Päivi Korvajärvi ja Merja Kinnunen MUUTOKSET TOIMIHENKILÖIDEN TYÖPAIKOILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivi Korvajärvi ja Merja Kinnunen MUUTOKSET TOIMIHENKILÖIDEN TYÖPAIKOILLA"

Transkriptio

1 Päivi Korvajärvi ja Merja Kinnunen MUUTOKSET TOIMIHENKILÖIDEN TYÖPAIKOILLA LOPPURAPORTTI TYÖSUOJELURAHASTOLLE

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. TYÖPAIKKOJEN MUUTOKSET JA PYSYVYYDET Hallinnolinen muutos: Sosiaali- ja terveyskeskus Tuotantorakenteen muutos: Metalliyritys Työn järjestämisen muutos: Vakuutusyhtiö Tietojärjestelmän muutos: Verotoimisto Toimintamallin muutos: Työvoimatoimisto Yhteenveto: Murtumia ja eriytymiä hierarkioissa 3. JOKAPÄIVÄINEN TYÖ Töiden vaatimukset Työn itsenäisyys ja sen esteet Yhteistyö ja vuorovaikutus Asiakastyön uudet vaatimukset Suhde tieto- ja viestintäteknologiaan Työn merkitys Ikä ja ammattitaidot Yhteenveto: "Hyvää" työtä? 4. TYÖN SISÄLLÖT JA SUKUPUOLI (Epä)tasa-arvoa, sopivuutta ja syrjintää Sukupuolijakojen perustelut Yhteenveto: Paikallinen sukupuoli 5. YKSILÖLLINEN JA YHTEINEN TOIMINTA Yksilöllistä vaikuttamista arvostetaan "Puhelinvälittäjällä on aina valtaa" Johtamisen merkitys Yhteenveto: Työpaikkatasoiset toimintamahdollisuudet 6. TOIMIHENKILÖTYÖN TULEVAISUUS Keskeiset tulokset Toimihenkilöt ja tietoyhteiskunnan visiot Kirjallisuus

3 1. JOHDANTO Mustien ovien vastakkainen seinä oli kokonaan lasia, kiiltävää hiottua lasia välkkyvin metallikehyksin, ja niiden takana avautui pitkä työsalo, naisten sali. Kaikki oli häikäisevän uutta, sileää, puhdasta ja kiiltävää, kaikki oli persoonatonta, steriiliä, asiallista. Siinä oli pitkä naisrivi, joka ensi katsannolta vaikutti sangen tasaväkiseltä, mikäli oli kysymys ulkonaisesta kauneudesta, iästä ja mitasta, samalla tavalla pukeutuneita, hyvin hoidettuja naisihmisiä, joiden ikäkin tuntui ensi katsannolta ikään kuin standardisoidulta. nuo aina samanlaiset työmuurahaiset, reippaat, asialliset, usein rohkeat pienet olennot, jotka eivät olleet lihaa eivätkä verta, vaan kirjoituskoneen näppäimiä, tussipulloja, filmikopioita, paperiarkkeja, sanalla sanoen: ilmoitustekstejä. He olivat koneita, aivoja, orjia, yksinkertaisesti lausuen robotteja, jonkinlaisia neutreja naisen hameissa ja ulkonaisissa merkeissä. Heidän piti olla asiallisesti pukeutuneita ja siistejä, asiallisesti viehättäviä, mutta vailla kaikkinaista todellista naisellisuutta, he olivat jonkinlaisia standardiolentoja. Tämä teksti ei ole tieteiskirjallisuuden kuvausta kyborgeista, olennoista, joissa ihminen ja kone yhdistyy, vaan sitaatti Salme Setälän romaanista Sangen tavallisia virkanaisia vuodelta Sitaatissa on kuitenkin jotakin perin outoa ja samalla perin tuttua, kun kuvausta vertaa kokemuksiimme toimihenkilöiden työstä ja työpaikoista ja luvuilla. Mitä lähemmäksi siirtyy kohti nykypäivää, sitä useammin näkee työpaikkoja, joissa toimihenkilöiden ja toimistotyöntekijöiden työ tapahtuu tyylikkäissä sohvaryhmien ja viherkasvien maustamassa tilassa, joita lasiseinä erottaa ulkopuolisista sisään tulijoista. Työntekijät ovat edelleen valtaosin naisia, joille tietokoneen ja puhelimen yhdistyminen työvälineenä sitoo paikalleen työpisteeseensä. Osa heidän puheestaan asiakkaan kanssa on standardoitu repliikeiksi, mutta edelleen työntekijä on sitoutunut työhönsä, organisaatioonsa ja asiakkaisiinsa. Toimihenkilötyö on Suomessa saanut 1980-luvun alusta entistä vahvemman aseman suhteessa teollisuustyöhön. Naisten ja miesten määrä "ylemmissä toimihenkilöasemissa" 1 on lisääntynyt ja työntekijäasemissa vähentynyt. Alempien toimihenkilöiden asemat, johon Salme Setälän romaanin ja tutkimuksemme toimihenkilöt ja toimistotyöntekijät valtaosin tilastoluokituksessa sijoittuvat, ovat hyvin naisvaltaisia. Peräti yli puolet (55 %) 1 Ylemmät toimihenkilöt, alemmat toimihenkilöt ja työntekijät ovat Tilastokeskuksen nimeämiä luokituksia palkansaajien sosioekonomiselle asemalle.

4 naispalkansaajista sijoittuu sosioekonomisen aseman tilastoissa alemmiksi toimihenkilöiksi. (Kinnunen 2001, ) Tässä kirjassa keskitytään toimihenkilöiden työn muutoksiin ajankohtana, jolloin julistautuminen tietoyhteiskunnaksi tai tieto- ja viestintäteknologian käytön kärkimaaksi ei vielä ollut maan tapa. Arviota 1990-luvusta ja sen perinnöstä on toki tehty monipuolisesti (esim. Piirainen & Saari 2002 tai Julkunen 2001b), mutta nämä arviot ovat koskeneet muutoksia koko yhteiskunnan tasolla yhteiskunnallisten jakojen ja hyvinvoinnin uusjaon näkökulmasta. Tämän kirjan ytimessä ovat taas työntekijöiden kokemukset työpaikkatasolla. Tutkimuskohteemme ovat organisaatioita, joiden kaltaisissa suuri osa toimihenkilöistä ja toimistotyöntekijöistä paitsi ansaitsee palkkansa ja tekee työnsä myös kehittää itseään, sitoutuu työhönsä ja kuormittuu työssään. Tässä kirjassa kysytään, millaiseksi toimihenkilöt ja toimistotyöntekijät arvioivat työtilanteensa juuri vuosituhannen vaihteen kynnyksellä ja juuri ennen aikaa, jota yleisesti alettiin nimittää tietoyhteiskunnaksi. Tarkastelemme siis sitä, minkälainen toiminnallinen lähitausta työelämän nykyisillä kehityslinjoilla on nimenomaan työpaikkatasolla. Kirjan lopussa keskustelemme myös siitä, mitä haasteita tämän päivän muutospaineet asettavat työn organisaatioille ja työntekijöille toimihenkilö- ja toimistotehtävissä. Mitkä käytännöt näyttävät jatkuvan ja mitkä käytännöt ovat taas aikansa eläneitä uudella vuosituhannella? Suhteutukset muuhun tutkimuskirjallisuuteen antavat viitteitä siitä, minkälaiset muutossuunnat muodostavat jatkuvuutta ja minkälaiset muutossuunnat taas edustavat kokonaan uusia tuulia toimihenkilöiden ja toimistotyöntekijöiden työssä. Tutkimuksen tausta Olemme seuranneet vuodesta 1986 vuoteen 1996 samoilla toimihenkilöiden työpaikoilla, mitä yhteiskuntarakenteelliset, taloudelliset ja informaatioteknologiset muutokset merkitsevät käytännössä jokapäiväisessä työssä työpaikoilla. Tutkimus aloitettiin 1980-

5 luvun puolivälissä, jolloin taloudellisesta lamasta näkyi merkkejä, mutta kokonaisuudessaan vuosikymmenen loppupuoli oli taloudellisesti ja etenkin hyvinvointivaltion kehityksen näkökulmasta varsin vakaata aikaa. Euroopan Unioniin liittymisestä Suomessa tuskin puhuttiin. Sen kummemmin pankkikriisi kuin hyvinvointivaltioon kohdistuneet leikkauksetkaan eivät olleet ajankohtaisia. Sukupuolten tasa-arvo sai institutionaalisen muotonsa tasa-arvolakina luvun alkupuolen yhteiskunnallista lamaa taas rakenteistivat saneeraukset, fuusiot ja työttömyys sekä näiden ohjelmallisena ratkaisukeinona yrittäjyys, itsensä työllistäminen, eurooppalaisen integraation luomat kansainvälistymisen mahdollisuudet, hyvinvointivaltion palvelujen väheneminen valtiontalouden säästöjen seurauksena, julkisen sektorin toimintojen kaventaminen ja yksityistäminen sekä huoli naisten aseman muutoksista työmarkkinoilla hyvinvointivaltion muutosprosesseissa. Niinpä työttömyys tuli osaksi toimihenkilöiden arkea ja erityisesti naisten työttömyys lisääntyi hallinto- ja toimistotyön sekä terveys- ja sosiaalityön piirissä (Lehto & Sutela 1999, 166). Laman taittuessa näkökulmat yhteiskunnallisen muutoksen suuriin linjoihin saivat lisäväriä. Säästöpolitiikan ja menojen karsimisen jatkuessa edelleen julkisella sektorilla, avainsanoiksi yhteiskunnallisissa visioissa tulivat markkinoistuminen, globalisoituminen, jälkiteollinen informaatio- tai tietoyhteiskunta ja verkostoituminen. Samalla taloudellisen rationalismin pohjalta toimivien yritysten ja organisaatioiden toimintasäteiden laajentuessa, yleinen henkinen ilmapiiri ja maailmakuva paradoksaalisesti yksilöllistyi. (Julkunen 2001a ja 2001b.) Aivan viime vuosina "tietotyö" tai "IT-alan" työpaikat ovatkin Suomessa olleet tutkijoiden ja rahoittajien suosikkikohde silloin, kun käsitellään työn organisointia, töiden sisältöjä, hyvinvointia työssä tai työntekijöiden suhtautumista työhönsä (Blom, Melin & Pyöriä 2001, Härmä & Nupponen (toim.) 2002). Kiinnostus on suunnattu aiheeseen, jonka yleisesti otaksutaan olevan nyt ja tulevaisuudessa suunnannäyttäjä ja ratkaiseva kilpailutekijä kansainvälistyvillä markkinoilla.

6 Tässä kirjassa taas tutkimuskohteenamme ovat työpaikat, joita harvoin nimitetään samassa mielessä uuden ajan airueiksi. Mielenkiintomme kohteilla onkin takanaan historiaa ja muutoksia jo ennen kuin 1980-luvun puolivälissä menimme tutkimaan niitä. Ne toimivat tutuilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. Kymmenen vuoden mittaisen tutkimusjakson aikana työpaikat ja niiden työntekijät toimivat vakaassa yhteiskunnallisessa tilanteessa, olivat laman kourissa ja myöhemmin tehostivat toimintaansa vastaamaan paremmin markkinoiden vaatimuksia. Nämä prosessit olivat tavalla tai toisella läsnä tutkimustyöpaikkojemme arkisessa elämässä kymmenen vuoden aikana vuodesta 1986 vuoteen Tutkimuksen ensi vaiheessa 1980-luvun puolivälissä ja toisessa vaiheessa 1980-luvun lopulla teimme kenttätyötä työvoimatoimistossa, sosiaalivirastossa, verovirastossa, sairaalassa, metalliyrityksessä, kemian alan yrityksessä, pankissa, vakuutusyhtiössä ja tavaratalossa. Näin tutkimuksessa oli mukana neljä julkisen sektorin ja viisi yksityisen sektorin työpaikkaa. Kolmannessa vaiheessa vuonna 1996 mukana oli kuusi työpaikkaa. Kemian alan yritys jätettiin pois, koska omat tutkimusresurssimme olivat vähentyneet. Pankin konttori oli lakkautettu. Tavaratalo jätettiin pois, koska työn luonne siellä oli osoittautunut hyvin erilaiseksi muihin työpaikkoihin verrattuna. Siten kahdessa ensimmäisessä vaiheessa kyselylomake lähettiin kaikkiaan yli 700:lle toimihenkilölle ja kolmannessa vaiheessa noin 400:lle toimihenkilölle. 2 Tutkimuksen edetessä haastattelujen määrä kasvoi. Havainnointien määrä oli taasen ensimmäisessä vaiheessa suurempi kuin kahdessa jälkimmäisessä. 3 Aineiston tarkempi esittely on liitteessä. Koska tutkimuksen kahdesta ensimmäisestä vaiheesta on jo raportoitu tuloksia eri näkökulmista (Korvajärvi, Järvinen ja Kinnunen 1987 ja 1990, Järvinen 1993, Korvajärvi 1998, Korvajärvi & Kinnunen 1999), tässä kirjassa keskitytään muutoksen suuntaan näkökulmana erityisesti 1990-luvun puolivälissä tehty kenttätyö. 2 Kolmannessa vaiheessa sosiaali- ja terveyskeskuksen aineistossa keskityttiin toimistotyötä tekeviin toimihenkilöihin ja aineistosta jätettiin sosiaalityöntekijät pois ja metalliyrityksessä toimihenkilöitä oli selvästi vähemmän. Vakuutusyhtiöstä oli kolmannessa vaiheessa mukana pääkonttorin lisäksi yksi paikalliskonttori.

7 Tutkimusjakson kuluessa työttömyydestä tai sen uhasta tuli osa toimihenkilöiden arkea pankissa ja metalliyrityksessä. Mutta muuten tämän tutkimuksen kohteena olleet toimihenkilöt edustivat sellaista jatkuvuutta, jonka on väitetty (Sennett 1998) jälkimodernissa tietoyhteiskunnassa häviävän. Nimittäin päinvastoin kuin toimihenkilötehtävissä työskenteleviä palkansaajia (Saloniemi 2000, 90), tai ylemmän keskiasteen suorittaneita naisia, nuoria tai toimihenkilöitä (Melin 1999), tämän tutkimuksen toimihenkilöitä ei juuri koskettanut työsuhteiden määräaikaisuus tai lyhyys. Suuri enemmistö kyselyyn vastanneista (noin 90%) tutkimustyöpaikkojen toimihenkilöistä työskenteli kaikissa tutkimusvaiheissa vakinaisessa työsuhteessa. Itse asiassa 1990-luvun puolivälissä hieman useammalla oli vakituinen työsuhde kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Yli puolet (53%) oli ollut 1990-luvun puolivälissä samassa työpaikassa yli 15 vuotta ja vain 9 % olivat olleet työpaikassa alle puolitoista vuotta. Epävarmuus työsuhteiden jatkuvuudesta oli kuitenkin lisääntynyt 1990-luvulla huimasti. Tutkimustyöpaikoilla liki 40 prosenttia toimihenkilöistä arvioi työsuhteensa varmuuden heikentyneen 1990-luvun alkupuolella. Vielä 1980-luvun lopulla tätä mieltä oli ainoastaan 7 prosenttia toimihenkilöistä. Epävarmuus työsuhteesta oli toisaalta hyvin konkreettinen asia (esimerkiksi lomautukset ja irtisanomiset) ja toisaalta se tarkoitti ikään kuin ilmassa leijuvaa epätietoisuutta tulevaisuudesta. Jokaisessa tutkimusvaiheessa vuotiaat työntekijät olivat iän mukaan tarkasteltuna enemmistö luvun puolivälissä 73 % työntekijöistä kuului tähän ryhmään. Vain aivan muutama toimihenkilö oli alle 25-vuotias, ja yli 56-vuotias oli myös hyvin harva. Toimihenkilöt olivat hyvin koulutettuja niin, että kaksi kolmasosaa oli suorittanut vähintään opistotasoisen tutkinnon. Merkonomin tutkinto oli takana hyvin suurella osalla tutkimuksemme toimihenkilöistä. Valtaosa tutkimuksemme toimihenkilöistä oli naisia ja suuri osa heidän esimiehistään miehiä. Naisista oli johtotehtävissä hyvin harva, kun taas miehistä yli puolet. 3 Vuonna 1986 haastatteluja tehtiin 76, vuonna 1989 koko lailla saman verran 83, ja vuonna 1996 haastattelujen määrä oli 113. Havainnointipäivien määrä oli ensimmäisellä kerralla 63 ja jälkimmäisillä kerroilla 43.

8 Muutoksien paikallisuus 1980-luvun aineistoon nojautuvat tutkimustuloksemme osoittivat toimihenkilöiden aseman, työn organisaatioiden ja töiden sisältöjen kehityslinjat ristiriitaisiksi. Monet rakenteelliset prosessit työpaikkatasolla olivat toimihenkilöille epäedullisia ja määrälliset työpaineet kasvoivat. Samanaikaisesti monet palkitsevat puolet töiden sisällöissä säilyivät tai jopa lisääntyivät. Muutoksien suunta oli pikemminkin hierarkioiden vahvistuminen työpaikoilla kuin niiden madaltuminen. Henkilöstöryhmien väliset työnjaolliset raja-aidat vahvistuivat erityisesti niillä työpaikoilla, joissa toteutettiin tavoite- ja tulosjohtamista. Sukupuolen mukainen eriytyminen työpaikoilla syveni. Lisäksi käytännön mahdollisuudet työtä koskevaan päätöksentekoon heikkenivät, erityisesti naisilla. Kiireen koettiin työpaikoilla kasvaneen ja työtahdin jatkuvasti kiristyneen. Silti toimihenkilöt pitivät työnsä sisältöä monipuolisena, mielekkäänä ja itsenäisenä. Erityisesti toimihenkilöt arvostivat asiakastyötä ja siihen sisältyviä monimuotoisia vuorovaikutussuhteita. Sekä aikapaineiden että työn monipuolisuuden lisääntyminen tulee esille myös tietotyötä koskevassa uudemmassa tutkimuksessa (Blom, Melin & Pyöriä 2001). Eri työpaikoilla muutoksilla oli erilainen konkreettinen sisältö, ja muutosten läpiviennin ja toteutumisen prosessit poikkesivat toisistaan. Johtopäätöksemme oli, että työpaikan toimintatapa määrittää paljolti, minkälaiseksi työn sisältö kulloinkin muotoutuu. Havaitsimme nimittäin, että työnjaolliset raja-aidat, jokapäiväisen työn sisältö, tavoite- ja tulosjohtamisen merkitys, työn arvostus ja toimihenkilöiden oma kiinnostus ja mahdollisuudet työnsä sisällön kehittämiseen vaihtelivat paljonkin työpaikoittain. Työpaikkojen välille ei muodostunut eroja esimerkiksi niin, että yksityisen ja julkisen sektorin työpaikat olisivat ryhminä poikenneet toisistaan. Muutossuunnilla oli paikalliset ehtonsa, joissa niille muotoutui omaleimainen sisältönsä. Tavoitteenamme on avata näkymiä toimihenkilöiden työn käytäntöihin jokapäiväisessä työssä.

9 Keskeiset käsitteet Tutkimuksen ydinkäsitteet ovat työn organisaatio, työpaikkakulttuurit ja sukupuolistavat käytännöt. Näkemyksemme on, että työn organisaatioissa tiivistyy työpaikkojen rakenteellisten puitteiden ja toimihenkilöiden toiminnan välinen suhde: työnjaolliset suhteet, työn sisältö, työn kulku ja sen järjestäminen, tieto- ja viestintäteknologian käyttötavat, työpaikan sosiaaliset suhteet ja työn kontrolli. Lisäksi sisällytämme työn organisaation käsitteeseen työntekijöiden itsensä tuottamat merkitysrakenteet ja muutoksiin ja työn kontrolliin suostumisen tavat. (Julkunen 1987, Korvajärvi 1990.) Työn organisaatio on meille eräänlainen kattokäsite, jonka puitteissa tarkastelemme toimihenkilöiden työtä ja heidän toimintaansa työssä. Tutkimusprosessin kuluessa ovat työpaikkakulttuurien ja sukupuolistavien käytäntöjen käsitteet tulleet tärkeiksi. Tutkimustyöpaikkojen arkipäivään on tullut uusia asioita verrattuna 1980-luvun puoliväliin, jolloin aloitimme tutkimuksemme. Työpaikkakulttuurien ja sukupuolistavien käytäntöjen näkökulmasta tällaisia asioita ovat keskustelut iästä ja sen merkityksestä työelämässä ja näkemykset toimihenkilöiltä vaadittavista taidoista ja ominaisuuksista. Työpaikkakulttuuri on käsite, jota leimaa moniselitteisyys ja tietynlainen epämääräisyys (Gherardi 1995, Czarniawska-Joerges 1992, Smircich 1983). Usein työpaikkakulttuurilla viitataan niin moneen asiaan, ettei se tarkoita enää juuri mitään (Alvesson & Due Billing 1997, 193). Monesti sillä tarkoitetaan yksinomaan työpaikkojen epävirallista organisaatiota kuten rituaaleja, myyttejä ja tarinoita organisaation toiminnasta. Usein sillä tarkoitetaan myös organisaation jäsenille itsestään selviä asioita, joista muodostuu keskinäinen yhteisyys työpaikalla. (Emt.) Tässä kirjassa lähdemme siitä, että työpaikkojen kulttuuriset piirteet ilmenevät sekä virallisessa että epävirallisessa toiminnassa (Gregor 1983, 359). Siten organisaation julkiset tavoitteet ja toimintamallit ja ääneen lausumattomat sopimukset ja käsitykset kietoutuvat yhteen. Esimerkiksi tehokkuuden lisääminen tai myynnin kasvattaminen eivät ole pelkästään työantajan esittämiä muutoksia, vaan ne koskettavat myös toimihenkilöiden omakohtaisia

10 ammatillisia identiteettejä. Työpaikkakulttuurit ja niiden erilaiset sisällöt ovat ohjanneet meitä kiinnittämään huomiota muutosten paikallisiin erityislaatuihin ja vaihteluihin työpaikoilla. Lisäksi työpaikkakulttuurin käsite on suunnannut huomiotamme sellaisiin käytäntöihin ja ajatusmalleihin, jotka ovat yleisiä suomalaisessa työelämässä. Siten kirjassa ei ole kyse ensisijaisesti työpaikkakulttuureista, vaan laajemmin myös kulttuurisesta näkökulmasta työelämän muutoksiin työpaikkatasolla. Sukupuolistavat käytännöt ovat osa työpaikkakulttuureja. Koko tutkimusprosessin ajan sukupuolten väliset suhteet ovat osoittautuneet keskeisiksi toimihenkilöiden asemaa ja toimintaa jäsentäviksi periaatteiksi. Tutkimuksemme kuluessa sukupuoli on saanut erilaiset aseman myös tasa-arvoa koskevan lainsäädännön ja sen muutosten myötä. Tasaarvolain oltua voimassa vuodesta 1987 lähtien juuri ennen kolmatta tutkimusvaihettamme, vuoden 1995 alussa, eduskunta uudisti tasa-arvolain. Laki edellyttää muun muassa, että yli 30 työntekijän työpaikalla on laadittava suunnitelma tasa-arvon edistämiseksi. Lain mukaan työnantajan on myös huolehdittava, että työntekijä ei joudu sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi. Tutkimuksemme sijoittuu sukupuolten tasa-arvon kannalta aikaan, jolloin työpaikoilla tulkittiin lain sisältöä elävässä elämässä. Sukupuolistamisen käytännöt organisaatioissa muodostuvat monenlaisten vuorovaikutusprosessien tuloksena (Acker 1990, 1992, Korvajärvi & Kinnunen 1996). Sukupuolia jaottelevat ja erottelevat prosessit vaikuttavat siihen, millaisina työn muutokset toteutuvat. Sukupuolten välisten suhteiden laatu ja niiden vakiintumisen aste muovaavat sitä, millaiset mahdollisuudet naisilla ja miehillä on osallistua erilaisten päätösten valmisteluihin. Sukupuolistavat käytännöt eivät kuitenkaan tee vain kaksijakoista eroa naisiin ja miehiin. Samanaikaisesti ne ovat prosesseja, jossa muodostuu eroja ja jakoja naisten ja miesten ryhmien sisälle. Sukupuolistavat käytännöt voivat myös tuottaa toimintaa, joka poistaa tai ehkäisee naisten ja miesten välistä epätasaarvoa.

11 Prosessimainen tutkimusote Nämä perusajatukset vaativat tutkimusotetta, joka on prosessimainen aineiston keruun ja sen tulkinnan suhteen. Jokaisella työpaikalla oli vuonna 1996 enemmistö samoja toimihenkilöitä, joita tapasimme jo 1980-luvun puolivälissä. Saatoimme siis aloittaa toisen ja kolmannen vaiheen entuudestaan tuttujen toimihenkilöiden kanssa. Tämä näkyi myös siinä, että ero haastattelujen ja havainnointien välillä liudentui. Kun ensimmäisellä kenttäkierroksella ponnistelimme saadaksemme selville, mitä työpaikassa tehdään ja miten työt on organisoitu, niin seuraavilla kerroilla saatoimme alkaa kyselemällä ja havainnoimalla, mitä muutoksia oli tapahtunut suhteessa vanhaan. Työn havainnoinnit olivatkin joka kerta hyvin keskustelevia. Jälkimmäisillä kenttäkierroksilla voimme kuitenkin tuoda esiin aikaisemman vaiheen tilannetta ja keskustelujen kautta pohdimme ja vertailimme työn tekemisen tapoja ja niiden muutoksia. Myös aineistojen keruu ja tulkinta tapahtui prosessinomaisesti ja jokaisella kenttäkierroksella pääpiirteittäin seuraavasti. Ensin hankittiin tietoja joidenkin avainhenkilöiden haastattelujen ja dokumenttien avulla organisaation rakenteellisista muutoksista. Sitten hankittiin määrällistä aineistoa toimihenkilöille kohdistetun kyselylomakkeen avulla. Tämän jälkeen, varsinkin ensimmäisellä ja toisella kenttäkierroksella, selostimme kyselyn tuloksia toimihenkilöille ja saimme palautetta. Pyrimme siten tulkitsemaan kyselylomakkeen tietoa yhdessä tutkimustyöpaikkojen toimihenkilöiden kanssa. Viimeinen vaihe kenttätyössä olivat työn havainnoinnit ja toimihenkilöiden yksilö- ja ryhmähaastattelut. Olemme kiinnostuneita siitä, miten toimihenkilöt itse tuottivat jokapäiväistä todellisuutta arjen rutiineissa (Silverman 1993, Gubrium & Holstein 1994). Lomakekyselyn, havainnointien ja haastattelujen lisäksi keräsimme erilaisia virallisia ja epävirallisia dokumentteja, kiinnitimme huomiota työpaikan tilajärjestelyihin ja pyrimme olemaan mukana erilaisissa palavereissa ja kokouksissa. Periaatteessa kaikki mitä työpaikoilla näimme, kuulimme ja koimme on tutkimusaineistoamme.

12 Meillä oli mahdollisuus tehdä havainnointeja ja haastatteluja työpaikoilla vapaasti ilman esteitä. Jos havainnoimme asiakastilanteita, siihen kysyttiin asiakkaalta lupa. Havainnointi- ja haastattelupyyntöihimme toimihenkilöt suhtautuivat myönteisesti. Ainakin joillakin työpaikoilla asetettiin odotuksia ja toiveita, että tutkimuksen avulla saataisiin aikaan muutoksia työpaikalla, tai ainakin virikkeitä muutoksiin. Voi kysyä, mitä asteittain kehittyvät ja siten myös muuttuvat ajatustapamme ja tutkimusotteemme merkitsivät eri aikoina kerättyjen aineistojen ajalliselle vertailtavuudelle? Emme pidä prosessinomaisuutta ongelmana, koska tarkastelemme toimintakäytäntöjä ja suhteita työpaikoilla. Vertailu ei kohdistu yksittäisiin ihmisiin ja heidän vastauksiinsa, vaan työn organisaatioihin tavoitteitaan toteuttavina toiminnallisina kokonaisuuksina. Pitkäaikaiseen empiiriseen tutkimukseen perustuva työpaikkatasoinen tarkastelu valottaa muutosprosessien sisältämiä ristiriitaisuuksia ja toistensa kanssa vastakkaisiakin muutossuuntia (Bradley 1999, 55). Tässä kirjassa käsitellään sitä, millaiseksi toimihenkilöt arvioivat työtilanteensa juuri vuosituhannen vaihteen kynnyksellä ja juuri ennen aikaa, jota yleisesti alettiin nimittää tietoyhteiskunnaksi. Minkälaiset muutokset määrittivät töiden sisältöjä ja toimihenkilöiden asemia työpaikoilla? Minkälaisia taitoja, tietoja ja ominaisuuksia työ vaati? Miten toimihenkilöt erilaisilla työpaikoilla suhtautuivat työhönsä ja sen arvostukseen, miten he sovittivat tieto- ja viestintäteknologian käytön omiin työtapoihinsa ja mitä ikä tarkoitti ammattitaitovaatimusten näkökulmasta? Miten sukupuoli jäsensi työntekoa? Miten työtä johdettiin ja miten toimihenkilöt itse halusivat vaikuttaa asioihinsa työpaikalla?

13 2. TYÖPAIKKOJEN MUUTOKSET JA PYSYVYYDET Mitä muutoksia toimihenkilöiden työpaikoilla tapahtui ja 1990-luvulla? Mitä muutokset merkitsivät jokapäiväisissä työn tekemisen käytännöissä toimihenkilöiden rakenteellisten asemien kannalta? Tutkimustyöpaikoilla pankissa toteutui dramaattisin muutos, sillä tutkimuksessamme olevaa liikepankin sivukonttoria ei enää ole. Konttori oli yksi niistä talletuspankkien 1.753:sta toimipaikoista, jotka lakkautettiin vuosina ja jonka yli kahdestakymmenestä toimihenkilöstä tuli osa niitä henkilöä, jotka pankeista vähennettiin. (Salonen 1997.) Tähän lukuun olemme valinneet viideltä työpaikalta niiden selkeimmän ja näkyvimmän työpaikan toimintaa läpäisevän muutoksen. 4 Kysymme, mitä työpaikalla toteutettu hallinnollinen muutos, tuotantorakenteen muutos, työn järjestämisen tai toimintatavan muutos ja tietojärjestelmän muutos voivat merkitä toimihenkilöiden asemille. HALLINNOLLINEN MUUTOS: SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS Vuoden 1989 jälkeen on ollut kolme isoa juttua: alueellistaminen, yhdistyminen ja muutto näihin tiloihin. Kaikkia näitä muutoksia olen pelännyt, mutta tässä sitä nyt vain ollaan. (Toimistonhoitaja ) Keskikokoisen kaupungin sosiaalikeskus sijaitsi 1980-luvulla yhdessä rakennuksessa ja sen reilut sata työntekijää koostui toimisto- ja sosiaalityöntekijöistä sekä johtamistyötä tekevistä. Keskuksen työ oli hallinnollisesti organisoitu saman katon alle hallinto-, sosiaali-, palvelu- ja päivähoito -osastoihin. Tilanne muuttui 1990-luvun alkupuolella. Muutokesta kertoi jo nimen muuttuminen sosiaalikeskuksesta sosiaali- ja terveyskeskukseksi. Entisen yhden talon sijasta sosiaali- ja terveyskeskuksen toimipaikkoja oli vuonna 1996 useita. Suurin toimipaikka oli toimihenkilöiden 4 Aineistona käytämme työpaikoilta keräämiämme dokumentteja (kuten esimerkiksi vuosikertomukset, organisaatiokaaviot, puhelinluettelot, johto- ja ohjesääntöjä yms.), havainnointipäiväkirjoja ja haastatteluja sekä lomakekyselyä.

14 mammutiksi kutsuma iso talorykelmä ja tämän lisäksi käytössä oli entisen sosiaalikeskuksen talo sekä lähiössä sijaitseva toimipiste ja lisäksi joukko muita toimipisteitä. Yhteensä sosiaali-ja terveyskeskuksessa oli noin virkaa. Toiminta oli jaettu neljään kaupunkijakoon perustuvaan alueosastoon, laitoshoidon osastoon sekä hallinto- ja talousosastoon. Kukin alueosasto vastaa alueensa sosiaalityöstä, kodinhoidosta, psykososiaalisesta työstä, päivähoidosta, terveydenhoidosta ja vastaanottotoiminnasta. Sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen tavoitteena ei ole ollut vain hallinnollinen yhdistäminen, vaan myös toiminnallinen. MK: Miksi tämä yhdistäminen, mistä se tuli? Hallintojohtaja: Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämisbuumi alkoi 90-luvun alussa tässä maassa. (...) Täällä yhdistäminen tapahtui vuoden 1993 alusta.tämä tuli tavallaan haasteena muista vertailukaupungeista. Kaupunkimme ei tietenkään voinut olla niistä kuvioista poissa. Luulen, että kaupungin ylin johto ja ylimmät luottamushenkilöt kokivat, että kaupungin hallintojärjestelmä ei ole sillä tavalla moderni kuin tällaisessa valtakunnan osakeskuksessa pitäisi olla. Täällä haluttiin mennä muita pidemmälle ja rakennettiin ajatus aluevastuullisesta toimintatavasta, jossa alueen vastuuhenkilöllä on vastuu kaikista palveluista, jotka alueen vastuulle määritellään.(...) Ei voida ajatella, että terveyspalvelut ja sosiaalipalvelut olisivat erillisiä vastuualueita. Silloin yhdentyminen jäisi jonkin organisaatiolaatikon varaan ja jos se jää sille tasolle, niin sittenhän tämä on täysin järjetön offensiivi. Mutta ongelmana tässä yhdessä tekemisessä on henkilöstön kulttuuriperinne ja sen oman ammatin erilainen arvostaminen eli ammatillinen identiteetti". (Haastattelu /MK.) Aloite hallinnolliseen muutokseen ei tullut paikallisesti työpaikkatasolta, vaan sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hallintojohtajan kertomana muutoksen toteutuksen pontimena oli vertailu muihin kaupunkeihin ja modernissa kehityksessä mukana olo sekä se, että kaupunki pystyisi toimimaan aikaisempaa taloudellisemmin ja tarkoituksenmukaisemmin. Organisaatiomuutos toteutettiin nopeasti ja "ylhäältä alaspäin" periaatteella. Nimittäin vuonna 1991 kaupunginhallitus asetti hallinnon uudistamisen työryhmän, jossa työryhmässä ei ollut mukana sosiaali- ja terveydenhuollon hallintokuntien edustajia. Vuonna 1992 työryhmän mietintö käsiteltiin kaupungin valtuustossa. Hallintokuntien viranhaltijoiden tietoon työryhmän ehdotukset sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisestä vuoden 1993 alusta lukien tulivat paikallisen sanomalehden välityksellä. Käytännössä toiminnot ja lautakunnat yhdistyivät Vuonna 1995

15 perustettiin neljä aluetoimistoa, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät olivat periaatteessa toiminnallisesti yhdistettyjä. Organisaatiomuutoksen toteuttamisen tien voi pelkistää seuraavanalaiseksi: sosiaali- ja terveysministeriö, kaupungin hallitus ja kaupungin johto, valtuusto, lautakunnat ja hallintoyksikköjen virkamiehet (erityisesti päälliköt). Muutos ei siis lähtenyt liikkeelle työpaikkatasolta, eikä sitä toteutettu yhteydessä töiden sisältöjen analysointiin. Näin myös sekä johto- että muissa asemissa olevien toimihenkilöiden asiantuntemus oman työn sisällön ja työn järjestämisen suhteen ohittui hallinnollisesti suuressa muutoksessa. Nimettömät työllistetyt Sosiaaliviraston ja terveystoimen yhdistämisen myötä henkilöstön määrä ja rakenne muuttui siten, että vuonna 1990 sosiaali- ja terveystoimen piirissä oli viroissa, toimissa tai työsopimussuhteissa eli palvelusuhteissa 1833 henkilöä ja työllistettyinä 76. Vuonna 1995 puolestaan palvelusuhteissa oli 1708 henkilöä ja työllistettyinä 255. (Nämä luvut ovat laskettu henkilötyövuosista). Viiden vuoden aikana oli vähentynyt 125 palvelusuhdetta ja lisääntynyt 179 työllistettyä. (Sosiaali- ja terveyskeskuksen vuosikertomus 1995, 6). Alueosastojen johtajat olivat määräaikaisissa palvelusuhteissa: "Vaikea ajatella tulevaisuutta, kun ei vielä ole tietoa työsuhteesta kuin ensi vuodelle" (Aluejohtaja, haastattelu , MK). Sosiaali- ja terveyskeskuksen toimihenkilöiden palvelussuhteiden luonnetta määritti lainsäädäntö: Vuoden 1995 kuntalain mukaan virka voitiin perustaa viranomaistehtävien hoitamista varten. Käytännössä sosiaali- ja terveyskeskuksessa toimittiin siten, että toimistotyön virkoja oli lakkautettu ja ne oli muutettu työsopimussuhteisiksi tuli voimaan laki, jossa yhdenmukaistettiin virkasuhteisten ja työsuhteisten työaika. Sosiaali- ja terveyskeskuksen sosiaalipuolelta jätettiin täyttämättä yli sata virkaa. Täyttämättä jätetyt virat koskivat erityisesti päiväkoteja ja vanhushoitoa. Toimistotyössä sosiaalikeskuksen ja terveysviraston palkanlaskijoiden määrä väheni yhteensä yhdeksällä hengellä. "Kireitä vuosia on ollut. Henkilöstöä on vähentynyt. Vuodet ovat jo helpompia.(...) Tosin töitäkin on hieman vähentynyt". (Toimistonhoitaja, keskustelu /PK). Sosiaali- ja terveyskeskuksen yhdistäminen merkitsi hallinnollisena muutoksena työyksikköjen uudelleen nimeämistä ja jokapäiväisen työn näkökulmasta oli vaikea hahmottaa entisen sosiaalikeskuksen toimihenkilöiden määrän muutosta.

16 Toimihenkilöiden määrän väheneminen näkyi selkeämmin päiväkodeissa ja vanhusten hoidon piirissä - ei niinkään hallinnollisessa virastotyössä. Sosiaalikeskuksessa vallitsi 1980-luvulla sisäiset työmarkkinat. Tämä periaate jatkui edelleen sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Avoimeksi tulevat virat olivat ensisijaisesti sisäisessä haussa tai ilmoituksina kaupungin yleisellä ilmoitustaululla, mutta harvemmin haussa sanomalehtien avulla. Näitä sisäisiä työmarkkinoita oli myös koko tutkimuskauden ajan kritisoitu (esim. johtajan haastattelut 1986, 1988 ja 1996/ MK) siitä näkökulmasta, että ei tule niin sanottua "uutta verta" ja toiminta muodostuu "sisäänpäinlämpiäväksi". Työllistettyjä ei mielletty ulkoapäin tulevaksi "uudeksi vereksi", vaan vaihtuviksi opetettaviksi. Heidän määrän lisääntymisellä oli vaikutuksensa toimihenkilöiden keskinäisiin hierarkkisiin erotteluihin. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa oli tapana puhua työtovereista ammattinimikkeitä ja ihmisten omia nimiä käyttäen. Kuitenkaan työllistetyistä ei puhuttu heidän omilla nimillään tahi sen mukaan mitä työtä he tekivät, vaan he olivat yksinkertaisesti työllistettyjä. "Ja sitten meillä on kanslistien Kaijan ja Maijan lisäksi yksi työllistetty". Ja kuten sosiaali- ja terveyskeskuksessa toimiva sijainen totesi (havainnointipäiväkirja / MK), työllistetyt vertasivat itseään puolestaan niihin työttömiin, jotka eivät olleet missään töissä. "Sosiaalipuoli" ja "terveyspuoli" Kun olimme kesällä 1996 viikon ajan sosiaali- ja terveyskeskuksessa, ihmettelimme yhä uudestaan, että mitä yhdistäminen loppujen lopuksi jokapäiväisessä työssä merkitsee. Ilmoitustauluilla lääketehtaiden "potilaan parhaaksi" julisteet sulautuivat sosiaali- ja terveyslautakunnan tiedotteisiin. Kahvion kirjahyllyssä anatomian, mikrobiologian ja lääketieteen sanakirjojen seassa oli Sosiaaliturvalehtiä ja Lapsen maailma -lehtiä. Saman käytävän varrella oli sosiaalialan ja terveydenhoitoalan toimihenkilöitä, mutta tilat olivat kuitenkin käytävien eri päissä. Näkyvin ero terveystoimen työntekijöiden valkoiset takit. Kuitenkin erosta kertoi, että tavallinen tapa työpaikalla oli puhua "terveyspuolesta" ja "sosiaalipuolesta". Kun kysyimme eri asemissa olevilta toimihenkilöiltä, mitä organisaatiomuutos on merkinnyt, niin saimme muun muassa tällaisia vastauksia:

17 -Palkanlaskijat: Terveysviraston tytöt ovat tulleet uutena tähän meidän porukkaan(palkanlaskijoiden ryhmähaastattelu /MK). -Toimistonhoitaja: Kun vuosi sitten muutettiin tähän taloon, ei työt muuttuneet miksikään. Työpari pysyi samana ja työt pysyi samana. (Haastattelu /MK.) -Kanslisti: Ennen oli semmosia normaalialkoholisteja, vanhoja alkoholisteja. Nyt ne on kaikkien aineitten sekakäyttäjät, väki on nuorentunut, naisia on tullut mukaan ja sitten on näitä mielenterveysongelmaisia.(yhdentymisen myötä kaupungista oli lakkautettu erilliset mielenterveystoimiston palvelut ja liitetty osaksi sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintaa, haastattelu , MK). -Hallintojohtaja: Tehtävät ovat pysyneet jotakuinkin ennallaan, mutta määrällisesti ovat jonkun verran lisääntyneet(haastattelu , MK). -Aluejohtaja: 80-luvulla työ oli sosiaalityön sisällä olevaa toimintaa eli työtä toimeentulopuolen ja päihdehuollon puolella. Nyt toiminta-alue on laajentunut. Esimiestehtävä on edelleen, mutta sosiaalityön lisäksi on viisi muuta toimintaa, lääkärin vastaanottotoiminta, terveydenhoito, kotihoito, päivähoito, psykoterapia ja perhetukikeskuksen toiminta.(haastattelu /MK.) -Elatusturvatoimiston työn sisältöön yhdistämisellä ei ollut merkitystä ja he jäivät myös entisiin tiloihin muuttaen ainostaan sijaintikerrosta (Havainnointi /PK). Hallinnolliset muutokset eivät olleet suoraan merkinneet yhteisiä, kaikkia toimihenkilöitä koskettavia muutoksia. Oli toimihenkilöitä (sekä johtajia että muita), joiden työt sekä asemat olivat pysyneet kutakuinkin ennallaan, mutta oli myös niitä (esimerkiksi toimistotyöntekijät), joiden yhteistyösuhteet, asiakaskunta sekä asiantuntemuksen kenttä laajentuivat. Ammattiryhmien statuserot sekä työehdot törmäsivät toisiinsa siten, että sosiaalityöntekijät vertasivat itseään lääkäreihin: lääkärien parempiin palkkoihin ja vapaampaan ajankäyttöön sekä matkusteluun.(havainnointipäiväkirja /MK.) Eri asemissa olevien toimihenkilöiden puheissa toistui näkemys siitä, että yhteisten kokemusten ja nimenomaan konkreettisen yhdessä tekemisen kautta ammattiryhmien erillisyys voi vähentyä. "Pikku hiljaa asia on edennyt. Lääkärillekin voi soittaa, että matkalasku on tehty väärin" (Toimistonhoitaja, keskustelu /PK). Kyselyn perusteella puolet sosiaali- ja terveyskeskuksen miestoimihenkilöistä ja vain kahdeksan prosenttia naisista arvioi asemansa parantuneen. Yksikään miehistä ei arvioinut asemansa heikentyneen ja naisistakin vain kahdeksan prosenttia. Näissä arvioinneissa on otettava huomioon, että tutkimuksessamme mukana olevissa kohteissa ei montaa miestä työskennellyt. Toimistotyöntekijöista vain yksi oli mies ja loput miehet olivat johtoasemissa. Silti näissä arvioinneissa askarruttaa se, kuinka harva nainen arvioi asemansa parantuneen tai ylipäätään muuttuneen.

18 Muutoksessa sosiaali- ja terveydenhuollon alan hierarkiat lomittuivat esimiestehtävissä toisiinsa. Sosiaalikeskuksessa saattoi 1980-luvulla tavata esimiesasemissa sosiaalijohtajan, päälliköitä, osastosihteereitä, johtavan kodinhoitajan, lastenvalvojan ja toimistonhoitajan. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa saattoi 1990-luvulla tavata esimiesasemissa muun muassa sosiaali- ja terveysjohtajan, osastojohtajia, apulaisylilääkäreitä, ylihoitajia, osastonhoitajia, johtavia psykologeja, johtavia sosiaalityöntekijöitä, lastenvalvojan, osastosihteereitä. Tämä "sosiaalipuolen" ja "terveyspuolen" esimiesten lomittuminen toisiinsa ei ollut kuitenkaan ongelmatonta: Kaksi kolmasosaa yhdistyneen organisaation henkilöstöstä tuli sosiaalikeskuksen puolelta eli noin 1400 ja yksi kolmasosa tuli terveysviraston puolelta eli noin 700. (...)Kun sosiaalikeskuksessa siirryttiin aluevastuulliseen sosiaalipalvelujärjestelmään vuoden 1992 alusta eli siis vuotta ennen yhdistämistä, niin meillä oli alueella aluejohtajan tehtävässä osastopäälliköt. Heillä oli hyvä kokemus sen alueen hallinnon toimintojen järjestämisestä ja terveyspuolella aluevastuista palvelujen tuottamistapaa ei lainkaan ollut. (...)Heillä ei ollut sellaista hallinnollista kokemusta, jota tämä uudelleen organisointi olisi edellyttänyt. Näin lautakunta valitsi neljästä aluejohtajasta kolme sosiaalikeskuksen puolelta ja yksi tuli terveysviraston puolelta. Ja tämä oli jollakin tavalla sellainen tekijä, joka jätti pysyvän särön tähän yhdessä tekemiseen ja vahvisti sellaisia käsityksiä, että tuolta tulevat jyräävät heidät alleen". (Sosiaalijohtajan haastattelu /MK.) Sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen ei merkinnyt ulkoisesti havaittavassa mielessä toimihenkilöiden työn kannalta toistaiseksi juurikaan muuta mullistavaa kuin fyysisten tilojen muutosta sekä käytävillä tavattavien ihmisten määrän sekä asiakkaiden kirjon lisääntymistä. Yhdistyminen merkitsi kuitenkin ammattiryhmien (sosiaali- ja terveysalan) työkulttuurien sekä statusten vertailun lisääntymistä, aiheutti ristiriitoja sekä myös pyrkimystä yhteisen ymmärryksen löytämiseen. Entisen sosiaalikeskuksen toimihenkilöiden arvioivat, että 1990-luvun alussa toteutetulla alueellistamisen organisaatiomuutoksella, "aluevastuisella asiakastyöllä", oli enemmän käytännön merkitystä kuin sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisellä. Alueellistaminen merkitsi osin vanhojen osastojakojen hajauttamista, uusia yhteistyösuhteita ja "oman alueen" asiakkaita. Alueellistaminen ei kuitenkaan merkinnyt esimerkiksi palkanlaskijoiden ja elatusturvatoimiston työn sisältöjen kannalta juurikaan muutoksia. Tämä kertoo siitä, että periaatteessa läpi työpaikan kulkeva hallinnollinen muutos ei automaattisesti merkitse muutosta joka paikassa.

19 Näkyvä organisaatiorakenteeseen kohdistuva muutos ei itsestäänselvästi merkitse yhtään mitään havaittavissa olevaa työnjaollista tai työn sisällöllistä muutosta. Tutkimustyöpaikassamme organisaatiorakenteen muutos "pakotti" kuitenkin toimihenkilöt vertaamaan omaa perinteistä työn tekemisen tapaa toisen ammattiryhmän kulttuuriin. Näin päädytään siihen, että suurelle hallinnolliselle muutokselle tuotetaan työpaikkatasolla sisältö jokapäiväisen työn parissa, pieninä tekoina ja tulkintoina. TUOTANTORAKENTEEN MUUTOS: METALLIYRITYS Metalliyrityksen toimihenkilöt kävivät 1990-luvulla läpi elävässä elämässä sitä tulevaisuuden työelämän visiota (Castells 1996), jossa vallitsee jatkuva epävarmuus työstä, työvoimaa yksilöllistetään, tuotanto rakentuu globaalien asiakassidonnaisten markkinoiden varaan ja työvoimaa siirrellään tilanteiden mukaan. Vaikka olimme olleet haastattelemassa ja havainnoimassa metalliyrityksessä 1980-luvun puolivälissä ja 1980-luvun lopulla sekä seuranneet sanomalehdistä tehtaan vaiheita luvulla, niin silti kolmas kerta tutussa yrityksessä tuntui aluksi kaaottiselta. Yrityksessä tapahtuneet muutokset saivat meidät tuntemaan samansuuntaisesti kuin Matti Kortteinen kirjoittaa vaikeuksistaan ymmärtää metallimiehiä ja tehdasta kirjassaan Kunnian kentät (1992). Seuraava ote on havainnointipäiväkirjastamme (MK, ): En kerta kaikkiaan pysty hahmottamaan mitä tehtaalla nyt tehdään, en toimintojen yhteyksiä, en omistussuhteita, en työnjakoja, en Saksan, Venäjän, USA:n, Japanin, Ruotsin osuutta toiminnassa. En opi edes muistamaan tehtaan nykyistä nimeä. En hahmota osastojen jakoja, osastojen muutoksia, ihmisten vähentymistä. En heti edes erota sitä, kuka ruokalassa on tehtaan työntekijä ja kuka toimihenkilö, koska heillä on samannäköisiä vaatteita. Eksyn etsiessäni operaattoreita ja kävelen kerrosta liian ylös. Silmän kantamattomiin tyhjiä ja hämäriä käytäviä, sermiloosseja, hyljättyjä huonekaluja, mappeja ja papereita siellä täällä. Näky paljastaa silmin nähden, miten paljon vähemmän tehtaalla nyt on työntekijöitä ja toimintaa. Pikkuhiljaa alkaa hahmottua tupakkahuonekeskustelujen ansiosta, että tehtaalla tehtiin ennen tuotetta alusta loppuun ja ostettiin tarvittavia osia tavaroiden toimittajilta Suomesta ja ulkomailta. Nyt tuotetaan puolestaan osia, joita muut ostavat. Ennen tehtaalla oli ideologia, että tavaraa juuri oikeaan tarpeeseen. Nyt vaikuttaa ideologiana olevan, että ihmisiä juuri oikeaan tarpeeseen. Kukaan ei vain tunnu tietävän, mikä se oikea tarve on. Vaikuttaa, että kaikki tehtaan sisällä (ylintä johtoa myöten) ovat riippuvaisia Saksasta, Japanista, Venäjästä ja USA:sta, eikä voida ennakoida kuinka kauan mitäkin tehtaan tuottamaa tuotetta tarvitaan, kuka haluaa ostaa keneltä ja mitä.

20 Olimme 1980-luvun lopun jälkeen saattaneet lukea sanomalehdista lomautuksista, irtisanomisista ja yrityksen tekemistä uusista tuotesopimuksista, lopettamisista ja aloittamisista. Silti toiminnan rakenteellisten ehtojen muutokset hämmensivät. Mitä muutokset oikein sisälsivät ja tarkoittivat teollisuustoimihenkilöiden sekä heidän heidän esimiestensä asemien ja työehtojen kannalta? Epävarmuuden räjähdysmäinen lisääntyminen Metalliyritys oli 1980-luvun puolivälissä sijaintikaupunkinsa toinen suuri työllistäjä. Tehtaan merkitys kaupungissa näkyi jo siinä, että kaupungin asukasmäärä oli kaksinkertaistunut tehtaan olemassaolon aikana. Tehtaalla oli työläisiä noin 2000 ja toimihenkilöitä noin 300. Toimihenkilöistä kolmannes oli teollisuustoimihenkilöitä ja loput teknisiä toimihenkilöitä sekä johtoa. Tutkimuksessamme oli mukana kaikki teollisuustoimihenkilöt (104) ja heidän 24 esimiestään luvun puolivälissä tuotantoon rekrytoitiin uutta työvoimaa ympäri maata. Yhtiö oli mukana kaupungin kerrostalojen rahoituksessa, yhtiö järjesti työntekijöilleen työsuhdeasuntoja ja oli mukana takaamassa pankkilainoja luvulla tilanne muuttui dramaattisesti. Yritys työllisti vähimmillään vuonna 1993 alle 500 työntekijää. Päällikkö arvioi (haastattelu /PK ja MK), että toimihenkilöitä lomautettiin ja irtisanottiin yli puolet ja ylempiä toimihenkilöitä puolestaan vähiten verrattuna muihin ryhmiin. Kun yritys sai solmittua uusia tuotantosopimuksia, niin osa irtisanotuista teollisuustoimihenkilöistä kutsuttiin takaisin töihin. Tilanne oli kuitenkin se, että teollisuustoimihenkilöiden ja heidän esimiestensä määrä oli vähentynyt siten, että kun 1980-luvulla heitä oli ollut noin 150, niin vuonna 1996 heitä oli enää 50. Henkilöstöasioista vastaava johtaja kuvaa luvun tilannetta näin (haastattelu / PK ja MK): 1991 jo rupesi tulemaan tuotantovaikeuksia, määräaikaisia lomautuksia aina muutamia päiviä per puolivuosi. Saattoi olla 20 lomautuspäivää vuoden vaihteesta kesälomiin. Osittain johtui tuotteen menekkivaikeuksista, ei siinä sen kummempaa ollut. Syksyllä 1992 käynnistettiin yt-neuvottelut. Pitkin syksyä neuvoteltiin ja kesken neuvotteluajan tuote X vietiin käytännössä pois meidän tuotannosta ja silloin henkilöstösuunnitelma muuttui ihan toiseksi. Kun irtisanomistarve oli, niin silloin mittavat määräaikaiset

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Kuntaliitoksen tapahtuessa Joutsan kunnan henkilöstö muodostuu nykyisestä Joutsan kunnan ja Leivonmäen kunnan henkilöstöstä.

Kuntaliitoksen tapahtuessa Joutsan kunnan henkilöstö muodostuu nykyisestä Joutsan kunnan ja Leivonmäen kunnan henkilöstöstä. Joutsan kunnanhallitus 216 24.09.2007 Kunnanvaltuusto 55 22.10.2007 Henkilöstötoimikunta 7 29.10.2007 Henkilöstötoimikunta 13 12.11.2007 Yhteinen Joutsan kunnanhallitus 37 19.11.2007 Kuntaliitossopimuksen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 25 19.01.2015. 25 Asianro 8193/01.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 25 19.01.2015. 25 Asianro 8193/01.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 115 16.12.2014 25 Asianro 8193/01.01.00/2014 Tehtävien lakkauttaminen ja virkojen perustaminen perusturvan palvelualueella 1.1.2015

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

AMMATILLISEN IMAGON KOHOTTAMINEN

AMMATILLISEN IMAGON KOHOTTAMINEN BMF SYYSSEMINAARI 14.11.2007 Satu Henttonen, asiamies Palkansaajajärjestö Pardia AMMATILLISEN IMAGON KOHOTTAMINEN 1 Sisältö Asiantuntijuus / ammatillisuus Kasvot imagolle Kirjaston palvelujen markkinointi

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ tilanteesta 31.3. 2013 2014 2015 TAE 2016 Vakinaisen henkilöstön

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017

PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 YTT Liite 2 PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 Yleistä Uudistettu laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki) tuli voimaan kesäkuun 1 päivänä 2005. Lain merkittävimpiä

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen Leena Halttunen KT, lto 9.10.2010 Vaasa Esityksen sisältö Esityksen taustalla olevat tutkimukset Millaisista lähtökuopista lähdemme: Päivähoitotyö, johtajuus

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

AMMATTILAISET ARVAILEVAT TOISISTAAN. - tulkintaverkostot psykososiaalisessa työssä

AMMATTILAISET ARVAILEVAT TOISISTAAN. - tulkintaverkostot psykososiaalisessa työssä SUB Qöttlngen 204 533 376 ESA E R I K S S O N T O M ERIK A R N K I L ( T O I M. ) AMMATTILAISET ARVAILEVAT TOISISTAAN - tulkintaverkostot psykososiaalisessa työssä STAKES SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS-

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02. 1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot