Vaelluskäyttäytyminen uhkaa hävitä Järvi-Suomen taimenkannoista
|
|
- Markku Sipilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vaelluskäyttäytyminen uhkaa hävitä Järvi-Suomen taimenkannoista Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Etelä-Savon kalastusaluepäivä Mikkeli
2 Vaeltavan taimenen uhanalaisuusluokitus Suomessa nyt Itämeren meritaimen luokassa äärimmäisen uhanalainen (Punainen kirja 2010) Järvitaimen napapiirin eteläpuolella luokassa erittäin uhanalainen Järvitaimen napapiirin pohjoispuolella luokassa silmälläpidettävä
3 Taimenen elinkierto Kutu syys lokakuussa, naaras hautaa mädin kutupesään koskisorikkoon, pesät erottuvat pohjasta Alkio kasvaa läpi talven, poikanen kuoriutuu maalistoukokuussa, nousee sorasta veteen touko-kesäkuussa Kala elää joessa 1 7 vuotta ja lähtee järvelle kasvamaan tai sukukypsyy ja jää jokeen tai sukukypsyy ja lähtee vasta sitten järvelle (Järvi 1936, Syrjänen julkaisematon) Järvivaellus 2 4 vuotta, syö muikkua ja kuoretta Naaraalla ensimmäinen kutu cm (2 7 kg) kokoisena, koiraalla noin cm (Seppovaara 1962, Järvi 1936)! Kutukertoja enimmillään ainakin neljä Maksimikoko Suomessa kg
4 Vesistöjen ja ravintokalavarojen tila Järvi-Suomessa Vesistöjen vedenlaatu pääosin hyvä, kuormitustakin on Maa- ja metsätalous, turvetuotanto Saarijärven reitti huonoimmassa tilassa Useat reitit, kosket ja joet yhä vapaita Kymijoen vesistössä Rautalammin reitti, Viitasaaren reitit, Arvajan reitti, Kalkkistenkoski, Läsänkoski, Mäntyharjun reitin keskiosa Kaikki jokiluokan vapaat koskiuomat kunnostettu kertaalleen Vuoksen vesistö padottu tarkemmin Vapaana Heinäveden reitin alaosa, Partakoski, pienempiä jokia Purot perattuja, tierumpuja vaellusesteinä Purojen potentiaalia taimenen lisääntymisalueiksi ei juuri kartoitettu Ravintokalakannat vaihtelevat vuosittain, 2010-luvulla runsaat mahdollistavat vaeltavalle taimenelle nopean kasvun
5 Järvitaimenen katoaminen Järvi-Suomesta Vaeltava taimen suhteellisen yleinen 1950-luvulle asti Kudulle virtavesiin palanneita taimenia pyydettiin kalanviljelylaitoksiin luvuilta kirjattua tietoa, kutukalojen keskikoko 69 cm ja 4,4 kg, suurimmat kg (Järvi 1936, Valkeajärvi julkaisematon) Kutukaloja pyydettiin vuosittain kymmeniä yksilöitä per koski Siikakoski, Simunankoski, Läsänkoski Taimenta pyydettiin järviltä täkysiimalla ja nuotalla, virtavesistä padoilla ja tuulastamalla Villi järvitaimen lähes katosi reiteiltä luvuilla Pyynti voimistui järvillä ja virtavesillä Koskia padottiin edelleen, Palokin voimala 1961, Kuurnan voimala 1971, Nurmijoki luku
6 Taimen Järvi-Suomessa nyt: yleistilanne Taimen lisääntyy edelleen luontaisesti useissa koskissa, joissa ja puroissa Kutevat kalat pääosin pienikokoisia ja paikallisia, vaeltamattomia Poikastiheys keskimäärin pieni, taimenkoskien ja -jokien keskiarvo luokkaa 10 yksilöä / 100 m 2 Vaelluspoikasia lähtee yhä järville vähän Vaeltavat villit yksilöt vähissä järvillä Heinäveden reitillä yhä jonkin verran villejä järvitaimenia Arvajan reitillä (laskee Päijänteeseen) kutevia järvitaimenia vielä 1990-luvulla Vaeltavat kannat eivät ole toistaiseksi elpyneet merkittävästi
7 Taimen Järvi-Suomessa nyt: jokitaimenten kasvu- ja vaellushistoria Oraluoma 2011, luonnontieteiden kandidaatti -tutkielma: Sisävesikoskien yli 50 cm pituisten taimenten kasvu- ja vaellushistoria 36 villiä taimenta pyydettiin ja vapautettiin Järvi-Suomen koskilla vuonna 2008, vähintään 50 cm pitkiä, suomunäytteet Läsänkoski, Konneveden kosket, Huopanankoski, Vihavuodenkoski, Karvionkoski Suomuista määritettiin yksilöiden vuosikasvu takautuvasti Vertailu T. H. Järven (1936) julkaisemiin kasvutietoihin Todennäköisesti 1 taimen käynyt järvivaelluksella, Karvionkoskesta Syrjänen, julkaisematon Suomunäytteitä Järvi-Suomen koskista 2000-luvulla pyydetyistä taimenesta, suurimmista saaduista, perho ja sähkö Todennäköisesti 3 järvivaeltajaa, 2 kalaa Arvajalta, 1 kala Joutsan Myllykoskesta
8 Tammukka ja järvivaeltaja Ero näkyy suomun kasvurenkaissa Ulkonäössä ei välttämättä mitään eroa Ossi Käkränen
9 Syrjänen ym. 2014: Järvitaimenen vaelluspoikaspyynti Muuramenjoella ja Läsäkoskella keväällä 2013 Ruuvipyydys käytössä molemmissa joissa Ruuvit pyydystivät tehokkaasti kalaa Läsän ruuvi: särkeä, salakkaa ja ahventa Muuramen ruuvi: kuoretta ja 534 särkeä Lohikalat harvassa Taimen Järvi-Suomessa nyt: vaelluspoikasten määrä Läsän ruuviin 5 taimenta, 13 siikaa Muuramen ruuviin 8 taimenta, 3 istukasjärvilohta, 20 harjusta, 2 siikaa Taimenten pituus cm, ikä 2 3 vuotta, kopsahtivat ruuveihin toukokuun toisella puoliskolla Vaelluspoikasten määrä molemmilla joilla asiantuntija-arviona noin yksilöä vuodessa alavirtaan päin Määrät hyvin pieniä suhteessa kyseisten jokien ja alapuolisten järvien potentiaaliin elinympäristönä
10 Ruuvipyydykset jokisuissa keväällä 2013
11 Taimen Järvi-Suomessa nyt: vaellustaimenten vaellukset ja kalastus Syrjänen ym. 2014: Virtavesillä merkittyjen taimenten vaellukset ja pyynti Kymijoen vesistön järvillä vuosina Kymijoen vesistössä merkittiin 5762 jokitaimenta vuosina Merkkihavaintoja merkintävirtavesiltä ennen vaellusta 933 kpl, järviltä 107 kpl ja virtavesille kudulle palanneista kaloista 1 kpl Merkityt järville vaeltaneet yksilöt pyydystettiin keskimäärin 47 cm pituisina vuosina , lähes kaikki vaeltavat yksilöt kalastettiin pois ennen ensimmäistä kutuaan Suurin yksilö 69 cm Kasvu ja ajanjakson pituus merkintähetkestä pyyntihetkeen järvellä keskimäärin 13 cm ja 489 vrk Osa kasvusta ja ajasta joessa ennen vaellusta! Vaellussuunta sekä ylä- että alavirtaan Vaellusmatkan keskipituus 18 km, mediaani 8 km
12 Lätkä tai tikku kylkeen: Carlin ja T-ankkurimerkki
13 Taimen Mäntyharjun reitillä: järvivaellukset 642 jokitaimenta merkitty reitillä, pääosin Läsänkoskella, v Järviltä vain 5 merkkipalautusta! Taimenet eivät vaella? Kalastajat eivät palauta merkkihavaintoja? Järvivaelluksen tehneistä kudulle palanneista kaloista ei merkkihavaintoja Vaeltavat yksilöt liikkuivat kohti Puulavettä Kalat pyydettiin pois jo vaelluksen alkuvaiheessa 4 yksilöä pyydettiin verkolla, 1 yksilö vavalla
14 Taimen Rautalammin reitillä: järvivaellukset 1100 jokitaimenta merkitty Siikakosken Kellankosken välillä v Järviltä 56 merkkipalautusta Järvivaelluksen tehneistä kudulle palanneista kaloista ei merkkihavaintoja Vaeltavat yksilöt liikkuvat pääosin ylävirtaan Konnevedelle Yksi merkkipalautus Päijänteeltä, yksi Ruotsalaiselta Suurin osa järvivaeltajista pyydetty Siikakosken ja Mieronvirran väliltä 58 % pyydetty verkolla, 40 % vavalla
15 Taimen Heinäveden reitillä: järvivaellukset Jokitaimenten merkintä aloitettu Kermankoskella 2010-luvulla, merkkipalautusaineistoa ei lie käsitelty Merkintämäärä? RKTL merkinnyt Kermankosken lypsyyn otettuja ja vapautettuja emotaimenia Merkkipalautuksia järviltä (Piironen, julkaisematon) Uusia hankkeita vireille, jotta aineistot saataisiin käsiteltyä! Purot olisi hyvä kartoittaa ja taimenet merkitä samalla
16 Villit järvivaeltajat vähissä Järvivaellukselle lähtevien taimenien lukumäärä pieni Määrä vuosittain sata tai joitakin satoja, korkeintaan luokkaa tuhat yksilöä per järvisuomalainen järvi Vaellushaluttomuus voi johtua useista tekijöistä Joustava elinkierto, yksilö voi jäädä jokeen tai vaeltaa, jokipoikasten matala tiheys sallii kalojen jäävän jokeen? Vaste populaatiodynamiikassa, ei perinnöllistä Naaraan vaikutus mätimunaan ja sitä kautta poikasen käyttäytymiseen, vaeltavalla naaras vs. paikallinen naaras? Hormonaalista, ei perinnöllistä Perimä muuttunut, järvivaellus ei kannata, vaeltavat yksilöt kalastetaan pois ennen ensimmäistä kutua? Jos tavoitteena elvyttää villit kannat, kaikissa tapauksissa avainasemassa järvikalastuksen aiheuttaman kuolleisuuden vähentäminen
17 Vapaa-ajankalastuksen sekalajikalastus vaeltavien lohikalojen ongelma Verkkokalastus taimenelle tuhoisaa Kalat kuolevat tai vammautuvat Kansainvälisesti verrattuna verkkoja pyynnissä edelleen erittäin paljon, vaikka verkkopyynti vähentynyt Uistelussa monikoukkuiset vieheet, monihaaraiset koukut ja väkäselliset koukut myös ongelma Koukkuja, haaroja ja väkäsiä vähentämällä vapautettavien kalojen vammautuminen vähenee Villin taimenen rauhoitus ja nykyinen korkea alamitta vähentävät kalastuskuolevuutta Villien järvivaeltajien kohtalo avainasemassa kannan elpymisessä Myös taimenistutusten tuotto voi parantua
18 Lohikalakantojen elvytys kalastusalueen, kalatalousalueen tai osakaskunnan päätöksenteossa Onko mahdollista ylipäätään? Muje ym. 2015, julkaisematon: Kysely osakaskuntien esimiehille, osakkaille ja uisteluseurojen jäsenille näkemyksistä luontaisten taimenkantojen elvytykseen Neljä kalastusaluetta, kuusi osakaskuntaa, neljä seuraa % vastaajista kannatti 60 cm alamittaa taimenelle ja järvilohelle, sekä villeille että istukkaille Säteeltään m rauhoitusalueita taimenen kaikkien tunnettujen kutujokien ja -koskien jokisuihin ja järviluusuoihin Pyyntiponnistuksen säätelyä, korkeintaan 180 m (6 30 m) verkkoa per vapaa-ajankalastaja, korkeintaan 5 vapaa per uisteluvene Saaliskiintiö järvillä 2 taimenta päivässä tai 10 taimenta vuodessa Myös positiivinen suhtautuminen virtavesien kunnostukseen Näkemykset suojelumyönteisempiä kuin toteutunut politiikka! Elvytys pitäisi olla mahdollista paikallisessa päätöksenteossa
19 Kalatalouspolitiikkaan mukaan vertailua muihin maihin! Vertailu kalakantojen tilasta, politiikasta ja kalastuksesta Kalastuksen ja kalatalouden ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys Esimerkkinä Vätternin ja Päijänteen taimenkannat
20 Mikä tavoitteeksi vaelluskalakannoille? Tehokas vapaa-ajankalastus voi pitää kutukannat pieninä ja muuttaa lajien elinkiertoa ja jopa perimää Päättäjien olisi hyvä pohtia yhdessä tavoitteita Osakaskunnat, tulevat kalatalousalueet, ELY-keskus, mm-ministeriö, kalastusmatkailuyritykset, järjestöt, kansalaisyhteiskunta Elvytetäänkö vaelluskalakannat? Määrälliset tavoitteet kantojen koolle? Pitäydytäänkö muiden lajien kalastuksessa ja istukaskannoissa? Kantojen seurannassa resurssipula sisävesillä! Mukaan yrityksiä, yhdistyksiä, kalatalousalueita, osakaskuntia Kehittämis- ja tiedotushankkeilla huomattava rooli
21 Yhteistyökumppanit: Pentti Valkeajärvi, Konneveden kalatutkimus ry Kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Lisätietoja: Kiitokset kuuntelusta! Maj and Tor Nesslingin säätiö tuki tutkimusta vuosina , Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston tiedotushanke tuki tiedottamista vuonna 2014
Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa
Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Järvitaimenkannat kasvuun -seminaari Laukaa 12.6.2014 Vaeltavan taimenen tila Suomessa
LisätiedotPuulaveden villi järvitaimen
Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden
LisätiedotKeski-Suomen järvitaimen elpyykö vai häviääkö?
Keski-Suomen järvitaimen elpyykö vai häviääkö? Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Järvitaimenkantojen suojelun ja kalastuksen yhteensovittaminen Jyväskylä 25.5.2016 Vaeltavan
LisätiedotTaimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern
Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013
LisätiedotTaimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa
Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari Jyväskylä 15.5.2012 Kalatalouden toimijat Osakaskunnat Kalatalousalueet
LisätiedotVieläkö on villejä järvitaimenia?
Jyväskylän riistan ja kalantutkimus Vieläkö on villejä järvitaimenia? Keski-Suomen järvitaimen hankkeen raportti vuodelta 2007 Jukka Syrjänen ja Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotIstukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry
Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry Vaellustieto perustuu merkintöihin ja vaelluksella olevien pyyntiin
LisätiedotTaimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuopio19.4.2011 Rautalammin reitti Keski-Suomen taimenkantojen hoitostrategiaa
LisätiedotTaimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008
Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008 Jukka Syrjänen, Jyväskylän yliopisto Pentti Valkeajärvi, Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus Järvitaimenseminaari 29.10.2008 Äänekoski, Kapeenkoski Taimenen elinympäristö
LisätiedotVaeltavien taimenkantojen tilanne Suomessa
Vaeltavien taimenkantojen tilanne Suomessa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Kainuun taimenseminaari Kajaani 18.1.2017 Vaeltavan taimenen tila Suomessa nyt Itämeren meritaimen
LisätiedotJärvitaimen - erittäin uhanalainen JÄRVITAIMENKANNAT KASVUUN YHTEISTYÖLLÄ HAASTE MEILLE KAIKILLE!
Järvitaimen - erittäin uhanalainen JÄRVITAIMENKANNAT KASVUUN YHTEISTYÖLLÄ HAASTE MEILLE KAIKILLE! Järvitaimenkantojen elvyttämisen tulee olla kaikkien keskisuomalaisten yhteinen tavoite Työryhmä: Suvi
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotRapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti
Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti 1 Taustaa Pyhäjärviseudun kalaketjun haastattelut: Skenaarioiden esittely Toimijoiden
LisätiedotTaimenkantojen tila Suomessa - erityisesti Vuoksen vesistössä ja Keski-SuomessaT
Taimenkantojen tila Suomessa - erityisesti Vuoksen vesistössä ja Keski-SuomessaT Jorma Piironen, RKTL Joensuu Pentti Valkeajärvi, RKTL Jyväskylä jokialue Järvitaimenen esiintyminen Vuoksen vesistössä (Mäkinen
LisätiedotKeski-Suomen taimenseuranta vuonna 2015
Keski-Suomen taimenseuranta vuonna 2015 Tekijät: Petri Heinimaa, Jukka Syrjänen, Jouni Kivinen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen, Tapio Keskinen, Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry, Jyväskylä 2016
LisätiedotLUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT
LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki
LisätiedotVoidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely
LisätiedotMeritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
LisätiedotLonginoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA
Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä
LisätiedotJärvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka
Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Tapio Keskinen,Luonnonvarakeskus Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY Jämsä 18.11. 2015 Taustaa MN ja TK laatineet esityksen seurantaohjelmaksi
Lisätiedot1. Kuinka paljon saitte saaliiksi vuonna 2015 seuraavia kalalajeja? Antakaa saalismäärät kilogrammoina.
TAUSTATIETOJA VASTAAJASTA: 1. Sukupuoli: Nainen 2. Ikä: Mies alle 30 vuotta 30-39 40-49 50-59 60-69 70 vuotta tai enemmän KESTÄVÄT KÄYTÄNNÖT KALASTUSALUEELLANNE: 1. Kuinka paljon saitte saaliiksi vuonna
LisätiedotTaimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015
POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus
LisätiedotPielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä
ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.
LisätiedotTaimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt
Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Jorma Piironen, RKTL Joensuu Kuopio Iso-Valkeinen 19.4.2011 VUOKSEN VESISTÖN TAIMEN? EI (TARKKOJA tai KATTAVIA) TIETOJA Luontainen lisääntyminen?
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotRautalammin reitin yläosan taimenkannan hoito- ja kalastussuunnitelma
Rautalammin reitin yläosan taimenkannan hoito- ja kalastussuunnitelma Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Pohjois-Savon kalastusaluepäivä, Kuopio, 27.10.2016 Tausta Sisävesien
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotVaelluskalojen kestävä kalastus
Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotUuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen
Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotVirtavesillä merkittyjen taimenten vaellukset ja pyynti Kymijoen vesistön järvillä vuosina 1999 2013
Virtavesillä merkittyjen taimenten vaellukset ja pyynti Kymijoen vesistön järvillä vuosina 1999 2013 Jukka T. Syrjänen, Kimmo Sivonen, Olli Sivonen, Timo J. Ruokonen, Juho Haatanen, Veijo Honkanen, Jouni
LisätiedotPuulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit
Lisätiedot! I. Saalista koskevat määräykset. Maa- ja metsätalousministeriö JY387/ /2015 MMMO22:00/ 2008;
! I JYVASKYLAN YLIOPISTO UNIVERSITY ()F JYVÄSKYLÄ Maa- ja metsätalousministeriö 18.5.2015 JY387/00.01.05.00/2015 MMMO22:00/ 2008; 2.4.2015 Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kalastuksesta
LisätiedotKOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
LisätiedotLieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet
Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Paljonko on riittävästi järvilohen elinkierron syntymiseksi? Paljonko emolohia
LisätiedotEhdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi
Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset
LisätiedotPuulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
LisätiedotSoraa vai sivu-uomia virtavesiin?
Soraa vai sivu-uomia virtavesiin? Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mikkeli Suomessa sorastusbuumi 2010-luvulla Lukuisia
LisätiedotPetri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija
Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,
LisätiedotPäijänteen luonnonvarainen taimen tuntematon nykytila ja turvaton tulevaisuus
Päijänteen luonnonvarainen taimen tuntematon nykytila ja turvaton tulevaisuus Jukka Syrjänen Timo J. Marjomäki Juha Karjalainen Yhteistutkimushankkeen loppuraportti 28.3.27 Jyväskylän yliopisto Bio- ja
LisätiedotPerämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
LisätiedotKeski-Suomen järvitaimentyöryhmä - yhteistyötä maakuntakalan hyväksi
Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen järvitaimentyöryhmä - yhteistyötä maakuntakalan hyväksi Hyvät osakaskuntien ja kalastusalueitten edustajat Useimmat tämän kirjeen vastaanottajista ovat tietoisia
LisätiedotSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa
Lisätiedot1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit
OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä
LisätiedotVantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015
Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen
LisätiedotETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011
ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN
LisätiedotVaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL
Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut
LisätiedotKALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1
KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotRautalammin reitin alaosan taimenkannan hoito- ja kalastusehdotus
Rautalammin reitin alaosan taimenkannan hoito- ja kalastusehdotus Jukka Syrjänen, Pentti Valkeajärvi ja Petri Heinimaa Konneveden kalatutkimus ry 2015 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Suunnitelma-alueen kuvaus...
LisätiedotNäsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen
212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...
LisätiedotKalakantojen hoito ja kalastus toimenpidesuositukset 2008-2012
toimenpidesuositukset 2008-2012 Ammattikalastus: tulevaisuuden suunnitelmat 10 vuodelle, ikärakenne ym. HAASTATELTIIN KALASTAJAT 2008 Inarijärven kalastuksen sosioekonominen tutkimus: TUTKIMUSSUUNNITELMIA
LisätiedotJärvilohen tilanne katsaus hankkeisiin
Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Voimalat ja padot Pielisjoessa ja Ala-Koitajoessa Hiiskosken pato 1955 Kaltimo 1958 Pamilo 1955 Kuurna 1971 Joki MQ, m 3
LisätiedotTIETEIDEN OSASTON LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETTAMAN LOHISTRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ
Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet Jyväskylä 3.3.2014 Dnro: - Vastaanottaja: Viite: Maa- ja metsätalousministeriö Lausuntopyyntö 161925, 21.1.2014, MMM041:00/2012 Asia: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON
LisätiedotTaimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella
Taimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella 2013-2018 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 11/2018 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu...
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotKeski-Suomen taimenseurannat vuosina
vuosina 2013 2014 Tekijät: Petri Heinimaa, Pentti Valkeajärvi, Jukka Syrjänen, Kimmo Sivonen, Olli Sivonen Konneveden kalatutkimus ry, Jyväskylä 2015 Sisällys 1. Hankkeen tavoitteet ja toteuttajat 3 2.
LisätiedotTutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotVIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019
VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.04.2015 Tomi Ranta Hämeen Kalatalouskeskus Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotANKERIAS (Anguilla anguilla)
ANKERIAS (Anguilla anguilla) Koiras alle 50 cm, naaras 50 100 cm Erittäin uhanalainen Ankerias on erikoinen, käärmemäinen petokala, jonka elämästä tiedetään vasta vähän. Uskotaan, että kaikki ankeriaat
Lisätiedot15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012
15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...
LisätiedotVieläkö on villejä järvitaimenia Keski-Suomen järvitaimenhanke
Vieläkö on villejä järvitaimenia Keski-Suomen järvitaimenhanke 2011 Tekijät: Pentti Valkeajärvi, Jukka Syrjänen, Anssi Eloranta, Jouni Kivinen, Kimmo Sivonen, Olli Sivonen ja Ilkka Vesikko Riista- ja kalatalouden
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015
UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin
LisätiedotMetsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen
Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään
LisätiedotPitäisikö kaloja metsästää? vapaa-ajankalastuksen ja metsästyksen eroja
Pitäisikö kaloja metsästää? vapaa-ajankalastuksen ja metsästyksen eroja Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari, Konneveden tutkimusasema, 27.11.2014 Voiko vapaa-ajankalastusta
LisätiedotTAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI
Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
LisätiedotKönkköjoen kalastus vuosina 2006 ja 2007
Könkköjoen kalastus vuosina 2006 ja 2007 Pentti Valkeajärvi, Jukka Syrjänen ja Petri Heinimaa Konneveden kalatutkimus ry Jyväskylä 2008 1. Johdanto Vuonna 2006 päättyneen Keski-Suomen järvitaimenhankkeen
LisätiedotTaimenen sisävesikantojen tila Suomessa
18..1 Taimenen sisävesikantojen tila Suomessa Jorma Piironen ja Pentti Valkeajärvi Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Uhanalaisuus Taimenen sisävesimuodot on vuoden uhanalaisuusarvioinnissa jaettu kahteen
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
LisätiedotTaimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa
Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari 8.8.2017 Kuninkaan Kartano, Vantaa Vesi Veden riittävyys ja laatu Uoman rakenne Mikro- makromittakaava
LisätiedotKolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025
Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025 Mika Oraluoma Kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio 25.2.2015 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Kolkunjoki... 2 Seuranta ja hoitotoimet... 3 Taimenkannan eriytyneisyyden
LisätiedotSaimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla
Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla? Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Palautusistutuksia valtion
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotVieläkö on villejä järvitaimenia Keski-Suomen järvitaimenhanke 2010
Vieläkö on villejä järvitaimenia Keski-Suomen järvitaimenhanke 2010 Tekijät: Pentti Valkeajärvi, Jukka Syrjänen, Kimmo Sivonen ja Ilkka Vesikko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija:
LisätiedotSuomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista
Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015
Lisätiedot- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä
www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu
LisätiedotMäntyharjun reitin villi taimen toimiiko elinkierto? Hankkeen toimintakertomus vuosilta 2009 2013
Mäntyharjun reitin villi taimen toimiiko elinkierto? Hankkeen toimintakertomus vuosilta 2009 2013 Olli Sivonen, Kimmo Sivonen, Mika Oraluoma & Jukka Syrjänen Johdanto Konneveden kalatutkimus ry on saanut
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
Lisätiedot100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus
100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta
LisätiedotItä-Puulan - Korpijärven osakaskunta
Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14
LisätiedotTuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista
Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista Jorma Piironen Luke, Joensuu Esityksen aiheet Tutkitut taimennäytteet Mitä DNA-analyysit kertovat Heinäveden reitin taimenkanta Miten taimenistutukset onnistuvat
LisätiedotKokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät
Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut
LisätiedotAjankohtaista nieriäkannan hoitamisesta
Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta Irma Kolari ja Esa Hirvonen Luonnonvarakeskus Enonkoski 2.2.2017, Mikkeli Nieriä Suomessa Pioneerilaji, levittäytyi jo jääkauden aikaisiin jääjärviin Atlanttinen
LisätiedotVuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma. Etelä-Savon kalastusaluepäivä
Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma Etelä-Savon kalastusaluepäivä 3.12.2015 Timo Takkunen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.12.2015 1 Taimenkantojen hoito-ohjelma Uusi kalastuslaki kalakantojen
LisätiedotTornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos
Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos 23.11.2017 Luonnonvarakeskus Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis 1980-2016 (tonnia) 6000 5000 Turska** Kampela Siika
LisätiedotVantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet
Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT
LisätiedotVAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA
VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen
LisätiedotKun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli
Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...
LisätiedotKalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä
Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä Jorma Piironen LUKE Joensuu Kalastuslakipäivät 28.-29.11.2017 Jyväskylä 1 Järvilohen säilyttäminen täysin riippuvainen emokalanviljelystä ja poikasistutuksista
LisätiedotNäkemyksiä ja kokemuksia virtavesien uomakunnostuksista
Näkemyksiä ja kokemuksia virtavesien uomakunnostuksista Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 30.1.2018 Suomen ympäristökeskus, Helsinki
Lisätiedot