HELSING"N KAUPUNGIN TILASTO OPETUSLAITOKSET / /41 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 1942

Transkriptio

1 HELSING"N KAUPUNGIN TILASTO VI OPETUSLAITOKSET 939/40-940/4 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 94

2 STATISTIQUE DE' LA VIL'LE t)e HEl.SiN"'{i'(HEtSINGFORS) VI '.. 939/40-940/4. PUBLI~ P"AR LE BUREAU MUNICIPAL DE STATISTIQUE HELSINKI 94 TYOVÅE~'KIRJA~AINb

3 ALKU LAUSE Huhtikuun 7 p;nä 938 kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungin kaikkien opetuslaitosten toimintakertomukset julkaistaan vuosittain, lukuvuodesta 938/39 alkaen, sekä suomen- että ruotsinkielisinä julkaisuina. Tämän päätöksen mukaisesti laadittiin sittemmin koulujen vuosikertomukset lukuvuodelta 938/39. Seuraavana lukuvuonna maassa vallinneen sotatilan takia koulut voivat työskennellä ainoastaan aika ajoin, jonka johdosta kaupunginhallitus päätti kesäkuun 0 p;nä 940, että epätäydellisestä työvuodesta 939/40 ei julkaista erikoista toimintakertomusta, vaan selostus siitä liitetään lukuvuodelta 940/4aadittuun kaupungin opetuslaitosten toimintakertomukseen. Tämän kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti on tilastotoimistossa laadittu esillä oleva julkaisu, joka sisältää selonteot kansakoulujen, ammattikoulujen ja työväenopistojen toiminnasta lukuvuonna 939/40 ja 940/4 sekä selonteot lastentarhojen, Sedmigradskyn pientenlastenkoulujen ja Marian turvakodin toiminnasta kalenterivuosina 939 ja 940. Teksti on pääasiassa asianomaisten kouluviranomaisten kirjoittama ja taulukko-osasto on laadittu tilastotoimistossa, joka myöskin on koonnut ja käsitellyt numeroaineiston. Julkaisun toimittamista on johtanut amanuenssi Valborg Kuhlejelt. Helsingissä marraskuun 7 p;nä 94. Otto Bruun.

4 Sisilll ysl uettelo. Vuosikertomukset Sivu Lastentarhat.... Sedmigradskyn pientenlastenkolllut ja Marian turvakoti... 8 Suomenkieliset kansakoulut... 3 Ruotsinkieliset kansakoulut... 5 Ammattiopetuslaitosten tarkastus Valmistava poikain ammattikoulu Valmistava tyttöjen ammattikoulu Yleinen ammattilaiskoulu Kirjapainokoulu... 9 Suomenkielinen työväenopisto Ruotsinkielinen työväenopisto Table des matieres. Rapports annuels Page Jardins Froebel... Eccles enfantines Sedmigradsky et asile Maria 8 Ecoles primaires finnoises... 3 Ecoles primaires suedoises... 5 Inspection de l'enseignement professionnel Ecole preparatoire professionnelle de gar~ons 70 Ecole preparatoire professionnelle de jeunes filles.... Ecole d'apprentis.... Ecole de typographie..... Institut ouvrier finnois.... Institut ouvrier suedois II. Taulusto Kouluikäiset lapset... * Kaupungin kannattamat opetuslaitokset... 3* Lastentarhat... 4* Sedmigradskyn pientenlastenkoulut ja Marian turvakoti.... 9* Kansakoulujen koko oppilasmäärä... 9* Suomenkieliset kansakoulut... 0* Kansakoulujen menot... * Ruotsinkieliset kansakoulut * Ammattikoulut... 36* Kansakoulutarkoituksiin käytettävät ahjoitusrahastot... 40* Ammattiopetuksen kustannukset... 40* Suomenkielinen työväenopisto... 4* Ruotsinkielinen työväenopisto... 4* II. Tableaux Enfants en l'åge scclaire... * Aper~us des eccles municipales... 3* Jardins Froebel * Ecoles enfantines Sedmigradsky et asile Maria 9* Total des eleves des eccles primaires... 9* Ecoles primaires finnoises * Depcnses des eccles primaires... * Ecoles primaires suedoises... 4* Ecoles professionnelles... 36* Les fonds legues au benmice des ecoles primaires... 40* Depenses pour les ecoles professionnelles 40* Institut ollvrier finnois... 4* Institut ouvrier suedois... 4*

5 I VUOSIKERTOMUKSET RAPPORTS ANNUELS

6 LASTENTARHAT JARDINS FROEBEL Lastentarhain toimintaa koskeva selostus annetaan laitosten johtosäännön mukaisesti kalenterivuosittain. Seuraavassa esitetty kertomus käsittää laitosten toiminnan v. 939 ja JOHTOKUNTA 'JA VIRKÄllIJAT Johtokunta. Lastentarhain johtokuntaan kuuluivat v. 939 ja 940 kaupunginvaltuuston valitsemina diakonissalaitoksen johtaja, kirkkoherra E. Wir{m puheenjohtajana, rovasti]. Waltasaari varapuheenjohtajana; rouvat T. Hanemann ja T. 6ksanen, kansakoulunopettaja L. Salovaara, lastentarhanjohtaja S. Siirala ja rouva H. Valta. Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnassa oli filosofianmaisteri P. Railo. Sihteerinä toimi lastentarhain tarkastaja E. Borenius. Kokoukset, Johtokunta kokoontui v ,kertaa ja v kertaa käsitellen pääasiallisesti laitosten säännöllistä toimintaa ja eräitä toimihenkilöiden palkkausta koskevia asioita sekä syyskaudella 939 poikkeuksellisesta tilanteesta aiheutuvia toimenpiteitä. Kaupunginvaltuuston päätettyä siirtää alakansakoulunopettajien virat v:n 937 alusta lukien ylempään palkkaluokkaan, lastentarhain johtokunta oli jo toukokuun 0 p:nä 937 anonut, että. lastentarhanopettajien palkka-asia otettaisiin uudestaan käsiteltäväksi ja että lastentarhanopettajat edelleen palkkaukseen nähden rinnastettaisiin alakansakoulunopettajiin, jota periaatetta oli noudatettu v:sta 93 alkaen. Kun v:n 939 alusta lukien voimaan tulleessa palkkaluokittelussa alakansakoulunopettajanvirat jälleen siirrettiin yhtä palkkaluokkaa ylemmäksi, 3 palkkaluokkaan, lastentarhanopettajien virkojen jäädessä 35 palkkaluokkaan, lastentarhain johtokunta maaliskuun 7 p:nä 939 toisti anomuksensa, puoltaen samalla lastentarhanopettajien kaupunginhallitukselle osoittamaa anomusta, että lastentarhanopettajat jäileen rinnastettaisiin periaatteeseen ja pcjkkau k seen nähden alakansakouhinopettajiin. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan katsonut asian antavan aihetta toimenpiteisiin. Tarkastaiat, lääkärit ia kansliahenkil~kunta. Lastentarhain tarkastajana toimi edelleen tarkastaja E. Borenius ja apulaistarkastajana L. Rudbäck. Lastentarhain ja lastenseimien lääkärinä oli edelleen lääketieteeni~tti E. Kivikataja ja apulastentarha Aulan lääkärinä lääketieteenlisensiaatti ~~Kanslianhoitajana toimi samoin edelleen rouva E. Yrjölä ja toimistoapulaisena neiti K. Kuusela. Vahtimestarina oli neiti E. Hellgren. Lastentarhain kanslia, jonka huoneisto Unioninkadun 7:ssä toukokuun p:nä 940 luovutettiin verotusvalmisteluviraston käyttöön, sijaitsi mainitusta päivästä alkaen väliaikaisesti Onnelan lastenta~hassa, Tehtaankadun :ssä, kunnes kanslia elokuun alussa 940 siirrettiin Unioninkadun 5:ssä sijaitsevaan vuokrahuoneistoon. II. OPETTAJISTO JA PALVELUSKUNTA Opettaiisto. Opettajakunnassa sattuivat kertomusvuosien aikana seuraavat muutokset: Toukokuun 5 p:nä 939 kuoli Pienolan lastentarhan johtaja H. Snellman, joka oli tullut opettajaksi laitokseen elokuun p:nä 97 ja sen johtajaksi tammikuun 0 p:nä 933. Lastentarhan v.t. johtajana toimi maaliskuun 7 p:stä 939 lukien lastentarhanopettaja K. Axelson. Johtokunta

7 valitsi toukokuun 9 p:nä 939 Rauhalan astentarhan..johtajaksi laitoksen v.t. johtajan S. Kotivuoren sekä Taka-Töölöön perustettavan lastentarhan johtajaksi lastentarhanopettaja. Tuuman. Opettaja S. af Hällström, joka oli tullut toimeensa Pienolan lastentarhaan syyskuun p:nä 900, siirtyi täysinpalvelleena eläkkeelle syyskuun p:nä 939, ja opettaja M. Luther sai sairauden takia eron virastaan Ja eläkkeen syyskuun p:stä 939 lukien. Avoinna olevia virkoja hoitivat v. 939 Päivölän lastentarhassa opettaja A.-L. Palm qvist, Onnelan lastentarhassa opettaja K. Vuoristo, Rauhalan lastentarhassa opettajat M. Kihl, L. Peuravuorija L. Snellman sekä Alku-lastentarhassa opettaja R. Tenlenius, Kotikallion päiväkodissa opettaja K. Pajunen, Pienolan lastentarhassa opettajat S. Kaisla ja V. Ylöstalo, Päiväpirtm lastimtarhassa cipettajb M:. Fredriksson ja Bamabon lastentarhassa opettaja M. Olin. Kesäkuun p:nä 939 johtokunta valitsi alla mainittuihin laitoksiin seuraavat lastentarhanopettajat: Onnelaan. K. Vuoriston, Päivöläj:i.n A.-L. Palmqvistin, Rauhalaan L. Mantereen ja L. Peuravuoren, Bertha-Maria-hemmetiin G. Haglundin sekä Päiväpirttiin E. Niskasen ja M. Ristikankareen, jotka kaikki astuivat toimiinsa syyskuun p:nä 939. Ebeneserkodin lastentarhoissa hoitivat v. 939 avoinna olevia virkoja opettajat L. Mantere, R.-M. Svensson, E. Lausio ja T. 'Khorikoski:Säätiön hallitus'otti'vakinais'eksi opettajaksi laitokseen lastentarhånopettaja E. Lausion huhtikuuh l''p:'stä i939luldeil. V. 940 siirtyivät täysinpalvelleina eläkkeelle helmikuun p:nä lastentarhanopettaja M. Mether, joka oli perustanut Kallion suomenlcieliseil lastentarhan ja toiminut siellä ensin johtajana ja sitten opettajana syyskuun. p:stä alkaen, kesäkuun p:n~ l~stentarhan opettaja L. Stoltzenberg, joka oli toiminut opettajana.bertha-maria-hemmet-lastentarhassa syyskuun p:stä 899 alkaen, ja lastentarhanopettaja H. Nordman, joka oli toiminut opettajana Solhem-lastentarhassa syyskuun p:stä 909 alkaen. Lastentarhanopettajat H.. Rantala ja A. Sarkamies erosivat syyskuun p:nä 940 siirtyäkseen toiselle paikkakunnalle. Poikkeuksellisten olojen takia ei avoi~a olevia virkoja täytetty v Viransijaisina toimivat syyslukukauden aikana seuraavat opettajat S. Hammar, S. Kåisla, M. Kihl, S. Kristola, M. Lassas, K. Pajunen, V. Rauhala ja R. Tenlenius Helsingin.kaupungista sekä A. Huuskonen, S. jansson,!. jantunen ja T. Tammiala Viipurista ja R. Schönberg Hangosta. Lastentarhain ja niihin l~ittyvien laitosten opettajistoon kuului kertomusvuosina seuraava määrä henkilöitä: johtajat ja opettajat. Directrices et institutrices Varsinaiset l~stentarhat (] ardins Froebel proprement dit)... Kokopäiväosastot (Nurserys)...: Koululasten päiväkodit (Classes ouvri8res)...:...: LukutU:pa ja kerhot (Salle de.lecture)... Seimet (Cr8ches)... ~...:...:: Yhteensä (Total) johtajina toimi 35 opettajaa... Palve luskunta. Palveluskuntaan kuuluivat talousapulaiset: joita yleensä oli yksi jokaisessa lai" toksessa, mutta suurimmissa useampia, lastenhoitajat,.jotka yleensä toimivat lastenseimissä ja päiväkodeissa sekä n.s. aputytöt, jo:4 auttoivat opettajia lasten hoidossa ja suorittivat siivousy.m.taloustoimia.. Palveluskuntaan kuului kertomusvuosina seuraava henkilömäärä:. Palveluskunta Domestiques Talousapulaisia (Servantes) : :.. :... :... :... :.... Lastenhoitajia. (Bonnes)... :... ~... 'Aputyttöjä (Aides).... Yhteen'lä (T?tal)

8 3 Kesäkuun p:nä 940 erosi Ebeneserkodin.ylikeittäjä E. Gustavsson sairauden takia toimestaan saaden eläkkeen. Hat'joittelijat. Ebeneserkodin lastentarhasemin;loarin Oppila.<Lt harjoittelivat laitoksen omissa lastentarhoissa, -seimessä ja' päiväkodissa se~ osittain. myöskin Pääskylän ja Tapil?lan lastentarhoissa. Myöskin el;'äissä muissa laitoksissa oli ajoittain lastentarhaseminaariin ja lastenhoitokursseille pyrkiviä esiharjoittelijoita... LASTENTARHAIN LUKUMÄÄRÄ J ERI TqIMiN~AMUODOT y~ M. Uuden lastentat'han pet'ustaminen. Johtokunta oli jo lokakuun 6 p:nä 937 tehnyt kaupunginhallitukselle esityksen kahden uuden lastentarhan perustamisesta; kaupunginvaltuusto oli tämän johdosta päättänyt perustaa yhden uuden lastentarhan v;n 938 syyskuun alusta lukien,. ja se sijoitettiin Kaarlenkadun taloon n:o 9. Kun Taka-Töölössä, ei ennestään ollut suomenkielistä lastentarhaa ja suomenkielisen lastentarhan tarve siellä ~vi yhä tuntuvammaksilastentarhain johtokunta, kesäkuun p:nä.938. uudisti.esityksensä, että.. v:n 939 syyskuun alusta. perustettaisiin Taka-Töölöön uusi lastentarha 75 lapselle, kokopli:~väosastomeen 5 lapselle, minkä esityksen.kau" punginvaltuusto hyväksyi. Uusi lastentarha, joka sai nimekseen Päiväpirtti, sijoitettiin vuokrahuoneistoon Humallahden n:ossa 56 B sijaitsevaan Miramar nimiseen huvilaan. Kun huoneisto syyskuun aikana suoritettujen perusteellisten korjaus- ja sisustustöiden jälkeen oli valmistunut, oli lastentarhan määrä alkaa toimintansa lokakuun 0 p:nä ja kirjoihin oli jo otettu 80 lasta. Kaupungin osittainen evakuointi ja sitä seurannut sotatila ehkäisivät kuitenkin lastentarhan avaamisen v:n 939 aikana. KokoPäiväosaston pet'ustaminen Vit'kkulaan. Virkkulan lastentarhan alkaessa toimintansa syyskuussa 937 osoittautui sinne perustettu kokopäiväosasto tarpeettomaksi, minkä vuoksi kokopäiväosaston toiminnan alkaminen siirtyi toistaiseksi. Sodan aiheuttamissa muuttuneissa olosuhteissa oli kuitenkin Kruununhaassa suuri lukumäärä kokopäivähoidon tarpeessa olevia lapsia, minkä johdosta kokopäiväosasto avattiin syyskuun 9 p:nä 940. Seimipaikkojen lisääminen. Koska kaupungissa jo aikaisemmin oli ollut puute pikkulastenhoitopaikoista ja tilanne sodan jälkeen kävi yhä vaikeammaksi, Ebeneserkodin hallitus anoi, että laitoksessa sijaitsevan lastenseimen toimintaa saataisiin tilapäisesti laajentaa lokakuun p:stä 940 alkaen järjestämällä entisten 4 hoitopaikan lisäksi 0 hoitopaikkaa 3 vuotta nuoremmille lapsille, ja kaupunginvaltuusto myönsi henkilökunnan palkkaamiseen mk. Samoin lastentarhain johtokunta teki esityksen, että v:n 94 alusta perustettaisiin uusi lastenseimi 4 lapselle ja että Ebeneserkodin lastenseimen toiminta jatkuisi laajennettuna v:n 94 aikana. Lastentat'hain huoneistot. Suomenkielisten kansakoulujen johtokunta oli joulukuun 7 p:nä 936 ilmoittanut kansakoulujen oppilasmäärän nousseen niin huomattavasti, että Käpylän kansakoulurakennuksessa sijainneet lastentarha ja kaupunginkirjasto oli siirrettävä pois tästä talosta. Tämän johdosta kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 937 antaa yleisten töiden lautakunnan tehtäväksi yksissä neuvoin kiinteistölautakunnan, lastentarhain johtokunnan ja kaupunginkirjaston johtokunnan kanssa laatia ehdotuksen ja luonnospiirustukset Käpylään rakennettavaa lastentarhan ja kaupunginkirjaston yhteistä rakennusta varten. Rakennus suunniteltiin kaksikerroksiseksi, ollen lastentarhan huoneisto toisessa kerroksessa. Lastentarhahuoneiston ohjelmaa laadittaessa otettiin kuitenkin huomioon se mahdollisuus, että taloa tulevaisuudessa laajennetaan ja että sinne sijoitetaan lastenseimi, mikä huoneisto, varustettuna riittävän suurella parvekkeella tai kattopihalla, voisi sijaita kolmannessa kerroksessa. Elokuun 4 p:nä 938 kaupunginvaltuusto hyväksyi laaditut luonnospiirustukset sekä päätti rakennuksen sijoitettavaksi Väinölänkadun tontille n:o 5 ja syyskuussa rakennustyöt pantiin alkuun. Rakennus valmistui elokuussa 939. Lastentarha sai siellä käytettäväkseen ajanmukaisen, ilmavan ja aurinkoisen huoneiston sekä päivänpuoleisen pihamaan. Myöskin Päivöiän lastentarha saatiin siirretyksi entisestä, Pursimiehenkadun 7:ssä sijaitsevasta, ahtaasta, vetoisesta ja kylmästä huoneistostaan, tilavaan, aurinkoiseen ja tarkoituksenmukaiseen vuokrahuoneistoon Ehrensvärdintien 3-33:een kaupunginvaltuuston myönnettyä huoneistossa suoritettavia peruskorjauksia varten mk.

9 4 V. 940 Alku-Iastentarhalla oli käytettävänään tarkoitusta varten sisustettu huoneisto yllä mainitussa Käpylän lastentarha- ja kirjastotalossa, Leppäsuon lastentarha oli sijoitettuna kaupungin omistamaan Leppäsuon huvilaan ja Sirkkulan lastentarha ja Vallilan kunnallinen lastenseimi sijaitsivat Sammatintien 6:ssa kunnallisten työväenasuntojen yhteyteen rakennetuissa huoneistoissa. Kaikki muut laitokset toimivat yksityisiltä vuokratuissa huoneistoissa, joista kuitenkin useat jo rakennettaessa oli suunniteltu ja sisustettu lastentarhain ja seimien tarpeita vastaaviksi. Täten on viimeisten vuosien aikana, siirtämällä ahtaissa ja sopimattomissa huoneistoissa sijainneet lastentarhat toisiin huoneistoihin tai laajentamalla entisiä huoneistoja, saatu useimmille lastentarhoille riittävän tilavat ja tarkoituksenmukaiset huoneistot, minkä yhteydessä näiden laitosten kalustoa on tarpeen mukaan täydennetty ja korjattu. Erilaatuisten laitosten lukumäärä. Helsingin kaupunki ylläpiti v. 940 seuraavassa taulukossa mainittua 3 omaa varsinaista lastentarhaa niihin liittyvine laitoksineen, kahta erillistä päiväkotia sekä yhtä erillistä lastenseimeä ja suoritti sitä paitsi samojen periaatteiden mukaan kuin omissa laitoksissaan Ebeneserkodin johtokunnan ylläpitämien lastentarhain, päiväkodin ja lasten, seimen kustannukset sekä valvoi niiden toimintaa.

10 5 Lastentarhat Ja niihin liittyvät laitokset syksyllä 940 ]at'åins et institutions Ft'osbel, semestt's å'automne 940 Laitokset ]at'tlins Ft'oebel Hoidolddpaikkofen lulaunllllrl PI",. IIu,o,,;"I Johtajia ja opet Varsinai tajia sissa lasten Koululasten Dir,c- tarhdissa Kokollåivä- päiväko- Seimissä tric" lardins osastoissa deissa Cr~c",. " iruri- Froebd Nws,rys CI/Uses ""ric//s ~ro'rem/ln' otlflri~res dl' Loma ajan lastentarhoissa S,Choru d,s,,"/jnc'. K a k 8 iki eli s et. Bilingues Ebeneserkoti, Helsinginkatu 3-5 Suomenkielinen osasto... } 6 { Ruotsinkielinen osasto Pasila, Hertankatu 6 Suomenkielinen osasto... } 5 { Ruotsinkielinen osasto Toukola, Limingantie 78 Suomenkielinen osasto... } 4 { 50 } { Ruotsinkielinen osasto Aula, Eläintarhantie Suomenkielinen 'osasto... } 4 { Ruotsinkielinen osasto Vallilan kunnallinen lastenseimi, Sammatintie S Ii 0 m e n k i eli 8 et. Finnois Alku, Väinölänkatu Alppimaja, Castr~ninkatu Kaleva, Castr~ninkatu Kallio, Siltasaarenkatu Kalliorinne, Vaasanrinne Kotikallio, Hämeentie Kotivara, Kumpulankatu Leppäsuo, Kalmistokatu 5 : Onnela, Tehtaankatu Pienola, Lapinlahdenkatu Päiväpirtti, Humallahti 56 B Päivölä, Ehrensvärdintie Pääskylä, Hämeentie Rauhala, Turuntie Sirkkula, Sammatintie " Suomenlinna, Iso Mustasaari Tapiola, Kaarlenkatu Toimela, Vuorimiehenkatu Touhula, Neljäs linja Valkama, Vesisäiliönkatu Vallila, Sturenkatu Virkkula, Snellmaninkatu Vuokko, Laivurinkatu R u 0 t s i n k i e Ii s et. Sultlois Barnabo, Tehtaankatu Bertha-Maria-hemmet, Töölönkatu Fylgia, Tehtaank3.tu Hemgård, Hämeentie Solhem, Laivurinrinne Solhälla, Toinen linja Tomtebo, Fredrikinkatu Kaikki lastentarhat (Somme lotal) 64, Kotikalliossa toimi lisäksi lukutupa kerhoineen, jossa oli paikkoja 375 lapselle. Ebeneserkodin yhteydessä toimi lastentarhan kasvattajaseminaari. ' I

11 6, IV. KASVATUS, HOITO JA OPETUS Lastentarhojen ja niihin liittyvien lastenseimien ja päiväkotien tarkoituksena on lasten kotikasvatuksen, tukemin~n ja täydentäm~en edistämällä heidän ruumiillista, henkistä ja siveellistä kehitystään ja heidän varjelemisensa vaaroilta ja vahingollisilta vaikutteilta. Päämääränä on lasten voimien herij.ttäminen ja ohjaaminen luonteenkehitykselle otolliseen suuntaan, hyvien tottumusten saavuttaminen ja sosiaalisen, sopeutumisen helpottaminen samoin kuin uskonnollisten tarpeiden tyydyttäminen ja tunne-elämän vaaliminen. Laitoksissa noudatettiin kertomusvuosina samoja periaatteita kuin ennenkin ja pyrittiin ylläpitämään kasvatukselliselle toiminnalle tarpeellista kodin henkeä. PoikkeukselIiset olot painoivat kuitenkin monin tavoin leimansa jokapäiväiseen toimintaan.. ' Lapset sijoitettiin kehitystason ja kasvatustarpeen mukaan eri laitoksiin ja eri osastoihin yleensä siten, että alle 3 vuotiaat joutuivat lastenseimim, 3--7 vuotiaat lastentarhoihin ja kouluikäiset päiväkoteihin. Apulastentarha Aulan kirjoissa olevista lapsista olivat useimmat kouluikäisiä, mutta henkisen kehityksensä puolesta lastentarhaikäisten tasolla. Kotikallion,lastentarhan yhteydes5ä toimivien luku tuvan ja kerhojen kirjoissa oli pääasiallisesti kouluikäisiä lapsia. LastBnseimet. Lastenseimissä, jotka olivat avoinna arkipäivisin klo 7-7, pyrittiin antamaan. lapsille hyvää ruumiillista hoivaa, totuttaidaan heitä säännöllisiin tapoihin ja kehittämään heitä tyydyttämällä heidän liikunta- ja leikkimistarvettaan. Päiväjärjestykseen kuului edelleen lasten aamupesu ja pukeminen laitoksen vaatteisiin, kaksi lämmintä ateriaa, välipala, päivälepo sekä vapaata leikkiä ja ulkonaoloa, mikäli sääsuhteet sen suinkin sallivat. Lastentarhat. Lastentarhain toiminta kohdistuu paljon laajempiin piireihin kuin: lastenseimien. ja päiväkotien. Lastentarhat suorittavat kasvatuksellisina laitoksina laajakantoisen työn samalla, kun ne palvelevat ehkäisevän lastensuojelun, huoltotoiminnan ja terveydenhoidon tarkoituksia. Niihin tulee lapsia eri väestöpiireistä siinä iässä, jolloin luonteenkehityksen perustus lasketaan, ja. lapset tottuvat siellä tarkkaavaisuuteen, omatoimisuuteen ja hyviin tapoihin sekä mukautumaan. yhteisiin sääntöihin. Täten lastentarhassa vietetyt vuodet muodostuvat tärkeäksi valmistusas,teeksi lasten siirtyessä kodin piiristä koulun järjestelmälliseen työhön, Kertomusvuosina lapset ryhmitettiin niin kuin aikaisempina vuosina, osittain iän mukaan. mutta kaikkiin kokopäiväosastojhin ja moniin muihinkin osastoihin sijoitettiin eri-ikäisiä lapsia. Viimeksi mainittu järjestelmä on tullut yhä yleisemmäksi, koska se on omiaan korostamaan kodin. tunnetta ja tarjoaa monia kasvatuksellisia etuja, mutta ei estä lasten ryhmittämistä tarpeen'v:aatiessä iän mukaan voimistelussa; kertomushetkinä y.m. Kokopäiväosastoihin otettiin ansiotyössä käyvien äitien lapsia ja-lapsia, jotka muista samantapaisista syistä olivat tällaisen hoidon tarpeessa. Kokopäiväosastot olivat avoinna arkipäivisin klo 7-7 ja muut osastot klo 0-4. Lastentarhoissa kuului päiväjärjestykseen yksi lämmin ateria ja kokopäiväosastoissa kaksi lämmintä ateriaa, välipala ja päivälepo. Lastentarhain lapset saivat voimiensa mukaan osallistua moniin kotitalouteen kuuluviin askareihin, k~ten perunain kuorimiseen, pöydän kattamiseen, ruoan jakeluun ja astiain kuivaamiseen, huonekasvien hoitoon y.m. Työ- ja talousapulaisena oleminen oli kullekin lapselle tärkeä luottan;lustehtävä. Lastentarhalapset tutustutettiin myöskin, mikäli olosuhteet sallivat ja siinä muodossa kuin he kykenivät asioita ymmärtämään, ympäröivän jokapäiväisen elämän eri muotoihin ja kaupunkilaislapsille tärkeisiin asioihin kuten erilaisten ammattilaisten työhön, liikennevälineisiin sekä eläin- ja kasvimaailma.an. Ympäröivän jokapäiväisen elämän tapahtumat ja kokemukset antoivat aiheita n.s. fröbeliläisiin ja muihin askarteluihin, piirustamiseen, palikkarakenteluun, muovailuun, paperin leikkaukseen y.m. Lasten omakohtaisiin kokemuksiin ja toimiin liittyivät opettajien johtamat keskustelut, kertomukset, kuvien katseleminen, laulut ja leikit. Kussakin laitoksessa laadittiin toimintaa varten ohjelma. Järjestetyn toiminnan ohella oli runsaasti vapaata askartelua ja leikkiä; kuta pienempiä lapset olivat sitä ;ä.rkeämpi sija oli vapaalla leikillä. Vanhempien lasten tarvetta tehdä työtä tyydyttivät'pienet veisto- y.m. käsityöt. Milloin sääsuhteet sallivat ulkoiltiin ahkerasti pihamaalla, mikäli sellainen oli, ja sen puutteessa kaupungin puistoissa:. Vaihtelua jokapäiväiseen elämään toivat myöskin yhteisvoimin järjestetyt pienet juhlat ja retkeilyt...

12 7 Apulastentarhä. Apulastentarha Aulassa toiminta jatkui entiseen tapaan. Päiväjärjestykseen kuuluivat ateriat, 'tavalliset lastentarha-askartelut, laulut ja leikit seltä. voimistelu. Kehittyneimmillä, lapsilla oli tämän lisäksi erilaisia havainto-, keskustelu-, lukemis- ja laskentoharjoituksia. VarSinkin n.s. a~ka.rteluluokalla tehtiin erilaisia käsitöitä, joista kankaankudonta on osoittautunut erittäin sopivaksi kasvatusmenetelmäksi". <: oululasten Päiväkodit. Päiväkodit olivat a v~inna klo 8-7. Lapset kävivät siellä enimmäkseen kahdessa vuorossa. toiset aamupäivällä, toiset iltapäivällä, koulujen työvuorojen mukaan. Koulutehtävien valmistamisen ohella lapset suorittivat päivän kuluessa kaikenlaisia kotitaloustöitä, tekivät käsitöitä, veistivät, askartelivat vapaasti, leikkivät, urheilivat ja ulkoilivat. Puulämmityshuoneissa lapset kantoivat puita ja siellä missä oli kasvimaata, lapset osallistuivat kasvitarhan hoitoon. Lukutupa ja ke'yhot. Kotikallion lukutuvassa oli n. 500 nidettä lasten- ja tietokirjallisuutta sekä kuvakirjoja sijoitettuina avohyllyille. Lukutuvan toimintaan liittyi v askartelu-, laulu- ja voimistelukerho sekä v. 940, jolloin kerhotoimintaa oli vain syyskaudella, 5 askartelu- ja laulukerhoa. Käyntien lukumäärä oli v. 939 kevätkaudella 7 75 ja syyskaudella 6 76, yhteensä 389 sekä v. 940 keväällä 34 ja syksyllä 84, yhteensä Vanhempien kokoukset. Lastentarhain ja niihin liittyvien laitosten kasvatustyössä muodostaa yhteistoiminta lasten vanhempien kanssa tärkeän osan. Kotikäyntien luku nousi kertomusvuosina poikkeu~sellisten <;>lojen takia tavallista suuremmaksi. Vanhempien kokouksia pidettiin v. 939 etupäässä keväällä, kaikkiaan 63, ja v , joista suurin osa syyskaudella. Kokouksissa suoritetusta ohjelmasta mainittakoon musiikki sekä esitelmät ja keskustelut kasvatuksesta, pula-ajan ruokataloudesta y.m. ajankohtaisista sekä isänmaallisista aiheista. Ohjelman suoritukseen osallistuivat laitosten opettajien lisäksi monin paikoin lapset'ja lasten vanhemmat sekä monet laitosten ulkopuolella toimivat asianharrastajat. Toiminta-aika. Sodan syttyessä marraskuun 30 p:nä 939 kaikki laitokset suljettiin ja toiminta keskeytyi pitkäksi aikaa. Vasta maaliskuun 7 p:nä 940 avattiin ensimmäinen lastentarha, Lapinlahdenkadun 3:ssa sijaitseva Pienola, ja maaliskuun 8 p:nä Ehrensvärdintien 3-33:ssa toimiva Päivölä. Kun sitten väestö vähitellen palasi kaupunkiin avattiin tarpeen mukaan osastoja eri kaupunginosissa. Huhtikuun alussa alkoi toiminta seuraavissa laitoksissa: Ebeneserkorlissa, Vallilan lastenseimessä, Pasilan lastentarhassa, Alku-lastentarhassa, Alppimajassa, Kalevassa, Kalliorinteessä, Kotivarassa, Rauhalassa, Sirkkulassa, Toimelassa, Touhulassa, Valkamassa, Vallilassa, Barnabossa, Fylgiassa, Hemgårdissa, Solhällassa ja Tomtebossa. Huhtikuun loppupuolella avattiin Aulan kokopäiväosasto sekä Toukola, Kallion suomalainen lastentarha, Kotikallio, Pääskylä, Virkkula ja Berlha-Maria-;temmet. Toukokuun alussa avattiin vielä Päiväpirlm lastentarha Humallahden n:ossa 56 B sijaitse:vassa Miramar-huvilassa, jonne siirrettiin myöskin Bertha Maria-hemmetin lapset, koska tämän laitoksen koko rakennus toukokuun p:nä luovutettiin Suomen huollon käyttöön. Kaikissa näissä laitoksissa jatkui toiminta kesäkuun 5 p:ään, kokopäivä-. osastoilla ja lastenseimissä kesäkuun p:ään,saakka. Suljetuiksi jäivät vuoden alkupuoliskolla Leppäsuo, Onnela, Suomenlinna, Tapiola, Vuokko ja Solhem nimiset lastentarhat. Lyhyen keskeytyksen jälkeen jatkui toiminta heinäkuun p:stä elokuun loppuun kaikissa lastenseimissä sekä Ebeneserkodin, Kotikahion ja Sirkkulan kokopäiväosastoilla. Elokuun p:nä avattiin jälleen Alppimajan, Leppäsuon, 'Päivölän, Valkaman, Vallilan,. Barnabon ja Hemgårdin kokopäiväosastot. Kansakoulujen alkaessa toimintansa elokuun puolivälissä avattiin myöskin koululasten päiväkodit. Vasta syyskuun alussa 940 alkoi toiminta koko laajuudessaan kaikissa laitoksissa. Toimintapäivien lukumäärä vaihteli eri laitoksissa. Niinpä oli kesätoiminta järjestetty Ebeneserkodin, Kotikallion, Päivöiän, Sirkkulan, Vallilan, Valkaman, Barnabon ja Hemgårdin lastentarhoissa se~ä lisäksi v. 939 Touhulan lastentarhassa ja v. 940 Alppimajan ja Leppäsuon lastenta;i"hoissa. Hoitopäiviä ) oli v. 939 kaikkiaan ja v , jotka jakautuivat eri osastojen kesken seuraavasti: ) Ks. myös taui. 3 ja 4 s. 4*-5*.

13 8 Hoitopäivien lukumäärä eri laetentarhaosastollla kalenterivuosina 939 Ja 940 ] ours de presence dans les ditlerentes sections en 939 et 940 Osasto Section Varsinaiset lastentarhat (jardins Froebel propreme"t dit ) Kokopäiväosastot ) (Nurserys)... 8 & ' Koululasten päiväkodit (Classes ouvrieres) Lastenseimet (Crtches) Loma-ajan lastentarhat (SectJOtJS des vacances) Yhteensä ~~--- (Total) V. OPPILASTILASTO Lokakuun p:nä hankituista lastentarhain lapsia koskevista henkilötiedoista esitetään tässä seuraavaa: Ikä Age Lastentarholssa olevat lapset lokakuun p:nä Enfants inscrits le octobre 9 / / / / 0 40 Lastenseimet Creches Lastentarhat. jardins Froebel Luku Luku Luku Luku Nombre % Nombrc % Nombre % Nombre 0- vuotta (ans) B B » » & n S Yhteensä (Total) Päiväkodit. Classes ouvrieres Lukutupa Salle de lecture Luku Luku Luku Luku Nombrc % Nombre % Nombre % Nombre --6 vuotta (ans) t II , , & f D & t e 8 6. B t t Le 6- t &... O., La Yhteensä (Totai) ~0 ) Huomattakoon, että kokopäiväosastojen lapset ovat varsinaisissa lastentarhoissa klo 0-4 välisen ajan ja luetaan niissä olevien lasten joukkoon, mutta muodostavat oman ryhmänsä aamu- ja iltapäivisin, jolloin varsinaiset lastentarhat ovat suljettuina. - D) Les en/ants des nurserys 'Y compris. % %

14 9 9 / llto 40 9 / /0 40 Asunto. Domicile' NLwr Luku % % Asunto Domicile N Lwr Luku om,.e Nomb,., om re % Nomb,., kaup. osa XXIII kaup. osa : II» 3 O., XXV ~ III» O., XXVI» O. a IV 5 4. a Pasila V»» & Muut rautatien VI»» länsipuolella ole- VII» a vat alueet VIII» 3 O., 5 O., Hermanni ja vanki- IX»» la-alue a X» , Vallila» XI Kumpula XII» Muut rautatien itä- XIII» pujlella olevat XIV»» ' alueet... :Xv 7 0.& 0 O. & Saaret & 57.5 XVI Paikkakunnat Hel- XX»» singin ulkopuolella Laitokset nstitutions Kaksikieliset (Bilingues) & Suomenkieliset (Finnoises) Ruotsinkieliset (Suedoises) a Osasto Section Lastentarhat (Tardins Froebel) a Kokopäiväosastot (Nurserys)...;... 6' Koululasten päiväkodit (Classes ouvrib-es) Lukutupa ja kerhot (Salle de lecture ) Lastenseimet (Creches) '67.8 Sukupuoli Sexe Poikia (Garfons) & Tyttöjä (Filles)... : Äidinkieli Langue maternelle Suomi (Finnois) Ruotsi (Suldois)...,... :..., Muu kieli (Autres langues)... : Syntymäpaikka Lieu de naissance Helsinki Muu (A illeurs) Kotipaikka. Lieu de domicile Helsinki Muu (Ailleurs)... : )05 6. ) Siirtoväkeen kuuluvat lapset. Opetuslaitokset %

15 0 Vanhempien sääty tai ammatti. Situation et profession des parents Virkamiesten, suurliikkeen harjoittajien y.m.s. lapsia( Fonctionnaires et negociants)... ;.... Pikkuliikkeen harjoittajien ja palveluskunnan lapsia (Petit-commerfants et employes subalternes).... Ammatti- ja tehdastyöntekijäin lapsia (Ouvriers specialistes).... Muiden työntekijäin ja näihin verrattavien lapsia (Autres ouvriers) Lapsia kaikkiaan ) (To&al B) / 0 39 Luku Nombre % D /0 40 Luku Nombrt/ % Kaupunginhallituksen tammikuun p:nä 935 vahvistamien määräysten mukaan ovat kaupungin lastentarhoihin ja niihin liittyviin laitoksiin oikeutetut pääsemään ne lapset, joiden vanhemmat tai huoltajat ovat Helsingin kaupungissa hengillekirjoitettuja. Muiden lasten pääsemisestä sanottuihin laitoksiin kaupunginhallitus päättää kussakin tapauksessa erikseen. Kun kaupunkiin oli muuttanut paljon siirtoväkeen kuuluvia henkilöitä, jotka olivat anoneet lapsilleen pääsyä kaupungin laitoksiin, kaupunginhallitus lastentarhain johtokunnan esityksestä päätti oikeuttaa johtokunnan ottamaan. siirtoväen lapsia laitoksiin väliaikaisesti touko -elokuun aikana 940 sekä edelleen syyskuun alusta vuoden loppuun siirtoväen huoltoviranomaisten antamalla suostumuksella ja samoin ehdoin kuin lapsia, joiden vanhemmat olivat kaupungissa hengillekirjoitettuja. Lokakuun p:nä 940 oli siirtoväkeen kuuluvia lapsia lastentarhoissa 90, näistä kokopäiväosastoissa 53, lastenseimissä 5 ja päiväkodeissa 0, VI. TERVEYDENHOITO Selostus terveydellisistä oloista lastentarhoissa annetaan lukuvuosittain. Tässä esitettävä selos~ tus käsittää lukuvuodet 939/40 ja 940/4. Syksyllä 939 ehdittiin sodan puhkeamisen takia tarkastaa ainoastaan osa lastentarhain lapsista. Lasten tutkiminen siirtyi siten osittain kevääseen ja kesän alkuun, jolloin terveydelliscssä suhteessa paremman vuodenajan johdosta saatiin tavallista parempia' tuloksia. Tavallisuuden mukaan lapset myöskin mitattiin ja punnittiin. Uusintatarkastuksia terveydeltään epätyydyttäviin lapsiin nähden ei normaaliaikojen tapaan lukuvuonna 939/40 voitu järjestelmällisesti suorittaa. Lukuvuonna 939/40 tutkittiin kaikkiaan 408 lasta, joista poikia oli 76 ja tyttöjä 69. Lukuvuonna 940/4 lastentarhojen lääkäri tutki syyslukukauden aikana kaikki lastentarhoissa olevat lapset. Lisäksi lapset punnittiin ja mitattiin. Kevätlukukauden alussa tutkittiin kaikki lastentarhoihin tulleet uudet lapset sekä uudelleen ne lapset, joiden terveydentila syksyllä oli ollut epätyydyttävä. Kaikkiaan tutkittiin 900 lasta, joista poikia oli 464 ja tyttöjä 436. Tutkituista lapsista sai 037 lasta, 70. D %, lääkärintarkastuksen yhteydessä ohjeita yleisessä terveydenhoidossa, vahvistavia lääkkeitä tai lievempien sairauksien vaatimia lääkkeitä. Vaikeimmissa tapauksissa käännyttiin erikoislääkärien puoleen tai lapsi lähetettiin vastaavaan poliklinikkaan. Heikoin aines lähetettiin kesäsiirtoloihin. Ensi kerran tutkittiin myöskin lasten ihon siisteyttä. Epäsiisteysprosentti oli huomattavan suuri, 33.8, ja pojilla melkein puolta suurempi kuin tytöillä. Tämä seikka johtuu luonnollisesti vallitsevasta lämpimän veden ja saippuan puutteesta. Keväällä 94 suoritetussa terveydellisessä suhteessa epätyydyttävien lasten uusintatarkastuksessa tutkittiin kaikkiaan 68 lasta, joista poikia oli 354 ja tyttöjä 64, ja todettiin tällöin seuraavaa: Poikia Tyttöiä Yhteensä % Tila parantunut , ennallaan huonontunut Yhteensä ) Tietoja puuttuu lukutuva.n lasten syntymä- ja. kotipaikasta sekä heidän vanhempiensa ammatista.- ) n'" a pas d'indications sur le lieu de naissance, le lieu de domicile et la prolession des pat'ents des visiteurs de la salle de lectut'e.

16 Kuten aikaisemmin mainittiin, tarjottiin lastentarhoissa lapsille päivittäin lämpimiä aterioita. Ruoan valmistuksessa ja kokoonpanossa otettiin huomioon' sen SQpivaisuus lapsille. Lääkärin määräyksestä annettiin tämän lisäksi heikoille lapsille vahvistavia lääkkeitä ja ylimääräinen Välipala. Kertomusvuosina ruoan valmistaminen tuotti tavallista enemmän työtä ja huolta elintarvikkeiden säännöstelyn ja tuotannon niukkuuden takia. Kansanhuoltoministeriön päätöksen nojalla kansanhuoltolautakunta kuitenkin myönsi lastentarhoille, -seimilie ja päiväkodeille ostolupatodistuksia vaatimatta niitä vastaan tilitettäväksi ostokortin kuponkeja siten,,että viljatuotteita saatiin 0 gr ruokailevaa lasta ja päivää kohden, kuorimatonta maitoa O. a ltr ruokailevaa lasta ja viikkoa kohden sekä 50 gr lihaa ruokailevaa lasta ja viikkoa kohden. Kun annokset eivät kuitenkaan riittäneet varsinkaan lastenseimien ja kokopäiväosastojen lapsille sopivan ravinnon valmistamiseen, käytettiin lasten elintarvikekorteista olosuhteiden mukaan. tarpeellinen määrä viljatuotteiden, ravintorasvan ja maidon saantiin oikeuttavia kuponkeja. Apulastentarha Aulan lapset tarkastettiin yleensä tarpeen mukaan ja kesäsiirtolaan lähetettävät lapset tarkastettiin vielä välittömästi ennen siirtolaan menoa. Terveydentila v~ 939 oli yleensä sangen tyydyttävä. Vakavalaatuisia, äkillisiä taikulkutaudinluontoisia sairaustapauksia ei sattunut. Influenssaa esiintyi 3, angidaa ja yleensä kurkkutauteja 4, joista ~O marraskuussa, vatsatautia 9, joista 6 marraskuussa, ja muita tauteja tapausta. Tarpeen vaatiessa lapset saivat lastentarhassa myöskin lääkehoitoa. Lasten ravitsemustila oli lasten puutteellisten kotiolojen takia hyvin huono, joten lastentarhassa lapsille tarjotuilla kunnollisilla aterioilla oli lasten hyvinvoinnille sangen suuri merkitys. Mahdollisuuksien mukaan koetettiin Aulan lapsille järjestää hoidon kannalta erittäin tärkeää sopivaa työskentelyä. Jokakeväiset Aulan töiden näyttelyt osoittavat vuoden aikana saavutettuja työtuloksia sekä samalla myöskin sen, että useat kyseisen lastentarhan lapset olivat huomattavasti kehityskykyisiä. Tähän seikkaan perustuukin viime aikoina herätetty kysymys oman työkodin perustamisesta Aulan lastentarhasta poistuville lapsille. Lastentarhalasten hampaiden hoi~o tapahtui kouluhammasklinikassa. Lukuvuonna 939/40 lasten hampaiden hoito jäi vähäiseksi. Lukuvuonna 940/4 tutkittiin kaikkiaan 9 lapsen hampaat. Alla olevat luvut esittävät tautitapausten lukumäärän ja tarttuvien tautien esiintymisen lastentarhoissa:. Tautitapaukset lastentarholssa kuukausittain Cas de maladies dans les jardins Froebel par mois Lukuvuosi 939/40 Annie scolai,e 939/40 Tautitapauksia kaikkiaan (Total des cas de maladies Niistä tarttuvia: Dont maladies contagieuses: Tulirokko (Scarlatine) Kurkkumätä (Diphte-,ie).... Hinkuyskä (Co queluche) Vesirokko (V aricelle).. 'Vihurlrokko (Roseole )

17 ~~ Luku vuosi 940/4 A nnee scolai't F.-:: >-i c~ b'ö' "tili: :s::~ :l..i: >-i ",'" :s::o..... '"..." ~n,,~ <!'" <!" ~ e:!'~.[ =- e.~ ~..... en "en."" :.::t. :"t'~ ~ "" ~~ "" "" "" "" Tautitapauksia kaikkiaan (Total des cas de maladies) Niistä tarttuvia: Dont maladies contagieuses: Tulirokko (Scarlatine) Tuhkarokko ( Rougeole ) _..._ 3 3 Kurkkumätä (Diphti,ie)....- Hinkuyskä (Coqueluche) , Pussi tauti (Pa,otite) Vesirokko (V a'yicelle) Vihurirokko (Roseole ) Lokakuussa 939 esiintyneet kurkkumätä-, hinkuyskä- ja vesirokkotapaukset sattuivat lasten maaseudulla ollessa, vaikka lasten terveydentila pysyi yleensä hyvänä poikkeuksellisista oloista ja puutteellisista huoneistoista huolimatta. Kun lastentarhat rauhanteon jälkeen kevääilil, 940 aloit..,} tivat toimintansa, näyttivät lapset yllättävän terveiltä. Yleisvaikutus ja etenkin ihonväri oli hyvä, mikä johtui maaseudulla oleskelusta. Lääkärintarkastuksessa todettiin, että Ruotsissa olleet lapset terveydellisessä suhteessa olivat miltei poikkeuksetta erikoisen hyvässä kunnossa. Mutta yleensä tehtiin kuitenkin se havainto, että monen lapsen hermosto oli kärsinyt sota-ajan järkytyksistä_ Kevätlukukauden 94 aikana toimitettiin lastentarhoissa vapaaehtoinen rokotus kurkkumätää vastaan. Kaikkiaan rokotettiin 449 lasta. Samoin kevätlukukaudella tutkittiin lasten kierosilmäisyyttä ja annettiin ohjeita sen hoitamisessa. Lastenseimissä suoritettiin lääkärintarkastus kerran viikossa. Lukuvuonna 939/40 tutkittiin kaikkiaan 68 lasta, joiden yleistila todettiin hyväksi 7 tapauksessa, tyydyttäväksi 64 tapauksessa ja epätyydyttäväksi 97 tapauksessa. Seuraavana lukuvuonna tutkittiin kaikkiaan 50 lasta, jolloin vastaavat tulokset olivat 6, 48 ja 96. Kulkutaudeista mainittakoon, että Vallilan ja Kotikallion seimissä esiintyi vesirokkoa kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa ja Vallilån ja Ebeneserkodin seimissä hinkuyskää elo- ja syyskuussa 939 sekä yksi tapaus toukokuussa 940. Lukuvuonna 940/4 esiintyi kaikissa seimissä hinkuyskää, sitä paitsi Alppimajan seimessä yksi pussitautitapaus ja Ebeneserkodin seimessä yksi tulirokkotapaus sekä molemmissa viimeksi mainituissa lisäksi muutamia vesirokkotapauksia. Molempina lukuvuosina sattui yksi kuolemantapaus, joista toisen aiheutti keuhkokuume ja toisen äkillinen vatsatauti. VII. VIRKISTYSTOIMINTA Lastentarhain kesäsiirtolayhdistys ylläpiti v. 939 ja 940 entiseen tapaan 0 siirtolaa. V. 939 oli siirtoloissa 384 lasta, joista 6 oli viikkoa ja viikkoa. Lapsista oli 73 suomenkielisiä ja lasta ruotsinkielisiä. Siirtoloihin pyrki kaikkiaan 533 lasta, mutta 49 lasta oli hylättävä tilanpuutteen takia. Kesällä 940 siirtoloihin pyrkivien lasten lukumäärä oli suhteellisen pieni, kun useat lapset olivat jääneet keväällä 940 maaseudulle sodanaikaisille olinpaikoilleen ja lastenlukumäärä lastentarhoissa oli siten vain noin puolet tavallisesta määrästä. Kuljetusvaikeuksien takia ei myöskään lasten vaihtoa kesän aikana suoritettu, joten samat lapset saivat olla siirtoloissa kuukau:.ta, elokuun puoliväliin asti, jolloin lastentarhain kokopäiväosastot avattiin. Kesällä 940 oli siten siirtoloissa kaikkiaan 00 heikointa vähävaraisten kotien lasta, joista suomenkielisiä oli 5 ja ruotsinkielisiä 49. Monta lasta saatiin myöskin sijoitetuksi koko kesäksi muihin tilapäisiin siirtoloihin, joita ylläpidettiin lahjavaroilla. Lasten valinnan siirtoloihin suorittivat.- edelleenkin lastentarhain lääkäri ja opettajat. Lapset tutkittiin ennen siirtolaan lähettämistä sekä välittömästi heidän sieltä palattuaan. Kesällä 939 siirtoloissa olleista lapsista tutkittiin paluutarkastuksessa

18 3 35 lasta, joista 83 % oli terveydellisessä suhteessa mennyt huomattavasti eteenpäin, ollen tulos pare~pi kuin edellisenä kesänä. KesljJlä 940 tutkittiin paluutarkastuksessa 9 lasta, jolloin todettiin, että terveydellisessä suhteessa oli edistynyt 5 lasta eli 78.7 %, pysynyt ennallaan 30 lasta eli 5.6 % ja huonontunut ] lasta eli 5. 7 %. Painonlisäyksen keskiarvo oli 778 gro Kesällä 939 siirtolat olivat seuraavissa paikoissa: Hämeenkyrön Lintolassa, Hauhon Löyttyniemessä, Kirmulassa ja Leppäniemessä, Pälkäneen Pietilässä, Vihdin Peltolassa, Karjalohjan TeräväUä ja Prunkassa, Suomusjärven Eerolassa ja Espoon Lill Gussissa. Kesällä 940 slirtolain hankkiminen tuotti poikkeuksellisten olojen takia huomattavia vaikeuksia. Entisistä siirtolapaikoista oli käytettävänä Espoon LiU Guss, Pälkäneen Pietilä, Hauhon Leppäniemi ja Löyttyniemi, Karjalohjan Prunkka, Suomusjärven Eerola ja muutaman vuoden tauon jälkeen Aulangon Torppa. Uusia siirtolahuoneistoja saatiin vuokratuiksi Sammatin Lebtoniemestä, Siuntion Kelasta ja Porvoon pitäjän Lövstasta. Siirtolatoiminta alkoi kesäkuun 5 p:nä, jolloin myöskin lastentarhain toiminta kaupungissa loppui. Jokaisessa siirtolassa oli johtajatar, opettajatar, talousapulainen, apu tyttö ja 0 lasta. Siirtolain toiminta sujui entiseen tapaan. Retkeily, uinnit ja auringonkylvyt kuuluivat jokapäiväiseen ohjelmaan. Mikäli ilmat sallivat nautittiin -3 lämmintä ateriaa ja - välipalaa ulkosalla. Vihanneksia ja marjoja käytetti.in runsaasti. Terveydentila oli yleensä hyvä molempina kesinä. V. 939 esiintyi kuitenkin kolmessa siirtolassa lievää vesirokkoa ja Prunkassa anginaa ja v.940 sattui Sammatin Lehtoniemessä yksi tulirokko- ja kaksi anginatapausta, Pälkäneen pietilässä hinkuyskätapaus sekä parissa muussasiirtolassa märkärupi- ja ripulitapauksia. Lastentarhain kesäsiirtolayhdistys sai v. ~39 kaupungilta 6000 mk:n suuruisen'avustuksen ja valtionapuna 0000 mk. Brita Maria Renlundin rahastosta suoritettiin edelleen yhden kesäsiirtolan ylläpitokustannukset. Lisäksi kertyi varoja lasten siirtolamaksuista, yhdistyksen jäsenmaksuista ja pienistä lahjoituksista. Menot siirtolaa kohden olivat keskimäärin mk ja la.sta ja hoitopäivää kohden 5: 0 mk. V. 940 kaupunki myönsi kesäsiirtolayhdistykselle edelleen 6000 mk:n avustuksen, valtionapua saatiin mk ja Brita Maria Renlundin rahastosta 0000 mk. Lasten siirtolamaksuista kertyi 6865 mk; lisäksi saatiin varoja yhdistyksen jäsenmaksuista ja erilaisista pienemmistä lahjoituksista. Menot siirtolaa kohden olivat 3 403: 95 mk ja lasta ja päivää kohden 8: 48 mk. Apulastentarha Aulalla oli oma kesäsiirtolansa Tuusulan Lahelassa, jossa kesällä 939 oli 8 ja v lasta. Lasten terveydentila oli hyvä, Kaupl:mgilta lastentarha sai avustuksena v mk ja v mk. Hoitomaksuja kertyi vastaavina vuosina mk ja 400 Ink. Siirtolan menot v. 939 olivat -, 600 mk ja lasta ja hoitopäivää kohden 8 :5 ml, ja seuraavana vuonna vastaavasti 400 mk ja 7: 5 mk. V. 940 siirtolan toimihenkilöt eivät nauttineet mitään rahapalkkaa, jotta siirtolan varat olisivat riittäneet mahdollisimman pitkäksi aikaa., Sopivien pihamaiden Ja leikkipaikkojen puutteen takia siirrettiin v. 939 Päivöiän ja Hemgårdin lastentarhain lapset kesä-heinäkuun aikana päivittäin raitiotievaunuila Pasilaan ja Toukolaan. Barnabon kesätoiminta sijoitettiin jälleen Puistokadun 4:ssä sijaitsevaan huvilaan. Kaupungin suorittamat muutto- ja kuljetuskustannukset nousivat 3380 mk:aan. VIII. POIKKEUKSELLISTEN OLOJEN JA SODAN AIHEUTTAMAT TOIMENPITEET Lasten siirtäminen turvaan. Suurvaltasodan p'jhjetessa syyskuun alussa ja olojen käydessä epävarmoiksi lastentarhain johtokunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että lastentarhain kesäsiirtoloilia vuokralla olleet huoneistot saataisiin varata lastentarhoille, jotta tarpeen tullen sinne voitaisiin siirtää lastentarhaosastoja. Kun sittemmin lastentarhain opettajat tiedustelivat lasten vanhemmilta heidän mahdollisuuksiaan siirtyä tilanteen vaatiessa vapaaehtoisesti maaseu- dulle, kävi ilmi, että lukuisten lastentarhalasten vanhemmilla ei ollut tilaisuutta siirtyä pois lapsineen tai sijoittaa lapsiansa sukulaisten ja tuttavien luo ja että sen tähden oli varattava siirtolapaikkoja 540 lapselle. Tilanteen äkkiä kärjistyessä lokakutin alussa oli toimittava nopeasti. Valtion viranomaisten välityksellä saatiin varattujen huoneistojen lisäksi käytettäväksi eräitä koulurakennuksia ja muita huoneistoja, joihin päätettiin muuttaa lastentarhoista tarpeellinen lisäkalusto sekä kiireimmiten siirtää 6 lapsiryhmää opettajineen ja tarpeellisine talousapulaisineen maaseu-

19 4 dulle. Lokakuun p:nä klo 7 aamulla lähetettiin Raitiotie ja omnibus oy:n linja-autoilla lastentarhoista eri puolilta kaupunkia seuraavat lapsiryhmät: Karjalohjan Terävään lasta, Uu~mieheen 6, Prunkkaan 8 sekä saman pitäjän Makkarjoen koululle 7, n.s. Pappilan koululle 9, ja Kuusian koululle 53, Vihdin Peltolaan 59, Kirkkonummen Medvastöön 43, Nurmijärven Suomäkeen 63, Tuusulan Rusutjärven pappilaan 6, Espoon Lill Gussiin 8 ja Porvoon pitäjän Lövstaan 3 lasta. Samana aamuna lähetettiin junalla Hämeenlinnaan ja sieltä edelleen puolustusvoimien tarkoitukseen luovuttamilla autoilla Hauhon Löyttyniemeen 6 ja Leppäniemeen 3 sekä Pälkäneen Pietilään lasta. 8 lasta otettiin ystävällisesti erään lastentarhanopettajan kotiin Jämsän pappilaan, joten kaikkiaan oli maaseudulle sijoitettuna 493 lasta. Niillä 6 lastentarhaosastolla, jotka poikkeuksellisten olojen takia näin siirrettiin maaseudulle oli tietenkin huomio ensi sijassa kiinnitettävä lasten ruumiilliseen hoitoon ja ravintoon, säännölliseen lepoon ja ulkoiluun sekä sellaiseen askarteluun, mikä soveltui maalaisoloissa ja ahtaissa huoneistoissa. Ympäröivä maalaiselämä ja luonto tarjosivat kaupunkilaislapsille paljon mielenkiintoista nähtävää ja myöskin hauskaa ja kehittävää toimintaa'. Paikallinen väestö osoitti monin tavoin opettajille ja lapsille ystävällisyyttään ja avuliaisuuttaan. Kaupungissa toiminta jatkui keskeytymättä Ebeneserkodin, Kalliorinteen, Sirkkulan, Vallilan ja Fylgian lastentarhoissa, joihin sijoitettiin kaupunkiin jääneitä lapsia myös muista lastentarhoista, sekä lastenseimissä ja päiväkodeissa. Lasten lukumäärä oli kuitenkin hyvin pieni, varsinkin lokakuun aikana. Kun sitten vanhempien toimesta maaseudulle siirtyneitä lapsia taas palasi suurempi määrä kaupunkiin aloitettiin hiljalleen toiminta muissakin lastentarhoissa ja kun koulujen keskeytynyl toiminta jälleen, alkoi, siirrettiin myöskin yllä mainitut lastentarhaosastot takaisin kaupunkiin marraskuun -5 p:nä. Marraskuun loppupäivinä oli toiminta jälleen päässyt alkuun melkein kaikissa laitoksissa. Ilmahyökkäyksen sattuessa marraskuun 30 p:nä ei laitoksiin kuitenkaan ollut ehtinyt saapua kuin pieniä lapsiryhmiä. Monien lasten vanhemmat riensivät heti noutamaan lapsensa, ja opettajat ja hoitajat kuljettivat laitoksiin jääneet lapset lähimpään väestönsuojaan tai ulos metsään, kunnes heidät ilialla haettiin kotiin. Mitkään onnettomuudet eivät tällöin kohdanneet lapsia tai henkilökuntaa. Ainoastaan muutamissa tapauksissa oli lapset pidettävä laitoksessa muutaman päivän kunnes heidän sijoituksensa saatiin tyydyttävästi järjestetyksi. Sotatilan johdosta suljettiin kaikki laitokset joulukuun p:nä. Uusi suunnitelma lasten siirtämiseksi maaseudulle oliollut tekeillä, mutta sitä ei ehditty toteuttaa ja se osoittautuikin tarpeettomaksi. Aikaisemman kuusiviikkoisen evakuoinnin aikana olivat useimpien lasten vanhemmat varanneet itselleen asunnon uuden evakuoinnin varalta, ja yleensä eivät vanhemmat enää halunneet erota lapsistaan siinäkään tapauksessa, että tulisi pakkosiirto. Enimmäkseen vanhemmat siirsivät lapsensa joulukuun alkupäivinä toisille paikkakunnille. Laitosten huoneistot säilyivät vaurioitta. Eräitä käyttämättä jääneitä huoneistoja käytettiin. jo ensimmäisen evakuoinnin aikana tilanteen vaatimiin tarkoituksiin. Kaupunginhallituksen suostumuksella ryhdyttiin johtaja T. Särkijärven aloitteesta Aulan huoneistossa, Eläintarhantien l:ssä, ottamaan vastaan, korjaamaan ja paikkaamaan reserviläisille lahjoitettuja vaateparsia, jatkuen työ sitten Lotta Svärd-järjestön toimesta marraskuun loppuupuolelle. Samaan tarkoitukseen luovutettiin myöskin Turuntien :ssa sijaitseva Rauhalan lastentarha, jossa työtä johti lastentarhanjohtaja S. Kotivuori, sekä Tehtaankadun :ssä oleva Onnelan lastentarha. Lastentarhatyöstä vapautuneet opettajat, talousapulaiset ja aputytöt olivat täällä työssä, johon osallistui lisäksi joukko kansakoulunopettajia y.m. henkilöitä. Laitosten ollessa suljettuina lukuvuonna 939/40 sodan aikana käytettiin monia niiden huoneistoja muihin tarkoituksiin. Ensiapuasemina käytettiin lokakuun 4 p:stä alkaen koko sodan ajan, Ebeneserkodin lastenseimen sekä Kotikallion ja Vallilan lastentarhain huoneistoja. Väestönsuojelulohkojen käytössä olivat joulukuusta alkaen maaliskuun loppuun Pasilan, Alku-, Sirkkulan, Toukolan ja Barnabo-Iastentarhan huoneistot. Suomen punaisen ristin naiskomitea oikeutettiin käyttämään Vuokko- ja Solhem-Iastentarhan huoneistoja Norjasta lahjana saapuneiden vaateavustusten lajittelu- ja jakelupaikkoina. KaupunginJlallitus päätti huhtikuun 8 p:nä luovuttaa Bertha-

20 5 Maria-hemmetin Suomen huollon käyttöön touko-elokuun ajaksi tilapäistä sairaalaa varten. Huhti-, touko- ja kesäkuun aikana olivat Leppäsuon ja Onnelan lastentarhain huoneistot vastaanottokoteina lapsille, jotka oli lähetetty pohjoismaisen avun keskuksen välityksellä Ruotsiin ja rauhanteon jälkeen palasivat kotimaahan. Marttayhdistys sai helmikuun p:nä oikeuden käyttää Aulan lastentarhan huoneistoa huoltoasemana lomalla oleville, kodittomille rintamasotilaille ja tämä toiminta jatkui kesäkuun 5 p:ään saakka. Viranhaltijain sodanaikainen toiminta. Sodan puhjettua hakeutuivat viranhaltijat ajankohtaiseen työhön niillä paikkakunnilla, joille he olivat laitosten toiminnan keskeytyessä ja kaupunkia evakuoita.essa joutuneet, toimien useat aluksi siirtoväen parissa sekä lottien apulaisina varusompelussa, muonituksessa y.m. Varsinaisella lottakomennuksella oli sodan aikana 6 opettajaa ja 4 apulaista. Varusompelirnoissa lottien avustajina, sotilaskodeissa ja Suomen punaisen ristin töissä toimi 55 opettajaa ja 38 apulaista. Sotasensuurissa toimi 3 opettajaa, sotasairaaloissa opettajaa, väestönsuojelutyössä ja ensiapuasemilla opettajaa ja 4 apulaista. Helmi-kesäkuun aikana oli kaupungin virastoissa ajoittain työssä 5 opettajaa. Siirtoväen parissa toimi jatkuvasti 7 opettajaa ja 3 apulaista. Lapsia saattamassa Ruotsiin oli 6 opettajaa. Omaisiaan, pieniä lapsia ja sairaita vanhuksia hoiti 5 opettajaa ja 0 apulaista. Kun pohjoismaisen avun keskuksen kautta Ruotsiin lähetetyt lapset rupesivat palaamaan kotimaahan, järjestettiin Leppäsuon ja Onnelan lastentarhat näiden vastaanottokodeiksi, joista lapset sitten saatettiin omiin koteihinsa kaupunkiin tai muille paikkakunnille. Tämän työn suoritti lastentarhain henkilökunta. Johdossa olivat lastentarhanjohtajat H. Bengelsdorff ja A. Planting ja heidän apunaan 35 opettajaa ja 5 apulaista. Heidän välityksellään saatettiin n. 850 lasta takaisin koteihinsa. Rintamasotilaiden huoltoasema Aulan lastentarhassa perustettiin lastentarhanjohtaja T. Särkijärven aloitteesta. Työn. suoritti laitoksen oma henkilökunta, 0 lastentarhanopettajaa ja 7 apulaista muista lastentarhoista sekä monet kansakoulunopettajat ja yksityiset henkilöt. IX. MAKSUT Kasvatus ja opetus laitoksissa oli maksuton, mutta korvauksena saamastaan ruoasta lapset suorittivat lastentarhoissa 6 mk, kok:opäiväosastoilla 5 mk, päiväkodeissa 9 mk ja seimissä 30 mk viikolta. Lasten vanhempien sairauden, köyhyyden tai työttömyyden perusteella sekä suurten perheiden lapsille myönnettiin maksuista usein alennuksia tai lapset vapautettiin niiden suorittamisesta kokonaan. Seuraavat prosenttiluvut osoittavat maksujen kannannan: Lastentarhaosastot lardins Froebel KeVäällä Kesällä Syksyllä Keväällä Kesällä Syksyllä Semestr. de Sulio... des Semestre Semestre de SUlio"s des Semeslre pri",emps vacances tla-utomne priltemps VDcances d'atdomne % % % % % % Koko maksun suorittaneita(elaves ayant. paye leur nourriture selon la taxe) 8l B 73. B 85.8 Alennetun maksun suorittaneita (Eleves ayant paye leur nourriture selon une taxe modiliee) a 9., Maksuista vapautettuja (Non payants)... 8., Päiväkodit. Classes ouvrieres Koko maksun suorittaneita(eleves ayant payl leur nourriture selon la taxe) 44. a -0 Alennetun maksun suorittaneita (Eleves ayant paye leur nourriture selon unp. taxe modiliee) , 3.8 Maksuista vapautettuja (Non payants) a