Lahtinen Merja jäsen Lehtinen Harri jäsen Lindeman Sinikka jäsen

Transkriptio

1 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ SoTe -tilaajalautakunta Aika klo 14:00-18:35 Paikka Jämsänkoski-sali, Kenraalitntie 12, 2. krs Läsnäolleet Putkonen Aira puheenjohtaja Rantanen Piritta varapuheenjohtaja Niiranen Arto varajäsen Jokinen Mira jäsen Kokko Jyrki jäsen Lahtinen Merja jäsen Lehtinen Harri jäsen Lindeman Sinikka jäsen Muut läsnäolleet Kilpeläinen Jorma apulaiskaupunginjohtaja Paunonen Kari sosiaalitoimen asiantuntija Vesala Arto hallintoylilääkäri saapui klo Hakaniemi Kaija pöytäkirjanpitäjä Patronen Ulla khall edustaja Poissa Himanen Reijo jäsen Vaskisalo Jouni varajäsen Suosaari Voitto khall puheenjohtaja Käsitellyt asiat :t 1-13 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin. Allekirjoitukset Aira Putkonen puheenjohtaja Kaija Hakaniemi pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Jämsä Piritta Rantanen Arto Niiranen Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Pöytäkirja nähtävillä julkisten asioiden osalta: Jämsänkosken virstotalo, Sote-tilaajakeskus to klo pöytäkirjanpitäjä Kaija Hakaniemi

2 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ SoTe -tilaajalautakunta Käsitellyt asiat Sivu 1 Työjärjestyksen hyväksyminen 3 2 Sote-tilaajakeskuksen käyttösuunnitelma ja palvelusopimukset vuonna Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut alkaen 4 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset alkaen 5 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset/kehitysvammahuolto/ alkaen 6 Vammaispalvelulain mukaisen henkiökohtaisen avustaja palkkauksen ja muiden kustannusten korvaamisen perusteet ja taso vuonna Omaishoidon tuki/vammaiset ja pitkäaikaissairaat alle 65-vuotiaat henkilöt/ alkaen Omaishoidon tuki/vanhusten palvelut vuonna Erityislastenvahtitoiminta (Elva) vuonna Vanhusten perhehoidon toimintaohje ja myöntämisperusteet sekä hoitopalkkiot, kulukorvaukset ja asiakasmaksut alkaen Sosiaali- ja terveystoimen palveluhinnastot vuodelle Sairaankuljetussopimukset Tiedoksi merkittävät asiat 33 Muutoksenhakuohjeet Kokouksessa käsitelty myös salaisen pöytäkirjan asiat

3 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ SoTe -tilaajalautakunta Työjärjestyksen hyväksyminen Sotil 1 Jämsän kaupungin hallintosääntö 22 : Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

4 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ SoTe -tilaajalautakunta Sote-tilaajakeskuksen käyttösuunnitelma ja palvelusopimukset vuonna 2011 Sotil 2 Valmistelija: sosiaalitoimen asiantuntija, puh Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan talousarvion vuodelle 2011, taloussuunnitelman ja investointisuunni telman vuo sille Sa malla kaupunginvaltuusto on hy väksynyt mää räykset talous arvion ja ta loussuunni tel man sito vuudesta ja määrä rahojen käytös tä (talousar vion liite 4). Sosiaali- ja terveystoimi jakautuu kehitteillä olevan tilaaja-tuottaja toimintata van mukaisesti So te-tilaajalautakunnan johtamaan palvelut jär jestä vään Sote-tilaajahallintoon ja sosiaali- ja ter veyslautakunnan johta maan sosiaali- ja terveyspalvelujen omaan tuotantoon. Sote-tilaaja lau takunta järjestää ja tilaa kaikki Jämsän ja Kuhmoisten kuntien yh teistoiminta-alueen sosiaali ja terveyspalvelut Jämsän kaupungin valtuuston antamissa puitteissa joko Jämsän kaupun gin omalta pal velujen tuottajalta (Jämsän sosiaali- ja terveystoimi) tai muilta palve lujen tuot tajilta. Toimielimet ohjaavat palvelu- ja viran omaistoimintaa talousarviossa luodun järjestelmän mu kaisesti käyt tösuunnitelmien ja niiden toteutumisvertailujen avulla. Käyttösuunni telmilla toimi elimet jakavat määrärahat ja tuloarviot osamäärärahoik si ja osatuloarvioiksi ja asettavat tar kennetut tavoitteet. Käyttösuun nitelmalla toteutetaan talousarviota - sen hyväksyvällä viran omai sella on oikeus antaa käyttösuunnitelmassa alaisiaan velvoittavia ohjeita toiminnallisista tavoitteista ja niiden toteuttamiseen tarvitta vista osamäärärahoista. Sote-tilaajalautakunta vahvistaa Sote-tilaajakeskus -tulosalueen osal ta pe rinteisen, edelli sessä kappaleessa kuvatun käyttösuunnitelman ja muiden tu losalueiden ja Kuhmoisten kun nan osalta vahvistetaan palvelusopi mukset, joiden liitteinä ovat palvelujen hankintasuunnitelmat. Erikoissairaanhoidon osalta on voimassa kaupunginhallituksen vahvistama Sopimus terveyspalvelujen tuotannosta (Tuotantosopimus Jokilaakson Terveys Oy:n kanssa) liitteineen. Sairaan hoi to pii rien kans sa (Kes ki-suomi ja Pirkanmaa) on voimassa ole vat vuo den 2011 so pi mus ohjausneuvotteluihin perustuvat sopimukset. Kaupunginvaltuuston hyväksymää talousarviota 2011 ja palvelujen hankintasuunnitelmaa muutetaan palvelusopimuksessa Kuhmoisten kunnan vanhusten palvelujen tilauksen osalta siten, että Kuhmoisten kunnan valtuuston tekemän päätöksen mu kaisesti perus tetaan esitetyt sairaanhoitajan ja fysioterapeutin virat ja että Kuhmoisten kunta ei osta van husten neuvolapalveluja.

5 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ SoTe -tilaajalautakunta Liitteenä Sote-tilaajakeskuksen käyttösuunnitelma ja palvelusopimuk set. Ehdotus Apulaiskaupunginjohtaja: SoTe -tilaajalautkaunta hyväksyy liitteiden mukaiset Sote-tilaajakeskuksen käyt tö suun ni telman ja palvelusopimukset vuodelle Kuhmoisten tilausta koskeva talousarvion muutos tehdään mahdollisen lisätalousarvion tai muun talousarvion muutoksen yhteydessä. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet 1 Palvelusopimus 2011/ Psykososiaaliset ja perheiden palvelut liitteineen 2 Palvelusopimus 2011/ Vammais- ja kuntoutuspalvelut liitteineen 3 Palvelusopimus 2011/ Vanhusten palvelut liitteineen 4 Palvelusopimu 2011/ Terveydenhuollon vastaanottopalvelut liitteineen 5 Kuhmoisten kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskeva palvelusopimus 2011 liitteineen

6 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ SoTe -tilaajalautakunta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut alkaen 1797/05.00/2011 Sotil 3 Valmistelija: sosiaalitoimen asiantuntija, puh ja hallintoylilääkäri, puh Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä maksuista sääde tään sosiaali- ja terveyden huollon asiakasmaksuista annetussa laissa 734/92 ja -asetuksessa 912/92 (asiakasmaksulaki ja asiakasmaksu asetus). Lainsäädännöllä määrätyt maksut ovat enimmäis maksuja, joita ei voi kunnassa tai kuntayhtymässä tehtävin päätök sin ylittää. Kunta ja kun tayhtymä voi päättää vain siitä, että asiakkail ta ja potilailta peritään säädetyt maksut enintään maksimimääräisi nä, alennettuina tai että nii tä ei joiltakin osin peritä lainkaan. Sosiaali- ja terveydenhuol lon asiakasmaksut pysyvät pääosin ennallaan tämän esityslistan teon aikaisen tiedon mukaan. Asiakasmaksu lain 2.2 :n ja asia kas maksuasetuksen 33 a :n nojalla indeksiin si dotut asia kas mak sut ja tulorajat muuttuvat vasta vuoden 2012 alus ta Liitteenä sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksut lukien. Ehdotus Apulaiskaupunginjohtaja: SoTe -tilaajalauta kunta päättää vahvistaa liitteen mukai set Sosiaalija terveystoimen asia kasmaksut Jämsä - Kuhmoinen yhteistoiminta-alueella alkaen. Käydyn keskustelun jälkeen apulaiskaupunginjohtaja muutti ehdotustaan siltä osin, että liitteen1.5.3 Vammaispalvelujen mukainen kul je tus palvelu koh dan vii mei nen kap pale kuu luu "Kun nan jär jestämän lai tos hoidon pii rissä ole vien henki löiden koh dalla tu lee lai toksen jär jestää asuk kaal leen kul je tukset tar vitta vassa laajuudessa." Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Arto Niiranen ilmoitti jättävänsä päätökseen eriävän mielipiteen ja Sinikka Lindeman ilmoitti yhtyvänsä siihen. Liitteet 6 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut lukien

7 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ SoTe -tilaajalautakunta Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset alkaen 1786/ /2011 Sotil 4 Valmistelijat: sosiaalityönjohtaja, puh sosiaalitoi men asiantuntija, puh Perhehoitoa toteutetaan sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisena kunnan järjestämänä sosiaalipalveluna tai lastensuojelulain 37 :n mukaisena avohuollon tukitoimena ja 49 :n mukaisena sijaishuoltona. Perhehoitoa voidaan järjestää lyhytaikaisesti tai pitkäaikaisesti. Perhehoidossa voi olla lapsi, nuori, vammainen tai kehitysvammainen henkilö, pitkäaikaissairas, mielenterveyskuntoutuja tai vanhus. Perhehoitajalaissa ( /312) säädetään perhehoitajasta, hoitopalkkiosta ja kustannusten korvaamisesta. Perhehoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta, kustannusten korvaamisesta, hoidettavan käyttövaroista, hoidon kestosta, hoidettavan oikeuksista ja tukitoimista perhehoitajan vapaasta, perhehoitajan valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta, sopimuksen irtisanomisesta sekä tarvittaessa muista seikoista. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisen eläkelain muuttamisesta annetussa laissa (713/2004) sekä tapaturmavakuutuksesta tapaturmalaissa (608/1948). Palkkio Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota. Laissa on säädetty hoitopalkkion vähimmäismäärästä. Perhehoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrää tulee perhehoitajalain 2 :n mukaan tarkistaa kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96.ssä tarkoitetulla palkkakertoimella, Vuodelle 2011 vahvistettu palkkakerroin on 1,253. Hoitopalkkiot nousevat vuoden 2010 tasosta noin 1,79 prosenttia. Hoitopalkkion vähimmäismäärä on lukien 353,62 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohden kuukaudessa. Kulu- ja käynnistämiskorvaukset Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle maksetaan korvaus perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista sekä hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista. Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhehoitajille maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus. Laissa on säädetty kulukorvauksen vähimmäis-

8 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ SoTe -tilaajalautakunta määrästä. Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Lisäksi kulukorvaus sisältää lastensuojelulain nojalla perhehoitoon sijoitetulle lapselle tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä mainitun lain nojalla annettavat käyttövarat. Perhehoitajille maksettavia kulu- ja käynnistämiskorvauksia tulee perhehoitajalain mukaan tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (lokakuu 1951=100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Kulukorvauksen vähimmäismäärä on ollut vuoden 2010 alusta lukien 375,08 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Vuoden 2010 käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on ollut 2.663,76 euroa. Perhehoitajalain väliaikaisella muutoksella ( /859) elinkustannusindeksin lokakuun 2009 pisteluku jäädytettiin vuoden 2008 tasoon (1750), jolloin vuonna 2010 ko. maksuihin ei tehty korotuksia. Vuoden 2011 kulukorvausten määrä tarkistetaan nyt vertaamalla lokakuun 2010 elinkustannusindeksin pistelukua 1764 vuoden 2010 tarkistuksessa käytettyyn pistelukuun 1750, ja määriä korotetaan elinkustannusindeksin pisteluvun nousua vastaavasti. Korotus on 0,8 prosenttia. Kulukorvauksen vähimmäismäärä on lukien 378,08 euroa kuukaudessa ja käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 2.685,07 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Palkkiot ja korvaukset Jämsässä ja yhteistoiminta-alueella 2011 Yhteistoiminta-alueen perhehoidon palkkiot ja korvaukset v ovat olleet seuraavat: palkkiot kokoaikainen hoito osapäivähoito erityistä hoitoa vaativa kokoaikainen hoito erityistä hoitoa vaativa osa-aikainen hoito 509,52 /kk 383,32 /kk 645,00 /kk 442,60 /kk Kulukorvaukset hoidettavan ikä 0 6 v. 375,08 /kk 7 11 v. 417,40 /kk v. 484,67 /kk 16 v ,33 /kk

9 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ SoTe -tilaajalautakunta Palkkioiden ja korvausten määräksi yhteistoiminta-alueella alkaen esitetään seuraavaa: Palkkiot (1,79%:n korotus) kokoaikainen hoito osapäivähoito erityistä hoitoa vaativa kokoaikainen hoito erityistä hoitoa vaativa osa-aikainen hoito 518,64 /kk 390,18 /kk 656,55 /kk 450,52 /kk Mikäli lapsen poissaolo yhtäjaksoisesti perhehoidosta jatkuu yli 30 vuorokautta, palkkion maksaminen päättyy. Kulukorvaukset (0,8%:n korotus) 0 6 v. 378,08 /kk 7 11 v. 420,74 /kk v. 488,55 /kk 16v ,56 /kk Mikäli lapsen poissaolo yhtäjaksoisesti perhehoidosta jatkuu yli 14 vuorokautta. niin ylimenevältä ajalta ei ole oikeutta saada kulukorvausta. Käynnistämiskorvaus Hoidon käynnistämisestä perhehoitajalle aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista maksetaan korvaus (käynnistämiskorvaus), jonka enimmäismäärä on lukien 2.685,07 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohden. Korvattavia kohteita voivat olla mm. kalusteet, vuodevaatteet, ensi-vaatekerta, leikkikalut sekä harrastusvälineet. Ehdotus Apulaiskaupunginjohtaja: SoTe -tilaajalautakunta vahvistaa edellä asiaselostuksessa esitetyt lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset Jämsä - Kuhmoinen yhteistoiminta-alueella al kaen. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

10 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ SoTe -tilaajalautakunta Perhehoidon palkkiot ja korvaukset/kehitysvammahuolto/ alkaen 1761/05.24/2011 Sotil 5 Valmistelijat : vammaispalvelujohtaja, puh sosiaalitoimen asiantuntija, puh Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen hoidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa (Sosiaalihuoltolaki 25 1 mom). Perhehoitajan asema perustuu toimeksiantosopimukseen. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan hoitopalkkiosta ja kulukorvauksen perusteet ja määrä. Perhehoitajan eläketurva ja tapaturmavakuutus perustuvat perhehoitajalain 8 :ään sisältyvillä viittaussäännöksillä kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelakiin ja tapaturmalakiin. Perhehoitajan eläketurva määräytyy aina peruseläketurvan mukaisesti. Hoitopalkkio: Perhehoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrät tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Vuodelle 2011 vahvistettu palkkakerroin on 1,253. Hoitopalkkiot nousevat vuoden 2010 tasosta n. 1,79 %. Hoitopalkkion vähimmäismäärä on lukien 353,62 euroa perhe hoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Kulu- ja käynnistämiskorvaus: Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhehoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus (kulukorvaus). Kulukorvauksen vähimmäismäärästä on säädetty perhehoitajalaissa. Kulukorvaus voidaan erityisistä syistä maksaa myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Perhehoitajalain väliaikaisella muutoksella ( /859) elinkustannusindeksin lokakuun 2009 pisteluku jäädytettiin vuoden 2008 tasoon säätämällä, että kulu- ja käynnistämiskorvausten sekä toimeksiantosopimuksessa sovittujen kulukorvausten määrät tarkistetaan vuonna 2010 käyttäen pistelukua Lokakuun 2010 elinkustannusindeksin pisteluku oli Kulukorvausten vähimmäismääriä tarkistetaan nyt vertaamalla lokakuun 2010 pistelukua 1764 vuoden 2010 tarkistuksessa käytettyyn pistelukuun 1750, ja määriä korotetaan elinkustannusindeksin pisteluvun nousua vastaavasti. Korotus on 0,8 prosenttia. Kulukorvauksen vähimmäismäärä on lukien 378,08 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Käynnistämiskorvaus:

11 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ SoTe -tilaajalautakunta Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on lukien 2 685,07 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Perhehoidosta maksettava palkkio ja kulukorvaus ovat veronalaista työkorvausta. Kulukorvauksen perhehoitaja voi vähentää verotuksessaan tulonhankkimisesta aiheutuneina menoina. Syksyn 2010 aikana on valmisteltu maakunnallista yhtenäistä perhehoidon toimintaohjetta yhteistyössä Keski-Suomen kuntien vammaispalvelun työntekijöiden ja Kehitysvammaisten palvelusäätiön perhehoidon kehittämishankkeen kesken. Toimintaohjeen työstäminen on kesken ja työryhmä odottaakin mahdollista perhehoitolainsäädännön uudistamista ennen kuin Keski-Suomen maakunnan yhtenäinen toimintaohje tuodaan lautakuntien hyväksyttäväksi. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti huhtikuussa 2009 työryhmän tekemään esityksiä perhehoitolainsäädännön uudistamisesta sekä ohjaamaan valtakunnallisen perhehoidon toimintaohjelman toteuttamista. Työryhmän tehtävänä oli arvioida perhehoitolainsäädännön uudistamisen tarve ottaen huomioon hallitusohjelman mukaisen tavoitteen siirtää lastensuojelun sijaishuollon painopistettä perhehoitoon. Perhehoidon kehittämistarpeena on myös pitkäaikaissairaiden, mielenterveyskuntoutujien ja vanhusten perhehoidon saattaminen tasa-arvoiseen asemaan lastensuojelun perhehoidon kanssa. Työryhmä esittää, että säädetään perhehoitolaki, johon kootaan perhehoitoa koskevat säännökset. Perhehoitoa koskevaa lainsäädäntöä uudistettaessa määritellään perhehoidossa käytettävät käsitteet sekä säädetään perhehoitoa toteuttavien henkilöiden kelpoisuusvaatimuksista ja perhehoidossa hoidettavien määrästä. Työryhmän ehdotuksen mukaisesti perhehoitajien ennakkovalmennus tulisi lakisääteistää. Sijoituksen tavoitteiden mukaista toteutumista edistäisi niin lastensuojelussa kuin aikuisten perhehoidossa entistä tiiviimpi ja suunnitelmallisempi tuki perhehoitajana toimiville sekä riittävä perhehoidon toteutumista tukeva henkilöstö. Nykyistä perhehoidossa käytettävää toimeksiantosopimusta tulee kehittää. Oikeutta solmia toimeksiantosopimus perhehoitajan kanssa ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan kuntien ja kuntayhtymien ohella sellaisia palveluntuottajia, jotka ovat saaneet toiminnalleen Valviran luvan. Yhtenäisten lupakäytäntöjen turvaamiseksi perhehoitoa koskevat lupa-asiat esitetään keskitettäväksi Valviraan. Perhehoidon järjestämis- ja valvontavastuu säilyisi edelleen kunnalla tai kuntayhtymällä. Työryhmä ei esitä muutoksia lainsäädäntöön perhehoidossa käytettävien rajoitustoimenpiteiden osalta. Perhehoitajan peruspalkkiota tulee työryhmän ehdotuksen mukaan korottaa 650 euroon yhtä hoidettavaa kohti. Samalla työryhmä ehdottaa, että perhehoitajille säädetään mahdollisuus vuosittaiseen täydennyskoulutukseen (1-2 päivää), oikeudesta vapaaseen (18 päivää vuodessa) sekä perhehoitajan ansionmenetyksistä ja kulujen

12 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ SoTe -tilaajalautakunta korvaamisesta. Perhehoitolain vaikutukset perhehoitajien sosiaaliturvaan tulee arvioitavaksi jatkovalmistelun yhteydessä. Alueellisesti yhtenäisten toimintakäytäntöjen edistäminen ja perhehoidon nykyistä monipuolisempien toteuttamismahdollisuuksien tukeminen edellyttää työryhmän näkemyksen mukaan sitä, että jatkossa perhehoitoon sijoittaminen tapahtuu aina alueellisten perhehoidon yksiköiden kautta, jotka varmistavat, että yksittäisessä perhekodissa hoidettavien lukumäärä ja hoitoisuus vastaavat perhekodin osaamista ja voimavaroja. Mikäli perhehoitolaki säädetään, tarkistetaan Jämsä - Kuhmoinen yh teis toi minta-alueen perhehoidon toimintaohje, palkkiot ja kulukorvaukset vastaamaan uudistunutta lainsäädäntöä. Liitteenä kehitysvammahuollon perhehoidon palkkiot ja kor vaukset alkaen. Ehdotus Apulaiskaupunginjohtaja: SoTe -tilaajalautakunta hyväksyy liitteen mukaisesti kehitysvammahuollon perhehoidon palkkiot ja korvaukset Jämsä - Kuhmoinen yhteistoiminta-alueella alkaen. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet 7 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset/kehitysvammahuolto/ alkaen

13 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ SoTe -tilaajalautakunta Vammaispalvelulain mukaisen henkiökohtaisen avustaja palkkauksen ja muiden kustannusten korvaamisen perusteet ja taso vuonna /05.24/2011 Sotil 6 Valmistelija: vammaispalvelujohtaja, puh ja sosiaalitoimen asiantuntija, puh Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta ( ) ja Jämsän kaupungin SoTe-tilaajalautakunta ( ) ovat käsitelleet ja hyväksyneet vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun myöntämisperusteet Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueella alkaen. Tässä pykälässä käsitellään vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisten perusteet ja korvauksen tasot v Vammaispalvelulaki Uuden vammaispalvelulain myötä vaikeavammaisten oikeus henkilökohtaiseen apuun vahvistui. Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus vaikeavammaiselle henkilölle eli kunta ei voi evätä palvelua, jos laissa mainitut edellytykset sen saamiselle täyttyvät. Oikeus koskee myös välttämätöntä, mutta määrällisesti vähäisempää avun tarvetta, joka on toistuvaa. Päivittäisiä toimia sekä työtä ja opiskelua varten apua on järjestettävä vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä tarvetta vastaava määrä. Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan muun muassa liikkumista, pukeutumista, henkilökohtaisen hygienian hoitamista, vaate- ja ruokahuoltoa, kodin siisteydestä huolehtimista sekä asiointia. Muita toimintoja varten tuntimäärä on rajoitetumpi, vähintään 10h/kk vuosina ja vähintään 30 h/kk vuodesta Henkilökohtaista apua voidaan järjestää korvaamalla avustajan palkkauksesta aiheutuvat kulut kuten aikaisemmassa henkilökohtainen avustaja-järjestelmässä, palveluseteleillä, ostopalveluna, kunnan oman palvelutuotannon turvin tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa. Henkilökohtaisen avun järjestämistavassa on mahdollisimman kattavasti huomioitava asiakkaan elämäntilanne ja palveluntarve. Vammaispalvelulain muutoksen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia muutettiin siten, että henkilökohtainen apu säädettiin maksuttomaksi sosiaalipalveluksi. Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja työlainsäädäntö Vaikeavammainen henkilö toimii henkilökohtaisen avustajansa työnantajana. Häntä on tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa. Työnantaja valitsee avustajan, tekee työsopimuksen ja huolehtii palkanmaksusta ym. lakisääteisistä kustannuksista, jotka kunta korvaa hänelle tehdyn päätöksen mukaisesti. Avustajana toimivalle ei siis synny kunnallista työsuhdetta

14 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ SoTe -tilaajalautakunta vaan kunta korvaa vammaispalvelulain perusteella henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kohtuulliset lakisääteiset kustannukset. Palkan korvauksen tason kunta voi itse määritellä. Pääsääntöisesti avustajan työsuhteeseen on palkattava muu henkilö kuin perheenjäsen. Poikkeuksena ovat kuitenkin tilanteet, joissa omaisen palkkaaminen on erityisen painavasta syystä vaikeavammaisen edun mukaista. Heta- Henkilökohtaisten avustajien työnantajaliitto ry ja Julkisten ja Hyvinvointialojen Liitto JHL ry. ovat solmineet lukien valtakunnallisen henkilökohtaisten avustajien työehtosopimuksen. Työehtosopimus ei ole yleissitova vaan sopimus sitoo ainoastaan Hetan työnantajajäseniä ja heidän avustajiaan. Kunnat eivät ole osallisia työehtosopimuksessa. Jämsän SoTe-tilaajalautakunta on päättänyt , että sopimuksen astuttua voimaan avustajien tuntipalkan korvaus tarkistetaan sopimuksen mukaiseksi. Palkan suuruudesta ei kuitenkaan tässä sopimuksessa vielä päätetty vaan palkantarkistuksista ja palkkasopimuksesta neuvotellaan ja sovitaan mennessä. Palkantarkastukset tulisivat voimaan Mikäli yhteisymmärrystä tarkistuksista ja palkkasopimuksesta ei saavuteta, voidaan työehtosopimus irtisanoa. Nykyisessä tilanteessa, kun valtakunnallista yleissitovaa työehtosopimusta ei ole, henkilökohtaisen avustajan palkan korvauksen perusteena on käytetty yhteistoiminta-alueella Kvtes:n mukaista hinnoittelutunnusta "Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelutehtävien palkkahinnoittelu" 04PER010. Tähän hinnoitteluryhmään kuuluvat myös kaupungin palkkalistoilla olevat vammaisavustajat. Henkilökohtaisen avustajan palkkausmenoina korvattaviksi kokemuslisiksi on hyväksytty 5 % korotus peruspalkasta 4, 7 ja 10 vuoden palvelun jälkeen. Hinnoittelutunnus 04PER010 on v edelleen lähtökohtana määriteltäessä, minkä suuruiset palkkauskustannukset kaupunki korvaa työnantajille henkilökohtaisista avustajista. Muodollisia pätevyysvaatimuksia koulutuksen suhteen henkilökohtaisilla avustajilla ei ole. Muiksi korvattaviksi kustannuksiksi luetaan työnantajan maksettaviksi kuuluvat lakisääteiset maksut ja korvaukset sekä muut avustajasta aiheutuvat kohtuulliset ja välttämättömät kulut. Niitä voivat olla esim. työnantajana toimimiseen liittyvät koulutuskulut ja rekrytointikulut. Sunnuntai- ja ylityö korvataan työaikalain mukaisesti. Työaikalain mukaisiin lakisääteisiin kustannuksiin eivät kuulu lauantai-, iltaja yölisät. SoTe-tilaajalautakunta kuitenkin päätti , että korvattaviksi palkkauskustannuksiksi hyväksytään alkaen ilta-, ja lauantailisät, mikäli palvelutarpeen arvioinnin ja palvelu-

15 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ SoTe -tilaajalautakunta suunnitelman laadinnan yhteydessä ilmenee, että henkilökohtaisen avun tarve on välttämätöntä myös iltaisin ja lauantaisin. Lisääntyvä henkilökohtaisen avun kysynnän ja tarpeen määrän kasvu huomioiden, henkilökohtaisten avustajien saatavuutta ja rekrytointia helpottaa lauantai- ja iltalisien ottaminen kunnan korvauksen piiriin. Tammikuun 2011 tilanteen mukaan päätös henkilökohtaisesta avusta on tehty 39 jämsäläiselle vaikeavammaiselle henkilölle ja viidelle kuhmoislaiselle vaikeavammaiselle henkilölle. Näistä jämsäläisille henkilökohtainen apu on järjestetty ostopalvelun avulla kymmenelle henkilölle ja Kuhmoisiin kahdelle henkilölle. Muille henkilökohtainen apu on järjestetty henkilökohtainen avustajajärjestelmällä. Lisäksi kaupungin vammaisavustajien turvin järjestetään henkilökohtaista apua kokonaan tai osittain n. 20 jämsäläiselle henkilölle. Työhön liittyvään avustamiseen henkilökohtaista apua on myönnetty kahdelle henkilölle ja opiskeluun kolmelle henkilölle. Palveluseteliä ei ole käytössä. Myönnetyt henkilökohtaisen avun tuntimäärät vaihtelevat 8 tunnista/vko 56 tuntiin/vko päivittäisiin toimintoihin ja 30 h/kk/asiakas vapaa-ajan ym. toimintoihin. Vammaispalvelun viranhaltija tekee päätökset henkilökohtaisesta avusta. Päätökset perustuvat mm. palvelutarpeen ja toimintakyvyn arviointiin ja yhdessä asiakkaan kanssa laadittuun palvelusuunnitelmaan. Päätöksen tukena käytetään tarvittaessa eri tahoilta saatuja selvityksiä ja arviointeja, jotta kokonaiskäsitys asiakkaan tilanteesta ja henkilökohtaisen avun tarpeesta ja määrästä syntyisi yhteistyössä asiakkaan kanssa. Vuoden 2011 aikana selvitetään yhteistyössä Jämsän kaupungin henkilöstö- ja palkkahallinnon kanssa Jämsän kaupungin mahdollisuutta toimia ns. sijaismaksajana koskien henkilökohtaisten avustajien palkanlaskentaa ja maksamista. Vaikeavammaisen työnantajan toimeksiannosta kaupunki voisi hoitaa palkanmaksun ja siihen liittyvät verotukselliset tehtävät. Työnjohto-oikeus säilyisi kuitenkin edelleen vaikeavammaisella henkilöllä itsellään. Liitteenä Henkilökohtaisen avustajan palkkauskustannusten ja muiden lakisääteisten kustannusten korvaaminen yhteistoiminta-alueella lähtien Ehdotus Apulaiskaupunginjohtaja: SoTe -tilaajalautakunta vahvistaa liitteen mukaisena vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avustajan palkkauksen ja muiden kustannusten korvaamisen perusteet sekä tason Jämsä-Kuhmoinen yhteistoiminta-alueelle v. 2011

16 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ SoTe -tilaajalautakunta Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet 8 Vammaispalvelulain mukaisen henkiökohtaisen avustaja palkkauksen ja muiden kustannusten korvaamisen perusteet ja taso vuonna 2011

17 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ SoTe -tilaajalautakunta Omaishoidon tuki/vammaiset ja pitkäaikaissairaat alle 65-vuotiaat henkilöt/ alkaen 1762/05.24/2011 Sotil 7 Valmistelijat: vammaispalvelujohtaja, puh sosiaalitoimen asiantuntija, puh Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta ( /937) ja lain muutoksiin (950/2006). Omaishoitolain 2 :n mukaan omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon järjestämistä omaisten tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoitopalkkiosta, tarvittavista palveluista hoidettavalle sekä omaishoitajan tukemisesta. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu. So- Te-tilaajalautakunta vahvistaa omaishoidontuen myöntämisen perusteet lain puitteissa sekä päättää hoitopalkkioiden määrästä ja kriteereis tä. Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitajalle maksettava vähimmäispalkkio vuoden 2011 alusta on 353,62 kuukaudessa. Hoitopalkkio voidaan sopia tätä pienemmäksi jos hoidon sitovuus ja huolenpidon tarve on vähäistä tai siihen on hoitajan esittämä erityinen syy. Hoitopalkkio on vuoden 2011 alusta vähintään 707,24 kuukaudessa, jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Edellytyksenä on, että hoitajalla ei ole tältä ajalta vähäistä suurempia tuloja, oikeutta sairasvakuutuslain mukaiseen erityishoitorahaan eikä oikeutta vuorotteluvapaalain mukaiseen vuorottelukorvaukseen. Hoitopalkkiota tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Palkkakerroin vuodelle 2011 on 1,253. Tämä merkitsee palkkioihin n. 1,79 prosentin nousua vuoteen 2010 verrattuna. V Jämsässä oli määrärahoja varattu Vampa omaishoidon tukeen euroa. Tukea maksettiin kuluneen vuoden aikana 14 eri henkilölle. Keva omaishoidon tukeen oli varattu euroa. Tukea maksettiin 10 eri henkilölle. Kielteisiä päätöksiä Vampa omaishoidon tuen puolella tehtiin seitsemälle eri henkilölle (kriteerit eivät täyttyneet ja/tai määrärahojen riittämättömyys). Yhdelle heistä tuki myönnettiin myöhemmin yhden omaishoitosopimuksen päätyttyä. Keva omaishoidon tuen puolella hylättiin yksi hakemus. Toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon puolella on tällä hetkellä yhteensä 23, joihin vuodelle

18 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ SoTe -tilaajalautakunta varatut määrärahat ovat sidotut tilanteen perusteella uusia omaishoidon tukihakemuksia on vuodelle 2011 tullut kehitysvammahuollon puolelle neljä ja vammaispalvelun puolelle kolme. Vuodelle 2011 Vampa omaishoidon tukeen Jämsä on varattu euroa ja Keva omaishoidon tukeen Jämsä euroa (ilman Kuel-maksuja). Määrärahavaraus ja indeksikoro tukset vuodelle 2011 huomioiden uusia tukia voitaneen myöntää vammaispalvelun puolella yhdelle uudelle ja kehitysvammahuollon puolella kahdelle uudelle hakijalle ellei nykyisissä voimassa oleviin sopimuksiin tule muutoksia. Vuonna 2010 Kuhmoisista tuli ainoastaan yksi hakemus omaishoidon tuesta vammaispalveluihin (Vampa omaishoidontuki Kuhmoinen). Vuodelle 2011 Kuhmoisten osalle on tästä johtuen varattu vammais- ja kuntoutuspalvelujen tulosalueelle vammaisten omaishoidon tukeen (riittäisi yhteen 2. tukiluokan tukeen) ja kehitysvammaisten omaishoidon tukeen (riittäisi yhteen 2. tukiluokan tukeen) muuttuneen vammaispalvelulain myötä henkilökohtaisena avustajana työskentelevä omainen ei voi hoitaa samaa tehtävää omaishoitosopimuksen perusteella. Tämä tulee huomioida uusissa päätöksissä. Liitteenä myöntämisperusteet ja toimintaohjeet vammaisten ja pitkäai kais sai rai den al le 65-vuo tiai den hen kilöiden omaishoidon tuesta v Ehdotus Apulaiskaupunginjohtaja SoTe -tilaajalautakunta hyväksyy liitteen mukaisesti vammaisten ja pitkäaikaissairaiden alle 65 vuotiaiden henkilöiden omaishoidontuen määräytymisperusteet ja toimintaohjeet Jämsä - Kuh moinen yhteistoiminta-alueella vuodelle Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet 9 Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden alle 65-vuotiaiden henkilöiden omaishoidon tuki vuonna 2011

19 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ SoTe -tilaajalautakunta Omaishoidon tuki/vanhusten palvelut vuonna /05.12/2011 Sotil 8 Valmistelija: omaishoidon ohjaaja, puh sosiaalitoimen asiantuntija, puh Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon tu kea koskeva lainsäädäntö uudistui , jolloin tuli voimaan la ki omaishoidon tuesta (937/2005). Lain 4 :n 1 mom. muutoksella (950/2006) omaishoitajan oikeutta lakisääteisiin vapaisiin lisättiin kahdesta vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen kalente rikuukautta kohti silloin, kun hoitotyö on luonteeltaan erittäin sitovaa. Laissa omaishoidon tuesta (937/2005) omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaista omaishoitoa turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hoidon jatkuvuus ja tukemalla omaishoitajan työtä. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut, omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut, jotka määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Hoidettava maksaa asiakasmaksulain 6 b :n mukaan enintään 10,60 euroa vuorokaudessa niistä sosiaali- ja terveyspalveluista, joita kunta järjestää hoidettavalle omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi korvaamaan omaishoitajan antamaa hoitoa. Omaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Kunnat päättävät omaishoidon tuen palkkioluokista ja perusteista lain sallimissa rajoissa. Hoitopalkkioiden suuruudesta ja alimmista hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 5 :ssä. Lain 6 :n mukaan hoitopalkkiota tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijäin eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Vuonna 2011 hoitopalkkion vähimmäismäärä on 353,62 euroa kuukaudessa ja hoitopalkkioita korotetaan vuoden 2010 tasosta 1,79 %. Jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä, palkkio on lain (937/2005) 5 :n mukaan vuonna 2011 vähintään 707,24 euroa kuukaudessa edellyttäen, että hoitajalla ei ole tältä ajalta 1. vähäistä suurempia työtuloja; 2. oikeutta sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan; 3. oikeutta vuorotteluvapaalain (1305/2002) 13 :n mukaiseen vuo-

20 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ SoTe -tilaajalautakunta rottelukorvaukseen. Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset: Omaishoitolain 3 :n mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos 1. henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vas taavan syyn vuoksi tarvitsee koti oloissa hoitoa tai muu ta huolenpitoa; 2. hoidettavan omainen tai muu hoidet tavalle läheinen henkilö on val mis vastaamaan hoidosta ja huolenpi dosta tarpeellis ten palveluiden avul la; 3. hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia; 4. omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja ter veyspalve luiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuu den kannalta riittävää; 5. hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteil taan siellä an nettavalle hoidolle sopiva; ja 6. tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoidon tuen myöntäminen edellyttää, että hoidettavalla on omainen tai muu läheinen henkilö, joka on valmis solmimaan kunnan kanssa sopimuksen omaishoidon tuesta. Omaishoidon tukea voidaan myöntää, jos omaishoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon vaatimuksia. Päätöstä tehtäessä arvioidaan kokonaisvaltaisesti hoitajan kyky selviytyä omaishoitoon sisältyvistä tehtävistä. Arvioinnissa otetaan huomioon omaishoitajan 1. fyysinen ja psyykkinen terveydentila, mahdolliset sairaudet ja nii den vaatima hoito; 2. toimintakyky ja voimavarat kuten kyky selviytyä päivittäisistä pe rus toiminnoista ja arjen askareista, huolehtia lääkityksestä, liikkua koto na ja kodin ulkopuolella; 3. sosiaaliset verkostot. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehneen kunnan on otettava hoitajalle tapaturvavakuutuslain (608/1948) 57 :n 1 momentin mukainen vakuutus. (937/ ). Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata (950/2006) vähintään kolme (3) vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän