Osalla materiaaleista on pitkäaikainen käyttökokemus korkealuokkaisissa käyttökohteissa ja niille on tehty merkittävä määrä tutkimustoimintaa ko. käyttöolosuhdetta ajatellen (esim. betonimurske ja masuunihiekka). Osalla materiaaleista käyttöhistoria on lyhyempi ja vaihtelevampi ja niille ei ole pystytty toistaiseksi määrittämään ( virallisia ) parametreja, joita voitaisiin käyttää ilman laajoja materiaali- ja kohdekohtaisia tutkimuksia (esim. metsäteollisuuden jätejakeet). Osa materiaaleista on lähtökohtaisesti runkoaineen ja sideaineen yhdistelmiä, jolloin niiden parametrit on (lähes) aina määritettävä materiaali- ja kohdekohtaisesti laboratoriossa ennakkokokeilla (esim. stabiloitu ylijäämämaa). Alla on esitetty esimerkin omaisesti joidenkin uusiomateriaalien parametreja. Joidenkin uusiomateriaalien parametrit on esitetty Liikenneviraston ohjeissa taulukon 2.4 mukaisesti (BeM, MaHk, MaKu, KapKu). Betonimurskeen osalta vastaavat parametrit on esitetty mm. Tielaitoksen betonimurskeohjeessa (Tielaitos 2000) ja Ruduksen Betoroc-esitteessä (Rudus Oy 2008). Ko. julkaisuissa on esitetty myös betonimurskeiden indeksiominaisuudet yms. Lisäksi ko. ohjeissa on esitetty parametreja alhaisemman laatuluokan betonimurskelajitteille. Betonimurskeelle ja masuunikuonatuotteet ovat mukana InfraRYL 2015 päivityksessä ja siellä on esitetty ko. materiaaleille parametreja ja laatuvaatimuksia. Energiantuotannon ja metsäteollisuuden tuhkien indeksiominaisuuksia ja mitoitusparametreja on esitetty tällä hetkellä kattavimmin Tuhkakäsikirjassa (Kiviniemi et al. 2012). Ko. materiaaleille on työn alla Infraohjekortti, mutta sen valmistumis- ja hyväksymisajankohta ei ole tiedossa (mahdollisesti 2016?). Sivukivestä murskattujen materiaalien mitoitusparametrit voidaan arvioida kuten normaalin kiviaineksen parametrit Liikenneviraston ja InfraRYL:n ohjeiden mukaisesti. Arvioinnissa on luonnollisesti otettava huomioon sivukivien erityisominaisuudet (esim. rapautumisherkkyys). Taulukko 2.4 Odemarkin mitoituksessa käytettäviä uusiomateriaalien moduuleja (Tiehallinto 2005) Betonimurskeiden luokat pitäisi esittää roomalaisilla numeroilla esim. BeM2 => BeM II.
6 Stabiloidun ylijäämämaan parametrien osalta toimivaan tällä hetkellä pitkälti samalla periaatteella kuin syvästabiloinnissa eli stabiloidun maan suunnitellun leikkauslujuuden saavuttamiseksi tarvittava sideainemäärä ja sideaineen laatu (sideaineresepti) määritetään ennakkoon tehtävillä laboratoriotutkimuksilla. Ko. menettelytavat on esitetty mm. Liikenneviraston ohjeessa Syvästabiloinnin suunnittelu (LiVi 2010) ja Massastabilointikäsikirjassa (Forsman et al. 2014). Vaatimukset väylärakentamisen materiaaleille InfraRYL: Väylärakenteiden materiaalivaatimukset on esitetty materiaalikohtaisesti InfraRYL:ssä. Voimassa olevassa InfraRYL:ssä (2010) ei ole esitetty uusiomateriaalien yksityiskohtaisia materiaalivaatimuksia. Esimerkiksi sitomattomalle kantavalle kerrokselle on kuitenkin esitetty seuraava yleinen ohje: "Uusiomateriaalien käyttö edellyttää yleensä materiaalikohtaisia ennakkokokeita. Uusiomateriaalien laatuvaatimuksina käytetään soveltuvin osin vastaavia luonnonkiviaineksille annettuja laatuvaatimuksia. Maarakenteissa käytettävien uusiomateriaalien on teknisiltä ominaisuuksiltaan ja maarakennuskelpoisuudeltaan sovelluttava käyttökohteeseen ja oltava riittävän tasalaatuisia. Jos uusiomateriaaleja käytetään kuormitettuihin maarakenteisiin, niiden pitkäaikaiskestävyys on testattava sillä rasitusmäärän ja -tason yhdistelmällä, joka maarakenteeseen voi kohdistua käyttöaikanaan. Uusiomateriaalien käytöstä ei saa aiheutua rakennuspaikalla tai sen ympäristössä pohjaveden tai maapohjan pilaantumisen vaaraa, kanssaan kosketuksiin tuleville rakenteille korroosiota eikä muita vaurioita". InfraRYL on päivittymässä InfraRYL 2015:ksi, jossa osa uusiomateriaaleista on mukana ohjetekstissä perinteisten kiviainesten rinnalla. InfraRYL 2015:ssa on esitetty (tässä vaiheessa luonnos). Esimerkkinä sitomattomalle kantavalle kerrokselle esitetty vaatimus (ja alempana ohje): Tuotteen kelpoisuus osoitetaan standardin SFS-EN mukaisella CE-merkinnällä, suoritustasoilmoituksella ja rakeisuuden tutkimustuloksilla, kun laadunvarmistus on tehty standardin SFS- EN mukaisesti. Jos tuotetta ei voi CE-merkitä, toisin sanoen tuote valmistetaan rakennuskohteessa suoraan käyttöön, laadunvarmistuksen on täytettävä standardin SFS-EN vaatimukset ja tuoteominaisuudet ovat tässä luvussa esitettyjen vaatimusten mukaiset. Sitomattoman kantavan kerroksen rakeisuusvaatimukset perustuvat standardiin SFS-EN ja kiviainesvaatimukset standardiin SFS-EN Sitomaton kantava kerros rakennetaan kalliomurskeesta, soramurskeesta tai uusiomateriaalista. Kiviaines ei sisällä epäpuhtauksia tai ympäristölle haitallisia aineita eikä ole rapautunutta tai rapautumisherkkää. Materiaalit soveltuvat teknisiltä ominaisuuksiltaan käyttökohteeseen ja ovat riittävän tasalaatuisia. Murskeen valmistaja suorittaa standardin SFS-EN mukaiset tyyppitestaukset ja tehtaan sisäistä laadunvalvontaa varmistuakseen, että tuote on standardin ja kyseeseen tulevien ilmoitettujen arvojen vaatimusten mukainen. Tutkittavat kiviainesnäytteet otetaan standardin SFS-EN ja näytteenottosuunnitelman mukaisesti. InfraRYL 2015, ohje (tässä vaiheessa luonnos): Luonnon kiviainesta korvaavina materiaaleina voidaan käyttää uusiomateriaaleja. Standardin EN soveltamisalaan kuuluvat materiaalit, joilla on käyttöhistoria Suomessa, voidaan CE-merkitä ja niitä voidaan käyttää rakenteessa luonnon kiviainesten tavoin, mikäli ne täyttävät tekniset- ja ympäristökelpoisuusvaatimukset kohteessa. Uusiomateriaalien, joiden käyttöhistorialla ei ole osoitettu riittävää teknistä kelpoisuutta, käyttö edellyttää yleensä materiaalitai rakennekohtaisia ennakkokokeita. Uusiomateriaalien laatuvaatimuksina käytetään soveltuvin osin luonnon kiviaineksille asetettuja laatuvaatimuksia. Kirjallisuus: Forsman J., Jyrävä H., Lahtinen P., Niemelin T. & Hyvönen I Massastabilointikäsikirja. 63 s.
7 Kaartinen T., Laine-Ylijoki J., Koivuhuhta A., Korhonen T., Luukkanen S., Mörsky P., Neitola R., Punkkinen H. & Wahlström M Pohjakuonan jalostus uusiomateriaaliksi. VTT tiedotteita Kiviniemi O., Sikiö J., Jyrävä H., Ollila S., Autiola M., Ronkainen M., Lindroos N., Lahtinen P. & Forsman J Tuhkarakentamisen käsikirja, Energiantuotannon tuhkat väylä-, kenttä- ja maarakenteissa. 88 s. Liikennevirasto Syvästabiloinnin suunnittelu, Tien pohjarakenteiden suunnitteluohjeet. Mäkelä, H. & Höynälä, H. (ed.) 2000 Sivutuotteet ja uusiomateriaalit maarakenteissa, Materiaalit ja käyttökohteet. TEKES, Teknologiakatsaus 91/2000, Helsinki ISSN x, ISBN , 109 s. RT 38464, Masuunihiekka, LD-Masuunihiekka, Ruukki Metals Oy Rudus Oy Betoroc-murskeohje Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluuun. Helsinki, Tiehallinto Tietoa tiensuunnitteluun nro 71D. 13 s. Tielaitos Betonimurskeen käyttö tien päällysrakennekerroksissa. Mitoitus- ja työohjeet. Helsinki, Oy Edita Ab. ISBN
8
2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.
2. MATERIAALIT 2.1 Materiaalit eri perustein luokiteltuna Uusiomateriaalit ovat syntytavaltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Osa uusiomateriaaleista on käyttöominaisuuksiltaan lähellä luonnonmateriaaleja,
LisätiedotUUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy
UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET J. Forsman / Ramboll Finland Oy SISÄLTÖ: 1. UUMA2 lähtökohta 2013 2. Uusiomaarakentamisessa sovellettavia ohjeita 3. Ohjeiden sisältöesimerkkejä 4. UUMA2-käsikirjasto 2 Ohjeryhmän
LisätiedotMAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT
MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT J. Forsman / Ramboll Finland Oy Maarakentamisen kiertotalouden tekniset ratkaisut 10.10.2018 Turun kaupungin Puutarhakadun auditorio Puutarhakatu
LisätiedotBETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA
BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA Juha Forsman ja Katja Lehtonen Tieinfran kestävyys & kiertotalous päivä 15.5.2019 Jyväskylä SISÄLTÖ 1. MATERIAALI
LisätiedotUUSIOMATERIAALEIHIN LIITTYVÄ OHJEISTUS - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS. J. Forsman / Ramboll Finland Oy
UUSIOMATERIAALEIHIN LIITTYVÄ OHJEISTUS - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS J. Forsman / Ramboll Finland Oy SISÄLTÖ: 1. UUMA-käsikirjasto 2. Uusiomaarakentamisessa sovellettavia ohjeita 3. Ohjeiden sisältöesimerkkejä
LisätiedotTEKNISET RATKAISUT JA OPPAAT UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEEN MAARAKENTAMISESSA
TEKNISET RATKAISUT JA OPPAAT UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEEN MAARAKENTAMISESSA YLIJÄÄMÄ- JA UUSIOMAA-AINEKSET OSAKSI KIERTOTALOUTTA VARSINAIS-SUOMESSA ti 28.11.2017, klo 12-16 Turun kaupungin auditorio,
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA
UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA Hankesuunnittelupäivä 2018 Elina Ahlqvist, Ramboll Finland Oy JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA, MARA JA MASA-ASETUSTEN MAHDOLLISUUDET MARA-ASETUS (843/2017) Valtioneuvoston
LisätiedotBETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA
BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA SUUNNITTELUN JA RAKENNUTTAMISEN NÄKÖKULMASTA SISÄLTÖ 1. Historia 2. Soveltuvuus ja käyttökohteet 3. Ohjeet 4. Parametrit 5. Työselostus Betonituoteteollisuusta
LisätiedotLIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI
LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI UUSIOMATERIAALIT JA NIIDEN KÄYTTÖ LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISESSA Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden
LisätiedotUUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.
Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden sivutuotteita Mahdollinen penger Teollisuuden sivutuotteita tai ylijäämämaita Pohjamaa Pehmeikön massastabilointi
LisätiedotBetoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012
Betoroc- murskeet Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Rudus Oy lyhyesti Emoyhtiö irlantilainen CRH plc CRH plc liikevaihto 2010: 17,2 mrd henkilöstö2010: noin 80 000 toimipaikkoja 2010: yli 3700, 35 maassa Rudus
LisätiedotKiviainesten CE merkintä. Infra alan laatupäivä Tuuli Kunnas
Kiviainesten CE merkintä Infra alan laatupäivä 2017 27.9.2017 Tuuli Kunnas Rakennustuotteiden kelpoisuus Kohteessa käytettäviltä rakennustuotteilta edellytetään kelpoisuutta. Kelpoisuus on tuotteen soveltuvuutta
Lisätiedot31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK
1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat
LisätiedotE18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys. Vesa Virtanen
E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys Vesa Virtanen 28.11.2017 Uusiomateriaaliselvityksen tausta Liikennevirasto on määritellyt tavoitteita uusiomateriaalien
Lisätiedot4. SOVELLUKSET JA TEKNOLOGIAT
4. SOVELLUKSET JA TEKNOLOGIAT 4.1 Infra- ja maarakentamisen ohjeistus Infra- ja maarakentamista (kuten muutakin rakentamista) ohjaa lainsäädäntö, rakentamismääräykset, paikallinen kuntakohtainen rakennusjärjestys,
LisätiedotUUMA2. Uusiomateriaalit ja niiden käyttö liikuntapaikkarakentamisessa
Uusiomateriaalit ja niiden käyttö liikuntapaikkarakentamisessa Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden sivutuotteita Mahdollinen penger Teollisuuden sivutuotteita tai ylijäämämaita Pohjamaa
LisätiedotUusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa ohjeen lausuntoversion esittely. Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy
Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa ohjeen lausuntoversion esittely Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy 28.3.2019 Ohjeen päivittämisen lähtökohtia Väyläviraston ohjeet Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa,
LisätiedotUUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää
UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Tierakenteissa käytettävien UUMA - materiaalien tuotehyväksyntä. Tärkeimmät ohjeet. UUMA- materiaalien käyttöön
LisätiedotABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE
UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA PÄÄKAUPUNKISEUDUN UUMA2 ALUESEMINAARI ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE Taavi Dettenborn / Ramboll Finland Oy ABSOILS PÄHKINÄNKUORESSA Aloitettu:
LisätiedotUUMA2. UUMA-käsikirjasto ja InfraRYL. UUMA2 vuosiseminaari 7.10.2014. Juha Forsman Ramboll Finland Oy
vuosiseminaari 7.10.2014 UUMA-käsikirjasto ja InfraRYL 1. Uuma-käsikirjasto www-sivuilla 2. InfraRYL järjestelmä 3. UUMA-materiaalit InfraRYL-järjestelmään, vaihtoehtoja 4. Uusiomateriaalien nimitykset
LisätiedotMARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki
MARA-asetuksen uudistus Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa
LisätiedotLuonnos 28.2.2014 koekäytössä. Uusiomateriaalien hyödyntäminen tienrakentamisessa. Vaatimukset. Ominaisuudet, tutkiminen
2014 Uusiomateriaaliopas UUSIOMATERIAALIEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN UUMA2-OHJELMAN VÄYLÄHANKKEILLA LUONNOS 28.2.2014 Uusiomateriaalien hyödyntäminen tienrakentamisessa Vaatimukset Ominaisuudet, tutkiminen Uusiomateriaalin
LisätiedotUUMA 2 SELVITYS JOIDENKIN UUMA- MATERIAALIEN TEKNISEN KELPOI- SUUDEN ARVIOINTIIN LIITTYVISTÄ TESTAUSSTANDARDEISTA JA -MENETELMISTÄ
UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013 2015 Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 24.05.2016 LOPPURAPORTTI UUMA 2 SELVITYS JOIDENKIN UUMA- MATERIAALIEN TEKNISEN KELPOI- SUUDEN ARVIOINTIIN LIITTYVISTÄ
LisätiedotUuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy
Uuden MARAn mahdollisuudet Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy 26.4.2018 MARA-ASETUS (843/2017) Annettiin joulukuussa 2017 pitkän valmistelun jälkeen Yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista Tuli voimaan
LisätiedotPurkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa
Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa Tieinfran kestävyys ja kiertotalous päivä 15.5.2019 Jyväskylä Katja Lehtonen Ytekki Oy Sisältö Betonimurskeen työmaavalvonta Materiaalin laatuasiat
LisätiedotVAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti
VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti 14.9.2016 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Diplomityö valmistui loppuvuonna 2015 Tampereen teknillisessä yliopistossa
LisätiedotLuonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE
Luonnos uudeksi MARAasetukseksi Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, 22.11.2016, SYKE Esityksen sisältö Soveltamisala Määritelmät Jätteen hyödyntämisen ja siihen liittyvän välivarastoinnin
LisätiedotUusiomateriaalien käyttö maarakentamisessa
Martti Eerola, fil.lis. Asiantuntija, Tieliikelaitos martti.eerola@tieliikelaitos.fi Materiaalien tarve maarakentamisessa Yhteiskunnan toiminta tukeutuu varsin vahvasti maaperän, kallioperän ja näistä
LisätiedotUusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos
Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos 18.3.2019 Energiantuottajien kommentti luonnokseen Heidi Lettojärvi, Energiateollisuus ry Energiantuotanto polttamalla Lauhdetuotanto ja kapasiteetti
LisätiedotUusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö
Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa
LisätiedotMARA- asetuksen muutokset ja tilannekatsaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , Rakennusteollisuus RT, Helsinki
MARA- asetuksen muutokset ja tilannekatsaus Else Peuranen, ympäristöministeriö 25.9.2017, Rakennusteollisuus RT, Helsinki Esityksen sisältö MARA-sisältöä Jätteen ympäristökelpoisuus ja laadunhallinta MARAn
LisätiedotBetonin valmistajan näkökulma. By 43. Mika Autio, Kehityspäällikkö
Betonin valmistajan näkökulma By 43 Mika Autio, Kehityspäällikkö Sisältö Tärkeimmät muutokset Betonin valmistajan tarpeet kiviaineisnormilta Kooste, kierrätys, keino ja uusiokiviainekset Avoin keskustelu
LisätiedotMARA-asetuksen soveltamisohje
MARA-asetuksen soveltamisohje Lakimies Marko Nurmikolu MARA-asetus (Vna 843/2017) Uusi asetus voimaan 1.1.2018» Aikaisempi MARA-asetus (Vna 591/2006) kumottiin samalla => aiemmat hyväksytyt projektit saa
LisätiedotRakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten
Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten Rakennusjätteistä kohti kierrätysmateriaaleja Käyttöpäällikkö Pekka Hyvärinen Vuokra-alue 140 ha. Käytössä 30 ha Jätteitä 180 000 t Ympäristölupa n. 50 ha
LisätiedotSeinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa
Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa Uusimateriaalit maanrakentamisessa Etelä-Pohjanmaan UUMA2 -alueseminaari 21.4.2016 Kari Havunen, 20.4.2016 Uusiomateriaalien käyttö Seinäjoen
LisätiedotEräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa
Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018 Emmi Pajunen, Pirkanmaan ELY-keskus 6.11.2018 MARA-asetus ja sen tarkoitus MARA-asetus = valtioneuvoston
LisätiedotUUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA
UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA Jani Bergström 26.5.2016 Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa projekti (11.1.2016-31.12.2017) Projektin tuloksena Itä-Suomen
LisätiedotUusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet
Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Laura Pennanen, Liikennevirasto Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari, 5.5.2015 Liikenneviraston strategia Visio vuoteen 2025 Fiksut väylät
LisätiedotLAADUNHALLINTA MARA- ASETUKSESSA KESKEISET UUDISTUSEHDOTUKSET
LAADUNHALLINTA MARA- ASETUKSESSA KESKEISET UUDISTUSEHDOTUKSET Neuvottelupäivä 22.11.2016 Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE 1 Laadunvarmistusjärjestelmästä Jätteen tuottajalla on oltava
LisätiedotREKISTERÖINTI-ILMOITUS JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA
REKISTERÖINTI-ILMOITUS JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017) 1A. HYÖDYNTÄMISPAIKAN HALTIJA Haltijan nimi Laskutusosoite
LisätiedotMARA-ASETUS. Jätehuoltopäivät Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy
MARA-ASETUS Jätehuoltopäivät 3. - 4.10.2018 Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy MARA-ASETUS, VNA 843/2017 VALTIONEUVOSTON ASETUS ERÄIDEN JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA; Tavoitteena on lisätä
LisätiedotUusiomateriaalien ympäristöhyväksyntä: MARA- ja MASAasetukset
Uusiomateriaalien ympäristöhyväksyntä: MARA- ja MASAasetukset Else Peuranen, ympäristöministeriö Kiertotalous kuntien maarakentamisessa - seminaari 7.6.2017, Lahti Esityksen sisältö Jätteen ympäristökelpoisuus
LisätiedotMARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE
MARA-asetuksen uudistaminen Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari 10.9.2015, SYKE MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa
Lisätiedotby 43 Betonin kiviainekset 2018 Betonin kiviainesten valmistajan näkökulma Tero Virtanen Laatupäällikkö Rudus Oy
by 43 Betonin kiviainekset 2018 Betonin kiviainesten valmistajan näkökulma Tero Virtanen Laatupäällikkö Rudus Oy Päivityksen tarve Käyttäjäystävällisemmäksi kiviainesvalmistajan näkö- kulmasta Ei tunnista
LisätiedotKiviainesten CE-merkintä suunnittelijan ja hankintojen näkökulmasta. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Kiviainesten CE-merkintä suunnittelijan ja hankintojen näkökulmasta Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Esityksen sisältö CE-merkinnän perusperiaatteet ja dokumentit Suoritustasoilmoitus ja AVCP-luokka
LisätiedotKeinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry
Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-
LisätiedotMARA- asetuksen uudistaminen. Neuvo3eleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Jätehuoltopäivät , Tampere
MARA- asetuksen uudistaminen Neuvo3eleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Jätehuoltopäivät 7.10.2015, Tampere MARA- asetuksen (591/2006) ilmoitusmene:ely Sovelletaan Hetyissä käy3ökohteissa
LisätiedotUUMA2 UUMA2. Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä)
vuosiseminaari 10.09.2015 Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä) ja jätteet Juha Forsman Ramboll Finland Oy vuosiseminaari 10.09.2015 Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus
LisätiedotHiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa
Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa 3.10.2017 Tampereen kaupunki HIEDANRANTA 4 km keskustasta länteen alueen koko 115
LisätiedotJenni Nurmi. Kestävää kasvua kiertotaloudesta
S U CCESS, RECYCLED. Kestävää kasvua kiertotaloudesta KUKA PUHUU? ECOLAN INFRASSA TOUKOKUUSTA 2018 UUMA3- OHRY:SSÄ SEKÄ M&P-ALARYHMÄSSÄ KTM TURUN KAUPPAKORKEASTA INFRA-RKM OPINTOJA TAMK:ISSA LAPSUUDEN
LisätiedotHiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa
Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa 26.10.2017 Tampereen kaupunki H I E D A N R A N TA 4 km keskustasta länteen alueen
LisätiedotVarsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa
Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa Jani Pieksemä, Rudus Oy 28.11.2017 Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset
LisätiedotMASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen. hyödyntämisestä maarakentamisessa. Asetusluonnoksen esittelytilaisuus , Ympäristöministeriö
MASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa Asetusluonnoksen esittelytilaisuus 14.12.2018, Ympäristöministeriö Jussi Reinikainen jussi.reinikainen@ymparisto.fi MASA-asetus
LisätiedotUUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ VÄYLÄRAKENTAMISESSA Luonnos
Väyläviraston julkaisuja xx/2019 Liite 2 / 1 (1) UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ VÄYLÄRAKENTAMISESSA Luonnos 18.3.2019 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Verkkojulkaisu pdf (www.vayla.fi)
LisätiedotJÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi
JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit
LisätiedotKierrätyskiviainesten hankinta avaimet kestäviin ratkaisuihin
Kierrätyskiviainesten hankinta avaimet kestäviin ratkaisuihin Hankinnat ylijäämä- ja uusiomaa-aineksiin liittyvien ratkaisujen mahdollistajana Varsinais-Suomen liitto Katja Lehtonen Ytekki Oy 27.11.2017
LisätiedotBetonimurskeen hankinta ja käyttö
Betonimurskeen hankinta ja käyttö HANKINNAT KESTÄVIEN MAARAKENNUSRATKAISUJEN MAHDOLLISTAJANA Turku 9.10.2018 Jani Pieksemä, Rudus Oy Betoroc-murske Rudus Oy valmistaa CE-merkittyä betonimursketta noin
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS
UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll
UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll -ohjelma 2 Työntöä markkinoille Yritykset Vetoa markkinoille Julkinen taho 3 Toteutus 1.Tiedon
LisätiedotUUSIOMATERIAALIOHJEEN PÄIVITYS. Marja-Terttu Sikiö
UUSIOMATERIAALIOHJEEN PÄIVITYS Marja-Terttu Sikiö ESITYKSEN SISÄLTÖ Uusiomateriaaliohjeen päivitys: taustaa, tavoitteet ja sisällysluetteloluonnos Uusiomateriaalien materiaalihyväksyntä Uusiomateriaalien
LisätiedotMARA- asetuksen uudistus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , UUMA2-vuosiseminaari Kuntatalo, Helsinki
MARA- asetuksen uudistus Else Peuranen, ympäristöministeriö 26.10.2017, UUMA2-vuosiseminaari Kuntatalo, Helsinki Esityksen sisältö EU:n jätedirektiivin säännöksiä luvanvaraisuudesta MARA-sisältöä Jätteen
LisätiedotJätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika
Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa 12.5.2017 Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika Sormunen, Tutkimus- ja kehityspäällikkö, Suomen Erityisjäte
LisätiedotRuukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja
Mineraalituotteet Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja ratkaisukokonaisuuksia. Kehitämme jatkuvasti
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS
VALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS PROJEKTI Liikenneviraston organisoima valtakunnallinen hanke, toteuttajina Ramboll Finland Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto Selvitetään
Lisätiedot21210 Jakavat kerrokset. 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit. Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa.
1 21210 Jakavat kerrokset 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa. Kuva 21210:K2. Jakavan kerroksen leveys katurakenteessa. 21210.1.2 Jakavan kerroksen
LisätiedotUuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto
Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä
Lisätiedot21310 Sitomattomat kantavat kerrokset
1 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset Kuva 21310:K1. Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. Kuva 21310:K2. Kantavan kerroksen sijainti reunatuellisessa rakenteessa. 21310.1 Sitomattoman kantavan kerroksen
LisätiedotMASA-asetus. Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa. Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus
MASA-asetus Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.11.2018 Asetuksen soveltamisala Maa-ainesjätteiden suunnitelmallinen ja ammattimainen hyödyntäminen
LisätiedotVäyläviraston materiaalihyväksyntä
Väyläviraston materiaalihyväksyntä Kari Lehtonen 28.3.2019 Väyläviraston materiaalihyväksyntä, esityksen sisältö 1. Miten materiaalihyväksyntää kehitetään? 2. Materiaalihyväksynnän tarkoitus 3. Hyväksyntämenettelyn
LisätiedotUUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma
KA- ja Murskauspäivät 2014 13.2.2014 UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen UUMA materiaalit Maarakentamiseen soveltuvia, pääosin mineraalipohjaisia materiaaleja,
LisätiedotVÄYLÄRAKENTEIDEN VALTAKUNNALLINEN KIVIAINES- JA GEOSYNTEETTITUTKIMUS
VÄYLÄRAKENTEIDEN VALTAKUNNALLINEN KIVIAINES- JA GEOSYNTEETTITUTKIMUS PROJEKTI Liikenneviraston organisoima valtakunnallinen hanke, toteuttajina Ramboll Finland Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto Selvitetään
LisätiedotTEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEITA ON KÄYTETTY JO KAUAN TIEN JA MAAN RAKENTAMISESSA - MILLAISIA KOKEMUKSIA NIIDEN KÄYTÖSTÄ ON? 15.5.
TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEITA ON KÄYTETTY JO KAUAN TIEN JA MAAN RAKENTAMISESSA - MILLAISIA KOKEMUKSIA NIIDEN KÄYTÖSTÄ ON? MARJO KOIVULAHTI SUOMEN TIEYHDISTYS 15.5.2019 JYVÄSKYLÄ JÄTEHIERARKIA VALTAKUNNALLINEN
LisätiedotVanhojen rakennusmateriaalien tietopankki + verkkopohjainen rakennusjäteilmoitus
Vanhojen rakennusmateriaalien tietopankki + verkkopohjainen rakennusjäteilmoitus Harri Hakaste Rakennusmateriaalien haitalliset aineet seminaari 11.10.2017 Rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämisohjelma
LisätiedotUusiomateriaalit rakentamisessa jätteenpolton pohjakuona betonituotteissa
Uusiomateriaalit rakentamisessa jätteenpolton pohjakuona betonituotteissa Building for tomorrow - seminaari, Kulttuuritalo, HKI, 18.1.2018 Annika Sormunen Esityksen sisältö Suomen Erityisjäte Oy Jätteenpoltto
LisätiedotKoerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta
1 1. TIEHALLINNON TOIMINTASTRATEGIA 2. TIEHALLINNON YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 3. MATERIAALIEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 4. TIEHALLINNON KOERAKENTAMINEN SIVUTUOTTEIDEN OSALTA 5. SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTÖN ONGELMAT
LisätiedotLIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE
LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ 8.5.2018 VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE Taustaa Tiepiirien sivutuotteiden käyttösuunnitelmat (Tiehallinto
LisätiedotK e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.
Terästeollisuuden kuonatuotteista uusiomateriaaleja rakentamisen tarpeisiin K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Morenia Oy on Metsähallitus-konsernin tytäryhtiö. www.morenia.fi
LisätiedotPohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu
Pohjanmaan UUMA2 Tienrakentamisen mahdollisuuksia 24.4.2013 Perustienpito E-P ELYssä 47 M 50 45 40 35 30 25 Ylläpito Hoito 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 Kuva kaavio: Anders Östergård 2 Päällystysohjelman
Lisätiedot213213 Komposiittistabilointi (KOST)
InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,
LisätiedotEU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN
UUMA 2 - VUOSISEMINAARI 14.11.2013 EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN MIKKO SUOMINEN / HELSINGIN KAUPUNKI JUHA FORSMAN / RAMBOLL FINLAND ABSOILS, HEIKKOLAATUISTEN YLIJÄÄMÄMASSOJEN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA
LisätiedotKiviaineksen laatuvaatimukset Asfalttinormit Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Kiviaineksen laatuvaatimukset Asfalttinormit 2017 Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Kiviaineksen laatuvaatimukset Mitä ja miksi? Asfalttinormit 2017 Muutokset kiviaineksen laatuvaatimuksissa
LisätiedotKeinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry
Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-
LisätiedotMara-koulutus. Ympäristöteollisuus ja palvelut YTP ry ja Infra ry Fennia auditorio Katja Lehtonen Ytekki Oy
Mara-koulutus Ympäristöteollisuus ja palvelut YTP ry ja Infra ry Fennia auditorio 12.4.2018 Katja Lehtonen Ytekki Oy Sisältö 1. Mara asetus 2. Mara materiaalit 3. Hyödyntämiskohteet 4. Mara materiaalien
LisätiedotUusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa
Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa 28.3.2019 Lähtökohdat Tarkoitus edistää ja lisätä uusiomateriaalien käyttöä Käsitteet EoW, Sivutuote, Tuotteistaminen, Kiertotalous ja kierrätys Kenelle Suunnittelijat,
LisätiedotUudistuva MARA-asetus
Uudistuva MARA-asetus Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus Suomen ympäristökeskus Life-Foundrysand -seminaari 27.4.2017 Tampere Kuva: Riku Lumiaro Esityksen sisältö Yleistä MARA-asetuksesta ja
LisätiedotUUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS
UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -
LisätiedotKierrätyskiviainesten hankinta ja hyödyntäminen
Kierrätyskiviainesten hankinta ja hyödyntäminen Hankinnat kestävien maarakennusratkaisujen mahdollistajana -seminaari Varsinais-Suomen liitto 9.10.2018 Katja Lehtonen Ytekki Oy Sisältö Kierrätyskiviainekset,
LisätiedotYlijäämämaiden ja uusiomaaainesten
Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten hyötykäyttö Circwaste: Edelläkävijäkuntien verkostopäivä: Rakennusjäte-teematilaisuus Antti Leiskallio Kehityspäällikkö 13.2.2019 Mitä on tehty ja koettu vuodet 1994-2000
LisätiedotOulun koerakentamiskohde: Kipsitie-kadun rakentaminen
Oulun koerakentamiskohde: Kipsitie-kadun rakentaminen Tieinfran kestävyys & kiertotalous -päivä ke 15.5.2019 Tapio Siikaluoma Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Taustaksi EU:n tavoitteena
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotEU:N RAKENNUSTUOTEASETUS
EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS - Hyväksyttiin keväällä 2011 - Tavoite rakennustuotteiden kilpailuesteiden poistaminen - Mahdollistaa tuotteiden Ce merkinnän - Erilainen kuin monet muut Ce merkintään tähtäävät
LisätiedotTUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA
TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TAUSTAA Voimalaitostuhkien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat laajentuneet 2000-luvun aikana teknologian,
LisätiedotPurkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa
6.10.2017 Purkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa Purkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa on jaettu kahteen lomakkeeseen. Lomake
LisätiedotJÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN
JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN LIISA PEKKI VAHANEN ENVIRONMENT OY 23.5.2017 Teollisen kierrätyksen teemaseminaari ESITTELY Liisa Pekki nuorempi suunnittelija Vahanen Environment Oy, Tampere Ins. amk, ympäristöbiotekniikka
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017
UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Seinäjoen itäinen ohikulkutie Vt19, tuhkarakentaminen UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA -OHJELMA 2013-2017 Pääkaupunkiseudun alueseminaari 27.4.2015 www.uusiomaarakentaminen.fi
LisätiedotLIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY
LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY TULOKSIA TUHKIEN YMPÄRISTÖ- KELPOISUUDEN MUUTTUMISESTA ERI KÄSITTELYISSÄ JA SOVELLUTUKSISSA Massiivituhkarakenteet Tuhkan vanhentamisen/varastoinnin
LisätiedotAlueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2
Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2 pentti.lahtinen@ramboll.fi harri.jyrava@ramboll.fi Alueella syntyvät UUMA-materiaalit 1000 t/vuosi 10000 10498 1000 t/vuosi 50 46 8000 40 40 6000 5442 30 4000
LisätiedotAsfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus
Asfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus Tyyppihyväksyntä ja CE-merkintä EU:n rakennustuotedirektiivi -> rakennustuoteasetukseksi 7/2013 Sellaisenaan
LisätiedotPUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA
PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA Koonti tarjouspyynnön mukaisista osatarjouksista Taulukko 1. Vaakamaksu Vaakamaksu Yksikköhinta ( /kuorma)
LisätiedotKestävä kaivostoiminta II
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm Kestävä kaivstiminta II KOKEMUKSIA PEITTOMATERIAALEISTA 27.11.2012 FM MERJA AUTIOLA, RAMBOLL FINLAND OY KOKEMUKSIA TIIVISMATERIAALIEN TUTKIMUKSISTA KAATOPAIKKAOLOSUHTEISIIN
Lisätiedot