Järjestöyhteistyö uuteen suuntaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järjestöyhteistyö uuteen suuntaan"

Transkriptio

1 R a u t a t i e v i r k a m i e s n : o 1 Järjestöyhteistyö uuteen suuntaan s. 4 Lain perusteita tarve muuttaa Sakot mielenilmaisusta s. 12 Kuva: Seppo Juselius

2 YMPÄRISTÖMERKKI 6 Rautatiejärjestöjen yhteistyö tiivistyi Historialliseen yhteiskokoukseen tammikuussa Tampereella osallistui yli 60 Rautatieläisten Liiton, Rautatievirkamiesliiton ja Veturimiesten liiton hallituksen jäsentä, pääluottamusmiestä ja järjestötoimihenkilöä. Kokouksessa käytiin läpi kunkin liiton ajankohtaisia asioita ja pohdittiin yhteistyöasioita. Yhteisenä huo- tässä numerossa Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) Taloussihteeri Eeva Pohjolainen Puh. (09) Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) Toimistosihteeri Sini Mero Puh. (09) Toimisto avoinna arkisin klo Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM Valtakunnallinen työsuojelun erityisvaltuutettu Alpo Pietarila Puh GSM RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 2 ilmestyy Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) Fax (09) Lehden osoiteasiat Sini Mero Puh. (09) Taitto ja kuvankäsittely Painotalo Auranen Oy ISSN Painosmäärä 2300 kpl Painopaikka Painotalo Auranen Oy 4 Järjestöyhteistyölle uusi suunta RVL:n viime huhtikuussa toteuttama jäsenkysely vahvisti ajatuksia siitä, että järjestöyhteistyöhön pitää panostaa. RVL on ollut alusta lähtien mukana pohtimassa yhteistyön tehostamista kuljetusliittojen kesken. Rautatieläisten Liiton kanssa käydyissä keskusteluissa on kaavailtu vaihtoehtoista mallia, jonka ajatuksena on raideliikennealan liittojen kokoaminen SAK:n julkisen sektorin yhteyteen. Lyhyellä aikataululla saatiin yhdessä RL:n ja JHL:n kanssa peruslinjat ja sääntöluonnokset suunniteltua. Uuden liiton olisi tarkoitus aloittaa toimintansa RVL:n tämän kevään vuosikokouksissa ja kevään valtuustossa asiasta keskustellaan. lena tuotiin esiin VR:n päivittäisjohtamisen ongelmat. Asia koettiin niin tärkeäksi, että siitä laadittiin julkisuuteen yhteinen kannanotto. 12 Sakot mielenilmaisusta valtion omistajaohjausta kohtaan SAK:n lakimiehen Anu-Tuija Lehdon mielestä voisi miettiä uudestaan, pitäisikö valtio-omisteisessa yrityksessä töissä olevien mahdollisuuksia ns. poliittisiin mielenilmaisuihin laajentaa. Lehto oli mukana päättämässä työtuomioistuimen sakkotuomiota Rautatieläisten Liitolle, Rautatievirkamiesliitolle ja niiden osastoille järjestetystä mielenilmaisusta. Mielenilmaisu pysäytti koko henkilöjunaliikenteen vuorokaudeksi. Sakot tulivat työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Työntekijäliitot kiistivät kanteen kokonaan, koska valtion omistajaohjaukseen kohdistettu mielenilmaus oli luonteeltaan poliittinen. 15 Parempi lähteä vähän kypsänä kuin myöhemmin ihan kypsänä Anja Mikkosen lähes 35 vuoden VR:n työrupeaman päättyminen on jo tiedossa; muutospooli kutsuu. Työt Savonlinnan Pääskylahdessa päätty- MILJÖMÄRKT Painotuote

3 vät. Mikkonen hoitaa Imatran alueen vaunupäiväkirjatoimintoja VR Logistiikan palveluksessa. Hänen työnsä siirtyvät Kouvolaan eikä hän koe mielekkääksi toiselle paikkakunnalle siirtymistä ja asunnon hankkimista. Anja Mikkonen toivoo, että VR:n keskittämishuumassa ei kaikkea paikallistuntemusta ja paikallisia palveluja vietäisi liian kauas asiakkaasta. 18 Jääkolkkaa ja muuta mukavaa Vuokatin talvi houkutti paikalle 87 RVL:n talvipäivien viettäjään helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Osallistujia riitti niin jääkolkkaan, lumikenkäkävelyyn, lentopalloon, sählyyn, curlingiin kuin keilailuun. Suosittu laji oli myös karaoke. Hohtokeilailukisaan osallistui 25 miestä ja 17 naista. Sekä paikkaan että ohjelmaan oltiin tyytyväisiä. Uudelleen järjestäytymistä jäsenten hyväksi Näinä yritysmaailman reippaiden otteiden aikoina vahvistuu käsitys ay-toiminnan tarpeellisuudesta. Omistajilta ja yritysjohdolta vaaditaan hallittua riskinottoa. Epävarmuus ja nopealiikkeisyys leimaavat koko työelämää. Jos jää tuijottamaan liian pitkäksi ajaksi peruutuspeiliin, tavoitteet karkaavat. On siis parannettava toimintaa koko ajan kuin se kuuluisa sika juoksuaan. Tämäkö on sitä, mitä haluamme? Tällaisessa työelämässä ihminen väsyy ja hänen jaksamisensa ja oikeutensa työhyvinvointiin jäävät vauhtihirmujen jalkoihin. Nyt on viimeistään se aika, jolloin meidän ay-toimijoiden on koottava voimamme entistä tuloksellisempaan yhteiseen edunvalvontaan. Mutta se vaatii uudenlaista ajattelua, uudenlaisia toimintatapoja ja jäsenistön tuen. Jo sana edunvalvonta ohjaa ajattelemaan liian suppeasti esimerkiksi ns. saavutettuja etuja. Työntekijä on palkkansa ansainnut. Sen pitäisi olla itsestään selvää eikä mikään saavutettu etu. Ansaitulla palkalla tarkoitan myös esimerkiksi riittävän hyviä työolosuhteita, -välineitä, esimiestoimintaa ja kohtelua. Kolmen rautatiejärjestön hallinnot ottivat ensimmäisen askelen yhteistyön tiivistämisessä pitäessään Tampereella yhteiskokouksen. Meneillään on myös selvityksiä uusista järjestöyhteenliittymistä. Ay-maailmassa on uudelleen järjestäytymisen aikakausi. Meidänkin on mietittävä tarkoin tavoitteemme. Jäsenistön hyväksi tehtävä työ on kuitenkin lähtökohta, joka ei muuksi muutu. Sen sijaan keinot tavoitteiden saavuttamiseksi on istutettava tähän maailmaan ja huomioitava vielä sekin, minkälaisessa maailmassa mahdollisesti elämme tulevaisuudessa. Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. On syytä miettiä, minkälaisessa yhteenliittymässä tehtävä jäsentyö tuo tänä päivänä työntekijöille sen arvon, minkä he ansaitsevat. Maaliskuussa pidettävissä osastojen vuosikokouksissa on tilaisuus vaikuttaa ja keskustella edellä mainitustakin aiheesta. Hyviä vuosikokouksia, valintoja ja päätöksiä! Päätoimittaja 3

4 Puheenjohtaja Puheenjohtajan päiväkirjasta Järjestöyhteistyö uuteen suuntaan RVL tilasi Arvoverkko Oy:ltä jäsentutkimuksen, joka toteutettiin huhtikuussa. Jäsenkyselyyn vastasi 516 henkilöä eli noin 34 % jäsenistöstä. Vastanneista 53 % oli naisia. Jäsentutkimus kostui viidestä osaalueesta, joista yksi oli nimetty otsikolla yhteistoiminnan kehittäminen. Vastaajista peräti 70 % oli sitä mieltä, ettei liitto pärjää tulevaisuudessa pelkästään omin voimin. Vastaajista 76 % oli täysin tai lähes samaa mieltä siitä, että edunvalvonnassa tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä rautatieliittojen kanssa. Puolet vastaajista kaipasi myös RVL:n osasto-organisaation uudistusta. Jäsentutkimus vahvisti selkeästi ajatuksia siitä, että järjestöyhteistyöhön pitää panostaa. RVL on ollut alusta lähtien mukana pohtimassa yhteistyön tehostamista kuljetusliittojen kesken. Perusteena tehostamistarpeelle oli työnantajan suunnitelmat oman toimintansa tehostamisesta sekä SAK:n kahden sektorin muotoutuminen isoksi kokonaisuudeksi. Yksityissektoria edusti PAM, valtion ja kuntien sektoria JHL ja kolmannella teollisuutta edustavalla sektorilla tehtiin TEAMia, jossa Rautatieläisten Liitto oli voimakkaasti mukana. Tällöin muut kuljetusalan liitot joutuivat väkisinkin pohtimaan tilannettaan. Tämä pohdinta johti siihen, että kuljetusliitot pyysivät Harri Meliniä tekemään yhteistyöselvityksen. Melinin raportti valmistui 2008 ja se sisälsi esityksen Logistiikka-alan ammattiliiton, LAL ry:n, perustamisesta. Melin esitteli selvityksensä kuljetusliittojen hallituksille. Tämän jälkeen jokainen liitto pohti asiaa omassa piirissään ja teki päätökset siitä, onko valmis lähtemään Melinin esityksen vaatimiin jatkoselvityksiin. RVL:n ylimääräinen liittokokous joulukuussa 2008 teki yksimielisen päätöksen siitä, että olemme valmiit työryhmätyöskentelyyn, mutta sitoumuksetta. Veturimiesliittoa lukuun ottamatta kaikki muutkin tekivät ko. päätökset 2008, Veturimiesliitto keväällä 2009 valtuustossaan. Oman näkemykseni mukaan sen jälkeen tuli hiipui nuotiossa eivätkä työryhmät käynnistyneet. Tähän oli monia syitä. RVL:nkin pääpaino kohdistui VR:n sisäisiin asioihin. TEAM -hanke kaatui syksyllä Metallin sisäisiin kiistoihin, joka sekin vähensi kiirettä LAL -hankkeessa. 4

5 Loppuvuonna 2009 kuljetusliitot päättivät pyytää Lauri Ihalaisen hankkeen koordinaattoriksi. Ihalainen haastatteli kaikki liitot saadakseen kuvan LAL-hankkeeseen sitoutumisesta. Kun Rautatieläisten Liitto ei ollut enää mukana TEAMissa, se miettii uutta kuviota kaatuneen tilalle. RL:lle tarjottiin mahdollisuutta tulla mukaan LAL-yhteistyöhön, mutta se ei ollut siitä innostunut. Myös Veturimiesten suhtautumisesta voitiin päätellä, että se jättää tällaisten päätösten teon kuluvan toimikauden jälkeen valittaville toimielimille. Tähän peilaten RVL ilmoitti Ihalaiselle, että rautatiejärjestöyhteistyö on RVL:n ensisijainen tavoite. Rautatieläisten Liiton kanssa käydyissä keskusteluissa oli kaavailtu vaihtoehtoista mallia, jonka ajatuksena oli raideliikennealan (ei siis pelkästään rautateiden) liittojen kokoaminen SAK:n julkisen sektorin yhteyteen. Lyhyellä aikataululla saatiin yhdessä RL:n ja JHL:n kanssa peruslinjat ja sääntöluonnokset suunniteltua. Suunnitelmien mukaan nykyiset osastot sekä RVL:stä että RL:stä liittyisivät jäseniksi uuteen raideliikennealan liittoon sekä myös JHL:ään. Luottamusmiestoiminta osastoissa säilyisi ennallaan, jolloin toiminnan jäsenläheisyys olisi turvattu. Työehtosopimukset säilyisivät erillisinä kuten nytkin ja ne neuvoteltaisiin uusiksi entiseen tapaan. Osa RL:n ja RVL:n toimistojen toimihenkilöistä siirtyisi uuteen raideliikennealan liittoon ja osa JHL:n palvelukseen, vaikka tehtävä suuntautuisikin raideliikenteeseen. Uuden liiton edustajakokoukseen valittaisiin nykyisistä osastoista tietyn suhdeluvun mukaan edustajat, jotka valitsisivat valtuuston ja hallituksen. JHL muodostuu yli 700 yhdistyksestä (osastosta). Sen palveluksessa on noin 200 henkilöä jakautuneena edunvalvonta-, järjestö- ja koulutusosastoon sekä oikeudelliseen, viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden ja talouspalvelujen osastoon. Lisäksi JHL:llä on 14 aluetoimistoa. Yhteistyöllä haetaan vahvistusta edunvalvontaan, sopimustoimintaan, viestintään ja koulutukseen. Jäsenmaksu uudessa mallissa jäisi todennäköisesti nykyiselle tasolle tai jopa laskisi. Uudelle mallille on suunniteltu aikataulu, ja päätöksiä tarvitaan kaikissa kolmessa liitossa sekä RL:n ja RVL:n osastoissa. Osa päätöksistä tehdään jo tänä keväänä, osa vasta Uuden liiton olisi tarkoitus aloittaa toimintansa RVL:n tämän kevään vuosikokouksissa ja kevään valtuustossa on hyvä hetki käydä keskustelua asiasta. Päätöksiä RVL:n puolella tarvitaan syksyllä aiesopimuksen tekemiseksi. Tämä suunnitelma ei poista muun yhteistyön tekemisen tarvetta kaikkien rautatiejärjestöjen kesken tai kuljetusliittojen kesken. 5

6 Rautatiejärjestöjen yhteistyö tiivistyi Rautatiejärjestöjen yhteistyö tiivistyi, kun järjestöjen hallinnot kokoontuivat tammikuussa keskustelemaan ay-asioista. Teksti ja kuvat: Soile Olmari Yhteiskokoukseen Tampereella osallistui yli 60 Rautatieläisten Liiton, Rautatievirkamiesliiton ja Veturimiesten liiton hallituksen jäsentä, pääluottamusmiestä ja järjestötoimihenkilöä. Kokoontuminen tässä laajuudessa oli historian ensimmäinen ja se oli yksi tapa vastata kenttäväen toiveisiin yhteistyön lisäämisestä. Tarpeelliseksi koetaan myös tasavertaisuutta lisäävän alueellisen yhteistyön kehittäminen. Järjestöjen välistä yhteistyötä on tähänkin asti ollut melko paljon. Esimerkiksi liittojen puhteenjohtajat tapaavat säännöllisesti ja yhteiskuntavaikuttamista on tehty perinteisesti yhteistyössä. Kuljetusliitoilla on myös yhteisiä tapaamisia. Kannanotto VR:n päivittäisjohtamisen ongelmista Tampereen kokouksen aluksi kukin puheenjohtaja kertoi omien liittojensa ajankohtaisista asioista. Kaikkia järjestöjä työllistää tietenkin VR:n muutosohjelma ja kevään tes-neuvotteluihin valmistautuminen. Rautatievirkamiesliiton puheenjohtaja Tarja Turtiainen toi esiin yhtenä painopistealueena juuri järjestöjen yhteistyön kehittämisen. Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala listasi yhteistyöasioina mm. yhteiskuntavaikuttamisen, nuorten osallistumisen edistämisen ja tes-neuvotteluihin valmistautumisen. Sekä RVL:ssä että RL:ssä kehitetään viestintää vastaamaan entistä paremmin jäsenten tarpeita. Esimerkiksi RVL:ssä meneillään oleva internetsivujen uudistus pohjautuu jäsentutkimuksessa esiin tulleisiin tarpeisiin. RL:ssä uudistetaan luottamusmiesjärjestelmää ja RVL:ssä uusi lm-järjestelmä otettiin käyttöön viime keväänä. Sisäänajovaiheessa otetaan oppia kokemuksista, joiden avulla toimintaa kehitetään edelleen. Veturimiehiä puhuttavat mm. työvuorot ja niiden muutokset sekä radio-ohjatun veturin käyttöönoton pelisäännöt. - Tavaraliikenteen osalta työvuoromuutokset ovat jatkuvia. Tesmääräyksiä rikotaan toistuvasti ja tietoisesti, puheenjohtaja Risto Elonen kritisoi. Yhteisenä huolena tuotiin esiin päivittäisjohtamisen ongelmat. Kun VR:ssä keskitytään muutosohjelmaan, toimintojen päivittäisjohtaminen on jäänyt paitsioon. Asia koettiin niin tärkeäksi, että siitä laadittiin julkisuuteen yhteinen kannanotto. Kokousväkeä puhutti myös keväällä edessä olevat tes-neuvottelut. Jokainen liitto muodostaa omat tavoitteensa, mutta mahdollisia yhteisiäkin tavoitteita löydettiin. Liittoyhteistyöselvityksiä tehdään Puheenjohtajat kertoivat myös meneillään olevista liittoyhteistyövaihtoehdoista: - Toiminnan tehostaminen edunvalvonnassa, sopimustoiminnassa, viestinnässä, koulutuksessa, aluetoiminnassa, yhteiskuntavaikuttamisessa ja kansainvälisissä asioissa on välttämätöntä muuttuvassa toimintaympäristössä, Turtiainen totesi. RVL on ollut mukana 2008 aloitetussa kuljetusliittojen hankkeessa, jossa professori Harri Melin teki ensimmäisen selvitystyön. - Lauri Ihalainen on keskustellut hankkeessa mukana olevien liittojen sekä Rautatieläisten Liiton kanssa siitä, miten eri tahoilla asia 6

7 Mirja Tirranen ja Marja Ahokas RVL:stä. nähdään tällä hetkellä. Tilannekatsauksen pohjalta liitot ratkaisevat mukanaolonsa jatkossa, Elonen kertoi. Hänen mukaansa Veturimiesten liiton päätös mukaanmenosta siirtynee uudelle vaalikaudelle. RVL: ssä toisena vaihtoehtona on raideliikennealan yhteistyö. Tähän liittyvässä selvityksessä ovat mukana RVL:n lisäksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja RL. Mahdollisesti perustettava raideliikennealan ammattijärjestö toimisi JHL:n sisällä. Turtiainen kirjoittaa asiasta tarkemmin tässä lehdessä ss Valtion satsattava rautatieliikenteeseen Ajankohtaisia ammattiyhdistyspolitiikan asioita valotti johtaja Matti Tukiainen SAK:sta. Hän totesi Karri Peltola RVL:stä ja Arto Kukkonen RL:stä. 7

8 mm., että liittojen yhteistyön tiivistäminen on tärkeää. - Jäsenliitot ratkaisevat itsenäisesti mahdolliset liittorakenteiden uudistukset. On lähdettävä jäsenistön ja kentän tarpeista. Tukiaisen mielestä ei ole yhdentekevää, kuka omistaa rautatiet: - Nyt on kehitettävä VR:ää ja valtion on satsattava rautatieliikenteeseen. On käytettävä hyväksi kaikki mahdollisuudet esimerkiksi lippujen hintoja tukemalla. Yhteisten tapaamisten halutaan jatkuvan Hallituksen jäsen Jukka Kämäräinen Rautatieläisten Liitosta ja hallituksen jäsen Reijo Karppinen Rautatievirkamiesliitosta pitivät liittojen yhteistilaisuutta hyvänä ideana. - Tällaisen olisi voinut järjestää jo aiemmin ja jatkossa tämä olisi hyvä pitää ainakin kerran vuodessa, Karppinen mietti. Pertti Savikko ja Jukka Kämäräinen RL:stä ja Reijo Karppinen RVL:stä. Liitoille yhteisiä tarttumapintoja he näkivät erityisesti tes-tavoitteista, työvuorojärjestelmän kehittämisessä, koulutuksessa ja yhteiskuntavaikuttamisessa. Sekä Kämäräinen että Karppinen uskovat useamman liiton yhteistyön ja kokoontumisten lisäävän asioiden painoarvoa ja liittojen painostusvoimaa. Kokous päättyi toteamukseen tapaamisen tärkeydestä ja hyödyllisyydestä. Tapaamisia aiotaan myös jatkaa. Edessä Erkki Taatila ja Jukka Lamminsivu RL:stä. Takana Alpo Pietarila ja Ulla Riekkinen RVL:stä. 8

9 VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro Haluan, että pärjäämme kilpailutuksessa - Jos valtio ei laita enempää rahaa radanpitoon, kilpailutuksesta ei ole hyötyä. Kilpailu ei aukea 10 vuoden jälkeenkään ellei ratakapasiteettia paranneta, totesi Mikael Aro vieraillessaan kolmen rautatiejärjestön yhteiskokouksessa Tampereella. Teksti ja kuva: Soile Olmari Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy allekirjoittivat viime joulukuussa sopimuksen henkilöliikenteen järjestämisestä. Sopimus on voimaan tulleen EU:n palvelusopimusasetuksen mukainen. Sopimuksessa LVM myöntää VR:lle yksinoikeuden kotimaan henkilöliikenteen harjoittamiseen 10 vuodeksi. Yksinoikeus koskee niitä rataosia, joilla VR joulukuussa 09 liikennöi. Muille rataosille voi tulla muita yrittäjiä. Yksinoikeus on vastine siitä, että ministeriö asetti VR:lle henkilöliikennettä koskevan julkisen palvelun velvoitteen. Lisäksi sovittiin uusista junayhteyksistä. Yksinoikeus ei kuitenkaan koske Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toimivalta-alueen sisällä liikennöitävää lähiliikennettä. Arolla onkin vahva käsitys siitä, että 2015 päätettäneen sekä kauko- että lähiliikenteen kilpailun avautumisesta. Hän olettaa, että 2016 alusta Helsingin lähiliikenne kilpailutetaan ja haluaa VR:n pärjäävän kilpailutuksessa. Kilpailulle on jo avattu rahtiliikenne ja rajat ylittävä henkilöliikenne, mutta maan sisällä henkilöliikennettä ei ole pakko kilpailuttaa. - EU:ssa rautatieyhtiöistä suomalaiset, tanskalaiset, hollantilaiset, belgialaiset ja portugalilaiset ovat kilpailun avautumista vastaan, Aro totesi. Kilpailijoita ei tavaraliikenteessä vielä ole, mutta kaksi yhtiötä on jättänyt syyskuussa 09 rautateiden tavarakuljetuksiin liittyvän turvallisuustodistushakemuksen silloiselle Rautatievirastolle. Tavoitteena on käynnistää kuljetuspalveluiden tarjoaminen Suomen rataverkolla. Nopeilla toimilla haetaan volyymikasvua Nyt meneillään oleva VR:n muutosohjelma tähtää osaltaan kilpailussä pärjäämiseen: - Nolla-tuloksella ei tulla selviämään mm. lähitulevaisuuden suurista kalustoinvestoinneista. - Muutosohjelma etenee suunnitellusti ja muutos näkyy toimintatavoissa. Kokonaisuutta ja henkilöstöä on ajateltava samassa yhteydessä. Aro odottaa tehostamistoimenpiteiden vaikutusten alkavan näkyä numeroissa : - Vaikka volyymit nousevat, meillä on isoja rakenteellisia haasteita. Arolle esitettiin huoli muutosohjelman toteutusvauhdista, vaik- 9

10 ka kehittämisessä sinänsä ollaan mukana: - Onko 2012 jälkeen VR Cargo kuljetusfirmaa olemassakaan? - VR Cargoa ei tietenkään lopeteta. Tarkoitus on olla 2015 siinä kunnossa, että kun kilpailu todennäköisesti avataan henkilöliikenteessä, kuljetuksia ei menetetä, Aro vastasi. Hän totesi, että nopeilla tehostamistoimilla pyritään kasvattamaan volyymia: - Jos kustannustehokkuus ei parane, menetetään asiakkaita. RVL:n naisvaltaisilla aloilla eläköityminen ei ole ainoa ratkaisu: - Toivoisin, että asiaa pohdittaisiin uudestaan esimerkiksi yli 50-vuotiaiden kohdalla, RVL:n pääluottamusmies Henry Kulin esitti. Aro myönsi, että tilanne on vaikea, mutta ei luvannut, että ketään ei siirrettäisi muutospooliin. Työvuoro-ongelmat kuntoon Epäilyksille siitä, että muutosohjelma vaikuttaisi kielteisesti junaturvallisuuteen ja päivittäisjohtamiseen, Aro totesi: - En näe, että näillä toimenpiteillä on mitään tekemistä turvallisuuden kanssa. Turvallisuuden suhteen ei standardia ole alennettu. Sen sijaan talven sietokykyyn vaikuttavien eri toimijoiden yhteistyö ei Aron mielestä ole ehkä toiminut niin hyvin kuin olisi pitänyt: - Kaikkien on tiedettävä, mitä ollaan tekemässä. Aro otti kantaa myös lähinnä veturimiesten esiin nostamiin työvuoro- ja VIP-järjestelmäongelmiin: - Järjestelmä on yksi asia ja sopimuksista täytyy pitää kiinni. Työvuoro-ongelma pitää saada kuntoon. Rautatieläisten Liitto, Rautatievirkamiesliitto, Veturimiesten liitto Kannanotto VR:n muutosohjelma syrjäyttää päivittäisjohtamisen Rautatiejärjestöjen hallinnot ottivat kantaa VR:n päivittäisjohtamisessa ilmenneisiin ongelmiin historiallisessa yhteiskokouksessaan Tampereella Liitot vaativat meneillään olevan VR:n muutosohjelman toteuttamiseen lisäaikaa. Nyt tahti on niin kova, ettei henkilöstö pysy mukana. Näkyvimmin ongelmat ilmenevät mm. puutteellisena valmistautumisena talviliikenteen haasteisiin. Aikaisemmin talviliikenteen mahdollisiin ongelmiin varauduttiin hyvissä ajoin syksyisin. Nyt on keskitytty omistajaohjauksen vaatiman muutosohjelman läpiviemiseen ja unohdettu päivittäistoimintojen johtaminen. Viimeiset puoli vuotta muutosohjelma on hallinnut koko VR:n toimintaa. Muutosohjelmaa paimennetaan ja seurataan niin kuin omistaja haluaa. Henkilöstömääristä neuvotellaan, budjetointia tarkennetaan, koko organisaatio uudistetaan. VR:llä on totuttu, että tuotanto pyörii ja ihmiset venyvät tilanteiden mukaan. Nyt koko muutosohjelman läpivienti ja organisaatiouudistus vievät samanaikaisesti kohtuuttomasti voimavaroja. Kaiken lisäksi liikenne- ja viestintäministeri vaatii myös VR:n henkilöliikenteelle omaa muutosohjelmaa. Muutosohjelmalle tarvitaan lisäaikaa Muutosohjelma ja henkilöstövähennyksiä on toteutettava luonnollisen poistuman tahtiin eikä valtion omistajana tule itse lisätä työttömiä. Muutosaikataulua tulee pidentää niin, että tarvittavat tekniset uudistukset valmistuvat ja henkilöstö saadaan koulutettua. Henkilöstön on pystyttävä keskittymään kunnolla myös VR:n perustehtävään eli henkilöiden ja tavaroiden turvalliseen ja täsmälliseen kuljettamiseen. Turvallisuus ja virheet lähtevät yhteisön johdosta. Organisaation esimiehet ja mielipidejohtajat luovat ilmapiirin, joka ohjailee kaikkien tekemistä. Näin kirjoitti työturvallisuusopin professori Jorma Saari 1990-luvulla Helsingin Sanomien kirjoituksessa. Tämä pätee edelleen. 10

11 VR-konsernin uusi rakenne ja henkilöstörahasto VR-konsernin uusi organisaatiorakenne on tullut voimaan alkaen. Rakennemuutoksen myötä henkilöstön palkitsemisjärjestelmä mittareineen pohditaan uudelleen. Teksti: Silta Oy, Henkilöstörahastopalvelu VR-konsernin henkilöstörahaston toimintaan uusi rakenne ei aiheuta muutoksia. Rahaston jäsenten jo kertyneet rahasto-osuudet säilyvät ennallaan. Henkilöstörahastotoiminta käytännössä Yritys maksaa henkilöstörahastolle yrityksen vahvistaman voittopalkkiojärjestelmän mukaisesti vuosittain voittopalkkioerän mikäli asetetut tavoitteet saavutetaan. Jäsenyys henkilöstörahastossa perustuu työsuhteeseen, joten rahaston jäseniä ovat kaikki yritykseen työ- tai virkasuhteessa olevat henkilöt. Johdon palkitsemisjärjestelmän piiriin kuuluvat henkilöt eivät ole rahaston jäseniä. Henkilöstörahasto jakaa saamansa voittopalkkioerät jäsenten rahasto-osuuksiin rahaston säännöissä sovittujen jakoperiaatteiden mukaisesti. Jäsenten henkilökohtaisiin osuuksiin voittopalkkio jaetaan jäsenille yhtiökohtaisesti kullekin jäsenelle kalenterivuoden aikana kertyneiden työssäolokuukausien suhteessa. Henkilöstörahaston tulee sijoittaa varansa varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla. Sijoitustoiminnan tuotot arvostetaan vuosittain rahaston tilinpäätöshetkellä ja jaetaan jäsenten henkilökohtaisiin osuuksiin jäsenellä tilikaudella keskimäärin olleen henkilökohtaisen rahasto-osuuden arvon suhteessa. Rahaston vuosilaskenta tehdään rahaston tilikauden päätyttyä ja tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen jäsenille annetaan selvitys rahasto-osuuden määrästä. Tiedotteesta jäsen näkee yrityksen tuloksesta sekä sijoitusten tuotoista henkilökohtaiseen rahasto-osuuteen kertyneet erät. Tiedotteessa annetaan myös selvitys kuinka paljon jäsenellä on oikeus nostaa osuuttaan. VR-konsernin henkilöstörahaston jäsenten jäsenkirjeet on luettavissa rahaston sähköisessä jäsenpalvelussa osoitteessa kohdasta kirjaudu jäsenpalveluun. Kirjautuminen jäsenpalveluun tapahtuu henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla. Työsuhteen jatkuessa jäsenellä on viiden jäsenyysvuoden jälkeen oikeus nostaa rahasto-osuudestaan 15 % vuosittain. Jäsen voi halutessaan jättää nostamatta osuutensa ja nostaa sen tai osan siitä myöhempinä vuosina sijoitustuottoineen. Työsuhteen päätyttyä jäsenelle maksetaan koko rahasto-osuus, riippumatta siitä, onko viiden vuoden jäsenyysaika täyttynyt. Rahasto-osuuden maksuajankohta määräytyy henkilöstörahastolain mukaisesti ja perustuu työsuhteen päättymispäivään ja -syyhyn. Nostettu rahasto-osuus on saajien veronalaista ansiotuloa, josta 20 % on verovapaata. Henkilöstörahastojen hallinnointipalveluihin keskittyvä Rahastopalvelu RP Oy ja VR-konsernin Henkilöstörahasto HR ovat allekirjoittaneet sopimuksen henkilöstörahaston hallinnoimisesta. Henkilöstörahastojen hallinnoinnista ja usein myös sen sijoitustoiminnasta vastaavat alan asiantuntijayritykset. Vuodesta 1990 toiminut Rahastopalvelu RP Oy on fuusioitu Silta Oy:öön. Silta Oy, Henkilöstörahastopalvelu, Jäsenpalvelu, puh

12 Anu-Tuija Lehdon mielestä voisi pohtia uudestaan rajanvetoa oikeutettujen ja sakkoon johtavien mielenilmausten välillä: - Pitäisikö työntekijöillä olla oikeus marssia työpaikoiltaan ulos, jos työnantaja ei esimerkiksi halua neuvotella irtisanomisista ollenkaan? Lain perusteita tarve muuttaa Sakot mielenilmaisusta valtion omistajaohjausta kohtaan - Mielestäni voisi miettiä uudestaan, pitäisikö valtio-omisteisessa yrityksessä töissä olevien mahdollisuuksia ns. poliittisiin mielenilmaisuihin laajentaa, toteaa SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto. Teksti ja kuva: Soile Olmari Lähde: Työtuomioistuimen tuomio Nro 135 Lehto oli mukana päättämässä työtuomioistuimen sakkotuomiota Rautatieläisten Liitolle, Rautatievirkamiesliitolle (vastaajat) ja niiden osastoille järjestetystä mielenilmaisusta. Mielenilmaus pysäytti koko henkilöjunaliikenteen vuorokaudeksi ja siihen osallistui työnantajan selvityksen mukaan VR:n palveluksessa työskentelevää Rautatieläisten Liiton jäsentä ja 750 Rautatievirkamiesliiton jäsentä. Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat (kantaja) vaati, että em. liitot osastoineen tuomitaan hyvityssakkoihin työrauhavelvoitteen rikkomisesta. Työnantajaliiton mielestä lakko oli suunnattu mielenilmaukseksi työnantajan toteuttamia lomautuksia vastaan ja sillä pyrittiin painostamaan työnantajaa asiassa, joka kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuteen. Työntekijäliitot kiistivät kanteen kokonaan, koska valtion omistajaohjaukseen kohdistettu mielenilmaus oli luonteeltaan poliittinen. Liittojen perustelujen mukaan mielenilmaukseen ei liittynyt työnantajaliittoon tai yksittäiseen yritykseen kohdistuvia vaatimuksia, eikä se kohdistunut työnantajan työnjohto-oikeuteen. Mielenilmaus ei myöskään kohdistunut voimassa oleviin työehtosopimuksiin tai niiden määräyksiin. Sakot työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Työtuomioistuin tuomitsi työntekijäliitot osastoineen maksamaan kantajalle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. RVL:lle ja sen osastoille määrättiin yhteensä euron sakot. Lisäksi liitot velvoitettiin korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut. Osastojen sakoissa otettiin huomioon, että päätökset lakoista oli tehty liittojen hallituksissa. RVL:n hallituksen päätöksen mukaisesti liitto maksoi myös osastojen sakot. 12

13 Työtuomioistuimen mielestä työtaistelun ja työnantajan toteuttamien lomautusten välillä on ollut ilmeinen ajallinen ja asiallinen yhteys. Mielenilmaisua pidettiin vaikuttamisena yhtiöiden henkilöstöpoliittiseen päätöksentekoon. Se oli kielletty toimenpide, joka kohdistui työnantajan työnjohto-oikeutta ja lomauttamista koskeviin työehtosopimuksen määräyksiin. Anu-Tuija Lehto korostaa, että lakko/mielenilmaus ei saa kohdistua työehtosopimusmääräyksiin tessin voimassa ollessa. - Valtio-omisteisessa yhtiössä protestointi omistajapolitiikkaa vastaan katsotaan yleensä laittomaksi lakoksi, jos samoihin aikoihin on lomautuksia tai irtisanomisia. - Edellisen kerran omistajapolitiikan harjoittamiseen vetosi Paperiliitto mielenilmauksissaan 2008, kun valtio-omisteisia Kemijärven ja Summan tehtaita lakkautettiin. Silloinkaan tuomioistuin ei hyväksynyt esitettyjä perusteita, Lehto kertoo. - On siis eri asia, jos jossain yksityisessä yrityksessä järjestetään valtiovaltaan kohdistuva työnseisaus kuin että sellainen järjestetään valtion omistamassa yrityksessä. Valtion omistajapolitiikkako pyhä asia? Lehto myöntää, että sakkojen välttäminen valtio-omisteisiin yrityksiin kohdistuvissa mielenilmaisuissa on hyvin rajoittunutta: - Joku hyväksyttävä peruste voi löytyä tai saattaa olla, että sellaista ei koskaan löydetä. - Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä ja työnantajan työnjohto-oikeus on pyhä asia. Sakot tulisivat myös yksityisten yritysten liitoille, mikäli ne protestoisivat oman yrityksensä henkilöstöpolitiikkaa vastaan. - Usein mielenilmaukset aiheutuvat siitä, että työnantaja aikoo irtisanoa tai että henkilöstöpolitiikka on työntekijöitten mielestä pielessä, Lehto toteaa. - Kysymys on tällöin protestista, joka johtuu siitä, että työnantajan menettely koetaan vääräksi. Ainoaksi vaihtoehdoksi nähdään ulosmarssi, kun puhe ei auta eikä lyödäkään saa. Käsittelyn eteneminen työtuomioistuimessa Työtuomioistuin käsittelee työehtosopimuksiin liittyviä erimielisyyksiä. Kantaja toimittaa työtuomioistuimeen haastehakemuksen, joka lähetetään vastaajalle. Vastaaja lähettää haasteeseen omat kirjalliset vastineensa, minkä jälkeen pidetään valmisteluistunto. Tässä istunnossa ovat mukana tuomioistuimen puheenjohtaja ja sihteeri ja siinä katsotaan, mistä riidassa on kysymys. Viimeistään tällöin kantajan on esitettävä vaatimuksensa ja kirjalliset todisteensa. Tällöin sovitaan myös pääkäsittelystä. Pääkäsittelyyn osallistuu kuusi jäsentä eli kaksi valtion, kaksi työnantajan ja kaksi työntekijäpuolen edustajaa. Puheenjohtaja on vakituinen ja muut sivutoimisia. Rautatieläisten Liiton ja Rautatievirkamiesliiton mielenilmaukseen liittyvää päätöstä olivat työntekijäpuolelta tekemässä Anu-Tuija Lehto SAK:sta ja Ralf Forsén Akavasta. Puheenjohtajana toimi työtuomioistuinneuvos Jorma Saloheimo. Juttu käydään pääkäsittelyssä läpi ja todistajat kuullaan samalla kertaa. Pääkäsittely kestää yleensä kolme tuntia, mutta voi pisimmillään kestää jopa yhdeksän tuntia. Rautatiejärjestöjen asiassa kantajan todistajana kuultiin VR:n henkilöstöjohtajaa Timo Koskista ja vastaajien todistajina Rautatieläisten Liiton puheenjohtajaa Vesa Maurialaa ja Rautatievirkamiesliiton puheenjohtajaa Tarja Turtiaista. Pääkäsittelyn jälkeen oikeus miettii asiaa, pitää neuvotteluistunnon ja tekee päätöksen. Keskimäärin päätöksen saaminen kestää neljä kuukautta. Lakkoasioissa päätös tulee yleensä nopeammin. Rautatiejärjestöjä koskeva pääkäsittely oli ja päätös annettiin

14 Muutospoolissa työnhakuvalmennusta VR:n muutospooli on toiminut kolmisen kuukautta ja tammikuun lopulla poolissa oli noin 50 henkilöä. Työsopimuksia on tehty neljän henkilön kanssa ja ratkaisuja odotettiin muutamasta työsopimuksesta. Teksti ja kuva: Soile Olmari VR:n muutosohjelman edetessä kevään aikana pooliin siirtyviä tulee olemaan toistasataa. Poolilla on työpisteet 11 paikkakunnalla. Pooliin siirtyvät siis ne työntekijät, joiden työt todetaan loppuneiksi taloudellisin ja tuotannollisin perustein vuoden 2011 loppuun mennessä. Poolin vetäjänä toimii Anna-Maria Vanhanen. Minkälaisia haasteita poolissa on tullut vastaan? - Kun tavataan pooliin siirtyneitä henkilöitä, on aivan selvää, että täytyy olla tilanneherkkyyttä. Ihmisten odotuksiin ja tunteisiin on vaikeampi vaikuttaa kuin itse työnhakuprosessiin. Ihmiset ovat erilaisissa tilanteissa. - Jokainen pystyy ymmärtämään sen, että jos pooliin siirtyvän taustalla on pitkäkin työsuhde, hän joutuu käymään sisäisesti aika ison jumpan päästäkseen tilanteen tasalle, Vanhanen arvelee. Miten henkilökohtaisuus toteutuu? Poolissa toiminta käynnistyy niin, että henkilöiden kanssa käydään läpi paitsi työhistoriaa ja osaamista, myös odotuksia ja tavoitteita pooliajalle. - Poolin alkukuukausina painottuu työnhakuvalmennuksen osuus ja ajatus on, että henkilö pääsisi selville omista jatkosuunnitelmistaan. - Työnhakuvalmennuksessa meillä on yhteistyökumppanina työelämän muutostilanteisiin erikoistunut AS3-niminen yritys. - Poolissa olijat osallistuvat kahteen ryhmätapaamiseen ja kolmeen henkilökohtaiseen tapaamiseen. Ryhmätapaamiset kestävät kerrallaan kolmesta viiteen tuntia. Henkilökohtaiset tapaamiset kestävät noin tunnin. Vanhanen kertoo, että poolissa olijan kanssa tehdään työnhakua varten hänen oma CV:nsä, johon kerätään faktoja henkilön historiasta. Jokaisesta valmennustilaisuudesta kerätään osallistujilta palautetta: - Ne ovat olleet myönteisiä. Avoimissa kommenteissa on ollut mm., että palautteen antaja on saanut uusia ajatuksia. Työnhakuvalmennuksen lisäksi osallistujilla on mahdollisuus osallistua erilaisiin koulutuksiin. - Esimerkiksi Transpointin kuljettajille on järjestetty autonkuljettajien täydennyskoulutuksia. Toimihenkilöt voivat osallistua vaikkapa atk-taitoja parantavaan koulutukseen, Vanhanen kertoo. Poolissa olijat etusijalla Poolissa olijalta odotetaan aktiivisuutta omien työllistymis- ja kehittymismahdollisuuksien kartoittamisessa. - Hänen on seurattava koko ajan työpaikkoja ja tartuttava mahdollisuuksiin. - Meiltä lähtee joka viikko - yleensä maanantaina - henkilökohtainen viesti, jossa on lueteltu kaikki tiedossamme olevat VR:n työpaikat. - Joistakin tehtävistä laitetaan lisätietoja. Tämän lisäksi meiltä lähtee kohdennettuja viestejä silloin, jos tiedetään ko. henkilön taustan soveltuvan tehtävään. Aina pohdimme, olisiko joku, joka voisi soveltua ko. tehtävään, Vanhanen sanoo. 14

15 VR:n rekrytoinneissa poolissa olijat ovat etusijalla. Esimiehen pitää tarkistaa ennen hakua ja ennen valintapäätöstä, onko poolissa tai takaisinottovelvollisuuden piirissä tehtävään soveltuvia henkilöitä. Vaikka muutospoolissa olevat henkilöt voidaan palkata suoraan ilman hakumenettelyä, heidän soveltuvuutensa tehtävään arvioidaan aina haastattelun ja mahdollisen soveltuvuusarvioinnin avulla. Anna-Maria Vanhanen korostaa, että kun VR:n muutospoolia rakennettiin, oli keskeistä luoda poolin toimintasäännöt: - Ne tehtiin yhdessä järjestöjen kanssa ja ne ovat pohja koko poolin toiminnalle. Entä jos henkilö ei ole kiinnostunut? - Muutospoolissa pohditaan toimenpiteitä, jos henkilö ei halua olla mitenkään hänelle sopivaksi todetun työn haussa mukana tai kieltäytyy sopivasta tehtävästä, johon voisi tulla valituksi, Vanhanen vastaa. Muutospoolin seurantaryhmäkin voi joutua ottamaan asiaan kantaa. Poolin seurantaryhmässä RVL:ää edustaa liiton puheenjohtaja Tarja Turtiainen, varalla liittosihteeri Seppo Juselius. Kaikkiin pooliin liittyviin kysymyksiin vastaavat poolin työntekijät. Parempi lähteä vähän kypsänä kuin myöhemmin ihan kypsänä Anja Mikkosen lähes 35 vuoden VR:n työrupeaman päättyminen on jo tiedossa; muutospooli kutsuu: - Työni siirtyvät Kouvolaan ja työt Savonlinnan Pääskylahdessa päättyvät. Teksti: Soile Olmari muutosohjelma ollut -Savonlinnassahan käynnissä jo kauan ja muutokseen meidän on pitänytkin jo sopeutua tai sitten on vaan sopeutettu. Anja toteaa, että jatkuva epävarmuus, muutoksessa eläminen ja työrauhan puuttuminen ovat vähitellen kypsyttäneet ja väsyttäneet. On viisainta luovuttaa, kun työnantajakaan ei tunnu enää semmoiselta, joka innostaisi jatkamaan ja ikääkin alkaa olla riittävästi. 15

16 On parempi lähteä vähän kypsänä kuin myöhemmin ehkä ihan kypsänä, Anja pohtii. Ei laillista kaatopaikkaa Anja Mikkonen on hoitanut viimeiset 15 vuotta pääasiassa Imatran Cargon sekä henkilöstöhallinnon töitä. Nyt hän hoitaa Imatran alueen vaunupäiväkirjatoimintoja sijoitusorganisaationaan VR-Yhtymä Oy / VR Logistiikka / VR Cargo / Palvelutuotanto Imatra. Ei organisaatio täältä alhaalta päin katsottuna ainakaan yläpäästään vaikuta ohentuneen, Anja hymähtää. Anjan työt siis siirtyvät Kouvolaan ja lähimmät mahdolliset avoimet työpaikat vaatisivat siirtymistä ja asunnon hankkimista työpaikkakunnalta. - Tätä en koe mielekkääksi ja niin siirryn muutospooliin. Anja toteaa, ettei muutospooli pysty luomaan yhtään uutta työpaikkaa: - Avoimia työpaikkoja tulee ihan yhtä vähän tai paljon oli pooli olemassa tai ei. Työnantajan on tietenkin helpompi valkata mahdolliset sopivat henkilöt avoimiksi tuleviin paikkoihin, koska kaikki ylijääneet on kerätty yhteen. Anja arvelee, että poolista hyötyvät parhaiten keskuspaikoilla työnsä menettäneet sekä muualta sinne siirtohaluiset työntekijät. Vahvasti epäilen, että suurimmalle osalle pooli on valitettavasti vain pieni jatkoaika ennen tulevaa irtisanomista. Hän toivoo, että poolista ei muodostuisi mitään työnantajan ylläpitämää laillista kaatopaikkaa, jonka kautta on helppo päästä eroon työnantajalle epäsopivasta henkilöstöstä. Toivottavasti poolin tarjoamista muista palveluista olisi mahdollisimman paljon hyötyä ja tukea niillekin, jotka eivät sen kautta pysty työllistymään. Mitä tapahtuisi jos vauhtia hiljennettäisiin? Anja Mikkonen toivoo, että VR:n keskittämishuumassa ei kaikkea paikallistuntemusta ja paikallisia palveluja vietäisi liian kauas asiakkaasta. - Muutoin kohta asiakasta lähellä ovat jossain enää radio-ohjattavat veturit ja R-kioskit. Muutosvauhti ja yhtäaikaisten kehitys- ja muutosprojektien runsaus vähän rauhallisempaan elämänmenoon tottuneesta tuntuu suorastaan pöyristyttävältä. - Mitä tapahtuisi jos vauhtia hiljennettäisiin tai kehitysprojektit sekä muutos- ja sopeutusohjelmat keskeytettäisiin? Tuskin yhtään mitään, Anja arvelee. Hän uskoo, että olemassa oleva toimiva järjestelmä jatkaisi toimintaansa: - Liikenne ja muut toiminnot sujuisivat ihan yhtä turvallisesti, täsmällisesti ja palveluhenkisesti. Työntekijöillä olisi työrauha ja johdolla aikaa ydinliiketoimintojen johtamiseen. Eikä ajanpuutteen takia tulisi tehtyä mitään peruuttamatonta. Mikä auttaa jaksamaan ja katsomaan eteenpäin? Anjan mielestä neuvoja ja ohjeita on tosi vaikeata antaa, koska jokaisen henkilökohtainen tilanne on omanlaisensa. - Omasta kokemuksesta kuitenkin tiedän, että mahdollisesta katkeruudesta ja vihan tunteesta on vaan yritettävä päästä yli. Niistä kun suurin kärsijä on henkilö itse. - Ja asioilla on yleensä tapana aina järjestyä eikä välttämättä entistä huonommin. - Toivottavasti nuoremmat ja ne, jotka eivät pääse työttömyys- tai eläkejärjestelyjen piiriin säilyttäisivät työpaikkansa. Anja Mikkonen toivoisi itse säilyvänsä mahdollisimman terveenä ja tyytyväisenä: - Toivottavasti ikääntyneiden työttömyysturvaan ei tule mitään mullistavia muutoksia, koska uutta työpaikkaa lienee turha toivoa tai pelätä. Mutta päivä kerrallaan. - Lisääntyneeseen vapaa-aikaan ennätinkin jo tottua viime vuoden lopun lomautuksen aikana. Oli ihanaa, kun oli aikaa läheisille ja voi tehdä kaiken ihan rauhallisesti ja välillä olla tekemättä mitään. Anja viihtyy hyvin kotona ja kesäisiän maaseudulla. Hän pitää käsitöistä ja lukemisesta: - Televisioohjelmiakin tulee seurattua. - Luonnossa liikun myös mielelläni. Kaapissa inspiraatiota odottaa kokoelma maalaustarvikkeita. 16

17 Rata 2010 Jyväskylässä Teksti ja kuvat: Seppo Juselius Jo perinteeksi muodostunut kahden vuoden välein järjestettävä rataseminaari pidettiin tänä vuonna Jyväskylän Paviljongissa Järjestäjänä ei ollut enää Ratahallintokeskus, vaan virastouudistuksen mukaisesti Liikennevirasto. Rataseminaari on tarkoitettu niin päättäjille, suunnittelijoille, urakoitsijoille, liikennöitsijöille kuin opiskelijoillekin. Osallistujia tänä vuonna oli noin 600. Samanaikaisesti näyttelytiloissa oli runsaasti eri toimijoiden esittelyjä. Ehkä merkittävin asia tapahtumassa oli uuden Liikenneviraston ensimmäinen laaja julkinen esiintulo. Seminaarin pääpaino oli yleisluentojen ohella rinnakkaisten luentojen sarja, jotka keskittyivät kolmeen aihealueeseen: Rautatieliikenne ja yhteiskunta, Rautatietekniikka ja turvallisuus sekä Perehdytys rautatiemaailmaan. Muutosohjelman tehtävä on vahvistaa Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala kertoi esityksessään uuden viraston vastuualueista ja päätehtävistä. Tärkeimpiä lyhyen tähtäimen asioita on uuden viraston toiminnan käynnistäminen sekä tietenkin koko liikennejärjestelmän toiminnan varmistaminen ja joukkoliikenteen turvaaminen. Radanpidossa tavoite on pitää koko rataverkko liikennöitävässä kunnossa sekä radan kunnosta johtuvien nopeusrajoitusten vähentäminen. Perusradanpidossa on parannettava ja ajanmukaistettava palvelutasoa, parannettava liikenteen täsmällisyyttä, tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä ja tehostettava liikenteenohjausta. VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro kertoi VR:n nykytilasta ja uudesta konsernirakenteesta. Aro totesi toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten, asiakkaiden odotusten ja talouskriisin vaikutusten vaikuttavan voimakkaasti VR:n tulevaan strategiaan. VR:llä aloitetun nk. muutosohjelman tehtävänä on vahvistaa VR:ää parantamalla logistiikkatoimintojen kannattavuutta, investoimalla henkilöliikenteen kalustoon sekä lisätä tehokkuutta rakenteisiin. - Uusi VR rakentuu asiakasryhmien ympärille, totesi toimitusjohtaja Aro. Kokonaisuudessaan rataseminaari oli erittäin hyvin järjestetty ja mielenkiintoinen. Kaikkien luennoitsijoiden esitykset ovat luettavissa RATA tapahtuman verkkosivuilla 17

18 Jääkolkkaa ja muuta mukavaa Vuokatin talvi houkutti paikalle 87 RVL:n talvipäivien viettäjää helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Ohjelmatarjontaan ja Vuokattiin oltiin tyytyväisiä. Osallistujia oli jääkolkassa, lumikenkäkävelyssä, lentopallossa, sählyssä, curlingissa ja keilailussa. Osa ehti käydä myös laskettelemassa, hiihtämässä, kylpylässä ja pelaamassa tennistä. Suosittu laji oli myös karaoke. Kuvat: Aimo Nykänen ja Jari Ruotsalainen Hohtokeilailukisaan osallistui 25 miestä ja 17 naista. Miesten sarjassa ylivoimainen ykkönen Karri Peltola heitti kolmen sarjan yhteistuloksena huikeat 615. Naisten sarjan voitti Anja Kaija tuloksella 406. Hiihtäjät kipuavat radan ylittävälle sillalle entisen Ladun seisakkeen paikkeilla. Pieksämäkeläisiä oli talvipäivien yhteydessä viiden päivän hiihtoleirillä. Särkisen jäällä vas. Jari Auvinen, Jouko Hänninen, Pauli Kärkkäinen, Karri Peltola, Pasi Puranen ja Harri Lindblom. 18

19 Uutena lajina talvipäivillä oli jääkolkka eli alppicurling. Kari Vähäuski ja järjestelyistä vastannut Jyrki Makkonen tarkastelevat pelitilannetta. Riikka ja Kaija nauttivat Vuokatin talvesta myös kävellen. Jääkolkkaa pelattiin Vuokatinhovin kentällä tuulisissa olosuhteissa. Heittovuorossa Kalevi Sjöstedt. Etualalla odottaa vuoroaan Pentti Ahokas. 19

20 Luottamuksella Omistajapolitiikkaa ja omistajapolitiikkaa Valtakunnallinen pääluottamusmies Rautatieläisjärjestöjen hallinnot ja pääluottamusmiehet kokoontuivat Tampereella. VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro piti oman katsauksensa, jonka pohjalta käytiin asiallinen ja vilkas keskustelu. Tilaisuudessa tuli selväksi, että omistaja on muuttanut henkilöstöpolitiikkaansa. Se on näkynyt niin VR:llä kuin muissakin julkisissa yhtiöissä ja virastoissa. Muutosohjelmat pyyhkivät tätä sektoria ja omistaja on linjansa paaluttanut. Aikaisemmin valtio omistajana ei itse tehnyt työttömiä. Omistajan rooli on syytä nähdä myös Euroopan tasolla. HS:n pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio käsitteli aihetta tammikuussa kolumnissaan Ei niin voi tehdä, koska niin ei voi tehdä. Nykyistä valtion omistajapolitiikkaa voi verrata Raution esittämään huonoon ainoan vaihtoehdon politiikkaan. Kolumnista saa hyvän kuvan siitä, miten suuret EU-valtiot suojelevat pienelläkin omistusosuudella omaa teollisuuttaan. Rautio kirjoittaa, miten Ranskan valtio puuttuu aktiivisesti asioihin pitääkseen ihmiset töissä. Meillä suuntaus on toinen. Tuotannollisista ja taloudellisista irtisanomisperusteista näyttää tänä päivänä pelkkä tuotannollinen (liiketoiminta) peruste riittävän, vaikka taloudellinen tilanteemme saattaa olla voitollinen. Henkilöstön kannalta on tärkeää, minkälaista henkilöstöpolitiikkaa omistaja harjoittaa. Nyt siihen kuuluvat myös mahdolliset irtisanomiset, vaikka yhtiön tulos olisikin positiivinen. Samaan aikaan valtio omistajana harkitsee tukirahaa telakkateollisuudelle. Tämä on sinänsä ihan oikein. Mutta se, että omista yhtiöistä laitetaan väkeä mahdollisesti kortistoon, tuntuu vähän oudolta. Vaihtoehto Vaihtoehtona olisi ollut jatkaa entisenlaista henkilöstöpolitiikkaa, jota on reilu 20 vuotta harjoitettu. Väkeä VR:ltä on vähentynyt ja tulos on ollut positiivinen. Sillä linjalla olisimme kohdanneet kilpailun hyvin. Vaihtoehtona olisi ollut rakentaa nopeaa kaksiraiteista rataa läpi Suomen: Joensuu, Kajaani, Pori, Turku, Rovaniemi, Kemi/Kolari/Rovaniemi sekä yhdistää kaivoshankkeiden tarpeisiin syntyviä ratoja myös henkilöliikenteen käyttöön. Lisäraiteiden saaminen Helsinki Riihimäki -välille tai kokonaan uusi asema Itäkeskukseen on tärkeätä, kun päätie on täysi. Vaihtoehtoja on monia. Suomen radoista 90 % on yksiraiteisia. Hankkeita pystytään toteuttamaan. Siitä on hyvät esimerkit Seinäjoki - Oulu perusparannus ja Lahti - Vainikkala perusparannus nopeille yhteyksille Pietariin. Matka-aika lyhenee 3,5 tuntiin. Hyvistä esimerkeistä käyvät myös Pisararadan ja kehäradan suunnitelma ja aloitus. Nyt olisi aika kehittää Suomen pääratoja. Se on parasta valmistautumista kilpailun avaamiseen niin, että sillä on todellista merkitystä. Suuren työttömyyden aikana ratojen rakentaminen olisi järkevää samoin kuin rekkaliikenteen saaminen enemmän juniin ympäristöarvojen mukaisesti. Kysymys on näköaloista, joilla Suomen etäisyyksiä lyhennettäisiin nopeilla kaksiraiteisilla radoilla. Samalla pidetään Suomi asuttuna vähän laajemmin. Suomessa bensapuolue on vahvoilla. Raideliikenteen puolustajat ja etenkin tietämys ovat vähissä. 20

21 SAK tehostaa EU-edunvalvontaa ja tiedotusta Teksti: Pirjo Pajunen Kuva: SAK:n arkisto Järjestöpäällikkö Reijo Paananen aloitti helmikuun alussa uudessa tehtävässä SAK:n EU-asiantuntijana. Paananen työskentelee osan aikaa Brysselissä suomalaisten palkansaajajärjestöjen yhteisessä EUedustustossa FinUnionsissa. Vähintään puolet työajasta hän on kuitenkin Helsingissä. Kyse on uudenlaisesta tehtävästä, jossa keskeistä on liittojen ja niiden jäsenten palvelu EU-asioissa. Edellytykset tiedon välittämiseen ovat Paanasen mukaan hyvät. - Koska olen osan työajastani Suomessa, minun on helppo osallistua esimerkiksi erilaisiin tilaisuuksiin liitoissa. Minua voi myös pyytää paikan päälle kertomaan ajankohtaisista EU-asioista. Paananen toivookin, että liitoista otetaan häneen aktiivisesti yhteyttä. Hän haluaa hälventää käsitystä EU-asioiden vaikeudesta. - EU-edunvalvonta on osa arkista edunvalvontaa eikä mikään erillinen vaikuttamisen ja päätöksenteon saareke. EU:ssa tehdyt päätökset vaikuttavat jokaisen palkansaajan arkeen ja niistä pitää kertoa selkokielellä ymmärrettävästi. Reijo Paanasen mukaan suuri tulevaisuuden kysymys ja myös ayliikkeen vaikuttamisen paikka on EU:n toiminnan kehittäminen Lissabonin sopimuksen tultua voimaan. Sopimus virtaviivaistaa EU:n päätöksentekoa ja lisää muun muassa parlamentin valtaa. Palkansaajille tärkeitä asioita on pöydällä paljon: - Mikä on vapaan liikkuvuuden suhde työelämän oikeuksiin? Mitkä ovat lähetettyjen työntekijöiden oikeudet ja miten työsuojelun tasosta huolehditaan EU-tasolla? Paananen luettelee esimerkkejä. Hän ei allekirjoita väitettä, jonka mukaan EUpäätöksiin on mahdotonta vaikuttaa: - Vaikuttamisen mahdollisuuksia on, jos on asiantuntemusta ja näkemystä. Päätöksiä tekevät aina ihmiset ja EUelimissä on runsaasti myös suomalaisia päätöksentekijöitä. Yksi vaikuttamisen kanava on eurooppalaisten palkansaajajärjestöjen kattojärjestö EAY. Siellä korkean järjestäytymisasteen Pohjoismaita kuunnellaan. Palkansaajajärjestöjen EU-edustustossa Brysselissä työskentelee jatkossa yksi henkilö nykyisen kahden sijaan. Johtajanpesti on kolmivuotinen ja se kiertää palkansaajakeskusjärjestöjen kesken. Maaliskuussa FinUnionsin johtajana aloittaa Risto Kousa STTK:sta, minkä jälkeen vuorossa on SAK ja sitten Akava. 21

22 Ota ilo irti eduistasi! Kun keskität pankki- ja vakuutusasiointisi OP-Pohjola-ryhmään, sinut palkitaan keskittämiseduilla ja lisäksi saat Rautatievirkamiesliiton jäsenedut. Teksti: Raija Holmberg/OP-Keskus Asiakkaiden omistama OP-Pohjola-ryhmä on kasvanut reilun sadan vuoden aikana Suomen suurimmaksi finanssialan toimijaksi. Tähän on osaltaan vaikuttanut meille demokratiaan tottuneille suomalaisille hyvin sopiva osuustoiminnan arvomaailma: osuuspankissa ylintä päätösvaltaa käyttää asiakkaana olevat omistajajäsenet jäsen ja ääni periaatteella, ja etua tuotetaan näille omistajajäsenille eikä osakeyhtiön osakkeita ostaneille sijoittajille. Osuustoiminta ei hae sijoittajalle mahdollisimman suurta tuottoa, vaan edistää asiakkaiden, omistajajäsenten ja alueen taloudellista menestystä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Asiakas on siis kaiken toiminnan lähtökohta ja päämäärä. Osuustoiminta tekee mahdolliseksi myös OP-Pohjola-ryhmän asiakaslupauksen, jonka tavoitteena on tarjota toimialan parhaat keskittämisedut. OP-bonuksia pankkiasioinnista Koska Osuuspankin omistajat ja asiakkaat ovat sama taho, osa tuloksesta voidaan jakaa keskittämisetuina asiakkaille. Viime vuonna osuuspankit jakoivat omistajajäsenilleen OP-bonuksina ennätykselliset 142 miljoonaa euroa. Bonuksia kertyy ihan tavallisesta pankkiasioinnista, kuten esimerkiksi palkkatilistä, asuntolainasta ja rahastosijoituksista. Esimerkiksi euron pankkiasiointi kerryttää vuodessa 250 euron arvosta bonuksia. Kun sinulle kertyy bonuksia, olet automaattisesti OP-bonusasiakas ja saat monia muitakin etuja. OP-bonuksilla voit maksaa pankkipalveluita, lainopillisia palveluita, OP-Kiinteistökeskuksen välityspalveluita ja Pohjolan vakuutuksia. Lisäksi omistajajäsenet saavat muita etuja, jotka ovat riippumattomia asioinnin määrästä. Pitkästä luettelosta voi mainita esimerkiksi OP-Pohjola-lehden ja alennukset OP-Kiinteistökeskuksen välityspalkkioista ja yhteistyöyritysten tuotteista. Osoitteessa voit kokeilla, kuinka paljon sinulle tai perheellesi voisi kertyä bonuksia. 22

23 Vaikuttamismahdollisuus Osuuspankki on osuuskunta, joka omistajajäsenet yhdessä omistavat. Osuuspankin ylin päättävä elin on osuuskunnan kokous tai edustajisto. Jokainen omistajajäsen voi osallistua osuuskunnan kokoukseen tai äänestää omaa ehdokastaan pankkinsa edustajistoon, joka valitsee pankin hallintoelimet. Omistajajäsen voi myös itse toimia edustajistossa tai muissa hallintoelimissä. Etuja myös vakuutuksiin Keskittämällä omat ja perheesi vakuutukset Pohjolaan saat merkittäviä etuja vakuutuksista. Etuasiakkaana saat alennusta vakuutusmaksuista seuraavasti 7 % alennusta koti- ja omaisuusvakuutuksista, tapaturmaja jatkuvista matkavakuutuksista 10 % alennusta hoitokuluvakuutuksesta 7 % alennus liikenne- ja autovakuutuksesta 8 % lisäalennusta bonuksellisista Super-, Kevyt- tai Isokaskoista. OP-bonusasiakkaana saat vielä 3 % lisäalennuksen useimmista vakuutuksista. RVL:n jäsenenä saat em. lisäksi vielä 20 % lisäalennuksen useimpien vakuutusten ensimmäisen vuoden maksusta. Toisena vuonna lisäalennus on 15 % ja kolmantena 5 %. Lisätietoja saat lähimmästä Osuuspankin konttorista tai valtakunnallisista palvelunumeroista: Pankkiasiat Vakuutusasiat Rautatievirkamiesliiton jäsenmaksuun sisältyvät edut Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus Vakuutettuja ovat RVL:n varsinaiset jäsenet toimiessaan rautatiealan ammatissa. Vastuuvakuutuksen vakuutusmäärä on henkilö- ja esinevahingoissa euroa vahinkotapahtumaa kohti. Oikeusturvavakuutuksen vakuutusmäärä on euroa vakuutustapahtumaa kohti. Järjestövakuutus Vakuutettuina ovat RVL:n jäsenet ja toimihenkilöt järjestötehtävissä ja -tilaisuuksissa. Järjestötehtäviä on esimerkiksi liiton ja jäsenyhdistysten koulutustilaisuudet ja kokoukset, kesäpäivät jne. Vakuutuksesta korvataan muun muassa järjestötoiminnassa käytettävää irtainta omaisuutta sekä vakuutuspaikassa että mukana matkalla matkasairauden ja - tapaturman hoitokuluja matkalla mukana olevia henkilökohtaisia matkatavaroita Lisäalennus mm. kotivakuutuksesta RVL:n jäsenenä saat Pohjolan etuasiakaan ja OP-bonusasiakkaan alennusten lisäksi 20 % lisäalennuksen useimpien vakuutusten ensimmäisen vuoden maksusta. Toisena vuonna lisäalennus on 15 % ja kolmantena 5 %. Järjestön Perushenkivakuutus RVL:n jäsen ja samassa taloudessa asuva puoliso saavat ilmaisen summankorotuksen itse otettuun Järjestön Perushenkivakuutukseen. Vuonna 2010 vakuutussumman korotus on naisille 30 % ja miehille 20 %. Sapattivapaaluotto Voit saada luoton, joka on tarkoitettu vuorottelu- tai sapattivapaan rahoittamiseen. Palkankeskeytymisluotto Voit saada luoton, joka on tarkoitettu korvaamaan palkanmaksun tilapäisestä keskeytymisestä aiheutuvaa tulonmenetystä silloin, kun palkanmaksun keskeytyminen johtuu liiton hyväksymästä lakosta, työsulusta tai lomautuksesta. 23

24 Matkalainen Amtrakilla New Yor Amtrakin juna 141 Washingtoniin alkaa olla lähtövalmis New Yorkista. Konduktööri Kevin ottaa vielä rennosti. 500 reittiä 46 osavaltiossa, mainostaa Amtrak, yhdysvaltalainen junayhtiö. Valinnanvaraa on siis tarjolla USA:ssa junamatkaa suunnittelevalle. Marraskuun alussa New Yorkissa Manhattanin streetejä ja avenueita jo reilun viikon astelleena, otin Amtrakin aikataulukirjan käteeni ja annoin sormeni liukua ensimmäisen aukeaman kartalla vapaasti pitkin itärannikon linjaa. Teksti ja kuvat: Aimo Nykänen Sormeni jatkoi matkaansa kohti etelää ja pysähtyi maan pääkaupungin kohdalle. Olkoon matkustuskohteeni siis Washington DC, ajattelin ja päätin, että lähiliikenne- ja subwayjunissa matkustelun lisäksi täytyy rautatieläisenä tehdä myös lyhyt kaukojunamatka. Avasin internetin ja ryhdyin varausten tekoon: ensin hotellihuone Washingtonista Comfort Innistä 99 taalalla ja sitten Amtrakin runsaasta tarjonnasta edullisin vaihtoehto eli menopaluulippu Northeast Regional -junaan. Hinta oli 144 USD, joka oli VISA-laskussani EU-valuuttana 100,09 euroa. Lähtö keskeltä Manhattania Seuraavana aamuna LIRR-lähiliikennejuna toi minut vajaassa parissakymmenessä minuutissa majoituspaikastani Kew Gardensis- 24

25 Matkalainen kista Washingtoniin ta Penn Stationille, mistä myös Amtrakin junani oli määrä lähteä klo Manhattanilla sijainniltaan 7-8 avenuen ja katujen välissä maan alla sijaitseva Penn Station on USA:n vilkkaimmin liikennöity asema. Paikka kuhisee ihmisiä aamusta yöhön ja sieltä lähtee päivittäin jatkuvana virtana kaukoja lähijunia eri suuntiin. Penn Stationia käyttävät myös monet New Yorkin subwayverkoston reitit. Junat liikennöivät useissa kerroksissa syvällä maan alla. Aseman yläpuolella, maan päällä, on kuuluisa urheilu- ja viihdekolossi Madison Square Garden. Amtrakin terminaalissa olevasta Quik-trak itsepalveluautomaatista sain tulostettua kätevästi junaliput internet-varaukseni viivakoodia laitteeseen vilauttamalla ja yhtä nappulaa painamalla. Lähtöportti avattiin noin 15 minuuttia ennen junan lähtöä, jolloin tarkistettiin liput ja päästiin siirtymään taas kerrosta alemmaksi - ja edelleen junaan. Tarjolla myös hiljainen vaunu Junamatkan pituus Washingtoniin on 225 mailia (360 km) ja matkaaika valitsemallani junalla 3 tuntia 30 minuuttia. Nopeampi, mutta myös kalliimpi vaihtoehto olisi ollut matka Acela Express -junalla, joka taittaa matkan alle 3 tunnin. Junassa oli ravintolavaunu sekä business-luokan vaunu, johon lisämaksu olisi ollut 36 dollaria eli matkan hinta puolitoistakertainen. Loput vaunut olivat niitä, joihin perushintaisen matkalipun lunastaneet voivat mennä ja valita vapaasti istumapaikkansa. Vaikka istumapaikkoja ei määrätä ennalta, niin junaa ei kuitenkaan ylibuukata, vaan kaikille lipun ostaneille riittää paikka. Quiet-car eli hiljainen vaunu, on tarjolla matkustajille, jotka haluavat levätä, eivätkä halua kuulla kovaäänisiä puheita ja matkapuhelinten käyttöä. Northeast Regional -juna on tasoltaan lähellä Suomen Inter City -junaa ja matkustusmukavuus siis erinomainen. 9 asemaa ennen Washingtonia Penn Stationilta lähdettyään juna sukelsi Hudson-joen alle ja tultuaan takaisin maan päälle noin 5 minuutin jälkeen oltiin New Jerseyn osavaltion puolella. Washingtonin ratapihoilla riittää liikennettä. Ensimmäinen pysähdys oli 15 minuutin matkustamisen jälkeen Newarkissa, jossa sijaitsee yksi New Yorkin alueen suurista lentokentistä. Juna pysähtyi kaikkiaan 9 asemalla ennen saapumistaan Washingtoniin ja täyttyi pikku hiljaa. Suurimpia kaupunkeja reitin varrella ovat Philadelphia ja Baltimore. Aurinkoisen päivän matkan kruunasivat junan ikkunoista näkyvät ruskamaisemat. Nähtävyydet 24 tunnissa Myönnettäköön, etten antanut sormeni ratkaista matkakohdettani. Washingtoniin minua houkuttelivat kaupungin tarjoama kulttuurianti sekä sen kuuluisat nähtävyydet. Olin perillä Washingtonin Union Stationilla aikataulun mukaisesti kello 1.05 iltapäivällä. Tulomatkalla junassa olin saanut vierustoveriltani philadelphialaiselta Susanilta hyvät kartat ja vinkit Washingtonin vierailua varten. Aloitinkin heti vuorokauden kestävän tutkimusmatkani kaupun- 25

26 Matkalainen Air&Space -museossa oli useita mielenkiintoisia osastoja. Täällä selvisi se, kuinka lentäminen on yleensä mahdollista. Valkoiseen Taloon pääsin tutustumaan vain rauta-aidan takaa. gissa. Matkatavarani mahtuivat pieneen salkkuun ja kulkivat helposti mukana. Aloitin kierrokseni aseman eteläpuoleiselta Capitolin kukkulalta. Sieltä lännen suuntaan on yli 3 km pituinen ja leveä puistoalue, jonka molemmin puolin on lukuisia museoita, muistomerkkejä, rakennuksia ja puutarhoja. Ilmaiset museot Puistoalueen suoran päässä siintää korkea Washington Monument, jonka takana näkyy Lincoln Memorial, lähellä Potomac-jokea. Washingtonissa museoihin pääsee sisään ilmaiseksi toisin kuin New Yorkissa. Air&Space -museossa vietin pitkän tovin moniin kiinnostaviin avaruusaiheisiin kohteisiin tutustuen. Siellä vierailua voinkin lämpimästi suositella myös niille, jotka eivät museoista yleensä innostu. Washingtonin Chinatownissa ruokailtuani kävelin muutaman kilometrin matkan hotellille, joka oli vilkkaasti liikennöidyn pääväylän varrella ja helppo löytää. Hotellihuone king-size koon sänkyineen ja hotellin monipuolinen aamiainen pannukakkuineen olivat mukava yllätys, vaikka olin valinnut halvimman mahdollisen hotellitason majoituksen. Comfort Inn ei kuitenkaan ole sijainniltaan paras mahdollinen, kun on ydinkeskustan ulkopuolella. Mukava ja rauhallinen kokemus Seuraavana aamupäivänä kävin muun muassa vilkaisemassa Valkoista Taloa. Sisälle en päässyt, vaikka kerroin tulevani Obaman kutsusta lounaalle. Portilla olevalla poliisilla ei meinannut huumorintaju riittää tähän, vaan hän vastasi asiallisesti, että olisi oltava kirjallinen ennalta saatu vierailukutsu Obamalta tai ainakin joltain kongressiedustajalta. Washington oli kaiken kaikkiaan mukava ja rauhallinen kokemus Manhattanin hulinan välissä. Lyhyelläkin visiitillä ehtii näkemään paljon. Hyvä lisävinkki sinne matkaa suunnitteleville on vuokrata Union Stationin ulkopuolella olevasta vuokraamosta polkupyörä. Pyörällä on kätevä liikkua kaupungin puistoalueilla ja kevyen liikenteen väylillä ja jalat jaksavat sitten paremmin museo- ym. sisätilatallustelut. Polkupyörän vuokrahinta on 35 dollaria vuorokaudelta. Juna lähti takaisin kohti New Yorkia klo 1.05, joten vierailuni Washingtonissa kesti tasan 24 tuntia. Junamatkoilla saivat extralepoa muutama päivä aikaisemmin maratonin juosseet jalkani. Tunnustan myös, että matkustin ilman kenkiä uhmaten Amtrakin sääntöä, jossa käskettiin pitämään kengät jalassa junamatkan aikana. 26

27 Hallitusti Hallitusti-palstalla kerrotaan lyhyesti RVL:n hallituksessa käsitellyistä asioista. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Kokous Pääluottamusmies Henry Kulin selvitti VR Logistiikassa käytyjä yt-neuvotteluja ja niistä seuranneita työnantajan toimenpiteitä. VR Logistiikan ytneuvottelut päättyivät Puheenjohtaja Tarja Turtiainen esitteli tes-tavoitteet, joiden jatkokehittelyä päätettiin jatkaa RVL:n työvaliokunnassa ja tes-jaostossa. Osastoissa mietitään tärkeimmät tavoitteet, jotka on otettava mukaan tes-neuvottleuihin. Henry Kulin selvitti Lipunmyynnin ja yhteyskeskuksen työkuormasuunnittelu ja osa-aikaiset asiakaspalveluhenkilöt työryhmän työtä. Työryhmään kuuluvat RVL:stä Minna Raimoaho, Marja Ahokas ja Henry Kulin sekä yleisvarajäsenenä Ari Jokela. Työryhmän ensimmäinen kokous oli Työtuomioistuin on tuominnut RVL:n maksamaan Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:lle (LTY) hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ( Rautatieläisten Liiton ja Rautatievirkamiesliiton järjestämä mielenilmaisu valtion omistajaohjausta kohtaan). Lisäksi liitot joutuvat korvaamaan LTY:n oikeudenkäyntikulut. Myös liittojen osastot tuomittiin hyvityssakkoihin. Päätettiin, että RVL maksaa myös osastoille tuomitut sakot. Kuultiin järjestösihteeri Soile Olmarin selvitys RVL:n internetsivujen uudistussuunnitelmasta. Sivut uudistetaan yhteistyössä Jpp-Soft Oy:n kanssa. Internetsivujen lisäksi otetaan käyttöön extranetsivut. Päätettiin edetä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. 27

28 Vuosikokouskutsu Alla mainittujen Rautatievirkamiesliiton osastojen jäsenet kutsutaan ko. osaston vuosikokoukseen, jossa käsitellään sääntömääräiset asiat. Pääkonttorin osasto ry to 4.3. klo VR:n Pääkonttorin isossa kongressisalissa. Paikalla vk pääluottamusmies Henry Kulin. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla klo Kokouksen päätteeksi osasto tarjoaa illallisen. Tervetuloa! Helsingin osasto ry pe alkaen klo Hotelli Vantaa, Tikkurila (r-aseman vieressä). Paikalla puheenjohtaja Tarja Turtiainen. Aloituskahvit huikopalalla klo Osasto tarjoaa myös päivällisen. Ilmoittautumiset ja mahd. ruoka-allergiat mennessä Tule mukaan vaikuttamaan! Joensuun osasto ry pe 5.3. alkaen klo (varsinainen kokous alkaa n. klo 19.00) Joensuun kaupungintalon Tornikabinetissa, Rantakatu 20, Joensuu. Paikalla vk pääluottamusmies Henry Kulin. Osasto tarjoaa ruokailun. Sitovat ilmoittautumiset 1.3. mennessä puhelimitse tai tekstiviestillä Minna Raimoaholle, Tervetuloa! Kouvolan osasto ry la klo Kouvolassa Ravintola MakuBistro, Hallituskatu 7 B (1. kerros). Käynti henkilöratapihan puolelta. Paikalla puheenjohtaja Tarja Turtiainen. Osasto tarjoaa lounaan. Tervetuloa! Oulun osasto ry pe klo Hotelli Cumulus, Kajaaninkatu 17, Oulu. Paikalla puheenjohtaja Tarja Turtiainen. Osasto tarjoaa illallisen. Tervetuloa! Pieksämäen osasto ry pe klo Pieksämäellä Ravintola Ruiskukka, Kauppakatu 5-7. Paikalla liittosihteeri Seppo Juselius. Osasto tarjoaa ruokailun. Tervetuloa! Tampereen osasto ry la alkaen klo M/S Viking XPRS Helsingin Katajanokan terminaalista Tallinnaan. Paluumatkalla bistro-buffet. Tulo Helsinkiin klo Paikalla vk pääluottamusmies Henry Kulin. Sitovat ilmoittautumiset mennessä Laivayhtiö vaatii nimen lisäksi syntymäajan (pv.kk.vv.). Tervetuloa! Seinäjoen osasto ry la klo Ravintola Wanha Lyhty, Pitkänsillankatu 24, Kokkola. Paikalla puheenjohtaja Tarja Turtiainen. Osasto tarjoaa kokouslounaan. Tervetuloa! Turun osasto ry la klo Panimoravintola koulu, Eerikinkatu 18, Turku. Paikalla liittosihteeri Seppo Juselius. Osasto tarjoaa ruokailun noutopöydästä. Tervetuloa! 28

29 Hyvä VR:läinen, tervetuloa nauttimaan Vuokatin upeista maisemista ja harrasteista! 3 VRK PUOLIHOITOLOMA 94,44 /hlö Hinta sisältää 3 vrk majoituksen Vuokatinhovin saunallisessa, tilavassa loma-asunnossa, aamiaisen ja päivällisen runsaasta noutopöydästä sekä kuntosalin käytön päivittäin. Lisävuorokausi 31,48, yhden hengen huoneen lisä 8,40 /vrk. Hinnat voimassa Nämä hinnat vain VR:läisille ja muille etuun oikeutetuille. Muistathan myös upean Hiekkahovin ja tasokkaan Ylläsraudun palvelut! Puh , fax , Vuokatinhovintie 15, VUOKATTI Selvitystyö käynnissä Raideliikenteen edunvalvonta saman katon alle? Rautatieläisten Liitto ja Rautatievirkamiesliitto ovat käynnistäneet selvitystyön Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n kanssa raideliikennealan ammatillisen yhteisjärjestön perustamisesta. Selvityksessä arvioidaan, voidaanko suomalaisen raideliikenteen edunvalvonta saada saman katon alle. Raideliikenne käsittää rautateiden lisäksi raitiotie- ja metroliikenteen. Suunnitteilla oleva ammattijärjestö toimisi JHL:n sisällä, ja Rautatieläisten Liiton sekä Rautatievirkamiesliiton osastot ja jäsenet siirtyisivät JHL:n jäseniksi. Muita tavoiteltavia hyötyjä ovat edut, joita syntyy talouden, hallinnon, viestinnän, koulutuksen ja jäsenpalvelujen yhdistymisestä sekä yhteiskuntavaikuttamisen tehostumisesta. JHL:n jäsenillä on mahdollisuus hyödyntää myös eri puolella Suomea sijaitsevien neljäntoista aluetoimiston palveluja. Lisää tietoja JHL:stä www. jhl.fi. Päätöksenteko perustettavasta yhteisjärjestöstä etenee liitoissa kunkin liiton omien sääntöjen mukaisesti viimeistään Suunnitteilla on uuden JHL:n yhteisjärjestön toiminnan käynnistäminen vuoden 2012 alussa. Raitiotie- ja metroliikenteen työntekijät ovat jo JHL:n edunvalvonnan piirissä. Uudella järjestöllä haetaan ensisijaisesti raideliikenteen edunvalvonnan tehostamista ja työtaisteluvoiman lisäämistä. 29

30 Jutunjuuri Kyllä meitä nyt on talvella hemmoteltu tai kiusattu 30 Jopa täällä Helsingissä - viime vuosien normaalitalvina likaisen harmaassa ja suolakuraisessa - saa ihastella kuuraisia puita ja puhdasta lunta. Osa ihmisistä vakuuttaa suorastaan rakastavansa pakkasta: mitä enemmän, sen parempi. Toiset hytisevät, mutta vakuuttavat tällaisen kelin olevan kuitenkin parempaa kuin harmaan ja kuraisen. Itse kuulun ilmiselvästi välimaastoon. Kerrankin on todella se kunnon talvi niin kuin lapsuudessa: pakkasia jo puolitoista kuukautta ja lunta enemmän kuin monella muulla paikkakunnalla Helsingistä pohjoiseen. Hyvinkää on tavallisesti se paikka Etelä-Suomessa, jossa takuuvarmasti lunta riittää, jos sitä yleensä edes on. Nyt siellä vieraillessani olen toivottanut: - Tulkaapa meille katsomaan. Näette lunta ja auraamattomia teitä vain viisi kilometriä linnuntietä päärautatieasemalta pohjoista kohti. Mutta sitten meillä on se toinen puoli, joka hipaiseekin vähän rankemmalla kädellä: Hytisepä aamupimeässä tuulessa ja tuiskussa bussipysäkillä vähintään parikymmentä minuuttia odottamassa edes jotakin vuoroa tulevaksi. Tuppaudu vihdoin täpötäyteen bussiin seisomaan sisällä olijoiden jonon jatkeeksi. Erään naapuriliittoon kuuluvan kollegan kanssa bussia odottaessamme mietimme, pitäisikö ottaa ruutupaperivihko ja lyijykynä aamuvarusteeksi pysäkille. Toinen ottaa aikaa kellosta, toinen merkitsee minuutit muistiin. Vielä kun saisi varmasti tietää, mikä bus- Etelä-Suomen aluepääluottamusmies si sieltä vihdoin tulee. Olisiko sen pitänyt olla pysäkillämme 6, 13, 22 vai 34 minuuttia yli seitsemän? Jos kysyt kuljettajalta, hän vastaa: - En tiedä, mä vaan ajan tätä bussia. Sen jälkeen voisi laatia liikenneministerille ja kaikille muille mahdollisille instansseille valituksia ja vaatimuksia ja saada vielä toimittajatkin yhtymään samaan kuoroon. Niinpä! Koska tulevat repäisevät lööpit Ja taas talvi yllätti bussiliikenteen tai HSL:n (Helsingin seudun liikenne) tai milloin minkäkin vehkeen? Tätä jatkuisi päivästä toiseen, ei vain ensimmäisten pyryjen tai pakkasten tultua. Lehdissä on pieniä mainintoja silloin tällöin, jos vaikka ratikat tippuvat kiskoilta tai kolaroivat, mutta nekin ovat vain yhden päivän uutisia. Harvemmin löytää mitään mainintaa päivittäisistä muutoksista, puutteista tai ajamatta jääneistä paikallis- tai seutuliikenteen busseista. Tätä armasta VeeÄrräämme on tiedotusvälineissä mäiskitty kyllä koko rahan edestä. Tietenkin osasyynä ovat kelit. Me itse sen tiedämme ja tajuamme. Mutta varmasti on paljon muitakin syitä, isoimpana lienee nyt tämä muutoshärdelli, joka pyörii kiihtyvää vauhtia. Vauhti on niin huimaa, että me työntekijät, jotka tätä liikennettä kuitenkin jokainen osaltamme pyöritämme, emme enää pysy kyydissä. Vai sekö onkin tämän kaiken tarkoitus?

31 JÄSENILMOITUS PALAUTA LOMAKE ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen Jäsenasiat: Sini Mero puh.(09) fax (09) Rautatievirkamiesliitto ry Jäsenasiat Kaisaniemenkatu HELSINKI Henkilötiedot Nimi: Hetu: Eläkkeelle siirtyminen Siirryn eläkkeelle / alkaen (mille) Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi (12 euroa/vuosi) Jäsenmaksun keskeytys RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa. Jäsenmaksun keskeytysaika / / Keskeytyksen syy: Työttömyys Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa. Hoitovapaa Kuntoutustuki Opiskelu Palkaton sairausloma Muu palkaton vapaa, mikä? Päiväys ja allekirjoitus 31

32 Uutta sykettä vappaa-ajan viettoon Pena pilikkii RVL on perinteisesti järjestännä vuan Talavipäevät ja vuan Kesäpäevät. Pieksämäen osasto järjestääpi tiettävästi ensimmäistä kertoo RVL:n historiassa RVL:n pilikkimestaruuskilipailut. Kilipailun idea tai lähtölaakaus tul Ahokkaan Penan jiätyä eläkkeelle. Penahan on kova kalamies niin ku kaikki muuttin kalamiehet ovat omien puhheittensa mukkaan. Pieksämäellä Pieksänjärvi on varattu Rautatievirkamiesliitolle lauvantaina klo alakaen ja siellä punnittaa ja katotaa, kuka on se kovin kalamies liitossa. Kalathan sua paremmin jiän piälle ja punnitukseen, jos tekköö re- jän jiähän tai pilikkii vanahasta reijästä. Ennen kilipailuja syyvvään varmuuven vuoks kalasoppoo Hotelli Savonsolomussa klo Sitten männää pilikille ja yritettää pysyä reikien iäressä klo asti. Sen jäläkeen männää punnihtemmaa kaloja. Sarjoja löötyy jokkaiselle On Ukot, Akat, Paremmat puoliskot, Huru-ukot ja -Akat, Jäläkeläiset ja joukkuveet. Parraat palakittaa ylellisillä palakinnoilla ja suattaa olla jopa pystiä tarjolla parraille. Hiet huuhotaa saanassa klo Jos väsyttää voip jiähä Hotelli Savonsolomuun vaikka yöks ja lähtee uamupalan jäläkeen hippailemaan kottiin päin. Vuan jotta tiijettäisiin varata sitä soppoo, niin teijän pitäs ilimottaa tulostanne Purasen Pasille sähköpostilla - vai mikä se oli - pe männessä, Maksoo pittää muitten paitsi Jälekeläisten kokonaista 5 euroo, joka kerätään paikan piällä. Solomusta voitte kyssyy yöpaikkoo semmosesta numerosta ku Eikä maksa paljoo, ku jottain euroo. Kysykee jos on kysyttävvöö Pasilta tai minulta, siis Harrilta, harri. Vastataan jos voijjaan ja osotaan. Kilipailujen suojelijana toimii Pentti Ahokas ja Aarinkoinen ilima. Tulukee jookolla meille narroomaan kaloja! Kuva: Seppo Juselius Aikataalu Suapumine kuka milloinnin esim. IC83, IC71, H780 ja M704-IC68 Syyvvä pittää klo Hotelli Pilikki klo Järven jiä Punnitus tai muu selevitys klo Rannassa Hotellin iessä Parraat palakittaa klo Hotellin buarin lähellä Pesseytymine klo Hotellin saana Kottiin mänö kuka milloinnin esim. IC78, 707, 79, 92, 94, ohan näitä

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajiston työvaliokunta/paavilainen Sääntömuutosehdotus Edustajiston sääntöihin Versio 280215 Edustajiston syksyn kasvokkaistapaamisen pohjalta Suomen Nuorisovaltuustojen

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1 Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase. 1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset. if.fi 010 19 15 00

Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset. if.fi 010 19 15 00 Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset if.fi 010 19 15 00 vakuutussuositus ohjelmistoyrittäjät ry:n jäsenille Oheista taulukkoa voidaan käyttää apuna vakuutusratkaisua suunniteltaessa. Siinä olevat turvalaajuudet

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Kiuruveden JHL ry toimintasuunnitelma 2016

Kiuruveden JHL ry toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallisen tilan kuvaus Yhdistyksen jäsenmäärä 311 Jäsenten työpaikat Kiuruveden kaupunki, Iisalmen kaupunki, Seurakunta, Yksityiset hoivakodit, Fysikaaliset hoitolaitokset, Toimi-säätiö

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty :n syyskokouksessa 25.11.2016 Sivu 2 / 10 Sisällysluettelo Järjestötoiminta... 3 Edunvalvonta...

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

KUUMA-seudun yhteistyö painopisteet ja sisältö

KUUMA-seudun yhteistyö painopisteet ja sisältö KUUMA-johtokunta 7.2.2017-6 Liite 6a KUUMA-seudun yhteistyö 2017- painopisteet ja sisältö Komission esitys johtokunnan päätettäväksi rev. 13.9.2016 (29.8.2016) Antti Kuusela KUUMA-yhteistyön filosofia

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ

Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ SUOMUSSALMEN KUNTA Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto 9.12.2014 62 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 2 3 Yli kolme tuntia kestävät ja samana päivänä pidettävät kokoukset

Lisätiedot

Koivumäentie 18 A 35 01230 Vantaa 12.12.2014 1 (4) Puh. 040 9107054 Sp. kimmo.sundstrom1@gmail.com

Koivumäentie 18 A 35 01230 Vantaa 12.12.2014 1 (4) Puh. 040 9107054 Sp. kimmo.sundstrom1@gmail.com KIMMO SUNDSTRÖM HAKEMUS Koivumäentie 18 A 35 01230 Vantaa 12.12.2014 1 (4) Puh. 040 9107054 Sp. kimmo.sundstrom1@gmail.com Helsingin käräjäoikeus Porkkalankatu 13 00180 Helsinki HAASTEHAKEMUS Asia Kustannus

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2.4.2016 Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2 (6)

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys

Palkka- ja palkkioselvitys HKScan Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 2010 6.4.2011 Sisältö 1. Hallituksen jäsenten palkitseminen 2 1.1 Hallituksen jäsenille maksetut palkat ja palkkiot vuonna 2010.. 2 2. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

SN 4357/1/15 REV 1 team/kr/jk 1 FI

SN 4357/1/15 REV 1 team/kr/jk 1 FI Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. heinäkuuta 2015 (OR. en) SN 4357/1/15 REV 1 ILMOITUS Asia: Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan menettelysäännöt SN 4357/1/15 REV 1 team/kr/jk 1 EUROOPPA-NEUVOSTON PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO Hallituksen ohjesääntö 15.11.2016 Sivu 1 / 5 Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen ohjesääntö I LUKU Yleistä 1 Soveltaminen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille. Voimassa 1.1.2016 alkaen

Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille. Voimassa 1.1.2016 alkaen Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille Voimassa 1.1.2016 alkaen 2016 Fennialla on tyytyväisimmät yritysasiakkaat liity sinäkin joukkoon! Fennia-konserni on vakuutusten ja niihin liittyvien palveluiden

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF

MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF Säännöt MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Myyras - Viirilän Omakotiyhdistys ry/myras Viirilä Egnahemsförening rf. Yhdistyksen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus.

Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus. 4 LUKU KASSAN HALLINTO 9 Hallintoelimet Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus. 10 Kassan edustajiston kokous Kassan ylintä

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi Sivu 1 / 6 Projektiyhdistys ry SÄÄNNÖT 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Projektiyhdistys ry, ruotsiksi Projektföreningen rf, ja sen kotipaikka on Helsinki. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistys voi käyttää epävirallista

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma 26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN

KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN 1 / 5 KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Aika Torstaina 7.4.2016 klo 15.30 Paikka Kattilahalli, Suvilahti, Sörnäisten rantatie 22, 00540 Helsinki Taaleri Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA ESITYSLISTA 2 Yhtymäkokous KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA ESITYSLISTA 2 Yhtymäkokous KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 1 YHTYMÄKOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Liite 4 ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIAN TALOUSARVIO

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM) 1 SOPIMUS KAUKO- JA LÄHIJUNALIIKENTEEN OSTAMISESTA 1. OSAPUOLET Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM) VR-Yhtymä Oy (jäljempänä VR) 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA KOHDE LVM ostaa VR:ltä sopimuskauden

Lisätiedot