O'P-ETU S LAITO'K S ET

Transkriptio

1 HELS'lNGIN KAUPUNGIN TILASTO VI O'P-ETU S LAITO'K S ET i3 f94l4, HE'LSIN'Kf -.945'

2 STATISTIQUE DE LA VlLLE ~DE, HELS'INK-I (HELSINGFORS) Vl 3 94/4 P V-BLI ~ PAR LE BUREAU MUNICIPAL DE STATISTIQUE HELSINKI 945 TYÖVÄEN KIRJAPAINO

3 Esillä olevassa julkaisussa selostetaan kunnallisten opetus laitosten toimintaa lukuvuonna 94/4; lastentarhain sekä Sedmigradskyn pientenlastenkoulujen ja Marian turvakodin osalta selostus koskee kalenterivuotta 94. Kyseiset selostukset perustuvat asianomaisten laitosten laatimiin, käsikirjoituksina tilastotoimistolle jätettyihin vuosikertomuksiin, jotka toimistossa on liitetty yhteen ja jossain määrin uudelleenmuovailtu. Alkuperäiset käsikirjoitukset säilytetään tilastotoimiston arkistossa. Taulukko-osasto on laadittu tilastotoimistossa, joka niinikään on kerännyt ja käsitellyt numeroaineiston. Koulujen toimintaan lukuvuonna 94/4 painoi ankaran leimansa silloin käyty sota. Lukukausia oli pakko lyhentää, suuri joukko opettajia oli kutsuttuna sotapalvelukseen ja huomattava osa koululaisista oli siirtynyt turvallisemmille paikkakunnille. Useat.sodasta johtuneet seikat vaikeuttivat myöskin aineiston saantia nyt ilmestyvää. julkaisua varten ja lisäksi esiintyi kirjapainoteknillisiä vaikeuksia, mistä on seurauksena, että kirja tällä kertaa ilmestyyarveluttavassa määrin myöhästyneenä. julkaisun toimittamisesta on huolehtinut amanuenssi Valborg KuMefelt. Helsingin kaupungin tilastotoimistossa tammikuun 8 p:nä 945. Otto Bruun.

4 Sisälly~ uettelo Table des matieres. Vuosikertomukset Sivu Lastentarhat.... Sedmigradskyn pientenlastenkoulut ja Marian turvakoti... 4 Suomenkieliset kansakoulut... ~~ Ruotsinkieliset kansakoulut Ammattiopetuslaitosten tarkastus Valmistava poikain ammattikoulu Valmistava tyttöjen ammattikoulu Yleinen ammattikoulu Kirjapainokoulu Suomenkielinen työväenopisto... 7 Ruotsinkielinen työväenopisto Rapports annuels J ardins Froebel.... Ecoles enfantines Sedmigradsky et asile Maria Ecole's primaires finnoises.... Ecoles primaires suedoises.... Inspection de l'enseignement professionne!... Ecole preparatoire professionnelle de gar~ons Ecole preparatoire professionnehe de jeunes filles.'.... Ecole d'apprentis.... Ecole de typographie.... Institut ouvtier finnois.... Institut ouvtier suedois.... Page II. Taulusto Kouluikäiset lapset... - Kaupungin ylläpitämät opetuslaitokset... - Lastentarhat Sedmigradskyn. pientenlastenkoulut ja Marian turvakoti Kansakoulujen koko oppilasmäärä Suomenkieliset kansakoulut Ruotsinkieliset kansakoulut Kansakoulujen menot.: Ammattikoulut Kansakoulutarkoituksiin käytettävät labjoitusrahastot Ammattiopetuksen kustannukset...; Suomenkielinen työväenopisto Ruotsinkielinen työväenopisto... 8* II. Tableaux Enfants II.!'åge scolaire... - Aper~us des ecoles municipales... - Jardins Froebel.. ' Ecoles enfantines Sedmigradsky et asile Maria 6- Total des eleves des ecoles primaires Ecoles primaires finnoises * Ecoles primaires suedoises... 5* Depcnses des ecoles primaires * Ecoles professionnelles... 4* Les fonds legues all benefice des ecoles primaires... 6* Depenses pour les ecoles professionnelles 6- Institut ollvtier finnois Institut ouvtier suedois.... 8*

5 J VUOSIKERTOMUKSET RAPPORTS ANNUELS

6 LASTENTARHAT JARDINS FROEBEL Lastentarhain toimintaa koskeva selostus annetaan laitosten johtosäännön mukaisesti kalenterivuosittain. Seuraavassa esitetty kertomus käsittää laitosten toiminnan v JOHTOKUNTA JA VIRKAILIJAT Johtokunta. Lastentarhain johtokuntaan kuuluivat v. 94 kaupunginvaltuuston valitsemina diakonissalaitoksen johtaja, kirkkoherra E. Wirlm puheenjohtajana, rovasti J. Waltasaari varapuheenjohtajana, rouvat T. Hanemann ja T. Oksanen, kansakoulunopettaja L. Salovaara, lastentarhanjohtaja S. Siirala ja rouva H. Valta. Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnassa oli filosofianmaisteri P. Railo. Sihteerinä toimi lastentarhain tarkastaja E. Borenius. Lastentarhain johtokunfa kokoontui kertomusvnonna 0 kertaa. Kevätlukukaudella käsiteltiin pääasiallisesti laitosten säännöllistä toimintaa sekä toiminnan vastaista kehittämistä koskevia asioita, loppukesällä ja syksyllä sen lisäksi talousarviota ja sotatilan aiheuttamia toimenpiteitä. Johtokunnan päätöksistä ja esityksistä mainittakoon seuraavaa: Koska Vallilan ja Käpylän kaupunginosissa lastentarhain, lastenseimien ja päiväkotien tarve yhä vain kasvoi, ja kun näille seuduille oli suunniteltu rakennettavaksi asuintaloja monilapsisille perheille, lastentarhain johtokunta tammikuun 7 p:nä 94 anoi kaupunginhallitukselta, että näitä rakennusryhmiä suunniteltaessa Käpylään otettaisiin huomioon yllä mainittujen laitosten erikoistarpeet ja että sieltä varattaisiin erilliset talot tai muuten tarpeelliset huoneistot niitä varten. Tämän johdosta kaupunginhallitus tammikuun 3 p:nä 94 päätti kehoittaa kiinteistölautakuntaa ottamaan huomioon lastentarhain ja niihin liittyvien laitosten huoneistotarpeet suurperheisten asuntokysymyksen järjestelyä suunniteltaessa. Vaikka kaupunkiin on viime vuosina perustettu useita uusia lastentl;l-r-hoja, ei näissä ole ollut riittävästi paikkoja niihin pyrkiville lapsille. MyöSkiIiaSti:mseimien puute oli varsinkin v:n 939/40 sodan jälkeen käynyt vielä entistä tuntuvammaksi, ja päivittäin saapui lastentarhain kansliaan tietoja äideistä, jotka turhaan etsivät hoitopaikkaa lapsilleen, eivätkä sen vuoksi voineet ryhtyä heille tarjoutuvaan työhön. Lastensuojeluvi~anomaiset huomauttivat, että usein oli p-akko e.taa_japsi äidis:ju!,n ja sijoittaa:lapsi lastenkojiin_ta,ly-ksimseen hoitokotiin. koska tälle ei yoitl.!". saadaopäiyahoitoa.jastensei!n~ Tämän lisäksi oli myös odotettavissa, ettei lastentarhain yhtey- ~sä olevissa päiväkodeissa tulisi olemaan riittävästi paikkoja kaikille niille lapsille, jotka siirtyvät lastentarhain kokopäiväosastoilta kouluun ja ovat nykyoloissa edelleenkin hoidon ja kasvatuksen tarpeessa äitien ollessa poissa kotoa ansiotyössä. Kun sen lisäksi oli otettava huomioon, että suurinitteilla oli laajojen, osittain tiheästi asuttujen alueiden liittäminen kaupunkiin, ja että näille alueille jo nyt suunniteltiin lastentarhojen ja seimien perustamista, kävi välttämättömäksi ruveta har!ritsemaan, mihin toimenpiteisiin olisi ryhdytta,vä ja miten kaupungin lastentarhain. to4nintaa olisi lähivuosina kehitettävä. Tämän johdosta lastentarhain johtokunta tammikuun 7 p:nä 94 teki kaupunginhallitukselle esityksen asiantuntijakomitean asettamisesta, joka komitea saisi tehtäväkseen suunnitella missä määrin ja millä tavoin lastentarhain ja niihin liittyvien laitosten toimintaa olisi lähivuosina laajennettava ja kehitettävä. Esitykseen myöntyen kaupunginhallitus päätti asettaa komitean valiten siihen puolestaan jäseniksi sosiaali- ja opetusasiain johtajan J. W. Kedon puheenjohtajana, ja valtuutetun, filosofian maisteri P. Railon. Lastentarhain johtokunnan valitsemina komitean jäseninä ovat sen puheenjohtaja, diakonissalaitoksen johtaja E. Wiren, kansakoulunopettaja L. Salovaara ja lastentarhain tarkastaja E. Borenius, joka viimemainittu on toiminut komitean sihteerinä.

7 Komitea käsitteli y. 94 vain niitä toimenpiteitä, jotka sen mielestä ovat tarpeellisia lastentarhatoiminnan kehittämiseksi kaupungin nykyisellä alueella sekä niitä kolmea toimintahaaraa, jotka nykyisin kuuluvat lastentarhaifi j'olit6fuxmäti'h"ålkitå':-:il~;nimittäin lastentarhoja, lastenseimiä sekä päjväkoteja kouluikäisille lapsille. Kaupunginhallitukselle toukokuun 7 p:nä 94 jättämässään mietinnössä komitea ma~~tsee, ej;tä.ka,upungilla.qli 3 lastentarhaa sekä Sedmigradskyn pientenlastenkoulut ja Marian turvakoti. Näissä lastentarhoissa oli lokakuun p:nä 940 yhteensä 348 lasta: joista suomenkielisissä lastentarhoissa ja osastoissa 79 lasta eli 70. 0/0 ja ruotsinkielisissä lastentarhoissa ja osastoissa 766 sekä Sedmigradskyn pienten lasten kouluissa ja Marian turvakodissa 03 lasta, yhteensä siis 969 lasta eli 9.8 %. Näistä oli 36 lapsella eli 7.7 %:lla äidinkielenä suoini, 874 lapsella eli 6.9 %:lla ruotsi sekä 3 lapsella eli 0., %:lla joku muu kieli. Voidakseen arvioida, missä suhteessa kaupungin olisi"'yllapidettävä suomen- ja ruotsinkielisiä lastentarhoja, komitea etsi vertauskohtia suomen- ja ruotsinkielisten kansakouluoppilaiden sekä rekisteröityj~~ oppiv'elvollisten lukumä.ärästä todeten tällöin, että lokakuun 0 p:nä 940 oli kansakoulujen luokillll. suomenhleiisissä" kansakouluissa.7. oppilasta eli 83.3 % ja ruotsinkielisissä kansakouluissa 347 oppilasta et"i 6.8%. S'amana päivänä oli kansakoulujen.i.-vi luokillä suomenkielisissä kansakoui,lissa 0.9. oppilasta eli 84.5 % ja ruotsii).kielisissä kansa~quluissa 09 oppilasta eli 5.,.%' Rekisteröityjä.oRpiyelvollisia oli kaupungi,ssa'samanapäivänä suomenkielisten oppivelvollisten.luetteloissa 56 eli 80., % ja ruotsinkielisten luetteloissa 5 7 eli /0' Ottamalla viimeksi mainit;t prosenttiluvut pohjaksi ja olettaen: että ruotsu;kiellsill~ lapsille olisi edelleen varattava 000' paikkaa, olisi sitep. suomenkielisille lapsille varattav~ kaikkiaan 4 00 paikkaa eli. entisten iisäksi vielä 95 paikkaa. Tämä "ffierkitsisi sitä, että suomenkielisille lapsille olisi perustettava 0~5 uutta lastentarhaa. Koska lastentarhatoiminnan kehittäminen: näin laajaksi ei nykyoloissa ole m~hdollis.ta, komitea't;hdotti lähivuosina perustettavaksi kuusi uutta lastentarhaa seuraavassa järjestyksessä: Hietalahteen tai Sinebrychoffin puiston läheisyyteen, Vallilaan, Helsingin,-Vaasankadun tienoille ja Taka-Töölqön sekä näiden lisäksi vielä monilapsisille perheille Käpylään rakennettavien. asuntojen yhteyteen kaksi ~astentarhaa. Lastenseimiä oli kaupungissa 5 kunnallista ja 4 yksityistä. Kil.Upungin omissa lastenseimissä'oli 00 ja yksityisissä seimissä 0 paikk aa. Hankkimie~sa tietojen perusteella komitea tuli siihen tulokseen, että kaupun~iin olisi perustettava lähivuosina 5 u.\ltta lastensei!lleä seuraaville alueille: Lapinlahdenkadun seutuville, TOukolaan, Taka-Töölöön, Sinebrychoffin puiston 'lähei!?yyteen ja Käpylään monilapsisten perheiden asuntoryhmään... Päiväkoteja oli kaupungilla'lastentarhain yhteydessä 5 ja Lasten työ koti nimisellä yhdistyksellä. Kaupungin suomenkielisiss~ päiväkodeissa oli.50 paikkaa, ruots'ink~elisessä 'päi~äkodissa 50 p'aikkaa sekä kaksikielisessäpäiväkodissa 50 paikkaa. Näiden lisäksi oli ~asten työ koti nimisen yhdistyksen päiväkodissa 50 paikkaa suomen- ja ruotsinkielisille lapsille. Komitea totesi, että lastentarhain kokopäiväosastoihin ny'kyoloissa pyrkii entistä enemmän lapsia, jonka tähden kouluikäisten lasten Päi~i:iJ~.<?ti"en tarve myöskin lähivuosina yhä kasvaa. Koska on tärkeätä, että iapset, siirrytiyään..lasten;arhasta kouluun, eivät vapaa-aikoinaan vetelehdi joutilaina kaduilla ja siten joudu huonoill,e vaikutuksille alttiiksi, olisi päiväkotien to;imintaa laajennettl\-va. Komitea oli sitä mieltä., että yläiuokkien pojat tarvitsevat nykyisestä tyypistä' poikkeavia: miehisen johdon alaisia päiväkoteja ja että nykyisten päiväkotie.n tapaiset laitokset olisi varattava etupäässä alempien luokkie'n Qppilaille ja yläluokkien' tytöille. Näin ollen komit~a ehdotti, että lähivuosina perustettaisiin kaksi suomenkielistä päiväkotia vanhemmille pojille, toinen Kallioon ja toin,en piusimiehenkadun seuduille sek~ että näiden yalvo~ta uskottaisiin kansako~luviranomaisille. Lisäksi komitea ehdotti, että perustettaisiin kolme päiväkotia suomenkielisille lapsille, nimittäin Lapinlahden seutuville, Taka-Töölöön ja Kallioon, sekä r,lotsinkielisille lapsille päiväkoti.vallilan ruotsinkielis~en kansakouluun, sitten kun suomenkieliset kansakoululuokat on siirretty ~ieltä pois.... Komitean esittämien ehdotusten perusteella ja ottaen huomioon, että~odan jälleep. sytyttyä varsinkin lastenseimien ja päiväkotien tarve yhä kasvaa, lastentarhain johtokunta lokakuun 7 p:nä 94 teki kaupunginhallitukselle esityksen uuden päiväkodin p~rustamisesta 50 suomenkieliselle

8 3 lapselle ja uuden lastenseimen perustamisesta 8 lapselle sekä näiden sijoittamisesta kaupungin omistamaan Leppäsuon huvilaan Kalmistokadun 5:een, jossa jo ennestään oli lastentarha. Tämän johdosta kaupunginvaltuusto marraskuun 9 p:nä 94 päätti, etti.!- Leppäsuon lastentarhan yhteyteen perustetaan.v:n 94 alusta alkaen päiväkoti ja syyskuun p:stä 94 alkaen lasten seimi, sekä päätti varata v:n 94 talousarvioon pä.iväkodin perustamista varten mk ja lasten seimen perustamista varten '60 '000 mk, huoneistojen kunnostamiseen lastenseimen ja päiväkodin käyttöä varten mk sekä tarvittavan määrärahan laitosten ylläpitämiseen y. 94. Tarkastajat, lääkärit ja kansliahenkilökunta. Lastentarhain tarkastajana toimi edelleen tar-, kastaja E. Borenius ja apulaistarkastajana L. Rudbäck. Lastentarhain ja lastenseimien lääkärinä oli edelleen lääketieteenlisen~iaatti E. Kivikataja ja apulastentarha Aulan lääkärinä lääketieteenlisensiaatt~!t~ggus_-kanslianholta]ana toimi samoin edelleen rouva E. Yrjölä ja toimistoapulaisena neiti K. Kuusela. Vahtimestarina oli neiti E. Hellgren. Apulaistarkastaja L Rudbäck oli sairauden tähden virkavapaana maaliskuun 3 p:stä toukokuun 0 p:ään ja hänen sijaisenaan toimi lastentarhanjohtaja S. Siirala maaliskuun 8 p':stä toukokuun 0 p:ään.. Lastentarhain kanslia oli sijoitettu vuokrahuoneistoon Unioninkadun 5:een. II. OPETTAJISTO JA PALVELUSKUNTA Opettajisto. Opettajakunnassa sattuivat kertomusvuoden aikana seuraavat muutokset: Syyskuun l.p:nä 94 siirtyivät täysinpalvelleina eläkkeelle lastentl;lrbanopettajat E. Mannelin, joka oli toiminut Tomtebo niriliseillastentarhan opettajana aina syyskuun p:stä 93 alkaen sekä Vuokko-l~stentarhan opettaja E. Nygren, joka oli toiminut mainitussa lastentarhassa syyskuun p:stä 908 alkaen. Sairauden tähden -myönnettiin eläke helmikuun p:stä lukien johtaja T. Cloubergille, joka oli ollut opettajana Svenska bamträdgården i Berghäll, nykyisessä Solhälla nimisessa lastentarhassa, syyskttun p:stä 903 toukokuun 3 p:ään 906 sekä Solhem nimisen lastentarhan johtajana elokuun ' p':stä 94 alkaen. Huhtikuun ~5 p:nä johtokunta valitsi johtajaksi Pienolan lastentarhaan låitoksen v.t. johtajan K. Axelsonin ja johtajaksi Scilhem nimiseen lastentarhaan laitoksen v.t. johtajan S. Bjömbergin sekä Kallioon perustettavan lastenseimen johtajaksi lastentarhanopettaja M. Hembergin, joka astui toimeensa syyskuun p:nä. ' Vakinaisiksi opettajiksi valittiin toukokuun 6 p:nä seuraavat 'lastentarhanopettajat: Alkulastentarhaan R. Tenlenius, Alppimajaan M. Kihl, Kallion suomalaiseen lastentarhaan M. Lassas, Kalliorinteen lastentarhaan S. Hammar, Pienolaan V. Rauhala, Päiväpirttiin T. Ahtiala, Rauhalaan A. Huuskonen, Virkkulaan A. B()rg, Solhem nimiseen lastentarhaan R. Schönberg ja Bamabon lastentarhaan S. Janss'on. Ebeneserkodin hallitus valitsi vakinaiseksi opettajaksi laitoksen lastentarhaan lastentarhanopettaja. Forsblomin syyskuun p:stä 94 lukien. Virkkulan l~tentarhan johtaja A. Ståhlberg oli virkavapaana helmikuun p:stä vuoden loppuun, jona aikana hän hoiti naispuolisen lastensuojeluntarkastajan viransijaisuutta sosiaaliministeriössä. Virkkulan lastentarhan johtajana toimi tänä aikana opett~ja E. Latvala. Johtaja S. Siiralan toimiessa apulaistarkastaja L. Rudbäckin sijaisena, hoiti Vallilan lastentarhassa johtajan tehtäviä opettaja B. Thesleff. Lastentarhain ja niihin liittyvien' laitosten opettajistoon kuului lokakuun p:nä 94 seuraava määrä henkilöitä: Johtajat ja opettajat Directric~s et ins!itutrices Varsinaiset lastentarhat (] ardins Froebel proprement d,it) Kokopäiväosastot (Nurserys)...:... 8 Koululasten' päiväkodit (Classes ouvrieres)....0 Lukutupa ja kerhot (Salle de lecture )... Seimet (CrBches)... 4 Yhteensä (Totat) 54

9 4 Johtajina toimi 36 opettajaa. Palveluskunta. Palv!lluskunt~ kuuluivat talousapulaiset, joita yleensä oli yksi jokaisessa laitoksessa, mutta suurimmissa useampia, lastenhoitajat, jotka yleensä toimivat lastenseimissä ja päiväkodeissa, sekä n.s. aputytöt, jotka auttoivat opettaji'a lasten hoidossa ja suorittivat siivousy.m. taloustoimia. Palveluskuntaan kuului kertomusvuonna seuraava henkilömäärä: Palveluskunta Domestiques Talousapulaisia (Servantes) Lastenhoitajia (Bannes)... 3 Aputyttöjä (A ides)...' Yhteensä (Total) 3 Harjoittelijat. Ebeneserkodin lastentårhaseminaarin oppilaat harjoittelivat laitoksen omissa lastentarhoissa, lastenseimessä ja päiväkodissa sekä osittain myöskin Pääskylän ja Tapiolan lastentarhoissa. Diakonissalaitoksen kodinhoitokoulun oppilaat harjoittelivat kukin vuorollaan yhden kuukauden ajan Alppimajan lastenseimessä. Myöskin eräissä muissa laitoksissa oli ajoittain lastentarh;aseminaari{} ja las~enhoitokursseille pyrki \'iä esiharjoitieli joita.. LASTENTARHAIN LUKUMÄÄRÄ, ERI TOIMINTAMUODOT Y. M. Toim'innan laajentuminen. Kaupunginvaltuuston marraskuun 0 p:nä 940 tekemän päätöksen mukaan avattiin Vuokko nimisessä lastentarhassa v:n 94 alusta kokopäiväosasto, joka heti osoittautui erittäin tarpeelliseksi. Ebeneserkodin lastenseimen toiminta jatkui edelleen laajennettuna samaan tapaan kuin v Kaupunginvaltuusto oli lokakuun 30 p:nä päättänyt, että uusi lastenseimi 4 lapselle perustetaan syyskuun p:stä alkaen Kallion kaupunginosaan. Sodan johdosta valmistui kuitenkin lastenseimelle vuokrattu huoneisto vasta marraskuussa ja 'tämä uusi Kalliorinteen lastenseimi, joka sijaitsee samassa talossa kuin Kalliorinteen lastentarhakin ja jolla on yhteinen rnokatalous lastentarhan kanssa, avattiin joulukuun 9 p:nä. Huoneistot. Alku-Iastentarhalla oli käytettävänään tarkoitusta varten sisustettu huoneisto Käpylän lastentarha- ja kirjastotalossa. Leppäsuon lastentarha oli sljoitettu kaupungin omistamaan Leppäsuon huvilaan. Sirkkulan lastentarha ja Vallilan kunnallinej;l lastenseimi sijaitsivat Sammatintien 6:ssa kunnallisten työväenasuntojen yhteyteen rakennetuissa huoneistoissa. Kaikki muut laitokset olivat yksityisiltä vuokratuissa huoneistoissa, joista kuitenkin monet oli jo rakennettaessa suunniteltu ja sisustettu lastentarhain ja -seimien tarpeita vastaaviksi. Kalliorinteen lastentarha siirrettiin syksyllä 94 uuteen, tarkoitusta varten sisustettuun huoneistoon Unto Brahenkadun :een. Samasta talosta vuokrattiin perustettavalie lastenseimelle huoneisto kattopihoineen. Sodan johdosta valmistuivat nämä huoneistot vasta marraskuussa. Ainoastaan muutamissa lai~oksissa oli lasten lukumäärään nähde,n riittävät sllojautumismahdollisuudet ilmahälytysten sattuessa, minkä vuoksi toimintaa oli ajoittain huomattavasti supistettava. Erilaatuisten laitosten lukumäärä. Helsingin kaupunki ylläpiti V. 94 seuraavassa taulukossa mainittua 30 lastentarhaa niihin liittyvine laitoksineen, apulastentarha Aulaa, kahta erillistä päivä-, kotia sekä yhtä erillistä lastenseimeä. Kaupunki suoritti edelleen samojen perusteiden mukaan kuin omissa laitoksissaankin Hanna Rothmanin ja Elisabet Alanderil'llaitokset niinisen säätiön omistaman Ebeneserkodin lastentarhain, päiväkodin ja lastenseimien kustannukset sekä valvoi niiden toimintaa. Säätiön lastentarhaseminaaria ylläpidetään valtion varoilla.

10 ... 5 Lastentarhat Ja niihin liittyvät laitokset syksyllä 94 ] a"dins et institutions F,oebel, semeswe d' automne 94 Hoiclo/dd.paikkDJea,lakamIIIrIl PItu:. dil,,, lil.. Johtajia ja 0p'et. Varsinai. Laitokset Loma-ajan tajla sissa lasten- Koululasten lastenja"dins F"o,bel " Seimissä tarhoissa Diuc- tarhoissa Kokopäivi- päivälrolric,.r ltjrdiru osastoissa deissa Crlcllu S,cti"fU n iruh- Froebt!l NMrlwYI CltUlel del IMlric,~ proprnnnd _wur'l flgc""c'6 dil K a k 8 iki eli 8 et. Bilincu,s Ebeneserkoti, Helsinginkatu 3-5 Suomenkielinen osasto... } 6 { Ruotsinkielinen osasto Pasila, Hertankatu 6 Suomenkielinen osasto... } 5 { Ruotsinkielinen osasto Toukola, Limingantie 78 Suomenkielinen osasto... } 4 { 50 } 5 { Ruotsinkielinen osasto Aula, Eläintarhantie Suomenkielinen osasto... } 4 { Ruotsinkielinen osasto Vallilan kunnallinen lastenseimi, Sammatintie Suo m e n k i eli 8 et. Finnois 03 8'5 4' '5 Alku, 'Väinölll.nk~tu Alppimaja, Castrenilikatu Kaleva, Castreninkatu Kallio, Siltasaarenkatu II Kalliorinne, Unto Brahenkatu " Kotikallio, Hämeentie II Kotivara, Kumpulankatu Leppäsuo, KaImistokatu 5... _.. 4" Onnela, Tehtaankatu Pienola, Lapinlahdenkatu 3 ~ " Päiväpirtti, Humallahti 56 B Päivölä, Ehrensvärdintie Pääskylä, Hämeentie Rauhala, Turuntie... _ Sirkkula, Sammatintie I 5 Suomenlinna, 80 Mustasaarl Tapiola, Kaarlenkatu ToimeJa, Vuorimiehenkatu Touhula, Neljäs linja Valkama, Vesi8äiliönkatu Vallila, Sturenkatu ', Virkkula, Snellmaninkatu Vuokko, Laiwrinkatu 0... _ R u 0 t 8 i n k i e Ii s et. Suldois Barnabo, 'rehtaankatu 3._.._ Bertha-Maria-hemmet, Töölönkatu Fylgia, Tehtaanhtu Hemgå.rd, Hämeentie '5 SoIhem, Laivurinrinne SoIhälla, Toinen linja Tomtebo, Fredrikinkatu ' Kaikki lastentarhat (Somm, tolal) Kotikalliossa toimi lisäksi lukutupa kerhoineen, jossa oli paikkoja 375 lapselle_

11 .6 IV. KASVATUS,!:I0ITO JA OPETUS Lastentarhojen ja niihin iiittyvien lastenseimien ja päiväkotien tarkoituksena on lasten kotikasvatuksen tukejiiinen ja täydentämineii edistämällä heidän ruumiillista,henkistä: ja siveellistä kehitystään ja heidän' varjelemisensa ~aaroilta ja vahingollisilta vaikutteilta. Päämääränä on lasten voimien herättäminen ja ohjaaminen luonteenkehitykselle otolliseen suuntaan, hyvien tottumusten saavuttaminen ja sosiaalisen sopeutumisen helpottaminen samoin kuin uskonnollisten tarpeiden tyydyttäminen ja tunne-elämän vaaliminen. Laitoksissa noudatettiin kertomusvuonna samoja periaatteita kuin ennenkin ja pyrittiin ylläpitämään kasvatustyölle tarpeellista rauhallisuutta ja reipasta mieltä sekä loitontamaan sodan tuntua. Keyätlukukausi sujui yleensä suhteellisen rauhallisesti kaikissa laitoksissa. Syyslukukaudella painoi sotatilanne monin tavoin leimansa myöskin laitosten sisäiseen elämään. HälytysteIi sattuessa tuotti suojautuminen monin paikoin huomattavia vaikeuksia. Lasten kodeissa vallitseva jännitys ja huolestuneisuus vaikutti lastenkin mieliin, joskin he vähitellen tottuivat monissa kohdin suhtautumaan vallitsevaan tilanteeseen kuten luonnolliseen asiaan. Varsinkin lastentarha ikäisten joukossa oli runsaasti lapsia, joiden isät olivat asepalveluksessa. Tilaune kuvastui lasten leikeissä, piirustuksissa, keskusteluissa ja kysymyksissä, mutta myöskin heidän avuliaisuudessaan, uhrautuvaisuudessaan ja.huolenpidossaan toisistaan. Välittömästi kaikuivat lasten huulilta Kodeissa rakkaiksi ja läheisiksi käyneet isänmaalliset laulut, lippulaulut, marssit y.n. Huolten kasvaessa kodeissa ja elintarviketilanteen kiristyessä olivat lastentarhoissa, lastenseimissä ja päiväkodeissa nautitut ateriat nonelle' kodille hyvänä apuna. Ilmavaara rajoitti jossain määrin ulkona:oloa. Lapset sijoitettiin kertomusvuonna, kuten ennenkin, iän, kehitystason ja kasvatustarpeen mukaan eri laitoksiin ja osastoihin yleensä siten, että alle 3 vuotiaat lapset joutuivat lastenseimiin, :-7 vuotiaat lastentarhoihin ja, kouluikäiset päiväkoteihin. Apulastentarha Aulan kirjoissa olevista lapsista olivat useimmat kouluikäisiä, mutta henkisen kehityksensä puo.lest;a lastentarhaikäisten tasolla. Kotikallion päiväkodin yhteydessä toimivien lukutuvan ja kerhojen kirjoissa oli pääasiallisesti kouluikäisiä lapsia. Lastenseimet. Lastenseimissä, jotka olivat avoinna arkipäivisin klo 7-7, pyrittiin antamaan lapsille hyvää ruumiillista hoitoa, totuttamaan heitä säännöllisiin tapoihin ja kehittämään heitä tyydyttämällä heidän liikkumis- ja toimintatarvettaan. Päiväjärjestykseen kuului edelleen lasten aamupesu ja pukeminen laitoksen vaatteisiin, kaksi lämmintä ateriaa, välipal~, päivälepo sekä leikkiä ja ulkonaoloa, sikäli kuin olosuhteet sen sallivat.. Lastentarhat. Lastentarhoissa lapset ryhmitettiin osastoihin, niinkuin aikaisemminkin, osittain samanikäisten ryhmiin, osittain eri-ikäisten osastoihin. Kokopäiväosastoihin otettiin lapsia, joiden äitien oli pakko olla ansiotyössä kodin ulkopuolella, ja lapsia, jotka muista samantapaisista syistä olivat tämänlaisen hoidon tarpeessa. Kokopäiväosastot olivat avoinna klo"7-f ja muut osastot klo 0-4. Lastentarhoissa kuului päiväjärjestykseen yksi lämmin ateria ja kokopäiväosastoissa kaksi lämmintä ateriaa, välipala' ja päivälepo. Lastentarhain lapset saivat voimiensa mukaan osallistua moniin kotitalouteen kuuluviin askareisiin, kuten perunain kuorimiseen, pöydän kattamiseen, ruoan jakeluun ja asti,ain kuivaamiseen, huonekasvien hoitoon y.m. Lapsia pyrittiin myöskin mahdollisuuksien mukaan ja ottaen huomioon heidän kehitystasonsa tutustuttamaan ympäröivän jokapäiväisen elämän ilmiöihin, etenkin eläinja kasvimaailmaan. Heidän omakohtaiset kokemuksensa antoivat myöskin aiheita o.s. fröbeliläisiin ja muihin askarteluihin, piirustamiseen, palikkarakenteluun, muovailuun, paperileikkaukseen y.m. Tähä.n liittyivät opettajien johtamat keskustelut, kertomukset, kuvienkatseleminen sekä laulut ja yhteiset leikit. Kussakin lastentarhassa laadittiin toimintaa varten ohjelma, jota kuitenkin syksyn kuluessa useinkaan ei voitu noudattaa. Järjestetyn toiminnan lisäksi oli var;sinkin pienemmillä lapsilla paljon vapaata leikkiä. Vanhempien lasten pyrkimystä lx)ikeaan työhöm kannustettiin ja annettiin heidän osallistua taloustoimiin ja tehdä pienempiä veisto" ja käsitöitä. Vaihteluna jokapäiväiseen työhön olivat syntymäpäiviep. vietot ja muut pienet juhl:ahetket.. Apulastentarha Aula. Apulastentarha Aulassa toiminta jåtkui entiseen tap a:å.il.. PäiväjärJestykseen kuuluivat ateriat, tavalliset lastentarha-aska.rtelut, laulut, leiltit ja voimistelu se~ä kehit-

12 7 tyneimmillä lapsilla edellisen ohella monenlaiset kes~ustelut, havainto-, lukemis-, kirjoitus- ja laskentoliarjoitukset. Työluokilla annett:ifu serl. "lisäksi 'varsinaista käsityöopetusta.. Koululasten Päiväkodit. Päiväkotien' toiminta oli järjestetty entiseen tapaan. Lapset kävivät siellä enimmäkseen kahdessa vuorossa, toiset klo 8.8o-3 ja toiset klo 3---,.Koulutehtäviensä ~almistaiii.isen ohella lapset suorittivat'kaikenlaisia kotitaloustöitä, tekivät käsitöitä; askarteli~t, leikkivät, lukivat kertomuskirjoja sekä urheilivat ja utkoilivål.... " Lukutupa ia kerhot. Kotikallion lukiltupa oli avoinna tammikuun 7'p:stä toukokuun p:ään ja syyskuun 8 p:stä joulukuun 0 p:ään, yhteerisä 86 päivää. Lukutuvan kirjoissa oli 75 poikaa ja 0 tyttöä eli yhteensä 76 lasta ja käyntien lukumäärä oli 668. 'Kerhotoimintaa oli ainoastaan kevätlukukaudella... ' Yhteistoiminta laste'n vanhempien kanssa. Yhteyttä -lasten' vanhempien kanssa pidettiin entiseen tapaan. Kotikäyntien lukumäärä oli poikkeuksellisten olojei).' johdosta tavallista suurempi, Sitävastoin oli' vanhenipien kokouksia vähemmän, koska pimennysmääräykset y.m. vaikeudet estivät niiden' järjestämisen syyslukukaudella. Erikoisena. y hte'istoirninnan" muotona mainittakoon osallistuminen maaottelumarssiin, jossa monet laitosten opettajat ja apulaiset marssivat ryhmittäin yhdessä lasten äitien kanssa, Toiminta-aika. Lastenseimet ja lastentarhain kokopäiväosastot avattiin tammikuun 7 p:nä. Muissa lastentarhaosastoissa ja päiväkodeissa alkoi toiminta tammikuun 3 p:nä. Kevätlukukauden toiminta jatkui häiriintymättä toukokuun loppuun asti." Kesätoimintaa oli.suunniteltu koko kesäksi, paitsi lastenseimiin, myöskin Ebeneserkodin, Kotikallion ja Sirkkulan kokopäiväosastoihin sekä kesän alusta heinäkuun puoliväliin Päiväpirtin, Päivölän, Touhulan, Valkaman, Vallilan, Barnabon ja Hemgårdin koköpäiväosastoihin. Sodan syttyessä kaikki laitokset suljettiin kesäkuun p:nä ja toiminta keskeytyi pitkäksi aikaa. Koska vanhempia oli kehoitettu pitämään lapsensa maaseudulla mahdollisimman pitkän aikaa ja kesäsiirtolain ollessa avoinna aina syyskuun puoliväliin asti, ja koska"kansakoulujenkin toiminta alkoi vastå lokakuun alussa, avattiin lastentarhat, seimet ja päiväkodit syyskuun puolivälissä ja muut osastot lokakuun alussa. Uusiutuvat ilmahälytykset-häiritsivät monasti toimintaa, ja väestönsuojeluviranomaisten määräyksestä olivat muutamat ~astentarhat ajoittain kokonaan suljettuina. Marraskuun 4 p:n ja joulukuun 6 p:n välisenä aikana oli lapsia pääasiallisesti vain lastenseimissä, kokopäiväosastoissa ja päiväkodeissa. Suomenlinnan lastentarhan toiminta alkoi vasta lokakuun 0 p:nä ja keskeytyi taas marraskuussa. Päivöiän lastentarha, joka supistettuna aluksi toimi Onnelan l~tentarhan yhteydessä, pääsi vasta marraskuun 5 p:nä siirtymään takaisin omaan huoneistoonsa Ja Kalliorinteen lastentarhan ja lastenseimen huoneistot valmistuivat niin myöhään, että laitosten toiminta pääsi alkamaan vasta JOUlukuun 9 p:nä. Epävarmojen olojen vuoksi oli lastentarhoissa tavallista vähemmän lapsia ja heidän olonsa siellä epäsäännöllistä. Toimintapäivien lukumäärä vaihteli eri laitoksissa ollen keskimäärin lastentarhaosastoissa 79, kokopäiväosastoissa 89, päiväkotiosastoissa 86 ja lastenseimissä 73. Loma-ajan lastentarhat olivat toiminnassa vain n. kahden viikon ajan. Hoitopäiviä oli kaikkiaan ) 48083, jotka jakautuivat eri osastojen kesken seuraavasti: Osasto ". Hoitopäivien lukumäärä eri lastentarhaosastoilla kalenterivuonna 94 Section. J ours de prisence dans les diffirentes sections' en 94 Varsinaiset lastentarhat (Jardins Froebel proprem'ent dir 8 j..... Kokopäiväosastot 3) (N urserys)....-.:... "... :.... Koululasten päiväkodit (Classes ouvri~res)... ~... ;.... Lastenseimet (Creches)..... Loma-ajan lastentarhat (Sections des vacances).... Yhteensä (Total) e,' ) Ks. myös taul. 3 s. 3*. ) Huomattakoon, että kokopäiväosastojen lapset ovat varsinaisissa lastentarhoissa klo 0-4 välisen ajan ja luetaan niissä olevien lasten joukkoon, mutta muodostavat oman ryhmänsä aamu- ja iltapäivisin, jolloin varsinaiset låstentarhat ovat suljettuina, - 8) L~s enfanls des nurse,ys :r compris,

13 8 V. OPPILASTILASTO.Kevätlukukauden alussa ilmoittautui suomenkielisiin lastentarhoihin niin paljon pyrkijöitä, että oli otettava ylimääräisiäkin lapsia, mutta ruotsinkielisissä lastentarhoissa sitä vastoin ei ollut iapsia edes täyttä määrääkään. Hoitopaikkojen lukumäärän ollessa kaikissa lastentarhoissa yhteensä 990, joista kokopäiväosastoissa 690, oli kirjoissa olevien lasten lukumiiärä kevätlukukau den alussa 3 04, näistä kokopäiväosastoissa 70. Kevätlukukauden aikana erosi 385 lasta ja otettiin lisää 4 lasta. Kokonaismäärä aleni täten 870:een, mutta nousi kokopäiväosastoissa 74:een. Kesätoiminnan alussa oli kokopäiväosastoissa 8 lasta. Sodan syttyessä suurin osa heistä sijoi tettiin tilapäisiin siirtoloihin, osa taasen lähetettiin vanhempien toimesta maaseudulle. Kun toiminta syyskuun puolivälissä pääsi alkuun lapset ilmoittautuivat vain vähitellen, sillä pc;>ljon lapsia jäi maaseudulle myömiseen syksyyn ja monet siirrettiin jo syyslukukaud~n.. kuluessa Ruotsi!l!. I.astentarhoissa oli lokakuun 0 p:nä 4 lsmta.,joista kokopälväosästoissa 65f lasta. SyYsluku. kauden aikana erosi 95 lasta ja otettiin lisää 374 lasta. Lasten lukumäärä ennen joulua oli 403, näistä kokopäiväosastoissa Lastenseimissä oli hoitopaikkojen kysyntä vuoden kuluessa niin suuri, ettei kaikkia niihin pyrkineitä lapsia voitu ottaa vastaan. Päiväkodeissa oli kevätlukukaudella täysi määrä lapsia. Syyslukukauden aikana monet lapset erosivat ja toisia otettiin tilalle, mutta lukumäärä pysyi jatkuvasti suunnilleen samana. Lokakuun 0 p:nä hankituista lastentarhain lapsia koskevista henkilötiedoista esitetään tässä seuraavaa: Lastentarholssa olevat lapset lokakuun 0 p:nä Enfants insct'us le 0 octolwe Laitokset Institutions Kaksikieliset (Bilingues) Suomenkieliset (Finnoises)... Ruotsinkieliset (Suldoises).... Osasto Section Lastentarhat (] at'dins Ft'oebel). Kokopäiväosastot (Nut'serys).. Koululasten päiväkodit (Classes ouvt'ieres).... Lukutupa ja kerhot (Stdle de lectut'e).... L!,stenseimet (Ct'eches).... Sukupuoli Se~e Poikia (Gat'c;ons)..... Tyttöjä (Filles).... Äidinkieli Langue matet'nelle Suomi (Finnois)..... Ruotsi (Suedois)..... Muu kieli (A utt'es langues).... Syntymäpaikka Lieu de naissance Helsink.i.... Muu (A illeut's)..... Kotipaikka Lieu de domicile Helsinki.... Muu (A illeut's).... J.uku Nombr, % O., Asunto Domicile I kaup. osa... II»... III»... IV V VI»... VII VIII IX X ~... XI XII XIII XIV»... XV XVI XX»... XXIII XXV»... XXVI Meilahti Pasila.... Hermanni ja vankila-alue.... Vallila.... Kumpula... Saaret... Luku Nombre % La ' La

14 9 Vanhempien sääty tai ammatti. Situation et projession des parents Virkamiesten, suurliikkeen harjoittajien y.m.s. lapsia (Fonctionnaires et negociants) Pikkuliikkeen harjoittajien ja palveluskunnan lapsia (Petit-commer~a'nts et employls subalternes)... ~.... Ammatti- ja tehdastyön tekijäin lapsia (Ouvriers specialistes).... Muiden työntekijäin ja näihin verrattavien lapsia (A utres ouvriers).... Lapsia kaikkaan ) (Tous les snlants )......,.... Luku Nombrt! % 80 lo.t ,.lt ~ Ik~ Äge Luku Lastentarhat Päiväkodit Lukutupa J Mdins Froebel Classes ouvrieres Salle de le~ture Luku Luku Nombrc % Nombre % Nombre 0- vuotta (ans) , & »» , ;; o. B, » » O.B » Le ' l O. % Lastenseimet Cr6chBs Luku Nombre % VI. TERVEYDENHOITO Selostus terveydellisistä oloista lastentarhoissa annetaan lukuvuosittain. Tässä esitettävä selostus käsittää hl~t!v~oden 94/4. Syttyneen sodan aiheuttama levottomuus vaikeutti myöskin. lä~ärintarkastuksen, toimeenpanemista lastentarhoissa, 'minkä vuoksi suurin osa lapsista jouturtarkastettaviksi vasta kevätkauden aikana 94. Tarkastettujen lasten lukumäär:ä oli 893. Vastaava luku syksyllä v. 940 oli 900. LääkärintarkastUksen yhteydessä sai 70 lasta eli 67'.-i% hoito- : määräyksiä, nimittäiii -onjeifa' terveydenhoidossa, vahvistavia lääkkeitä ja lievempren sarrauksiem -, -väätiinia-noito-ohjeita. Vaikeimmat tapaukset lähetettiin erikoislääkärien hoitoon. Ihon epäsiis.~y,ttä. esittävä luku oli valitettavan suuri, pojilla 498 ja tytöillä 75, yhteensä 773eli40~ e%kaikista, tarkmtetiiista -ia.p;ista.~- Vastaava luku oli v. 940/4 33.8% ja sen kohoaminen johtui ilmeisesti yhä kiristyneemmästä pesuainetilanteesta. Vaatetäitä havaittiin pojalla ja tytöllä sekä päätäitä tytöllä. I Lastenseirnissä suoritettiin tarkastus kerran viikossa ja apulastentarha Aulan lääkäri 'tarkasti laitoksen lapset tarpeen vaatiessa. Seuraavat luvut esittävät tautitapausten lukumäärän ja. tarttuvien tautien esiintymisen lastentarhoissa ja niiden yhteydessä toimivissa laitoksissa. ) l)edot lukutuvan lasten syntymä- ja kotipaikastå sekä heidän vanhempiensa ammatista puuttuvat. -- ) II n'ya pas d'indications sur le Heu de naissance, le lieu de domicile et la profession des parenlsties visiteu,s de la salle de lectu~e.

15 0 Tautitapaukset lastentarhoissa ja niihin liittyvissä laitoksissa kuukausittain vuonna 94/4 Cas de maladies dans les iariiins Froebel par mois pendant l'ann8e scolai,.e 94/4,t"",... '"', ~~ ~= k:is: '"' co t::io ~,,"' ~e.. ':b.= k: ~~ ~[.. ~ ~g. 0 ~'< <!"' ~~.~.~ ::;" e.~ ~~.,!,",<' ""','" a::~ "" Tautitapauksia kaikkiaan (Total des. cas. de maladies) ,455, " (34,. ' 5 Niistä tarltuvia: Dont maladies contagieuses: Tulirokko (Sca,.latine) II 5 Tuhkarokko ( Rougeole ) Kurkkumätä ( Dipht!rie )...:. Hinkuyskä (Coqueluche) Pussitauti (Pa,.otite) Vesirokko ( Varicelle)...' S 33 Viburirokko ( Ros80e)...:... Kuten taulukosta ilmenee on kertomusvuosi ollutkul~ttautejhin nähden erikoisen tyydyttävä. Lastel!seimissä.on esiintynyt vesirokkoa ja pussitautia vam muutamia täpauksia.kevätlukukauden aikan.a suoritettiin terveydenhoitolautakunnan,toimesta lastentarhoissa,.890 kurk"kumätärokotusta. Rokotus oli vapaaehtoinen. Kuten edellä on mainittu tarjottiin la sille' päivittäin yksi tai useampia aterioita. Ruoan valmistuksessa ja kokoonpanossa otettiin erikoisesti huomioon sen soplvalsuus apsl.. äkärin määräyksestä,annettiin myös heikoille lapsille, vahvistavia lääkkeitä. Ravinnon valmistaminen tuotti elintar.viketilanteen kiristyessä enemmän työtä ja huolta kuin tavallisissa oloissa. Kansanhuoltoministeriön päätöksen nojalla saatiin kuitenkin laitoksille, samoin kuin edellisenäkin vuonna, yli.mää..!äisiä ostolupia viljatuotteiden, maidon, libanja sokerin hankki. mista varten. Nämä annokset eivät kuitenkaan riittäneet, varsinkaan lastenseiillissa,-kokopäivä.()~astoissa ja päiväk~d~is's~;-nlinkä vuoksi last~~ elint.ir'y'i!~!>.~.i.];:critettiin-.olosuhteicletl-fiu- kaan tarpeellinen määrä viljatuotteiden, ravintorasvan ja maidon saantiin oikeuttavia kuponkeja ~ VII. VIRKISTYSTO,IMINTA Lastentarhain kesäsiirtolayhdistys ylläpiti v. 94i kymmentä kesäsiirtolaa. Siirtolat oli sijoitettu seuraaviin paikkoihin: Espoon Lill Guss, Siuntion Kela, Pälkäneen Pietilä, Hauhon Leppäniemi ja Löyttyniemi, Karjalohjan Prunkka, Suomusjärven Eerola~ Sammatin Lehtoniemi, Vihdin Irj~la ja Porvoon pitäjän Lövsta. Toimintaa keväällä suunniteltaessa järjestettiin. lasten siirtolassa,olo kahteen vuoroon, ensimmäinen'vuoro kesäkuun 5 p:stä heinäkuun 5 p:ään ja toinen heinäkuun 7 p:stä elokuun 5 p:ään. Kesällä puhjenneen sodan johdosta 'ei tavallista lasten vaihtoa keskikesällä kuitenkaan voitu suorittaa, joten alkukesäksi siirtolaan valitut lapset joutuivat viettämään siellä koko kesän. Kaupunginhallituksen suostumu~sella jatkettiin' siirtolå.toimintaa syyskuun 5 p:ään asti muualla paitsi Kelan siirtolassa, jonkatoiruinta lopetettiin jo elokuun.5 p:nä, koska 'sen. huoneistoa tarvittiin muihin tarkoituksiin. Ne lapset, joiden vuoro olisi ollut lähteä siirtolaan kesän loppupuolella, lähetettiin sodan syttyessä vanhempien toimesta omaisten tai tuttavien luokse maaseudulle tai sijoitettiin tilapäisiin siirtoloihin. Jokaisessa siirtolassa oli 0-4 lasta, joita valvoivat johtaja sekä opettaja tai tämän sijalla kaksi lastentarbaseminaarin oppilasta. Lisäksi oli vielä k.eittäjä ja aputyttö. Siirtoloissa pyrittiin kaikin tavoin vahvistamaan ja karaisemaan lapsia. Ohjelm.ian kuului' uintia, ilmakylpyjä, retkeilyjä ja pieni lepohetki keskipäivällä. Leikkien ja askartelun lisäksi saivat lapset voimiensa mukaan, osallistua tarjolla oleviin töihin, kuten puutarhanhoitoon, heinäntekoon ja elonkorjuuseen.. Elintarvikkeiden saanti' osoittautui odotettua helpommaksi ja lapset saivat vaihtelevaa. ja ravitsevaa ruokaa.

16 Terveydenhla oli siirtoloissa erittäin hyvä. Lastentarhain lääkäri tarkasti lapset sekä siirtolaau J lähdettäessä että si~ltä palattaess~. 'Toukokjlun IOPllssatutki~ 5 lasta j~ paiuutarkastuksessal 76 lasta. Tällöin todettiin, että lähes 3 y:! kuukautta kestäneen siirtolassaolon aikana oli 55 lasta eli 88. % kasvanut ja kehittynyt, 9 lasta eli 0.8 %oli entisellään ja lasta eli. % osoittautui terveydeltään huonommaksi kuin 'siirl6aan'lähdettäessä. ~esällä 940, jolloin lapset oleskelivat maalla kuukautta olivat vastaavat luvut 78. ' 0/0' 5, 8 % ja 5.? %. K~skimääräinen painonlisäys oli. 34 g kun taas vastaava luku v. 940 oli 778 g. Sotakesän kesäsiiitolatoiminta antoi näin ollen tavallista paremman tuloksen. '.,' Kesäsiirtolain ylläpitämistä varten sai yhdistys avustuksena Helsingin kaupungilta yhdeksää siirtolaa varten mk, josta lisämäärärahana sotatilanteesta johtunutta pidennettyä siirtolatoiminb:l.a varten, Y'loltionapuna 6 QOO ljl~ ja,brita.maria ~~nlundin"säätiöl'!ä yhden siirtolan ylläpitoon mk. Sitä paitsi kertyi tuioja lå.sten si~olamaksuista, 5,540 mk, yhdistyksen jäsenmaksuista sekä erilaisista pienemmistä lahjoituksista. Menot siirtolaa kohden olivat 33 35: 70 mk eli lasta ja hoitopäivää kohden 5: 45 mk. Apulastentarha Aulan kesäsiirtola oli entisessä paikassaan Tuusulan Laholassa, jossa toiminta alkoi kesäkuun 9 p:nä ja jatkui syyskuun 5 p:ään asti. Siirtolassa oli 8 lasta ja heidän terveydentilansa oli koko kesän hyvä. Menot nousivat 8500 mk:aan, josta kaupungin varoja käytettiin 370 mk ja loput suoritettiin la3ten hoitomaksuista. Ylläpitokustannukset olivat lasta ja vuorokautta kohden 5: 84 mk. VIII. SODAN AIHEUTTAMA TOIMINTA Sodan syttyessä joutuivat useimmat viranhaltijat osallistumaan ajankohtaisiin töihin. Lottakomennuksella oli 3 opettajaa ja 6 apulaista, sotilaskotityössä opettajaa ja apulaista, väestön 'suojelutoimissa opettajaa ja apulaista, sotasairaaloissa ja Punaisen ris~ työssä 6 opettajaa ja erilaisissa virastoissa toimi 5 opettajaa. Sosiaaliministeriön, Suomen huollon ja Koteja kodittomille lapsille nimisen yhdistyksen järjestämäänlastensiirtoon ja työhön tilapäisissä silrtoloissa osallistui 7 opettajaa ja 46 apulaista, minkä lisäksi lastentarhain omissa kesäsiirtöloissa oli opettajaa ja apulaista. Omaisiaan, pieniä lapsia, sairaita ja vanhuksia hoitamassa oli'6 opettajaaja 8 apulaista ja maataloustöissä 30 opettajaa ja 6 apulaista. 6 opettajaa ja 6 apulaista osallistui elokuus 'sa paaripatjojen valmistamiseen puolustusvoimille. Lotta Svärdyhdistyksenompelimossa työskenteli '5 opettajaa ja apulainen. Lasten siirrossa Ruotsiin avusti kesän aikana 3 opettajaa ja syksyn Kuluessa, kun lasten lukumäärä lastentarhoissa väheni, ajoittain '8 opettajaa.. IX. MAKSUT Kasvatus ja opetus laitoksissa oli maksuton, mutta korvauksena saamastaan ruoasta lapset ~uorittivat lastentarhoissa 6 mk, kokopä;väosastoilla 5 mk, päiväkodeissa 9 mk ja seimissä 30 mk. viikolta. Lasten vanhempien sairauden, köyhyyden tai työttömyyden peruste.ella sekä suurten perheiden lapsille myönnettiin maksuista usein alennuksia tai lapset vapautettiin iiliden suorittamisesta kokonaan. Seuraavat prosenttiluvut osoittavat maksujen kannannan: Lastentarhaosastot ] ardins Froebel Keväällä. Semestre de printemps '% Koko maksun suorittaneita (Eleves ayant payi leur nourruure selon la, tajle)... ; Alennetun maks~ suorittaneita (Eleves ayant payi leur nourriture selon une taffe modilile)..... Milksuista vapautettuja (Non piiyants) Päiväkodit. Classes ouvrieres Koko maksun suorittaneita (Eleves ~yant payi leur nour'yiture selon la ta!lej Alennetun maksun.suorittaneita (fi.leves ayant payi ie~r nourriture ~ selqn une ta~e modifile)...,'.:... :':... :... ~... ~~... ~... :.. '. '39. Maksuista vapautettuja' (Non p'ayant~)... :... :... l. ~ Kesällä Sections des vacatlces % SyksyHä. Semestre d'avtomne %

17 Lastenseimissä oli v:n 94 aikana koko maksun suorittaneita lapsi.a 65. % ja alennetun mak -sun suorittaneita lapsia 4. %. Maksuista vapa,"tettiin 0.8% kaikista lapsista. X. AVUSTUKSET Jalkineiden, sukkien ja alusvaatteiden hankkimiseksi lapsille käytettiin kaupungin' varoja kertomusvuonna 4 93 mk. Brita Maria Renlundin rahasto myönsi kertomusvuonna 9000 mk jalkineiden ja päällysvaatteiden hankkimiseksi varattomille lapsille sekä mk vahvistavien lääkkeiden ostamiseksi. XI. LASTENTARHAIN YNNÄ NIIHIN LIITTYVIEN LAITOSTEN TALOUS Menot Ja tulot kalenterivuonna 94 Depenses et t'eeetlej en 94 Menot Depenses Mk Marcs J 0 h t 0 kun taj a k a n s Ii a (Administt'ation genet'ale)... L a i t ö k s e t (Les institutions Ft'oebel)... Palkat ja palkkiot (Tt'aitements)... Vuokrat (Loyet's)... Lämpö (Chauflage)... Valaistus (Eelait'age)...;...,... Siivoaminen (Seroiee)... Kaluston hankinta (At'tieles d'inventait'es, aequets)... Kaluston kunnossapito (A rlieles d'inventa~t'es, t'epat'ation)... Tarverahat (FaMl:-/t'ais)... Ruokinta (Nout',itu,e)... Vaatteiden pesu (B lanehissage)... Lääkkeet ja sairaanhoitotarvikkeet (Seroiee.medieal)... ~. Askarteluvälineet (M'atit'iautl d'eeole pou, les enlants)... Suoranaiset avustukset (Seeout's di,eets donnes aux enlants)... Vaatteiden hankinta (Habits des enfants)... Lasten kesävirkistys (Reet'eation d'eti des enfants)... Ebeneserkodin lastenseimen tilapäinen laajentaminen (Ct'eeM provisoire) Uuden lastenseimen perustamis- ja ylläpitokustanntlkset (Fondation d'une cr~ehe nouvelle)... Vuokko-lastentarhan kokopäiväosaston ylläpito (Fondation d'une nut'sery) P a s i l a n a s t e n s e i m e n a v u s t u s ( Subv~ntion) Kaikkiaan (Somme totale) TUlot Reeettes Valtionapu (Subvention de Z'Etat)... Lasten ruokamaksut (Taxe payee pa'y les enlants)... Luontoisetujen korvaukset( ndemnitis ve,sees en eompensation des prestations en natut'e) Muut tulot (Autres 'Beettes)...:...:.... XII. PASILAN LASTENSEIMI Kaikkiaan (Somme totale) Pasilan lastenseimi, jossa on 0 hoitopaikkaa, toimi edelleen lastentarhain johtokunnan valvonnan alaisena. Lastenseimen johtokuntaan kuuluivat pqheenjohtajana rautatievirkamies M. Aalto sekä muina jäseninä diakonissa A. Luhanti,.pastori U. Paljakka ja rouva A. PäIviö sekä varajäseninä johtaja V. Aarnio ja komisario K. Perko. Sihteerinä toimi seimen johtaja.

18 3 Pasilan seimen johtajana oli edelleen diakonissa S. Hongisto ja hänen apunaan-koulutettu lastenhoitaja, keittäjä ja harjoittelija. Lääkärinä oli aluelääkäri J. Blomstedt ja seimi suoritti kustannukset hoidosta ja lääkkeistä.. Pasilan lastenseimen toiminta alkoi tammikuun 3 p:nä, keskeytyi sodan johdosta kesäkuun 0 p:nä ja jatkui jälleen syyskuun 5 p:stä joulukuun loppuun. Toimintapäiviä oli kaikkiaan 8 ja hoitopäiviä 50. Lapsia oli seimessä kertomusvuoden aikana kaikkiaan 3, joista poikia 5 ja tyttöjä 6, suomenkielisiä 9 ja ruotsinkidisiä, sekatyöntekijäin lapsiaw,a.mmattilaisten lapsia 8 ja kunnan palveluksessa olevien lapsia 3. Äideistä oli leskiä ja 3 naimatonta. Lasten terveydentilaa heikensi- ~U hinkuyskä ja.y~s~rokko, jota ~aikki lapset sairastivat. - Hoitomaksu oli edelieen 4 mk viikossa. Vanheinmat suorittivat maksut 6 lapsesta, huolto -lautakunta 4 lapsesta ja lapsi sai maksuttoman hoidon. Pasilan tastenseimen kaupungilta saama avustus oli v mk. Sodan alussa oli seimen huoneisto luovutettu toimistolle, jonka välityksellä lapsia ja vanhuksia siirrettiin. maaseudulle. Sen jälkeen toimivat sekä j<;>htaja että lastenhoitaja Helsingistä siirrettyjen lasten hoitajina maaseudulla, kunnes lastenseimi jälleen avattiin.

19 SI;DMIGRApSKYN. PIENTENLASTENKOULUT JA MARIAN TURVAKOTI ECOLES ENFAFj'INES SEDMIGR.A.DSKY ET ASILE M,ARIA Johtokunta. Sedmigradskyn pientenlastenkoulujen.ja Marian turvakodin säätiön johtokuntaan kuuluivat v. 94 seuraavat kaupunginvaltuuston valitsemat jäsenet: rehtori F. Freudenthal,. kamreeri V. Hougberg, arkkite(hti S. Lagerborg-Stenius, rouva E. Stolt, -libristi F.. Sundqvist ja kätilö H. Valta sekä johtokunnan valitsemana arkkitehti E. Fabritius. Johtokunnan puheenjohtajana toimi kamreeri V. Hougberg, varapuheenjohtajana libristi F. Sundqvist sekä sihteerinä ja koulujen taloudenhoitajana arkkitehti E. Fabritius. Opettajat, toiminta-aika, toiminta. Kertomusvuonna toimi, kuten ennenkin, kolme lastentarhaa, nimittäin Oikokadun'ja Sturenkadun lastentarhat sekti Marian turvakoti, joista ensiksi mainitussa työskenteli kolme osastoa ja muissa kaksi osastoa. Sitä paitsi Marian turvakoti on ylläpitänyt v:sta 935 alkaen ulkoilmaosastoa sekä syyskuusta 937 alkaen kokopäiväosastoa, jotka toimivat Sturenkadun lastentarhan yhteydessä. Opetusta johti muissa lastentarhoissa johtaja yhden apulaisopettajan avustamana paitsi Oikokadun lastentarhassa, jossa apulaisopettajia oli kaksi. Sturenkadun lastentarhassa toimivalla ulkoilmaosastolla oli oma johtajansa sekä kokopäiväosastolla kaksi apulaisopettajaa. Sotatila vaikutti luonnollisesti häiritsevästi myös lastentarhatyöhön. Syyslukukausi voitiin aloittaa vasta syyskuun 5 p:n paikkeilla ja toistuvien ilmahälytysten johdosta täytyi laitokset pitää suljettuina marraskuun 5- p:n välisenä aikana. Lasten lukumäärä oli myöskin pienempi kuin edellisenä vuonna. Kesällä yritettiin ylläpitää lastentarhaa Sturenkadulla. Ilmoittautumisia oli 48 ja kesäkuun 4 p:nä, jolloin toiminta alkoi, olivatkin kaikki ilmoittautuneet lapset saapuvilla. Kuitenkin matkusti jo kesäkuun 0 p:nä 5 lasta maalle ja kesäkuun 6 p:n vaiheilla lähti suurin osa jäljellä olevista lapsista kaupungista. Juhannuksen aikoihin, jolloin sota puhkesi, oli lastentarhassa enää vain 6 lasta, jonka takia lastentarha suljettiin.. Päivittäinen työaika lastentarhoissa oli klo 0-4 lukuunottamatta Oikokadun lastentarhassa työskentelevää 3-vuotiaiden osastoa, missä työskenneltiin klo lol l3, ja kokopäiväosastoa, joka oli avoinna klo Työpäivien lukumäärä lastentarhoissa selviää seuraavasta yhdistelmästä: Työpäiviä v. 94'.J ours de travait en 94 Lastentarha Ecole Kevätlukukausi S emestre de printemps Sedmigradskyn ko~lu )... 93»» II D) Ulkoilmaosa'lto Kokopäiväosasto... 0 Marian turvakoti Syyslukukausi Semestre d'automne Koko vuosi Total Opetus oli ruotsinkielinen ja siihen kuului kaikenlaista askartelua kuten käsitöi:ä, palikkarakentelua, paperin leikkaamista, taittamista ja palmikoimista, muovailua, veistelyä, laulua, kuvien katselemista, kertomusten kuuntelua, laulu- ja. piirileikkejä, voimistelua leikin muodossa sekä ) Oikokadun lastentarha. - D) Sturenkadun lastentarha.

20 5 käytännöllisi,nä. töinä nukenvaatteiden p'esu~.ja 'sil,tystä, le~pomista, pölyjen pyyhkimistä y.m. pääasiassa Frpebelin lastentarhamenetelmän ~ukaan. Kynttilänvalantaa, joka oli ollut erittäin pidetty äskartelumuoto, ei enää ra,ak~-ain~iden puutteen johdosta voitu harjoittaa. ', ' Oppilaat. Lasten kokonaislukumäärä ka.ikissa 'lastentarhpissa ulkoilma~ ja kokopäiyäo!lastot mukaanluettuina oli ~evätlukukaudella t"77 ja syyslukukaudelja 48. Eri laitoksiin oppilaåt' jakau-" tuivat seuraavasti:..' ' '.' Koko oppilasmäärä vuonna,94 Total des; enfants inscrits en' 94 Kevätlukukaudella Syyslukulcaudella Smsesire de prift/msps S emeslre d' autom,,, Lastentarha Ecote Poikia",. TPittjiiä,. Yhte~nsä.. Poikia, Ga,.,IJn.... mes Total Tt.l töiä Yhteensä GM'OflS illes Total Sedmigradskyn koulu &» II ~3 Ulkoilmaosasto...' Kokopäi väosasto Marian turvakoti Yhteens;':' (Total) Kertomusvuonna lokakuun 0 p:nä oppilaista hankittujen yksityiskohtaisten tietojen perusteella esitetään seuraava yhdistelmä: Ikä., A-ge Lasten lukumäärä lokakuun 0 p:nä,94 Enfants inscriti le 0 octobre'94 Luku Nomb,.'e % Asunto. Domicile 3 vuotta (q,ns)... 8 ' :'3 I kaupunginosa 4» II ~ 5 '» III' 6» IV V Sukupuoli, ' Se:;e VII» Poikia (Garfons) VIII» Tyttöjä (Filles) X Äidinkieli Langue maternelle. XII Suomi (Finnois) il XIV' Ruotsi (Suedois) ,. XXV ) XI Muu kieli ( A utf'es langues) , Vallila....,., Syntymäpaikka Lieu d8 naissance Helsinki... : Muu (Ailleurs) Vanhempien sääty tai ammatti. Situation et profession des parents Virkamiesten, suurliikkeen harjoittajien y.m.s. lapsia ( Fonctionnaif'es et nlgociants)... Pikkuliikkeen harjoittajien ja palveluskunnan lapsia (Petit-commef'fants et employes subalternes)... :... '... ~... ' Tehda5~ ja ammattityöntekijäin lapsia (Ouvf'iers specialistes) Muiden työntekijäin ja Iiäiblii verrattavien lapsia (A utres ouvriers).... Lapsia kaikkiaan (Tous les enfants)..... Luku % Nombre 48 3.~ , 7 4.s ' ,& a ' ~ 4.,