- \!) S.5. O'p ETU S L AI T 0 K S E T HELSINGIN KAUPUNG1N TILASTO HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA. 11:")..1:> ~l~ O(Jf 1 LAI'OI.

Transkriptio

1 :")..:> ~l~ - \!) S.5 HELSINGIN KAUPUNGN TILASTO VI \-j r;.\..s Illk \ i I LAS. IDi" kq)ll)";~)s O(Jf LAI'OI.l~U O'p ETU S L AI T 0 K S E T HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA.8 E L S.I N K I 947

2 STATISTIQUE DE LA VIL~E I?E ~ELSINKI (HELSINGFORS) VI ENSEIGNEMENT 4 9'4/4 PUBLlI:: PAR LE BUREAU MUNICIPAL DE STATISTIQUE HELSINKI 947 TYÖVÄEN KIRJAPAINO

3 ALKULAUSE Esillä oleva julkaisu, joka sisältää selonteot kunnallisten opetuslaitosten toiminnasta lukuvuonna 94/4 sekä selonteot lastentarhojen, Sedmigradskyn pientenlastenkoulujen ja Marian turvakodin toiminnasta kalenterivuonna 94, on laadittu saman suunnitelman mukaisesti kuin' vastaavat edellisten vuosien julkaisut. Maassa vallitseva sotatila vaikutti, kuten edellisenäkin vuonna, häiritsevästi koulujen normaaliin toimintaan, ja lukuisat, varsinkin painatusteknilliset vaikeudet, jotka jatkuivat vielä sotatoimien päätyttyäkin, aiheuttivat sen, että koulujen vuosikertomuksia oli mahdotonta saada painatetuiksi heti lukuvuoden päätyttyä. kuten olisi ollut suotavaa. Esillä olevan julkaisun teksti on pääasiassa asianomaisten kouluviranomaisten kirjoittama, kun taas tilasto toimisto on 'koonnut ja käsitellyt numeroaineiston. Julkaisun toimittamista on johtanut aktuaari VaI b 0 r g K u h e f e t. Helsingin kaupungin tilastotoimistossa syyskuun p:nä 946. Otto Bruun.

4 Sisällysluettelo. Vuosikertomukset Lastentarhat.... Sedmigradskyn pientenlastenkoulut ja Marian turvakoti.... Suomenkieliset kansakoulut.... Sivu Table des matleres. Rapports annuels Jardins d'enfants... Ecoles enfantines Sedmigradsky et asile Maria Ecoles primaires finnoises...:... Ecoles primaircs sumoises... Inspection de l'enseignement professionnel... Ecole preparatoire professionnelle de gar~ons Ecole preparatoire professionnelle de j~m'nes Page 7 ' 9 5, '56 filles... 6 Ecole d'apprentis... 7 Ecole de typographie Institut ouvrier finnois." Institut ouvrier suedois II. Taulusto Kouluikäiset lapset... * Kaupungin ylläpitämät opetuslaitokset... * Lastentarhat...:... * Sedmigradskyn pientenlastenkoulut ja Marian turvakoti... 6* Kansakoulujen koko oppilasmäärä... 6* Suomenkieliset kansakoulut... 7* Ruotsinkieliset kansakoulut... 5* Kansakoulujen menot * Ainmattikoulut... 4* Kansakoulutarkoituksiin käytettävät lah joitusrahastot... 6* Ammattiopetuksen kustannukset * Suomenkielinen työväenopisto... 7* Ruotsinkielinen työväenopisto... 8* II. Tableaux Enfants a l'åge scolaire... * Ape~u des ecoles municipales... Jardins d'enfants... Ecoles enfantines S~dmigradsky et asile Maria 6 Total des eleves des ecoles primaires...,.. 6 Ecoles primaires finnoises Ec.oles primaires suedoises Depcnses des ecoles ptimaires Ecoles professionnelles... 4 Les fonds legues au benefice des ecoles primaires... 6 Depenses pour les ecoles professionnelles 6 Institut ouvrier finnois Institut ouvrier suedois

5 I VUOSIKERTOMUKSET RAPPORTS ANNUELS

6 LASTENTARHAT JARDINS D'ENFANTS. Lastentarhain toimintaa koskeva selostus annetaan laitosten johtosäännön mukaisesti kalenterivuosittain. Seuraavassa esitetty kertomus käsittää laitosten toiminnan v. 94. Sodasta huolimatta toiminta v. 94 jatkui kaikissa laitoksissa ilman varsinaista keskeytystä. Poikkeukselliset olot painoivat kuitenkin monin tavoin leimansa laitosten toimintaan. Satojen helsiilkiläisten lasten oleskellessa edelleen Ruotsissa ja Tanskassa sekä maaseudulla omassa maassai oli lastentarhoihin ja päiväkoteihin pyrkivien lasten lukumäärä tavallista pienempi. Toisaalta lasten isien olo sotapalveluksessa ja äitien siitä johtuva ansiotyö kodin ulkopuolella vaikutti sen, että kokopäivähoitoa tarvitsevien lasten lukumäärä oli tavallista suurempi ja että sen tähden oli ryhdyttävä erikoistoimenpiteisiin. Laitosten kirjoissa olevien lasten lukumäärän ollessa suhteellisen. pieni voitiin ajoittain, varsinkin kesän aikana, jolloin melkein kaikki lapset saatiin sijoitetuiksi maaseudulle, opettajia ja muuta henkilökuntaa vapauttaa lastensiirtotyöhön, maataloustöihin ja muihin yleishyödyllisiin tehtäviin.. JOHTOKUNTA, TARKASTAJAT, LÄÄKÄRIT JA KANSLIAHENKILÖKUNTA Johtokunta. Lastentarhain johtokuntaan kuuluivat v. 94 kaupunginvaltuuston valitsemina diakonissalaitoksen johtaja, kirkkoherra K Wiren puheenjohtajana, rovasti J. Waltasaari varapuheenjo.iltajana, rouvat T. Hanemann ja T. Oksanen, kansakoulunopettaja L. Salovaara, lastentarhan johtaja S. Siirala ja rouva H. Valta. Kaupunginhallituksen edustajana johtokunriassa oli filosofianmaisteri P. Railo. Sihteerinä'toimi lastentarhain tarkastaja E. Borenius. Kokoukset ".m. Johtokunta kokoontui v kertaa. Laitosten säännöllistä toimintaa ja talousarviota koskevien asiain lisäksi johtokunta käsitteli useita sota-alasta johtuvla kysymyksiä. Johtokunnan päätöksistä ja esityksistä mainittakoon seuraavaa: Lastentarhain kokopäiväosastot olivat vallits~issa poikkeuksellisissa' oloissa osoittautuneet erittäin tarpeellisiksi. Jo alkuvuodesta oli tosin siirtynyt Ruotsiin ja Tanskaan n. 450 lasta, joista suurin osa lastental'hain kokopäiväosastoissa olleita, mutta tilalle oli jatkuvasti ihnoittautunut uusia tulokkaita. Näistäkin oli suurin osa sellaisia lapsia, joiden äidit olivat ansiotyössä kodin ulkopuolella. Sen tähden oli syytä olettaa, että lasten palattua Ruotsista ja Tanskasta, kokopäiväosastojen tarve tulisi syksyllä 94 olemaan entistäkin suurempi. Tämän vuoksi lastentarhain johtokunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että perustettaisiin uusia kokopäiväosastoja sellaisiin lastentarhoihin, joissa niitä ei ennestään ollut. Kaupunginvaltuusto päättikin huhtikuun p:nä 94 perustaa kolme uutta kokopäiväosastoa syyskuun p:stä 94 lukien ja myönsi tarpeellisen kaluston hankkimiseksi niihin yhteensä mk. Kun sittemmin syyskuussa kokopäiväosastojen toiminta alkoi, osoittautuivatkin mainitut osastot hyvin tarpeellisiksi, vaikkakin vain vähäinen määrä Rtwtsissa ja Tanskassa oleskelevia lapsia oli palannut kotimaahan. Erittäin suuri oli varsinkin lastenseimiin ilmoitettujen lasten luku. Vaikka v:n 94 lopulla oli perustettu uusi kunnallinen lastenseimi ja kaupungin alueelle oli vuoden kuluessa perustettu yksityisiä lastenseimiä, oli käytettävien hoitopaikkojen lukumäärä täysin riittämätön, minkä vuoksi lastentarhain johtokunta ehdotti väliaikaisiin toimenpiteisiin ryhty-

7 mistä. Lastentarhain kokopäiväosastoissa oli lapsia täysi määrä, kun sitä vastoin muissa osastoissa lapsia oli huomattavasti vähemmän kuin tavallisesti. Kun täten oli käytettävissä opettajavoimia, vapaita huoneita ja kalustoa, johtokunta anoi, että talvikaudeksi' 94-4 saataisiin järjestää neljän lastentarhan yhteyteen tilapäiset kokopäiväosastot sellaisille seimi-ikäisille - vuoti sille lapsille, joita varsinaista pikkulastenhoidon pätevyyttä.vailla oleva lastentarhain henkilökunta voisi hoitaa lastentarhain huoneistossa. Kaupunginhallitus myöntyi tähän ehdotukseen. V:n 94 tarpeita silmällä pitäen ja ottaen huomioon vallitsevan lastenseimien puutteen lastentarhain johtokunta toukokuun 0 p:nä 94 esitti kaupunginhallitukselle, että syyskuun p:stä 94 lukien perustettaisiin Toukolaan uusi lastenseimi 8-0' lapselle. Koska oli syytä olettaa, että suuren lapsimäärän siirtyessä lastentarhain kokopäiväosastoista kouluihin, myöskin kouluikäisten päiväkotien tarve lisääntyisi, ja koska paikkojen puute oli jo tuntunutkin Kallion kaupunginosassa, lastentarhain johtokunta esitti kaupunginhallitukselle, että syyskuun p:stä lukien perustettaisiin Kallioon päiväkoti 50 lapselle ja siten ehkäistäisiin kodin huoltoa ja kasvattavaa vaikutusta vailla olevien lasten villiintyminen. Kaupunginvaltuusto päätti kesäkuun 7 p:nä 94 lastenseimen ja päiväkodin perustettaviksi johtokunnan ehdotuksen 'mukaisesti seka perusti näitä varten kolme 5 palkkaluokkaan kuuluvaa opettajanvirkaa,. kaksi 5 palkkaluokkaan kuuluvaa lastenhoitajan virkaa, yhden 54 palkkaluokkaan kuuluvan lastenhoitajan viran sekä kaksi 54 palkkaluokkaan kuuluvaa talousapulaisen virkaa. Syksyllä 94, jolloin lasten lukumäärä lastentarhoissa oli tavallista' pienempi ja jolloin ilma; suojeluviranomaisten määräyksestä lapsilukua oli ajoittain. rajoitettava, muutamat lastentarhan.opettajat olivat jo avustaneet sosiaaliministeriönlastensiirtokomiteaa, toimien matkan johtajina ja lastensaattajina. Sosiaaliministeriön lastensiirtokomitea, joka hoiti Ruotsiin siirtettävien lasten kuljetukset, anoi tammikuun p:nä 94, että lastentarhain johtokunta asettaisi komitean käy. tettäväksi lastentarhanopettajia: ja että nämä opettajat saisivat nostaa palkkansa kaupungilta siltäkin ajalta, jolloin he toimivat komitean tehtävissä. Edellyttäen, että lasten siirtäminen tulisi - kestämään kuukausia ja että suuri määrä helsinkiläisiä lastentarhaikäisiä lapsia siirrettäisiin Ruotsiin, minkä johdosta lasten lukumäärä lastentarhoissa huomattavasti alenisi, johtokunta piti suotavana, että lastentarhanopettajat toimisivat lasten saattajina sekä hoitajina Ruotsissa sinne perustettavissa lastenkodeissa. Tämän vuoksi lastentarhain johtokunta tammikuun p:nä 94 esitti kaupunginhallitukselle, että ne lastentarhanopettajat, joille johtokunta katsoi voivansa myöntää virkavapautta lastensaattotyötä varten, oikeutettaisiin saamaan täysi palkkansa kaupungilta ja ne opettajat, joille myönnettäisiin oikeus jäädä Ruotsiin lapsia hoitamaan, oikeutettaisiin saamaan 75 % peruspalkasta ja kalliinajanlisäyksestä sekä ikäkorotuksensa. Kaupunginhallitus myöntyi tammikuun 9 p:nä 94 tähän esitykseen,. Kun sitten lasten paluu syksyllä lykkäytyi, esitti Ruotsin avustuskomitea pyynnön, että Suomesta siiriettäisiin Ruotsiin suomenkielisiä lastentarhanopettajia toimimaan lastenkodeissa ja parantoloissa sekä huolehtimaan suomenkielisistä lapsista sellaisilla paikkakunnilla, joilla oleskeli suurehko määrä siirtolapsia. Sosiaaliministeriön lastensiirtotoimiston esittämien tietojen mukaan oleskeli Ruotsissa syyskuussa v..jii6--4~y"ntynyttä helsinkiläistä lasta. Koska oli odotettavissa,.ettätästä syystä Helsingin kaupungin lastentarhoihin pyrkivien lasten lukumäärä tulisi olemaan tavallista pienempi, johtokunta piti suotavana, että myöskin' Helsingin kaupunki os~llistuisi Ruotsissa olevien helsinkiläisten lasten hoitoon ja että joku määrä kaupungin suomenkielisiä 'lastentarhanopettajia siirtyisi toimimaan helsinkiläisten lasten parissa. Tämän vuoksi johtokunta anoi, että sille myönnettäisiin oikeus tarpeen mukaan täyttää avoinna olevia lastei? tarhanopettajanvirkoja ja siirtää ne sopiviksi katsomansa opettajat; jotka voitiin vapauttaa työstään lastentarhoissa toimimaan lasten keskuudessa Ruotsissa, kunnes lapset voisivat palata kotimaahan sekä että näiden opettajien palkkaus järjestettäisiin edelleen kaupunginhallituksen tammikuun 9 p:nä 94 hyväksymien 'periaatteiden mukaisesti. Kaupunginhallitus myöntyi lokakuun p:nä' 94 tähän esitykseen oikeuttaen johtokunnan lähettämään 'Ruotsiin lastentarhat yöstä vapautuvien,.tehtävään sopivien vakinaisten opettajien lisäksi vielä 5 tilapäistä lastentarhanopettajaa toimimaan siellä' lähinnä helsinkiläisten lasten keskuudessa. kuitenkin enintään kesäkuun p:.ään 94, saakka. Lastentarhain kokopäiväosastoihin' ja lastenseimiin pyrkivien lasten luku-

8 määrän ollessa kuitenkin syksyllä odotettua suurempi, johtokunta antoi kolmelle vakip.aiselle opettajalle määräyksen siirtyä Ruotsiin: ja asettlväliaikaiset opettajat to~mim~ lastentarho~.. SosiaaIhnixiisteii.ö asetti maaliskuun a~ussa komitean järjestämään kaupunkilaislasten sijoittamista maalaiskoteihin maatalousseurojen keskusliiton alaisten maanviljelysseurojen ja:maatalousnaisjärjestöjen välityksellä. Hoitokotien hankinnan suorittivat maatalousnaisjärjestöt, 'ja siirtoa 'haluavat lapset ilmoitettiin lastensuojeluviranomaisille. Vallitsevan vaikean elinta.rviketilanteen 'vuoksi pidettiin suotavana, että kouluikää nuorempien lasten siirtotoimint.a alka,isi jo.huhti-:-:,toukokuussa ja kouluikäisten taasen heti koulutoiminnan päätyttyä toukok,ly.n puolivälissä. Kun 'suunniteltiin n. 000 lapsen siirtämistä maaseudulle, muo4ostui siirtotoimintaniin.laajaksi,( että tarvittiin erityinen toimisto sitä varten. Helsingin kaupunki osallistui lastensiirron kustant:j.uk-'/ siin ja järjestelyyn. Kaupunginhallitukselle antamassaan lausunnossa lastentarbain -johtokuntai kannatti lastensiirtoa. Lastentarhoissa oli vielä lasta, joiden sijoittamjnen ~esäksi maa)\ laiskoteihin oli toivottavaa. Ehdotettiin, että toimistoa varten luovutettaisiin Kallion suomalaisesta lastentarbasta tarpeellinen määrä huolleita. Hyväksyen esitykset kaupunginb,ailitus keboitti las~ tensuojelulautakuntaa yhdessä lastentarbain tarkastajan kanssa rybtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin. Mainittuun lastentarhaan sijoitettiin lastensiirtokomitean keskustoimisto ja belsinkiläisten lasten siirtotoimisto. Sosiaaliministeriö määräsi toiminnan johtajaksi kansakoulunjohtaja V. Alanteen ja toimistonboitajaksi määrättiin lastentarhanjohtaja K. Axelson. Toimistotyössä ja lastensaattajina toimivat useat lastentarhanopettajat. Tarkastajat, lääkärit ja kansliahenkiläkunta. Lastentarhaintarkastajana toimi edelleen tarkastaja E. Borenius ja apulaistarkastajana L. Rudbäck sekä hänen jälkeensä lastentarhanjohtaja K. Axelson. Lastentarbain ja seimien lääkärinä oli edelleen lääketieteenlisensiaatti E. Kivikataja, ja apulastentarha Aulan lääkärinä lääketieteenlisensiaattlr. Lagus. Kanslianhoitajana toimi samoin edelleen rouva E. Yrjölä ja toimistoapulaisena neiti K. Kuusela. Vabtimes;apna oli neiti E. Hellgren.. Apulaistarkastaja L. Rudbäck oli sairauden tähden virkavapaana suuren osan vuotta ja siirty heikentyneen terveytensä vuoksi eläkkeelle marraskuun p:nä 94. Kaupunginhallitus oikeutti johtokunnan julistamaan viran haettavaksi ja määräsi lastentarbanjohtaja. K. Axelsonin v.t. apulaistarkastajaksi marraskuun p:stä lähtien,. kunnes virkaan valittu voi ottaa toimen vastaan. Tarkastaja Rudbäck oli toiminut lastentarhain apulaistarkastajana tammikuun p:stä ~9' alkaen ja saavuttanut toimintansa aikana johtokunnan, opettajien ja koko henkilökunnan jakamattoman kunnioituksen ja luottamuksen, LääketieteenlisensiaatH E. Kivikataja oli sairauden tähden virkavapaana kesäkuun 8 p:stä heinäkuun p:ään 'ja hänen sijaisenaan toimi lääketieteenlisensiaatti G. SimeII-Paronen.. Lastentarhain kanslia oli sijoitettu tarkoitusta varten vuokrattuun huoneistoon Unioninkadun 5:ssä. II. OPETTAJISTO JA PALVELUSKUNTA Opettajisto. Opettajakunnassa sattuivat kertomusvuoden aikana seuraavat 'muutokset: _ Maaliskuun p:nä 94 siirtyi täysinpalvelleena eläkkeelle lastentarhanjohtaja L. Winter, joka toimittuaan opettajana Sömäistenkansanlastentarhassa, nykyisessä Ebeneserkodissa, v. 90 perusti Berghälls. bamträdgård, sittemmin Solhälla nimisen lastentarhan, jonka 'johtajana hän on toiminut v:sta 97 alkaen. Elokuun p:nä erosi täysinpalvelleena lastentarhanjohtajat. Wuorenheimo, joka v. 90 perusti Hermannin suomalaisen, sittemmin Kotikallion lastentarhan ja sen Yhteyteen v. 9 laste'nseimen, v..99 koululasten päiväkodin sekä v. 94 lukutuvan kerhoineen. Johtajat Winter ja Wuorenheimo ovat monilla aloitteillaan-ja laitostensa järjestäjinä suorit~ taneet uranuurtajan työtä ja siten huomattavasti edistäneet lastentarhatoiminnan kehitystä pää-- kaupungissa sekä luoneet toiminnalle arvokkaita perinteitä. ' V:n 94 lopussa siirtyi täysinpalvelleena eläkkeelle lastentarhanopettaja A. Sirola, joka oli toiminut Kansakoulukadun varrella olevassa lastentarhassa v:sta 900 alkaen ja sittemmin Solhälla nimisessä last~ntarhassa v:sta 97 alkaen. Lastentarhap.opetta ja A."L.. Laurila erosi virastaan,syysk~~ 5, p:nä 94.'

9 4 Joulukuun 0 p:nä johtokunta valitsi johtajaksi Leppäsuon päiväkotiin laitoksen V.t. johtajan -M. 'Fribomin, johtajaksi Sohälla riimiseen lastentarhaan laitoksen V.t. johtajan H. Strömbergin sekä Kotikallion lastentarhan johtajaksi sen V.t. johtajan A. Borgin. Virkkulan lastentarhan johtaja A. Ståhlberg oli vir;kavapaana koko vuoden ajan, jolloin hän hoiti naispuolisen lastensuojeluntarkastajan viransijaisuutta sosiaaliministeriössä. Virkkulan lastentarhan johtajana tcimi tänä aikana opettaja E. Latvala. Alku lastentarhan johtaja R. Englund oli sairauden tähden virkavapaana helmikuun 6 p:stä toukokuun p:ään ja hoiti hänen tehtäviään tänä aikana opettaja R. Tenlenius. Johtaja K. Axelsonin toimiessa v.t. apulaistarkastajana hoiti Pienolan lastentarhan johtajan tehtäviä opettaja V. Rauhala. Poikkeuksellisten olojen vuoksi ei avoinna olevia virkoja julistettu haettaviksi, vaan täytettiin ne tarpeen mukaan väliaikaisesti. Avoinna olevia virkoja hoitivat kevätlukukaudella lastentarhanopettajat S. Kaisla, L. Koski, M. Porra, P.Ratia, H. Santala ja A.-L. Simojoki sekä syyslukukaudella lastentarhanopettajat'. Jantunen, S. Kaisla, L.. Koski,S. Laitinen, A. Masala, P. Ratia, S. Rotkirch, 'K. Saarinen, H. Santala, A.-L. Simojoki ja H. Waltasaari. Elokuun p:nä erosi Ebeneserkodin palveluksesta lastentarhanopettaja : Forsblom ja laitoksen haliitus otti hänen tilalleen opettajaksi suomenkieliseen lastentarhaan lastentarhanopettaja M. Porran syyskuun 'p:stä lukien. Lastentarhain' ja niihin liittyvien laitosten opettajistoen kuului lokakuun 0 p:nä 94 seuraava määrä henkilöitä: Johtajat ja opettajat. Directrices et institutrices Varsinaiset lastentarhat (Jardins d'enfants profwement dit)... ; Kokopäiväosastot (Nurserys)...,..., 0 Koulrilasten päiväkodit (Classes ouvrieres)... 9 Lukutupa ja kerhot (Salle de lectul'e)...: Seimet (Creches )...: Yhteensä (Total) 69 Johtajina toimi 7 opettajaa. Palveluskunta. Palveluskuntaan kuuluivat talousapulaiset, joita yleensä oli yksi jokaisessa laitoksessa, mutta ~uuremmissa useampia, lastenhoitajat, jotka yleensä toimivat lastenseimissä, 'päiväkodeissa ja muutamissa lastentarh6issa sekä n.s. aputytöt,' jotka auttoivat opettajia lasten hoidossa ja suorittivat siivous- y.m. taloustoimia. Palveluskuntaan kuului kertomusvuonna seuraava henkilömäärä:. Palveluskunta Domestiques Talousapulaisia (Servantes ) _..., 45 Lastenhoitajia (Bonnes) Aputyttöjä (Aides)..., Yhteensä (Totai ) 48 Lokakuun p:nä siirtyi eläkkeelle talousapulainen A. Tuomala toimittuaan 0 vuotta Kallion suomalaisen lastentarhan palveluksessa.. HMjoittelijat. Ebeneserkodin lastentarhaseminaarin oppilaat harjoittelivat laitoksen.omissa. lastentarhoissa, lastenseimessä ja päiväkodissa sekä osittain myöskin Kalliorinteen, Pääsky~ ja Tapiolan lastentarhoissa. Diakonissalaitoksen kodinhoitokoulun oppilaat harjoittelivat kukin vuorollaan. yhden kuukauden ajan Alppimajan lastenseimessä. Myöskin eräissä muissa laitoksissa oli ajoittain lastentarhaseminaariin ja lastenhoitokurssille pyrkiviä esiharjoittelijoita.. LASTENTARHAIN LUKUMÄÄRÄ, ERI TOIMINTAMUODOT Y. M. Uutkn PäiväkOdin ja lastenseimen perustaminen. Lastentarhain johtokunnan esityksestä oli kaupunginvaltuusto marraskuun 9 p:nä 94 päättänyt perustaa päiväkodin 50 suomenkieliselle

10 5 lapselle v:n 94 alusta j~ lastenseimen 8-0 lap~elle syyskuun P:lltä 94 lukien sekä varannut v:n 94 talousarvioon tarpeelliset määrärahat huoneistojen kunnostamietil. ja laitosten ylläpitämistä varten. Molemmat laitokset sijoitettiin kaupungin omistamaan Leppäsuon huvilaan. Päiväkoti toimii erillisenä laitoksena kun taas ~astenseimi yhdistettiin osastoksi Leppäsuon lastentarhaan. Huoneistos'sa<suoniettujen korjau'sten vuoksi päiväkodin toiminta alkoi vasta. maaliskuun 9 p:nä. Muutamia seimilapsia hoidettiin lastentarhan puolella jo lokakuun alusta, ja seimi avattiin omassa huoneistossaan marraskuun 6 p:nä. Eben~se,kodin lastenseimsn toiminta jatkui edelleen tilapäisesti laajennettuna kuten.' edellisenäkin,vuonna, ja oli siellä kaikkiaan 5 hoitopaikkaa. Uusien kokopäiväosastoien perustaminen. Kaupunginvaltuuston huhtikuun p:nä johtokunnan esityksestä perustamat kokopäiväosastot sijoitettiin Kallion suomalaiseen last~tarhaan sekä Alku ja Tomtebo nimisiin lastentarhoihin. Kallion suomalaisessa lastentarhassa oli kaikkiaan paikkoja 5 lapselle, mikä lukumäärä oli osoittautunut liian suureksi. Samoin oli Tomtebo-ja Vuokko nimisissä lastentarhoissa paikkoja 00 lapselle, mutta yksi 5 lapsen osasto oli kummassakin osoittautunut tarpeettomaksi. Tämän johdosta rajoitettiin lasten lukumäärä Kallion suomalaisessa lastentarhassa 00:ksi ja Tomtebon lastentarhassa 75:ksi, ja molempiin järjestettiin tilalle kokopäiväosasto 5 lapselle. Vuokko lastentarhassa rajoitettiin samoin lasten lukumäärä 75:ksi ja sen yksi opettajan ja yksi aputytön virka siirrettiin Alku lastentarhaan. Tomtebo nimisessä lasten~hassa oli jo kevätlukukauden aikana väliaikaisesti hoidettu 9 kokopäivähoitoa tarvitsevaa lasta. Uudet osastot avattiin varsinaisesti syyskuun 4 p:nä. '. Väliaikaiset kokopäiväosastot - vuotiaille lapsille järjestettiin Alppimajaan, Kotikallion~ Päivölän ja Sirkkulan lastentarhoihin, joihin siirrettiin vapaina olevia opettajia ja apuryttöjä toisista lastentarhoista. Jokaisessa osastossa oli hoitopaikkoja 5 lapselle. Huoneistot. Lastentarhat ja niilln liittyvät I.stenseimet ja päiväkodit sijaitsivat samoissa huoneistoissa kuin edellisenäkin vuonna. Tomtebo nimisen lastentarhan 'huoneistosta särkyivät kaikki ikkunat marraskuu,n 8 p:nä sattuneessa ilmapommituksessa. Joulukuun 9. p:n vastaisena yönä paloi tuhopolto.ssa kaupungin äskettäin lastentarhaa varten ostama huvila Miramar. Siinä tuhoutui kokonaan huvilaan sijoitetun Päiväpirtin lastentarhan kalusto. ~ Päivölän lastentarhasta oli yksi huone til.llmikuun p:n ja lokaku~ p:n välisenä aikana sekä.. lisäksi kesällä kaksi huonetta ja keittiö luov!ltettuina puolustuslaitoksen käytt~n. ~on suomalaisen lastentarhan huoneisto oli luhti-toukokuun aikana osittain ja kesäkuukausina kokonaan sosiaaliministeriön lastensiirtokcmitean käytössä,', Erilaatuisten laitosten lukumää,ä: Helsingin kaupunki ylläpiti v. 94 seuraavassa taulu": kossa mainittua 0 last~ntarhaa ri~n liittyvine laitoksineen, apulastentarha Aulaa, kolmea erillistä.päiväkotia sekä kahta erillistä lastenseimeä. Kaupunki suoritti edelleen samojen. perusteiden mukaan kuin omissa laitoksissaankin Hanna Rothmanin ja Elisabeth Alanderin laitokset nimisen säätiön omistaman Ebeneserkodin lastentarhain. päiväkodin ja lastenseimien kustannukset sekä valvoi niiden toimintaa. Säätiön lastentarhaseminaaria yiläpidetään valtion varcilia..

11 6 Lastentarhat Ja niihin IIIttyvllt laitokset sykayllll 94 ]artlins' et instituiions d'enfants semestre. d'automne 94 LaitOkset Jardins d'enfants Johtajia,ja opettajia Di,.ectriCt!l " imti- ",,.iul Varsinaisissa lasten tarhoissa Kokopäivä 'a,.difiji osastoissa d'enfanls N."'~"YI ~,.o~,.nnml dit Koululasten päiväkodeissa CldlUI Dj"rih~ 'Loma-ajan lasten-. tarhoissa S~t:it>tu dtl fltlclj,flc'$ K a 'k s iki eli s' et". Bilingues Ebeneserkoti, Helsinginkatu' -5 Suomenkielinen osasto... } Ruotsinkielinen osasto.... Pasila, HertaIlkätu 6 Suomenkielinen osasto... } Ruotsinkielinen osasto.... Toukola, Limingantie 78 Suom~n~e~en osasto... } RuotslDkielinen osasto....- Aula, Eläintarhantie Suomenkielinen osasto... } Ruotsinkielinen osasto... _ Vallilan kunnallinen las~nseimi, Sammatintie } 5 5 { Suo m e n'ki e I:i s et. Finnois Alku, Väinölänkatu Alppimaja, Castreninkatu Kaleva, Castreninkåtu 8... Kallio, Siltasaarenkatu.... Kalliorinteen lastentarha, Länt. Brahenkatu'.... Kalliorinteen'seimi,:Lä,nt. Brahenk. Kotikallio, Häineentie Kotivara, Kumpulankatu Leppäsuon lastemarha, Kalmistok. 5 Leppäsuon päiväkoti, Kalmistok. 5 Onnela, Tehtaankatu.... Pienola, LapiilIahdenkatu.... Päiväpirtti, 'Humallahti 56' B..... Päivölll, Ehrensvärdintie.... Pälll!kylä, Hämeentie' 9. :.... Rauhala, Turuntie.... Sirkkula, Sammatintie 4-6 :..... Suomenlinna, Iso Mustasaari.... Tapiola, Kaarlenkatu Toimela, Vuorlmiehenkatu..... Touhula, Neljäs linja Valkama, Vesisäiliönkatu Vallila, Sturenkatu..... Virkkula, Snellmaninkatu Vuokko, Laivurinkatu R u 0 t 8 i n k i e Ii 8 et. Suldois Barnabo, Tehtaankatu... Bertha-Maria-hemmet, Töölönkatu 47 Fylgia, Tehtaanhtu 6... Hemglrd, Hämeentie Solhem, Laivurinrinne.._... Solhälla, Toinen linja... Tomtebo, Fredrikinkatu Kaikki lastentarbat (Som"" lolale) " 5 5 lj " 6 " " Kotikalliossa toimi lisäksi lukutupa kerhoineen, jossa oli paikkoja 75 lapselle I

12 7 IV. KASVATUS, HOITO JA OPETUS Lastentarhojen ja niihin liittyviim lastenseimien ja päiväkotien tarkoituksena on lasten kotikasvatuksen tukeminen ja täydentäminen' edistämällä heidän ruumiillista, henkistä ja siveellistä kehitystään 'ja heidän varjelemisensa vaaroilta ja vahingollisilta vaikutteilta. Päämääränä on lasten voimien herättäminen ja ohjaaminen luonteenkehitykselle otolliseen suuntaan, hyvien tottumusten saavuttaminen ja sosiaalisen sopeutumisen helpottaminen samoin kuin uskonnollisten tarpeiden tyydyttäminen ja tunne-elämän vaaliminen. Laitoksissa noudatettiin kertomusvuosina samoja periaatteita kuin ennenkin ja pyrittiin ylläpitämään kasvatukselliselle toiminnalle tarpeellista rauhallisuutta ja reipasta mieltä. Sotatila painoi kuitenkin monin tavoin leimansa laitosten sisäiseen elämään kuten edellisenäkin vuonna. Lastentarhat ja lastenseimet olivat tarpeellisempia kuin koskaan ennen, ja yhteys laitosten ja lasten kotien välillä muodostui yhä kiinteämmäksi. Lapset sijoitettiin kertomusvuonna, kuten ennenkin, iän, kehitystason ja kasvatustarpeen mukaan eri laitoksiin ja eri osastoille yleensä siten, että alle vuotiaat lapset joutuivat lastenseimiin ja - vuotisten osastoille, -7 vuotiaat lasten tarhoihin ja kouluikäiset päiväkoteihin. Apulastentarha Aulan kirjoissa olevista lapsista olivat useimmat kouluikäisiä, mutta henkisen kehityksensä puolesta lastentarhaikäisten tasolla. Kotikallion lukutuvan ja kerhojen kirjoissa oli pääasiallisesti kouluikäisiä lapsia. Lastenseimet.,Lastenseimien varsinainen aukioloaika oli klo 7-7, mutta'monet lapset tuotiin seimiin jo ennen klo 7 ja noudettiin sieltä vasta myöhemmin äitien palattua työstään. Seimissä pyrittiin edelleen antamaan lapsille hyvää ruumiillista hoitoa, totuttamaan heitä säännöllisiin tapoihin ja kehittämään heitä tyydyttämälul. heidän 'liiji!rumis- ja toimintatarvettaan. Päiväjärjestykseen kuului edelleen aamupesu, kaksi lämmintä ateriaa, välipala ja päivälepo sekä ulkonaoloa, mikäli olosuhteet sen sallivat. Seimissä ollessaan oli lapsilla yllään osittain cmat, osittain lai~ toksen vaatteet. Niissä laitoksissa, joissa oli parveke, lapset nukkuivat päiväuntaan ulkona makuupusseissa telttavuoteilla. - vuotiaiden osastot. Väliaikaisissa' - vuotiaiden osastoissa oli toiminta samantapaista kuin lastenseimissä ja kiinnitettiin niissä erityisesti huomiota ruumiilliseen hoitoon sekä sellaisiin leikkeihin ja askarteluihin, jotka ovat omiaan kehittämään tämän ikäisiä lapsia. Lastentarhat. Lastentarhoissa lapset ryhmitettiin osittain samanikäisten, osittain eri-ikäisten osastoihin. Kokopäiväosastoihin otettiin lapsia, joiden äitien oli pakko olla ansiotyössä kodin ulkopuolella ja lapsia, jotka muista samantapaisista syistä olivat kokopäivähoidon 'tarpeessa. Kokopäiväosastojen varsinainen aukioloaika oli klo 7-'-i7, mutta äitien mennessä työhönsä klo 7:ksi lapset saapuivat lastentarhaan jo ennen klo 7 ja monet lapset viipyivät siellä klo 7 jälkeenkin. Muihin osastoihin saapuivat lapset vähitellen klo välisenä aikana, ja varsinainen toiminta alkoi klo 0 aamurukouksella sekä jatkui klo 4:ään. Lastentarhoissa saivat kaikki lapset lämpimän aterian. Kokopäiväosastoissa kuului päiväjärjestykseen kaksi lämmintä ateriaa, välipala ja lepohetki. Lastentarhain lapset saivat voimiensa mukaan osallistua moniin kotitalouteen kuuluviin askareisiin, kuten perunain kuorimiseen, ruokapöydän kattamiseen, ruoan jakeluun,astiain kuivaamiseen, huonekasvien hoitoon y.ni. Lapsia pyrittiin myöskin mahdollisuuksien mukaan ja ottaen huomioon heidän kehitystasonsa tutustuttamaan ympäröivän jokapäiväisen elämän iliniöihin, ete~kin kasvi- ja eläinmaailmaan. Monet asiat ja ilmiöt tulivatkin sota-aikana kaupunkilaislapsia paljon lähemmäksi kuin tavallisissa oloissa ja kokemuspiiri laajeni monin 'tavoin. Niinpä saattoi pääkaupungissa entistä paremmin tutustua ko,tieläimiinkin. Perunain ja juurikasvien viljeleminen' ja käyttö oli entistä klintoisampaa, koska useilla perheillä oli omat peruna- ja kasvitarhapalstansa., Leipäannosten supistuessa palautettiin mieliin viljan kasvu pelloilla, yritettiin muutamien tähkien puimista ja-jauhamista ja leivottiin omakätisesti leipää. Jonkun lapsen kodin,tuhoutuminen pommituksissa kiinnitti mielet kotiin ja taiojen' rakentamiseen. Joissakin lastentarhoissa osaiiistuttiin paperi- ja romukeräykseen, toisissa taasen kerättiin leikkikaluja, y.m. Ra]a-KaTjaianlapsille. Lasten siirtyminen Ruotsiin' ja'tanskaan sekä varsinkin isien lähtö rintamalle tutustutti'ap-

13 8 set postin kulkuun. Monesta lastentarhasta lähetettiin kirjeitä, lasten piirustuksia ja paketteja lasten isille ja tuntemattomille sotilaille, josta kehittyi vilkas kirjeenvaihto. Toukokuun alussa keskittyi t?iminta kuten tavallista äitienpäivän viettoon. Marraskuun lopulla ryhdyttiin jouluvalmisteluihin, pienten lahjojen ja koristeiden valmisteluun, siivoamiseen, leipomiseen y.m. Muutamissa lastentarhoissa saatiin vielä vanhoista kynttilänpä,tkistä valettuja kynttilöitäkin joulukuuseen. Lapsia ympäröivä elämä ja omakohtaiset kokemukset antoivat myöskin aiheita eri askarteluihin, kuten piirustukseen, palikkarakenteluun, muovailuun, paperileikkaukseen y.m. sekä monenlaisten laulujen ja leikkien harjoittamiseen. Häihin liittyivät myöskin usein opettajien ja lasten väliset keskustelut sekä yhteinen kuvien katseleminen. Isommille lapsille selostettiin raamatunhistoriaa sekä kerrottiin muita kertomuksia. Kussakin lastentarhassa laadittiin toimintaa varten ohjelma, jonka toteuttamista kuitenkin monenlaiset sota-ajasta johtuneet keskeytykset vaikeuttivat. Yleensä varattiin paljon aikaa vapaaseen leikkiin ja askarteluun. Leikeissä kuvastuivatkin monesti erikoisesti ajan tapahtumat, kuten sota, väestönsuojassa olo, talkootoiminta y.m. Isompien lasten pyrkimystä &Oikeaan työhöm kannustettiin, paitsi taloustoimissa, antamalla heidän suorittaa erilaisia veisto- ja käsitöitä. Pienet luottamustehtävät, kuten apulaisena oleminen, olivat lapsille jatkuvasti yhtä mieluisia kuin ennenkin. Vaihtelua jokapäiväiseen elämään toivat syntymäpäivän vietot ja muut pienet juhlahetket. Lastentarhain ohjelmaan kuului myöskin säännöllinen voimistelu ja rytmilliset leikit sekä ulkoilu. Tavanomaista ulkonaoloa omalla pihamaalla tai kaupungin puistoissa oli kuitenkin jossain määrin rajoitettava ja pitempiä retkiä vältettävä mahdollisten ilmahälytysten tähden. Apulastentarha Aula. Apulastentarha Aulassa toiminta jatkui entiseen tapaansa. Päiväjärjestykseen kuuluivat ateriat, tavalliset lastentarha-askartelut, laulut sekä leikit ja voimistelu. Kehittyneemmillä lapsilla oli havainto-opetusta sekä keskustelu-, lukemis-, kirjoitus- ja laskentoha,rjoituksia. " Työluokalla oli sen lisäksi varsinaista käsityöopetusta, kutomista, nypläystä ja mattojen solmiamista, joskin rajoitetussa määrässä tarveaineiden niukkuuden vuo~i. Koululasten Päiväkodit. Päiväkotien toiminta oli järjestetty entiseen tapaan. Lapset kävivät niissä enimmäkseen kahdessa vuorossa, toiset klo 8.0- ja toiset klo -7. Kouhitehtäviensä Qhella lapset suorittivat kaikenlaisia talousaskareita ja tekivät veisto- ja käsitöitä, jqita kuitenkin oli entisestään supistettava työaineiden puutteen tähden. Muu aika kului leikeissä ja vapaassa askartelussa, kertomuskirjojen lukemisessa, urheilus!!a ja. ulkoilussa. Lukutupa ja kerhot. Kotikallion lukutupa oli avoinna tammikuun 7 p:stä toukokuun p:ään ja syyskuun 4 p:stä joulukuun 9 p:ään. Käyntien määrä lukutuvassa oli 065. Askartelukerhot kokoontuivat vapaaehtoisten voimien johtamina syyslukukaudella 6 kertaa ja oli ni~ssä yhteensä 4 lasta.. Yhteistyö lasten vanhempien kanssa. Viranomaisten määräämän pimennyksen ja pommitusvaaran vuoksi ei yleensä katsottu soveliaaksi kutsua lasten vanhempia iltakokouksiin. Vanhempien kokouksia olikin sen vuoksi vain muutamj.a. Opettajien suorittamat kotikäynnit olivat taasen sitä lukuisammat. Lastentarhojen kevätkauden lopettajaisissa ja joulujuhlissa oli läsnä suuri määrä lasten vanhempia.,toiminta-aika. Lastentarhojen, lastenseimien ja päiväkotien toiminta alkoi tammikuun 7 p:nä." Sodasta "huolimatta ei kevätkauden aikana, sattunut varsinaista keskeytystä. Lastensiirtojen johdosta lasten lukumäärä lastentarhoissa kuitenkin väheni suuresti huhti-toukokuussa ja va~inainen lastentarhatoiminta päättyi" toukokuun p:nä. Kokopäiväosastojen ja päiväkotien toiminta jatkui kuitenkin toukokuun loppuun. Kesätoixpintaa oli ainoastaan Alppimajan ja Sirk~ kulan lastentarhoissa kesäkuun p:n ja p:n välisenä aikana, sillä.lapset oli joko, omaisten toi mesta tai lastentarhain välityksellä sijoitettu kesäs~rtoloihin tai yksityisiin koteihin IJ?aaseudulle. joten laajempi toimipta osoittautui tarpeettomaksi. Syksyllä lasten alkaessa palata kaupunkiin avattiin kokopäiväosastot ja päiväkodit vähitellen tarpeen mukaan, nimittäin syyskuun ".7,.4 ja p:nä. Varsinainen lastentarhain syystoiminta alkoi samoin kuin kansakoulujenkin lokakuun p:nä ja jatkui keskeytymättä joulukuun 9 p:ään ja kokopäiväosastojen toiminta. joulukuun. p:ään. Lastenseimet olivat ~voinna tammikuun 7 p:stä joulukuun 'p:ään. Toimini4-päivi~n

14 9 lukumäärä vaihteli eri laitoksissa ollen keskimäärin lastentarhaosastoissa' 7, kokopäiväosastoissa 9, päiväkotiosastoissa, 8 ja lastenseimissä 8. Poikkeuksellisista oloista johtuen oli hoitopäivien lukumäärä tavallista pienempi ollen se kaikkiaan ) ja jakautuen eri osastojen kesken seuraavasti:' ". Hoitopäivien lukumäärä eri lastentarhaosastoilla kalenterivuonna 94 J ours de presence dans Ies difleremes sections en 94 Osasto Section Varsinaiset lastentarhat (jardins d'enlants proprement dit 8).... K:.okopäiväosastot ) (Nurserys).... Koululasten päiväkodit (Classes ouvrieres).... Lastenseimet (Creches).... Loma-ajan lastentarhat (Sections des vacances)..... Yhteensä (Totai) 6508 'i 'V. OPPILASTILASTO Kevätlukukauden alkaessa oli lastentarhoihin pyrkivien lasten lukumäärä, kokopäiväosastoja lukuunottamatta, tavallista pienempi. Suuri määrä lapsia oli jäänyt maaseudulle ja Ruotsissa ja Tanskassa oleskeli edelleen paljon helsinkiläisiä lapsia. Hoitopaikkojen lukumääräii ollessa lastentarhoissa, apulastentarha Aulaa lukuunottamatta, kaikkiaan 950 oli kirjoissa olevia lapsia kevätlukukauden alussa vain 98. Kokopäiväosastoissa oli hoitopaikkoja 675 ja niihin otettiin 687 lasta. Lastentarhoista erosi kevään kuluessa 869 lasta, uusia lapsia tuli tilalle 90 ja lasten lukumäärä toimintakauden lopulla oli vain 99. Kevään ja kesän kuluessa siirtyi vielä suuri mää.rä,lapsia.-ruqtsii.n..ja..ta.nska.an-aekä-aaseuaulle. AIkUkesäksi jäi kahteen lastent-;rrhaan yhteensä 4 lasta, jotka nekin sitte=in sijoitettiin kesäksi maaseudulle. Syyslukukauden alussa otettiin lastentarhoihin 680 lasta. Syksyn kuluessa erosi 9 lasta ja otettiin lisää 5 lasta, joten lasten lukumäärä vuoden lopulla oli 79. Kokopäiväosastoissa, apulastentarha Aulan osastoa lukuunottamatta, oli syksyllä vakinaisia hoitopaikkoja 750 ja ylimääräisiä 45 eli yhteensä 795. Näiden osa!;ltojen kirjoissa olevien lasten luku oli aluksi 799 ja nousi sitten vuoden lopulla 80:een. Seimipaikkojen suuren kysynnän vuoksi otettiin lastentarhoihin syksyllä 44 lasta, jotka eivät vielä olleet täyttäneet vuotta. Lastenseimissä oli hoitopaikkojen kysyntä pitkin vuotta edelleenkin suuri. Hoitopaikkqja oli vuoden alussa 06 ja seimiin otettiin 0 lasta. Vuoden kuluessa erosi 8 lasta ja otettiin tilalle lasta. Hoitopaikkojen luku nousi vuoden kuluessa 4:ään ja lasten lukumäärä oli vuoden lopulla 0..'.. Päiväkodeissa oli tilaa 00 lapselle. Helmikuun 0 p:nä oli kirjoissa olevien lasten luku 64 sekä syyslukukaudella 44. Pääasiallisena syynä pyrkijöiden suhteellisesti pieneen lukumäärään oli se, että suuri määrä päiväkotien lapsia oli siirretty Ruotsiin ja Tanskaan taj jäänyt edelleen maaseudulle. Osittain vaikutti asiaan myöskin se, että kaupungissa samanaikaisesti jaettiin varattomille perheille ulkomaisilla lahjavaroilla hankittua maksutonta ja korttivapaata ruokaa, jo:ta vastoin päiväkodeissa oli luovutettava pieni määrä elintarvikekuponkeja. Lokakuun 0 p:nä hankituista lastentarhain lapsia koskevista henkilötiedoista esitetään tässä seuraavaa: ) Ks. myös tau. s. *. - B) Huomattakoon, että kokopäiväosastojen lapset ovat varsinaisissa. lastentarhoissa klo 0-'-4 välisen ajan ja luetaan niissä olevien lasten joukkoon, mutta muodostavat oman ryhmänsä aamu- ja iltapäivisin, jolloin varsinaiset lastentarhat ovat suljettuina. - 8) Les enfants des nurserys y compris.

15 0 Laitokset Institutions Kaksikieliset ( Bilingues ) Suomenkieliset ( Finnoises)... Ruotsinkieliset (Suedoises) Osasto Section Lastentarhat (J ardins d' enfants) 7 Kokopäiväosastot (NtWserys) Koululasten päiväkodit (Classes ouvrieres)... 0 Lukutupa ja kerhot (Salle de lecture)...; Lastenseimet (Creches) Lastentarho'issa olevat lapset 6kakuu~ 0 p:nlf 94 Enfants inscnts le 0 octobr~ 94 J,uku Nomlw, Sukupuoli. Sexe Poikia (Garf0lS)... 8 Tyttöjä (Filles) Äidinkieli. 'Langue matsrnelle Suomi (Finnois) Ruotsi (Suidois) Muu kieli (A utres langues;:... 9 Syntymäpaikka Lieu de naissance Helsinki... ; Muu (Ailleurs) Kotipaikka. Lieu de domicile Helsinki... :.., Muu (Ailleurs)... :... 5 % 4., '. Z 6.7., a Asunto Domicile I kaup. osa... II b /)... III 'Ii... IV»»... V VI VII VIII IX X XI XII XIII XIV XV XX XXI XXII XXIII XXV XXVI» D.....».....»....»»... Meilahti... :... Pasila... Muut rautatien länsipuolella olevat alueet... Kumpula...:... Muut rautatien itäpuolella olevat alueet... Saaret... Paikkakunnat Helsingin ulkopuolella... Vanhempien sääty tai ammatti. Situation et prolession des parents Virkamiesten, suurllikkeen harjoittajien y.m.s.lapsia (Fonctionnaires et negoc;ants) Pikkuliikkeen harjoittajien ja palveluskunnan lapsia (Petit-commerfants et employes s'ubalternes)..... Ammatti- y.m. tehdastyön tekijäin lapsia (Ouvriers specialistes)..... Muiden työnteki jäin ja näihin verrattavia lapsia (A utres ouvners).... Lapsia kaikkiaan ) (Total l )..... Lastentarhat Päiväkodit ]af'dins d'enfants Classes ouijf'i~f'es Ikä. Äge Luku % Luku o{, Nombrc ~Nombre,< 0- vuotta (ans) t Lukutupa Salle de lectuf'e N~~~e % Luku Nombre % 7. 7 O. a , O.a B , 0. 8., , ; Lastenseimet Cf'6CheS N~;.'b:! % ) Lukutuvan lasten syntymä- ja kotipaikkaa sekä heidän vanhempiensa ammattia koskevat tiedot puuttuvat. _) II n'y a pas d'indications SUf' le lieu tie naissance, le lieu tie tlomicile et la prolession ties paf'ents ties visiteuf's tie la salle tie lectuf'e.

16 Lastentarhat Päiväkodit Lukutupa Lastenseimet jal'dins d'enlants Classes ouvl'iel'es Salle de lectul'~ Cl'iches Luku Luku Luku Luku Nombre % Nombre % Nombre.% Nombre % vuotta (ans) ~ R t , 5 5. B 48. B 0 - t H B ,4 6 5., &..., :8 5..., » Yhteensä (Total) VI. TERVEYDENHOITO Se0stus terveydellisistä oloista en~ar~oissa ja lasj~jlsei.m! ~ä annetaan lukuvuosittain. Sodasta huolimatta tarkastettiin lukuvuonna l~~hoissa 686 lasta vastaavan luvun normaaljaikoina ollessa Lastenseimissä tarkmrettiiilkäikkiaan -'4'6-lasta:. Lmärin usten yh~yd~sä sait 56 iästä eli 58-:; o/~- höito-ohjeita:. -S~ta-ajan epäedullinen aik'utus terve dellisiin oloihin ilmeni siinä, että terve deltään e ätyydyttävlen Iästen luku oli erittäin su,nimittäin 90 eli 44~ %: v Iä. suoritettiin 578 lapsen uusjntatarkastus, '....cu"'""r-t'erveyden_~a syksyllä oli. ~.l~~ ~tyyd~tä.väja ':~de~n - täll?il!. s.e~r~vaa:- Til. parantunut... ~.... ennallaan.... huonontunut...,...,.... Poikia Tyttöjä Yhteensä , ~.~ Yhteensä Ihosairauksia, esim. syyhyä esiintyi entistä enemmän ja ihon epäsiisteyttä osoittava luku oli valitettavan suuri, pojilla 57 ja tytöillä 46, yhteensä 97 eli 4. % kaikista tarkastetuista lapsista. Päätäitä havaittiin pojalla ja tytöllä. Lastenseimissä suoritettiin tarkastus kerran viikossa ja apulastentarha Aulan lääkäri tarkasti. lapset tarpeen vaatiessa. Seuraavat luvut esittävät tautitapaustep. lukumäärän ja tarttuvien tautien esiintymisen lastentarhoissa ja niiden yhteydessä toimivissa seimissä: Tautitapaukset lastentarholssa kuukausittain lukuvuonna 94/4 Cas de maladies dans les ial'dins d'enfants pal' mois pendant Z'anuee scolail'e 94/4... ~ ob ~~ tl 'II~ IC:IiI: :..,Il "'" ~~ o.!< ~,,~... e. ~~.. ~ ",,0 ~o ~~ :. Li... :>~ '!'" lst: ~~ ~~ [!t.~ l.!!!.o!'" <'!'" pr Tautitapauksia kaikkiaan (Tota~ des cas de malatlies)... II

17 . ~.., o'c:'.,,= ~ ~~.'=.., C~ :. <:" ",.. a ~... E. ~i ~ ~'" ~~,="!'= _. B :" ll~..,.. l'".. _....,.~.!'" ""<' ~g. ~ä ~g '"i<:o: "=0 ~.O l~.ä ;;:!'<'!'"!" Kaikista. tauti tapauksista oli tarttuvia: Dont maladies contagieuses,' Tulirokko (Scarlatine) Tuhkarokko ( Rougeole) Kurkkumätä ( Diphtene) Hinkuyskä (Coqueluche) Pussitauti (Parotite) Vesirokko (Vanulle ) Vihurirokko (Roseole)... 6 Kahtena edellisenä vuonna suoritettua kurkkumätärokotusta jatkettiin kertomusvuoden ai~ kana terveydenhoitolautakunnan toimesta. Rokotus oli vapaaehtoinen, mutta toivottava ja kesäsiirtolaan aikoville pakollinen. Syyslukukaudella rokotettiin 585 lasta ja kevätlukukaudella 90 lasta. Ynteensä suoritettiin siis lastentarboissa 875 rokotusta. Rokotus sujui bäiriöittä. Lastenseimissä ei työvuoden aikana esiintynyt kulrutauteja lukuunottamatta vatsatautia, jota varsinkin Ebep.eserkodin seimen lapset sairastivat syksyllä. Kuten edellä on mainittu, tarjottiin lapsille päivittäin yksi tai useampia aterioita. Ruoan kokoonpanossa ja valmistuksessa pyrittiin ottamaan huomioon sen sopivaisuus lapsille ja lääkärin määräyksestä annettiin heikoille lapsille vahvistavia lääkkeitä. Lastentarhoissa pyrittiin myöswn edistämään lasten terveyttä sopivalla voimistelulla ja oleskelulla ulkoilmassa, joskaan pommirusvaara ei sallinut pitempiä retkeilyjä. Koska elintarvikeolanne oli jatkuvasti vaikea, tuotti ravinnon valmistaminen enemmän huolta ja vaivaa kuin tavallisissa oloissa. Kansanhuoltoministeriön päätöksen nojalla saatiin kuitenkin edelleen lastenseimille ja lastentarhoille. lim ei' rvikeannoksia, kuten viljatuotteita, maitoa, lihaa ja sokeria. Sen lisäksi hankittiin lasten elintarvikeko len kupongeilla jonkun verran viljatuotteita, ravintorasvaa ja maitoa. Lastentarhalasten hampaiden hoito tapahtui kouluhammasklinikassa. V. 94 tutkittiin kaikkiaan 0 lapsen hampaat ja varsinaista hoitoa sai 6 lasta. VII. VIRKISTYSTOIMINTA Lastentarhain kesäsiirtolayhdistys ylläpiti v. 94 kymmentä kesäsiirtolaa. Siirtolain toiminta alkoi kesäkuun p:nä ja jatkui pääkaupungissa sattuneiden pommitusten vuoksi viranomaisten toivomuksesta syyskuun alkupuolelle. Siirtolat oli sijoitettu seuraaviin paikkoihin: PäIkäneen Pietilä, Hauhon Löyttyniemi ja Leppäniemi, Vihdin Irjala, Karjalohjan Prunkka, Suomusjärven Eerola, Sammatin Lehtoniemi, Siuntion Kela, Espoon LiIl Guss ja Porvoon pitäjän Lövsta. Kuljetusvaikeuksien ja kaupungissa vallitsevan vaikean elintarviketilanteen vuoksi ei tavallista lasten vaihtoa keskikesällä kuitenkaan voitu suorittaa, vaan samat lapset saivat oleskella siirtoloissa yhtäjaksoisesti kuukauden ajan. Joka siirtolaan otettiin heikkoa ja vähävaraisesta kodista olevaa lastentarhalasta... Kaikissa siirtoloissa oli johtaja, opettaja, keittäjä sekä aputyttö. Kaikkiaan oli siirtoloih.i.n pyrkijöitä 06, joten 86 lasta oli valinnassa syrjäytettävä. Valinnan toimittivat lastentl}rhain opettajat yhdessä lastentarhain lääkärin kanssa. Hoitopäiviä oli kaikkiaan 09. Ne lapset, joita ei oltu ~oitu sijoittaa siirtoloihin toimitettiin kuitenkiri toista tietä maaseudulle, monet sosiaaliministeriön lastensiirtoimiston välityksellä ma,alaiskoteihin. Siirtoloissa yritettiin kaj.ki.n tavoin"vahvistaa lapsia; Leikit, retket, voimistelu, uinti ja auringonkylvyt sekä. koko terve maalaiselämä vaikutti lapsiin virkistävästi. Päivittäin tarjottiin - lämmintä ateriaa ja - välipalaa. Marjoja poimittiin sekä syötiin, ja vihanneksia käytettiin m.hdollisimman paljon. Kansanhuoltoministeriön luvalla saatiin jälleen lisäannoksina maitoa,

18 voita, sekä sokeria ja naudanlihaa, jonka johdosta elintarviketilanteesta suoriuduttiin Sllhteellisen hy.vin.. ',-'", ",',',, Terveydentila siirtoloissa oli yleensä hyvä. Poikkeuksena q.li Vihdin siirtola, jossa laste,n keskuudessa esiintyi yskää, kuum~tta, vatsatau'tia ja märkärupea~ yhteensä' n.50 sairaspäivää. TaIttuvia kulkutauteja ei (jllut, mutta ehkäisevistä toimeypiteistä huolimatta esiintyi jonkun,verran märkiviä ihottumia,' Jbtka' häiritsivät siirtolaeiäidää ja osaltaan huononsivat tuloksia. ' Lastentarhain lääkä.ri tarkasti kaikki 0 lasta heidän lähtiessään siirtoloihin. Paluutarkastukseen tuli kuitenkin vain 70 lasta, jolloin todettiin, että 44 lasta eli 84.7 % oli kasvanut ja kehittynyt, 9 eli. % oli entisellään ja 7,lasta eli 4, % osoittautui tenreydeltään huonommaksi ~iri siirtolaan lähdettäessä. Painon lisäys oli kel'kimä.ä.rln 88 gr; v' gr % kuukauden jälkeen., ~~säsiirtolain yuäpitämistä varten sai yhdistys avustuksena Helsingin kaupungilta 000 mk, Brita Maria Renlundin säätiöltä mk sekä valtionapuna mk. 'Näiden 'lisäksi kertyi varoja lasten siirtoamaksuista, yhdistyksen jäsenmaksuista 'sekä ~rilaisista pienemmistä avustuksista ja rahastojen koroista. Menot siirtolaa kohden olivat : 64 mk sekä lasta ja vuorokautta kohden 8: 79 mk. Apulastentarha Aulan kesäsiirtola sijaitsi entisessä paikassaan Tuusulan Laholassa, jossa toiminta alkoi kesäkuun p:nä ja jatkui syyskuun 7 p:ään. Hoitopäiviä oli 6. Siirtolassa hoidettiin kesän aikana 7 lasta. Heidän terveydentilansa oli byvä, sairaustapauksia ei ollut. Vaikeasta ruokatilanteestaldnsdviydyttiin tyydyttävästi. Siirtolan lapset osällistuivat ahkerasti ajan vaatimiin talkootöihin, heinäntekoon sekä risujen ja käpyjenkeruuseen. Sotatilan poikkeuksellisissa oloissa oli kesän siirtolatoiminta lapsille sekä heidän kodeilleen suureksi hyödyksi, sillä ilman sitä olisivat useimmat lapsista äitien ollessa kodin ulkopuolella ansiotyössä jääneet päivisin vaille hoitoa ja ravintoa sekä alttiiksi monenlaisille vaaroille. Siirtolan johtajina toimivat alkukesällä apulastentarhan 'opettajat sekä sen jälkeen rouva E. Kattainen. Siirtolan ylläpitoku~tannukset nousivat 068: 80 mk:aan ollen lasta ja boitopäivää kohden 9: 65 mk. Ylläpitokustannuksiin käytettiin kaupungin varoja 500 mk ja hoitomaksuja kertyi mk. VIII. SODAN AIHEUTIAMA TOIMINTA...,Sodan jatkuessa jatkui myöskin useiden viranhaltijain poikkeuksellisista"oloista johtuva;toiminta varsinaisen työn ohella, varsinkin kesäkuukausina. Yksi lastentarhapopettaja toimi melkein koko vuoden sotilaskodin johdossa pobjoisrintamalla ja yksi opettaja koko kesänja syyskauden sotilaskotityössä ulkosaaristossa. Aikaisemmin mainittuun lastensiirtoon osallistui matkanjobtajina;, ja lastensaattajina Ruotsiin 5 opettajaa. Lasten maallesiirto,toimistossa ja lasten saattajina niaalaistaloihin toimi 5 opettajaa ja apulaista. Kesällä oli lotta- ja sotilaskotikomejljluksella 0 opettajaa ja 5 apulaista, sotasairaaloissa ja Suomen punaisen ristin töissä 7 opettajaa ja apulainen sekä virastoissa opettajaa. Lasten kesäsiirtoloissa toimi 5 opettajaa ja apu~sta, ja 8 opettajaa ja 0 apulaista oli hoitamassa omaisiaan, pieniä lapsia tai sairaita vanhuksia.' VapaaehtoiSeen maataloustyöhön osallistui vähintään viikon aikåna ja enintään kuukauden aikåna 5 opettajaa ja 4 apulaista., IX. MAKSUT 'Kasvatus ja opetus laitoksissa'oli'maks~ton, mutta korvauksena saamastaan ruoasta kannettiin lapsilta vuoden ajkupuolella lastentaihoissa 6 mk, kokopäiväosastoissa 5 mk'ja päiväkodeissa 9 mk viikolta. Lokakuun " p:stä alkaen ateriamaksut korotettiin 000/0" Lastenseioiissä suoritettiin lasten hoidosta ja 'ravinnosta 0 mk viikolta ja lokakuun alusta lähtien 60 mk viikolta. Lasten vanhempien sairåuden, köybyyden tai työttömyyden perusteella sekä suurten perheiden lapsille myönnettiin' 'usein alennuksia tai lapset vapautettiin niiden suorittamisesta kokonaan., Seuraavat prosenttiluvut', osoittavat maksujen kannannan:

19 4 Lastentarhaosastot ]a'ydins d'enlants Koko maksun suorittaneita (Eleves ayant payl leur nou'yritu'ye selon la taxe)..... Alennetun maksun suorittaneita (Eleves ayant payl leu'y noumture selon tme taxe modilile).... ~aksuista vapautettuja (Non payants).... Päiväkodit Classes ouvrie'yes Koko maksun suorittaneita (Eleves ayant payl leu'y nou'y'yitu'ye selon la taxe).... Alennetun maksun suorittaneita (Eleves ayant paye leu'y nou'y'yi- tu'ye selon une taxe modilile).... :Maksuista vapautettuja (Non payants).... Keväällä Snnest,." d". prifltemps % Kesällä Sttctiomdu flacmlciis % Syksyllä. Snnut,." d'atoto"'fi' % 9., 7.0 La Lastenseimissä oli. v:n 94 aikana koko maksun suorittaneita lapsia 84.8!Ilo ja alennetun maksun suorittaneita lapsia 0.7 %. Maksuista vapautettiin 4.5 % kaikista lapsista. X. AVUSTUKSET Jalkineiden, suwrien, alusvaatteiden y.m. vaatekappaleiden hankkimiseksi vähävaraisten vanhempien lapsille käytettiin kaupunginvaroja 7 646: 0 mk. Brita Maria Renlundin rahastosta saa~ vastaanottaa mk jalkineiden ja päällysvaatteiden ostoon sekä 6000 mk vahvistavien lääkkeiden h~nkkimiseksi vähävaraisten kotien lapsille.. xt,. LASTENTARHAIN YNNÄ NIIHIN LIITTYVIEN LAITOSTEN TALOUS Menot Ja tulot kalenterivuonna 94 Depenses et 'Yecettes en 94 Menot Dlpenses Mk Ma,.cs Jo h t 0 kun taj a k a n s li a (Admi~ist'Yation glnl'yale).... La i t 0 k s et (Les ja'ydins d'enlants)..... Palkat ja palkkiot (T'Yaitements)... :... :. Vuokrat (l-oys'ys)... :... :..... Lämpö (Chaullagej.:... :... :.... ~~laistu.s (Eclai'Y~e~... :.... Suvoanunen (Sero~ce)...,...,.... Kaluston hankinta (A'Yticles d'inventains, acquets).... Kaluston kunnossapito (A rliclss d'inventai'yss, 'Ycpa'Yation).... Tarverahat (Faux-l'Yais)..... Vaatteiden pesu (Blanchissage).... Ruokin ta (N ou'yritu'ye)... :...,...,...,.... Lääkkeet ja sairaanhoitotarvikkeet( Seroics medical).... Askarteluvälineet ( M atc'yiaux d' ccole pou'y les enlants)..... Suoranaiset avustukset (Secou'Ys di'yects donnls aux enlants)...,. Vaatteiden hankinta seimiin (Habits des enlants des C'Yeches)...,..... Lasten kesävirkistys (Rtfc'Ycation' d' ete -des enlants)..... Leppäsuon lastenseimi (Fondation d'une c'yechs nouvelle).... Leppäsuon päiväkoti (Fondation d'une classe ouvne'ye).... Yksityisille lastenseimille.suoritetu.t. avustukset (Sub-. ventions)... '.'..., Kaikkiaan (Somme totale) ' '988 '8067 ' , ~OO

20 5 Tulot Reeettes. Valtionapu (Subvention de Z'Etat).... Lasten suorittamat maksut (Taxe payee par les enfants)... :.... Luontoisetujen korvaukset (Indemnites versies en eompe]sation des prestations en nature Kaikkiaan (Somme totale) IIIk MtWcs XII. PASILAN JA TÖÖLÖN LASTENSEIMET Pasilan lastenseimi, jossa on 0 hoitopaikkaa, toimi edelleenkin lastentarhain johtokunnan valvonnan alaisena. Lastenseimen 'johtokuntaan kuuluivat rautatienvirkamies M. Aalto puheenjohtajana sekä muina jäseninä diakonissa A. Luhanti, pastori U. Paljakka ja rouva A. Päiviö sekä varajäseninä johtaja V. Aarnio ja ent. ylikonstaapeli K. Perho. Sihteerinä toimi seimen johtaja. PaSilan seimen johtajana oli edelleen diakonissa S. Hongisto ja häiien apulaisenaan toimi lastenhoitajaa sekä keittäjä. Lä.ä.kä.rinä oli alue lääkäri J. Blomstedt ja seimi suoritti kustannukset hoidosta ja lääkkeistä. KertomusVuonna tuli kuluneeksi 0 vuotta seimen toiminnan akami~esta. Seimi on näinä vuosina ollut suureksi avuksi lukuisille kodeille ja sadat lapset ovat siellä saaneet hoitoa äitien ollessa ansiotyössä. V:n 94 toiminta alkoi tammiku'un 7 p:nä ja päättyi joulukuun p:nä. Seimi oli suljettuna, paitsi pääsiäisenä huhtikuun p:stä huhtikuun 7 p:ään myöskin koko heinäkuun, jolloin henkilökunta oli kesälomalla osallistuen maataloustöihin. Toimintapäiviä oli kaikkiaan 6 ja hoitopäiviä 509. Lapsia oli seimessä kertomusvuoden aikana kaikkiaan 5, joista poikia 7 ja tyttöjä 8, suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä, sekatyöntekijäin lapsia, ammattilaisten lapsia 7 ja kunnan tai valtion palveluksessa olevien lapsia 7. Perheiden ainoita lapsia oli 6. Kahden lapsen huoltaja oli leski, kuuden lapsen äiti naimaton ja 4 lapsen isät olivat puolustuslaitoksen palveluksessa. Hoitomaksu oli vuoden alkupuolella 0 mk viikolta, mutta korotettiin lokakuun 9 p:stä alkaen 48 mk:ksi viikolta. Lasten terveydentila oli kertomusvuonna kohtalaisen hyvä., Keuhkokuumetta oli ja pussitautia tapaus. Lisäksi sairastivat muutamat lapset kurkunpääkatarria ja influenssaa. Vuoden kuluessa siirrettiin 5 lasta Ruotsiin ja 4 lasta sijoitettiin kesäksi maalle omaisten luo. Vaikeasta elintarviketilanteesta selviydytgin hyvin ~lttopuita saatiin riittävästi. Pasifan lastenseimen käupungilta saama avustus oll mk ja Brita Maria Renlundin rahastosta saatiin 000 mk sekä valtionapuna 5000 mk. Lasten hoitomaksuja kertyi 8 70 mk ja kokonaiskustannukset nousivat 056: 45 mk:aan. Töölön lastenseimi: joka nauttii avust~sta kaupungilta, joutui kaupunginhallituksen päätöksellä syyskuun 0 p:ltä 94 lastentarhain johtokunnan valvonnan alaiseksi. Lastenseimeä ylläpitää yhdistys Töölön lastenseimi - Föreningen Tölö barnkrubba, jonka johtokuntaan kuuluvat sisar R. Edgren puheenjohtajana, neiti G. Mattson varapuheenjohtajana, neiti C. Bonsdorff rahastonhoitajana terveyssisar M. Öhquist sihteerinä sekä terveyssisar G. Nissinen. Kun Taka-Töölössä ei ollut lastenseimeä ja tarve oli tuntuva, ryhtyivät Folkhälsan nimisen lastenhoito-opiston oppilaat C. Bonsdorff ja G. Mattson syksyllä 94 suunnittelemaan lastenseimen perustamista sinne. Asiaa valmistamaan asetettiin toimikunta, joka myöhemmin perusti yllämainitun kannatusyhdistyksen. Arkkitehti E. Ekelundin laatiman suunnitelman mukaan saatiin rakenteilla olevaan taloon Niittykadun :ssa järjestetyksi seimelle ajanmukainen vuokrahuoneisto, joka kuitenkin valmistui vasta kesällä 94. Lastenseimen järjestelyssä avusti ruotsinmaalainen sairaanhoitajatar, sisar M. Palm, joka aluksi myöskin toimi laitoksen johtajana ja joka toi lahjana mukanaan Ruotsista arvokkaan talouskaluston. Huoneiston sisustustyöt suoritettiin loppuun kesäkuun aikana ja seimi avattiin heinäkuun alussa ja toiminta jatkui vuoden loppuun. Toimintapäiviä oli kaikkiaan 5 ja hoitopäiviä 87. Toimintakauden alussa oli seimessä 6 lasta, vuoden aikana otettiin lisää 48asta ja 40 lasta erosi. Vuoden lopussa oli kirjoissa 4 lasta. Sekatyöntekijäin lapsia oli, tehdastyöntekijäin, käsityöläisten, liikeapulaisten y.m. lapsia sekä konttoristien y.m. lapsia 40; leskien lapsia oli 9, orpoja ja naimattomien äitien