Tikkurilankosken virkistyskäytön kehittäminen Hanna Keskinen

Transkriptio

1 Tikkurilankosken virkistyskäytön kehittäminen Hanna Keskinen

2 Suunnittelualue Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 2

3 Ajantasa-asemakaava Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 3

4 Pintamaalajit Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 4

5 Yleiset lähtökohdat Tikkurilankoski on alun perin ollut kalliopohjainen luonnonkoski. Paikalla on ollut myllytoimintaan ja myöhemmin öljytehtaan toimintaan liittyviä patorakenteita jo 1600-luvulta lähtien. Nykyinen pato on rakennettu v Padon viereen on rakennettu betoninen tekninen kalaporras Pato on peruskorjauksen tarpeessa ja tekninen kalaporras toimii huonosti. Padon pintaverhous on paikoin vaurioitunut ja pato vuotaa useasta kohdasta. Kalaportaan suuaukko on liian kaukana padosta, jolloin suuri osa kaloista ohjautuu padon alle yrittämään nousua. Kalatie on helposti tukkeutuva ja ylläpitoa vaativa rakenne. Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 5

6 Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 6

7 Padon kulttuurihistoriallinen merkitys Padolla ei enää ole alkuperäistä toiminnallista perustetta, mutta pato ja Vernissatehtaan ympäristö muodostavat arvokkaan Tikkurilan teollisuushistoriasta kertovan kokonaisuuden. Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 7

8 Nykyisten pohjakynnysten ja kalatien suunnitelma Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 8

9 Tikkurilankosken padon saneeraus ja kalatie 1994 hankkeen suunnitteluyhteistyö Vantaan kaupungin kanssa vanha voimalaitospato huonokuntoinen kulttuuriarvojen ja kosken luonnontilan palauttamisen välinen taistelu kuntayhtymä teetti padon saneerausurakan (0,53 mmk) ja kalatien (0,95 mmk) YITyhtymällä kokonaiskustannukset 1,7 mmk

10 Tikkurilankosken pystyrakokalatie TKK:n pienoismalli pohjana, rakennepiirustukset Suunnittelukeskus Oy

11 Tikkurilankoski ja kalatie toiminnassa kalatiestä nousee toimivuustutkimusten mukaan mm. taimen ja lohi avajaiset alkuperäisen kosken yläosa kosken kunnostettu alaosa

12 Esiselvitystyön tavoite Suunnittelun tavoitteena on ollut: sovittaa yhteen ekologiset, erityisesti kalastoa ja pohjaeliöstöä koskevat, kaupunkikuvaa ja virkistyskäyttöä sekä kulttuurihistoriaa koskevat tavoitteet kunnostustoimenpiteiden määrittely päätöksentekoa ja jatkosuunnittelua varten Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 12

13 Kalastollinen potentiaali Taimen ( Tikkurilankoskessa on viime vuosina havaittu aiempaa enemmän taimenia, mutta niiden lisääntyminen alueella on heikkoa. Pato ja huonosti toimiva kalatie muodostavat kaloille ja pohjaeliöstölle nousuesteen. Keravanjoella on potentiaalia kehittyä edustavaksi taimenjoeksi, kun kulkuesteet poistetaan ja poikastuotannon olosuhteita parannetaan. Tikkurilankosken on kunnostettuna mahdollista toimia Vantaankosken kaltaisena kalastuspaikkana. Vantaan kaupunki on sitoutunut parantamaan vaelluskalojen olosuhteita Vantaanjoessa ja sen haaroissa. Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 13

14 Virkistyskäytön kehittäminen Asukasmäärän kasvu lisää jokirantaan kohdistuvaa virkistyskäyttöpainetta. Kaupunkisuunnittelu on linjannut ranta-alueiden kehittämiselle tavoitteita. Jokirannan kehittämisestä järjestettiin maisema-arkkitehtuurikilpailu. Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 14

15 Tulva-alueet 1/100 a Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 15

16 Keravanjoen lisävesihankkeen toteutus kuntayhtymä joutui hakemaan luvan sekä Länsi- että Itä-Suomen vesioikeudelta pumppaamosuunnitelmat tilattiin Suunnittelukeskus Oy:ltä lisäveden osuus kesä-elokuun virtaamasta on ollut keskimäärin 0,5 m3/s, mikä vastaa noin 4 milj. m3 vettä kesäaikana. Tikkurilankosken padon purkamisen jälkeen suuri merkitystä, virtaako koskessa kesäkuukausina vettä vain 0,2-0,5 m3/s (ilman lisävettä) vai 0,7-1 m3/s.

17 Alustavat vaihtoehdot VE 0+ Nykyisten rakenteiden kunnostaminen VE 1 Padon osittain purkaminen ja kosken kunnostaminen VE 2 Padon purkaminen (lähes) kokonaan ja kosken kunnostaminen VE 3 Padon purkaminen ja kosken kunnostaminen koskenniskaan saakka Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 17

18 Jatkosuunnitteluun valittu vaihtoehtojen yhdistelmä Jatkotutkittavaksi valittiin vaihtoehtojen yhdistelmä, jossa: pato puretaan osittain tai lähes kokonaan ja luonnonmukainen koskialue palautetaan koskenniskaan saakka. Työn kuluessa kaupunginmuseo on ohjannut, että padosta on tarpeen säilyttää kummallakin rannalla niin pitkä osuus, että padon visuaalinen jatkuvuus uoman poikki säilyy Kunnostettavalle koskiosuudelle on tarpeen rakentaa luonnonmukaisia pohjakynnyksiä soveltuvien olosuhteiden ja vesisyvyyksien luomiseksi mm. poikaskivikoille. Kynnysten keskivaiheille tehdään uoman pohjan korkotasoon esteetön kulkutie Pohjoisrannan tukipenkereen ja toiminnallisen alueen laajuutta on tarkasteltu kolmessa laajuudessa (MIN, MID, MAX) Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 18

19 Vaihtoehto MAX Kustannusero vaihtoehtoon MID muodostuu laajemmasta toiminnallisesta rantaalueesta ja korkeatasoisesta ympäristörakentamisesta. Laajempi tukipenger voi tulevaisuudessa tarjota kadun kehittämiselle lisämahdollisuuksia. Kustannusarvio eur Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 19

20 Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 20

21 Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 21

22 Voittajaehdotus Keidas Selkeä, konseptuaalinen lähtökohta ekosysteemipalveluissa Puisto on vastakohta urbaanille keskustalle Paljon yksityiskohtia näennäisesti yksinkertaisessa kehyksessä 22

23 Yleissuunnittelun osa-alueet - Uoman 2d-virtausmallintaminen - Uoman ja kalastohabitaatin suunnittelu - Uoman ja rantaluiskien pohjarakennussuunnittelu - Padon purkamisen ja kalatien uusiokäytön yleissuunnittelu - Ranta-alueiden järjestelyjen yleissuunnittelu, tarkistetaan jokivarren maisema-arkkitehtuurikilpailun ratkettua - Kustannusarvion laadinta - Vesilupa-asiakirjojen laatiminen sekä lupa- ja ympäristökysymyksiin liittyvä viranomaisyhteistyö Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 23

24 Yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä tehtyjä lisäselvityksiä - Uoman pohjan kartoitus luotaamalla - Uoman pohjan ja rantojen pohjatutkimukset ja mittaukset - Pilaantuneet maat ja sedimenttitutkimukset - Rakenteiden kuntotutkimukset, mm. piippu - Purkumateriaalin käyttömahdollisuudet - Vuollejokisimpukan esiintyminen - Tikkurilan pohjavesimallin päivittäminen Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 24

25 Nykytilanne 2 m3/s Ei patoa 0.3 m3/s Ei patoa 2 m3/s Ei patoa 30 m3/s Uoman pohja Vedenpinnan korkeuden muutos mediaanivirtaaamalla rajoittuu padon ja kosken niskan väliselle osuudelle 14 Ratasilta Tikkurilan pato Uoman pohjan keskim. oikaistu kaltevuus padon ja ratasillan välillä n. 1,25 % Kuninkaalantien silta Uoman pohjan keskim. oikaistu kaltevuus koskenniskan ja padon välillä n. 1/75 eli n. 1,3 %. Jyrkin osuus padon yläpuolella n. 1,7 %

26 Ei patoa, VESISYVYYS Mediaanivirtaa ma Q = 2,0 m 3 /s TIKKURILAN PADON KUNNOSTUS YS, VIRTAUSMALLINNUS

27 Ei patoa, VIRTAUSNOPEUS Mediaanivirtaa ma Q = 2,0 m 3 /s Kriittiset virtausnopeudet taimenelle yli 2,5 m3/s ja alle 0,1 m3/s Kutusoraikoissa virrannopeudet 0,25-0,55 m/s) Poikaskivikoissa virrannopeudet 0,1-0,55 m/s TIKKURILAN PADON KUNNOSTUS YS, VIRTAUSMALLINNUS

28 Työryhmä ja vuorovaikutus Yleissuunnitelmaa laatii konsulttityönä Ramboll Oy. Työtä on ohjannut työryhmä, jonka jäseninä ovat olleet mm. kuntatekniikan keskuksen, kaupunkisuunnittelun, kaupunginmuseon ja ympäristökeskuksen edustajat. Suunnittelun aloituksesta tiedotettiin maaliskuussa 2015 ja Esiselvityksestä järjestettiin asukastilaisuus Seuraava asukastilaisuus järjestetään Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 28

29 Päätökset, suunnittelu ja rakentaminen TELA hyväksyi esiselvityksen , mutta linjasi että varsinainen purkupäätös tehdään vasta yleissuunnitelman hyväksymisen yhteydessä kun maisema-arkkitehtuurikilpailun tulokset ovat selvillä. Hyväksytyn yleissuunnitelman perusteella haetaan vesilupaa padon purkamiselle ja ranta-alueen täytölle. Alustavan aikataulun mukaan suunnitelma menossa nähtäville lokakuussa ja päätöksentekoon marraskuussa Tikkurilankosken kunnostaminen on alustavasti rakentamisohjelmassa vuonna Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 29

30 KIITOS!!