HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO OPETUSLAITOKSET /51 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 1953

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO VI OPETUSLAITOKSET 9 950/5 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 953

2 ! HELSINGIN KAUPUNGIN "TILASTO VI OPETUSLAITOKSET 9 950/5 HELSINGIN KAUPUNGIN TILl\STOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 953

3 STATISTIQUE DE" LA VILLE DE HELSINKI (HELSINGFORS) VI ENSEIGNEMENT 9 950/5 I PUBLIE PAR LE BUREAU MUNICIPAL DE STATISTIQUE HELSINKI 953 TILGMANNIN KIRJAPAINO

4 ALKULAU,SE Kunnallisten opetuslaitosten kertomukset lukuvuoden 950/5 toiminnasta on toimitettu samalla tavoin kuin aikaisempinakin vuosina. Asianomaiset viranomaiset ovat laatineet tekstin käsikirjoitukset, joita tilastotoimistossa on jonkin verran lyhennetty ja muokattu. Tilastotoimisto on lisäksi kerännyt ja käsitellyt numeroaineiston. Yleinen ammattikoulu lopetti toimintansa itsenäisenä ammattikouluna toukokuun 3 p:stä 950 ja sen tehtävät siirrettiin valmistaville ammattikouluille. Vuoden 950 alusta Helsingin kaupunki otti haltuunsa Helsingin parturiammattikoulun ja Helsingin naiskampaamokoulun. Nämä muodostettiin uudelleen Helsingin kaupungin kähertäjäkouluksi, jonka toimintakert0- mus sisältyy tähän julkaisuun. Selostus koulujen toiminnasta lukuvuosina 9lt7/lt8-9lt9/50 on myöskin laadittu valmiiksi, mutta vain kaupungin kansakoulut sisältävä osa on toistaiseksi ilmestynyt painosta. Toimitustyötä on johtanut aktuaari Valborg Kuhlefelt. Helsingin kaupungin tilastotoimistossa huhtikuun 3 p:nä 953. Karl-Erik Forsberg.

5 Sisällysluettelo Table des matieres. Vuosikertomukset Sivu Lastentarhat, lastenseimet ja koululasten päiväkodit... Sedmigradskyn pientenlastenkoulut ja Marian turvakoti Suomenkieliset kansakoulut Ruotsinkieliset kansakoulut... M Ammattiopetuslaitosten tarkastus Valmistava poikien ammattikoulu... 8 Valmistava tyttöjen ammattikoulu Kirjapainokoulu Kähertäjäkoulu... 9r. Suomenkielinen työväenopisto Ruotsinkielinen työväenopisto... 0 II. Taulusto Kouluikäiset lapset... Kaupungin ylläpitämät opetuslaitokset Lastentarhat Sedmigradskyn pientenlastenkoulut ja Marian turvakoti Kansakoulujen koko oppilasmäärä... 7 Suomenkieliset kansakoulut... 8 Ruotsinkieliset kansakoulut... 8 Kansakoulujen menot.... Kansakoulutarkoituksiin käytettävät lahjoitusrahastot... Ammattikoulut Ammattiopetuksen kustannukset... 3 Suomenkielinen työväenopisto Ruotsinkielinen työväenopisto... 3r.. Rapports annuels Page J ardins d'enfants... Ecoles enfantines Sedmigradsky et asile Maria... Ecoles primaires finnoises... Ecoles primaires suedoises... Inspection de l'enseignement professionnel Ecole preparatoire professionnelle de 8 5r. 76 gar~ons... 8 Ecole preparatoire professionnelle de jeunes filles Ecole de typographie Ecole des coiffeurs r. Institut ouvrier finnois Institut ouvrier suedois... 0 II. Tableaux Enfants Ii l'äge scolaire...:... Aper~u des ecoles municipales... Jardins d'enfants Ecoles enfantines Sedmigradsky et asile Maria... 7 Total des eieves des ecoles primaires... 7 Ecoles primaires finnoises... 8 Ecoles primaires suedoises... 8 Depenses des ecoles primaires... Les fonds legues au benefice des ecoles primaires Ecoles professionnelles O Depenses pour les ecoles professionnelles 3 Institut ouvrier finnois Institut ouvrier suedois... 3r.

6 VUOSIKERTOMUKSET RAPPORTS ANNUELS

7 'LASTENTARHAT, LASTENSEIMET JA KOULU LASTEN PÄIVÄKODIT JARDINS D'ENFANTS, CRECHES ET CLASSES OUVRIERES. JOHTOKUNTA Johtokunnan kokoonpano, kokoukset ym. Lastentarhain johtokuntaan kuuluivat v. 950 kaupunginvaltuuston valitsemina kätilö H. Valta, puheenjohtajana, insinööri A. L. Levanto, jonka johtokunta valitsi varapuheenjohtajakseen, sekä jäsenet ent. lastentarhain tarkastaja Th. Hanemann, agronomi H. Kivinen, huoltosihteeri A. Koskinen, valistussihteeri K. Lampinen, naistarkastaja A. Rantanen, varatuomari I. Sahlan ja kansakoulunjohtaja K. Saltzman. Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnassa oli opetus- ja sairaala-asiain johtaja P. Railo ja opettajakunnan edustajana lastentarhanjohtaja R. Tötterman. Sihteerinä toimi tarkastaja K. Axelson. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 3 kertaa ja sen pöytäkirjain pykäläluku oli 50. Lastentarhain kanslian diarioon merkittiin 663 asiaa ja lähetettyjä kirjelmiä oli 8. Johtokunnan käsittelemät palkka-asiat. Maaliskuun 9 p:nä 950 kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungin sääntöpalkkaisten viranhaltijain palkat tammikuun 6 p:stä lukien korotetaan 7 % :lla ja että tilapäisen työvoiman tililtä palkkaluokittelun puitteissa palkatuille kuukausipalkkalaisille viranhaltijoille saadaan suorittaa 7 % korkeampaa palkkaa samasta ajankohdasta lukien. Kesäkuun 9 p:nä kaupunginvaltuusto hyväksyi viranhaltijain palkkojen perustarkistuksen, jonka mukaan korotettuja palkkoja maksettiin toukokuun p:stä lukien. Elinkustannusindeksin nousun takia korotettiin palkat 5 %:lla elokuun p:stä lukien. Palkkojen perustarkistuksen yhteydessä kaupunginvaltuusto antoi kaupunginhallitukselle tehtäväksi valmistaa ehdotus palkkojen kuoppatasauksiksi erityisesti ottaen huomioon ne viranhaltijat, jotka todistettavasti olivat epäoikeudenmukaisessa asemassa palkkaukseen-nähden. Johtokunta oli useamman kerran aikaisemmin esittänyt oikaisuja lastentarhain kanslian viranhaltijain palkkoihin, jotka kuitenkin edelleen olivat jääneet kuoppaan. Toiminnan laajentuessa ja viran-. haltijain vastuun lisääntyessä epäkohdat palkkauksessa kävivät yhä ilmeisemmiksi. Tähän viitaten johtokunta päätti marraskuun 4. p:nä esittää kaupunginhallitukselle, että lastentarhantarkastajan virka siirrettäisiin 33. palkkaluokasta 39. palkkaluokkaan; että kaksi apulaistarkastajan virkaa siirrettäisiin 30. palkkaluokasta 33. palkkaluokkaan, että puistoleikkitoiminnan tarkastajan virka siirrettäisiin 30. palkkaluokasta 34. palkkaluokkaan, että kanslianhoitajan virka siirrettäisiin 6. palkkaluokasta 7. palkkaluokkaan, että I toimistoapulaisen virka siirrettäisiin. palkkaluokasta 3. palkkaluokkaan sekä että II ja III toimistoapulaisen virat siirrettäisiin 8. palkkaluokasta 0. palkkaluokkaan. Kanslian vahtimestarin anomusta, että hänen virkansa siirrettäisiin 4.. palkkaluokasta ylempään palkkaluokkaan, puolsi johtokunta lokakuun 4 p:nä. Kaupunginvaltuuston päätettyä siirtää kaupungin sääntöpalkkaiset virat joulukuun p:stä 949 lukien kahta palkkaluokkaa silloista korkeampaan palkkaluokkaan johtokunta esitti

8 joulukuun 30 p:nä 9lt9, että lastentarhain johtajien palkkiot korotettaisiin tammikuun p:stä 950 seuraaviksi: peruspalkkio koko laitoksesta mk:ksi, jokaisesta lastentarhaan liittyvästä työhaarasta lt 500 mk:ksi ja jokaisesta johtajan alaisesta osastosta 500 mk:ksi vuodessa. Korotus perustui mm. sosiaaliministeriön kiertokirjeeseen, missä huomautetaan palkkaosaston katsoneen 0-5 % opettajapalkasta kohtuulliseksi johtajanpalkkioksi. Kaupunginvaltuuston kesäkuun 9 p:nä 950 jälleen korotettua viranhaltijain palkat johtokunta elokuun 5 p:nä esitti, että johtajanpalkkiot korotettaisiin lto %:lla syyskuun p:stä, jotta johtajien ja opettajien palkkojen suhde säilyisi oikeana. Kaupunginvaltuusto päättikin lokakuun p:nä, että johtajille saadaan syyskuun p:stä lukien suorittaa peruspalkkio koko laitoksesta 7 70 mk, jokaisesta lastentarhaan liittyvästä työhaarasta 6300 mk ja jokaisesta johtajan alaisesta -osastosta 00 mk vuodessa kuitenkin siten, että niiden johtajien, joilla ei ollut laitoksen suuruuden takia osastot yötä, palkkiot olivat 5 % opettajan loppupalkasta eli yhteensä mk vuodessa. Lastentarhain opettajakunta pyysi kaupunginhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin opettajien palkkauksen korjaamiseksi ja esitti perusteluissaan seuraavaa: Kaupunginvaltuuston elokuun 30 p:nä 9 tekemän päätöksen nojalla rinnastettiin lastentarhanopettajat v:sta 93 alkaen palkkauksessa alakansakoulun opettajiin. Tämä periaate hyväksyttiin myös v. 930 lastentarhat kunnallistettaessa. V luovuttiin tästä periaatteesta eikä sitä ole huomioitu myöhemmissäkään yleisissä palkkojen tasoituksissa. Lastentarhanopettajain työoloissa on tapahtunut muutoksia, esim. työaika on pidentynyt. Aikaisel:JllD.in saivat opettajat korvauksen työstä joulu- ja kesälomien aikana, mutta nyt opettajien työaika pitenee ilman eri korvausta. Opettajakunta vetosi sosiaahminsteriön helmikuun p:lle päivättyyn kiertokirjeeseen, jossa kehoitettiin johtokuntia tarkistamaan opettajien ja johtajien palkat. Johtokunta puolsi kokouksessaan huhtikuun 8 p:nä opettajien anomusta. Lastenseim.ien lastenhoitajat anoivat, että heidän virkansa siirrettäisiin 5. palkkaluokasta 8. palkkaluokkaan, jossa kaupungin muiden lastenhuoltolaitosten hoitajien virat ovat. Perusteluina esitettiin, että työaika, työn paljous ja laatu sekä vastuu, vaadittu pätevyys ja ammattitaito olivat lastenseim.issä täysin vastaavat kuin lastenkodeissa ja sairaaloissa. Lastentarhoissa toimivien kouluttamattomien lastenhoitajien virat olivat 3. palkkaluokassa, mikä kahden palkkaluokan ero koulutetun ja kouluttamattoman työvoiman välillä oli liian pieni. Suomen lastenhoitajataryhdistys esitti omasta puolestaan, että lastenseim.ien hoitajien virat siirrettäisiin 5. palkkaluokasta 7. palkkaluokkaan perustellen ehdotustaan sillä, että vaatimukset olivat muuten samat lukuunottamatta muiden laitosten hoitajien yöt yötä. Johtokunta puolsi kesäkuun 6 p:nä lastenhoitajien virkojen siirtämistä 5. palkkaluokasta 7. palkkaluokkaan, mutta kaupunginhallitus hylkäsi joulukuun -7 p:nä anomuksen. Aputyttövirkojen uudelleen järjestäminen. Palkkalautakunnalle maaliskuun p:nä 9lt8 antamassaan lausunnossa kuoppien tasoittamiseksi viranhaltijain palkkauksessa johtokunta esitti mm. seuraavaa: Ns. aputyttöjen virat ovat tarkoitetut nuorille tytöille jotka muutaman vuoden kuluttua pyrkivät johonkin ammattiin. Muutamia vanhoja viranhaltijoita lukuunottamatta niissä viroissa on nuoria henkilöitä, suureksi osaksi harjoitt~joita, jotka siirtyvät lastenhoito- yms. kursseille. Koska nämä viranhaltijat usein vaihtuvat, olisi tarkoituksenmukaista, että heidät vastaisuudessa palkattaisiin tilapäisinä viranhaltijoina, jolloin palkkaus paremmin voitaisiin soveltaa työn laadun ja asianomaisen iän ja kypsyyden mukaisesti. Tämän johdosta kaupunginhallitus syyskuun 30 p:nä 9lt8 päätti kehoittaa johtokuntaa ottamaan kiireellisesti käsiteltäväkseen aputyttökysymyksen. Johtokunnan kokouksessa lokakuun 0 p:nä 9lt8 pantiin asia pöydälle ja maaliskuun 6 p:nä 950 kaupunginhallitus kehoitti johtokuntaa toistamiseen kiirehtimään lausunnon antamista asiasta. Maaliskuun p:nä johtokunta päätti ottaa kysymyksen kiireellisesti ratkaistavaksi mainiten, että lastentarhain ohjesäännön ja kaupungin virkasäännön odotettavissa olevat muutokset olivat syynä siihen, että asiaa ei oltu käsitelty. Lokakuun lt p:nä 950 johtokunta päätti esittää, että palkkaluokkaan kuuluvaa aputytön virkaa lakkautettaisiin, että perustettaisiin 38. palkkaluokkaan kuuluvaa lastentarha-

9 3 apulaisen virkaa suurehkoihin laitoksiin. Tällaisen laitoksen palveluksessa jatkuvasti olevan lastentarha-apulaisen tehtävänä olisi hoitaa vaativimmat entisen aputytön tehtävät, vastata laitoksen siivouksesta, olla talousapulaisen apuna ja valvoa tarvittaessa pieniä lapsiryhmiä, sekä että laitokset oikeutettaisiin käyttämään tilapäisiä harjoittelijoita ja siivousap~a. Har-. joittelijain tehtäviin kuuluisi keveämpää siivoustyötä ja keittiötehtäviä, asioilla käyminen ja opettajan apuna oleminen osastot yössä, jolloin heillä olisi mahdollisuus saada harjoitusta lasten käsittelyssä. Uuden järjestelmän mukaisesti voidaan harjoittelijoiden työaika järjestää varsinaisella siivoustyövoimalla. Muut esitykset ia lausunnot. Esityksiä kaupunginhallitukselle tehtiin mm. asioista, jotka koskivat määrärahan myöntämistä valistus- ja leikkikurssien järjestämiseksi puistokaitsijoille ); kahden yksiön varaamista Maunulan lastentarhan ja lastenseimen henkilökunnalle Maunulan kortteleihin n:o 36 ja 70 rakennettavista vuokrataloista D ); puistoleikkitoiminnan tarkastajan viran perustamista lastentarhain kansliaan 8); huoneiston vuokraamista koululasten päiväkoti Ahtolalle Kirstinkadun talosta n:o '); lastentarhan ja -seimen perustamista Ruskeasuolle tammikuun p:stä 95 lukien Ii); lastentarhan ja -seimen perustamista Maunulaan tammikuun p:stä 95 lukien 8); eräiden laitosten toiminnan tilapäisesti muuttamista ilmenneen tarpeen mukaan 7); lastentarhanopettajien vapauttamista suorittamasta korvausta aterioista silloin, kun he valvovat lasten ateriointia 8); lastentarhahuoneiston rakentamista Vartiokylään suunnitteilla olevan terveystalon yhteyteen 9); tontin luovuttamista keskeiseltä paikalta Puistolaan suunniteltavalle neuvola-iastentarhatalolle, saman talon rakentamista ensi tilassa sekä kiinteistötoimiston kehoittamista kiireellisesti hankkia huoneisto Tapanilan lastentarhaa varten 0); kolmen yhden huoneen virka-asunnon luovuttamista Töölön uuden lastentarhan ja -seimen huoneistosta sekä yhden huoneen virka-asunnon luovuttamista Pakilan lastentalosta U ). Lausuntoja annettiin asioista, jotka koskivat Helsingin nuorten naisten kristillisen yhdistyksen U ), Stockholms daghem för barn nimisen lastenkodin 8 ), Suom~ punaisen ristin Uudenmaan läänin piirihallituksen lastentarhan ). Pasilan lastenseimen U), Töölön lastenseimen 8), Helsingin Ensi-kodin lastenseimen 7), Mannerheimliiton Helsingin osaston päiväkodin 8). Suomen lastenhoitoyhdistyksen lastenseimien 9), Käpylän yksityisen ruotsinkielisen lastentarhan 30), Malmin lasten ystävät yhdistyksen 3), Sotainvaliidien veljesliiton Helsingin alaosaston päiväkodin aa), Haagan yksityisen ruotsinkielisen lastentarhan aa), Venäläisen kulttuuri-demokraattisen yhdistyksen lastentarhan U), Helsingin työvalmiusnaisten puistotoimintaosaston 5) avustusanomuksia; Mannerheimliiton Oulunkylän osaston ehdotusta lastentalon rakentamiseksi 8); Mannerheimliiton Pakilan osaston avustusanomusta lastentarha-terveystalon rakennustyön tukemiseksia?); lastentarhahuoneiston sijoittamista Pitäjänmäelle rakennettavaan koulutaloon 38 ); rakennuksen ostamista Sarkamäen 3:sta Oulunkylän lastentarhan huoneistoksi 9 ); Tapanilassa olevan palstan rakennuksineen ostamista lastentarhan käyttöön 80); Helsingin kaupungin kunnallisten työväenasuntojen vuokralaisyhdistyksen anomusta lastentarhan sijoittamisesta kyseisten asuntojen kerhohuoneistoon 8 ); kahden lastentarhain apulaistarkastajan viran hakijoita 83 ); puistoleikkitoiminnan tarkastajan viran hakijoita 88 ); aloitetta kaupungin viran- ja toimenhaltijaln sosiaalisen huollon tehostamisesta 3 '); aloitetta lastentarhojen ja -seimien rakentamisesta 8 ); sekä komitean mietintöä sosiaalihuollon hallinnosta Helsingin kaupungissa 38). ) Lastent. jk. p. helmik D) S:n 8 p. huhtik ) S:n 9 p. toukok: ') S:n 6p. kesäk ) S:n 5 p. elok ) S:n 5 p. elok ) S:n 8 p. syysk. 5. _8) S:n 4p. lokak ) S:n 4 p. lokak. 73. _0) S:n 4 p. lokak. 74. _) S:n 4 p.lokak. 87. _) S:n 7 p. tammik. 0, p. helmik. 33, 8 p. syysk. 54 ja ) S:n 9 p. toukok. 85, 8 p. syysk. 54 ja 0 p. lokak ) S:n 9 p. toukok. 95 ja 8 p. syysk i S:n 8 p. syysk. 54 ja 4 p. marrask.. - 8) S:n 8 p. syysk. 54 ja 55. _7) S:n 8 p. syysk. 54 ja 4 p. lokak ) S:n 8 p. syysk ) S:n 8 p. syysk. 54 ja 58. _0) S:n 8 p. syysk. 54. _) S:n p. jouluk. 33. _8) S:n p. jouluk ) S:n 4 p. lokak ') S:n 4 p. lokak ) S:n 9 p. toukok ) S:n p. maalisk ) S:n 8 p. huhtik. 7 ja 8 p. syysk ) S:n 6 p. kesäk ) S:n 5 p. elok ) S:n 0 p. lokak ) S:n p. jouluk ) p. hemik. 34. _88) S:n p. jouluk. 5. _84) S:n 9 p. toukok ) S:n 4 p. lokak S) S:n 0 p. lokak 96.

10 II. KANSLIA Lastentarhaintarkastaja E. Borenius siirtyi eläkkeelle tammikuun pstä 950 lukien ja avoimeksi joutuneeseen tarkastajan virkaan kaupunginhallitus valitsi apulaistarkastaja K. Axelsonin samasta ajankohdasta lukien. Avoimeksi joutunutta apulaistarkastajan virkaa sekä kaupunginvaltuuston syyskuun 7 p:nä 949 perustamaa uutta apulaistarkastajan virkaa hoitamaan virkaatekevinä määräsi kaupunginhallitus tammikuun p:nä lastentarhanopettajat A. Borgin ja H. Kailan, jotka kaupunginhallitus maaliskuun 9 p:nä valitsi apulaistarkastajiksi huhtikuun p:stä lukien. Kaupunginvaltuusto perusti elokuun 30 p:nä 950 lastentarhain kansliaan tammikuun p:stä 95 lukien puistoleikkitoiminnan tarkastajan viran, jonka tehtäviä hoiti kertomusvuonna tp. puistoleikkitoiminnan tarkastaja K. Pajunen. Lastentarhain ja -seimien lääkärinä toimi edelleen lääketieteen lisensiaatti E. Kivikataja. Liitosalueen laitosten lääkärintarkastukset hoidettiin asianomaisen alueen lastenneuvolasta käsin. Kanslianhoitajana toimi edelleen rouva E. Yrjölä ja toimistoapulaisina rouvat. Niemi ja H. Karttunen sekä neiti S. Talmo. Vahtimestarina oli edelleen neiti E. Hellgren.. II!. LAITOKSET. Laitosten laatu ja koko ]ohtoklmnan alaiset laitokset, niiden laatu ja koko selviävät seuraavasta taulukosta: Lastentarhat ja niihin liittyvät laitokset ] a,dins et institutions d' enlants Varsinai- sissa lasten- Koululasten tarhoissa Kokopäivä- päiväko-!,,'d... osastoissa deissa d'm/tlnt. N..,.erys Clas s p,op,.",ent onvrieres du Johtajia ja opettajia Laitokset jardins d'enfants D.,lelrices et ms,"utric Holdokkipaikkojen JukumilArä d ptm.blu Plaeu SeImIssä c,ec"". Kaksikieliset Bilingues Ebeneserkoti, Helsinginkatu 3-5 Suomenkielinen osasto Ruotsinkielinen osasto :::::::::::::::::::::::::::::: } 6 { Haaga, Laaksotie Lauttasaari, Pohjoiskaari Oulunkylä, Koivikko Pasila, Hertankatu 6 Suomenkielinen osasto :::::::::::::::::::::::::::::: } 4 f 75 5 Ruotsinkielinen osasto t Pitäjänmäki, Alppitie... Toukola, Limingantie Suomenkielinen osasto :::::::::::::::::::::::::::::: } 4 f Ruotsinkielinen osasto t 5 Kalliorinteen seimi, Länt. Brahenk Toukolan kunnallinen lastenseimi, Rantakortteli 4 - Vallilan t Sammatintie Aula, Eläintarhantie Suomenkielinen osasto :::::::::::::::::::::::::::::: } 4 I 40 5 Ruotsinkielinen osasto t

11 5 Johtajia Varslnal. ja opettajia alssa lasten. Laitokset. J a"dins d' enlants D Iå.''''' tarholssa "... tit.. trte.. Holdokkipalkkojen lukumal!rä PlIJU. disf>mj'bles ]a.d... d'",la,,/o >rofjsemenj dll KouluJasten KokopAlvA päivllkoosastoissa delssa N... ny. C/;us.. OIIvrUr.. Suo m e nki e lis et Finnois Ahtola, Vaasanrinne 5... Alkl)., Väinölänkatu Alppimaja, Castrl:ninkatu Annala, Hämeentie 5 E... 4 Hakaniemi, Eläintarhantie Kaleva, Castrl:ninkatu Kallio, Siltasaarenkatu... 5 Kalliorinteen lastentarha, Länt. Brahenkatu 4 Kotikallio, Hämeentie Kotivara, Eläintarhantie 3... Leppäsuon lastentarha, Kalmistokatu Meripirtti, Merimiehenkatu Munkkiniemen lt. Kaartintorppa... 5 Onnela Tehtaankatu... 5 Pakilan lastentarha, Rajatie... 3 Pienola, Lapinlahdenkatu Pirkkola, Lehtotie 9... Päiväpirtti, Rajasaarenkatu... 6 Päivölä, Ehrensvärdintie Pääskylä, Hämeentie Rauhala, Dunckerinkatu... 5 Santahaminan lt. Santahamina... Sirkkula, Sammatintie Suomenlinna, Iso Mustasaari... 3 Tapiola, Kaarlenkatu Terhi, IV Linja Toimela, Vuorlmiehenkatu... Topeliuksen lt. Rajasaarenkatu 3 )... 5 Touhula, Neljäs linja Va.l!:ama, Vesisäiliönkatu Vallila, Sturenkatu Virkkula, Snellmaninkatu Vuokko, Laivurinkatu Väinölä, Kalmistokatu QO R u 0 t s i n k i e li s e t Su6dois... 3 Barnabo, Tehtaankatu Bertha-Maria-hemmet, Töölönkatu Elka, Laajalahdentie... Fylgia, Tehtaa!).katu Hemgård, Hämeentie Solhem, Laivurinrinne Solhälla, Toinen linja... 4 Tomtebo, Fredrikinkatu Kalkkllastentarhat (Somme totale) , Voidakseen paremmin tyydyttää ilmennyttä tarvetta esitti johtokunta laitosten kokoonpanoon seuraavat tilapäismuutokset, jotka kaupunginvaltuusto marraskuun p:nä hyväksyi: että Fylgian päiväkoti, johon ei ollut ilmoittautunut riittävästi lapsia, muutettaisiin lastentarhan kokopäiväosastoksi, että Sirkkulaan siirrettäisiin Hemgårdissa toiminut tilapäinen ) Alkoi toimintansa lokakuun 6 p:nä.

12 6 pallero-osasto, että Pienolan ja Pääskylän kokopäiväosastoja laajennettaisiin, että lastentarha Vuokosta, jonka huoneisto oli pienentynyt, yksi puolipäiväosasto siirrettäisiin Meripirttiin.. Henkilökunta Edellä luetelluissa laitoksissa työskenteli lokakuun p:nä seuraava määrä henkilöitä: Johtajia Yhdistetyissä Iai- LasteDtar- PllivAko- Lastentokslssa holssa delssa sdmissa Yhteensä Opettajia ~tenhoitajia, koulutettuja Lastenhoitajia, kouluttamattomia Keittäjä-talousapulaisia Siivooja-pesijä-talousapulaisia... 6' 7 Siivoojia... Aputyttöjä Muita Yhteensä Opettajakunnassa tapahtuneet muutokset. Opettajakunnassa sattuivat kertomusvuoden aikana seuraavat muutokset: Lastentarhanopettaja 0_ Saramo, joka on toiminut Kotikallionimisessä lastentarhassa siirtyi eläkkeelle elokuun 3 p:nä. Päiväkodinopettaja B. Reiniaho, joka on toiminut Kotivaran koululasten päiväkodissa siirtyi eläkkeelle heinäkuun 3 p:nä. Lastentarhanopettaja L. Roos, joka on toiminut Pääskylän lastentarhassa siirtyi eläkkeelle joulukuun 3 p:nä. Lastentarhanjohtaja A. Öhman kuoli joulukuun 9 p:nä, hän toimi johtajana Sirkkulan lastentarhassa. Lastentarhanopettaja E. Rancken, joka on toiminut Valkaman lastentarhassa siirtyi eläkkeelle joulukuun 3 p:nä. Lastentarhanopettaja M. Sjöman, joka on toiminut Bertha-Maria-Hemmet nimisessä lastentarhassa ja päiväkodinopettaja N. Takala, joka on toiminut Fylgia nimisessä lastentarhassa siirtyivät eläkkeelle elokuun 3 p:nä. Lastentarhanopettaja M. Syrjänen, joka on toiminut Virkkulan lastentarhassa erosi helmikuun 8 p:nä. Lastentarhanopettaja H. Kaila, joka on toiminut opettajana Ebeneserkodin lastentarhassa ja opettaja A. Borg, joka on toiminut Kotikallion lastentarhassa erosivat maaliskuun 3 p:nä. Päiväkodinopettaja K. Tyrylä, joka on toiminut Ebeneserkodin lastentarhassa ja lastentarhanopettaja. Palmu, joka on toiminut Kallion lastentarhassa erosivat heinäkuun 3 p:nä. Lastentarhanopettaja M. Pohjola, joka on toiminut Toukolan lastentarhassa, lastentarhanopettaja. Liukku, joka on toiminut Kallion lastentarhassa ja opettaja M. Siivonen, joka on toiminut Terhi nimisessä last.entarhassa erosivat elokuun 3 p:nä. Lastentarhanopettaja M. Jurva, joka on toiminut Alku nimisessä lastentarhassa erosi lokakuun 30 p:nä ja lastentarhanopettaja A-M. Nurmela, joka on toiminut Meripirtin lastentarhassa erosi joulukuun 3 p:nä. V:n 950 aikana valittiin avoimeksi joutuneisiin virkoihin suuri määrä lastentarhanopettajia. Tammikuun p:nä nimitettiin lastentarhaopettaja E. Hanelius Ebeneserkodin lastentarhaan, heinäkuun p:nä nimitettiin lastentarhanopettaja H. Laasasenaho Meripirtin lastentarhaan, marraskuun p:nä nimitettiin lastentarhanopettaja M. Jurva apulastentarha Aulaan ja lastentarhanopettaja K. Morlng nimitettiin Bertha-Maria-Hemmet nimiseen lastentarhaan, joka kuitenk aan ei sairauden tähden vastaanottanut virkaansa. Syyskuun p:nä nimitettiin seuraavat opettajat: O. Virtanen Ebeneserkotiin, S. Varoma Haagan lastentarhaan, A. Heiniö Pasilan lastentarhaan, L. Huttunen Toukolan lastentarhaan, H. Korhonen ja H. Winter Alkunimiseen lastentarhaan, O. Järvinen Alppimajan lastentarhaan, E. Jokinen Kallion lastentarhaan, E. Immonen Kotikallion Iåstentarhaan, E. Launonen, A-M. Nurmela ja. Seitola Meripirtin lastentarhaan, A-M. Lankinen ja A R. Setkänen Munkkiniemen lastentarhaan, A. Erics-

13 7 son Santahaminan lastentarhaan. T. Valtonen Suomenlinnan lastentarhaan. M. Päiväläinen Tapiolan lastentarhaan. I. Hukkinen. I. Liukku ja H. Holm Topeliuksen lastentarhaan. T. Talvela Vallilan lastentarhaan ja T. Eholuoto Virkkulan lastentarhaan. Joulukuun p:nä nimitettiin lastenseimenopettaja I. Eerikäinen Käpylän uuteen lastentarhaan ja seimeen. Toukokuun p:nä nimitettiin lastentarhanjohtajat R. Ginman Elka nimiseen lastentarhaan ja H. Kaminen Meripirtin lastentarhaan. Elokuun p:nä lastentarhanjohtaja I. Palmu Topeliuksen lastentarhaan ja syyskuun p:nä lastentarhanjohtaja K. Pohjola Käpylän uuteen lastentarhaan ja seimeen. Opintomatkaa varten myönnetyt virkalomat. Virkkulan lastentarhan opettajalle S. Kristolalle. joka sai yhtyneitten kansakuntien.myöntämän stipendin opintomatkaa varten Englantiin. myönsi palkkaautakunta virkalomaa maaliskuun 0 p:stä toukokuun 3 p:ään. Ebeneserkodin hallitus myönsi lastentarhanopettaja T. KeinAselle. joka sai Akateemisten naisten myöntämän stipendin. virkalomaa syyskuun p:stä 950 elokuun 3 p:ään 95 opintomatkaa varten U.S.A:han.. Palveluskunnassa tapahtuneet tärkeimmät muutokset. Alppimajan talousapulainen H. Salo kuoli tammikuun p:nä. PäivöIän aputyttö A. Luoto ja Vallilan lastentarhan aputyttö R. Björkqvist siirtyivät eläkkeelle vastaavasti maaliskuun p:stä ja syyskuun p:stä lukien. 3. Huoneistot ja uudet laitokset Kertomusvuonna seuraavat uudet laitokset alkoivat toimintansa: Meripirtin lastentarha ja -seimi. Hietalahden-Lapinlahden seuduilla vallitsevan lastentarhaja -seimipuutteen ~akia päätti kaupunginvaltuusto lokakuun 9 p:nä 9lj,9 perustaa kaupungin omistamaan Merimiehenkadun taloon n:o lj,3 yhdistetyn laitoksen. joka pääsi aloittamaan toimintansa helmikuun 3 p:nä. Hakaniemen lastentarha ia tilapäinen lastenseimi. Marraskuun 9 p:nä 9lj,9 kaupunginvaltuusto päätti perustaa uuden lastentarhan Kotivaran päiväkodin entiseen huoneistoon Eläintarhantien taloon n:o 3. missä jo oli toiminut väliaikainen lastentarha. Uusi lastentarha. johon liitettiin Kotivarassa toiminut tilapäinen seimiosasto. aloitti vakinaisen toimintansa tammikuun p:nä.. Topeliuksen lastentarha ja -seimi. Kaupunginvaltuusto oli jo kesäkuun 6 p:nä 9lj,3 päättänyt perustaa uuden lastentarhan Taka-Töölöön. mutta huoneistopuutteen takia ei päätöstä oltu voitu toteuttaa. Marraskuun 9. p:nä 9lj, 9 valtuusto päätti ~rustaa lastenseimenkin Töölöön. Jo sitä ennen eli syyskuun 7 p:nä 9lj,9 oli valtuusto Pää~änyt lastentarhan käyttöön ostaa osakehuoneistot Mecheininkadun talosta n:o 38 ja huoneistojen valmistuttua saattoi laitos vastaanottaa lapsia lokakuun 6 p:stä 950 alkaen. Rakenteilla tai suunnitteilla olivat seuraavat laitokset: Käpylään tammikuun 7 p:nä 9lj,5 perustettu uusi lastentarha ja -seimi ei päässyt aloittamaan toimintaansa. koska sen rakenteilla oleva huoneisto Mäkelänkadun talossa n:o %. ei valmistunut kertomusvu()nna. Ruskeasuolle kaupunginvaltuusto perusti lokakuun p:nä lastentarhan ja -seimen. jotka aloittanevat toimintansa tammikuun p:nä 95. Pihlajantien tontin n:o 3 kaupunginhallitus oli marraskuun 3 p:nä 9lj, 7 päättänyt varata lastentarha- ja -selmirakennusta varten. Hyväksyttyään sanotulle tontille rakennettavaa uutta lastentaloa varten laaditut luonnospiirustukset kaupunginvaltuusto antoi toukokuun 3 p:nä 950 yleisten töiden lautakunnalle tehtäväksi laadituttaa pääpiirustukset. Va'tiokylän-Mellunkylän kiinteistöyhdistys on toistuen anonut. että kaupunki ryhtyisi toimenpiteisiin lasten päiväkodin perustamiseksi Vartiokylään-Mellunkylään. jonka asukasluku v. 9lj,8 ylitti ja joka sen jälkeen on voimakkaasti kasvanut. Koska VartiokyläAn oli suunnitteilla terveystalo. esitti johtokunta lokakuun lj, p:nä, että sen yhteyteen rakennettaisiin huoneisto myös lastentarhalle.

14 8 Tapanilan lastenta'haa varten on ollut määrärahat v:sta 945 asti mutta huoneistopuutteen takia ei lastentarhaa oltu voitu perustaa. Lokakuun 4 p:nä 950 päätti johtokunta esittää, että kiinteistötoimistolle annettaisiin tehtäväksi kiireellisesti hankkia huoneisto Tapanilan lastentarhaa varten. Kiinteistötoimisto pyysikin johtokunnan lausuntoa mm. Tapanilassa olevan Päivölä nimisen palstan rakennuksineen ostamisesta lastentarhan ja -seimen käyttöön, ja johtokunta puolsi lokakuun 0 p:nä rakennuksen ostamista. Puistolan asukkaiden anottua päiväkodin perustamista Puistolaan kiinteistölautakunta oli syyskuun p:nä 949 kehoittanut rakennustoimistoa suunnittelemaan neuvola-iastentarhataloa Puistolan-Tapanilan seuduille. Pitkien välimatkojen takia on kuitenkjn. välttämätöntä, että Tapanilassa ja Puistolassa on omat lastentarhansa. Johtokunta päätti lokakuun 4 p:nä esittää kaupunginhallitukselle, että Puistolaan suunniteltavalle neuvola-iastentarhatalolle myönnettäisiin tontti keskeiseltä paikalta sekä että talo rakennettaisiin ensi tilassa. Huoneistomuutokset. Kotivaran päiväkoti, joka oli toiminut väliaikaisesti lastentarhana Eläintarhantien 3:ssa yksityisen Tukholman päiväkodin tyydyttäessä päiväkotitarpeen, muutti kaupungin ostamaan rakennukseen Valiantien 8:aan, missä laitos aloitti jälleen toimintansa päiväkotina tammikuun p:nä. Lastentarha Vuokko, joka toimi vuokrahuoneistossa Laivurinkadun 0:ssä, joutui kiinteistölautakunnan heinäkuun 3 p:nä tekemän päätöksen mukaisesti luovuttamaan huoneistostaan kaksi huonetta omistajan käyttöön. Marraskuun p:nä kaupungin valtuusto oikeutti kiinteistölautakunnan ostamaan Neljännen linjan 4:ssa olevaan vuokrahuoneistoon oikeuttavat Touhulan las:tentarhan osakkeet. Mannerheimliiton Pakinkylän osasto oli Ruotsin kummikunnalta Stocksundilta ja Helsingin kaupungilta saamien varojen turvin rakentanut Pakilaan Lastentarha-terveystalon, joka elokuun 6 p:nä vihittiin tarkoitukseensa ja lokakuun p:nä luovutettiin.kaupungin hallintaan. Pakilan lastentarha ja siihen v. 949 perustettu uusi osasto pääsivät tällöin tarkoituksenmukaiseen huoneistoon. Ahtolan päiväkodille, joka toimi Kalliolan kerhohuoneistossa Vaasanrinteen 5:ssä epämukavissa oloissa, kaupunginvaltuusto päätti elokuun 30 p:nä hankkia uuden huoneiston myöntämällä Kirstinkatu kiinteistö oy:l,e lainan mm. ehdoin, että yhtiö vuokraa päiväkodille huoneiston rakennettavana olevasta kiinteistöstään. Pitäjänmäen lastentarha toimi myös epätyydyttävässä huoneistossa ja kaupunginhallitus kehoitti sen takia toukokuun 4 p:nä yleisten töiden lautakuntaa koulutaloa Pitäjänmäelle suunniteltaessa ottamaan huomioon myös lastentarhahuoneiston sijoittamisen sinne. Oulunkylän lastentarha toimi niinikään epätyydyttävässä huoneistossa. Mannerheimliiton 0lunkylän osasto tiedusteli mahdollisuutta saada yhteistoiminnassa kaupungin kanssa rakentaa lastentarha-terveystalon suunnitellun Norrtäljenkadun varrelle. Johtokunnan puollettua ehdotusta marraskuun p:nä kaupunginhallitus päätti heinäkuun 0 p:nä varata Nybondaksen tilalta alueen rakennusta varten. 4. Toiminta kertomusvuoden aikana Ohjesäännön mukaan on Helsingin kaupungin lastentarhain ja niihin liittyvien seimien ja koululasten päiväkotien tehtävänä tukea ja täydentää lasten kasvatusta edistämällä heidän ruumiillista, henkistä ja siveellistä kehitystään siten, että lapsille järjestetään heidän ikäänsä ja kehitystään vastaavaa toimintaa. Kaikkia laitoksiin pyrkineitä lapsia ei kuitenkaan ole voitu vastaanottaa. Tosin koululasten päiväkoteihin pyrkivät muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki voitiin sijoittaa, mutta lastentarhoihin ja -seimiin pyrkineitten kesken on täytynyt toimeenpanna karsinta, jolloin valinta tapahtui lasten kotiolojen perusteella. Lastentarhoihin voitiin syksyllä 950 sijoittaa vain 58 % pyrkijöistä. Lastenta'hoissa toimi edelleenkin rinnan kaksi eri työmuotoa: normaali- eli puolipäiväosastot ja kokopäiväosastot.

15 9 Normaali- eli puolipäiväosastot toimivat päivittäin klo 9-3 tai 0-4 ja kansakoulujen lukukausien mukaisesti. Lapset jaettiin 5 lapsen osastoihin, eräissä laitoksissa olivat samanikäiset ryhmitetty yhteen, toisissa eri-ikäiset. Päiväjärjestykseen kuului askartelua, yksi ateria ja ulkoilua. Kokopäiväosastot olivat avoinna klo :ssa laitoksessa ne olivat avoinna myös koko kesän, 6:ssa laitoksessa osan kesää ja muitten kokopäiväosastojen lapset keskitettiin avoinna oleviin laitoksiin. Kullakin kokopäiväosastolla oli varattu paikkoja 5 lapselle ja eräillä laajennetuilla kokopäiväosastoilla 40 lapselle. Päiväjärjestykseen kuului askartelua, ateriaa ja välipala, päivälepo ja ulkoilu. Joissakin laitoksissa olivat kokopäiväosastojen lapset aamupäivisin ryhmitettyinä ikänsä mukaan puolipäiväosastoille, joissakin toimi kokopäiväosasto erillisenä osastona omine päiväjärjestyksineen. Kasvatus lastentarhoissa perustui edelleen lasten toimintahalun tyydyttämiseen. Lapsille pyrittiin suomaan tilaisuus ja välineet omintakeiseen luovaan toimintaan. Yleensä oli toiminnan runkona ns. keskiisaiheet, joita olivat esim. luonnosta otettuja aiheita sellaiset kuin tähdet, talvilinnut, tuuli, omena, puolukka, vesi, lehmä tai lasten jokapäiväisestä elämästä sellaiset kuin terveydenhoito, pikkuvauva, koti, kello, juhlien ja ajankohtaisten tapausten johdosta syntyneet aiheet kuten joulu, pääsiäinen, äitienpäivä, amerikanpaketti tai ammatti- ja liikeelämän alalta sellaiset kuin posti, satama, korjaustyöt lastentarhassa ja poliisi. Osaksi näitten aiheitten innoittamina ja osaksi omien yksityisten elämystensä pohjalta lapset piirtelivät, maalailivat, rakentelivat, muovailivat tai muulla luovalla työllä tyydyttivät purkautumis- ja toimintatarvettaan. Askarteluohjelmaan kuuluivat.vielä laulut, kertomukset, liikunta, pienet kotitaloustyöt kuten leipominen, "nukenpyykki yms. Lastentarhakasvatus pyrkii paitsi edistämään jokaisen lapsen yksilöllistä kehitystä ja hänen sosiaalista sopeutumistaan yhteisöön myös välittämään hänelle ympäröivästä maailmasta tietoja, käytännöllisiä.taitoja sekä hyviä tapoja ja tottumuksia. Apulastentarha Aulaan otettiin paitsi lastentarhaikäisiä vajaamielisiä lapsia myös sellaisia kansakouluikäisiä lapsia, jotka heikon älyllisen tasonsa vuoksi eivät voi seurata kouluopetusta. Apulastentarhassa noudatettiin samoja kasvatusperiaatteita kuin muissa lastentarhoissa. Suuremmilla lapsilla oli kuitenkin luku- ja kirjoitusharjoituksia sekä käsi- ja kudontatöitä. - Kaupungin lasfenpsykiatri, lääketieteen lisensiaatti M. Selvänne-Warheenmaa toimi laitoksen lääkärinä. Lastenseimet olivat avoinna klo ja - Toukolan seimeä lukuunottamatta, joka oli suljettuna heinäkuun - avoinna ympäri vuoden. Koska 3-vuotiaat lapset osoittautuivat liian hennoiksi lastentarhain kokopäiväosastoille järjestettiin, uusiin seimiin pallero-osastot, joissa lapset ovat 4-vuotiaiksi asti, sekä korotettiin entisissä seimissä olosuhteiden mukaisesti lasten iän ylärajaa. Lasten kasvatus liittyi kiinteästi hoitoon ja keskittyi sangen paljon hyvien tottumusten luomiseen. Vapaassa leikissä saivat lapset kehittää kykyjään ja voimiaan. Koululasten Päiväkodit toimivat kahdessa vuorossa koulujen työaikoja vastaavasti n. klo 8-3 ja -7. Lapset saivat yhden aterian. Koulutehtävien lisäksi oli lapsille erilaisia askarteluja, vapaata leikkiä ja ulkoilua. Yhteistyö lasten vanhempien kanssa. Lasten kasvatuksessa on vanhempien ja opettajien yhteistyö välttämätön. Tämän edistämiseksi järjestivät laitokset ns. vanhempien iltoja, joissa oli esityksiä ja keskusteluja kasvatus- ja terveydenhoito- yms. kysymyksistä. Näitä varsinaisia illanviettoja oli 85. Lisäksi toimi eräissä laitoksissa äitikerhoja ja ompeluseuroja, jotka kokoontuivat useammin. Joissakin laitoksissa osallistuivat isät leilckivälineiden kunnostamiseen. Opettajat vierailivat myös lasten kodeissa. Toimintapäivien lukumääräl) vaihteli eri laitoksissa ollen keskimäärin lastentarhaosastoissa 9, päiväkotiosastoissa 06 ja lastenseimissä 34. Hoitopäivien lukumäärä oli kaikkiaan ja jakautui eri osastojen kesken seuraavasti: ) Ks. myös taul. 3.

16 0 Hoitopäivien lukumäärä. eri lastentarhaosastoilla kalenterivuonna 950 J ours de presence dans les difterettes sections en 950 Osasto Section Varsinaiset lastentarhat (ja'dins d'en/ants p'op'ement dit ) Kokopäiväosastot l ) (Nu'se'Ys) ;... Koululasten päiväkodit (Classes ouv'i~'es)... ~.... Lastenseimet (C'~ches) Yhteensä (Total) ~8a q Oppilastilasto Kertomusvuonna oli lastentarhalaitoksiin pyrkivien lasten lukumäärä hyvin suuri varsinkin syyslukukauden alussa. Varattujen hoitopaikkojen määrä oli aivan riittämätön. Moniin laitoksiin oli pakko ottaa enemmän lapsia kuin tilat sallivat, ja se vaikeutti toimintaa. Lokakuun p:nä 950 hankituista lastentarhain lapsia koskevista henkilötiedoista esitetään tässä seuraavaa: Lastentarhoissa olevat lapset lokakuun p :nä 950 Enfants inscrits le octobre 950 Ikä Age 0- vuotta (ans) & 3 ~ » 3 g 5 Lastenseimet C'eches Luku Nomb,. Lastentarhat ja'dins d'enlants Luku % NombT. %... 8 U q sq 9.i Yhteensä (Total) Päiväkodit Classes ouvrieres Luku Nomb~. % ' q q.5 7q 00.0 Apulastentarha Aulassa oli v. 950 ql lasta, joiden ikä vailiteli q. vuodesta 3 vuoteen. ) Huomattakoon, että kokopäiväosastojen lapset ovat varsinaisissa lastentarhoissa klo 0-fIt. välisen ajan ja luetaan niissä olevien lasten joukkoon, mutta muodostavat oman ryhmänsä aamu- ja iltapäivisin, jolloin varsinaiset lastentarhat ovat suljettuina. - ) Les enlants des nurse'ys v comp,.is..

17 Laitokset nstitutions Kaksikieliset (Bilingues) Suomenkieliset (Finnoises).. Ruotsinkieliset (Suedoises).. Osasto Section Luku Nombre Lastentarhat (}al'dins d'enfants) 3686 Kokopäiväosastot (Nul'seI'Ys) 0. Koululasten päiväkodit (Classes ouvri~l'es) Lastenseimet (CI'~ches) 78 Apulastentarha... 4 Sukupuoli Sexe Poikia (Gal'fOns) Tyttöjä (Filles) 6 8 Äidinkieli Langue matel'nelle Suomi (Finnois) 3436 Ruotsi (Suedois) Muu kieli (Autl'es langues).. 0 Syntymäpaikka. Lieu de naissance Helsinki Muu (Ailleul's) 477 Kotipaikka Lieu de domicile Helsinki Muu (A illeul's) % ~ Asunto. Domicile kaup.osa (al'l'ondissement). 0 3 ~ & 6 & Pasila Muut rautatien länsipuolella olevat alueet.... Kumpula Muut rautatien itäpuolella olevat alueet Saaret.... Liitosalue.... Paikkakunnat Helsingin ulkopuolella.... Luku Nottdw % Vanhempien sääty tai ammatti Pl'ofession des pal'ents Virkamiesten, suurliikkeen harjoittajien yms.lapsia( Fonctionnail'es et negociants) Pikkuliikkeen harjoittajien ja palveluskunnan lapsia (Petit-commel'fants et employes subaltel'nes).... Ammatti- ym. tehdastyöntekijäin lapsia (Ouvl'iel's specialistes).... Muiden työntekijäin ja näihin verrattavia lapsia (Autres ouvl'iel's)... :.... Lapsia kaikkiaan (Total) Terveydenhoito Selostus terveydellisistä oloista lastentarhoissa ja lastenseimissä annetaan lukuvuosittain. Lukuvuonna 950/5 tarkastettiin Kanta-Helsingin lastentarhoissa 3 00 lasta ja liitosalueen

18 lastentarhoissa 508 lastai). Lastenseimissä tarkastettiin kaikkiaan 375 lastai). Terveydeltään epätyydyttävät lapset, joitten suhteen ei ole todettu edistystä, lähetettiin neuvoloihin tai poliklinikoihin ja heille koetettiin järjestää oleskelua maalla kesäsiirtoloissa. Keväällä suoritettiin 64 lapsen uusintatarkastus, joiden terveydentila syksyllä oli ollut epätyydyttävä ja todettiin tällöin seuraavaa: Poikia Tyttöjä Yhteensä % Tila parantunut ennallaan huonontunut Yhteensä Kanta-Helsingin lastentarhoissa esiintyi ihosairauksia, esim. ihottumaa edelleen ja ihon epäsiisteyttä osoittava luku oli valitettavan suuri pojilla 58 ja tytöillä 69, yhteensä 850 eli 6.6 % kaikista tarkastetuista lapsista. Päätäitä havaittiin tytöllä. Lastenseimissä suoritettiin tarkastus joka toinen viikko ja apulastentarha Aulan lääkäri.tarkasti Aulan lapset tarpeen vaatiessa. Liitosalueen lastentarhoissa todettiin lisäksi epämuodostumia tai ruumiin vikoja 3 pojalla ja 0 tytöllä, yhteensä 7, lieviä kilpirauhasen toiminnan häiriöitä pojalla ja tytöllä ja keuhkokatarria pojalla ja 3 tytöllä. Lisäksi tarkastettiin ruumiinrakennetta, ravitsemustilaa, kasvojen väriä ja rintakehää. rarttuvia ja muita äkillisiä tauteja esiintyi lastentarhoissa ja -seimissä seuraavasti: Lastentarhoissa ja -seimissä sattuneet tarttuvat ja muut äkilliset taudintapaukset Cas de maladies contagieuses et d' autres maladies aigues dans les iardins d' en/ants Tauti. M aladie en.;rn 0... ot'...'"'.,,il ~o ;::5: ;...Il ;::0'"' '"l~ ap;- -~ "Et~ ~~... ~ [( t.[ ~~,, - t~.. ~ t'!i ~. ~. ;:......!'" ;, K a n t a-h e s i n gin laitoksissa Tulirokko (Scarlatine) Tuhkarokko (Rougeole) Kurkkumätä (Diphterie).. Hinkuyskä (Coqueluche) Pussitauti (Parotite) 8 7 Vesirokko (V aricelle ) Vihurirokko (Ros~ole)... 6 Hengityselinten taudit ( M a- ladies de l'appareil respiratoire) Vatsataudit (Gastrose) Muut taudit (A utres maladies) ) Ks. myös taulukko-osastoa.

19 3 Liitosalueen laitoksissa Tulirokko (Seat'latine) Ht Tuhkarokko (Rougeole) Ht 3 Hinkuyskä (Coqueluche).. Pussitauti (Pat'otite) Vesirokko ( V at'icelle )... 5 Vihurirokko (Rostole)... l" l" Hengityselinten taudit (M a- dies de l' appat'eil t'espit'atoit'e) HtO Vatsataudit (Gastt'ose) 9 Muut taudit (A utt'es maladies) Kertomusvuonna esiintyi Kanta-Helsingin ja liitosalueen lastentarhoissa ja -semnssa erikoisen runsaasti tulirokkoa kaikkiaan 006 tapausta. Todennäköisesti oli syynä tulirokon levinneisyyteen lastentarhoissa kertomusvuoden aikana supistettu eristysaika ja sairaalahoito, jotka köyhissä kodeissa lisäksi tuottivat vaikeuksia ja aiheuttivat lapsissa alikuntoisuutta. Vaikeampi tulirokkoepidemia esiintyi Meripirtin seimessä elo- ja lokakuussa aiheuttaen laitoksen sulkemisen muutamiksi päiviksi. Kalliorinteen ja Ebeneserin seimissä tuhkarokkoepidemia häiritsi toimintaa kevätlukukauden loppupuolella. Kuolemantapauksia sattui seimilasten keskuudessa yksi. Lapsi kuoli kotonaan oltuaan l" päivää poissa Vallilan seimestä. Kuoleman syytä ei varmuudella voida sanoa. Kanta-Helsingin lastentarhoissa tehtiin tuberkuloosin salvakokeita l,,50 pojalle ja l,,59 tytölle, yhteensä 909 lapselle eli 90.9 % kaikista tarkastetuista. Tuberkuloosikokeista 36. % oli kielteisiä ja 63.8 % myönteisiä, mikä tarkemmin selviää alla. olevista luvuista: Kielteisesti reagoivia Myönteisesti reagoivia Poikia Tyttöjä Yhteensä Poikia Tyttöjä Yhteensä Kaikki Rokottamattomia(Pas vaccints) 9l" Rokotettuja (Calmette) l,, l" 0 Tutkittuja kaikkiaan l,, Kielteisesti reagoivista lapsista 30.6 % oli rokottamattomia ja 69.5 % rokotettuja, myönteisesti reagoivista vastaavasti.6 % ja 87.5 %. Seimissä tehtiin salvakokeita 37 lapselle eli 8l".5 % kaikista tarkastetuista. Näistä 6l" lasta, 0. %, reagoi kielteisesti ja 53, 79.8 %, myönteisesti. Edellisessä ryhmässä l" eli 37.5 % oli rokottamattomia ja l,,0 eli 6.5 % rokotettuja. Jälkimmäisen ryhmän vastaavat luvut olivat eli 0.8 % ja 5 eli 99. %. Liitosalueen lastentarhoissa tehtiin tuberkuliinikokeita 9 pojalle ja 5 tytölle, yhteensä l"5l,, lapselle, joista 6 poikaa ja 7l" tyttöä yhteensä 36 lasta eli 30.0 % reagoi kielteisesti sekä 67 poikaa ja 5 tyttöä, yhteensä 38 lasta eli 70.0 %, myönteisesti. Kokeiden tuloksista riippuen.rokottamattomat lapset ehdotettiin Calmetterokotettaviksi, muutamat jo rokotetut lapset uudelleen rokotettaviksi ja muutamat lähetettiin tuberkuloosi huoltolaan edelleen tutkittaviksi. Liitosalueen lasteutarhoissa tehtiin Calmetterokotusta 6 lapselle, 83 lasta rokotettiin kurkkumätää ja 8 lasta isoarokkoa vastaan. Kuten edellä on mainittu, tarjottiin lapsille päivittäin yksi tai useampia aterioita. Ruoan kokoonpanossa ja valmistuksessa pyrittiin ottamaan huodiioon sen sopivaisuus lapsille ja lääkärin määräyksestä annettiin heikoille lapsille vahvistavia lääkkeitä.

20 Lastentarhalasten hampaiden hoito tapahtui kouluhammasklinikassa. Kertomusvuoden aikana tutkittiin Kanta-Helsingin lastentarhoissa kaikkiaan 96 lapsen hampaat, ollen tutkittujen lasten prosenttiluku 9.4. V lapsen hampaat olivat hyviä, 400:n tyydyttäviä, 367:n epätyydyttäviä ja 4:n huonoja. Liitosalueen lastentarhoissa 8 lapsen hampaat olivat terveet, 7:n viaisesti hoidetut ja 63:n lapsen hampaat hoitamatta. 7. Aterlamaksut Kasvatus ja opetus laitoksissa oli maksuton, mutta korvauksena saamastaan ruoasta lapset suorittivat syyskuun p:ään saakka normaaliosastoilla 0 mk, kokopäiväosastoilla 50 mk, kouluasten päiväkodeissa 5 mk ja lastenseimissä 00 mk pa,ivältä. Syyskuun p:stä lähtien maksut korotettiin vastaavasti 30, 60, 30 ja 5 mk:ksi. IV. PUISTOLEIKKITOIMINTA Kaupunginvaltuusto päätti elokuun 30 p:nä 950, että lastentarhain kansliaan, jossa v:sta \4 7 alkaen oli toiminut tilapäinen puistoleikkitoiminnan tarkastaja, perustetaan tammikuun p:stä 95 lukien puistoleikkitoiminnan tarkastajan virka sekä että lastensuojelulautakunnan valvoma leikkikenttätoiminta siirretään samasta ajankohdasta lukien lastentarhain johtokunnan alaiseksi. V:n 950 aikana harjoitettiin kaupungin valvomaa puistoleikkitoimintaa eri puolilla kaupunkia puistoalueilla tai rakentamattomilla tonteilla. Helsingin työvalmiusnaiset niminen yhdistys, 50 puistotätiä, lopetti kesäkuun 30 p:nä puistotätitoimintansa. Yhdistyksen palveluksessa ollut henkilökunta jäi edelleen jatkamaan toimintaa yksityisinä yrittäjinä samoille paikoille, missä he olivat toimineet yhdistyksen palkkaamina. Kaikkiaan oli kertomusvuonna 06 puistotätiä, jotka toimivat 69 eri paikassa ja 93 eri ryhmänä. Keskimäärin oli. kutakin puistotätiä kohti n. 5 lasta. Yhteistoiminnan merkeissä kokoontuivat puistotädit kokous- ja illanviettotilaisuuksiin 7 kertaa. Kaupungin toimeenpanevat valistus- ja leikkikurssit pidettiin iltaisin marraskuun 3 p:n ja 7 p:n välisenä aikana. Kurssien ohjelmaan kuului esityksiä tämän alan kysymyksistä sekä.käytännöllistä leikin opetusta. Yhtenä iltana oli kurssien yhteydessä äitien leikki-ilta. Kursseihin osallistuneita oli 8, joista 75:lle jaettiin todistus. Huhtikuussa painattivat puistotädit esittelylehtisen jaettavaksi lasten vanhemmille tarkoituksella perehdyttää äitejä varustamaan lapsensa oikealla tavalla vaatetukseen ym. nähden puistoleikkiä varten. Helsingin työvalmiusnaiset sai alkuvuodesta puistoleikkitoimintansa tukemiseksi kaupungilta avustusta mk. V. LASTENTARHAIN KESÄSIIRTOLAYHDISTYKSEN TOIMINTA Lastentarhain kesäsiirtolayhdistys ylläpiti v kesäsiirtolaa kaupungin myöntämän apurahan turvin. Siirtoloissa oli alkukesällä 87 ja loppukesällä 89 lasta, joista 07 lasta oli koko kesän ja 6 puoli kesää. Lapset vietiin siirtoloihin kesäkuun 5 p:nä ja tuotiin takaisin elokuun 6 p:nä. Puolikesän vaihto tapahtui heinäkuun 5 p:n ja 7 p:n välisenä aikana. Hoitopäiviä oli kaikkiaan Siirtoloihin lähtevien lasten valinnan suorittivat kunkin lastentarhan opettajat ja valintaan vaikuttivat seuraavat tekijät: lääkärin lausunto, kotiolot, varattomuus, kasvatuskyvyn puute yms. Terveystilanne siirtoloissa oli hyvä. Säännöllisen päiväjärjestyksen, runsaan ulkoilun, vaihtelevan ja ravitsevan ruoan sekä

21 5 riittävän levon avulla pyrittiin järjestämään lapsille paras mahdollinen tilaisuus virkistyä ja vahvistua terveellisissä maalaisoloissa. VI. KAUPUNGIN AVUSTAMA YKSITYINEN TOIMINTA Kaupunki avusti kertomusvuonna seuraavia yksityisiä lastenseimiä, lastentarhoja ja koululasten päiväkoteja: Helsingin Ensikodin lastenseimi sijaitsi Salmintien 8:ssa. Johtokunnan puheenjohtajana oli talousneuvos M. Sillanpää ja sihteerinä kansanedustaja M. Salmela-Järvinen. Seimen johtajana toimi sairaanhoitaja K. Kankkunen ja lääkärinä lääketieteen lisensiaatti M. Taka. Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton Helsingin osaston Päiväkoti, joka sijaitsi Mikonkadun 8:ssa, vastaanotti korkeakouluissa opiskelevien vanhempien lapsia. Johtokunnan puheenjohtajana oli tarkastaja M. Ahlberg ja sihteerinä rouva S. Sipi. Johtajana toimi sairaanhoitaja K. Haapio ja lääkärinä lääketieteen lisensiaatti N. Jännes. Malmin lasten ystävät yhdistyksen ylläpitämä Aunelan lastenseimi aloitti toimintansa Malmilla Laiturintien 3:ssa heinäkuun 7 p:nä. Johtokunnan puheenjohtajana toimi rouva E. Nyman ja sihteerinä M. Palmu. Johtajana toimi lastenhoitaja A. Lahti ja lääkärinä lääketieteen ja kirurgian tohtori H. Nyman. Pasilan lastenseimi toimi Ky!ljkinkadun 5:ssä. Johtokunnan puheenjohtajana oli taloustirehtööri J. Hopeavuori ja sihteerinä teologian lisensiaatti O. Lähteenmäki. Johtajana toimi. diakonissa S. Hongisto. Sotainvaliidien veliesliiton Helsingin alaosaston lastentarha ja -seimi, jotka toimivat Toisen linjan H:ssä, lopettivat toimintansa kesäkuun 30 p:nä. Suomen lastenhoitoyhdistys ylläpiti kahta lastenseimeä. Johtokunnan puheenjohtajana oli filosofian tohtori E-M. von Frenckell ja sihteerinä rouva. Tuompo. Seimet olivat: Brita Maria Renlundin lastenseimi, joka sijaitsi Toisen linjan :ssa ja jossa johtajana toimi sairaanhoitaja K. Svensson ja lääkärinä lääketieteen lisensiaatti A. Talvitie, sekä B. E. von Schantzin lastenseimi, joka sijaitsi Sepänkadun 9:ssä ja jonka johtajana oli sosionomi M. Relander ja lääkärinä lääketieteen ja kirurgian tohtori P. Forssell. Tukholman Päiväkoti, joka toimi Kolmannen linjan 8:ssa, avasi koululasten päiväkodin lisäksi syksyllä 950 lastenseimen 30 lapselle. Johtokunnan puheenjohtajana ja sihteerinä toimi kirkkoherra F. Palmgren, kodin johtajana lastenhoitaja H. Husgafvel ja lääkärinä lääketieteen ja kirurgian tohtori P. Heiniö. Töölön lastenseimi toimi Mikael Lybeckin kadun :ssa ja sen johtokunnan puheenjohtajana oli terveyssisar R. Edgren ja sihteerinä terveyssisar M. Öhquist. Johtajana toimi lastenhoitaja G. Jakobsson ja lääkärinä lääketieteen lisensiaatti R. Edgren. Haga svenska barnträdgård toimi Haagassa Urheilutien 5:ssä. Sen jo;h.tokunnan puheenjohtajana toimi rouva U. Vesterlund ja sihteerinä tuomari G. Vesterlund. Lastentarhan johtajana oli rouva G. Orre. Helsingin nuorten naisten kristillisen yhdistyksen lastentarha oli sijoitettu Pohj. Rautatiekadun 3:een. Johtokunnan puheenjohtajana toimi opettaja A. Jauhiainen ja sihteerinä filosofian maisteri V. Saarikivi. Johtajana oli lastentarhanopettaja L. Rimpiläinen. Kottby privata svenska barnträdgård sijaitsi Käpylässä Pohjolankadun :ssa. Sen johtokunnan puheenjohtajana oli kansakoulunjohtaja K. Saltzman ja sihteerinä rouva R. Femström. Johtajana toimi kevätluk~autena lastentarhanopettaja E. Roschier ja syyslukukautena lastentarhanopettaja R. Andersen. Suomen punaisen ristin Uudenmaan piirin lastentarha sijaitsi Käpylässä Käpyläntien 0:ssä. Johtokunnan puheenjohtajana oli kenraali A. E. Martola ja sihteerinä eversti A. Karring. Johtajana toimi lastentarhanopettaja S. Salo. Yllä mainittujen laitosten toiminta ja!::aupungin niille myöntämät avustukset ilmenevät seuraavasta taulukosta: