HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO OPE.TU S LAITOK SET /39 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 1940

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO VI OPE.TU S LAITOK SET 938/39 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 940

2 STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINKI VI ENSEIGNEMENT 938/39 PUBLlt PAR LE BUREAU MUNICIPAL DE STATISTIQUE HELSIN KI 940 TYÖVÄEN KIRJAPAINO

3 ALKULAUSE Huhtikuun 7 p:nä 938 kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungin kaikkien opetuslaitosten toimintakertomukset julkaistaan vuosittain, lukuvuodesta 938/39 alkaen, sekä suomen- että ruotsinkielisenä julkaisuna. Esillä oleva julkaisu on laadittu tämän päätöksen mukaisesti. Se sisältää selonteot' kansakoulujen, ammattikoulujen ja työväenopistojen toiminnasta lukuvuonna 938/39 sekä selonteot lastentarhojen, Sedmigradskyn pientenlastenkoulujen ja Marian turvakodin toiminnasta k.aenterivuonna 938. Teksti on pääasiassa asianomaisten kouluviranomaisten kirjoittama ja taulukko-osasto on laadittu tilastotoimistossa, jossa myöskin numeroaineisto on koottu ja käsitelty. Julkaisun toimittamista on johtanut amanuenssi Valborg Kuklelelt. Helsingissä joulukuun 3 p:nä 940. Otto Bruun.

4 Sisäll ysl uettelo. Vuosikertomukset Lastentarhat... Sedmigradskyn pientenlastenkoulut ja Marian turvakoti... Suomenkieliset kansakoulut... Ruotsinkieliset kansakoulut... AmmattiopetuSIaitosten tarkastus... Valmistava poikain ammattikoulu... Valmistava tyttöjen ammattikoulu... Yleinen ammattilaiskoulu... Sivu Kirjapainokoulu Suomenkielinen työväenopisto... :.. 68 Ruotsinkielinen työväenopisto Table des matieres. Rapports annuels Page Jardins Froebel... Ecoles enfantines Sedmigradsky et asile Maria... 3 Ecoles primaires finnoises... 6 Ecoles primaires suedoises... Zl Inspection de l'enseignement professionnel Ecole preparatoire professionnelle de gar- ~ons... 4 Ecole preparatoire professionnelle de jeunes filles Ecole d'apprentis Ecole de typographie Institut ouvrier finnois Institut ouvrier sumois II. Taulusto II. Tableaux Kaupungin kannattamat opetuslaitokset Kouluikäiset lapset... Lastentarhat Sedmigradskyn pientenlastenkoulut ja Marian turvakoti... 6 Kansakoulujen koko oppilasmäärä... 6 Suomenkieliset kansakoulut... 7 Ruotsinkieliset kansakoulut... 5 Kansakoulujen menot... 7 Ammattikoulut... 4 Kansakoulutarkoituksiin käytettävät lahjoitusrahastot... 6 Ammattiopetuksen kustannukset... 6 Suomenkielinen työväenopisto... 7 Ruotsinkielinen työväenopisto... 8 Apercus des llcoles municipales.... Enfants en l'äge scolaire..... Jardins Froebel..... Ecoles enfantines Sedmigradsky et asile Maria.... Total des llleves des llcoles primaires.... Ecoles primaires finnois~s.... Ecoles primaires sulldoises.... Dllpenses des llcoles primaires.... Ecoles professionnelles Les fonds lllgulls au bllnllfice des llcoles 'primaires... ~. " Dllpenses pour les llcoles professionnelles Institut ouvrier finnois... In~titut ouvrier sumois "... 3* Zl 8

5 I VUOSIKERTOMUKSET RAPPORTS ANNUELS

6 LASTENTARHAT JARDINS FROEBEL Lastentarhain toimintaa koskeva selostus annetaan laitosten johtosäännön mukaisesti kalenterivuosittain. Seuraavassa esitetty kertomus käsittää laitosten toiminnan v JOHTOKUNTA JA VIRKAILIJAT Johtokunta. Lastentarhain johtokuntaan kuuluivat v. 938 kaupunginvaltuuston valitsemina diakonissalaitoksen johtaja, kirkkoherra E. Wirlm puheenjohtajana, lääketieteen lisensiaatti N. Jännes varapuheenjohtajana, rouvat T. Hanemann ja T. Oksanen, kansakoulunopettaja L. Salovaara, lastentarhanjohtaja S. Siirala ja rouva H. Valta. Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnassa oli pro:fessori G. von Wendt. Sihteerinä toinu lastentarhain tarkastaja E. Borenius. Kokoukset. Johtokunta kokoontui kertaa ja käsitteli pääasiallisesti talousarviota, laitosten huoneistoja, säännöllistä toimintaa ja toiminnan laajentamista sekä eräitä toimihenkilöiden palk~ kausta koskevia asioita. Kansliahenkiläkunta ia lääkdrit. Lastentaihain tarkastajana toimi edelleen tarka,c;taja E. Borenius ja apulaistarkastajana L. Rudbäck. Lastentarhain ja lastenseimien lääkärinä oli edelleen lääketieteenlisensiaatti E. Kivikataja ja apulastentarha Aulan lääkärinä lääketieteenlisensiaatti R. Lagus. KansJianhoitajana toimi-samoin edelleen rouva E. Yrjölå ja toimistoapulaisena neiti 'K. Kuuselä.. Vahtimestarina oli neiti E.Hellgren. " " II. OPETTAJISTO JA PALVELUSKUNTA Opettaiisto. "Opettajakunnassa sattuivat vuoden aikana seuraavat muutokset: Syyskuun p:nä siirtyivät eläkkeelle Ebeneserkodin, johtåja E. Waris, joka oli aloittanut toimintansa syyskuun p:nä 899 Ebeneserkotia edeltäneessä Sörnäisten lastentarhassa ja toiminut sittemmin, lastentarhan muututtua Ebeneserkodiksi, viimeksi mainitussa laitoksessa sekä mainitun laitoksen johtajana syyskuun p:stä 95 alkaen, opettaja A. Kalning, joka oli toiminut Solhem nimisessä lastentarhassa syyskuun p:stä 906 alkaen ja Ebeneserkodissa tammikuun p:stä 94 alkaen, sekä opettaja H. Geitlin, joka oli toiminut Rauhalan lastentarhassa syyskuun p:stä 907 "alkaen; marraskuun p:nä siirtyivät täysinpalvelleina eläkkeelle Rauhalan lastentarhan perustaja, johtaja A. Geitlin, joka oli toiminut laitoksen johtajana syyskuun p:stä 907 alkaen sekä opettaja. Geitlin, joka "oli toiminut Rauhalan lastentarhassa sen perustamisesta asti. Vuoden lopussa saivat omasta pyynnöstään eron virastaan ilman eläkettä opettajat A. Idman, joka oli toiminut Kotikallion lastentarhassa elokuun p:stä 94 alkaen, sekä opettaja Hj. Schröder, joka oli nimitetty" lastentarhanopettajanvirkaan Bertha-Maria-Hemmet nimiseen lastentarhaan syyskuun p:nä 937. Vt. johtajana Rauhalan lastentarhassa toimi marraskuun p:stä alkaen opettaja S. Kotivuori. Avoinna olevia virkoja hoitivat seuraavat opettajat: Tammikuun 4 p:n ja toukokuun 3 p:n välisenä aikana Kallion suomalaisessa lastentarhassa S. Nummivaara, Bertha-Maria Hemmet nimisessä lastentarhassa M. Nyman ja Hemgård nimisessä lastentarhassa G. Stude, Rauhalan lastentarhassa syyskuun p:n ja joulukuun 0 p:n välisenä aikana M. Kihl ja marraskuun p:n ja joulukuun 0 p:n välisenä aikana L. Peuravuori ja L. Snellman sekä Onnelan lastentar-

7 hassa syyskuun p:n ja joulukuun 0 p:n välisenä aikana K. Vuoristo. Tapiola nimisen uuden lastentarhan johtajaksi valittiin elokuun 9 p:nä lastentarhanopettaja R. Tötterman ja opettajiksi elokuun 9 p:nä lastentarhanopettajat H. Ruutu, E.-L. Katila ja S. Saarinen, jotka astuivat toimiinsa lokakuun p:nä. Kallion suomalaiseen lastentarhaan valittiin lastentarhanopettaja S. Nummivaara, Bertha-Maria-Hemmet nimiseen lastentarhaan lastentarhanopettaja M. Nyman ja Hemgård nimiseen.lastentarhaan lastentarhanopettaja G. Stude, jotka kaikki astuivat virkaansa syyskuun p:nä. Ebeneserkodin hallitus otti vt.. opettajiksi laitokseen syyskuun p:stä alkaen lastentarhallopettajat L. Mantereen, E. Lausion -jir.'-m. Svenssonin. '.. Lastentarhain ja niihin liittyvien laitosten opettajistoon kuului kertomusvuonna seuraava määrä henkilöitä: Johtajat ja opettajat. DirectrJCes et institutrices Varsinaiset lastentarhat (Jafdins Froebel proprement dit)... 0 Kokopäiväosastot (NurS6f'Ys)...:... 3 Koululasten päiväkodit (Classes ouvricres)... 0 Lukutupå ja kerhot (SaUe de lecture)... Seimet (Chreches) Yhteensä (Total) 59 Johtajina toimi 34 opettajaa. Palveluskunta. Lastentarhain palveluskuntaan kuului 4 talousapulaista, joita yleensä oli yksi jokaisessa laitoksessa, mutta useampia suuremmissa laitoksissa, 0 lastenhoitajaa, jotka toimivat lastenseimissä ja päiväkodeissa, sekä 68 n.s. aputyttöä, jotka lastentarhoissa auttoivat opettajia lasten hoidossa sekä suorittivat siivous- y.m. taloustoimia. Syyskuun p:nä siirtyi eläkkeelle talousapulainen H. Nisula, joka oli toiminut syyskuun 5 p:stä 906 alkaen Pasilan lastentarhan talousapulaisena... LASTENTARHAIN L,UKUMÄÄRÄ, ERI TOIMINTAMUODOT Y. M. Lastentarhoissa tapahtuneet muutokset. Lastentarhain johtokunnan lokakuun 6 p:nä 937 esitettyä kaupunginhallitukselle, että kertomusvuoden syyskuun alusta perustettaisiin kaksi uutta suomenkielistä lastentarhaa, kumpikin 75 lapselle ja molempiin kokopäiväosasto 5 lapselle sekä kokopäiväosasto joko Vuokon tai Onnelan lastentarhaan, päätti kaupunginvaltuusto helmikuun 6 p:nä syyskuun p:stä lukien perustaa suomenkielisen lastentarhan joko Kallioon tai Taka-Töölöön sekä 5 lapselle tarkoitetun kokopäiväosaston johonkin kaupungin eteläosassa sijaitsevaan suomenkieliseen lastentarhaan. Tämän johdosta lastentarhain j?htokunta anoi, että uusi lastentarha sijoitettaisiin Harjutorin läheisyyteen, koska lastentarhaan pyrkivien lasten lukumäärä näillä seuduilla oli erittäin suuri. Lastentarhan käytettäväksi vuokrattlin tarkoitusta varten sisustettu huoneisto Kaarlenkadun 9:stä, jossa lastentarha Tapiola nimisenä alkoi toimintansa marraskuun 4 p:nä. Uusi kokopäiväosasto sijoitettiin Onnelan lastentarhaan, joka kesäkuun p:n!i siirrettiin entisestä huoneistostaan, Korkeavuorenkadun l:stä, tilavampaan ja sopivampaan vuokrahuoneistoon Tehtaankadun :een. Sen johdosta, että Bertha-Maria-Hemmet nimisessä lastentarhassa varattujen paikkojen lukumäärä, joita oli kaikkiaan 50, oli osoittautunut liian suure~i ja toisaalta kokopäiväosasto oli näillä seuduilla käynyt tarpeelliseksi, johtokunta anoi maaliskuun 8 p:nä, että lasten lukumäärä rajoitettaisiin 5:een ja yksi osasto muutettaisiin kokopäiväosastoksi, joten lastentarhan hyvä huoneisto ja tilava pihamaa tulisivat tarkoituksenmukaisemmin käytetyiksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi.ehdotuksen huhtikuun 7 p:nä ja päätti perustaa kokopäiväosaston syyskuun p:stä alkaen. sekä myönsi tarvittavan kaluston hankkimista varten 700 mk.

8 3 Sopivien huoneistojen saanti nussa kaupunginosissa, JOIssa lastentarhoja eniten tarvittiin, tuotti melkoisia vaikeuksia, sillä lastentarhai~ sijoittamisessa oli myöskin otettava huomioon se, että huoneistojen läheisyydessä oli lastentarhain käytettäväksi sopiva puisto tai muu leikkipaikka. Kun Vallilan lastentarhan toiminta huoneiston ahtauden ja vetoisuuden tähden oli käynyt entistä tukalammaksi, esitti johtokunta jo v. 937 kaupunginhallitukselle talon rakentamista lastentarhalle. Ehdotus raukesi, mutta lastentarhaile vuokrattiin tarkoitusta varten sisustettu huoneisto Sturenkadun talosta n:o 3, johon lastentarha siirrettiin kesäkuun l p:nä. Myöskin Pienolan lastentarha muutettiin Eerikinkadun 4:stä tilavampaan ja valoisampaan vuokrahuoneistoon Lapinlahdenkadun 3:een. Taka-Tööiössä vallinne~~ vilkkaan rakennustoiminnan johdosta oli sen asukasluku huomattavasti kasvanut ja teki suomenkielisen lastentarhan perustamisen sinne yhä tarpeellisemmaksi. Tämän johdosta johtokunta kesäkuuli 4 p:nä esitti kaupunginhallitukselle, että mainittuun kaupunginosaan perustettaisiin syyskuun p:stä 939 lukien lastentarha 75 lapselle kokopäiväosastoineen, jossa olisi tilaa 5 lapselle.. Erilaatuisten laitosten lukumäärä. Helsingin kaupunki ylläpiti kertomusvuonna seuraavassa taulukossa mainittuja 30 omaa varsinaista lastentarhaa niihin liittyvine laitoksineen, kahta erillistä päiväkotia sekä yhtä erillistä lastenseimeä ja suoritti sitä paitsi samojen periaatteiden mukaan kuin omissa laitoksissaan Ebeneserkodin johtokunnan ylläpitämien lastentarhain, päiväkodin ja lastenseimen kustannukset sekä valvoi niiden toimintaa.

9 4 Laitokset jardins Froebel Lastentarhat Ja niihin liittyvät laitokset syksyllä 938 }ardins et institutions Froebel, semestre d'automne 938 HoidoJdåpaikkojen lukumiäri PltK'6 tliqlhlibl'6 Johtajia ja opet Varsinaitajia sissa lasten- Koululasten Dir,,- tarhoissa Kokolläivä- lläiväko- Seimissä tri"s lartlitu osastoissa deissa Cr~ch,s IIt itun. Fro,bd Nururys Class,s tutrices propr"",etd ouvriires dit K a k s iki e Ii s et. Bilingues Ebeneserkoti, Helsinginkatu 3-5 Suomenkielinen osasto... } 6 { Ruotsinkielinen osasto Pasila, Hertankatu 6 Suomenkielinen osasto... } 5 { Ruotsinkielinen osasto Toukola, Limingantie 78 Suomenkielinen osasto... } 4 50 {. } 5 { Ruotsinkielinen os3.!lto 5 Aula, Eläinharhantie Suomenkielinen osasto... } 4 { Ruotsinkielinen osasto Vallilan kunnallinen lastenseimi, Sammatintie Suo m e n k i eli s et. Finnois Alku, Väinölänkatu Alppimaja, Castreninkatu Kaleva; Castreninkatu Kallio, Siltasaarenkatu Kalliorinne, Vaasanrinne Kotikallio, Hämeentie Kotivara, Kumpulankatu Leppäsuo, Kalmistokatu Onnela, Tehtaankatu Pienola, Lapinlahdenkaku Päivölä, Pursimiehenkatu Pääskylä, Hämeentie Rauhala, Turuntie Sirkkula, Sammatintie Suomenlinna, Iso Mustasaari Tapiola, Kaarlenkatu Toimela, Vuorlmiehenkatu Touhula, Neljäs linja Valkama, Vesisäiliönkatu Vallila, Sturenkatu Virkkula, Snellmaninkatu Vuokko, Laivurinkatu R u 0 t s i n k i eli s et. Suddois Barnabo, Tehtaankatu , Bertha-Maria-hemmet, Töölönkatu Fylgia, Tehtaanka.tu Hemgärd, Hämeentie Solhem, Laivurinrinne Solhälla, Toinen linja Tomtebo, Fredrikinkatu Kalkki lastentarhat (Somme total) Kotikalliossa toimi lisäksi lukutupa kerhoineen, jossa oli paikkoja 375 lapselle. Ebeneserkodin yhteydessä toimi lastentarhan kasvattajaseminaari. Loma-ajan lastentarhoissa Srctlotu ti,s tltjcaftce.r :, i

10 5,IV. KASVATUS, HOITO JA OPETUS Lastentarhain ja niihin liittyvien lastenseimien ja koululasten päiväkotien tarkoituksena on - lasten kotikasvatuksen tukeminen ja täydentäminen edistämällä heidän ruumiillista, henkistä ja siveellistä kehitystään ja heidän siten varjelemisensa vaaroilta ja vahingollisilta vaikutteilta. Laitoksissa noudatettiin kertomusvuonna samoja periaatteita kuin ennenkin ja pyrittiin ylläpitämään kasvatukselli~elle toiminnalle tarpeellista kodin henkeä. Päämääränä oli lasten voimien herättäminen, kehittäminen ja ohjaaminen luonteenmuovailua edistävään suuntaan, byvien tottumisten saavuttaminen ja sosiaalisen sopeutumisen belpottaminen sa,moin kuin uskonnollisten tarpeiden tyydyttäminen ja -tuni).e-elämän vaaliminen. Lapset sijoitettiin iän, kehitystason ja kasvatustarpeen mukaan eri laitoksiin ja eri osastoille yleensä siten, että alle 3-vuotiaat lapset joutuivat lastenseimiin, 3--7 vuotiaat lastentarboibin ja kouluikäiset päiväkoteihin. Lukutuvan ja kerhojen kirjoissa oli pääasiallisesti kouluikäisiä lapsia. Lastenseimet. Lastenseimissä kobdistettiin päähuomio lasten boitoon ja lasten leikkitarpeen tyydyttämiseen. Päiväjärjestykseen kuului 'lasten aamupesu ja pukeminen laitoksen vaatteisiin, kaksi lämmintä ateriaa ja välipala, päivälepo sekä vapaata leikkiä ja ulkonaoloa. Lastentathat. Lastentarboissa lapset tavallisesti ryhmitettiin iän mukaan, mutta kaikkiin-kokopäiväosastoibin ja myöskin useihin 'keskipäivällä toimiviin osastoibin sijoitettiin eri-ikäisiä lapsia, mikä järjestelmä on omiaan korostamaan kodin tunnetta ja tarjoaa muutenkin monia kasvatuksellisia etuja. Kokopäiväosastoille otettiin ansiotyössä käyvien äitien lapsia tai lapsia, jotka muusta samantapaisesta syystä olivat tällaisen hoidon tarpeessa. Kokopäiväosastot olivat avoinna klo 7-7 ja varsinaiset lastentarhat klo 0-4. Lastentarhoissa kuului päiväjärjestykseen ykd 'lämmin ateria ja kokopäiväosastoilla kaksi lämmintä ateriaa, välipala ja päivälepo. Sitä paitsi annettiin kaikille lapsille pari kertaa viikossa raakaravintoa. Lastentarboissa lapset saivat osallistua aterioiden valmistamisesta johtuviin y.m. kotitalouteen kuuluviin askareisiin. Heitä tutustutettiin myöskin, sikäli kuin kykenivät asioita ymmärtämään, jokapäiväisen elämän eri muotoibin ja kaupunkilaislapsille tärkeisiin asioihin kuten liikennevälineisiin, erilaisten ammattilaisten työbön sekä kasvi- ja eläinmaailmaan. Vaihtelua lastentarhojen elämään toivat yhteisvoimin järjestetyt pienet juhlabetket ja retkeilyt. Mitä pienempiä lapset olivat, sitä tärkeämmällä. sijalla oli vapaa leikki ja askartelu. Lasten käytettävinä olevat yksinkertaiset leikkikalut ja askarteluvälineet olivat osittain lasten ja opettajien yhteisesti valmistamia.. Lasten omakohtaisiin kokemuksiin liittyivät opettajien johtamat keskustelut, kertomukset, kuvat, laulut, liikeleikit, n.s. fröbeliläiset y,m. askartelut, pienet veisto- y.m. käsityöt sekä voimistelu ja ulkoilu. Milloin sääsuhteet sallivat, ulkoiltiin ahkerasti joko omalla pihamaalla tai sen puutteessa kaupungin puistoissa. Koululasten Päiväkodit olivat avoinna lukuvuoden aikana klo 8-7. Lapset kävivät siellä enimmäkseen kahdessa vuorossa, toiset aamupäivävuorossa, toiset iltapäivävuorossa, koulujen työvuorojen mukaan. Päiväkodeissa lapset saivat yhden lämpimän aterian. Koulutehtävien valmistamisen ohella lapset suorittivat päivän kuluessa kaikenlaisia kotitaloustöitä, tekivät käsitöitä, veistivät, askartelivat, leikkivät, urbeilivat ja ulkoilivat. Apulastentarha. Apulastentarha Aulassa toiminta jatkui entiseen tapaan. Edellisenä vuonna lastentarhassa suoritettujen laajennustöiden johdosta lapset voitiin rybmittää edullisemmin kuin ennen ja siten myöskin monipuolistaa lastentarhan kasvatus- ja opetusmuotoja. Jokapäiväiseen päiväjärjestykseen kuuluivat ateriat, tavalliset lastentarba-askartelut, laulut ja leikit sekä kebittyneimmillä lapsilla edellisen obella monenlaiset käsityöt, bavainto-, keskustelu-, luku- ja laskentoharjoitukset. Lukutupa. Kotikallion lukutuvassa oli n. 500 nidettä lasten- ja tietokirjallisuutta sekä kuvakirjoja sijoitettuina avohyllyille. Lukutuvan kirjoissa oli 403 lasta ja käyntien lukumäärä oli Lukutuvan toiminnan yhteyteen liittyi viisi askartelukerhoa, kaksi laulu- ja kaksi voimistelukerhoa, joiden johtamisessa vakinaisia virkailijoita avusti kahdeksan asicmbarrastajaa. Vanhempien kokoukset. Lastentarhain ja niihin liittyvien laitosten lg!svatustyössä muodostaa tärkeän osan yht~istoiminta lasten vanhempien kanssa, jota ylläpidetään m.m. kotikäyntien

11 6 avulla. Tämän ohella pidettiin tavaksi tulleita vanhempien kokouksia sekä kevät- että syysluku-. kaudella. Kertomusvuonna syyslukukauden alkupuolella haittasivat kulkutaudit kokousten pitämistä, mutta pidettiin niitä kuitenkin kaikkiaan 79. Kokouksissa suoritetusta ohjelmasta mainittakoon m.m. musiikkiesitykset sekä esitelmät ja keskustelukysymykset lasten kasvatuksesta, terveydenhoidosta sekä muista lasten hoitoa koskevista asioista. Ohjelman suoritukseen osallistuivat myöskin lapset ja lasten vanhemmat sekä monet laitosten ulkopuolella toimivat asianharrastajat.. Toiminta-aika..Toimintapäivien lukumäärä vaihteli eri laitoksissa, sillä muutamat laitokset kuten Ebeneserkodin, Kotikallion ja Sirkkulan kokopäiväosastot sekä kaikki seimet, olivat avoinna ympäri vuoden ja toiset taas toimivat vain lukukausien ajan. Kuuden viikon kesätoiminta oli järjestetty Alppimajan, Päivölän, Valkaman, Vallilan, Barnabon ja Hemgårdin lastentarhoissa. Hoitopäiviä oli kaikkiaan ) , jotka jakautuivat eri osastojen kesken seuraavasti: Hoitopäivien lukumäärä eri lastentarhaosastoilla kalenterivuonna 938 ] OU'S de p'esence dans les difli'entes sections en 938 Osasto Section Varsinaiset lastentarhat (] a'dins F'oebel p'op'ement dit 3).... Kokopäiväosastot ) (Nu'se'Ys).... Koululasten päiväkodit (Classes ouv'ie'es).... Lastenseimet (C'eches).... Loma-ajan lastentarhat (Sections des vacances).... Yhteensä (Total) ' V. OPPILASTILASTO Lokakuun p:nä hankituista lastentarhain lapsia koskevista h~nkilötiedoista esitetään tässä seuraavaa: Lastentarhoissa olevat lapset lokakuun p:nä Laitokset. Institutions Kaksikieliset (Bilingues) Suomenkieliset (Finnoises)... Ruotsinkieliset (Suidoises) Enfants insc'its le octob'e Luku Nombre % Äidinkieli Langue maternelle Suomi (Finnois).... Ruotsi (Suedois).... Muu kieli (A utl'es langues).... Luku Nombre % Osasto Section Lastentarhat (] a'dins F'oebel) Kokopäiväosastot (Nu'se'Ys).. Koululasten päiväkodit (Classes ouvrie'es)... ~... Lukutupa ja kerhot (Salle de lectu'e).... Lastenseimet (Cl' eches).... Sukupuoli ~ Sexe Poikia (Gal'~ons).... Tyttöjä (Filles) Syntymäpaikka Lieu de naissance Helsinki Muu (Ailleu's) Kotipaikka. Lieu de domicile Helsinki.... Muu (A illeu's) ) Ks. myös taui. 3 s. 3*. - B) Huomattakoon, että. kokopäiväosastojen lapset ovat varsinaisissa lastentarhoissa klo 7-7 välisen ajan ja luetaan niissä olevien lasten joukkoon, mutta muodostavat oman ryhmänsä aamu- ja iltapäivisin, jolloin varsinaiset lastentarhat ovat suljettuina. - 8) Les enfants des n"l' se,ys. y compris.

12 7 Asunto 0 Domicile Antal Nombre % Asunto 0 Dcmicile kaup. osa XX kaup. osa... II»» XXIII... III XXV»... IV XXVI»»... V Pasila... VI Muut rautatien länsipuolella VII olevat alueet... VIII» Hermanni ja vankila-alue... X Vallila... XI»...,; Kumpula... XII Muut rautatien itäpuolella ole- XIII vat alueet... XIV» Saaret... XV»» Paikkakunnat Helsingin ulkopuolella... Vanhempien sääty tai ammatti Situation et profession des parents Virkamiesten, suurliikkeen harjoittajien y.m.s. 'lapsia (Fonctionnaires et negociants).... Pikkuliikkeen harjoittajien ja palveuskunnan lapsia (Petit-commerfants et employes subalternes).... Ammatti- ja tehdastyöntekijäin lapsia (Ouvriers spicialistes)... Muiden työntekijäin ja näihin verrattavien lapsia (A utres ouvriers)... Lapsia kaikkiaan ) (Tous les enfants )... Antal Nombre % Ikä oäge Lastentarhat Päiväkodit Lukutupa Lastenseimet arditl. Froeb,l Classes ouvneres Salle de lecture Creches Luku Luku ' Luku Luku Nombre % Nombre % Nombre % Nombre % 0- vuotta (ans)..., ,» » » » Yhteensä (Total) 90 ' ) Tietoja puuttuu lukutuvan lasten syntymä.- ja kotipaikasta sekä heidä.n vanhempiensa ammatista. - ) Il,,'ya pas d'indications sur le lieu de naissance, le lieu tie domicile et la profession ties parents des visiteurs de la salle de lecture.

13 8 VI. MAKSUT Kasvatus ja opetus laitoksissa oli maksuton, mutta korvauksena saamastaan ruoasta lapset suorittivat lastentarhoissa 6 mk, kokopäiväosastoilla 5 mk, päiväkodeissa 9 mk ja seimissä 30 mk viikolta. Lasten vanhempien sairauden, köyhyyden tai työttömyyden perusteella sekä suurten perheiden lapsille myönnettiin maksuista usein alennuksia tai heidät vapautettiin niiden suorittamisesta kokonaan. Seuraavat prosenttiluvut osoittavat maksujen kannannan: Lastentarhaosastot ] ardins Froebel Keväällä Kesällä Syksyllä Semestr. S.elio," d.s S.mestr. olli printemps fjacanc." d'afftomn. % % % Koko maksun suorittaneita (EI~es ayant paye leur nouf'f'iture, selon la taxe) Alennetun' maksun suorittaneita (EI~ves ayant paye leur nouf'f"- ture selon um taxe modiliee) s Maksuista vapautettuja (Non payants) Päiväkodit. Classes ouvrieres Koko maksun suorittaneita (Eleves ayant' paye leur nouf'f'iture selon la taxe) Alennetun maksun suorittaneita (Eleves ayant,paye leur nourriture.selon um taxe modiliee) Maksuista vapautettuja (Non payants) Lastenseimissä oli vuoden aikana koko maksun suorittaneita lapsia 55. % ja alennetun maksun suorittaneita lapsia 6.7 %. Maksuista vapautettiin 8. % kaikista lapsista. VII. AVUSTUKSET Jalkineiden, sukkien ja alusvaatteiden bankkimiseksi lapsille käytettiin kaupungin varoja 45: 5 mk. Brita Maria Renlundin rahasto myönsi mk jalkineiden ja päällysvaatteiden hankkimiseksi varattomille lapsille sekä 6000 mk vahvistavien lääkkeiden ostamiseksi. VIII. Menot Depenses LASTENTARHAIN YNNÄ NIIHIN LIITTYVIEN LAITOSTEN TALOUS Menot ja tulot kalenterivuonna 938 Depenses et recettes en 938 J 0 h t 0 kun taj a k a n s Ii a (Administration generale)..... Laitokset (Les institutions Froebel)... ~...,..... Palkat ja palkkiot (Traitements)..... Vuokrat (Loyers)..... Lämpö (Chaullage).... Valaistus (Eclairage).... Siivoaminen (Service).... Vaatteiden pesu (Blanchissage).... Kaluston hankinta (Articles d'inventaires,,acquots).... Kaluston kunnossapito (A rticles d'inventaires, reparation).... Tarverahat ' (Faux~/rais)... '..... Lääkkeet ja sairaanhoitotarvikkeet (Service medical).... Askarteluvälineet (M ateriaux d' ecole pour les enlants)..... Ruokinta (N ouiriture).... Suoranaiset avustukset (Secours direcls donnes aux enlants)..... Vaatteiden hankinta seimiin (Habits des enlants des Cf'~ches).... Lasten ke~ävirkistys (Recreatidn d' et! des enlants)..... Mk. Marc ;Ja

14 9 Vuoden aikana perustetut uudet lastentarhat ja osastot (Fondation des ja'dins nouveaux).... Sekalaista (Dipenses dive'ses)... :.... P a s i a n a s t e n s e i m e n av u s t u s (Subvention).... Kaikkiaan (Somme totale) Tulot Recettes Valtionapu (Subvention de l'etat)... Lasten ruokamaksut (Taxe payie pa' les enfants)... Luontoisetujen korvaukset (Indemnitis ve'sies en compensation des p'estations en natu'e)... _ Kaikkiaan (Somme totale) Mk. Marc IX. TERVEYDENHOITO Selostus terveydellisistä oloista lastentarhoissa annetaan lukuvuosittain. Tässä esitettävä selostus käsittää lukuvuoden 938/39. Kuten edellisinäkin vuosina pidettiin syksyllä 938 lääkärintarkastus lastentarhoibin otettujen lasten keskuudessa, josta tulokset ilmenevät taulukossa 5. Lisäksi lapset mitattiin ja punnittiin. Kevätlukukaudella tutkittiin kaikki lastentarhoihin tulleet uudet tulokkaat sekä uudelleen kaikki ne lapset, joiden terveydentila syksyllä oli ollut epätyydyttävä. Kyseisenä lukuvuonna tutkittiin kaikkiaan 7 lasta, joista poikia oli 36 ja tyttöjä 360. Epätyydyttävän tuloksen antoi 0 lasta, joista poikia oli 674 ja tyttöjä 57. Keväällä suoritetussa uusintatarkastuksessa tutkittiin uudelleen 67.9 % epätyydyttävistä tapauksista eli 85 lasta, joista poikia oli 460 ja tyttöjä 355, ja todettiin tällöin seuraavaa: Poikia Tyttöjä Yhteensä % Tila parantunut ennallaan & huonontunut ~teensä Kuten edellä mainittiin tarjottiin lapsille päivittäin lämpimiä aterioita. Ruoan valmistuksessa ja kokoonpanossa otettiin huomioon sen sopivaisuus lapsille. Lääkärin määräyksestä annettiin tämän lisäksi heikoille lapsille vahvistavia lääkkeitä ja ylimääräinen välipala. Apulastentarha Aulan lapset tarkastettiin yleensä tarpeen mukaan. Monet lapset saivat hoitoa lastentarhoissa tai niiden toimesta poliklinikoissa. Lastentarhalasten hampaiden hoito tapahtui kouluhammasklinikassa. Kertomusvuoden aikana tarkastettiin 96 lapsen hampaat ja hammashoitoa annettiin 664 lapselle. Seuraavat luvut esittävät tautitapausten lukumäärän ja tarttuvien tautien esiintymisen lastentarhoissa: Tautitapaukset lastentarhoissa kuukausittain vuonna 938/39 Cas de maladies dans les ia'dins F'oebel par mois en 938/39 is:....., t:!. ~ o~ :<;~ t::l... ä 0 '>l" ~~ :A.~..,....".", <>.,... E. ;:j'e ~...e.... _. ~~!""P'"!""~ ~~ =' _. ~~ "'~ :!:~?""?"" r Tautitapauksia kaikkiaan (Total des cas de maladies) Niistä tarttuvia: Dont maladies contagieuses: Tulirokko (Scarlatine) Opetuslaitokset , ~g ~ ~... ~ o e.~.~?""

15 0.. ".. a ~ ~... ;>" '"'l ",rjl c~ ~~ t::i'o' 'tl:i: ;::ls: '"'l :h.:i: ~~,,'"..." :t!!. ;::0 '-j< ~,,<" ~.. ~~.. ~ ~"!'~!t~ a o :'"<' 'p;' e:. ~. c;c'. u. ' p;' ~ p;' p;' <' p;' T'uhkarokko ( Rougeole) Kurkkumätä ( Diphterie ) Hinkuyskä (Coqueluche)... 3 ) Pussitauti (Parotite)... 7 Vesirokko ( Varicelle ) Vihurlrokko (Roseole) Influenssa- ja tuhkarokkoepidemiat häiritsivät eniten laitosten säännöllistä toimintaa. Tuhkarokkoa esiintyi varsinkin syyslukukauden loppupuolella. Lastenseimissä suoritettiin lääkärintarkastus kerran viikossa. Kesäkuun p:n 938 ja kesäkuun p:n 939 välisenä aikana tutkittiin kaikkiaan 38 lasta, joiden yleistila silloin todettiin 7 tapauksessa olevan hyvä, 39 tapauksessa tyydyttävä ja 9 tapauksessa epätyydyttävä. Todetut taudit ilmenevät taulukosta 5. Lääkärintarkastuksissa suoritettu tuberkuliinikoe, morokoe, antoi positiivisen tuloksen kahdessa tapauksessa. Molemmat tapaukset läpivalaistiin, jolloin ei todettu muutoksia keuhkoissa. Lapsissa esiintyneet ihottumasairaudet olivat joko rakenteesta johtuvia tai märkäkokkien ja parasiittien aiheuttamia ihottumia. Kulkutautitapauksista mainittakoon tuhkarokkotapaukset syyslukukauden loppupuolella, hinkuyskätapaukset kesä- ja joulukuussa sekä yksi tulirokkotapaus tammikuussa. Kuolemantapauksia sattui yksi, jonka aiheutti keuhkokuume. X. VIRKISTYSTOIMINTA Lastentarhain kesäsiirtolayhdistys ylläpiti v. 938 kymmentä kesäsiirtolaa, jotka kaikki olivat sijoitettuina maalaistaloihin.. Lapset saivat oleskella siirtoloissa kuusi viikkoa, jolloin osa lapsista vietti maalla alkukesän ja osa loppukesän. Siirtoloihin pyrki kaikkiaan 504 lasta, joista 5 lasta oli hylättävä tilanpuutteen takia. Siirtoloibin päässeistä 379 lapsesta oli 77 suomenkielisiä ja 0 ruotsinkielisiä. Lasten valinnan siirtoloibin suorittivat lastentarhain lääkäri ja opettajat. Lapset tutkittiin ennen siirtolaan menoa sekä n. 8 % heistä myöskin heidän sieltä palattuaan, jolloin huomattiin 74 % lapsista terveydellisessä suhteessa menneen huomattavasti eteenpäin. Lastentarhain kesäsiirtolayhdistys sai kertomusvuonna kaupungilta 6000 mk:n suuruisen avustuksen sekä valtionapua mk. Brita Maria Renlundin rahastosta suoritettiin yhden kesäsiirtolan ylläpitokustannukset. Menot siirtolaa kohden olivat keskimäärin 6463: 3 mk ja lasta ja päivää kohden 5: 57 mk. Apulastentarha Aulalla oli oma kesäsiirtolansa Tuusulan Lahelassa, jossa 8 lasta sai olla koko kesän. Lasten terveydentila oli hyvä. Kaupungilta lastentarha sai avustuksena 8000!pk. Koska Alppimajan, Touhulan, Päivölän ja Hemgårdin lastentarhoilla ei ollut käytettävänään sopivaa pihamaata tai puistoa, kuljetettiin lapset kesällä päivittäin raitiotievaunulla Käpylään, Pasilaan ja Toukolaan. Barnabon lastentarhan kesätoiminta sijoitettiin jälleen Puistokadun huvilaan n:o 4. Kaupungin suorittamat muutto- ja kuljetuskustannukset nousivat 4 63: 50 mk:aan. XI. PASILAN LASTENSEIMI Pasilan lastenseimi toimi edelleen lastentarhain johtokunnan alaisena. Lokakuun p:nä 938 oli seimen kirjoissa 0 lasta, joista 8 oli suomenkielisiä ja kaksi ruotsinkielisiä. Lasten ikä vaihteli kuudesta kuukaudesta kolmeen vuoteen. Laitoksen kirjoissa oli vuoden aikana kaikkiaan 39 lasta, joiden vanhemmat olivat ammatiltaan enimmäkseen tehdastyöntekijöitä ja sekatyöntekijöitä. Toimintapäiviä oli 86 ja hoitopäiviä 4. Lapsien seimessä saamasta hoid()sta lasten vanhemmat maksoivat 4 mk päivältä. Neljästä lapsesta suoritettiin alennettu maksu. ) Epävarmoja.

16 Seimen oma lääkäri, lääketieteen- ja kirurgiantohtori E. R. Nysten, kävi kaksi kertaa.kuukaudessa tarkastamassa lapsia. Lasten terveydentila oli yleensä hyvä, mutta todettiin kuitenkin maaliskuussa yksi vesirokkotapaus ja viisi influenssatapausta sekä joulukuun lopulla kaksitoista tuhkarokkotapausta. Pasilan seimen kaupungilta saama avustus oli mk ja valtionapu mk. Hoitomaksuja kertyi 5965 mk.. Kokonaiskustannukset nousivat : 40 mk:aan tehden lasta ja hoitopäivää kohden 8: 37 mk. XII. KAUPUNGIN LASTENTARHAIN 50-VUOTINEN TOIMINTA Vanhin kaupungin hallussa olevista lastentarhoista täytti kertomusvuonna 50 vuotta. Syyskuun p:nä 888 avasi Hanna Rothman Lapinlahdenkadun talossa n:o ensimmäisen perustamansa kansanlastentarhan, nykyisen Onnelan. 50-vuotisen toiminnan johdosta järjestivät Helsingin lastentarhanopettajayhdistys ja Svenska bamträdgåcdslärarinneföreningen i Helsingfors niminen yhdistys näyttelyn, jota varten kaupunginhallitus myönsi tarvittavat varat ja sosiaalimuseo antoi ilmaisen näyttelyhuoneiston. Näyttelyn avajaistilaisuudessa marraskuun 6 p:nä suoritti näyttelyn avaamisen lastentarhain johtokunnan puheenjohtaja kirkkoherra E. Wiren puhuen samålla lasten hyväksi tehdyn työn merkityksestä. Läsnä avajaistilaisuudessa oli kutsuvieraina m. m. sosiaaliministeriön ja kaupungin edustajia sekä Elisabeth Alander, toinen' lastentarhatoiminnan uranuurtajista maassamme. Tervehdyspuheessaan tarkastaja E. Borenius esitti katsauksen Helsingin kaupungin lastentarhatoiminnan kehitykseen lausuen m.m. seuraavaa: Kun Hanna Ro.thman 50 vuotta sitten ryhtyi työhönsä. laitakaupungin lasten hyväksi oli lastentarha vielä kauan laajoissa piireissä oikeastaan tuntematon käsite, joskaan sen kannattavat periaatteet, Pestalozzin ja Froebelin kasvatusperiaatteet, eivät olleet maassamme tuntemattomat. Jo Uno Cygnaeus oli ne omaksunut ja pyrkinyt toteuttamaan lastentarha-aatetta kansakoululaitoksen yhteydessä. 860-luvun alussa oli myöskin Helsingissä toimivan Sedmigradskys småbarnsskola nimisen laitoksen johtaja opiskellut Saksassa ja tutustunut samoin fröbeliläisiin lastentarhoihin ja kotiin palattuaan uudistanut johtamansa laitoksen toimintaohjelman. Tästä huolimatta perustuu kaupunkimme laste~tarhatoiminnan kehitys pääasiallisesti Hanna Rothmanin uraauurtavaan aloitteeseen. Hanna Rothman oli ensin kotimaassaan valmistunut opettajaksi ja sen jälkeen opiskeltuaan Berlinissä tutustunut lastentarha-asiaan, mikä sai hänet uhraamaan kykynsä ja voimansa sellaisten lasten hyväksi, jotka eniten tarvitsivat hoivaa ja kasvatusta. Hanna Rothman oli tietoinen siitä, mitä oikein johdettu lastentarhatoiminta voisi merkitä yhteiskunnalle. KaupunginvaltuustolIe osoittamassaan anomuskirjelmässä sekä ~tentarhan ensimmäisessä vuosikertomuksessa hän luonnehti seikkaperäisesti ja laajakatseisesti lastentarhan sosiaalisen ja pedagogisen ohjelman. Lapinlahdenkadun lastentarhassa oli ensimmäisen syyskauden aikana 73 lasta. Hanna Rothmanin lastentarha voitti lasten ja vanhempien sekä myöskin viranomaisten luottamuksen. Kansakoulujen tarkastaja kehoitti häntä perustamaan lastentarhan myöskin Sörnäisiin. Uusi lastentarha alkoikin toimi~tansa syyskuussa 890, jolloin HannaRothman oli saanut työtoverikseen Elisabeth Alanderin. Tästä toisesta Hanna Rothmanin perustamasta lastentarhasta kehittyi vuosien kuluessa nykyinen Ebeneserkoti, jonka merkitys lastentarhaseminaarina on ollut erittäin suuri sekä pääkaupungin että koko maan lastentarhatoiminnan ~ehitykselle. Näkemänsä esimerkin innoittamina monet opiston aikaisimmilla kursseilla valmistuneista lastentarhanopettajista vuorostaan perustivat lastentarhoja eri puolille kaupunkia. Täten syntyi v:n välisenä aikana. uutta lastentarhaa. Lastentarhat saivat avustusta anniskeluvoittovaroista. Keväällä 93 oli lastentarhoissa 655 lasta. V:een 93 mennessä oli siis toiminta jo saanut verrattain laajat mittasuhteet, lastentarhasta oli tullut tekijä yhteiskunnassa. Lastentarhojen vuotuiset avustussummat nousivat jo niin suuriksi, että kaupunginvaltuusto päätti siirtää lastentarhain kannatusmäärärahat v:sta 93 alkaen

17 kaupungin vakinaiseen talousarvioon. Samanaikaisesti valtuusto asetti lastentarhat yhteisen johtokunnan ja tarkastajan valvonnan alaisiksi. Johtokunnan aloitteesta perustettiin vuosien varrella uusia lastentarhoja ja lastentarhat jatkoivat toimintaansa tavallaan puolikunnallisina laitoksina, kunnes kunta v:n 93 alusta otti ne, säätiönluontoista Ebeneserkotia lukuunottamatta, kokonaan haltuunsa. Vuosien kuluessa on lastentarhain luku lisääntynyt ja niiden toiminta käynyt yhä monipuolisemmaksi. Aluksi olivat lastentarhat H.voinna vain muutaman tunuin päivässä, mutta pian huomattiin, että useille äideille tämä apu ei ollut riittävä, vaan että lastentarhat oli pidettävä avoinna suurimman osan päivästä ainakin pienemmälle lapsiryhmälle. Näin syntyivät n.s. koko-. päiväo~astot. Jotta työssä käyvän äidin ei tarvinnut saattaa eri-ikäisiä lapsiaan eri laitoksiin, liitettiin muutamien lastentarhain yhteyteen seimi-osastot. Ja kun lastenseimissä ja lastentarhain kokopäiväosastoilla aikaisemmin olleet lapset kouluun siirryttyään olivat edelleen äidin työssä ollessa huoltoa ja kasvatusta vailla, perustettiin kouluikäisten päiväkoteja. V. 97 perustettiin vajaakykyisten lasten lastentarha. Tärkeänä työmuotona ovat myöskin olleet lasten vanhempien kokoukset. Johtokunnan alaisena toimii nykyään 34 laitosta. Lokakuun p:nä 938 oli lastentarhoissa 90 lasta, lastenseimissä 67 ja koululasten päiväkodeissa 6 lasta. N. 900 lasta siirtyi syksyllä lastentarhoista varsinaiseen kouluun. Vert~un vuoksi mainittakoon, että kansakoulujen ja valmistavien koulujen ensimmäisille luokille otettiin syyslukukauden 938 alussa n. 600 lasta. Viidenkymmenen vuoden aikana on lastentarhain sisäinen toiminta oleellisilta osiltaan rakentunut Hanna Rotbmanin laskemalie perustukselle. Vuosien kuluessa ovat tehtävät lisääntyneet ja moninaistuneet. Nykyajan lastentarhalla on entistä enemmän kasvatus-, terveydenhoito- ja lastensuojelutehtäviä, jotka läheisesti liittyvät toisiinsa ja täydentävät toisiaan.. Lastentarha on parhaillaan ollessaan terv~ttä, iloista ja elävää elämää. Siihen sisältyy paljon yhteisiä elämyksiä, yhteisiä tehtäviä, monia pieniä palveluksia sekä kertomus-, laulu y.m. tunnelmahetkiä, joita ei voida näyttelyssä kuvata. Vain osittain voidaan kuvin esittää lastentarhain jokapäiväistä elämää, ~iihen sisältyviä talous- y.m. toimia, joihin lapset saavat osallistua. Kaiken kasvatuksen ja opetuksen tärkeimmät tulokset eivät ole ulkonaisia tuloksia. Näin on varsinkin lastentarha-asteella. Lastentarhaikäisen lapsen toiminnassa on paljon hetkellistä toimintaa itse toiminnan tuottaman tyydytyksen vuoksi, toimintaa, josta ei ole näkyviä eikä pysyviä. tuloksia. Juuri tämä toiminta kuitenkin monin tavoin kehittää ja kypsyttää lasta, opettaa häntä hallitsemaan jäseniään ja käfittelemäänsä ainesta sekä johtaa häntä vähitellen asettamaan selvempiä päämääriä toiminnalleen. Näyttely käsittää sen tähden suhteellisesti vähän lasten toiminnan tuloksia. Se pyrkii antamaan kuvan siitä ympäristöstä., johon lapsi lastentarhassa joutuu ja asettaa nähtäväksi eri lastentarhoista koottuja leikki- ja askarteluvälineitä, joita lapset ja opettajat ovat keränneet ja valmistaneet. Niiden tarkoituksena on herättää ja tyydyttää lasten toiminnanhalua ja johtaa heitä vähitellen itsenäiseen keksimiseen ja luovaan toimintaan.. Näyttely oli avoinna marraskuun 6 p:n ja joulukuun 5 P:TJ. välisen ajan ja herätti suuren yleisön mielenkiintoa. Näyttelyssä kävijöitä oli kaikkiaan yli Näyttelyn yhteydessä pitivät esitelmiä seuraavat henkilöt alla mainituista aiheista: Tarkastaja E. Borenius: Helsingin lastentarhain toiminnan kehityksestä (suomeksi ja ruotsiksi), johtaja A.-L. Sirelius: Lasten askartelusta (suomeksi ja ruotsiksi), lastentarhanopettaja E. Hårdh: Äidin ja lasten yhteisistä jouluvalmistuksista (suomeksi) ja lastentarhanopettaja B. Luther: Sairaan lapsen askarruttamisesta kodissa (ruotsiksi). Lastentarhatoiminnan 50-vuotiskauden johdosta päätti johtokunta julkaista toimintakertomuksen sekä suomen- että ruotsinkielisenä, jota varten kaupunginvaltuusto myönsi mk. Sattuneiden esteiden tähden oli kertomuksen julkaiseminen siirrettävä seuraavaan vuoteen.

18 SEDMIGRADSKYN PIENTENLASTENKOULUT JA MARIAN TURVAKOTI ECOLES ENFANTINES SEDMIGRADSKY ET ASILE MARIA Johtokunta. Sedmigradskyn pientenlastenkoulujen ja Marian turvakodin säätiön johtokuntaan kuuluivat v. 938 seuraavat kaupunginvaltuuston valitsemat jäsenet: rehtori F. Freudenthal, kamreeri V. Hougberg, arkkitehti S. Lagerborg-Stenius, rouva E. Stolt, libristi F. Sundqvist ja kätilö H. Valta sekä johtokunnan valitsemana arkkitehti E. Fabritius. Johtokunnan puheenjohtajana toimi kamreeri Hougberg, varapuheenjohtajana libristi Sundqvist sekä sihteerinä ja koulujen taloudenhoitajana arkkitebti Fabritius. Opettajat, toiminta-aika, toiminta. Kertomusvuonna toimi, kuten ennenkin, kolme lastentarhaa, nimittäin Oikokadun ja Sturenkadun lastentarhat sekä Marian turvakoti, joista ensiksi mainitussa työskenteli kolme osastoa ja muissa kaksi osastoa. Sitä paitsi Marian turvakoti on ylläpitänyt v:sta 935 alkaen ulkoilmaosastoa sekä syyskuusta 937 alkaen kokopäiväosastoa, jotka toimivat Sturenkadun lastentarhan yhteydessä. Opetusta johti muissa lastentarhoissa johtaja yhden apulaisopettajan avustamana paitsi Oikokadun lastentarhassa, jossa apulaisopettajia oli kaksi. Sturenkadun lastentarhassa toimivalla ulkoil~aosastolla oli oma johtajansa sekä kokopäiväosastolla kaksi apulaisopettajaa. Lastentarhat olivat avoinna tammikuun 5 p:stä toukokuun loppuun ja syyskuun p:stä lähelle joulua. Päivittäin lapset työskentelivät yleensä klo 0-4, ainoastaan Oikokadun lastentarhassa 3-vuotiaiden lasten osastolla työskenneltiin klo 0-3. Kokopäiväosasto oli avoinna klo Toimintapäiviä oli vuoden aikana Oikokadun lastentarhassa 88 ja Sturenkadun lastentarhassa 70. Opetus oli ruotsinkielinen ja siihen kuului kaikenlaista askartelua kuten käsitöitä, palikkarakentelua, paperin taittamista, leikkaamista ja palmikoimista, muovailua, veistoa, kynttilöiden valantaa, laulua, leikkiä, voimistelua sekä käytännöllisinä töinä nukenvaatteiden pesua ja silitystä, leipomista, kukkien kastelua, pölyjen pyyhkimistä y.m. pääasiassa Froebelin lastentarhamenetelmän mukaan. Oppilaat. Kaikkiaan oli lasten.tarhoissa, ulkoilmaosasto ja kokopäiväosasto mukaanluettuina, kevätlukukaudella 93 ja syyslukukaudella 90 lasta, jotka jakautuivat eri laitoksiin seuraavasti: Koko oppilasmäärä vuonna 938 Total des enfants inscrits en 938 Lastentarha Ecole Sedmigradskyn koulu...» t II... Ulkoilmaosasto... Kokopäiväosasto... Marian turvakoti... Yhteensä (Total) Kevätlukukaudella Semest,.e de />,.'ntem/>s Poikia Ga,.,ofls Tyttöjä Fil/es Yhteensä Total Syyslukukaudella Semestre clja'utomne Poikia Ga,.,ons Tyttöjä Fil/es Yhteensä Total

19 4 Säätiön kesäkodissa oli 8 lasta, jotka saivat oleskella maalla 8 viikkoa eli kesäkuun 4 p:stä elokuun 4 p:ään saakka. Kertomusvuonna lokakuun 0 p:nä oppilaista hankittujen yksityiskohtaisten tietojen perusteella esitetään seur~va yhdistelmä: Lasten lukumäärä lokakuun 0 p:nä 938 Enlants inscrits le 0 oäob'ye 938 Luku Ikä. Age Nombre % Asunto. Domicile 3 vuotta (ans) I kaupunginosa...,4» II»... 5» » IV V... VI... Sukupuoli. Seze VII... Poikia (Ga'Yfons) VIII... Tyttöjä (Filles) X... XI... Äidinkieli Langue mate'ynelle XII... Suomi (Finnois) XIII... Ruotsi (Suidois) XIV... Muu kieli ( A ut'yes Zangues) XVI»... Syntymäpaikka Lieu de naissance XXV... Vallila... Helsinki Muu ( AilZeu'Ys) Vanhempien sääty tai ammatti. Situation et prolession des pa'yents Virkamiesten, suurliikkeen harjoittajien y.ii'.s. lapsia (Fonctionnai'Yes et negociants)...,... Pikkuliikkeen harjoittajien ja palveluskunnan lapsia (Petit-comme'fants et employes subalternes)...,... Tehdas- ja ammattityöntekijäin lapsia (Ouv'Yie'Ys specialistes)... Muiden työntekijäin ja näihin verrattavien lapsia (Aut'Yes ouv'yie'ys)... Lapsia kaikkiaan (Tous les enlants)... Luku Nombre % Terveydentila. Lastentarhoilla oli oma lääkäri, joka huolehti lasten terveydentilasta. Kertomusvuonna lasten terveydentila oli vähemmän tyydyttävä ja heidän poissaoloprosenttinsa oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin liikkeellä olleiden monenlaisten kulkutautien takia, jotka pakottivat koulut tuon tuostakin keskeyttämään jokapäiväisen toimintansa. Tavallisimmat kulkutaudit olivat hinkuyskä, keuhkokatarri sekä tuhka- ja tulirokko. Lasten poissaolopäivät prosenteissa toimintapäivien koko lukllmäärästä oli Oikokadun lastentarhassa kevätlukukaudella 7.4 ja syyslukukaudella 7., Sturenkadun lastentarhassa ) 33.4 ja 7.4 sekä Marian turvakodissa 0.6 ja 9.9. Poissaolon syynä ei kuitenkaan aina ollut sairaus, sillä välistä lasten vanhemmat eivät lähettäneet lapsiaan kouluun esim. jonkin liikkeellä olleen taudin tartuntavaaran pelosta. Maksut, 'YUokinta y.m. Koulunkäynti oli maksuton kaikille lapsille. Kaikki lapset saivat kou.lussa yhden aterian päivässä ja. ne lasten vanhemmat, jotka kykenivät ja halusivat, maksoivat mk:n aterialta. Varattomista kodeista olevat lapset saivat ruoan ilmaiseksi. Kevätlukukaudella sai 46 lasta ja syyslukukaudella 4 lasta ilmaisen aterian. Suurimman avun tarpeessa oleville lap- ) Sturenkadun lastentarhan yhteydessä toimivalla ulkoilmaosastolla vastaavat prosenttiluvut olivat 7.0 ja 6.7 ja kokopäiväosastolla. 7 ja 3..

20 5 sille annettiin sitä paitsi vaatteita ja jalkineita. Kertomusvuonna tällaisia avustuksia jaettiin kaikkiaan 7 lapselle. Kesäkoti. Kertomusvuonna toimi edelleen säätiön ylläpitämänä säätiön koulujen yhteinen kesäkoti Svaneäng Degerbyssä, jonne lähetettiin eniten virkistyksen tarpeessa olevat heikot lapset. V. 938 kesäkodissa oli 8 lasta. Maallaolo, joka kesti kesäkuun 4 p:stä elokuun 4 p:ään, vaikutti lapsiin erittäin virkistävästi ja alkukesällä vallinneesta kylmästä säästä huolimatta lasten ter-' veydentila oli erittäin hyvä. Monet lapset nousivat painossa -3 kg. Palkinnot. Kuten aikaisemminkin antoi Helsingin säästöpankki kertomusvuonnakin mk:n määrärahan, josta 000 mk kullekin koululle, jaettavaksi koulusta eroaville oppilaille 00 mk:n suuruisina palkintoina. Rahat talletettiin mainittuun pankkiin, josta lapset saivat nostaa ne kork<?ineen. Sedmigradskyn pientenlastenkoulujen ja Marian turvakodin menot ja tulot kalenterivuonna 938? Depenses et t'ecettes des ecoles enlantines Sedmigt'adsky et de l'asile Maria en 938 Sedmigradskyn koulut Menot. Depenses Lastentarhat. (Ecoles).... Kesäkoti (Colonies des vacances)..... Kiinteistöt (B ätiments).... Yleiset kulut (Faux-It'ais)..... Yleiset maksut (Impot).... Pääomatili (Capital)..... Yhteensä (Tolal) Tulot Recettes Kiinteistöt, vuokria (Loyet's)... Korot (Rentes)... Sekalaista (Recettes divet'ses)... Yhteensä (Total) Mk M4rcs Marian turvakoti Menot. Depenses Mk M4rcs Lastentarha (Ecole)... )3369 Kiinteistö (Batiment) Yleiset kulut (Faux-It'ais) Korot (Rentes) Pääoma,tili (Capital) Sekalaista (Depenses divet'ses) Yhteensä (Total) 50 Tulot Recettes Kiinteistö, vuokria (Loyet').... Sekalaista (Recettes divet'ses).... Yhteensä (Total) Kiinteistöt. Lastentarhoissa suoritettujen tavanmukaisten vuosikorjausten ohella mainittakoon, että Oikokadun 7:ssä sijaitsevassa rakennuksessa muutettiin eräs käytävä luokkahuoneeksi, minkä johdosta lastentarhan vuosivuokraa korotettiin 0000 mk:lla. ) Tästä Sturenkadun lastentarhan yhteydessä toimivan ulkoilmaosaston ylläpito mk ja koko päiväosaston ylläpito 9096 mk.

21 SUOMENKIELISET KANSAKOULUT ECOLES PRIMAIRES FINNOISES. KANSAKOULUJEN JOHTOKUNTA JA VIRKAILIJAT Johtokunta. Suomenkielisten kansakoulujen johtokuntaan kuuluivat kaupunginvaltuuston valitsemina filosofiantohtori K. Kiv.ialho puheenjohtajana, toimittaja P. V. Lönngren varapuheenjohtajana, filosofianmaisteri A. E. Lehto sihteerinä, filosofianmaisterit S. K. Kilpi, P. Railo ja H. J. Viherjuuri sekä opettajiston edustajana kansakoulunopettaja A. Karppila. Johtokunta kokoontui 0 kertaa. Virkailijat. Suomenkielisten kansakoulujen ensimmäisenä tarkastajana oli kertomusvuonna filosofiantohtori A.. Huuskonen, toisena tarkastajana filosofianmaisteri A. V. Saarensivu, taloudenhoitajana kansakoulunopettaja S. Ojanne, koululääkäreinä lääketieteen- ja kirurgiantohtorit E. AIho ja A. Ruotsalainen, kanslia-apulaisena tarkastajan kansliassa neiti. H. T. Parantainen, kanslia-apulaisena taloudenhoitajan kansliassa maaliskuun p:stä alkaen neiti M. Meronne, oppivelvollisten lasten luettelon hoitajana rouva T. A. Ojanne sekä kouluhoitajattarina neidit H. Collan, L. Hagan, S. Isola, M. Massinen, L. Saarikko, S. Setälä ja rouva H. Väre. Suomenkielisten ja ruotsinkielisten kansakoulujen yhteisenä lastenpsykiatrina oli lääketieteenlisensiaatti E. S. Jokivartio, voimistelunneuvojina lääketieteenlisensiaatti L. Tanner ja voimistelunjohtaja S. Fontell sekä lastenpsykiatrinapulaisena filosofiankandidaatti A. Hytönen. II. KOULUMUODOT Luokkien lukumäärä eri kouluissa N ombre des classes Koulut Ecoles I I I Luo k k ja. C I (J I $ e $ " Yhteensä II I IIJ I IV lvi VI I VII I VIII Totol Al~~~~~),. ~~~~~~~~~~~~.. ~~~.~~~. ~~'::.~~~~.. ~~!.~~~~~~ I Yläkoulu (Ecol8 pl'imail'e superieul'e)... poikaluokkia (de gal'fons) tyttöluokkia (de filles) yhteisluokkia (mixtes) I I jatkokoulu (COUI'S comp6mentail'8s) poikien päiväluokkia (COUI'S du ioul' POUl' gal'fons) poikien iitaluokkia (COUI'S du soir POUl' gaifons) H tyttöjen päiväluokkia (COUI'S du ioul' POUl' filles) tyttöjen iitaluokkia (COUI'S du soil' POUl' filles) I 3 9 Yhteensä (Total) I Apukoulu (Ecole POUl' enfants a"iel'es) ~ poikaluokkia (de gal'fons)... I - 5 tytt~luokki~ (de ~illes)... I yhtelsluokkia (mutes) !.I..!. = Yhteensä (Total) - I

22 .7 Alakoulu Yäkou~u. KOULUJEN OPPILASMÄÄRÄ Oppilasmäärä kouluittain E8ves pat ecole Oppilaita kaikkiaan Total des eleves 0/0 Eronneita Sortis (Ecole fwimait'e inlet'ieut'e) (Ecole pt'imait'e supet'ieut'e) Jatkokoulu (Coot's compltmentait'es) Apukoulu (Ecole pout' enfants at't'iet'es) Yhteensä (Total) lpilaita lukuvuoden lopussa I«ves Ii 0 fi.. d. l' annee scolairc 0/ & I.ll Jatkokouluissa oli sekä päivä- että iltaluokkia. iuokkien oppilasmäärän lukuvuoden päättyessä: Seuraavat numerot osoittavat mainittujen Jatkokoulun oppilaat Eleves des cout's compltmentait'es Poikien päiväluokat (Eleves des cours du iout' pout' gat'fons).... Poikien iltaluokat (E8ves des coot's du soir pour garfons).... Tyttöjen päiväluokat (E8ves des cours du ioot pout' lilles).... Tyttöjen iltaluokat (Eleves des coot's du soit' pour lilles).... Oppilaiden opiskelun tulokset käyvät ilmi seuraavasta: Luokka VII VIII Yhteensä Totol 0/ ~ Yhteensä (Total) Oppilaat lukuvuoden päättyessä opiskelun tuloksen mukaan ryhmitettyinä E8ves Li la Iin de l'annie scolait'e, selon le resultat des etudes Luku Nombre Sai päästötodistuksen (Sot'tis de l'icole avec cet'tilicat d'itudes) Jatkokoulusta (des cout's complimentait'es) Yläkoulusta (de l' ecole ptimaire supit'ieure) Apukoulusta (de l' icole pour enlarits a""iires)... 9 Siirrettiin lähinnä ylemmälle luokalie (Passis dans la classe superieut'e) Siirrettiin ehdollisesti lähinnä ylemmälle luokalle (Passes conditionnellement dans la classe supel'ieut'e) Jäi ehdoitta luokalle (Doublis la classe sans conditions) Yhteensä ( Total ) 397 Pyrki ylempään oppilaitokseen (Entt'es aux ecoles secondait'es) Lukuvuoden kuluessa eronneet oppilaat eroamissyyn mukaan ryhmitettyinä E8ves sot'tis pout' une t'aison quelconque Luku Nombre Muutto toiselle pai~akunnalle (Changement de domicile) Kansakoululaitoksen toimesta (Sut' le desir de l'ecole)... 0 Ansiotyö (Emploi) Opetustaitokset /0 5.4 II /