Opas kehittämisrahoituksen hakemiseen Kelan KKRL 12 :n varoista

Transkriptio

1 Opas kehittämisrahoituksen hakemiseen Kelan KKRL 12 :n varoista Etuuspalvelut, Lakiyksikkö, Kuntoutusryhmä

2 1 Sisällys Johdanto Hakemisen perusteet Yleistä Kuntoutuksen kehittämisvarojen hakeminen Hakuajat Kuka tai mikä taho voi hakea? Rahoitusmuodot Kuntoutuspalvelut Valintakriteerit Sopimus Projektin seuranta Laskutus Projektin päättäminen Projektisuunnitelma Perustele tarve Selkeytä tavoitteet Kuvaa projektin toteutus Suunnittele seuranta ja arviointi Laadi kustannusarvio Mitkä ovat oletetut tulokset ja vaikutukset Laadi juurrutussuunnitelma Lisätiedot Liite 1. Sopimuspohja Liite 2. Yleiset sopimusehdot Liite 3. Loppuraportti Liite 4. Vuosiraportti

3 2 Johdanto Kelan kuntoutus on osa maamme hyvinvointipolitiikkaa. Keskeisiä hyvinvointipolitiikan tavoitteita ovat mm. kannustava ja oikeudenmukainen sosiaaliturva, kattavat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut, palvelujärjestelmien kehittäminen, palvelujen saatavuus ja laatu, monipuoliset palvelut sekä päätösten ja järjestelmien läpinäkyvyys. Hyvinvointipolitiikassa korostetaan kansalaisten omaa osallistumista, perheiden hyvinvointia ja työelämän kehittämistä. Kela on valtakunnallinen ja merkittävä kuntoutuksen kehittäjä. Tähän oppaaseen on koottu kehittämisprojekteihin liittyvät keskeiset ohjeet, joiden avulla voidaan hakea Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksia ja kuntoutusrahaetuuksia koskevan lain (KKRL 12 ) mukaista rahoitusta kuntoutuksen kehittämisprojekteihin. 1 Hakemisen perusteet 1.1 Yleistä Kelan kuntoutuksen kehittämistoiminnan rahoitusta valvovat sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntoutusasiain neuvottelukunta ja Kelan hallitus. Rahoituksen myöntäminen perustuu, KKRL 12 :n lakiin sekä vuosittain laadittavaan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kolmivuotissuunnitelmaan ja sosiaali- ja terveysministeriön linjauksiin. Kuntoutuksen kehittämistoiminta suunnataan Kelan toteuttaman kuntoutuksen keskeisiin palveluihin. Kehittämistoiminta voi kohdentua myös yhteiskunnallisesti merkittäville kuntoutuksen alueille, jotka sijoittuvat Kelan kuntoutuksen, terveydenhuollon ja/tai kolmannen sektorin rajapinnoille. Kehittämistoimintana voidaan toteuttaa Kelan kuntoutukseen liittyviä uusia kuntoutuspalveluja tai kuntoutuspalveluihin välittömästi liittyviä esiselvityksiä, tutkimuksia, arviointeja ja selvityksiä. 1.2 Kuntoutuksen kehittämisvarojen hakeminen Kehittämistoiminnan rahoitusta haetaan lähettämällä täytetty KKRL 12 :n kehittämishankkeiden rahoitushakemus projektisuunnitelma projektin arviointisuunnitelma kustannusarvio.

4 3 Lisäksi hakemusta selkeyttämään voidaan liittää tarvekartoitus tai esiselvitys arviointisuunnitelma yhteistyösopimukset. Hakemus liitteineen lähetetään sähköpostitse osoitteeseen määräpäivään mennessä. Puutteellisesti täytetyt tai myöhästyneet hakemukset hylätään ilman käsittelyä. Hakemus käsitellään Kelan terveysosaston kuntoutusryhmässä. Kuntoutusryhmä voi päätöskokouksessa esittää projektihakemuksen hyväksymistä projektihakemuksen hylkäämistä. Päätöksen tueksi kuntoutusryhmä voi pyytää projektihakemuksen täydentämistä. Tällöin hakijataholle osoitetaan lisäselvityspyyntö sähköpostilla. Kela voi käsittelyn aikana olla yhteydessä yhteisrahoitteisten projektien muihin ilmoitettuihin rahoittajatahoihin tai olla yhteydessä kuntoutuksen muihin järjestäjätahoihin, jos kuntoutus kohdentuu eri toimijoiden ja/tai järjestelmien rajapinnoille. 1.3 Hakuajat Projektihakemukset käsitellään kaksi kertaa vuodessa. Maaliskuussa jätettyjen projektihakemusten päätös lähetetään hakijataholle tiedoksi kesäkuun lopussa. Elokuun loppuun mennessä tulleista projektihakemuksista päätös lähetetään marraskuun loppuun mennessä. Jos hakemuksen käsittely vaatii lisäselityksiä, päätöksen antaminen voi viivästyä. Hakemus tulee mennessä Kelaan Hakemuksen käsittelyprosessi Päätös kesäkuun loppuun mennessä Hakemus tulee mennessä Kelaan Hakemuksen käsittelyprosessi Päätös marraskuun loppuun mennessä Kuva 1. Projektirahoituksen aikataulu

5 4 1.4 Kuka tai mikä taho voi hakea? Rahoitusta voivat hakea julkisen sektorin toimijat sekä muut julkiset yhteisöt, järjestöt ja kuntoutuspalvelujen tuottajat. Rahoitusta ei myönnetä yksityisille henkilöille tai toiminimille. 1.5 Rahoitusmuodot Kehittämishankkeiden ja -projektien rahoituspäätöksissä noudatetaan lakia Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista ( /566) ja hankinnoissa lakia julkisista hankinnoista ( /348). Projektien hankintamuotoina voivat olla kehittämisen ja tutkimuksen osalta yhteisrahoitus tai Kelan rahoitus. Mikäli projektissa on tarkoitus kehittää uusia Kelan palveluita ja palvelun sisältöä ei voida määritellä standardoidusti projektin alussa, katsotaan toiminnan olevan kehittämistä. Standardoitu palvelulla tarkoitetaan sellaista palvelua, joka on määritelty ennen projektin alkua. Tällaisia voivat olla esim. kansainvälisesti kehitetyt mallit, joita kokeillaan Suomessa tai mallin sisältöä ei voi muokata hankkeen aikana. Mikäli projektiin liittyy uusia Kelan kuntoutuspalveluita (kts. myös luku 1.6), jotka ovat valmiiksi kehitettyjä tai standardoituja, alle euron kehittämisrahoitus voidaan myöntää yhdelle hakijataholle, jolloin projektin rahoittajana on Kela ja hakija. Yli euron rahoitukseen tarvitaan Kelan ja hakijan lisäksi projektin kokonaiskustannusten kannalta kolmas ulkopuolinen merkittävä rahoittaja. Hakijan omarahoitusosuutta ei katsota toiseksi rahoittajaksi. 1.6 Kuntoutuspalvelut Kehittämisprojekteihin liittyvät kuntoutuspalvelut voidaan järjestää Kelan terveydenhuollon tai esimerkiksi järjestön palveluina. Silloin kun perustetaan uusia standardoituja Kelan kuntoutuspalveluita projektia varten, hankitaan palvelut tarjouskilpailulla, neuvottelumenettelyllä tai yhteisrahoitusmenettelyllä. Palveluita voidaan kehittää myös kunnallisessa terveydenhuollossa. Näissä tilanteissa Kela ei vastaa kuntoutusasiakkaiden rekrytoinnista eikä palveluiden hankinnasta. Kehittämisprojekteihin liittyvistä Kelan palveluiden hankinnoista ilmoitetaan HILMA-ilmoituskanavalla tai Kelan internetsivuilla. Kehittämisprojektin kuntoutuspalveluja järjestävän palveluntuottajan on noudatettava lakia Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista /566 (KKRL) kehittämissopimuksessa määriteltyjä palveluiden toteuttamiseen liittyviä asioita

6 5 Kelan kuntoutuksen standardin yleisen osan vaatimuksia. Sopimuksessa ja projektisuunnitelmassa määritellään, mikä on viimeisin käyttöön otettu standardi ja noudatettavat kohdat. Jos kehittämistoiminnassa halutaan poikkeamia edellä mainituissa asiakirjoissa annettuihin ohjeisiin, neuvotellaan asiasta hakijan ja Kelan kuntoutusryhmän kesken ennen rahoitusesityksen tekemistä. Asiasta sovitaan kirjallisesti. Kela ratkaisee, voidaanko poikkeuksellinen toiminta toteuttaa. Kehittämiseen liittyvän kuntoutuspalvelun toimeenpano valmistellaan yhteistyössä hakijan ja Kelan kuntoutusryhmän kanssa. Toimeenpanoon kuluu yleensä noin 3 4 kuukau;a sopimuksen tekemisestä. Tiedottaminen yhteistyötahoille ja asiakkaiden valinta voivat käynnistyä vasta toimeenpanon valmistuttua. 1.7 Valintakriteerit Harkinnanvaraisen kuntoutuksen kehittämistoiminnan rahoitusta voidaan myöntää kehittämistoimintaan kohdennetun rahamäärän puitteissa hakemuksille, joissa täyttyvät seuraavat ehdot: Kehittämistoiminta on relevanttia Kelan kuntoutuksen kannalta. Kehittämistoiminta kohdentuu yhteiskunnallisesti merkittäville kuntoutuksen alueille, jotka sijoittuvat eri järjestelmien rajapinnoille. Toiminnan vakiinnuttamisesta on alustava suunnitelma, ja pysyvän toiminnan rahoituksesta on olemassa ehdotus (esim. kunnat, Kela). Kehittämishankkeen tulokset ovat kaikkien toimijoiden käytettävissä hankkeen päättyessä. Kelalla on realistiset mahdollisuudet osallistua kehittämishankkeeseen. Rahoituksen hyväksymisen ehtona on, että tulokset ovat julkisia ja ne julkaistaan Kelan internetsivuilla tai muulla sovitulla tavalla. Tavallisimmat esteet rahoituksen myöntämiselle Kehittämistoiminnan rahoitusta ei pääsääntöisesti myönnetä, jos projekti kohdistuu selvästi toisen kuntoutusta järjestävän tahon, kuten julkisen terveydenhuollon palveluihin. kehitettävän kuntoutuksen soveltuvuudesta ja vaikuttavuudesta on jo olemassa luotettavaa tietoa. vastaava tai vaihtoehtoinen palvelu on olemassa tai vastaavan palvelun kehittäminen tai tutkimus on käynnissä Kelan tai muun tahon rahoittamana. projekti on epärealistinen. projekti tähtää hakijatahon liiketoimintaan tulevan tuotteen tai palvelun kehittämistyöhön. haku kohdistuu opinnäytetyön tekemisen rahoittamiseen. hakemus on puutteellinen.

7 6 1.8 Sopimus Päätös rahoituksen myöntämisestä lähetetään hakijalle ilmoituskirjeessä. Jokaisella hakemuksen jättäneellä on oikeus saada päätös hakemukseensa. Päätökseen voi hakea muutosta tilanteessa, jossa hakijataho on tyytymätön saamaansa päätökseen. Muutosta voi hakea valittamalla päätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen. Myönteisen rahoituspäätöksen saaneen hakijan kanssa tehdään sopimus (liite 1) ennen projektin alkamista. Kaikissa sopimuksissa noudatamme Kelan yleisiä sopimusehtoja (liite 2). Projektin aikataulu tarkennetaan yhteistyössä Kelan terveysosaston kuntoutusryhmän ja hakijan kanssa ennen sopimuksen tekemistä. Mikäli projektille ja/tai sen arviointitutkimukselle tarvitaan eettinen lausunto, tulee se olla saatuna ennen sopimuksen allekirjoittamista ja projektin alkua. 1.9 Projektin seuranta Palveluntuottajat, asiantuntijat ja tutkijatahot sitoutuvat tuottamaan ajantasaista tietoa Kelan kuntoutuksen kehittämistoiminnan käyttöön sopimuksen mukaisesti. Myös hankkeen aikana saavutetut välitulokset ovat Kelan käytettävissä. Kelan kuntoutusryhmä seuraa projektin toteutumista yhdessä projektin toteuttajan kanssa. Seurannan muodot tarkentuvat projektin toimeenpanon aikana projektin sisällön ja toteutuksen mukaan. Laajoihin projekteihin tulee perustaa aina ohjausryhmä, jossa on mukana Kelan edustaja sekä muiden tarpeellisten tahojen edustajat. Projektin toteuttaja ja ohjausryhmä seuraa riskien toteutumista. Hakija sitoutuu toimittamaan vuosittain Kelaan raportin projektin etenemisestä (liite 4). Kelan rahoittamiin projekteihin tulee aina liittää myös tutkimussuunnitelma ja hankkeen arviointisuunnitelma Laskutus Projektin laskutus perustuu toteutuneeseen työhön. Laskutusväli on pääsääntöisesti 3-6 kk ja siitä sovitaan sopimuksessa. Laskun liitteeksi tulee laittaa selvitys tehdystä työstä (edistymisraportti). Laskutusosoitteet: Verkkolaskutusosoite: TeliaSonera Finland Oyj, CGI Välittäjätunnus (operaattoritunnus):

8 7 Paperilaskut: Kela, Sava PL LOGICA Laskutusviite: ET KKRL 12 Laskussa on lisäksi mainittava sopimusnumero Projektin päättäminen Kehittämisprojektin päättyessä Kelaan toimitetaan projektin loppuraportti (esimerkki loppuraportista liite 3), joka sisältää hankkeen keskeiset tulokset, suositukset ja selvityksen varojen käytöstä. Kehittämistyön tulosten tulee jäädä Kelan käyttöön projektin päättymisen jälkeen. Näin ne ovat kaikkien kuntoutuksen palveluntuottajien ja muiden tahojen vapaasti hyödynnettävissä. Tulokset julkaistaan Kelan internetsivuilla (kela.fi/kehittamistoiminta) tai muulla sopimuksessa sovitulla tavalla. 2 Projektisuunnitelma Rahoitusta haetaan Kelan rahoitushakemuksella ja sen liitteeksi laitetaan kustannusarvio, tutkimussuunnitelma ja vapaamuotoinen projektisuunnitelma. Seuraavassa on käsitelty rahoitushakemuksen liitteeksi tulevan projektisuunnitelman runkoa ja otsikointia. Tarkoituksena on saada projektisuunnitelmasta asianmukainen rahoituspäätöksen tekemisen kannalta. 2.1 Perustele tarve Kuvaa tarkkaan, miksi tämä projekti olisi tarpeellista toteuttaa. Mikä on projektin päämäärä, keitä projekti toteutuessaan eniten hyödyttää sekä mihin projektin kustannusvaikutukset kohdentuvat? Kerro myös, miten projekti edistää kuntoutujien hyvinvointia. Perustele projektin ajankohtaisuus tai onko projektin toteuttamiselle konkreettinen sosiaalinen tarve. Jos projektia varten on tehty tarvekartoitusta, liitä kartoitus hakemukseen. Perehdy aihetta käsitteleviin aikaisempiin tutkimuksiin ja raportteihin, perustele mitä uutta tämä projekti tuo kehitettävään asiakokonaisuuteen. Perustele, miksi projekti on Kelan asiakkaiden kannalta relevantti ja miten projektin toteuttaminen ja tulokset hyödyttävät kuntoutuksen kehittämistä.

9 8 2.2 Selkeytä tavoitteet Tavoitteissa tulee näkyä koko projektin keskeinen idea. Määrittele projektille tavoitteet, jotka ovat arvioitavissa. Hyvät tavoitteet ovat selkeitä, realistisia ja konkreettisia. Tavoitteiden tulee liittyä uudenlaisen tiedon, toiminnan etsimiseen tai toiminnan tehokkuuden, tuloksellisuuden tai laadun parantamiseen. Tavoitteet pilkotaan konkreettisiksi alatavoitteiksi, joihin haetaan vastausta. Suunnitelmassa kuvataan millä toimenpiteillä tavoitteisiin päästään, mitkä ovat tavoitetasot ja tavoitteiden toteutumisen seuranta. 2.3 Kuvaa projektin toteutus Määrittele projektisuunnitelmaan, kuka tai mikä taho vastaa projektin toteutuksesta, mitkä ovat merkittävimmät verkostot ja sovitut yhteistyötahot. Nimeä projektipäällikkö ja luo projektiorganisaatio. Kirjaa projektille maantieteellinen toiminta-alue. Jos olette projektin suunnitteluvaiheessa laatineet yhteistyösopimuksia, myös ne on hyvä liittää projektisuunnitelmaan. Projektin toteutuksessa kuvataan keskeiset yhteistyökumppanit ja heidän kanssaan tehdyt sopimukset ja sitoumukset, jotka liitetään hakemuksen liitteeksi. Määrittele myös, mikä on oletettu tulos projektin päätyttyä. Kuvaa mitä projektissa aiotaan tehdä. Vaiheista projekti selkeisiin kokonaisuuksiin ja luo sille selkeät tehtävät. Määrittele millaiset henkilöstöresurssit tarvitaan päämäärään pääsemiseksi ja kuka vastaa mistäkin tehtävästä. Luo projektille realistinen aikataulu. Tee riskisuunnitelma ja miten riskeihin voidaan vaikuttaa projektin aikana. Pohdi projektin eettisiä kysymyksiä kuntoutujan kannalta ja kirjaa ne projektisuunnitelmaan. Hanki tarvittaessa lupa eettiseltä toimikunnalta. Vastaat projektin toteuttajana, että projekti noudattaa hyviä tutkimuseettisiä käytäntöjä. Tutkimukseen osallistuvia tahoja tulee informoida asianmukaisesti. Kelassa toimii eettinen toimikunta, joka käsittelee pyynnöstä kehittämishankkeisiin ja tutkimuksiin liittyviä eettisiä ennakkoarviointeja. Tarvittaessa voit pyytää eettisen luvan myös sairaanhoitopiirien eettisiltä toimikunnilta, joka pääsääntöisesti myöntää lääketieteellisten tutkimusten eettiset luvat. 2.4 Suunnittele seuranta ja arviointi Hakijana vastaat projektin seurannasta ja toteutuksesta suunnitellun aikataulun mukaisesti. Kuvaa seurannan vastuut ja organisointi projektisuunnitelmassa ja se, miten seurantatietoa hyödynnetään. Kirjaa seurantaan liittyvä ajallinen panostus projektisuunnitelmaan. Samoin suunnitelmassa tulee näkyä seurantatiedon pohjalta koottu aineisto projektin edetessä.

10 9 Kela seuraa myös projektin edistymistä, ja hakija toimittaa sovitusti väli- ja loppuraportit. Seurannan muodot tarkentuvat projektin toimeenpanon aikana sisällöstä ja toteutuksesta riippuen. Kelalla on oikeus hyödyntää raportoinnista saatavaa tietoa kuntoutuspalveluiden kehittämiseen. Liitä projektisuunnitelmaan myös arviointi- tai tutkimussuunnitelma siitä, miten projektin tuloksia ja niiden vaikutuksia arvioidaan. 2.5 Laadi kustannusarvio Erittele kustannusarvioon ne kulut, joihin rahoitusta haetaan. Käytä kustannusten arvioinnissa Kelan kustannusarvion rakennetta (Kustannusarvio -lomake). Suunnittele realistinen kustannusarvio koko projektin ajalle. Mikäli projektilla on toinen rahoittaja, kustannusarviossa tulee näkyä myös toisen rahoittajatahon osuus kokonaisbudjetista sekä se, onko toisen rahoittajatahon osuus varmistunut vai onko se vasta valmisteluvaiheessa. Lisäksi on määriteltävä, mitä toinen rahoittaja kustantaa. Määrittele kustannusarvioon 60 minuutin tarkkuudella tehtäväksi aiottu työ. Kuvaa mitä kukin työntekijä tekee ja mikä on hänen työpanoksensa tälle projektille. Ulkopuolisia palveluita ostettaessa ja yhteistyösopimuksia tehtäessä, hakija vastaa ja seuraa työn toteumista koko projektin ajan. Jaottele kustannukset seuraaviin kustannuslajeihin: kehittämisen ja tutkimuksen välittömät kulut o henkilöstökulut (kuka tekee ja mitä) o ulkopuolisten palveluiden osto o tilakustannukset, investointi- ja hankintakulut o kokous-, matka- ja koulutuskulut o muut kustannukset, kuten tiedon hankinta- ja käsittelykulut sekä tietopalvelu- ja julkaisukulut kuntoutuspalveluiden kustannukset (mikäli halutaan perustaa uusia kuntoutuspalveluita projektia varten) o kuntoutuspalveluihin liittyvät henkilöstökulut o kuntoutuspalveluihin liittyvät tilakustannukset o muut kuntoutuspalveluun liittyvät kustannukset, kuten kuntoutuspalvelua toteuttavien henkilöiden matkakustannukset verkosto- tai kotikäynneille kuntoutuspalveluiden kokonaishinta/kuntoutuja (jos perustetaan uusia Kelan kuntoutuspalveluita). 2.6 Mitkä ovat oletetut tulokset ja vaikutukset

11 10 Kuvaa keskeiset projektilla tavoiteltavat tulokset sekä niiden vaikutukset. Myös se, millä menetelmillä tuloksia ja vaikutuksia arvioidaan, tulee näkyä tässä. Laadi projektille arviointisuunnitelma, jonka tavoitteena on arvioida projektin tavoitteiden toteutusta ja kehitetyn mallin toimivuutta. Arvioinnin laajuus riippuu projektin koosta, mutta jokaisella projektilla pitää olla etukäteen mietitty se, miten hankkeen tuloksia arvioidaan. Mikäli hankkeen työmäärä on kohtuullisen suuri, laadi tutkimussuunnitelma yhdessä tutkijatahon kanssa. 2.7 Laadi juurrutussuunnitelma Laadi projektille juurruttamissuunnitelma, jossa ilmenee ehdotukset projektin tulosten ja uusien toimintamallien vieminen käytäntöön. Kuvaa tarkasti sitä, minkä toimenpiteiden avulla projektissa saavutetut tulokset ja kokemukset saadaan projektin päättymisen jälkeen juurrutettua osaksi nykyistä palvelujärjestelmää. 2.8 Lisätiedot Lisätietoja kehittämisrahoitukseen liittyvästä hakuprosessista voit kysyä Kelan terveysosaston kuntoutusryhmästä sähköpostitse osoitteesta Tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi emme kommentoi hankehakemuksia käsittelyaikojen ulkopuolella.

12 11 Liite 1. Sopimuspohja TUTKIMUSSOPIMUS Kansaneläkelaitos ("Kela") ja alla määritelty tutkimuksen suorittaja ( Tutkija ) ovat tehneet tämän tutkimussopimuksen liitteineen ("Sopimus") tässä Sopimuksessa sovitusta tutkimuksesta ( Tutkimus ). Tähän Sopimukseen ja tilattavaan Tutkimukseen sovelletaan Kelan kuntoutuksen kehittämishankkeiden yleisiä sopimusehtoja (liite 1, "Yleiset sopimusehdot") ja muita tämän Sopimuksen liitteitä, elleivät sopijapuolet ole alla tässä Sopimuksessa tai tämän Sopimuksen liitteissä nimenomaisesti joltain osin toisin sopineet. 1. SOPIMUSNUMERO JA OSAPUOLET Sopimusnumero: Tutkimuksen rahoittaja: Kansaneläkelaitos, PL 450, Helsinki; Kelan yhteyshenkilö(t): Tutkimuksen suorittaja ("Tutkija"): Y-tunnus: Osoite: Tutkijan yhteyshenkilö, sähköposti ja puhelinnumero: _ 2. TUTKIMUKSEN NIMI 3. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA RAPORTOINTI

13 12 Tutkimus on nimetty ja sen tavoitteet määritelty liitteessä numero tai liitteenä 2 olevassa Tutkimussuunnitelmassa tai seuraavasti: Tutkimuksen raportoinnista on sovittu Yleisissä sopimusehdoissa (kohta 2) tai liitteenä 2 olevassa Tutkimussuunnitelmassa tai seuraavasti: Edellä määritellyn Tutkimusten Tuotosten hyväksymismenettely on sovittu Yleisissä sopimusehdoissa (kohta 6) tai liitteessä numero. Tutkimuksen ja Tuotosten suunnittelusta, tutkimusmenetelmien valinnasta ja Tutkimuksen sekä Tuotosten toimituksen aikataulusta on sovittu Yleisissä sopimusehdoissa (kohdat 2 ja 5) tai Tutkimussuunnitelmassa liitteessä IMMATERIAALIOIKEUDET JA KÄYTTÖ-/JULKAISUOIKEUDET Oikeudet Tutkimustuloksiin ja Tuotoksiin on määritelty Yleisissä sopimusehdoissa (kohta 9) tai liitteessä numero tai seuraavasti: 5. TUTKIMUSRYHMÄ JA VASTUUHENKILÖT Tutkimusryhmä(t) ja vastuuhenkilöt on määritelty liitteessä numero tai seuraavasti: 6. MYÖNNETTY RAHOITUS, MAKSUERÄT JA LASKUTUS

14 13 Kelan myöntämä tutkimuksen kokonaisrahoitus, jota ei saa ylittää, on: Maksuerät on määritelty liitteessä numero tai seuraavasti: Laskutusosoite ja laskun viitetiedot: Verkkolaskutusosoite: TeliaSonera Finland Oyj, CGI Välittäjätunnus (operaattoritunnus): Paperilaskut: Kela, Sava PL LOGICA Laskutusviite: ET KKRL 12 Laskussa on lisäksi mainittava sopimusnumero ja sen liitteenä on toimitettava edistymisraportti. 6. VIIVASTYSSEURAAMUKSET Mikäli Tutkimuksen tai Tuotosten toimitus viivästyy Tutkijasta johtuvista syistä, noudatetaan viivästyssanktioita, jotka on määritelty Yleisissä sopimusehdoissa (kohta 7) tai liitteessä numero tai seuraavasti: euroa kultakin alkavalta viivästysviikolta, kuitenkin enintään euroa. Mikäli Tutkimuksen tai Tuotosten toimitus viivästyy yli kymmenen (10) viikkoa, Kelalla on aina myös oikeus purkaa tämä Sopimus. 7. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Sopimus on voimassa määräaikaisena ja päättyy ilman erillistä irtisanomista.. 8. ALIHANKINNAT Mikäli Sopijapuolet ovat sopineet, että Tutkimuksessa voidaan käyttää alihankintaa, alihankinnoista/alihankkijoista on sovittu liitteessä numero tai seuraavasti: 9. MUUT EHDOT

15 SOPIMUSLIITTEET Sopimukseen kuuluvat seuraavat liitteet (numeroi liitteet): 1. Kuntoutuksen kehittämishankkeiden yleiset sopimusehdot 2. Tutkimussuunnitelma 11. SOPIMUSKAPPALEET JA ALLEKIRJOITUKSET Sopimusta on tehty kaksi samansanaista kappaletta, yksi kummallekin Sopijapuolelle. Paikka ja päivämäärä:.. Kansaneläkelaitos Tutkija: Nimi ja asema: Nimi ja asema:

16 15 Liite 2. Yleiset sopimusehdot

17 16

18 17

19 18

20 19

21 20 Liite 3. Loppuraportti Projektin nimi SISÄLLYSLUETTELO TAUSTA JA KUNTOUTUKSEN TEORIA TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN TOTEUTTAJAT - Toteuttajatahot - Kehittämisprojektin organisaatio, ohjaus-/suunnittelu-/seurantaryhmä ja eri yhteistyötahojen osallistuminen - Yhteistyön toteutuminen ja onnistuminen - Työterveyshuollot ja julkisen terveydenhuollon yksiköt - Kelan vakuutuspiirien toimistot - Kelan terveysosaston kuntoutusryhmä - Paikallisen projektiryhmän kokousten muistiot - Kehittämistyö - Mahdolliset muutokset yhteistyötahoissa, yhteistyöhenkilöstössä MENETELMÄT, TYÖSKENTELYTAVAT JA SISÄLLÖLLINEN KUVAUS PROJEKTIN TOTEUTUMINEN JA TULOKSET - Käytännön toteutus - Käytetyt arviointimenetelmät - Saavutetut tulokset - Aikataulun toteutuminen - Kehittämisprosessin arviointi TULOSTEN JALKAUTTAMINEN POHDINTA - Tulosten saavuttaminen ja käytäntöön soveltaminen pohdinta, mikä kuntoutusmallissa oli onnistunutta ja mikä vähemmän onnistunutta? - Teemojen onnistuminen - Miten yhteistyötä voisi kehittää (kaikkien) yhteistyötahojen kanssa? - Mitkä olisivat kuntoutujien valintakriteerit jatkossa? - Miten sidosryhmäyhteistyötä tulisi tehdä jatkossa? - Kehittämistarpeet ja niiden perusteet KUSTANNUSTEN TOTEUTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LIITTEET

22 21 Liite 4. Vuosiraportti. KELAN KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISTOIMINNAN VUOSIRAPORTTI Projektin nimi SISÄLLYSLUETTELO PROJEKTIN TILANNE - Kuntoutujien rekrytoinnin onnistuminen ja haasteet - Tiedottamisen menetelmät ja niiden tuloksellisuus - Aikataulun toteutuminen - Projektisuunnitelman toteutuminen ja mahdolliset poikkeavuudet TOTEUTTAJAT - Projektin henkilöstö ja varahenkilöjärjestelmä - Yhteistyön toteutuminen ja onnistuminen - Työterveyshuollot ja julkisen terveydenhuollon yksiköt - Kelan vakuutuspiirien toimistot - Kelan terveysosaston kuntoutusryhmä - Paikallisen projektiryhmän kokousten muistiot - Mahdolliset muutokset yhteistyötahoissa, yhteistyöhenkilöstössä MENETELMÄT, TYÖSKENTELYTAVAT JA SISÄLLÖLLINEN KUVAUS - Käytännön toteutus: - Teemat ja ammattihenkilöt jotka niistä vastaavat - Yleiset tavoitteet - Käytetyt arviointimenetelmät - Saavutetut tulokset POHDINTA - Tulosten saavuttaminen ja käytäntöön soveltaminen pohdinta, mikä kuntoutusmallissa oli onnistunutta ja mikä vähemmän onnistunutta? - Teemojen onnistuminen - Miten yhteistyötä voisi kehittää (kaikkien) yhteistyötahojen kanssa? - Mitkä olisivat kuntoutujien valintakriteerit jatkossa? - Miten sidosryhmäyhteistyötä tulisi tehdä jatkossa? - Kehittämistarpeet ja niiden perusteet KUSTANNUSTEN TOTEUTUMINEN - Selvitys (vuoden XXXX aikana) projektin kustannuksista