Järvitaimen - erittäin uhanalainen JÄRVITAIMENKANNAT KASVUUN YHTEISTYÖLLÄ HAASTE MEILLE KAIKILLE!

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järvitaimen - erittäin uhanalainen JÄRVITAIMENKANNAT KASVUUN YHTEISTYÖLLÄ HAASTE MEILLE KAIKILLE!"

Transkriptio

1 Järvitaimen - erittäin uhanalainen JÄRVITAIMENKANNAT KASVUUN YHTEISTYÖLLÄ HAASTE MEILLE KAIKILLE!

2 Järvitaimenkantojen elvyttämisen tulee olla kaikkien keskisuomalaisten yhteinen tavoite Työryhmä: Suvi Ahonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Markku Paananen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Jukka Syrjänen, Jyväskylän yliopisto. Pentti Valkeajärvi, Konneveden kalatutkimus ry. Kuvat: Pentti Valkeajärvi, Jukka Syrjänen, Olli Sivonen. Kuvitus ja taitto: Anu Raulo, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Tämä julkaisu on osa Järvitaimenkannat kasvuun Keski-Suomessa Viva Salmo Trutta tiedotushanketta ( ). Hanketta on rahoittanut Keski-Suomen Ely-keskus Euroopan unionin maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Konneveden kalatutkimus ry

3 Sisällys Järvitaimen - vesistöjemme kuninkaallinen 4 Taimenen elinkierto 6 Kannan tila nyt 6 Nykyiset hoito- ja suojelutoimet 9 Elvytyskeinoilla kannat nousuun! Kalastuksen ohjaus Elinympäristöjen kunnostus Mäti- ja pienpoikasistutukset Taimenkantojen seuranta 15 Vain yhteistyöllä saavutamme tavoitteet 17 3

4 Järvitaimen vesistöjemme kuninkaallinen Järvitaimen on ollut Keski-Suomen vesistöjen ylpeys. Saarijärven, Viitasaaren ja Rautalammin reittien järvet ja joet sekä Päijänne ovat saaneet mainetta suurten taimensaaliiden kalastuspaikkoina. Sata vuotta sitten Päijänteeltä pyydettiin kymmeniä tonneja taimenta, ehkä jo liikaa. Suuria, keskimäärin 70 cm:n ja 4-5 kg:n kututaimenia, pyydettiin vuosittain kymmeniä viljelyemoiksi Simunankoskesta, Siikakoskesta ja Huopanankoskesta. Nykyisin järvitaimen on luokiteltu napapiirin eteläpuolella erittäin uhanalaiseksi, ja sen riski kadota luonnosta lähiaikoina on suuri. Taimenkannat taantuivat voimakkaasti 1900-luvun toisella puoliskolla. Vaeltavat yksilöt pyydettiin järvillä pois ennen sukukypsyyttä tai koskilla ennen kutua, vaellusreitit katkesivat ja lisääntymisalueet vähenivät huomattavasti. Kalanviljely- ja istutustoiminta sekoittivat osakantojen perimää. Nykyisin vaeltavien villien taimenien lukumäärät ovat pieniä ja vain hyvin harva järvivaeltaja palaa takaisin kudulle. Juhani Aho kalastaa 1910-luvulla Keski- Suomen koskilla järvitaimenta. Saaliit ovat tarunhohtoisia. Koskia perataan ja padotaan mies- ja hevosvoimalla tukinuittoa, sahoja, myllyjä ja järvenpinnanlaskuja varten. Järvikalastus lisääntyy. Kymin uittoyhdistys velvoitetaan viljelemään ja istuttamaan taimenia virtavesiin. Vesivoimaloiden rakentaminen alkaa. Sotavuosien jälkeen kalastus tehostuu huomattavasti luvuilla koskia perataan puskutraktoreilla ja kaivinkoneilla.kalanviljelylaitokset kehittyvät Saaliit suuria järvissä ja koskissa, kalat jopa kiloisia. Taimenkannat vahvoja. Kutukalojen keskipaino 4-5 kg Järvitaimenkanta hiipuu. 4

5 5 faktaa järvitaimenesta: Voi elää jopa 10-vuotiaaksi Suurimmat saadut yksilöt n.15 kg Kalastuksessa alamitta on 60 cm On luokiteltu erittäin uhanalaiseksi vuonna 2010 Keski-Suomen maakuntakala Pyrstön tyvi on paksu ja pyrstö levenee loivassa kulmassa. Pyrstön kärki on lähes suora. Villillä järvitaimenella rasvaevä on ehjä, istutetulla taimenella leikattu. Suu ulottuu silmän taakse, isompi kuin järvilohella. Pilkkuja runsaasti molemmin puolin kylkiviivaa. Kekkonen nauttii kalastuksesta Keski-Suomessa Keski-Suomen maakuntakalaksi Verkkopyynti nailonverkoilla lisääntyy ja moottoriuistely yleistyy. Taimenen alamitta cm. Ensimmäisiä virtavesien kevyitä kunnostuksia. Taimenen järvi-istutukset ovat suurimmillaan 1980-luvulla. Huoli taimenesta lisääntyy. Koskikunnostukset jatkuvat. Rasvaeväleikkaukset alkavat Keski-Suomen järvitaimentyöryhmä perustetaan Villi taimen rauhoitetaan joillakin virtavesillä. Verkkopyynti vähenee. Taimenen alamitta 60 cm. Uusi kalastuslaki korostaa kalastuksen ekologista kestävyyttä ja kalakantojen luontaista lisääntymistä x? Vaeltavat jätit katoavat. Mädinhankinta tuloksetonta. Villi järvitaimenkanta on lähes kadonnut Miten järvitaimenen käy? 5

6 Taimenen elinkierto Taimen kutee syys-lokakuussa haudaten mätinsä koskisoraikkoon. Mädin alkiot kasvavat ja kehittyvät läpi talven, poikaset kuoriutuvat maalis huhtikuussa ja nousevat sorasta touko-kesäkuussa 2,5-3 senttimetrin pituisina. Toiset kalat, linnut ja nisäkkäät syövät tässä vaiheessa suurimman osan poikasista, mutta ovelimmat ja nopeimmat selviävät ja pysyttelevät virtavedessä vielä 2-3 vuotta. Tämän jälkeen osa yksilöistä lähtee järviulapoille kymmenienkin kilometrien päähän muikkuparvien perään. Järvivaellusvaihe kestää yleensä 2-4 vuotta, ja sen jälkeen syksyllä taimen palaa kudulle synnyinkoskeensa merkittävästi kasvaneena, noin senttimetrin pituisena. Kutukalat lähtivät ennen kantojen romahdusta uudelle järvivaellukselle kudun jälkeen ja palasivat vuoden tai kahden kuluttua vielä suurempina, jopa yli kymmenkiloisina. Kutevat tammukkanaaraat taas ovat nykyään pääosin sentin pituisia. Vaeltava taimen liikkuu elinkiertonsa aikana siis varsin laajalla alueella ja siten altistuu suurelle määrälle uhkia, ennen kuin pääsee lisääntymään. Tämä käyttäytymispiirre yhdessä lisääntymisalueiden vähentymisen kanssa on johtanut taimenkantojen romahtamiseen. Kannan tila nyt Taimenkantojen tilaa seurataan kutupesälaskennalla, kalatieseurannalla, sähkökoekalastuksella ja vapaa-ajankalastajien kalastuskirjanpidolla. Pesälaskentojen mukaan kutunaaraiden lukumäärä on ollut hienoisessa nousussa maakunnassa viime vuosien aikana, mutta suuria vähintään kolmen metrin pituisia pesiä löytyy edelleen hyvin vähän, mikä ilmentää järvinaaraiden pientä määrää. Koskiin mahtuisi kutemaan moninkertainen määrä naaraita nykyiseen verrattuna. Vaajakosken kalateiden seurannassa suurten sukukypsien taimenien määrä on romahtanut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana jo lähelle nollaa. Poikastiheys sähkökalastuksessa on ollut Keski-Suomessa poikasta aarilla 2000-luvulla, eikä nousevaa suuntausta ole havaittavissa. Koskien poikastuotantopotentiaali lienee keskimäärin ainakin 3 5-kertainen nykyiseen tiheyteen verrattuna. Kirjanpitokalastajien havaintojen mukaan järvillä elävistä taimenista noin 5 10% on villejä. Taimensaaliista 90 95% on istukkaita, jotka eivät kykene muodostamaan lisääntyvää kantaa. Istukkaat tunnistaa leikatusta rasvaevästä. 6

7 Järvivesiin saalistamaan 2-3 -vuotiaana Paluu kudulle 4-7 -vuotiaana Poikaset nousevat sorasta touko-kesäkuussa Kutu virtavedessä syys-lokakuussa Uusi järvivaellus Paluu kudulle 5-9 -vuotiaana Kuva 1. Järvitaimenen elinkiertoon kuuluu liikkuminen laajalla alueella. 7

8 Kuva 2. Kutupesien laskentaa. Kuva: Pentti Valkeajärvi Kuva 3. Vaajakosken kalatien kautta kudulle nousevien emotaimenten (vähintään 60 cm tai 2 kg) keskimääräinen lukumäärä vuosikymmenittäin Nousutaimenet kpl luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 8

9 Nykyiset hoito- ja suojelutoimet Keski-Suomen virtavesiuomia on kunnostettu jo yli 30 vuoden ajan ja kalateitä on rakennettu patoihin. Maakunnan vapaat kosket ja joet (virtaama yli 1 m³/s) on kunnostettu kertaalleen. Poikasten elinympäristön ala on siten hieman kasvanut. Kalateitä on toiminnassa kymmenkunta, mutta osalla vesimäärä on ajoittain liian pieni. Taimenen kalastuskuolevuutta on vähennetty virtavesillä rauhoittamalla rasvaevälliset villit yksilöt. Järvikalastuksessa alamittaisia taimenia pyytävien välikoon verkkojen käyttöä on paikoin rajoitettu. Virtavesien poikastuotantoa on pyritty nostamaan mäti- ja poikasistutuksilla. Vuoden 2014 alussa voimaan tullut 60 senttimetrin alamitta parantaa järvivaeltajien mahdollisuutta saavuttaa sukukypsyys ja kutea ainakin kerran. Tämä tosin edellyttää kestävämpää kalastuskulttuuria, johon kuuluu alamittasäännösten kunnioittaminen, kalastustavat, jotka vahingoittavat vapautettavia kaloja mahdollisimman vähän sekä riittävät rauhoitusalueet. Esimerkki Puulalta Puulavesi on naapurimaakunnan Etelä-Savon erämaamainen kirkasvetinen helmi, jonka kunnosta ja kalakantojen elinvoimaisuudesta kantavat alueen asukkaat ja yhteisöt laajasti huolta. Järven merkitystä alueen ihmisille kuvaa hyvin se, että he ovat yhdistäneet voimansa vesistön kunnon puolustamiseksi ja ovat päättäneet tehdä Puulalle uudentyyppisen perinteisestä käyttö- ja hoitosuunnitelmasta poikkevan suunnitelman. Kalastusalueen kokous päätti 2014 taimen- ja muiden kalakantojen suojelemiseksi uusista määräaikaisista alamitta- ja verkkokalastusrajoituksista, jotka tiukentuvat asteittain. Erityisesti pyritään vähentämään ns. välikoon verkkojen käyttöä ja alamittaisten taimenten kuolevuutta niissä. Pinta- ja välivesipyynnissä sallitaan muikkuverkot ja yli 69 mm verkot. Kiellettyjä ovat mm verkot. Kielto on voimassa lähtien pinta- ja välivesipyynnissä sallitaan muikkuverkot ja yli 79 mm verkot. Kiellettyjä ovat mm verkot mm verkkojen pito yli 10 m:n syvyydellä kielletään koko Puulan kalastusalueella ajalla Alamitat ja rajoitukset ovat voimassa välisen ajan. 9

10 Elvytyskeinoilla kannat nousuun! Järvitaimen tarvitsee laajasti kaikkia tunnettuja elvytystoimia. Tärkeimmät elvytystoimet on kuvattu tällä aukeamalla vaikutuksineen. 1. Kalastuksen ohjaus 2. Elinympäristön kunnostus Kalastetaan muita kuin uhanalaisia kalalajeja. Verkkokalastuksen rajoittaminen syönnösaltailla ja vaellusreiteillä. Kalastusmenetelmät, jotka mahdollistavat rauhoitettujen kalojen vapauttamisen mahdollisimman vahingoittumattomina. Pyydä ja päästä -kalastuksen suosiminen. Rauhoitusalueiden laajentaminen. Viestinnän tehostaminen kalastajille. Riittävät resurssit kalastajien neuvontaan ja valvontaan. Keskeisten vesiväylien muuttaminen esteettömiksi kalojen vaellukselle. Valuma-aluekohtaisten vesien laadun parantamisen suunnitelmien laatiminen ja toimeenpano. Latvavesien purojen ja pienten jokien kunnostaminen taimenen lisääntymisalueiksi. Tarvittavat jatkokunnostustoimet jo kunnostetuilla virtavesillä. Tutkimustoiminta tietämyksen lisäämiseksi vesiekosysteemien toiminnasta ja tarpeista. Vaeltavien taimenten kalastuskuolleisuus pienenee ja niitä alkaa palata kudulle enenevissä määrin. Kalastajat oppivat huomioimaan taimenkantojen suojelun. Ei-uhanalaisten kalalajien suosio kalastuskohteena ja ruokakalana lisääntyy. Lisääntymisalueiden pinta-ala kasvaa merkittävästi. Taimenkannat palaavat entisille lisääntymis- ja poikasalueilleen. Vesien laadun paraneminen tuo hyötyjä laajasti yhteiskunnalle. Vesistöjen hoidon osaaminen alueella kasvaa. 10

11 Järvitaimenkantojen elvyttämisen tulee olla kaikkien keskisuomalaisten yhteinen tavoite Muistilista jokaiselle Kuva 4. Järvitaimenkannan elvyttämiseen tähtääviä toimia. 3. Mäti- ja pienpoikasistutukset 4. Taimenkantojen seuranta Tehdään virtavesiin, joista taimen on kadonnut tai lähes kadonnut. Mäti-istutusmenetelmänä mätirasiat, jotka sijoitetaan kevättalvella kosken pohjaan paikkoihin missä kutupesät sijaitsisivat, rasiat ympäröidään kivillä ja soralla. Pienpoikasistutuksessa poikaset levitetään keväällä tai kesällä matalaan koskiveteen rantapenkan viereen. Tyhjään koskeen istutuksia 3-5 vuoden ajan, sitten tilannekartoitus. Onnistumista seurataan virtavesikohteen sähkökoekalastuksella kesällä tai syksyllä. Kantojen seurantaa vuosittain, jotta tilanteesta, kehityksestä ja hoitotoimien vaikutuksista saadaan tietoa. Luontaista lisääntymistä eli kutukannan kokoa seurataan kutupesälaskennalla ja pienpoikastuotantoa sähkökoekalastuksella. Kalastajilta tietoa kalastuskirjanpidosta ja kyselyistä. Vaelluspoikastuotantoa ja vaeltajien kohtaloa mahdollista tutkia myös. Seurantaan kootaan rahoitus hankkeilta, yrityksiltä, yhdistyksiltä, osakaskunnilta ja kalatalousalueilta. Toimintaa pitää vastuuttaa ja organisoida nykyistä paremmin. Tuottaa villeimpiä mahdollisia istukkaita, jotka leimautuvat istutuskohteeseen. Mäti- ja pienpoikasistukkaat voivat parhaimmillaan luoda uuden kutukannan, jos säilyvät hengissä sukukypsyyteen. Kantojen seuranta standardimenetelmillä tuottaa vertailtavaa tietoa mm. pyyntiponnistuksen ja taimensaaliin tasosta. Tietoa käytetään päätöksenteon perusteena. Ekologisen tiedon ja kalastajatiedon avulla luodaan tavoitteita ja pohditaan hoitotoimia. 11

12 1. Kalastuksen ohjaus Kalastuksen säätely on avainasemassa taimenkantojen elvytyksessä. Koskikalastuksessa villit yksilöt pitää vapauttaa lähes kaikilla kalastuskohteilla, vieheiden koukun kärkien määrää on säädelty ja koukun väkäset kielletty useissa kohteissa. Säätelyä olisi mahdollista edistää edelleen sallimalla esim. vain yksi väkäsetön pienikokoinen koukku vieheessä. Samoin veden lämpötilan noustessa 22 asteeseen koskikalastus olisi syytä pysäyttää. Talviaikainen kahluukielto suojaa kutupesiä tallomiselta. Vapautettavien kalojen nostaminen vedestä talvella kielletään. Järville vaeltavien taimenten kohtalo on avainasemassa kannan elvyttämisessä erityisesti vapailla esteettömillä vesillä kuten Viitasaaren, Rautalammin ja Arvajan reiteillä. Järvikalastusta on siten tarpeen kehittää taimenen suojelu huomioiden. Villi taimen pitää rauhoittaa järvikalastuksessa kokonaan, aivan kuten koskillakin on tehty. Vapakalastuksessa alamittaisten kalojen ja villien taimenten vapauttaminen hyväkuntoisina tulee turvata asettamalla rajoituksia käytettävien koukunkärkien määrään ja kokoon. Väkästen poisto koukuista on myös erittäin suositeltava vaatimus. Vapamäärän rajoittaminen uistelussa on tasapuolisuuden nimissä tarpeellinen ele yhteisen tahtotilan saamiseksi. Verkkopyynnin säätely on erittäin tärkeää, sillä verkko ei valikoi saalistaan, ja siitä on vaikea vapauttaa kala hyväkuntoisena. Jotta järvikalastuksen taimenelle aiheuttama kuolevuus laskisi riittävästi, verkkopyynnin kokonaisponnistus pitää saada laskettua 0,5 3 verkkovuorokauteen järvihehtaarilla vuodessa. Tähän päästään ohjaamalla vapaa-ajankalastusta muihin pyyntimuotoihin sekä rajoittamalla yhden kalastajan pyynnissä olevien verkkojen kokonaispituutta ja korkeutta sekä asettamalla rauhoitusaikoja. Villin taimenen elinalueilla on tarpeen kieltää välikoon verkot, joiden solmuväli on 20 ja 90 millimetrin välillä, mikäli verkkokalastus muuten sallitaan. Verkkopyyntiä tulee suunnata alueille, jotka eivät ole luonnonvaraisen taimenen elinaluetta, kuten lahtiin ja reittivesien ulkopuolisiin järviin. Alueellisia rajoituksia tarvitaan jokisuihin, järviluusuoihin, salmiin ja järvikapeikkoihin. Näillä alueilla kiinteiden pyydysten käyttö, ja mahdollisesti myös vapapyynti, tulee olla kiellettyä ympärivuotisesti. Ihannetilanteessa taimenen vaellusreitit ja osia suurista järven selistä on rauhoitettu. 12

13 Kuva: Pentti Valkeajärvi Kuva 5. Keski-Suomen vesistöissä on runsaasti ei-uhanalaisia kalalajeja, jotka soveltuvat erinomaisesti kalastuskohteiksi. Tässä kalastaja on pyytänyt kuhan. 2. Elinympäristöjen kunnostus Reittikoskien ja jokien uomakunnostus on pääosin ELY-keskuksen ohjaamaa. Viime vuosisadalla kunnostetut kosket ja joet kaipaavat paikoin täydennyskunnostusta, johon kalastusalueiden ja osakaskuntien aloitteellisuus ja osarahoitus ovat avainasemassa. Lähes kaikki purouomat on perattu, ja uomissa on vanhoja patoja ja paljon tierumpuja, joista osa muodostaa vaellusesteitä kaloille. Osakaskunnat, kalastusalueet ja yhdistykset voivat kunnostaa purouomia, loiventaa rumpujen alapuolisia pudotuksia ja purkaa käytöstä poistuneita pieniä patoja. Tämä käy suhteellisen helposti joko miestyövoimalla tai pienellä kaivinkoneella. Esimerkiksi Koliman, Keiteleen tai Päijänteen purojen kunnostuksessa on työtä edelleen vuosikymmeniksi. Vesistön pinnankorkeutta muuttavalle kunnostukselle on hankittava viranomaislupa. Erityisen arvokkaita ovat taimenen syönnösjärviin laskevat purot. Metsäpuroissa on mittava taimenen lisääntymisaluepotentiaali, jossa riittää kunnostustyösarkaa vuosikymmeniksi. Latvavesien veden laadulla on merkittävä vaikutus taimenen luontaisen elinkierron onnistumiseen. Metsä- ja suo-ojien puroihin 13

14 Kuva 6. Tierumpujen alapuolelta löytyy pudotuksia, jotka estävät taimenen nousun kutuvesiin. Kuva 7. Virtojen kunnostusta miesvoimalla. Kuva: Jukka Syrjänen Kuva: Pentti Valkeajärvi Kuva 8. Mätiä istutetaan virtaveteen ja peitetään lopuksi soralla. Kuva: Pentti Valkeajärvi 14

15 ja jokiin tuoma humus ja hiekka tukkivat soraikkoja ja siten myös taimenen kutupesiä ja aiheuttavat mädille ja poikasille lisäkuolleisuutta. Veden laatua virtavesissä ja alapuolisissa järvissä on mahdollista parantaa valuma-aluekunnostuksella. Tämä edellyttää yhteistyötä ja kokonaisvaltaista suunnittelua koko valuma-alueen maanomistajakunnalta ja maan käyttäjiltä sekä asiantuntijoilta. Valuma-aluekohtaiset yhteistyöhankkeet ovat tehokkain tapa parantaa vesien ja vesiekosysteemien laatua. Neuvoja ja asiantuntija-apua vesiensuojelutoimien toteuttamiseen on saatavissa esim. Suomen Ympäristökeskuksesta ja Suomen Metsäkeskuksesta. 3. Mäti- ja pienpoikasistutukset Jos taimenen lisääntymiseen sopiva virtavesialue on jostain syystä täysin tyhjä taimenista, lajin voi mahdollisesti palauttaa tai kotiuttaa koskeen mäti- tai pienpoikasistutuksella. Mäti-istutus tehdään yleensä kevättalvella mätirasioilla tai puuntaimien istutusputkella. Rasioiden tai mätitaskujen sijoittaminen koskessa sopiviin, oikeita kutupesiä vastaaviin kohtiin, on tärkeää. Pienpoikasistutus taas tehdään joko vastakuoriutuneilla tai juuri uimaan lähteneillä tai kesänvanhoilla poikasilla levittämällä näitä kosken rantavesiin. Sekä mäti- että pienpoikasistutuksen onnistumista tulee seurata syksyllä sähkökalastuksella. Jos mäti tai poikaset on värjätty viljelylaitoksella alitsariininpunaisella, tutkijat voivat määrittää poikaskannasta kalojen kuuloluista istukkaiden osuuden. Tässä menetelmässä näytekalat pitää tappaa. Molemmat istutusmenetelmät ovat antaneet hyvin vaihtelevia tuloksia, joten menetelmiä on syytä parantaa edelleen. 4. Taimenkantojen seuranta Villien taimenkantojen tilasta tarvitaan vuosittain tietoa, jotta kantojen käyttöä ja elvytystoimia osataan suunnitella ja toteuttaa järkevästi. Tutkimusorganisaatioiden virkatyönä tekemä kalakantojen seuranta on sisävesillä vähäistä resurssipulan takia. Konneveden kalatutkimus ry, Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus sekä Keski-Suomen Kalatalouskeskus tekevät kaikki 15

16 seurantaa Keski-Suomessa hankerahoituksen niin salliessa, mutta rahoitus on nykyään vähissä. Kalakantojen järjestelmällinen ja jatkuva seuranta on laajasti hyötyä tuottava osa-alue, jonka rahoittamiseksi tarvitaan yhteinen alueellinen satsaus. Kalastuskirjanpidolla on myös tärkeä rooli seurannassa. Kalastuskirjanpitoa tekevä vapaa-ajankalastaja pitää kirjaa kalastuksestaan ja saaliistaan kirjaten pyynnissä olleiden pyydysten tyypin, määrän, pyynnissäoloajan sekä saaliin lajeittain ja pituusluokittain. Uistelun kalastuskirjanpidosta laskettuja yksikkösaaliita voi vertailla jopa kansainvälisesti ja verkkopyynnin osalta kansallisesti eri vesistöissä. Saaliskirjanpidosta ja raportoinnista tulee tehdä kattavasti osa kalastusluvan käyttöä. Kuva 9. Saaliista pidettävä kirjanpito on osa taimenkantojen seurantaa. Kuva: Olli Sivonen Lisätietoa elvytyskeinoista: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Huom! Muuttuu Luonnonvarakeskukseksi) Keski-Suomen ELY-keskus/ Kalatalous 16

17 Vain yhteistyöllä saavutamme tavoitteet Taimenkantojen elyttämisessä on tärkeintä löytää eri osapuolten yhteinen pitkän ajan tavoite. Myös viestintää kalakantojen tilasta ja tarpeellisista käytänteistä on tärkeää lisätä. Olennaista järvitaimenkantojen elvyttämisessä on siis yhteistyön luominen eri tahojen välille. Ilman yhteisiä suojelutoimenpiteitä eteläisen Suomen järvitaimenen luonnonkanta menetetään. Osakaskuntien, kalastusalueiden, kalastusmatkailuyritysten, yhdistysten, kalatalousviranomaisten ja tutkijoiden tulee tavata säännöllisesti, kertoa uutisia, vaihtaa näkemyksiä sekä miettiä tavoitteita ja toimenpiteitä. Onnistuneella yhteistyöllä villit järvitaimenkannat voivat elpyä vuoteen 2020 mennessä. Silloin taimenen viljelykantojakin saadaan uudistettua, vapaa-ajankalastus tuottaa suurempia elämyksiä harrastajilleen ja edellytykset kalastusmatkailuun paranevat. Ponnistelu taimenkantojen elvyttämiseksi yhdistää kalatalouden toimijoita ja luo yhteishenkeä. Maakunnan imago saa merkittävän lisäarvon vesiluontomme kruununjalokivestä, ja ennen kaikkea kannamme vastuumme luontomme tilasta. Tavoitteita tarvitaan: Taimenen kutukantojen koolle Poikastiheydelle Kantojen seurantaan Lisääntymiselinympäristöjen kunnostukseen Kalastuskulttuurin ja -matkailun kehittämiseen Toiminnan resurssointiin Organisaatioiden väliseen yhteistoimintaan Tehkäämme maakuntakalamme kantojen elvyttämisestä yhteinen tavoite, jotta voimme turvata lapsillemme elinvoimaisemman taimenkannan, lisätä liiketoimintamahdollisuuksia ja rakentaa Keski-Suomen imagoa hyvien taimenvesien maakuntana. Lisätietoa Järvitaimenesta Keski-Suomessa: Konneveden kalatutkimus ry Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston tiedotushanke järvitaimenesta: 17

18 Muistiinpanoja

19 Uistelukirjanpito (esimerkki merkinnästä) pvm. vieheitä pyynnissä keskim. (kpl) 12/06/ ei saalista paino (kg) jos punnittu taimenen rasvaevä vetotunnit kalalaji pituus (cm) sukupuoli käsittely pyyntipaikka 27/11/ taimen taimen hauki ,8 50 ehjä leikattu koiras vapautettu otettu vapautettu Aavaselkä Aavaselkä Kapealahti

20 2020 tavoite Järvitaimentyöryhmän ehdotus tavoitteeksi taimenkantojen elvyttämiseen Keski-Suomessa. Vuonna Vaajakosken kalatiestä kulkee vuosittain vähintään 20 yksilöä vähintään 60-senttisiä taimenia 2. Taimenen kutupesien pituuden maakunnallinen keskiarvo seurantakohteilla on vähintään 2 metriä 3. Poikastiheyden maakunnallinen keskiarvo seurantakohteilla on vähintään 20 poikasta aarilla Kannen kuva: Pentti Valkeajärvi, takakannen sarjakuva: Jarkko Vehniäinen

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuopio19.4.2011 Rautalammin reitti Keski-Suomen taimenkantojen hoitostrategiaa

Lisätiedot

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Tapio Keskinen,Luonnonvarakeskus Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY Jämsä 18.11. 2015 Taustaa MN ja TK laatineet esityksen seurantaohjelmaksi

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa

Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Järvitaimenkannat kasvuun -seminaari Laukaa 12.6.2014 Vaeltavan taimenen tila Suomessa

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari Jyväskylä 15.5.2012 Kalatalouden toimijat Osakaskunnat Kalatalousalueet

Lisätiedot

Vieläkö on villejä järvitaimenia?

Vieläkö on villejä järvitaimenia? Jyväskylän riistan ja kalantutkimus Vieläkö on villejä järvitaimenia? Keski-Suomen järvitaimen hankkeen raportti vuodelta 2007 Jukka Syrjänen ja Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Puulaveden villi järvitaimen

Puulaveden villi järvitaimen Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden

Lisätiedot

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa Ville Räihä Sisältö Taustaa Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa Huomioita kalastuskirjanpidosta muutamalla keskisuomalaisella taimenenkalastuskohteella

Lisätiedot

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry Vaellustieto perustuu merkintöihin ja vaelluksella olevien pyyntiin

Lisätiedot

Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008

Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008 Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008 Jukka Syrjänen, Jyväskylän yliopisto Pentti Valkeajärvi, Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus Järvitaimenseminaari 29.10.2008 Äänekoski, Kapeenkoski Taimenen elinympäristö

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Viva Salmo Trutta-

Lisätiedot

Keski-Suomen järvitaimen elpyykö vai häviääkö?

Keski-Suomen järvitaimen elpyykö vai häviääkö? Keski-Suomen järvitaimen elpyykö vai häviääkö? Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Järvitaimenkantojen suojelun ja kalastuksen yhteensovittaminen Jyväskylä 25.5.2016 Vaeltavan

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus

Lisätiedot

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

Taimenkantojen tila Suomessa - erityisesti Vuoksen vesistössä ja Keski-SuomessaT

Taimenkantojen tila Suomessa - erityisesti Vuoksen vesistössä ja Keski-SuomessaT Taimenkantojen tila Suomessa - erityisesti Vuoksen vesistössä ja Keski-SuomessaT Jorma Piironen, RKTL Joensuu Pentti Valkeajärvi, RKTL Jyväskylä jokialue Järvitaimenen esiintyminen Vuoksen vesistössä (Mäkinen

Lisätiedot

VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019

VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.04.2015 Tomi Ranta Hämeen Kalatalouskeskus Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

Kalavesienhoito Koukun ja Paukun vesialueella vuonna 2013

Kalavesienhoito Koukun ja Paukun vesialueella vuonna 2013 Kalavesienhoito Koukun ja Paukun vesialueella vuonna 213 Kuluvana vuotena saatiin seuralle ensimmäistä kertaa sähköinen saalisseuranta. Lapsuudestani muistan seuran ylläpitäneen saalisseuranta-lomakkeita,

Lisätiedot

TIETEIDEN OSASTON LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETTAMAN LOHISTRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

TIETEIDEN OSASTON LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETTAMAN LOHISTRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet Jyväskylä 3.3.2014 Dnro: - Vastaanottaja: Viite: Maa- ja metsätalousministeriö Lausuntopyyntö 161925, 21.1.2014, MMM041:00/2012 Asia: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025

Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025 Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025 Mika Oraluoma Kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio 25.2.2015 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Kolkunjoki... 2 Seuranta ja hoitotoimet... 3 Taimenkannan eriytyneisyyden

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010

Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh. 0400-623207 sähköposti: teemu.hentinen@ely-keskus.fi 1 Esityksen

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...

Lisätiedot

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari 8.8.2017 Kuninkaan Kartano, Vantaa Vesi Veden riittävyys ja laatu Uoman rakenne Mikro- makromittakaava

Lisätiedot

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Vesa Vanninen Varsinais-Suomen ELY-keskus Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Valtion alueellinen kalataloushallinto uudistui v. 2015 alusta lähtien 1.1.2020

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Siida 11.6.2009 / Inarin Kalastusalue K. Kyrö Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Ukko Hautuumaasaaret Kaamasjoki Tsiuttajoki Juutua Paatsjoki Sarmivuono

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

1. Hallinto ja kokoukset

1. Hallinto ja kokoukset 1. Hallinto ja kokoukset Kalastusalueen kokous pidettiin Viitasaaren kaupungintalolla 18. huhtikuuta. Äänivaltaisia kokousedustajia oli paikalla seitsemän (7) ja muita osallistujia viisi (5). Kalastusalueen

Lisätiedot

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2015 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue ja sen hallinnon kotipaikkana on Asikkalan

Lisätiedot

LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ 158876/MMM022:00/2008

LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ 158876/MMM022:00/2008 1 (5) Itä-Suomen yliopisto Biologian laitos PL 111 80101 JOENSUU Maa- ja metsätalousministeriö, PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ 158876/MMM022:00/2008

Lisätiedot

Suomen Kalastusopaskilta ry

Suomen Kalastusopaskilta ry Suomen Kalastusopaskilta ry Maa- ja metsätalousministeriö, kirjaamo@mmm.fi Viite: Mmm:n lausuntopyyntö 158876 MMM022:00/2008 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ KALASTUSLAIKSI Kalastuslakiesityksen tavoitteet

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Jorma Piironen, RKTL Joensuu Kuopio Iso-Valkeinen 19.4.2011 VUOKSEN VESISTÖN TAIMEN? EI (TARKKOJA tai KATTAVIA) TIETOJA Luontainen lisääntyminen?

Lisätiedot

Kainuun kalatalouskeskus

Kainuun kalatalouskeskus Kainuun kalatalouskeskus Toimialueena Kainuun maakunta Toimintatavoitteena kalatalouden yleisen kehityksen edistäminen Kainuussa Toiminta alkanut 1908, rekisteröity yhdistys vuodesta 1986 alkaen - Vallaton

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään

Lisätiedot

Keski-Suomen järvitaimentyöryhmä - yhteistyötä maakuntakalan hyväksi

Keski-Suomen järvitaimentyöryhmä - yhteistyötä maakuntakalan hyväksi Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen järvitaimentyöryhmä - yhteistyötä maakuntakalan hyväksi Hyvät osakaskuntien ja kalastusalueitten edustajat Useimmat tämän kirjeen vastaanottajista ovat tietoisia

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla? Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Palautusistutuksia valtion

Lisätiedot

kalakannan kehittäminen

kalakannan kehittäminen -Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään

Lisätiedot

! I. Saalista koskevat määräykset. Maa- ja metsätalousministeriö JY387/ /2015 MMMO22:00/ 2008;

! I. Saalista koskevat määräykset. Maa- ja metsätalousministeriö JY387/ /2015 MMMO22:00/ 2008; ! I JYVASKYLAN YLIOPISTO UNIVERSITY ()F JYVÄSKYLÄ Maa- ja metsätalousministeriö 18.5.2015 JY387/00.01.05.00/2015 MMMO22:00/ 2008; 2.4.2015 Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kalastuksesta

Lisätiedot

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla tutkimussuunnitelma

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla tutkimussuunnitelma Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla tutkimussuunnitelma Jussi T. Pennanen, Matti Salminen ja Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

Mäntyharjunreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma

Mäntyharjunreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma RAPORTTEJA 79 2014 Mäntyharjunreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma JOONAS RAJALA TEEMU HENTINEN Mäntyharjunreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen

Lisätiedot

Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p

Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A 1 45160 Kouvola p. 040-5050620 manu.vihtonen@gmail.com www.manumaa.simplesite.com - Kaakkois-Suomessa pitkät perinteet kunnostuksissa, kuten myös

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Markku Marttinen, kalatalouspalvelut-yksikkö 8.12.2015 1 Uusi kalastuslaki

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen

Lisätiedot

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Kainuun taimenseminaari. Anssi Vainikka / Itä-Suomen yliopisto & FLF ry

Kainuun taimenseminaari. Anssi Vainikka / Itä-Suomen yliopisto & FLF ry Kainuun taimenseminaari Anssi Vainikka / Itä-Suomen yliopisto & FLF ry Seminaarin tavoite Vaeltava taimen on sisävesillä loheen verrattava villin vesiluonnon ikoni ja kalastajien korkealle arvostama Taimen

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen

Lisätiedot

KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 386. Mikko Airaksinen Pentti Valkeajärvi Veijo Honkanen Jukka Syrjänen. elinkeinoksi. Helsinki 2006

KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 386. Mikko Airaksinen Pentti Valkeajärvi Veijo Honkanen Jukka Syrjänen. elinkeinoksi. Helsinki 2006 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 386 Mikko Airaksinen Pentti Valkeajärvi Veijo Honkanen Jukka Syrjänen Järvitaimen Keski-Suomessa elinkeinoksi - elämyksestä Helsinki 2006 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 386

Lisätiedot

Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus

Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus Petri Heinimaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Viva Salmo Trutta! Järvitaimenkannat kasvuun Keski-Suomessa 27.11.2014 Konneveden tutkimusasema,

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Esityksen sisältö 1. Valonian virtavesihankkeet

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

Rautalammin reitin yläosan taimenkannan hoito- ja kalastussuunnitelma

Rautalammin reitin yläosan taimenkannan hoito- ja kalastussuunnitelma Rautalammin reitin yläosan taimenkannan hoito- ja kalastussuunnitelma Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Pohjois-Savon kalastusaluepäivä, Kuopio, 27.10.2016 Tausta Sisävesien

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ...

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus.

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus. Maa- ja metsätalousministeriölle Helsinki Fishing ry:n lausunto kalastuslain uudistuksesta 4 Määritelmät Kalastusoppaat eivät ole kaupallisia kalastajia eivätkä vapaa-ajankalastajia. Omaksi numeroiduksi

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän lisääntymisalueet... 4 2.2.

Lisätiedot

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015

Lisätiedot

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa

Lisätiedot

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET... 5 4. LIITTEET...

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot