SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta

Transkriptio

1 1 SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2015 Perusteet Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan. Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden suuruudesta ja alimmasta hoitopalkkiosta säädetään omaishoidon tuesta annetussa laissa, myöhemmin omaishoitolaki (937/2005). Suonenjoen kaupungin sosiaalilautakunta vahvistaa omaishoidon tuen myöntämisperusteet alkaen. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Erityisestä syystä hoito voi tapahtua myös hoitajan kotona. Omaishoidon tukea ei voi myöntää yksityiselle palveluntuottajalle. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tuen palkkio maksetaan korvauksena tehdystä hoitotyöstä. Tukeen ei ole oikeutta, mikäli avun tarve on pelkästään ruoanlaitossa, siivouksessa ja asioinnissa kodin ulkopuolella. Omaishoidon tukea ei myönnetä hakijalle, joka asuu palvelutalossa. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen palvelu ja se maksetaan kaupungin talousarviossa myönnetystä määrärahasta eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville. Omaishoidontuen maksaminen alkaa aikaisintaan hakemuskuukautta seuraavan kuukauden alusta, kun hakemus tarvittavine liitteineen on jätetty ja kun määrärahaa on vapautunut. Tukea ei makseta takautuvasti. Omaishoidon palkkion maksupäivä on kuukauden viimeinen arkipäivä. Palkkio on hoitajalle veronalaista tuloa. Omaishoidon tuessa on käytössä jatkuva hakumenettely. Omaishoidon tukea voidaan myöntää vain Suonenjoella asuville, suonenjokelaisille henkilöille. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja tukea koskeva sopimus Tukea haetaan omaishoidon tuen hakemuksella, joka palautetaan hoidettavan asuinkunnan yhteyshenkilölle. Lomakkeita saa sosiaalitoimistosta, hoivapalvelupäällikön toimistosta ja kaupungin internet-sivuilta Hakemukseen liitetään lääkärintodistus (C-lausunto) hoidettavan terveydentilasta tukea ensimmäisen kerran haettaessa tai jos hoidettavan kunto on oleellisesti huonontunut. Tarvittaessa omaishoitajan terveydentilasta voidaan pyytää lääkärinlausunto. Hakemukseen liitetään tieto Kelan hoitotuki- tai vammaistukipäätöksestä.

2 2 Omaishoidon tuesta annetun lain 3 :n mukaan yleiset myöntämisperusteet ovat: 1) henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa 2) hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla 3) hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia 4) omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää 5) hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja tuen myöntämisen arvioidaan olevan molempien edun mukaista. Hoitajan tulee olla 18 vuotta täyttänyt elämäntilanteensa, terveytensä ja toimintakykynsä puolesta soveltuva omaishoitajaksi. Hänen tulee kyetä kantamaan kokonaisvastuu hoidettavasta. Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoitajalla on päivittäisiä toimintoja haittaava dementoiva sairaus tai mielenterveyden ongelma. Omaishoidon tukea ei myönnetä, mikäli hoitajalla on päihteiden väärinkäyttöä tai jos hoitajan terveydentila rajoittaa häntä toimimasta omaishoitajana, vaikka rinnalle voitaisiin järjestää riittävä määrä hoidettavalle tulevia palveluja ja tukea. Omaishoitajan terveydentilasta voidaan pyytää tarvittaessa lääkärinlausunto. Hoito ja huolenpito voidaan erityisistä syistä järjestää myös hoitajan kotona. Hoitajan kotona järjestettyyn ympärivuorokautiseen hoitoon sovelletaan perhehoitajalain (312/1992) säännöksiä silloin, kun myös muut perhehoidolle asetetut edellytykset täyttyvät. Omaishoidon tuen myöntämisestä päättäminen perustuu aina hoidettavan ja hoitajan monipuoliseen toimintakyvyn ja voimavarojen arviointiin. Keskeisinä menetelminä ovat hoidettavan ja hoitajan haastattelu, lääkärinlausunto, kotikäynnillä tehtävä havainnointi sekä toimintakyvyn arviointi (RaVa). Asiakas siirtyy vanhustyön puolelle sitä seuraavan vuoden alusta, jona hän täyttää 65 vuotta. Omaishoitosopimuksella tarkoitetaan hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan välistä toimeksiantosopimusta omaishoidon järjestämisestä (Omaishoitolaki 2 ). Omaishoitajan ja Suonenjoen kaupungin kesken laaditaan omaishoitajasopimus (Omaishoitolaki 8 ). Siihen kirjataan tiedot omaishoitajan oikeudesta lakisääteisiin vapaisiin, muihin vapaisiin ja virkistysvapaisiin. Sopimukseen liitetään hoito- ja palvelusuunnitelma (Omaishoitolaki 7 ). Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehneen kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 :n 1 momentin mukainen vakuutus hoitajalle.

3 3 Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuki perustuu hoito- ja palvelusuunnitelmaan, joka on omaishoitoa koskevan sopimuksen liite. Hoito- ja palvelusuunnitelma korostaa omaishoidon tuen hoidollista merkitystä ja kytkee sen osaksi asiakkaan tarvitsemaa palvelukokonaisuutta. Suunnitelmaan tulee kirjata: omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö suunnitelma hoidettavan hoidon järjestämiseksi hoitajan vapaan, sairauden, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muiden poissaolojen aikana, jolloin omaishoitajana toimiminen ei ole mahdollista Sopimuksen tarkistaminen Omaishoidon sopimus pyritään tarkistamaan kahden vuoden välein ja aina tarvittaessa asiakkaan tai kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilön pyynnöstä, hoidon tarpeen tai omaishoitotilanteen muuttuessa. Hoidon tarve arvioidaan kotikäynnillä. Hoitajalla on velvollisuus ilmoittaa hoidon keskeytyksistä heti. Omaishoitosopimuksen irtisanominen, purkaminen ja hoidon keskeytyminen Omaishoidon tukea maksetaan hoidon tilapäisen keskeytyksen ajalta enintään kolmelta (3) keskeytyspäivältä kalenterikuukaudessa. Meno- ja lähtöpäivää ei kuitenkaan katsota keskeytyspäiviksi. Hoidettavan on oltava 16 päivää kotihoidossa kuukaudessa, jotta oikeus omaishoidon palkkion maksamiselle toteutuu. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Hoitajan sairauden aiheuttaman hoidon keskeytyksen ajalta hoitajalla on oikeus hoitopalkkioon sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä päivältä. Tämän jälkeen tulee maksuun keskeytys siihen saakka kunnes hoidettava on taas omaishoitajan hoidettavana. Sopimuksen irtisanomisessa noudatetaan omaishoidon tuesta annetun lain 9 :n mukaisia sopimuksen päättymistä ja purkamista koskevia säännöksiä. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Määräajaksi tehty sopimus lakkaa ilman irtisanomista määräajan päätyttyä. Omaishoitajan lakisääteinen vapaa Omaishoitolain 4 :n mukaan omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Kotihoitopäiviä on oltava kuukaudessa vähintään kuusitoista (16), jotta vapaapäiväoikeus toteutuisi. Sidonnaisuus hoitotyöhön on siten ratkaiseva tekijä arvioitaessa, onko omaishoitajalla lakisääteinen oikeus vapaaseen.

4 4 Vapaapäiväoikeus toteutetaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan määritetyllä tavalla. Vapaapäivät suositellaan pidettäväksi kuukausittain. Lakisääteisiä vapaapäiviä voi kerryttää enintään 3 kuukaudelta. Kuluvan vuoden lakisääteiset vapaapäivät on käytettävä joulukuun loppuun mennessä. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikainen korvaava hoito järjestetään resurssien puitteissa ympärivuorokautisena hoitona joko kunnan omana palveluna, ostopalveluna tai palvelusetelillä. Hoidon omavastuuhinta on 11,30 /vrk vuonna 2015 (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 6b ). Lakisääteinen vapaa voidaan myös toteuttaa omaishoidon tuen tilapäisen perhehoidon sopimuksen avulla, jolloin hoito voi tapahtua joko hoidettavan tai hoitajan kotona. Hoitajalle maksetaan hoitopalkkio erikseen määräytyvän taksan mukaisesti. Tilapäisestä perhehoidosta tehdään kirjallinen sopimus. Vammaisten kohdalla vapaan järjestelyistä päättää johtava sosiaalityöntekijä. Palveluseteli on yksi vaihtoehto omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien järjestämiseen. Omaishoitajalle voidaan myöntää kolme (3) palveluseteliä toteutunutta hoitokuukautta kohti. Palvelusetelin arvo on 110 ja se on tarkoitettu palvelujen hankkimiseksi yksityiseltä palveluntuottajalta. Palvelusetelillä palvelua tuottavien yritysten tulee olla hyväksyttyjä palveluseteliyrittäjäksi ja täyttää sille asetetut kriteerit. Kaupunki pitää luetteloa hyväksymistään palveluntuottajista. Kehitysvammahuollossa omaishoitajalle ei myönnetä erillisiä vapaapäiviä, mikäli lomaoikeus toteutuu tilapäiseen hoitoon myönnettyinä päivinä. Kotihoidon palvelut ja palvelumaksut Kotihoidon palveluista ja palvelumaksuista sovitaan erikseen hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoidon hoitopalkkioiden määrä Hoitopalkkion suuruus määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Lain 6 :n mukaan hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijäin eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Omaishoidon tuen palkkio maksetaan korvauksena tehdystä hoitotyöstä. Mikäli hoidettavalla on runsaasti kaupungin kotihoidon käyntejä eli yli 30 tuntia kuukaudessa, omaishoidon tuen palkkio maksetaan alimman tukiluokan mukaan. Tukeen ei ole oikeutta, mikäli avun tarve on pelkästään ruoanlaitossa, siivouksessa ja asioinnissa kodin ulkopuolella. Mikäli omaishoidon tuen myöntämiselle asetetut kriteerit täyttyvät, omaishoitajan tehtäviin katsotaan kuuluvan myös hoidettavan tarvitsema kodin ulkopuolinen avustaminen. Omaishoidon tuen hoitopalkkion alentaminen Säännöllinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saaminen vaikuttaa omaishoidon tuen tukiluokkaan. Mikäli omaishoitaja hoitaa hoitotyön sitovuudeltaan perustukea tarvitsevaa asiakasta ja asiakas saa runsaasti kunnallisia hoito- ja/tai avopalveluja (4 kertaa tai enemmän viikossa), hoitopalkkiota ei

5 5 makseta. Alaikäisten vaikeavammaisten lasten osalta huomioidaan vanhempien mahdollinen työssäkäynti. Runsailla kunnallisilla palveluilla tarkoitetaan: - hoidettava käy säännöllisesti päivätoiminnoissa yli viisi tuntia päivässä 4-5 kertaa viikossa - hoidettava käy säännöllisesti päivätoiminnoissa yli viisi tuntia päivässä 1-3 kertaa viikossa ja saa lisäksi kotihoitoa tuntia kuukaudessa - hoidettava saa säännöllisesti kotihoitoa 30 tuntia tai enemmän kuukaudessa. Tukiluokkaa alennetaan, jos hoitajan antaman hoidon sitovuus ja jatkuvuus vuorokaudessa on vähäisempää kuin kriteereissä on edellytetty. Tällöin tukiluokkaa alennetaan vähintään yhdellä tukiluokalla. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa: - hoidettava on pääosan kalenterivuodesta vähintään 4 päivänä viikossa yli 4 tuntia hoitajan antaman hoidon ulkopuolella (päivähoidossa, koulussa, päivätoiminnassa) - hoidettavalla on kotona henkilökohtainen avustaja keskimäärin yli 7 tuntia viikossa - hoidettava saa säännöllisen kotihoidon palveluja enemmän kuin 30 tuntia kuukaudessa (poikkeuksena saattohoito tai muut erityiset syyt). Kotihoidon palvelumaksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) perusteella. Omaishoidon tuen palkkio huomioidaan tulona määritettäessä kotihoidon maksua. - hoidettava on kuukausittain säännöllisesti lyhytaikaishoidossa 2 viikkoa, mikä sisältää omaishoidon tuen kolme lakisääteistä vapaapäivää. Lyhytaikaishoidon maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) perusteella - oppivelvollisuuskoulun käyminen rinnastetaan kunnalliseen palveluun, joka vaikuttaa maksuluokkaa alentavasti. 1. Perustukea ja palvelua saavat / Hoitopalkkio 384,67 /kk (381 /kk) Hoidettava tarvitsee päivittäin hoivaa, huolenpitoa ja valvontaa henkilökohtaisissa toiminnoissa (aamu- ja iltatoimet, ruokailu, wc- toiminnot, hygienian hoito, pukeutuminen, lääkehoidon toteutus ym.). Hoidettavalla voi olla avuntarvetta myös yöllä. Hoidon tarve ei välttämättä edellytä hoitajan ja hoidettavan asumista samassa taloudessa, mutta hoitajan tulee sitoutua toistuvaan päivittäiseen huolenpitoon ja hoitoon. Hoidettava ei tarvitse säännöllistä päivittäistä kotihoidon palvelua. Ryhmään kuuluvat myös alle 18-vuotiaat vaikeavammaiset tai sairaat lapset sekä vaikeavammaiset aikuiset, jotka käyttävät suurimman osan vuodesta kodin ulkopuolisia palveluja. Alle 18-vuotiaiden lasten kohdalla arvioinnissa kiinnitetään huomiota päivittäisten toimintojen lisäksi liikuntakykyyn, kommunikaatioon sekä valvonnan ja erityisen vaativien hoitotoimenpiteiden tarpeeseen. Tuki kohdennetaan vaikeasti vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen hoitoon. Alaikäisten vaikeavammaisten lasten osalta huomioidaan vanhempien mahdollinen työssäkäynti.

6 6 2. Jatkuvaa tukea ja palvelua saavat/ Hoitopalkkio 507 /kk (500 /kk) Hoidettava tarvitsee paljon hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa pääsääntöisesti ympärivuorokautisesti useimmissa henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa, esim. hoidettavan avustaminen WC-käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa, ruokailussa, lääkehoidon toteutuksessa ja liikkumisessa. Hoitotyö sitoo hoitajan lähes jatkuvasti. Hoidettavan voi jättää yksin korkeintaan 1-2 tunniksi. Hoidettava ei kykene asumaan yksin, ja hoidettavalla on säännöllistä avuntarvetta myös yöllä. Ilman omaishoitajaa hoidettava tarvitsisi ympärivuorokautista hoivaa/hoitoa. Hoidettavalle on myönnetty Kelan korotettu hoito- tai vammaistuki. 3. Erityistukea ja palvelua saavat/ Hoitopalkkio 760 /kk (750 /kk) Hoidettava tarvitsee ympärivuorokautisesti runsaasti hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, esim. hoidettava tarvitsee toisen henkilön apua WC- käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa, eikä häntä voi jättää yksin. Hoidettavan on huolehdittava hoidettavasta ja oltava valmis suorittamaan hoitotoimenpiteitä kaikkina vuorokauden aikoina. Hoidon sitovuus on samaa tasoa kuin pysyvässä ympärivuorokautisessa hoidossa olevalla. Hoidettavalla on oikeus kotihoidon palveluihin. Hoidettavalla on pitkälle edennyt muistisairaus tai hän on vuodepotilas, tai vaikeasti vammainen henkilö, jonka hoito vaatii jatkuvia erityisiä hoitotoimenpiteitä. Hoidettavalle on myönnetty Kelan erityishoitotuki. 4. Omaishoidon tuen korottaminen erityistapauksissa hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen ajalle/ Hoitopalkkio 1000 /kk Palkkio maksetaan hoitajalle, joka jää hoitamaan laitoshoidon tarpeessa olevaa hoidettavaa vaikean sairauden tai saattohoidon vuoksi. Edellytyksenä on, että hoitajalle järjestyy mahdollisuus olla pois ansiotyöstä, eikä hän saa mitään muuta korvausta ansiotulon menetyksestä. Hoitaja on työikäinen. Hoidettava on avuntarpeen perusteella maksuluokassa 3. Omaishoitona toteutettava hoivatyö on erittäin sitovaa ja vaativaa ympärivuorokautisesti. Tukea maksetaan enintään 3 kuukauden ajalta.