Päivi Korvajärvi ja Merja Kinnunen MUUTOKSET TOIMIHENKILÖIDEN TYÖPAIKOILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivi Korvajärvi ja Merja Kinnunen MUUTOKSET TOIMIHENKILÖIDEN TYÖPAIKOILLA"

Transkriptio

1 Päivi Korvajärvi ja Merja Kinnunen MUUTOKSET TOIMIHENKILÖIDEN TYÖPAIKOILLA LOPPURAPORTTI TYÖSUOJELURAHASTOLLE

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. TYÖPAIKKOJEN MUUTOKSET JA PYSYVYYDET Hallinnolinen muutos: Sosiaali- ja terveyskeskus Tuotantorakenteen muutos: Metalliyritys Työn järjestämisen muutos: Vakuutusyhtiö Tietojärjestelmän muutos: Verotoimisto Toimintamallin muutos: Työvoimatoimisto Yhteenveto: Murtumia ja eriytymiä hierarkioissa 3. JOKAPÄIVÄINEN TYÖ Töiden vaatimukset Työn itsenäisyys ja sen esteet Yhteistyö ja vuorovaikutus Asiakastyön uudet vaatimukset Suhde tieto- ja viestintäteknologiaan Työn merkitys Ikä ja ammattitaidot Yhteenveto: "Hyvää" työtä? 4. TYÖN SISÄLLÖT JA SUKUPUOLI (Epä)tasa-arvoa, sopivuutta ja syrjintää Sukupuolijakojen perustelut Yhteenveto: Paikallinen sukupuoli 5. YKSILÖLLINEN JA YHTEINEN TOIMINTA Yksilöllistä vaikuttamista arvostetaan "Puhelinvälittäjällä on aina valtaa" Johtamisen merkitys Yhteenveto: Työpaikkatasoiset toimintamahdollisuudet 6. TOIMIHENKILÖTYÖN TULEVAISUUS Keskeiset tulokset Toimihenkilöt ja tietoyhteiskunnan visiot Kirjallisuus

3 1. JOHDANTO Mustien ovien vastakkainen seinä oli kokonaan lasia, kiiltävää hiottua lasia välkkyvin metallikehyksin, ja niiden takana avautui pitkä työsalo, naisten sali. Kaikki oli häikäisevän uutta, sileää, puhdasta ja kiiltävää, kaikki oli persoonatonta, steriiliä, asiallista. Siinä oli pitkä naisrivi, joka ensi katsannolta vaikutti sangen tasaväkiseltä, mikäli oli kysymys ulkonaisesta kauneudesta, iästä ja mitasta, samalla tavalla pukeutuneita, hyvin hoidettuja naisihmisiä, joiden ikäkin tuntui ensi katsannolta ikään kuin standardisoidulta. nuo aina samanlaiset työmuurahaiset, reippaat, asialliset, usein rohkeat pienet olennot, jotka eivät olleet lihaa eivätkä verta, vaan kirjoituskoneen näppäimiä, tussipulloja, filmikopioita, paperiarkkeja, sanalla sanoen: ilmoitustekstejä. He olivat koneita, aivoja, orjia, yksinkertaisesti lausuen robotteja, jonkinlaisia neutreja naisen hameissa ja ulkonaisissa merkeissä. Heidän piti olla asiallisesti pukeutuneita ja siistejä, asiallisesti viehättäviä, mutta vailla kaikkinaista todellista naisellisuutta, he olivat jonkinlaisia standardiolentoja. Tämä teksti ei ole tieteiskirjallisuuden kuvausta kyborgeista, olennoista, joissa ihminen ja kone yhdistyy, vaan sitaatti Salme Setälän romaanista Sangen tavallisia virkanaisia vuodelta Sitaatissa on kuitenkin jotakin perin outoa ja samalla perin tuttua, kun kuvausta vertaa kokemuksiimme toimihenkilöiden työstä ja työpaikoista ja luvuilla. Mitä lähemmäksi siirtyy kohti nykypäivää, sitä useammin näkee työpaikkoja, joissa toimihenkilöiden ja toimistotyöntekijöiden työ tapahtuu tyylikkäissä sohvaryhmien ja viherkasvien maustamassa tilassa, joita lasiseinä erottaa ulkopuolisista sisään tulijoista. Työntekijät ovat edelleen valtaosin naisia, joille tietokoneen ja puhelimen yhdistyminen työvälineenä sitoo paikalleen työpisteeseensä. Osa heidän puheestaan asiakkaan kanssa on standardoitu repliikeiksi, mutta edelleen työntekijä on sitoutunut työhönsä, organisaatioonsa ja asiakkaisiinsa. Toimihenkilötyö on Suomessa saanut 1980-luvun alusta entistä vahvemman aseman suhteessa teollisuustyöhön. Naisten ja miesten määrä "ylemmissä toimihenkilöasemissa" 1 on lisääntynyt ja työntekijäasemissa vähentynyt. Alempien toimihenkilöiden asemat, johon Salme Setälän romaanin ja tutkimuksemme toimihenkilöt ja toimistotyöntekijät valtaosin tilastoluokituksessa sijoittuvat, ovat hyvin naisvaltaisia. Peräti yli puolet (55 %) 1 Ylemmät toimihenkilöt, alemmat toimihenkilöt ja työntekijät ovat Tilastokeskuksen nimeämiä luokituksia palkansaajien sosioekonomiselle asemalle.

4 naispalkansaajista sijoittuu sosioekonomisen aseman tilastoissa alemmiksi toimihenkilöiksi. (Kinnunen 2001, ) Tässä kirjassa keskitytään toimihenkilöiden työn muutoksiin ajankohtana, jolloin julistautuminen tietoyhteiskunnaksi tai tieto- ja viestintäteknologian käytön kärkimaaksi ei vielä ollut maan tapa. Arviota 1990-luvusta ja sen perinnöstä on toki tehty monipuolisesti (esim. Piirainen & Saari 2002 tai Julkunen 2001b), mutta nämä arviot ovat koskeneet muutoksia koko yhteiskunnan tasolla yhteiskunnallisten jakojen ja hyvinvoinnin uusjaon näkökulmasta. Tämän kirjan ytimessä ovat taas työntekijöiden kokemukset työpaikkatasolla. Tutkimuskohteemme ovat organisaatioita, joiden kaltaisissa suuri osa toimihenkilöistä ja toimistotyöntekijöistä paitsi ansaitsee palkkansa ja tekee työnsä myös kehittää itseään, sitoutuu työhönsä ja kuormittuu työssään. Tässä kirjassa kysytään, millaiseksi toimihenkilöt ja toimistotyöntekijät arvioivat työtilanteensa juuri vuosituhannen vaihteen kynnyksellä ja juuri ennen aikaa, jota yleisesti alettiin nimittää tietoyhteiskunnaksi. Tarkastelemme siis sitä, minkälainen toiminnallinen lähitausta työelämän nykyisillä kehityslinjoilla on nimenomaan työpaikkatasolla. Kirjan lopussa keskustelemme myös siitä, mitä haasteita tämän päivän muutospaineet asettavat työn organisaatioille ja työntekijöille toimihenkilö- ja toimistotehtävissä. Mitkä käytännöt näyttävät jatkuvan ja mitkä käytännöt ovat taas aikansa eläneitä uudella vuosituhannella? Suhteutukset muuhun tutkimuskirjallisuuteen antavat viitteitä siitä, minkälaiset muutossuunnat muodostavat jatkuvuutta ja minkälaiset muutossuunnat taas edustavat kokonaan uusia tuulia toimihenkilöiden ja toimistotyöntekijöiden työssä. Tutkimuksen tausta Olemme seuranneet vuodesta 1986 vuoteen 1996 samoilla toimihenkilöiden työpaikoilla, mitä yhteiskuntarakenteelliset, taloudelliset ja informaatioteknologiset muutokset merkitsevät käytännössä jokapäiväisessä työssä työpaikoilla. Tutkimus aloitettiin 1980-

5 luvun puolivälissä, jolloin taloudellisesta lamasta näkyi merkkejä, mutta kokonaisuudessaan vuosikymmenen loppupuoli oli taloudellisesti ja etenkin hyvinvointivaltion kehityksen näkökulmasta varsin vakaata aikaa. Euroopan Unioniin liittymisestä Suomessa tuskin puhuttiin. Sen kummemmin pankkikriisi kuin hyvinvointivaltioon kohdistuneet leikkauksetkaan eivät olleet ajankohtaisia. Sukupuolten tasa-arvo sai institutionaalisen muotonsa tasa-arvolakina luvun alkupuolen yhteiskunnallista lamaa taas rakenteistivat saneeraukset, fuusiot ja työttömyys sekä näiden ohjelmallisena ratkaisukeinona yrittäjyys, itsensä työllistäminen, eurooppalaisen integraation luomat kansainvälistymisen mahdollisuudet, hyvinvointivaltion palvelujen väheneminen valtiontalouden säästöjen seurauksena, julkisen sektorin toimintojen kaventaminen ja yksityistäminen sekä huoli naisten aseman muutoksista työmarkkinoilla hyvinvointivaltion muutosprosesseissa. Niinpä työttömyys tuli osaksi toimihenkilöiden arkea ja erityisesti naisten työttömyys lisääntyi hallinto- ja toimistotyön sekä terveys- ja sosiaalityön piirissä (Lehto & Sutela 1999, 166). Laman taittuessa näkökulmat yhteiskunnallisen muutoksen suuriin linjoihin saivat lisäväriä. Säästöpolitiikan ja menojen karsimisen jatkuessa edelleen julkisella sektorilla, avainsanoiksi yhteiskunnallisissa visioissa tulivat markkinoistuminen, globalisoituminen, jälkiteollinen informaatio- tai tietoyhteiskunta ja verkostoituminen. Samalla taloudellisen rationalismin pohjalta toimivien yritysten ja organisaatioiden toimintasäteiden laajentuessa, yleinen henkinen ilmapiiri ja maailmakuva paradoksaalisesti yksilöllistyi. (Julkunen 2001a ja 2001b.) Aivan viime vuosina "tietotyö" tai "IT-alan" työpaikat ovatkin Suomessa olleet tutkijoiden ja rahoittajien suosikkikohde silloin, kun käsitellään työn organisointia, töiden sisältöjä, hyvinvointia työssä tai työntekijöiden suhtautumista työhönsä (Blom, Melin & Pyöriä 2001, Härmä & Nupponen (toim.) 2002). Kiinnostus on suunnattu aiheeseen, jonka yleisesti otaksutaan olevan nyt ja tulevaisuudessa suunnannäyttäjä ja ratkaiseva kilpailutekijä kansainvälistyvillä markkinoilla.

6 Tässä kirjassa taas tutkimuskohteenamme ovat työpaikat, joita harvoin nimitetään samassa mielessä uuden ajan airueiksi. Mielenkiintomme kohteilla onkin takanaan historiaa ja muutoksia jo ennen kuin 1980-luvun puolivälissä menimme tutkimaan niitä. Ne toimivat tutuilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. Kymmenen vuoden mittaisen tutkimusjakson aikana työpaikat ja niiden työntekijät toimivat vakaassa yhteiskunnallisessa tilanteessa, olivat laman kourissa ja myöhemmin tehostivat toimintaansa vastaamaan paremmin markkinoiden vaatimuksia. Nämä prosessit olivat tavalla tai toisella läsnä tutkimustyöpaikkojemme arkisessa elämässä kymmenen vuoden aikana vuodesta 1986 vuoteen Tutkimuksen ensi vaiheessa 1980-luvun puolivälissä ja toisessa vaiheessa 1980-luvun lopulla teimme kenttätyötä työvoimatoimistossa, sosiaalivirastossa, verovirastossa, sairaalassa, metalliyrityksessä, kemian alan yrityksessä, pankissa, vakuutusyhtiössä ja tavaratalossa. Näin tutkimuksessa oli mukana neljä julkisen sektorin ja viisi yksityisen sektorin työpaikkaa. Kolmannessa vaiheessa vuonna 1996 mukana oli kuusi työpaikkaa. Kemian alan yritys jätettiin pois, koska omat tutkimusresurssimme olivat vähentyneet. Pankin konttori oli lakkautettu. Tavaratalo jätettiin pois, koska työn luonne siellä oli osoittautunut hyvin erilaiseksi muihin työpaikkoihin verrattuna. Siten kahdessa ensimmäisessä vaiheessa kyselylomake lähettiin kaikkiaan yli 700:lle toimihenkilölle ja kolmannessa vaiheessa noin 400:lle toimihenkilölle. 2 Tutkimuksen edetessä haastattelujen määrä kasvoi. Havainnointien määrä oli taasen ensimmäisessä vaiheessa suurempi kuin kahdessa jälkimmäisessä. 3 Aineiston tarkempi esittely on liitteessä. Koska tutkimuksen kahdesta ensimmäisestä vaiheesta on jo raportoitu tuloksia eri näkökulmista (Korvajärvi, Järvinen ja Kinnunen 1987 ja 1990, Järvinen 1993, Korvajärvi 1998, Korvajärvi & Kinnunen 1999), tässä kirjassa keskitytään muutoksen suuntaan näkökulmana erityisesti 1990-luvun puolivälissä tehty kenttätyö. 2 Kolmannessa vaiheessa sosiaali- ja terveyskeskuksen aineistossa keskityttiin toimistotyötä tekeviin toimihenkilöihin ja aineistosta jätettiin sosiaalityöntekijät pois ja metalliyrityksessä toimihenkilöitä oli selvästi vähemmän. Vakuutusyhtiöstä oli kolmannessa vaiheessa mukana pääkonttorin lisäksi yksi paikalliskonttori.

7 Tutkimusjakson kuluessa työttömyydestä tai sen uhasta tuli osa toimihenkilöiden arkea pankissa ja metalliyrityksessä. Mutta muuten tämän tutkimuksen kohteena olleet toimihenkilöt edustivat sellaista jatkuvuutta, jonka on väitetty (Sennett 1998) jälkimodernissa tietoyhteiskunnassa häviävän. Nimittäin päinvastoin kuin toimihenkilötehtävissä työskenteleviä palkansaajia (Saloniemi 2000, 90), tai ylemmän keskiasteen suorittaneita naisia, nuoria tai toimihenkilöitä (Melin 1999), tämän tutkimuksen toimihenkilöitä ei juuri koskettanut työsuhteiden määräaikaisuus tai lyhyys. Suuri enemmistö kyselyyn vastanneista (noin 90%) tutkimustyöpaikkojen toimihenkilöistä työskenteli kaikissa tutkimusvaiheissa vakinaisessa työsuhteessa. Itse asiassa 1990-luvun puolivälissä hieman useammalla oli vakituinen työsuhde kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Yli puolet (53%) oli ollut 1990-luvun puolivälissä samassa työpaikassa yli 15 vuotta ja vain 9 % olivat olleet työpaikassa alle puolitoista vuotta. Epävarmuus työsuhteiden jatkuvuudesta oli kuitenkin lisääntynyt 1990-luvulla huimasti. Tutkimustyöpaikoilla liki 40 prosenttia toimihenkilöistä arvioi työsuhteensa varmuuden heikentyneen 1990-luvun alkupuolella. Vielä 1980-luvun lopulla tätä mieltä oli ainoastaan 7 prosenttia toimihenkilöistä. Epävarmuus työsuhteesta oli toisaalta hyvin konkreettinen asia (esimerkiksi lomautukset ja irtisanomiset) ja toisaalta se tarkoitti ikään kuin ilmassa leijuvaa epätietoisuutta tulevaisuudesta. Jokaisessa tutkimusvaiheessa vuotiaat työntekijät olivat iän mukaan tarkasteltuna enemmistö luvun puolivälissä 73 % työntekijöistä kuului tähän ryhmään. Vain aivan muutama toimihenkilö oli alle 25-vuotias, ja yli 56-vuotias oli myös hyvin harva. Toimihenkilöt olivat hyvin koulutettuja niin, että kaksi kolmasosaa oli suorittanut vähintään opistotasoisen tutkinnon. Merkonomin tutkinto oli takana hyvin suurella osalla tutkimuksemme toimihenkilöistä. Valtaosa tutkimuksemme toimihenkilöistä oli naisia ja suuri osa heidän esimiehistään miehiä. Naisista oli johtotehtävissä hyvin harva, kun taas miehistä yli puolet. 3 Vuonna 1986 haastatteluja tehtiin 76, vuonna 1989 koko lailla saman verran 83, ja vuonna 1996 haastattelujen määrä oli 113. Havainnointipäivien määrä oli ensimmäisellä kerralla 63 ja jälkimmäisillä kerroilla 43.

8 Muutoksien paikallisuus 1980-luvun aineistoon nojautuvat tutkimustuloksemme osoittivat toimihenkilöiden aseman, työn organisaatioiden ja töiden sisältöjen kehityslinjat ristiriitaisiksi. Monet rakenteelliset prosessit työpaikkatasolla olivat toimihenkilöille epäedullisia ja määrälliset työpaineet kasvoivat. Samanaikaisesti monet palkitsevat puolet töiden sisällöissä säilyivät tai jopa lisääntyivät. Muutoksien suunta oli pikemminkin hierarkioiden vahvistuminen työpaikoilla kuin niiden madaltuminen. Henkilöstöryhmien väliset työnjaolliset raja-aidat vahvistuivat erityisesti niillä työpaikoilla, joissa toteutettiin tavoite- ja tulosjohtamista. Sukupuolen mukainen eriytyminen työpaikoilla syveni. Lisäksi käytännön mahdollisuudet työtä koskevaan päätöksentekoon heikkenivät, erityisesti naisilla. Kiireen koettiin työpaikoilla kasvaneen ja työtahdin jatkuvasti kiristyneen. Silti toimihenkilöt pitivät työnsä sisältöä monipuolisena, mielekkäänä ja itsenäisenä. Erityisesti toimihenkilöt arvostivat asiakastyötä ja siihen sisältyviä monimuotoisia vuorovaikutussuhteita. Sekä aikapaineiden että työn monipuolisuuden lisääntyminen tulee esille myös tietotyötä koskevassa uudemmassa tutkimuksessa (Blom, Melin & Pyöriä 2001). Eri työpaikoilla muutoksilla oli erilainen konkreettinen sisältö, ja muutosten läpiviennin ja toteutumisen prosessit poikkesivat toisistaan. Johtopäätöksemme oli, että työpaikan toimintatapa määrittää paljolti, minkälaiseksi työn sisältö kulloinkin muotoutuu. Havaitsimme nimittäin, että työnjaolliset raja-aidat, jokapäiväisen työn sisältö, tavoite- ja tulosjohtamisen merkitys, työn arvostus ja toimihenkilöiden oma kiinnostus ja mahdollisuudet työnsä sisällön kehittämiseen vaihtelivat paljonkin työpaikoittain. Työpaikkojen välille ei muodostunut eroja esimerkiksi niin, että yksityisen ja julkisen sektorin työpaikat olisivat ryhminä poikenneet toisistaan. Muutossuunnilla oli paikalliset ehtonsa, joissa niille muotoutui omaleimainen sisältönsä. Tavoitteenamme on avata näkymiä toimihenkilöiden työn käytäntöihin jokapäiväisessä työssä.

9 Keskeiset käsitteet Tutkimuksen ydinkäsitteet ovat työn organisaatio, työpaikkakulttuurit ja sukupuolistavat käytännöt. Näkemyksemme on, että työn organisaatioissa tiivistyy työpaikkojen rakenteellisten puitteiden ja toimihenkilöiden toiminnan välinen suhde: työnjaolliset suhteet, työn sisältö, työn kulku ja sen järjestäminen, tieto- ja viestintäteknologian käyttötavat, työpaikan sosiaaliset suhteet ja työn kontrolli. Lisäksi sisällytämme työn organisaation käsitteeseen työntekijöiden itsensä tuottamat merkitysrakenteet ja muutoksiin ja työn kontrolliin suostumisen tavat. (Julkunen 1987, Korvajärvi 1990.) Työn organisaatio on meille eräänlainen kattokäsite, jonka puitteissa tarkastelemme toimihenkilöiden työtä ja heidän toimintaansa työssä. Tutkimusprosessin kuluessa ovat työpaikkakulttuurien ja sukupuolistavien käytäntöjen käsitteet tulleet tärkeiksi. Tutkimustyöpaikkojen arkipäivään on tullut uusia asioita verrattuna 1980-luvun puoliväliin, jolloin aloitimme tutkimuksemme. Työpaikkakulttuurien ja sukupuolistavien käytäntöjen näkökulmasta tällaisia asioita ovat keskustelut iästä ja sen merkityksestä työelämässä ja näkemykset toimihenkilöiltä vaadittavista taidoista ja ominaisuuksista. Työpaikkakulttuuri on käsite, jota leimaa moniselitteisyys ja tietynlainen epämääräisyys (Gherardi 1995, Czarniawska-Joerges 1992, Smircich 1983). Usein työpaikkakulttuurilla viitataan niin moneen asiaan, ettei se tarkoita enää juuri mitään (Alvesson & Due Billing 1997, 193). Monesti sillä tarkoitetaan yksinomaan työpaikkojen epävirallista organisaatiota kuten rituaaleja, myyttejä ja tarinoita organisaation toiminnasta. Usein sillä tarkoitetaan myös organisaation jäsenille itsestään selviä asioita, joista muodostuu keskinäinen yhteisyys työpaikalla. (Emt.) Tässä kirjassa lähdemme siitä, että työpaikkojen kulttuuriset piirteet ilmenevät sekä virallisessa että epävirallisessa toiminnassa (Gregor 1983, 359). Siten organisaation julkiset tavoitteet ja toimintamallit ja ääneen lausumattomat sopimukset ja käsitykset kietoutuvat yhteen. Esimerkiksi tehokkuuden lisääminen tai myynnin kasvattaminen eivät ole pelkästään työantajan esittämiä muutoksia, vaan ne koskettavat myös toimihenkilöiden omakohtaisia

10 ammatillisia identiteettejä. Työpaikkakulttuurit ja niiden erilaiset sisällöt ovat ohjanneet meitä kiinnittämään huomiota muutosten paikallisiin erityislaatuihin ja vaihteluihin työpaikoilla. Lisäksi työpaikkakulttuurin käsite on suunnannut huomiotamme sellaisiin käytäntöihin ja ajatusmalleihin, jotka ovat yleisiä suomalaisessa työelämässä. Siten kirjassa ei ole kyse ensisijaisesti työpaikkakulttuureista, vaan laajemmin myös kulttuurisesta näkökulmasta työelämän muutoksiin työpaikkatasolla. Sukupuolistavat käytännöt ovat osa työpaikkakulttuureja. Koko tutkimusprosessin ajan sukupuolten väliset suhteet ovat osoittautuneet keskeisiksi toimihenkilöiden asemaa ja toimintaa jäsentäviksi periaatteiksi. Tutkimuksemme kuluessa sukupuoli on saanut erilaiset aseman myös tasa-arvoa koskevan lainsäädännön ja sen muutosten myötä. Tasaarvolain oltua voimassa vuodesta 1987 lähtien juuri ennen kolmatta tutkimusvaihettamme, vuoden 1995 alussa, eduskunta uudisti tasa-arvolain. Laki edellyttää muun muassa, että yli 30 työntekijän työpaikalla on laadittava suunnitelma tasa-arvon edistämiseksi. Lain mukaan työnantajan on myös huolehdittava, että työntekijä ei joudu sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi. Tutkimuksemme sijoittuu sukupuolten tasa-arvon kannalta aikaan, jolloin työpaikoilla tulkittiin lain sisältöä elävässä elämässä. Sukupuolistamisen käytännöt organisaatioissa muodostuvat monenlaisten vuorovaikutusprosessien tuloksena (Acker 1990, 1992, Korvajärvi & Kinnunen 1996). Sukupuolia jaottelevat ja erottelevat prosessit vaikuttavat siihen, millaisina työn muutokset toteutuvat. Sukupuolten välisten suhteiden laatu ja niiden vakiintumisen aste muovaavat sitä, millaiset mahdollisuudet naisilla ja miehillä on osallistua erilaisten päätösten valmisteluihin. Sukupuolistavat käytännöt eivät kuitenkaan tee vain kaksijakoista eroa naisiin ja miehiin. Samanaikaisesti ne ovat prosesseja, jossa muodostuu eroja ja jakoja naisten ja miesten ryhmien sisälle. Sukupuolistavat käytännöt voivat myös tuottaa toimintaa, joka poistaa tai ehkäisee naisten ja miesten välistä epätasaarvoa.

11 Prosessimainen tutkimusote Nämä perusajatukset vaativat tutkimusotetta, joka on prosessimainen aineiston keruun ja sen tulkinnan suhteen. Jokaisella työpaikalla oli vuonna 1996 enemmistö samoja toimihenkilöitä, joita tapasimme jo 1980-luvun puolivälissä. Saatoimme siis aloittaa toisen ja kolmannen vaiheen entuudestaan tuttujen toimihenkilöiden kanssa. Tämä näkyi myös siinä, että ero haastattelujen ja havainnointien välillä liudentui. Kun ensimmäisellä kenttäkierroksella ponnistelimme saadaksemme selville, mitä työpaikassa tehdään ja miten työt on organisoitu, niin seuraavilla kerroilla saatoimme alkaa kyselemällä ja havainnoimalla, mitä muutoksia oli tapahtunut suhteessa vanhaan. Työn havainnoinnit olivatkin joka kerta hyvin keskustelevia. Jälkimmäisillä kenttäkierroksilla voimme kuitenkin tuoda esiin aikaisemman vaiheen tilannetta ja keskustelujen kautta pohdimme ja vertailimme työn tekemisen tapoja ja niiden muutoksia. Myös aineistojen keruu ja tulkinta tapahtui prosessinomaisesti ja jokaisella kenttäkierroksella pääpiirteittäin seuraavasti. Ensin hankittiin tietoja joidenkin avainhenkilöiden haastattelujen ja dokumenttien avulla organisaation rakenteellisista muutoksista. Sitten hankittiin määrällistä aineistoa toimihenkilöille kohdistetun kyselylomakkeen avulla. Tämän jälkeen, varsinkin ensimmäisellä ja toisella kenttäkierroksella, selostimme kyselyn tuloksia toimihenkilöille ja saimme palautetta. Pyrimme siten tulkitsemaan kyselylomakkeen tietoa yhdessä tutkimustyöpaikkojen toimihenkilöiden kanssa. Viimeinen vaihe kenttätyössä olivat työn havainnoinnit ja toimihenkilöiden yksilö- ja ryhmähaastattelut. Olemme kiinnostuneita siitä, miten toimihenkilöt itse tuottivat jokapäiväistä todellisuutta arjen rutiineissa (Silverman 1993, Gubrium & Holstein 1994). Lomakekyselyn, havainnointien ja haastattelujen lisäksi keräsimme erilaisia virallisia ja epävirallisia dokumentteja, kiinnitimme huomiota työpaikan tilajärjestelyihin ja pyrimme olemaan mukana erilaisissa palavereissa ja kokouksissa. Periaatteessa kaikki mitä työpaikoilla näimme, kuulimme ja koimme on tutkimusaineistoamme.

12 Meillä oli mahdollisuus tehdä havainnointeja ja haastatteluja työpaikoilla vapaasti ilman esteitä. Jos havainnoimme asiakastilanteita, siihen kysyttiin asiakkaalta lupa. Havainnointi- ja haastattelupyyntöihimme toimihenkilöt suhtautuivat myönteisesti. Ainakin joillakin työpaikoilla asetettiin odotuksia ja toiveita, että tutkimuksen avulla saataisiin aikaan muutoksia työpaikalla, tai ainakin virikkeitä muutoksiin. Voi kysyä, mitä asteittain kehittyvät ja siten myös muuttuvat ajatustapamme ja tutkimusotteemme merkitsivät eri aikoina kerättyjen aineistojen ajalliselle vertailtavuudelle? Emme pidä prosessinomaisuutta ongelmana, koska tarkastelemme toimintakäytäntöjä ja suhteita työpaikoilla. Vertailu ei kohdistu yksittäisiin ihmisiin ja heidän vastauksiinsa, vaan työn organisaatioihin tavoitteitaan toteuttavina toiminnallisina kokonaisuuksina. Pitkäaikaiseen empiiriseen tutkimukseen perustuva työpaikkatasoinen tarkastelu valottaa muutosprosessien sisältämiä ristiriitaisuuksia ja toistensa kanssa vastakkaisiakin muutossuuntia (Bradley 1999, 55). Tässä kirjassa käsitellään sitä, millaiseksi toimihenkilöt arvioivat työtilanteensa juuri vuosituhannen vaihteen kynnyksellä ja juuri ennen aikaa, jota yleisesti alettiin nimittää tietoyhteiskunnaksi. Minkälaiset muutokset määrittivät töiden sisältöjä ja toimihenkilöiden asemia työpaikoilla? Minkälaisia taitoja, tietoja ja ominaisuuksia työ vaati? Miten toimihenkilöt erilaisilla työpaikoilla suhtautuivat työhönsä ja sen arvostukseen, miten he sovittivat tieto- ja viestintäteknologian käytön omiin työtapoihinsa ja mitä ikä tarkoitti ammattitaitovaatimusten näkökulmasta? Miten sukupuoli jäsensi työntekoa? Miten työtä johdettiin ja miten toimihenkilöt itse halusivat vaikuttaa asioihinsa työpaikalla?

13 2. TYÖPAIKKOJEN MUUTOKSET JA PYSYVYYDET Mitä muutoksia toimihenkilöiden työpaikoilla tapahtui ja 1990-luvulla? Mitä muutokset merkitsivät jokapäiväisissä työn tekemisen käytännöissä toimihenkilöiden rakenteellisten asemien kannalta? Tutkimustyöpaikoilla pankissa toteutui dramaattisin muutos, sillä tutkimuksessamme olevaa liikepankin sivukonttoria ei enää ole. Konttori oli yksi niistä talletuspankkien 1.753:sta toimipaikoista, jotka lakkautettiin vuosina ja jonka yli kahdestakymmenestä toimihenkilöstä tuli osa niitä henkilöä, jotka pankeista vähennettiin. (Salonen 1997.) Tähän lukuun olemme valinneet viideltä työpaikalta niiden selkeimmän ja näkyvimmän työpaikan toimintaa läpäisevän muutoksen. 4 Kysymme, mitä työpaikalla toteutettu hallinnollinen muutos, tuotantorakenteen muutos, työn järjestämisen tai toimintatavan muutos ja tietojärjestelmän muutos voivat merkitä toimihenkilöiden asemille. HALLINNOLLINEN MUUTOS: SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS Vuoden 1989 jälkeen on ollut kolme isoa juttua: alueellistaminen, yhdistyminen ja muutto näihin tiloihin. Kaikkia näitä muutoksia olen pelännyt, mutta tässä sitä nyt vain ollaan. (Toimistonhoitaja ) Keskikokoisen kaupungin sosiaalikeskus sijaitsi 1980-luvulla yhdessä rakennuksessa ja sen reilut sata työntekijää koostui toimisto- ja sosiaalityöntekijöistä sekä johtamistyötä tekevistä. Keskuksen työ oli hallinnollisesti organisoitu saman katon alle hallinto-, sosiaali-, palvelu- ja päivähoito -osastoihin. Tilanne muuttui 1990-luvun alkupuolella. Muutokesta kertoi jo nimen muuttuminen sosiaalikeskuksesta sosiaali- ja terveyskeskukseksi. Entisen yhden talon sijasta sosiaali- ja terveyskeskuksen toimipaikkoja oli vuonna 1996 useita. Suurin toimipaikka oli toimihenkilöiden 4 Aineistona käytämme työpaikoilta keräämiämme dokumentteja (kuten esimerkiksi vuosikertomukset, organisaatiokaaviot, puhelinluettelot, johto- ja ohjesääntöjä yms.), havainnointipäiväkirjoja ja haastatteluja sekä lomakekyselyä.

14 mammutiksi kutsuma iso talorykelmä ja tämän lisäksi käytössä oli entisen sosiaalikeskuksen talo sekä lähiössä sijaitseva toimipiste ja lisäksi joukko muita toimipisteitä. Yhteensä sosiaali-ja terveyskeskuksessa oli noin virkaa. Toiminta oli jaettu neljään kaupunkijakoon perustuvaan alueosastoon, laitoshoidon osastoon sekä hallinto- ja talousosastoon. Kukin alueosasto vastaa alueensa sosiaalityöstä, kodinhoidosta, psykososiaalisesta työstä, päivähoidosta, terveydenhoidosta ja vastaanottotoiminnasta. Sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen tavoitteena ei ole ollut vain hallinnollinen yhdistäminen, vaan myös toiminnallinen. MK: Miksi tämä yhdistäminen, mistä se tuli? Hallintojohtaja: Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämisbuumi alkoi 90-luvun alussa tässä maassa. (...) Täällä yhdistäminen tapahtui vuoden 1993 alusta.tämä tuli tavallaan haasteena muista vertailukaupungeista. Kaupunkimme ei tietenkään voinut olla niistä kuvioista poissa. Luulen, että kaupungin ylin johto ja ylimmät luottamushenkilöt kokivat, että kaupungin hallintojärjestelmä ei ole sillä tavalla moderni kuin tällaisessa valtakunnan osakeskuksessa pitäisi olla. Täällä haluttiin mennä muita pidemmälle ja rakennettiin ajatus aluevastuullisesta toimintatavasta, jossa alueen vastuuhenkilöllä on vastuu kaikista palveluista, jotka alueen vastuulle määritellään.(...) Ei voida ajatella, että terveyspalvelut ja sosiaalipalvelut olisivat erillisiä vastuualueita. Silloin yhdentyminen jäisi jonkin organisaatiolaatikon varaan ja jos se jää sille tasolle, niin sittenhän tämä on täysin järjetön offensiivi. Mutta ongelmana tässä yhdessä tekemisessä on henkilöstön kulttuuriperinne ja sen oman ammatin erilainen arvostaminen eli ammatillinen identiteetti". (Haastattelu /MK.) Aloite hallinnolliseen muutokseen ei tullut paikallisesti työpaikkatasolta, vaan sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hallintojohtajan kertomana muutoksen toteutuksen pontimena oli vertailu muihin kaupunkeihin ja modernissa kehityksessä mukana olo sekä se, että kaupunki pystyisi toimimaan aikaisempaa taloudellisemmin ja tarkoituksenmukaisemmin. Organisaatiomuutos toteutettiin nopeasti ja "ylhäältä alaspäin" periaatteella. Nimittäin vuonna 1991 kaupunginhallitus asetti hallinnon uudistamisen työryhmän, jossa työryhmässä ei ollut mukana sosiaali- ja terveydenhuollon hallintokuntien edustajia. Vuonna 1992 työryhmän mietintö käsiteltiin kaupungin valtuustossa. Hallintokuntien viranhaltijoiden tietoon työryhmän ehdotukset sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisestä vuoden 1993 alusta lukien tulivat paikallisen sanomalehden välityksellä. Käytännössä toiminnot ja lautakunnat yhdistyivät Vuonna 1995

15 perustettiin neljä aluetoimistoa, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät olivat periaatteessa toiminnallisesti yhdistettyjä. Organisaatiomuutoksen toteuttamisen tien voi pelkistää seuraavanalaiseksi: sosiaali- ja terveysministeriö, kaupungin hallitus ja kaupungin johto, valtuusto, lautakunnat ja hallintoyksikköjen virkamiehet (erityisesti päälliköt). Muutos ei siis lähtenyt liikkeelle työpaikkatasolta, eikä sitä toteutettu yhteydessä töiden sisältöjen analysointiin. Näin myös sekä johto- että muissa asemissa olevien toimihenkilöiden asiantuntemus oman työn sisällön ja työn järjestämisen suhteen ohittui hallinnollisesti suuressa muutoksessa. Nimettömät työllistetyt Sosiaaliviraston ja terveystoimen yhdistämisen myötä henkilöstön määrä ja rakenne muuttui siten, että vuonna 1990 sosiaali- ja terveystoimen piirissä oli viroissa, toimissa tai työsopimussuhteissa eli palvelusuhteissa 1833 henkilöä ja työllistettyinä 76. Vuonna 1995 puolestaan palvelusuhteissa oli 1708 henkilöä ja työllistettyinä 255. (Nämä luvut ovat laskettu henkilötyövuosista). Viiden vuoden aikana oli vähentynyt 125 palvelusuhdetta ja lisääntynyt 179 työllistettyä. (Sosiaali- ja terveyskeskuksen vuosikertomus 1995, 6). Alueosastojen johtajat olivat määräaikaisissa palvelusuhteissa: "Vaikea ajatella tulevaisuutta, kun ei vielä ole tietoa työsuhteesta kuin ensi vuodelle" (Aluejohtaja, haastattelu , MK). Sosiaali- ja terveyskeskuksen toimihenkilöiden palvelussuhteiden luonnetta määritti lainsäädäntö: Vuoden 1995 kuntalain mukaan virka voitiin perustaa viranomaistehtävien hoitamista varten. Käytännössä sosiaali- ja terveyskeskuksessa toimittiin siten, että toimistotyön virkoja oli lakkautettu ja ne oli muutettu työsopimussuhteisiksi tuli voimaan laki, jossa yhdenmukaistettiin virkasuhteisten ja työsuhteisten työaika. Sosiaali- ja terveyskeskuksen sosiaalipuolelta jätettiin täyttämättä yli sata virkaa. Täyttämättä jätetyt virat koskivat erityisesti päiväkoteja ja vanhushoitoa. Toimistotyössä sosiaalikeskuksen ja terveysviraston palkanlaskijoiden määrä väheni yhteensä yhdeksällä hengellä. "Kireitä vuosia on ollut. Henkilöstöä on vähentynyt. Vuodet ovat jo helpompia.(...) Tosin töitäkin on hieman vähentynyt". (Toimistonhoitaja, keskustelu /PK). Sosiaali- ja terveyskeskuksen yhdistäminen merkitsi hallinnollisena muutoksena työyksikköjen uudelleen nimeämistä ja jokapäiväisen työn näkökulmasta oli vaikea hahmottaa entisen sosiaalikeskuksen toimihenkilöiden määrän muutosta.

16 Toimihenkilöiden määrän väheneminen näkyi selkeämmin päiväkodeissa ja vanhusten hoidon piirissä - ei niinkään hallinnollisessa virastotyössä. Sosiaalikeskuksessa vallitsi 1980-luvulla sisäiset työmarkkinat. Tämä periaate jatkui edelleen sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Avoimeksi tulevat virat olivat ensisijaisesti sisäisessä haussa tai ilmoituksina kaupungin yleisellä ilmoitustaululla, mutta harvemmin haussa sanomalehtien avulla. Näitä sisäisiä työmarkkinoita oli myös koko tutkimuskauden ajan kritisoitu (esim. johtajan haastattelut 1986, 1988 ja 1996/ MK) siitä näkökulmasta, että ei tule niin sanottua "uutta verta" ja toiminta muodostuu "sisäänpäinlämpiäväksi". Työllistettyjä ei mielletty ulkoapäin tulevaksi "uudeksi vereksi", vaan vaihtuviksi opetettaviksi. Heidän määrän lisääntymisellä oli vaikutuksensa toimihenkilöiden keskinäisiin hierarkkisiin erotteluihin. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa oli tapana puhua työtovereista ammattinimikkeitä ja ihmisten omia nimiä käyttäen. Kuitenkaan työllistetyistä ei puhuttu heidän omilla nimillään tahi sen mukaan mitä työtä he tekivät, vaan he olivat yksinkertaisesti työllistettyjä. "Ja sitten meillä on kanslistien Kaijan ja Maijan lisäksi yksi työllistetty". Ja kuten sosiaali- ja terveyskeskuksessa toimiva sijainen totesi (havainnointipäiväkirja / MK), työllistetyt vertasivat itseään puolestaan niihin työttömiin, jotka eivät olleet missään töissä. "Sosiaalipuoli" ja "terveyspuoli" Kun olimme kesällä 1996 viikon ajan sosiaali- ja terveyskeskuksessa, ihmettelimme yhä uudestaan, että mitä yhdistäminen loppujen lopuksi jokapäiväisessä työssä merkitsee. Ilmoitustauluilla lääketehtaiden "potilaan parhaaksi" julisteet sulautuivat sosiaali- ja terveyslautakunnan tiedotteisiin. Kahvion kirjahyllyssä anatomian, mikrobiologian ja lääketieteen sanakirjojen seassa oli Sosiaaliturvalehtiä ja Lapsen maailma -lehtiä. Saman käytävän varrella oli sosiaalialan ja terveydenhoitoalan toimihenkilöitä, mutta tilat olivat kuitenkin käytävien eri päissä. Näkyvin ero terveystoimen työntekijöiden valkoiset takit. Kuitenkin erosta kertoi, että tavallinen tapa työpaikalla oli puhua "terveyspuolesta" ja "sosiaalipuolesta". Kun kysyimme eri asemissa olevilta toimihenkilöiltä, mitä organisaatiomuutos on merkinnyt, niin saimme muun muassa tällaisia vastauksia:

17 -Palkanlaskijat: Terveysviraston tytöt ovat tulleet uutena tähän meidän porukkaan(palkanlaskijoiden ryhmähaastattelu /MK). -Toimistonhoitaja: Kun vuosi sitten muutettiin tähän taloon, ei työt muuttuneet miksikään. Työpari pysyi samana ja työt pysyi samana. (Haastattelu /MK.) -Kanslisti: Ennen oli semmosia normaalialkoholisteja, vanhoja alkoholisteja. Nyt ne on kaikkien aineitten sekakäyttäjät, väki on nuorentunut, naisia on tullut mukaan ja sitten on näitä mielenterveysongelmaisia.(yhdentymisen myötä kaupungista oli lakkautettu erilliset mielenterveystoimiston palvelut ja liitetty osaksi sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintaa, haastattelu , MK). -Hallintojohtaja: Tehtävät ovat pysyneet jotakuinkin ennallaan, mutta määrällisesti ovat jonkun verran lisääntyneet(haastattelu , MK). -Aluejohtaja: 80-luvulla työ oli sosiaalityön sisällä olevaa toimintaa eli työtä toimeentulopuolen ja päihdehuollon puolella. Nyt toiminta-alue on laajentunut. Esimiestehtävä on edelleen, mutta sosiaalityön lisäksi on viisi muuta toimintaa, lääkärin vastaanottotoiminta, terveydenhoito, kotihoito, päivähoito, psykoterapia ja perhetukikeskuksen toiminta.(haastattelu /MK.) -Elatusturvatoimiston työn sisältöön yhdistämisellä ei ollut merkitystä ja he jäivät myös entisiin tiloihin muuttaen ainostaan sijaintikerrosta (Havainnointi /PK). Hallinnolliset muutokset eivät olleet suoraan merkinneet yhteisiä, kaikkia toimihenkilöitä koskettavia muutoksia. Oli toimihenkilöitä (sekä johtajia että muita), joiden työt sekä asemat olivat pysyneet kutakuinkin ennallaan, mutta oli myös niitä (esimerkiksi toimistotyöntekijät), joiden yhteistyösuhteet, asiakaskunta sekä asiantuntemuksen kenttä laajentuivat. Ammattiryhmien statuserot sekä työehdot törmäsivät toisiinsa siten, että sosiaalityöntekijät vertasivat itseään lääkäreihin: lääkärien parempiin palkkoihin ja vapaampaan ajankäyttöön sekä matkusteluun.(havainnointipäiväkirja /MK.) Eri asemissa olevien toimihenkilöiden puheissa toistui näkemys siitä, että yhteisten kokemusten ja nimenomaan konkreettisen yhdessä tekemisen kautta ammattiryhmien erillisyys voi vähentyä. "Pikku hiljaa asia on edennyt. Lääkärillekin voi soittaa, että matkalasku on tehty väärin" (Toimistonhoitaja, keskustelu /PK). Kyselyn perusteella puolet sosiaali- ja terveyskeskuksen miestoimihenkilöistä ja vain kahdeksan prosenttia naisista arvioi asemansa parantuneen. Yksikään miehistä ei arvioinut asemansa heikentyneen ja naisistakin vain kahdeksan prosenttia. Näissä arvioinneissa on otettava huomioon, että tutkimuksessamme mukana olevissa kohteissa ei montaa miestä työskennellyt. Toimistotyöntekijöista vain yksi oli mies ja loput miehet olivat johtoasemissa. Silti näissä arvioinneissa askarruttaa se, kuinka harva nainen arvioi asemansa parantuneen tai ylipäätään muuttuneen.

18 Muutoksessa sosiaali- ja terveydenhuollon alan hierarkiat lomittuivat esimiestehtävissä toisiinsa. Sosiaalikeskuksessa saattoi 1980-luvulla tavata esimiesasemissa sosiaalijohtajan, päälliköitä, osastosihteereitä, johtavan kodinhoitajan, lastenvalvojan ja toimistonhoitajan. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa saattoi 1990-luvulla tavata esimiesasemissa muun muassa sosiaali- ja terveysjohtajan, osastojohtajia, apulaisylilääkäreitä, ylihoitajia, osastonhoitajia, johtavia psykologeja, johtavia sosiaalityöntekijöitä, lastenvalvojan, osastosihteereitä. Tämä "sosiaalipuolen" ja "terveyspuolen" esimiesten lomittuminen toisiinsa ei ollut kuitenkaan ongelmatonta: Kaksi kolmasosaa yhdistyneen organisaation henkilöstöstä tuli sosiaalikeskuksen puolelta eli noin 1400 ja yksi kolmasosa tuli terveysviraston puolelta eli noin 700. (...)Kun sosiaalikeskuksessa siirryttiin aluevastuulliseen sosiaalipalvelujärjestelmään vuoden 1992 alusta eli siis vuotta ennen yhdistämistä, niin meillä oli alueella aluejohtajan tehtävässä osastopäälliköt. Heillä oli hyvä kokemus sen alueen hallinnon toimintojen järjestämisestä ja terveyspuolella aluevastuista palvelujen tuottamistapaa ei lainkaan ollut. (...)Heillä ei ollut sellaista hallinnollista kokemusta, jota tämä uudelleen organisointi olisi edellyttänyt. Näin lautakunta valitsi neljästä aluejohtajasta kolme sosiaalikeskuksen puolelta ja yksi tuli terveysviraston puolelta. Ja tämä oli jollakin tavalla sellainen tekijä, joka jätti pysyvän särön tähän yhdessä tekemiseen ja vahvisti sellaisia käsityksiä, että tuolta tulevat jyräävät heidät alleen". (Sosiaalijohtajan haastattelu /MK.) Sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen ei merkinnyt ulkoisesti havaittavassa mielessä toimihenkilöiden työn kannalta toistaiseksi juurikaan muuta mullistavaa kuin fyysisten tilojen muutosta sekä käytävillä tavattavien ihmisten määrän sekä asiakkaiden kirjon lisääntymistä. Yhdistyminen merkitsi kuitenkin ammattiryhmien (sosiaali- ja terveysalan) työkulttuurien sekä statusten vertailun lisääntymistä, aiheutti ristiriitoja sekä myös pyrkimystä yhteisen ymmärryksen löytämiseen. Entisen sosiaalikeskuksen toimihenkilöiden arvioivat, että 1990-luvun alussa toteutetulla alueellistamisen organisaatiomuutoksella, "aluevastuisella asiakastyöllä", oli enemmän käytännön merkitystä kuin sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisellä. Alueellistaminen merkitsi osin vanhojen osastojakojen hajauttamista, uusia yhteistyösuhteita ja "oman alueen" asiakkaita. Alueellistaminen ei kuitenkaan merkinnyt esimerkiksi palkanlaskijoiden ja elatusturvatoimiston työn sisältöjen kannalta juurikaan muutoksia. Tämä kertoo siitä, että periaatteessa läpi työpaikan kulkeva hallinnollinen muutos ei automaattisesti merkitse muutosta joka paikassa.

19 Näkyvä organisaatiorakenteeseen kohdistuva muutos ei itsestäänselvästi merkitse yhtään mitään havaittavissa olevaa työnjaollista tai työn sisällöllistä muutosta. Tutkimustyöpaikassamme organisaatiorakenteen muutos "pakotti" kuitenkin toimihenkilöt vertaamaan omaa perinteistä työn tekemisen tapaa toisen ammattiryhmän kulttuuriin. Näin päädytään siihen, että suurelle hallinnolliselle muutokselle tuotetaan työpaikkatasolla sisältö jokapäiväisen työn parissa, pieninä tekoina ja tulkintoina. TUOTANTORAKENTEEN MUUTOS: METALLIYRITYS Metalliyrityksen toimihenkilöt kävivät 1990-luvulla läpi elävässä elämässä sitä tulevaisuuden työelämän visiota (Castells 1996), jossa vallitsee jatkuva epävarmuus työstä, työvoimaa yksilöllistetään, tuotanto rakentuu globaalien asiakassidonnaisten markkinoiden varaan ja työvoimaa siirrellään tilanteiden mukaan. Vaikka olimme olleet haastattelemassa ja havainnoimassa metalliyrityksessä 1980-luvun puolivälissä ja 1980-luvun lopulla sekä seuranneet sanomalehdistä tehtaan vaiheita luvulla, niin silti kolmas kerta tutussa yrityksessä tuntui aluksi kaaottiselta. Yrityksessä tapahtuneet muutokset saivat meidät tuntemaan samansuuntaisesti kuin Matti Kortteinen kirjoittaa vaikeuksistaan ymmärtää metallimiehiä ja tehdasta kirjassaan Kunnian kentät (1992). Seuraava ote on havainnointipäiväkirjastamme (MK, ): En kerta kaikkiaan pysty hahmottamaan mitä tehtaalla nyt tehdään, en toimintojen yhteyksiä, en omistussuhteita, en työnjakoja, en Saksan, Venäjän, USA:n, Japanin, Ruotsin osuutta toiminnassa. En opi edes muistamaan tehtaan nykyistä nimeä. En hahmota osastojen jakoja, osastojen muutoksia, ihmisten vähentymistä. En heti edes erota sitä, kuka ruokalassa on tehtaan työntekijä ja kuka toimihenkilö, koska heillä on samannäköisiä vaatteita. Eksyn etsiessäni operaattoreita ja kävelen kerrosta liian ylös. Silmän kantamattomiin tyhjiä ja hämäriä käytäviä, sermiloosseja, hyljättyjä huonekaluja, mappeja ja papereita siellä täällä. Näky paljastaa silmin nähden, miten paljon vähemmän tehtaalla nyt on työntekijöitä ja toimintaa. Pikkuhiljaa alkaa hahmottua tupakkahuonekeskustelujen ansiosta, että tehtaalla tehtiin ennen tuotetta alusta loppuun ja ostettiin tarvittavia osia tavaroiden toimittajilta Suomesta ja ulkomailta. Nyt tuotetaan puolestaan osia, joita muut ostavat. Ennen tehtaalla oli ideologia, että tavaraa juuri oikeaan tarpeeseen. Nyt vaikuttaa ideologiana olevan, että ihmisiä juuri oikeaan tarpeeseen. Kukaan ei vain tunnu tietävän, mikä se oikea tarve on. Vaikuttaa, että kaikki tehtaan sisällä (ylintä johtoa myöten) ovat riippuvaisia Saksasta, Japanista, Venäjästä ja USA:sta, eikä voida ennakoida kuinka kauan mitäkin tehtaan tuottamaa tuotetta tarvitaan, kuka haluaa ostaa keneltä ja mitä.

20 Olimme 1980-luvun lopun jälkeen saattaneet lukea sanomalehdista lomautuksista, irtisanomisista ja yrityksen tekemistä uusista tuotesopimuksista, lopettamisista ja aloittamisista. Silti toiminnan rakenteellisten ehtojen muutokset hämmensivät. Mitä muutokset oikein sisälsivät ja tarkoittivat teollisuustoimihenkilöiden sekä heidän heidän esimiestensä asemien ja työehtojen kannalta? Epävarmuuden räjähdysmäinen lisääntyminen Metalliyritys oli 1980-luvun puolivälissä sijaintikaupunkinsa toinen suuri työllistäjä. Tehtaan merkitys kaupungissa näkyi jo siinä, että kaupungin asukasmäärä oli kaksinkertaistunut tehtaan olemassaolon aikana. Tehtaalla oli työläisiä noin 2000 ja toimihenkilöitä noin 300. Toimihenkilöistä kolmannes oli teollisuustoimihenkilöitä ja loput teknisiä toimihenkilöitä sekä johtoa. Tutkimuksessamme oli mukana kaikki teollisuustoimihenkilöt (104) ja heidän 24 esimiestään luvun puolivälissä tuotantoon rekrytoitiin uutta työvoimaa ympäri maata. Yhtiö oli mukana kaupungin kerrostalojen rahoituksessa, yhtiö järjesti työntekijöilleen työsuhdeasuntoja ja oli mukana takaamassa pankkilainoja luvulla tilanne muuttui dramaattisesti. Yritys työllisti vähimmillään vuonna 1993 alle 500 työntekijää. Päällikkö arvioi (haastattelu /PK ja MK), että toimihenkilöitä lomautettiin ja irtisanottiin yli puolet ja ylempiä toimihenkilöitä puolestaan vähiten verrattuna muihin ryhmiin. Kun yritys sai solmittua uusia tuotantosopimuksia, niin osa irtisanotuista teollisuustoimihenkilöistä kutsuttiin takaisin töihin. Tilanne oli kuitenkin se, että teollisuustoimihenkilöiden ja heidän esimiestensä määrä oli vähentynyt siten, että kun 1980-luvulla heitä oli ollut noin 150, niin vuonna 1996 heitä oli enää 50. Henkilöstöasioista vastaava johtaja kuvaa luvun tilannetta näin (haastattelu / PK ja MK): 1991 jo rupesi tulemaan tuotantovaikeuksia, määräaikaisia lomautuksia aina muutamia päiviä per puolivuosi. Saattoi olla 20 lomautuspäivää vuoden vaihteesta kesälomiin. Osittain johtui tuotteen menekkivaikeuksista, ei siinä sen kummempaa ollut. Syksyllä 1992 käynnistettiin yt-neuvottelut. Pitkin syksyä neuvoteltiin ja kesken neuvotteluajan tuote X vietiin käytännössä pois meidän tuotannosta ja silloin henkilöstösuunnitelma muuttui ihan toiseksi. Kun irtisanomistarve oli, niin silloin mittavat määräaikaiset

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016 Sosiaalinen arviointi Louhelassa Synnöve Sternberg 2016 Mistä lähdimme Louhela oli mukana Näky-hankkeissa 2008-2014, joissa lähdettiin liikkeelle sosiaalisen tilinpidon menetelmästä ja päästiin sosiaaliseen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen Leena Halttunen KT, lto 9.10.2010 Vaasa Esityksen sisältö Esityksen taustalla olevat tutkimukset Millaisista lähtökuopista lähdemme: Päivähoitotyö, johtajuus

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15 HYVÄÄ JA HUONOA Lena Sonnerfelt asioi Kronan apteekissa Tukholman Tyresössä. Hänen mielestään apteekkipalvelut ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi valtiollisen monopolin purkamisen jälkeen.

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 Elokuun työllikatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,0 % viime

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

CASE SALLA. Lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman päivittäminen

CASE SALLA. Lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman päivittäminen CASE SALLA Lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman päivittäminen Tiedoksi Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (8.8.1986/609) edellyttää, että kaikkien säännöllisesti yli 30 henkeä työllistävien

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta HE 111/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot