Yliopisto ja yhteiskunta - kolmas tehtävä
|
|
- Jarno Heikkilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yliopisto ja yhteiskunta - kolmas tehtävä Hallintopäällikköpäivät Oulu Erkki Karvonen, YTT, professori. Informaatiotutkimus ja viestintä, Oulun yliopisto - Vastuussa tiedeviestinnän maisteriohjelma TIEMAsta.
2 Vuorovaikutus ja vaikuttavuus Nykyisen yliopistolain mukaan yliopistojen tulee edistää vapaata tutkimusta ja antaa ylintä opetusta. Näiden lisäksi laissa määritellään ns. kolmas tehtävä: Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. (Yliopistolaki 2009, 1 luku 2 : Tehtävät) Kolmatta tehtävää ovat siis vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
3 Yliopiston kolmas tehtävä 1. tehtävä: opetus (1100-luku), 2. tehtävä: tutkimus (1800-luku), 3. tehtävä (1900-luku): vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa, vaikuttaminen yhteiskuntaan. Tieto = kilpailukyky. Tieteelle annetaan todellisuuden kuvaamisen sijaan yhä enemmän todellisuuden muuttajan ja kehittäjän roolia. Filosofinen realismi vs. sosiaalinen konstruktivismi. Esim. toimintatutkimus ja feministinen tutkimus. Jos tiede vaikuttaa siihen millaiseksi yhteinen todellisuutemme tehdään, se on poliittista, ei välttämättä puoluepoliittista. Yliopiston kolmas tehtävä, voidaan ymmärtää juuri kehittäjän rooliksi: tiede auttaa eri tahoja kehittämään uutta. Pitäisikö yliopiston ja tieteen olla riippumattomia? Itsenäisiä?
4 Kolmas tehtävä: todellisuuden rakentamista? Konstruktivismin puoli PR, markkinointi Journalismi, tiede Realismin puoli Erkki Karvonen: Tieto paitsi kuvaa todellisuutta myös rakentaa sitä. Tieteessä tapahtuu 1/2013
5 Erilaiset kolmannet tehtävät Suppeassa mielessä kolmas tehtävä: elinkeinoelämän tai tietyn yrityksen palveleminen (partikulaarinen kehittäminen) Keskilaajassa mielessä oman alueen tai kotimaan kehittäminen. Laajassa mielessä: maailman parantaminen, yhteiskunnan ongelmien ratkominen. Esim. ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. (universaali kehittäminen) Millainen jännite syntyy partikulaarisen ja universaalisen kehittämisen välille? Voi olla ristiriitaa ja eettisiä, poliittisia ongelmia. Auttaako diktaattoria kehittämään parempia murhaaseita?
6 Suuret korkeakoulupoliittiset vastakohdat Ellen Hazelkorn: Tavoitellako maailmanluokan huippuyliopistoa vaiko taata hyvä koulutus kaikille koko maassa? Keskittyäkö huipulle pääsyyn vai kehittää paikallista ja kulttuurista osaamista? Erottaako opetus ja tutkimus toisistaan vai integroida niitä toisiinsa? Humboldilainen yliopisto? Palkitako perinteisiä akateemisia tuloksia vai arvostaa yhteiskunnallista tehtävää ja vastuuta? Perinteinen tiedon tuotanto vai yhteiskunnallinen tilivelvollisuus?
7 Triple helix. Tieteen, busineksen ja valtion yhteenkietoutuminen erilaiset viestinnän käytännöt Henry Etzkowitz (1997): a triple helix of science, government and industry entrepreneurial universities as part of national innovation system. Yhteiskunnan eri pelikenttien rajat hämärtyvät. Myös viestinnän erilaiset käytännöt voivat sekoittua. Voiko yksi yhteiskunnan ala kolonisoida toisen? (vrt. Thomas Meyer 2002, Media Democracy) Valtio (ja politiikka) Kilpailuvaltio Tiede Kilpailutiede Liike-elämä Kilpailu Thomas Meyer: Media Democracy (2002): Onko media on kolonisoinut politiikan? Yksi sosiaalisuuden alue voi kolonisoida toisen, panna sen toimimaan omien sääntöjensä mukaan. Politiikan logiikka sopeutunut medialogiikkaan?
8 VTT:n tapaus elokuu 2010 Joukko VTT:n tutkijoita kokee joutuneensa painostetuksi otsikoi Helsingin Sanomat STT:n välittämän jutun. Tietotoimiston haastattelemien tutkijoiden mukaan tutkimuslaitos yrittää ajaa läpi väkisin yksituumaisia näkemyksiä muun muassa energiakysymyksistä. Kiistaa on STT:n mukaan syntynyt esimerkiksi turvetta, ydinvoimaa ja biopolttonesteitä koskevista kannanotoista. Eräs työntekijä kertoi, että VTT:n johto kielsi häntä jokin aika sitten lähettämästä turve-energiaa kritisoivaa mielipidekirjoitusta Helsingin Sanomiin. - Ongelma koskee sektoreita, joita valtio ja ministeriöt säätelevät voimakkaasti ja joissa suuryrityksillä on vahvat intressit. Kun VTT toimii molempien suuntaan, jännitteet ovat välillä aika rajuja, yksi STT:n haastattelemista tutkijoista sanoo. (HS / Petja Pelli) (Aiheesta tarkemmin ks. artikkelini alla) Ks. Erkki Karvonen: Tieteen ja liiketoiminnan periaatteet törmäyskurssilla: sensuroiko VTT tutkijoitaan?
9 Tiedetoimittajan huoli Suomen tiedetoimittajain liitto ry:n puheenjohtaja Raili Leino Tiedetoimittaja 2/2011 lehdessä Tutkijan suu tukkoon Ei vain Kiina ja Venäjä. Myös länsimaissa leviää tutkijoiden suita tukkiva vallankäyttö Venäläis-kiinalaiset menetelmät ovat kuitenkin alkaneet levitä myös länsimaissa. Esimerkiksi Kanadassa on nykyisin vaikeata haastatella tutkijaa, kertoo kanadalainen Post Media News -lehden toimittaja Margaret Munro. Tutkijoita on suoraan ohjeistettu olemaan puhumatta toimittajille. Tutkimus sinänsä on julkista ja vertaisarvioitua, usein myös julkisesti rahoitettua. Haastattelupyynnöt ohjataan silti pääkonttoriin ja koordinoidaan pr-osaston kautta. Kanadan julkisella rahoituksella toimivat tutkimuslaitokset ovat alkaneet toimia kuin pörssiyhtiöt. Niillä on tiukat mediasuhteita koskevat säännökset, ja niitä painostetaan esiintymään yhdellä äänellä. Ristiriitaisia lausuntoja ei haluta julkisuuteen. Katso:
10 Yliopiston arvomaailmat? Teollisuuttako? Missä arvomaailmoissa organisaation toiminta /olemassaolo legitimoidaan? Karoliina Malmelin väitöskirja: "Arvojen markkinat - Oikeuttavat arvomaailmat suomalaisten suuryritysten yritysvastuupuheessa (HY 2011) Soveltaen: yliopistossa korostuvat nykyään teollisuuden ja markkinoiden arvot; kansalaisuuden arvo heikentynyt. Legitimaatio kahdeksassa erilaisessa arvomaailmassa: Teollisuuden yliopisto: tehokas tuotanto. Markkinoiden yliopisto: kilpailu, huippu-urheilu -tiede Maineen tai kuuluisuuden: yliopisto: Rankingit, academic reputation. Kansalaisuuden yliopisto: demokratia, sananvapaus, tasa-arvo Inspiraation yliopisto: luovuus, innovaatiot Kodin - Yliopisto: kodikkuus, yhteisöllisyys Vihreyden yliopisto: kolmas tehtävä, maailman muuttaminen: kestävä kehitys, maailman parantaminen Projektien arvomaailmat yliopisto: pätkätyöt, jousta siirtyminen uusiin projekteihin.
11 Citius, amplius, vilius! Nopeammin, enemmän, halvemmalla. Professoriliiton kevätseminaari 2013
12 Broilerituotannon eetos Elina Lappalainen: Syötäväksi kasvatetut. Jalostettu Ross 508 broileri valmistuu teuraaksi 5 viikossa (ns. tutkintotehokkuutta?) broilerimaisteri Munituskana elää vuoden, munii jopa 330 munaa ja sitten silppuriin (ns. julkaisutehokkuutta?). Ilmentää hyvin nyky-yhteiskuntamme korkeinta arvoa, tehokkuutta. Tehokkuus välinearvo nyt itseisarvo? Miksi pitää olla tehokas? Kilpailukykyisyys markkinoilla. Eli Tuottaa toisiin toimijoihin verrattuna nopeammin, enemmän ja halvemmalla. Max. voitto. Kilpailu on tehokkuuspakon moottori nykyyhteiskunnassa.
13 Numerojohtaminen Tulosohjaus yliopistojen asiantuntijatyössä Kirsi-Maria Kallio ja Tomi J. Kallio. (Turun y. kauppakorkeakoulu). Teoksessa: Ståhle & Ainamo (toim.): Innostava yliopisto. Kohti uudistavaa yliopistojohtamista. (2012) New public management, liike-elämän käytäntöjä, jo vanhentuneita käytäntöjä? Tavoitejohtaminen latteampi versio: numerojohtaminen. Numerojohtamisessa ei ole niinkään väliä, mitä tuotetaan, vaan tärkeintä on että tuotetaan paljon ja nopeasti. (s. 62) Uhkaa asiantuntijatyön tärkeintä perustetta: motivaatiota. Kaksi kolmasosaa yliopistojen työntekijöistä koki tulosohjauksen turhana eli merkityksettömän tai suorastaan haitallisena. Voidaan todeta, ettei tulosohjausta ole nykyisellään onnistuttu rakentamaan toimivaksi ohjausjärjestelmäksi suomalaisten yliopistojen johtamiseen.
14 Tieteen lahjataloudesta markkinatalouteen Tieteessä vallinnut lahjatalous (vrt. Marcel Mauss). Lahjoitetaan julkaisuja tiedeyhteisölle (ihmiskunnalle) joka jää kiitollisuuden velkaan. Talkootyönä. Tilalle markkinatalousperiaate. Kova kilpailu ehkäisee yhteistyötä (viholliset, kilpailijat) Tiedon omistaminen, liikesalaisuudet. Tutkijoiden vaientamiset. Kilpailun sotatalous hierarkkinen johtaminen kuin armeijassa, epädemokratia, vaientaminen.
15 Kilpailutalous huippu-urheiluna Suomesta kilpailutalous 1990-luvun alussa. (Alasuutari: Toinen tasavalta, 1996) Kilpailuvaltio. Kilpailutalouden periaate kuin huippu-urheilussa: 1) seuloa esiin parhaat, 2) keskittää heille varat ja valmennus 3) toivoa, että kultamitaleita tulee. Matteus -efekti (Robert K. Merton). Se jolla on, sille annetaan. Rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät. Positiivinen takaisinkytkentä, kumuloituminen. Elite model of knowledge creation, excellence, huippuyksikköajattelu. eriarvoisuuden, hierarkioiden kasvu. Eliitti ei puhu edes samaa kieltä kansan kanssa. Vrt. hyvinvointivaltio, tasaa eroja, negatiivinen takaisinkytkentä, termostaatti. Peruskoulu?
16 Jalkapallo: Top 20 Rankings February 2013 Rank Change Team Points 1 Spain Germany Argentina England Italy Colombia Portugal Netherlands Croatia 1059
17 Brand ranking (Interbrand)
18 Corporate reputation quotient (Fombrun & Harris Interactive)
19
20 Rahoitus 2 mrd e Suomen yliop. yht. 1.9 e
21 Punaisen kuningattaren periaate Status on niukka luonnonvara, positionaalinen tuote (positional good). Suhteellinen sijoitus. Kilpavarustelu. Kun kaikki ponnistelevat täysillä parantaakseen sijoitustaan ei sija parane helpolla. Päinvastoin on ponnisteltava kaikin voimin pelkästään asemansa säilyttääkseen. Täällä saat juosta kaikin voimin, jos haluat pysyä paikoillasi. Ja jos haluat päästä eteenpäin toiseen paikkaan, saat juosta kaksin verroin niin kovasti. (Lewis Carroll, Liisan seikkailut peilimaassa) Entä hyvinvointi, elämänlaatu, mielekkyys, motivaatio, rauha luovalle ajattelulle?
22 Ellen Hazelkorn Professor Ellen Hazelkorn. Rankings and the Reshaping of Higher Education. The Battle for World-Class Excellence (2011). Hazelkorn johtaa korkeakoulupolitiikan tutkimusyksikköä Dublin Institute of Technology ssa. Yhä kasvava obsessio yliopistojen rankingeihin eri puolilla maailmaa.rankingit ovat ilmausta maailmanlaajuisesta huippu-kamppailusta (battle for excellence). Niillä määritellään yksittäisten yliopistojen status, arvioidaan laatu ja suorituskyky sekä globaali kilpailukykyisyys.
23 Reshaping of higher education Se mistä palkitaan ja mistä annetaan varoja sitä toteutetaan. Uudet rahoitusmallit. Yliopistot tutkintotehtaiksi ja kv-artikkeleiden tuotantolinjoiksi. Rekrytointi tuottavuuden perusteella (kultamunia munivat hanhet) Opetus ja tutkimus eriytyvät toisistaan. Kaikki julkaisutoiminta mittareiden tunnistamaan kansainväliseen muotoon, englanniksi. Mittarit määräävät todellisuutta. Kotimaiset kielet, oman maan asioiden auttaminen, kolmas tehtävä, tietokirjoittaminen jäävät toissijaisiksi.
24 Luostarin hurskaustehokkuus? Olipa kerran maailma, jossa eri luostarit ja eri maat alkoivat kilpailla hurskaudella. Hurskautta alettiin mitata tuotettujen rukousten määrällä. Hurskausministeriö oli päättänyt sitoa luostarien rahoituksen tuotettujen rukousten määrään. Tulosohjausta tottakai. Apotit vaativat tarkkaan raportoitavaksi kuinka paljon rukouksia oli päivittäin tuotettu. Hurskauden tunnusluvut? Benchmarking. Kansainvälinen kilpailu ja kilpavarustelu kävi kovemmaksi. Apotit piiskasivat munkkeja/nunnia yhä kiivaampaan tuotantoon. Tavoitteena maailmanluokan luostari. Kehitettiin entistä lyhyempiä rukouksia, joita ehtisi nopeammin papattamaan.rekrytoitiin erityisen nopeapuheisia noviiseja, oikeita konekivääripuhujia. Muista tehtävistä tosin jouduttiin luopumaan ja burn-out kaatoi munkkeja. Mutta se kannatti sillä Suomi nousi sijalle 157. maailman hurskausrankingeissa!
25 Toiminnan tarkoittamattomat seuraamukset Tulosjohtamisella ja ohjauksella pyritään lisäämään tuotantomääriä, tehokkuutta, kansainvälisyyttä, antamaan markkinainformaatiota opiskelijoille ja rekrytoitaville työntekijöille. Näiden seuraamusten ohella voi olla tarkoittamattomia seuraamuksia (unintented consequences, Merton 1936). Monimutkaisia systeemivaikutuksia ei havaita. Esim. Synnytetään julkaisutoimintaan hyvin korkeita arvohierarkioita (yksi arvokasta, toinen lähes arvotonta). Kotimainen julkaiseminen ja tietokirjoittaminen voi arvottomana loppua. Suomen kieli tieteen kielenä ja vaativamman ajattelun kielenä kuolee?
26 Perverssit insentiivit Perverssit insentiivit (perverse incentives), vääristyneet kannustimet, eräs tapaus edellisiä. Kannustetaankin vahingossa johonkin muuhun kuin mitä tarkoitettiin, jopa päinvastaiseen. Rottien hännistä tapporaha Hanoissa johti rottien tuottoisaan tarhaukseen. Kiinassa paleontologit maksoivat talonpojille palkkion fossiileista nämä murskasivat kokonaiset luurangot ja myivät osina. (vrt. Julkaisujen pilkkominen pieniin osiin)
27 Vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa
28 Simmel: vuorovaikutus Klassikkososiologi Georg Simmelille yhteiskunta nimenomaan oli lähtökohtaisesti vuorovaikutusta (Wechselwirkung). Jos Simmelin käyttämän sanan Wechselwirkung alkuosa Wechsel otetaan kirjaimellisesti, niin kyse on vaihdannasta. Simmelille yhteiskunta (Gesellschaft) jatkuvasti muotoutuva prosessi = yhteiskunnallistuminen (Vergesellschaftung). Se on vuorovaikutussuhteiden, vaihdannan syntyä, jatkumista, purkautumista; verkostoitumista.
29 Yhteiskunta on olemassa vuorovaikutuksessa = osaamisen, palvelujen vaihdossa? Klassikkososiologi Georg Simmel: Yhteiskunta on olemassa siellä missä yksilöt (toimijat) ovat asettuneet päämääriensä ja tarpeidensa ajamina keskinäiseen vuorovaikutukseen. (wechselwirkung = wechsel = exchange = vaihtosuhteisiin?)
30 Yhteiskunnallistuminen Simmelin mukaan osuvampaa puhua rakenteellisen yhteiskunnan (Gesellschaft) sijaan prosessina yhteiskunnallistumisesta (Vergesellschaftung). Se on vuorovaikutussuhteiden, vaihdannan syntyä, jatkumista, purkautumista = prosessi (suhteissa oloa). Kun tieteilijä konsultoi eri tahoja, hän kehittää kykyä ja asiantuntemusta konsultoida näitä tahoja. Oppii näiden tahojen kielen ja kulttuurin. Oppii ymmärtämään ja tulemaan ymmärretyksi. Osaamiset, ikään kuin kielitaito, kehittyvät vuorovaikutuskumppanien mukaan. Esim. se joka on vuorovaikutuksessa venäläisten kanssa, oppii kielen ja kulttuurin, ajattelutavat. Kuuluu asiantuntijuuteen.
31 Tutkijan yhteiskunnallistuminen Kun tieteilijä konsultoi eri tahoja, ratkoo näiden ongelmia, hän yhteiskunnallistuu niiden suhteen; hän kehittää kykyä ja asiantuntemusta konsultoida näitä tahoja. Hän oppii näiden tahojen kielen ja kulttuurin, oppii ymmärtämään ja tulemaan ymmärretyksi. Tieteilijä osaa siis puhua vuorovaikutuskumppanin ehdoilla, eikä vain akateemisella jargonilla. Hänellä on myös luovuutta soveltaa teoreettista tietämystään erilaisissa konkreettisissa tapauksissa ja tilanteissa (Mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria, Kurt Lewin) Osaaminen ja asiantuntemus ovat kuin kielitaito, joka kehittyy vuorovaikutuskumppanien mukaan. Erkki Karvonen Yliopiston kolmas tehtävä: todellisuuden tuotantoako? Kanava 1/2013.
32 Julkisuus lähtökohta 2: John Dewey Ihmisen toiminnalla toisiin ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, jotka voivat olla ongelmallisia. (Esim. metelöiminen kerrostalossa yöllä) Syntyy tarve nostaa esiin nämä ongelmakohdat ja ryhtyä ratkomaan niitä yhdessä keskustellen (järkiperäisesti?) Tällaisia jostakin asiasta julkisesti keskustelevia ryhmiä Dewey kutsuu julkisoksi (Public vs. audience) Myös tieteessä julkisoita. Tiede osallisena yhteiskunnan ongelmakeskusteluissa. Problem based learning. Yleistajuista, suomenkielistä.
33 Public ja audience Sana public (suom. julkiso ) tarkoittaa filosofi John Deweyn mielessä joukkoa joka on ryhtynyt neuvonpitoon jostakin yhteisestä ongelmasta. Tiede voi olla yksi yhteiskunnalliseen keskusteluun ja harkintaan osallistuva taho. Rinnakkaistermi audience (yleisö) taas viittaa vain passiiviseen katseluun tai seuraamiseen.
34 julkiso Sana public (suom. julkiso ) tarkoittaa filosofi John Deweyn mielessä joukkoa joka on ryhtynyt neuvonpitoon jostakin yhteisestä ongelmasta. Tiede voi olla yksi yhteiskunnalliseen keskusteluun ja harkintaan osallistuva taho. Rinnakkaistermi audience (yleisö) taas viittaa vain passiiviseen katseluun tai seuraamiseen.
35 Kolmas tehtävä viestintänä Vuorovaikutus muun yhteiskunnan kanssa on helppo ymmärtää viestinnäksi, keskusteluksi, dialogiksi yhteiskunnan eri tahojen kanssa. Yliopistojen pitäisi olla osallisena yhteiskunnassa, kuunnella eri tahojen huolia ja auttaa ratkaisemaan ongelmia, vaikuttaa yhteiskuntaan. Euroopan komissio on perustanut tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta tukevan erityisohjelma Tiede yhteiskunnassa (Science in society). Myös tiedeviestinnän paradigmana on nykyisin tieteen ja muun yhteiskunnan vuoropuhelua ja keskusteluun antautumista (Public engagement with science and technology, PEST).
36 Tiedeviestinnän toimenpideohjelma 2013 Neuvottelukunnan mukaan yksi tärkeimmistä tavoitteista tulevaisuudessa on laatia yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laatu- ja palkitsemisjärjestelmä. Tutkijan ansioitumisessa tietokirjoittamisella ja tietokulttuuritoiminnalla tulee olla oma selkeä kannustinjärjestelmä. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on yksi suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten päätehtävä, jota ei kuitenkaan usein riittävästi arvosteta eikä osata arvioida osana tutkimustoimintaa, painottaa tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, professori Risto Nieminen. Erityisesti kotimaisilla kielillä.
37 Kiitos!
Demokraattinen tieteen julkisuus vai bisneksen/ valtion sulkemat tutkijoiden suut?
Demokraattinen tieteen julkisuus vai bisneksen/ valtion sulkemat tutkijoiden suut? Erkki Karvonen, Oulun yliopisto. Professori, informaatiotutkimus ja viestintä - Tiedeviestinnän maisteriohjelma VTT:n
LisätiedotYLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015
YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?
LisätiedotStrategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen 29.4.2015
Strategia, johtaminen ja KA 29.4.2015 Valtiovarainministeriö Talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VM vastaa vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta valtiontalouden
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?
Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua? Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Round Table -keskustelu Marjo Piironen ja Liisa Timonen Marjo Piironen ja Liisa
LisätiedotKestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot
LisätiedotToimialan ja yritysten uudistuminen
Toimialan ja yritysten uudistuminen - mahdollisuuksia ja karikoita Jari Kuusisto MIT Sloan School of Management University of Vaasa 1 Jari Kuusisto University of Vaasa Esityksen rakenne Metsäsektorin lähtötilanne
LisätiedotMielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.
Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja
LisätiedotAvoimesti ja yhteisymmärryksessä. Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma 2014-2020
Avoimesti ja yhteisymmärryksessä Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma 2014-2020 Ylläs 8.9.2014 Kaj Kostiander Lapin korkeakoulukonserni (LUC) Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strateginen
LisätiedotMITEN TEHDÄÄN HENKILÖSTÖÄ MOTIVOIVAT JA TULOSTA TUOTTAVAT TAVOITTEET? - KOKEMUKSIA YLIOPISTOSEKTORILTA. Kirsi-Mari Kallio Turun yliopisto
MITEN TEHDÄÄN HENKILÖSTÖÄ MOTIVOIVAT JA TULOSTA TUOTTAVAT TAVOITTEET? - KOKEMUKSIA YLIOPISTOSEKTORILTA Kirsi-Mari Kallio Turun yliopisto VÄITÖS 10.1. 2014: KETÄ KIINNOSTAA TUOTTAA TUTKINTOJA JA JULKAISUJA
LisätiedotVäli- ja loppuraportointi
Väli- ja loppuraportointi Hyvän raportin merkitys hankkeen tulosten kuvaamisessa Sari Ahvenainen ESR-koordinaattori 25.5.2011 Uudenmaan ELY-keskus Väliraportti (1/8) Miksi väliraportti tehdään? - Tarkoituksena
LisätiedotPuhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011
Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa
LisätiedotTiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin
Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen Luento 2 (10.9.2015) syvällisyys asiat logiikka kysymykset abstrakti teoreettinen periaatteet
LisätiedotKuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden?
Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 18.2.2016 Sanelma Helkearo M-Brain Olennainen tieto nopeasti, kielirajoista ja aikavyöhykkeistä riippumatta Tarjoamme asiakkaillemme media-, liiketoiminta-
LisätiedotPekka Iivonen. Uskonto perusopetuksessa
Pekka Iivonen Uskonto perusopetuksessa Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjiä järjestämään kaikissa kouluissa enemmistön mukaista oman uskonnon opetusta (kaikkialla evankelis-luterilainen uskonto).
LisätiedotSamanaikaisen innovatiivisuuden ja tehokkuuden edistäminen. Olli-Pekka Kauppila, Mira Halonen & Ville Koiste Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Samanaikaisen innovatiivisuuden ja tehokkuuden edistäminen Olli-Pekka Kauppila, Mira Halonen & Ville Koiste Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Taustaa: uutta luovan innovatiivisuuden ja olemassa olevan
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotJuho Saari, UEF, KWRC. SOSIAALIPUMMI - Kylmän kauden sosiaalipolitiikka
Juho Saari, UEF, KWRC SOSIAALIPUMMI - Kylmän kauden sosiaalipolitiikka ERIARVOISTUMINEN ON POLITIIKAN ASIALISTOILLA Hyvinvointi ja sosiaalinen kestävyys 13.6.2015 PAITSI SUOMESSA, JOSSA TILANNEKUVA : Tuloerot
LisätiedotMitä on kestävä kehitys
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät
LisätiedotTehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus
1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus
LisätiedotKOULUTUSVIENTI JA RAHOITUS. Jouni Kangasniemi, opetus- ja kulttuuriministeriö
KOULUTUSVIENTI JA RAHOITUS Jouni Kangasniemi, opetus- ja kulttuuriministeriö Twitter: @Jounis ASIAKAS MAKSAA. Koulutusviennin muita haasteita Oppilaitosten muu kansainvälinen toiminta suhteessa liiketoimintana
LisätiedotGlobaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet
ja kasvavat jännitteet Megatrendit 2016 KENELLÄ ON VISIO? Millaista yhteiskuntaa rakennamme teknologian avulla? "Muuttuuko ihmiskunta enemmän seuraavan 30 vuoden aikana kuin viimeisen 300 vuoden aikana?"
LisätiedotRekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus
Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Antti Vasara Toimitusjohtaja, VTT Oy Finlandia-talo VTT beyond the obvious 1
Kommenttipuheenvuoro Antti Vasara Toimitusjohtaja, VTT Oy 10.12.2018 Finlandia-talo 1 Kysymys #1: Kolme tietä talouskasvuun: Halpa työvoima Valtavat luonnonresurssit Innovaatiot ja osaaminen Mikä näistä
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotMe-säätiö. Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen. Ulla Nord 9.12.2015. me. säätiö 10.9.2015 2015 Me-säätiö
Me-säätiö Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen Ulla Nord 9.12.2015 ei ole olemassa meitä ja heitä. on vain me. Perustettu vuonna 2014 (virallisesti rekisteriin 2015) Säätiön taustalla peliyhtiö Supercellin
LisätiedotEK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat
EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotBELONG: SYRJÄYTYMISESTÄ YHTEENKUULUVUUTEEN: KERRONNALLISTEN KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA
1 BELONG: SYRJÄYTYMISESTÄ YHTEENKUULUVUUTEEN: KERRONNALLISTEN KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA Syrjäytymistä ja hyvinvointia kuka määrittelee ja kenen ehdoilla? SKIDI-KIDS -tutkimusohjelman
LisätiedotPaneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi
Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia
LisätiedotVuorovaikutteisen tutkimuksen. haasteet ja mahdollisuudet
Vuorovaikutteisen tutkimuksen haasteet ja mahdollisuudet Kaisa Korhonen-Kurki STN ohjelmajohtaja Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti, HELSUS 1 Käsitteitä Vuorovaikuitteinen tutkimus - tutkimuksen
LisätiedotFILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15
FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA
LisätiedotTietojohtaminen ja tekemisen haasteet. Esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä 2.10.2009 Pirjo Kainu
Tietojohtaminen ja tekemisen haasteet Esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä 2.10.2009 Pirjo Kainu Tietoasiantuntijat ry On tiedon tuottajien, tiedon välittäjien ja uuden tiedon luojien yhdistys.
LisätiedotMiksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella?
Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella? Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma -seminaari Paasitorni 14.2.2013 Ylijohtaja Petri Pohjonen Opetushallitus 18-22 vuotiaat
LisätiedotAHOT-prosessien johtaminen Pedaforum 2013
AHOT-prosessien johtaminen Pedaforum 2013 Tampere 21.8.2013 Riitta Pyykkö & Tero Keva Turun yliopisto AHOT-toiminnan vaiheita Suomessa Periaatteiden luominen Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa,
LisätiedotPeruskoulu muutosten ristipaineissa
Peruskoulu muutosten ristipaineissa Helena Rajakaltio Tampereen yliopisto Opettajankoulutuslaitos helena.rajakaltio@uta.fi Ymmärrys on osa muutosta (Arundhati Roy) Koulun monikerroksisuus Ylikansallinen,
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotKorkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa
Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa Pirjo Kutinlahti ETIIKAN PÄIVÄ 2017: TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ 15.3.2017, Tieteiden talo, Helsinki KÄRKIHANKE 5: VAHVISTETAAN
LisätiedotJulkaisufoorumin tausta ja tavoitteet
Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet Rehtori Keijo Hämäläinen (JY) Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Julkaisufoorumi-seminaari Tieteiden talo 20.3.2019 TAUSTA Tieteelliset julkaisut yliopistojen
LisätiedotVoiko kohtaamista johtaa?- myönteisen vuorovaikutuksen luominen hoivakontakteissa. Mainio Vire Oy Laura Saarinen
Voiko kohtaamista johtaa?- myönteisen vuorovaikutuksen luominen hoivakontakteissa Mainio Vire Oy Laura Saarinen Yrityksen arvopohja luo jo suunnan kohtaamiselle Yrityksemme arvot on luotu yhdessä henkilökuntamme
LisätiedotAsteen verran paremmin
yhdessä paremmmin Asteen verran paremmin Humap361 perustuu moderniin systeemiseen johtamisajatteluun, jonka lähtökohtana on yhteistyösuhteiden ja koko työyhteisön kehittäminen. me lupaamme Vastuullinen
LisätiedotTyöpaikkakoulutus koulutuspalveluna
Työpaikkakoulutus koulutuspalveluna Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry kevätseminaari Jyväskylässä 30.3.2017 Annukka Norontaus, FT, Jyväskylän Oppisopimuskeskus Taustaa Esitys perustuu 4.5.2016
LisätiedotVAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi
VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotJOHTAMINEN, VIESTINTÄ JA MUUTOS VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ NIINA KAUPPINEN 13.5.2016
JOHTAMINEN, VIESTINTÄ JA MUUTOS VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ NIINA KAUPPINEN 13.5.2016 MIKSI ORGANISAATIOT VIESTIVÄT? olemassaolon oikeutus strategian ja vision viestiminen yhteisöllisyyden kasvattaminen, sitouttaminen
LisätiedotArkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66
Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66 1 Sisältö Tutkimuksen tausta ja toteutus 3 Vastaajien taustatiedot
LisätiedotMiksi Singapore on maailman kilpailukykyisin ja vaurain maa? Oppia ja ojennusta Suomelle
23.5.2016 LJK:n kesäseminaari 2016 Miksi Singapore on maailman kilpailukykyisin ja vaurain maa? Oppia ja ojennusta Suomelle Timo Silén Toimitusjohtaja Innovation Networks Oy Singaporen faktat Pinta-alaltaan
LisätiedotTieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen
Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,
LisätiedotYhdessä yritysten puolesta! Kuljetustuki ja dieselvero
Yhdessä yritysten puolesta! Kuljetustuki ja dieselvero Suomi on saari (pois lukien Venäjän vienti) -> 90 % Suomen viennistä kulkee satamien kautta Yritysten sijaintipaikkaan ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat
LisätiedotPerheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015
Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille www.johtamisverkosto.fi
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille www.johtamisverkosto.fi 28.10.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
LisätiedotVisio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 2014
LIITTOUMAKORKEAKOULUT JA LAINSÄÄDÄNTÖ Liittoumakorkeakouluseminaari, Laurea 1.2.2012 Kommentit,Timo Luopajärvi Visio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 2014 Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyinen
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotKOHTI NÄYTTÖPERUSTAISTA YLIOPISTO JA TIEDEPOLITIIKKAA RUSEn ehdotukset ja näkemykset yliopistojen rahoitusmallin kehittämissuunnista
KOHTI NÄYTTÖPERUSTAISTA YLIOPISTO JA TIEDEPOLITIIKKAA RUSEn ehdotukset ja näkemykset yliopistojen rahoitusmallin kehittämissuunnista OSMO KIVINEN JUHA HEDMAN RESEARCH UNIT FOR THE SOCIOLOGY OF EDUCATION
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotKari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto
Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä
LisätiedotLastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää 10.9.2010 Antti Väisänen Terveys- ja
Lastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää 10.9.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Sosiaalitalous
LisätiedotScience with Arctic attitude
1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja
LisätiedotTUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK
TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo 15.3.2017 Mervi Friman HAMK AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEHTÄVÄ Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulujen
LisätiedotRakensimme myynnille jo omansa, joka toimii. Nyt on huollon vuoro. HUOLLON UUSI VALMENNUS- OHJELMA. yhteistyössä:
Rakensimme myynnille jo omansa, joka toimii. Nyt on huollon vuoro. HUOLLON UUSI VALMENNUS- OHJELMA yhteistyössä: Yhteistyössä räätälöimme tekniselle kaupalle Huollon uuden valmennusohjelman Emme ole myyjiä
LisätiedotJulkaisujen avoimen saatavuuden edistäminen. Pekka Olsbo Julkaisupäällikkö Jyväskylän yliopiston kirjasto
Julkaisujen avoimen saatavuuden edistäminen Julkaisupäällikkö Jyväskylän yliopiston kirjasto Työryhmän tehtävä Tehtävänä selvittää yleinen avoimen julkaisemisen tilannekuva, EU-tason toimenpiteet, sekä
LisätiedotJohtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen. Tervetuloa!
Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen Tervetuloa! Koulutuksen tulevaisuuden yhteistä visiota rakentamassa Pääjohtaja Timo Lankinen Johtamisen foorumi 2011
LisätiedotIkäjohtaminen TeliaSonerassa
Ikäjohtaminen TeliaSonerassa Ainokaisa Saarinen Johtamisen kehittämisverkoston johtoryhmä Teemaistunto Kaikenikäisten johtaminen 12.9.2012, Säätytalo, Helsinki 2 Puheenvuoroni sisältö ja oma näkökulmani
LisätiedotNdoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto. Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi?
Ndoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi? Useimmat meistä viettävät koko elämänsä yhdessä tietyssä kulttuuriympäristössä. Siitä syystä
LisätiedotSuomi toisena kielenä -ylioppilaskoe. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö OPETUSHALLITUS
Suomi toisena kielenä -ylioppilaskoe FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Uusi opetussuunnitelma haastaa oppimisen Uusi opetussuunnitelma haastaa oppimisen Teknologian soveltaminen
LisätiedotRiskianalyysi Aleksanteri-instituutin liittämisestä erillisenä laitoksena humanistiseen tiedekuntaan Valtakunnallinen tehtävä Aleksanteri-instituutti
Riskianalyysi Aleksanteri-instituutin liittämisestä erillisenä laitoksena humanistiseen tiedekuntaan Valtakunnallinen tehtävä Aleksanteri-instituutti on valtakunnallinen Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuskeskus,
LisätiedotTulosohjauksen haasteet. Ylijohtaja Silja Hiironniemi Valtiovarainministeriö 29.10.2010
Tulosohjauksen haasteet Ylijohtaja Silja Hiironniemi Valtiovarainministeriö 29.10.2010 Tulosohjaus Tulosohjaus määritellään vuorovaikutteiseksi, sopimusajatteluun perustuvaksi ohjausmalliksi, jonka toiminnallinen
LisätiedotII- luento. Etiikan määritelmiä. Eettisen ajattelu ja käytänteet. 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta
II- luento Eettisen ajattelu ja käytänteet Etiikan määritelmiä 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta 2. Etiikka ei ole samaa kuin moraali, se on moraalin tutkimusta 3. Etiikka ei ole tutkimusta siitä,
LisätiedotDigimuutoksen 10 haastetta. DIGISALONKI 13.11.2015 Tuomo Luoma
Digimuutoksen 10 haastetta DIGISALONKI 13.11.2015 Tuomo Luoma Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) on merkittävin Suomen talouskasvuun 15 viime vuoden aikana vaikuttanut yksittäinen tekijä. Se on luonut
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotTerveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari 18.9.2012
Nyt ne kuule miettii, että keitä me Ellun Kanat oikein ollaan ja miten työelämä liittyy viestintätoimistoon Terveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari 18.9.2012 KIRSI
LisätiedotStrateginen suunnittelu kehittäminen ja koulutus, strategia osaamisen kielelle
Strateginen suunnittelu kehittäminen ja koulutus, strategia osaamisen kielelle Terveys- ja talouspäivät 2013 Risto Salminen 26.9.2013 Esitykseni ajatteluni taustoja strategian olemuksia metaforat ja kieli
LisätiedotElämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen
Elämänkatsomustieto Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä
LisätiedotVIRE Virtuaalinen yritystoiminta osana insinööriopintoja
VIRE Virtuaalinen yritystoiminta osana insinööriopintoja INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUMI 2010 17.-18.3.2010 HÄMEENLINNA Kati Peltonen & Irmeli Parikka Lahden ammattikorkeakoulu/tekniikan ala/ Tekstiili- ja
LisätiedotOsaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK
Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles
LisätiedotOKM:n CSC:tä koskeva omistajastrategia
OKM:n CSC:tä koskeva omistajastrategia Korkeakoulujohdon ICT-kokous 27.5.2015 Esko Pyykkönen, OKM:n omistajaohjaus Tarve omistajastrategialle Yhtiökohtainen omistajastrategia on keskeinen ohjausväline,
LisätiedotOpettajankoulutuslaitos, Rauma. VERME-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi
Opettajankoulutuslaitos, Rauma VERME-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi Miksi VERME? Kukaan ei ole valmis koulutuksesta valmistuttuaan. Eikä koskaan. Oppiminen jatkuu
LisätiedotPerusopetuksen kehittämiskouluverkosto
Perusopetuksen kehittämiskouluverkosto Uudistuva koulu Uusi pedagogiikka, uusi toimintakulttuuri, uusi oppiminen Tulevaisuuden peruskoulu Hallitusohjelma 2015 OPS 2016 Paikallinen opetuksen järjestäjän
LisätiedotKuntalaisten kuuleminen ja tiedon hyödyntäminen Siun Sote valmistelussa Hyvinvointifoorumi 2016 2.5.2016 Lahti. Toiminnanjohtaja Elina Pajula
Kuntalaisten kuuleminen ja tiedon hyödyntäminen Siun Sote valmistelussa Hyvinvointifoorumi 2016 2.5.2016 Lahti Toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotLAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA
LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi
LisätiedotTulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti
2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta
LisätiedotYK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Yk:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 VISIO: Maailma, jossa
LisätiedotMiltä maailma näyttää?
Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on
LisätiedotKANSAINVÄLISYYSKARTOITUS
MAAILMALLA TARVITAAN POIKKEUKSELLISEN HYVIÄ TUOTTEITA JA PALVELUITA KANSAINVÄLISYYSKARTOITUS POHJOISKARJALAISISSA YRITYKSISSÄ Lisätiedot: erikoissuunnittelija, i itt FT Anneli Airola anneli.airola@pkamk.fi,
LisätiedotBEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto
BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä
LisätiedotOsaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
LisätiedotPalkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008
Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen
LisätiedotKonsulttidemokratia asiantuntijuutta korvaamassa. Hanna Kuusela, tutkijatohtori Suomen Akatemia / Tampereen yliopisto Kevätneuvokki 2014
Konsulttidemokratia asiantuntijuutta korvaamassa Hanna Kuusela, tutkijatohtori Suomen Akatemia / Tampereen yliopisto Kevätneuvokki 2014 Mikä konsulttidemokratia? Teknokratiasta konsulttidemokratiaan. Konsulttidemokratiassa
LisätiedotKriittisen polun hallinta CRIPMAN (CRItical Path MANagement) Pekka Maijala & Jaakko Paasi
Kriittisen polun hallinta CRIPMAN (CRItical Path MANagement) Pekka Maijala & Jaakko Paasi CRIPMAN CRIPMAN on tuotteen arvoverkoston tai sen osan toiminnan optimoinnin ja kehittämisen menetelmä. Kriittisen
LisätiedotTutkijat: Kari Kuoppala ja Timo Näppilä Projektiryhmä: Professori Seppo Hölttä, tutkimusjohtaja Timo Aarrevaara ja yliassistentti Jussi Kivistö
YLIOPISTOJEN UUDISTUVAT RAKENTEET JA DYNAMIIKKA Osaprojekti 3 yhteishankkeessa Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (2008-09) Tutkijat: Kari Kuoppala ja Timo Näppilä
LisätiedotFintrip - verkostoanalyysi
Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip - verkostoanalyysi Tuloksia lyhyesti 27.8.2013 Selvityksen tavoitteena oli lisätä tietoa Suomen liikenteen ja siihen liittyvän infra-alan ja
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa Mitä on laatu? Laatu on esim. asian, asiantilan, tuotteen, toiminnan ominaisuus, jolla kuvataan sitä, MISSÄ MÄÄRIN arvioinnin
LisätiedotKotiseutuihminen. - maailmankansalainen. Tapio Koski. Aulis Aarnion haastattelu
Tapio Koski Kotiseutuihminen - maailmankansalainen Aulis Aarnion haastattelu Tänään on 23. päivä huhtikuuta 2007. Istun nokitusten emeritusprofessori Aulis Aarnion kanssa Tampereen Siilinkarin kahvilassa
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016
Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen ja kehitystyön prosessi lähti liikkeelle osana laajempaa laadun
LisätiedotPR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012
PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen
LisätiedotKansainvälinen toiminta toista astetta yhdistämässä
Kansainvälinen toiminta toista astetta yhdistämässä KansainväliSYYSpäivät 6.11.2013 Rea Tuominen, Jyväskylän ammattiopisto S12012 Kehittämisen strategia Megatrendit (globalisaatio, tietotekniikka, verkostot
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
Lisätiedot