Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen"

Transkriptio

1 Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Metsäpalveluyrityksen kuva Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti A. Ahlström Osakeyhtiö, Aureskoski Oy, Enso Oyj, Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Pölkky Oy, UPM-Kymmene Oyj, Visuvesi Oy, Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y. A s i a s a n a t : alihankinta, yrittäjyys, metsäpalveluyrittäminen Metsätehon raportti

2 SISÄLLYS Sivu TIIVISTELMÄ JOHDANTO AINEISTO YHTEENVETO TEEMAHAASTATTELUISTA Yrityksen historia Tapauskuvaukset Viranomaisten suhtautuminen Ympäristön suhtautuminen Toimintatapa Toiminta-alue Sopimukset, hinnoittelu ja seuranta Palvelujen tarjoaminen Kalusto Työkohteet ja työskentelytapa Toiminnan kehittäminen TULOSTEN TARKASTELU...12 LIITE Metsätehon raportti

3 TIIVISTELMÄ Tutkimusaineisto koottiin teemahaastatteluilla. Kustakin haastattelusta muodostettiin yksilöllinen tapaus, jotka liitettiin toisiinsa kuvaamalla metsätalouden yrittäjyyden toimintakenttä. Teemahaastattelut (14 kpl) toteutettiin välisenä aikana. Haastateltavat valittiin harkinnanvaraisesti Enso Oyj:stä, Metsähallituksesta, Metsäliitto Osuuskunnasta, UMP-Kymmene Metsästä ja kolmesta metsänhoitoyhdistyksestä eri puolilta Suomea. Toimeksiantajia edustivat toimihenkilöhaastateltavat, joiden työhön liittyi kiinteästi toiminta metsäpalveluyrittäjien kanssa. Haastatelluilla metsäpalveluyrittäjillä oli vähintään vuoden yrittäjäkokemus. Toimeksiantajat pitivät metsäpalveluyrittäjiä joustavana ja motivoituneena, kustannuksiltaan edullisena sekä vähän hallinnointia vaativana resurssina. Osa toimeksiantajista odotti metsäpalveluyrittäjiensä laajentavan palvelujaan ja toimivan selvästi tuloshakuisemmin. Haastatellut yrittäjät ryhmittyivät kahdeksi toimijajoukoksi, metsuri- ja metsäpalveluyrittäjiksi. Metsäpalveluyrittämiseen liittyy laajempi elämisen laadun tavoittelu kuin metsuriyrittämiseen. Metsuriyrittämistä leimasi rajoittuminen perinteiseen metsurityöhön, ja toiminnan tavoitteena oli jokapäiväisen leivän hankinta Työvoimatoimiston ja kunnan elinkeinoasiamiehen palveluista oli vaihtelevia kokemuksia. Verottajan kielteisestä suhtautumisesta puhuttiin jo menneessä aikamuodossa, ja nykyisin asian uskottiin olevan toisin. Toimeksiantajien ja vakinaisten metsurien sekä lähipiirin myönteistä suhtautumista yrittäjyyteen pidettiin toiminnan mielekkyyden kannalta perustekijänä. Yrityksen perustaminen ja toiminnan onnistunut aloitus ovat tuntuneet tärkeältä. Yrittäjäksi ryhtyminen on nostanut itsetuntoa ja ollut motivoiva ja myönteinen kokemus. Metsäpalveluyrityksen yksi menestystekijä on pieni toiminta-alue. Matkakustannukset eivät nouse tällöin hallitseviksi. Toiminta-alueen pienuuteen liittyy myös paikallistuntemuksen ja tunnettuuden hyödyntäminen. Metsätehon raportti

4 Työn monipuolisuus ja vaihtelevuus sekä vapaus järjestää työ koettiin tärkeiksi. Näitä tavoitteita voidaan ylläpitää mies- ja konetyön sopivalla yhdistämisellä mutta ei enää puhtaassa konetyössä. Eri tasoinen lähikuljetuskalusto sopii luontevasti metsäpalveluyritykselle. Lisäksi pieni tai maa- taloustraktoripohjainen hakkuukone tai yhdistelmäkone ovat mahdollisia. Toiminnan kehittämisen ensimmäisenä tavoitteena ovat pitkäjänteisemmät urakointisopimukset. Toimeksiantajan toivottiin kehittävän urakointisopimuskäytäntöä ja hinnoittelua hakkuukoneurakoinnin käytännön suuntaan. Erikoispuukauppa ja kokonaisurakointi kiinnostavat joitakin yrittäjiä. Tietoa yrittämisestä tarvitaan lisää. Toiminnan kehittämisen suurimpana esteenä pidettiin toimeksiantojen saannin epävarmuutta. Metsätehon raportti

5 1 JOHDANTO Korjuun koneellistuminen on vaikuttanut voimakkaasti manuaalisiin metsätöihin ja välillisesti myös toimihenkilötehtäviin. Muutoksen pitäisi ainakin periaatteessa aiheuttaa kysyntää metsäpalveluille, joita voidaan suorittaa samalla paikkakunnalla eri toimeksiantajille joko erillisenä tai koneurakointiin liittyvänä. Perinteisen metsurityön ja metsäkoneyrittämisen välimaastoon sijoittuvien metsäpalveluyrittäjien palveluja käytetään nykyisellään eniten metsänhoitoyhdistyksissä. Muualla palvelujen käyttö ei ole edennyt vielä samassa määrin. Tämän tutkimuksen yhteydessä tehdyn kyselyn vastaajat listasivat kaikkiaan 248 metsäpalvelu- tai metsuriyrittäjää, joiden palveluja on ainakin jossakin määrin käytetty. Kyselyn tulokset julkaistaan omassa raportissaan, jonka liitteenä on luettelo osoite- ja toimialatietoineen edellä mainituista yrittäjistä. Metsäpalveluyrittäjät toimivat ensisijaisesti paikallisesti suppealla toiminta-alueella. Metsäpalveluyrittämisen vaikutuksia maaseudun elinkelpoisuudelle selvitetään tulevassa Metsätehon tutkimuksessa Toiminnan paikallisuuden vaikutus metsätalouden palveluyritysten toimintaedellytyksiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää metsäpalveluyrittämisen ja sen käytön esteitä ja mahdollisuuksia, esteitä poistavia ja metsäpalvelujen käyttöä lisääviä tekijöitä sekä metsätalouden eri prosessien ja toimintojen soveltuvuutta metsäpalveluyrittämiseen ja niiden edellyttämää palveluyrityksen rakennetta. Tutkimuksen johtoryhmän puheenjohtajana oli Kari Immonen Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y:stä. Jäseninä olivat Pekka Hanhimäki ja Ahti Ullgren Enso Oyj, Jorma Rännäli Koskitukki Oy, Tore Högnäs ja Heikki Kääriäinen Metsähallitus, Kari Lahdenmäki Metsäliitto Osuuskunta, Pekka Rissanen UPM-Kymmene Metsä sekä asiantuntijoina Risto Kilkki Koneyrittäjien liitto r.y., Juhani Pöllänen ja Harri Rumpunen Metsäteollisuus ry. Projektiryhmän jäseninä Metsätehosta olivat tutkijat Jarmo Hämäläinen, Arto Kariniemi, Juha Rajamäki ja projektin vetäjänä Jouko Örn. Metsätehon raportti

6 2 AINEISTO Tutkimusaineisto koottiin teemahaastatteluilla. Haastatteluissa etsittiin toimivia esimerkkejä käytännön metsäpalveluyrittämisestä. Esimerkeistä laadittiin yleinen kuvaus, jonka tavoitteena on hyvien käytäntöjen yleistyminen. Haastattelut kohdennettiin eri puunhankintaorganisaatioihin sekä näihin alihankintasuhteessa oleviin yrittäjiin. Kustakin haastattelusta muodostettiin yksilöllinen tapaus, jotka liitettiin toisiinsa kuvaamalla metsätalouden yrittäjyyden toimintakenttä. Teemahaastattelut (14 kpl) toteutettiin välisenä aikana. Haastateltavat valittiin harkinnanvaraisesti neljästä puunhankintaorganisaatiosta (Enso Oyj, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, UMP-Kymmene Metsä) ja kolmesta metsänhoitoyhdistyksestä. Haastattelupaikkakunnat sijaitsivat eri puolilla Suomea. Haastatellut toimihenkilöt olivat kokeneita metsäammattilaisia, joiden työhön liittyi kiinteästi toiminta metsäpalveluyrittäjien kanssa. Haastateltavat suhtautuivat myönteisesti metsäpalveluyrittämiseen. Teemahaastattelun teemat olivat liitteessä esitetyn haastattelun runkolomakkeen mukaiset. Haastateltavaa asiaan ohjaavia kysymyksiä ei esitetty sanatarkassa muodossa, ja kunkin haastattelun yksilöllinen kulku määräsi niiden esittämisjärjestyksen. Tutkijat esittivät tarvittaessa vastausta selventäviä lisäkysymyksiä. Haastateltavia rohkaistiin vastaamaan kysymyksiin mahdollisimman vapaasti omalla tavallaan. Haastattelut toteutettiin haastateltavien työpaikalla ja niiden kesto oli noin kaksi tuntia. Haastatteluun osallistui yleensä kaksi Metsäteho Oy:n tutkijaa ja haastateltava. Aineiston käsittelyn järjestelmällisyyden varmistamiseksi kustakin haastattelusta kirjoitettiin muistio teemahaastattelun runkolomakkeen jaottelun mukaisesti. 3 YHTEENVETO TEEMAHAASTATTELUISTA Eri tapaukset ryhmittyivät toimintakenttään kahdeksi toimijajoukoksi. Ensimmäistä joukkoa, jonka muodostavat tapaukset A, B ja C, kutsutaan metsäpalveluyrittäjiksi. Toisen joukon muodostivat tapaukset D, E ja F, joita yhdistävänä tekijänä oli metsuriyrittäjyys. Metsuriyrittäjien toimintaan ei aina kuulunut lähikuljetusta. 3.1 Yrityksen historia Yrityksen perustamisen historialla kuvataan yrityksen toiminta-ajatusta, miksi on ryhdytty yrittäjiksi? Perustamishistorian katsotaan ilmentävän lisäksi yrittäjähenkisyyden tasoa Tapauskuvaukset Metsätehon raportti

7 A B C D E F Yrittäjä A:lla on pitkäaikainen kokemus metsätyöstä lähinnä metsänhoitotöissä. Metsurina työskennellessä oli jo ajokone ja sille yritys. Alussa koneelle oli hankala saada töitä. Ryhtyi metsäpalveluyrittäjiksi 1992, kun metsureita vähennettiin rajusti ja toimeksiantaja hyväksyi metsäpalveluyrittäjyyden. Yrittäjä B valmistui metsätalousteknikoksi 1991, jonka jälkeen hän työskenteli erilaisissa metsätöissä. Ryhtyi metsäpalveluyrittäjäksi 1994, kun toimeksiantaja ilmoitti tarpeensa kyseiseen palveluun. Tavoitteena oli työtilausten saanti myös perinteiseltä metsänhoitoyhdistyksen toiminta-alueelta, mutta metsänomistajat ovat suhtautuneet varauksellisesti metsäpalveluyrittäjään. Yrittäjä oli ensimmäinen metsäpalveluyrittäjä alueella, ja on sitä käytännössä vieläkin. Yrittäjä C on ollut metsän kanssa tekemisissä pienestä pitäen. Hän on käynyt metsäkonekoulun ja myös ajanut metsäkonetta. Hänellä on pitkäaikainen kokemus metsätyöstä. Kun miehiä vähennettiin 1995, päätti ryhtyä metsäpalveluyrittäjäksi. Omien metsien töitä varten oli olemassa vanha ajokone, joka vaihtui yrityksen perustamisen yhteydessä uudempaan. Yrittäjä D:n lähipiirissä on ollut yritystoimintaa, ja kun metsätöissä tuli hiljaisempaa, päätti ryhtyä yrittäjäksi. Yritystoiminnan aloittamisen suunnittelu kesti puolisen vuotta. Yrittäjä on toiminut metsuriyrittäjänä 2,5 vuotta. Yritys on tehnyt pieniä töitä hakkuukoneyrittäjille silloin tällöin. Yrittäjä on käynyt metsä- ja ammattikoulun. Yrittäjä E on työskennellyt metsurina, jonka jälkeen opiskellut metsätalousinsinööriksi. Hän on työskennellyt määräaikaisesti toimihenkilötehtävissä. Yrittäjä osallistui työttömyysaikanaan täydennyskoulutuskeskuksen yrittäjäkurssille. Oman yrityksen hän perusti vuonna Yrittäjä ottaisi vastaan metsäalan toimihenkilötehtävän, jos vakinainen työpaikka olisi tarjolla. Yrittäjä F on työskennellyt pitkään metallialalla, jonka jälkeen metsurina eri puolilla Suomea. Kun vakituista metsurin paikkaa ei löytynyt, mutta metsuriyrittäjälle näytti sen sijaan olevan töitä tarjolla, perusti metsäpalveluyrityksen 1,5 vuotta sitten. Metsätehon raportti

8 3.1.2 Viranomaisten suhtautuminen Kokemukset verottajan suhtautumisesta vaihtelivat paljon. Kielteisestä suhtautumisesta puhuttiin jo menneessä aikamuodossa ja nykyisin asian uskottiin olevan toisin. Työvoimatoimiston ja kunnan elinkeinoasiamiehen palveluista oli myös vaihtelevia kokemuksia. Työvoimatoimistoissa oli ollut sekaannusta starttirahan myöntämisen perusteista. Kaksi haastatteluihin osunutta yrittäjää oli käynyt alkuvaiheessa muutaman päivän yrityksen perustamiskurssin. Pääasiallisin tieto oli saatu yleensä satunnaisesti kyselemällä Ympäristön suhtautuminen Toimeksiantajat ja vakinaiset metsurit ovat suhtautuneet pääsääntöisesti myönteisesti yrittäjyyteen. Tätä pidettiin toiminnan mielekkyyden kannalta perustekijänä. Lähipiirin kannustavalla suhtautumisella on ollut ratkaiseva merkitys. Yrityksen perustaminen ja toiminnan onnistunut aloitus on tuntunut tärkeältä. Yrittäjäksi ryhtyminen on nostanut itsetuntoa ja ollut motivoiva ja myönteinen kokemus. 3.2 Toimintatapa Toimintatavan kuvauksella selvitetään, miten yrityksen perustamisvaiheen toiminta-ajatus on toteutunut käytännössä ja minkälaiseksi toiminta on todellisuudessa muodostunut. Toimintatavan kuvauksen katsotaan ilmentävän yrityksen liikeideaa Toiminta-alue Metsäpalveluyrityksen yksi menestystekijä on pieni toiminta-alue. Matkakustannukset eivät nouse tällöin hallitsevaan asemaan yrityksen kustannusrakenteessa. Toiminta-alueen pienuuteen liittyy myös paikallistuntemuksen ja tunnettuuden täysimääräinen hyödyntäminen. Yrittäjyyden kokeminen mielekkäänä perustuu pitkälti pieneen toiminta-alueeseen. Yleensä toiminta-alueen säde oli kilometriä. 50 kilometrin sädettä pidettiin jonkin- laisena ylärajana Sopimukset, hinnoittelu ja seuranta Sopimukset ovat yleensä suullisia ja joskus kirjallisia. Hinnoittelu tapahtuu yleensä työmaakohtaisesti neuvotellen, joskus tarjousten mukaan. Työmaita pyritään katsomaan useiksi kuukausiksi eteenpäin. Hakkuukonetaksa on usein hinnoittelun perustana. Poikkeuksellisen vaikeiden kohteiden hinnoittelua on saatettu tarkistaa jälkikäteen, tai hinnoitella ne vasta työn valmistuttua. Metsätehon raportti

9 Metsäpalveluyrittämistä voidaan kehittää ja sen arvostusta nostaa sopimuskäytännön vakiinnuttamisella. Järjestelmällinen sopimuskäytäntö hakkuukoneyrittämisen tapaan nopeuttaisi metsäpalveluyrittämisen ammattimaistumista Palvelujen tarjoaminen Palveluja tarjotaan kaikille, mutta yleensä pääosa työstä keskittyy jollekin alueellisesti merkittävälle toimeksiantajalle. Yksittäisten metsänomistajien työtarjouksista joudutaan toisinaan kieltäytymään, koska niitä ei ehditä toteuttamaan pyydetyssä aikataulussa. Töitä pyritään tarjoamaan ensisijaisesti pitkäjänteisille toimeksiantajille ja kykyä tarjota toimeksiantoja ympärivuotisesti arvostetaan. Vauhtiin päässeillä yrittäjillä on töitä enemmän kuin ehtii tekemään, joten toisista metsäpalveluyrittäjistä ei ole tullut vielä kilpailijoita Kalusto Metsäpalveluyrittämisen kalusto on lähinnä käsityökaluja ja mahdollisesti maatalous- tai metsätraktori lähikuljetukseen. Verkostoitumisella on merkitystä, ja palveluja ostetaan edelleen alihankintana. Pääomavaltaisen kaluston hankinta ei tue välttämättä metsäpalveluyrittämiseen liitettyä mielekästä työn sisältöä ja työn vaihtelevuutta, käsityön arvostusta ja toiminnan vapautta Työkohteet ja työskentelytapa A Yrityksen A työkohteita ovat hakkuu miestyönä, lähikuljetus ja metsänhoitotyöt. Päätyökohde ovat ensiharvennukset. Yrityksellä on valmiudet ja kiinnostus myös kokonaisurakointiin. Talvella paksun lumen aikana tehdään myös myöhempiä harvennuksia. Jos päätyöltä ehtii, yritys ajaa puutavaraa myös vakituisten metsureiden jäljestä. Työviikko on viisi päivää, jotta työteho ja tuottavuus säilyvät hyvänä. Työn monipuolisuus mies- ja konetyön sopivalla yhdistämisellä on tärkeää. Puhdasta konetyötä pidettiin liian yksitoikkoisena. B Yrityksen B työkohteita ovat taimikonhoito ja puunkorjuu tienvarteen (lähikuljetus alihankintana). Hakkuussa tehdään ensiharvennuksia ja vanerikoivua. Yritys ostaa vuosittain jonkin verran erikoispuuta sekä sahauttaa ja myy sen. Tavoitteena on viiden päivän työviikko ja 7-8 tunnin työpäivä. Yrityksen paperityöt eivät sisälly tähän ajankäyttöön. Viime vuonna yrityksessä oli kaksi palkkatyöntekijää, jotka tekivät töitä yhteensä yhdeksän miestyökuukautta. Metsätehon raportti

10 C Yrityksen C pääasiallisia työkohteita ovat harvennukset, ylispuuhakkuut ja ryhmämäiset koivikot sekä lähikuljetus. Harvennushakkuut ovat miestyökohteita, joita ei voi hakata koneellisesti. Yritys tekee metsänhoitotöitä tutuille, mutta vain pieniä kohteita. Tavoitteena on lyhyehkö työpäivä viitenä päivänä viikossa, myös lauantaisin käväistään usein metsässä. Valmistettu puutavara ajetaan yleensä samana päivänä kuin se on hakattu, mutta työtä rytmitetään kelien ja sään mukaan. Työ on täten vaihtelevaa ja mielenkiintoista. D Yrityksen D työkohteena ovat hakkuut, raivaus ja istutus. Tarvittaessa on mahdollisuus myös metsäalan ulkopuolisiin toimiin. Yritys ei suorita lähikuljetusta. Työviikko tahtoo venyä kuusipäiväiseksi. Metsäpuolelta löytyy joka kuukaudelle järkevää ja mielekästä tekemistä. Sahatyötä on noin kahdeksan kuukautta vuodessa. E F Yrityksen E työkohteena ovat hakkuut, metsänhoitotyöt ja tarvittaessa toimihenkilötyöt. Metsätalouteen liittyvät toimeksiannot kattavat noin puolet yrityksen toiminnasta. Yrityksen F työkohteena ovat hakkuut sekä raivaussaha- ja istutustyöt. Lisäksi on ollut jonkin verran konetyömaiden ennakkoraivausta. Tavoitteena on ollut suunnata toiminta siten, ettei tarvitse tehdä velkaantumista edellyttäviä investointeja. 3.3 Toiminnan kehittäminen Työn monipuolisuus ja vaihtelevuus sekä vapaus järjestää työ koettiin tärkeiksi. Näitä tavoitteita voidaan ylläpitää mies- ja konetyön sopivalla yhdistämisellä mutta ei enää puhtaassa konetyössä. Pieni tai maataloustraktoripohjainen hakkuukone tai yhdistelmäkone saattavat olla mahdollisia koneita metsäpalveluyrittämisen yhteydessä. Toimeksiantojen tarjonnassa on vuosittaisia ruuhkahuippuja. Miestyön määrällinen jousto on rajallista, joten työruuhkien hallinta on ongelmallista. Ammattitaitoista tilapäistyövoimaa ei ole yleensä saatavilla. Toimeksiantojen saannin epävarmuus on toiminnan kehittämisen este. Metsäpalveluyrittäjien tavoitteena ovat pitkäjänteisemmät urakointisopimukset. Toimeksiantajan toivottiin kehittävän urakointisopimuskäytäntöä ja hinnoittelua hakkuu- Metsätehon raportti

11 koneurakoinnin käytännön suuntaan. Erikoispuukauppa ja kokonaisurakointi kiinnostavat joitakin yrittäjiä. Vakituisiin metsureihin on yleisesti ottaen hyvät välit. Keskinäinen ymmärrys auttaa myönteisen toimintailmapiirin syntymistä. Yleensä työsuhteisilla metsureilla on korkea kynnys aloittaa yritystoiminta, sillä siinä pitää hallita myös konetoiminta. Yrittämiseen liittyvä tieto on lisäksi vähäistä. Haastatellut metsäpalveluyrittäjät luettelivat seuraavia myönteisiä kokemuksia yrittäjyydestään: myönteinen palaute toimeksiantajalta ympäristön kannustava palaute hyvät suhteet metsänomistajiin yhteydenpito asiakkaiden kanssa riittävästi töitä taloudellinen tavoite täyttynyt omaehtoinen ajankäyttö, vapauden tunne toiminnan myötä kehittynyt ammattitaito hyvin onnistuneet tehdyt työt. Parannettavaa haastateltavat katsoivat olevan seuraavissa asioissa: toimeksiantaja suhtautui alussa nihkeästi yrittäjyyteen alussa ei ollut riittävästi töitä alussa joidenkin työmaiden hinnoittelu ei ollut kohdallaan, tuli yllättäviä työvaikeuksia hinnoitteluun saisi olla selkeät säännöt alkuvaiheen hankaluutena oli työmäärän arviointi toimeksiantajat pitävät vielä vakituisen metsurin ja koneyrittäjän välimuotona käsityöntekijän käyttömahdollisuuksia ja käyttöarvoa ei osata arvostaa vielä tarpeeksi ja kokonaisvaltaisesti tulee työhuippuja, joutuu venyttämään työpäivää ennakkoarviot puumääristä turpoavat ja työohjelmat kärsivät. Yrittämisessä tarvittavaa tietoa pidettiin omatoimisesti yllä seuraavien keinojen avulla: sanomalehdet televisio metsäalan lehdet metsätaitokilpailut metsänhoitoyhdistyksen teemapäivät metsälautakunnan koulutuspäivät tilitoimistossa keskustellaan asioista Metsätehon raportti

12 itseopiskelu Metsäpalveluyrittäjät ry yhteydenpito toisiin metsäpalveluyrittäjiin. Lisäksi toimeksiantajat olivat järjestäneet yrittäjille koulutusta seuraavissa asioissa: uusi metsälaki laatukoulutus ympäristöasiat. 4 TULOSTEN TARKASTELU Teemahaastattelun tulokset kiteytettiin sijoittamalla eri tapaukset aineiston mukaiseen metsäpalveluyrittämisen toimintakenttään (kuva). Toimintakenttä muodostettiin tuloksen maksimoinnin sekä elämän ja palvelun laadun ulottuvuuksien mukaisesti. Teemahaastattelun eri tapaukset sijoitettiin toimintakenttään yrityksen syntyhistorian ja toimintatavan perusteella. Oravanpyörä Metsäkone- ja autoyrittäjät Suomalainen unelma Palvelun laatu Leipäpappi Tuloksen maksimointi Metsäpalveluyrittäjät Metsuriyrittäjät Elämän laatu Elämäntapa Metsätehon raportti

13 Metsäpalveluyrittämisen toimintakenttä Metsätehon raportti

14 Toimintakentän kuvauksessa tuloksen maksimoinnilla tarkoitetaan määräpainotteista ja lyhytjänteistä tuloksen tavoittelua. Elämän laadulla tarkoitetaan työn sisältöä ja mielekkyyttä sekä vapaa- ja työajan tasapainoista yhdistämistä. Palvelun laadulla tarkoitetaan asiakkaan tilaamaa ja kokemaa laatua. Kuvauksessa palvelun laadun ulottuvuus korostaa liiketoiminnan kannattavuutta pitkällä aikajänteellä Eri toimijoiden kesken ei esiinny päällekkäisyyttä, kun toimintakentän kuvaukseen liitetään metsäkoneyrittäjien joukko. Eri toimijoilla on luontaiset toimintaalueensa. Samalla maantieteellisellä alueella toimivat yrittäjät voivat tehostaa toimintaansa verkostoitumalla muiden yrittäjien kanssa. Verkostoitumisesta on hyötyä mm. toimeksiantojen saamisessa ja työhuippujen tasaamisessa sekä kaluston käytössä siten, että pääomatarve vähenee. Metsäpalveluyrittämisen työn sisältöön ja elämän järjestämiseen liittyvien tekijöiden kokonaisuutta kutsutaan elämäntavaksi. Muut kuin puhtaat taloudelliset tekijät ovat merkittävässä asemassa metsäpalveluyrittäjän elämässä. Näitä tekijöitä ovat mm. vapaus, itsenäisyys, työskentely tietyllä paikkakunnalla, työn sisältö ja vapaa-ajan ja työelämän hallittu yhdistäminen. Suomalaisella unelmalla tarkoitetaan tunnollisella työnteolla saavutettua oikeudenmukaiselta tuntuvaa tulosta: yhteisön arvostusta, toiminnan ammattimaisuutta ja turvattua taloutta. Toiminnallisesti tämä tavoitetila kuvaa sellaista toimijoiden ammattimaisuutta, että korkeat palvelun laadun tavoitteet pystytään saavuttamaan. Palvelun laadun ulottuvuus luo perusteet liiketoiminnallisen tavoitetilan asettamiseksi toimintakentän tähän neljännekseen. Leipäpapilla kuvataan yrittäjyyttä lähinnä työttömyyden vaihtoehtona. Tämä ei ole riittävä edellytys menestyvän yrittäjyyden syntymiselle. Leipäpappiyrittäjän toiminnallinen vapaus ja mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön ovat rajalliset. Oravanpyörällä kuvataan pelkistettyä määrän tuottamista suurella pää-omalla. Oravanpyöräyrittäjän liiketoiminnallinen aikajänne on lyhyt ja toiminnan suunnittelun mahdollisuudet ovat rajalliset. Metsätehon raportti

15 LIITE Teemahaastattelun runkolomake Yrityksen tausta 1 Yrityksen taustatiedot 2 Toimintatapa Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Toiminnan kehittäminen 3 Kehittämisen mahdollisuudet ja esteet 4 Kehittämisen keinot ja menettelytavat 5 Käytännön omakohtaiset kokemukset Ympäristön suhtautuminen 6 Palveluyritysten käynnistäminen ja toimiminen 7 Yrittäjyys Metsätehon raportti

16 Metsätehon raportti

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Käsikirjoitus Arto Kariniemi Metsäteho Oy Juha Rajamäki Metsäteho Oy

Käsikirjoitus Arto Kariniemi Metsäteho Oy Juha Rajamäki Metsäteho Oy Käsikirjoitus Arto Kariniemi Metsäteho Oy Juha Rajamäki Metsäteho Oy Asiantuntijat Kari Immonen (pj.) Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y. Tore Högnäs Metsähallitus Martti Kattainen Enso Oyj, Metsäosasto

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS

METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS Projektiryhmä Antti Korpilahti, Kalle Kärhä, Janne Peltola, Olavi Pennanen, Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki

Lisätiedot

Yritysesittely. Metsäteho Oy 2015

Yritysesittely. Metsäteho Oy 2015 Yritysesittely Metsäteho Oy 2015 Toimintaperiaatteet Metsäteho tukee soveltavan tutkimuksen avulla osakkaidensa puunhankinta- ja puuntuottamistoimintojen kehittämistä sekä edistää puuhuollon toimintaedellytyksiä.

Lisätiedot

Paikallisuus metsäalan palveluyrityksen toiminnassa

Paikallisuus metsäalan palveluyrityksen toiminnassa Paikallisuus metsäalan palveluyrityksen toiminnassa Projektiryhmä Jouko Örn, Metsäteho Oy ja Eero Vatanen, Joensuun Yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Arto Kariniemi, Metsäteho Oy, tutkimuskonsortion koordinaattori

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Kuljetusyritykset 1999-2002

Kuljetusyritykset 1999-2002 Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ Projektiryhmä Asko Poikela ja Heikki Alanne Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj Kumppanit hanke toteutettiin

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Projektitutkija Tiina Laine, Luke Projektipäällikkö Kyösti Sipilä, Suomen metsäkeskus Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon

Lisätiedot

Metsäalalla on työvoimapula. Metsäalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on hyvä työllisyystilanne lähitulevaisuudessa.

Metsäalalla on työvoimapula. Metsäalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on hyvä työllisyystilanne lähitulevaisuudessa. METSURI Metsurin työhön kuuluu puiden kaato moottorisahalla ja niiden pinoaminen vesakon raivaus ja taimikon hoito raivaussahalla puiden istutus hakkuualoille ja uudistuskohteille muut metsätyöt kuten

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt

Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt Heidi Hallongren, Tiina Laine ja Marja-Liisa Juntunen Metsänhoitotöiden koneellistamisesta ratkaisu metsuripulaan? e t Metsänhoidon tämänhetkiset työpalvelut Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Laajavastuinen yrittäjyys puunhankinnassa

Laajavastuinen yrittäjyys puunhankinnassa Laajavastuinen yrittäjyys puunhankinnassa Mika Rekilä Tapio Räsänen Helsingin yliopisto Metsäteho Oy Laajavastuinen yrittäjyys Laajavastuisella yrittäjyydellä tarkoitetaan puunhankinnassa töiden uudenlaista

Lisätiedot

Ajatuksia toiminnan suunnista vuodesta 2009 eteenpäin

Ajatuksia toiminnan suunnista vuodesta 2009 eteenpäin Ajatuksia toiminnan suunnista vuodesta 2009 eteenpäin Toimintaperiaatteet Metsäteho tukee osakkaidensa puunhankinta- ja puuntuottamistoimintojen kehittämistä sekä edistää puuhuollon toimintaedellytyksiä.

Lisätiedot

Kaukokuljetustilasto 2005

Kaukokuljetustilasto 2005 Kaukokuljetustilasto 25 Arto Kariniemi Kaukokuljetuksen tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Kuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun kuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardi: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Poimintahakkuiden puunkorjuu Poimintahakkuiden puunkorjuu Kommenttipuheenvuoro Kehittämispäällikkö Aku Mäkelä, Koneyrittäjät Metsätieteen päivä 2013, poimintahakkuiden puunkorjuu 1 Koneyrittäjien liitto ry Energia-, maarakennus- ja

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

MYRSKYTUHON SATTUESSA

MYRSKYTUHON SATTUESSA MYRSKYTUHON SATTUESSA 1. Myrskytuhon syntyminen 2. Tuhon laajuuden ja sijainnin selvittäminen 3. Raivausvastuut 4. Puunkorjuun kiireellisyys 5. Korjuutoiminnan suunnittelu 6. Puun laatu 7. Tieto- ja työvoimalinkkejä

Lisätiedot

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI Rovaniemi 1.12.2011 Wood Supply Finland Key Facts 2010 Personnel 650 Harvesters, forwarders, timber trucks Total Wood Procurement Net Sales Procurement Regions 1080 19,7

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja osaamisen arvioinnin

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Palkat ja työvoimakustannukset 2009 Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Tuntipalkka metsänhoitotöissä oli 12,43 euroa 2. neljänneksellä 2009 Metsätyöntekijöitä oli vuoden 2009 toisella neljänneksellä

Lisätiedot

Metsäalan palvelut Internetiin

Metsäalan palvelut Internetiin Ryhmähanke Metsäalan palvelut Internetiin Jarmo Lindroos Jouko Örn Metsätehon raportti 120 7.8.2001 Metsäalan palvelut Internetiin Jarmo Lindroos Jouko Örn Metsätehon raportti 120 7.8.2001 Ryhmähanke:

Lisätiedot

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Tutkimuskokonaisuus ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Vesa Imponen ja Jouko Örn Rahoittajat Osakkaat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy,

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja

Lisätiedot

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Härmänmaan TE-toimisto Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Starttirahan hakeminen Starttirahaa haetaan siitä

Lisätiedot

Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus

Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus 1. Johdanto 2 Metsäkoneyrittäjän vastuu puunkorjuussa on jatkuvasti kasvanut. Koneellisen hakkuun osuus pystykorjuusta on noussut noin 95 prosenttiin.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Metsänomistajien koulutus

Metsänomistajien koulutus koulutus EME-hanke Mari Sarvaala aktivointi Hankesuunnitelmassa todettu: menetelminä viestintä, koulutus ja henkilökohtainen neuvonta metsänomistajia autetaan tiedostamaan metsänsä arvo ja kannattavan

Lisätiedot

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009

TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajien työolosuhteiden kehittäminen. Metsätoimialan yhteinen uhka: Alan houkuttelevuus ei ole riittävä

Metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajien työolosuhteiden kehittäminen. Metsätoimialan yhteinen uhka: Alan houkuttelevuus ei ole riittävä Metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajien työolosuhteiden kehittäminen Metsätoimialan yhteinen uhka: Alan houkuttelevuus ei ole riittävä Työvoimapulapeikko uhkaa Suomea Peikko: www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue 12.11.2014 2 SMK Strategia Strateginen tavoite 1. Metsäkeskus tuottaa arvoa asiakkuuteen.

Lisätiedot

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita.

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita. METSÄKONEENKULJETTAJA Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita. Metsäkoneita ovat mm. 1. harvesterit (kaato-, karsimis- ja

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Kumppanuus puuhuollon alihankinnassa

Kumppanuus puuhuollon alihankinnassa Ryhmähanke Kumppanuus puuhuollon alihankinnassa Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 55 18.5.1998 Metsätehon raportti 55 18.5.1998 2 Kumppanuus puuhuollon alihankinnassa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Osuuskuntayrittäjyys

Osuuskuntayrittäjyys Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia

Lisätiedot

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2014 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole Yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

YRITTÄÄKÖ ALLI? Tutkimus teatteri-ilmaisun ohjaaja-opiskelijoiden asenteista kulttuuriyrittäjyyttä kohtaan

YRITTÄÄKÖ ALLI? Tutkimus teatteri-ilmaisun ohjaaja-opiskelijoiden asenteista kulttuuriyrittäjyyttä kohtaan YRITTÄÄKÖ ALLI? Tutkimus teatteri-ilmaisun ohjaaja-opiskelijoiden asenteista kulttuuriyrittäjyyttä kohtaan Toni Kettukangas Keski-Pohjanmaan AMK 18.2.2011 1 JOHDANTO Tein keväällä 2010 teatteri-ilmaisun

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Metsäkoneyritysten odotukset kuljettajakoulutukselle. TTS puunkorjuu- ja kuljetusseminaari 4.6.2015 Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto ry

Metsäkoneyritysten odotukset kuljettajakoulutukselle. TTS puunkorjuu- ja kuljetusseminaari 4.6.2015 Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto ry Metsäkoneyritysten odotukset kuljettajakoulutukselle TTS puunkorjuu- ja kuljetusseminaari 4.6.2015 Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto ry Puun toimituspisteet - satoja Metsäteollisuuden toimipisteet Energialaitokset

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005 Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Tiivistelmä Tammikuu-25 All rights reserved. No part of this report may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Jaakko Pöyry Consulting.

Lisätiedot

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Faktaa Mansikasta Yhdistyksen johtavana ajatuksena toimia maaseutualueiden elinvoimaisuuden puolesta Yhdistyksen toimialue Sisä-Savo, Leppävirta, Varkauden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 225 16.12.2015. 225 Asianro 8540/14.03.02.02/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 225 16.12.2015. 225 Asianro 8540/14.03.02.02/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2015 1 (1) 225 Asianro 8540/14.03.02.02/2015 Puunkorjuun ja puutavaran autokuljetuksen kilpailuttaminen Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov LIITE 1 1 (11) TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on tunnettava oman alansa perustutkinnon opetussuunnitelma ja kansalliset näyttöaineistot,

Lisätiedot

Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua.

Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua. Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua. Kasvaa merkittävästi 25 % Kasvaa jonkin verran 57 % Pysyy ennallaan 17 % Vähenee

Lisätiedot

Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona hankkeen loppupäätelmiä. Apulaisprofessori Anu Puusa Itä-Suomen yliopisto

Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona hankkeen loppupäätelmiä. Apulaisprofessori Anu Puusa Itä-Suomen yliopisto Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona hankkeen loppupäätelmiä Apulaisprofessori Anu Puusa Itä-Suomen yliopisto Hankkeen perustiedot Rahoitus: Euroopan sosiaalirahasto (ESR)

Lisätiedot

Paikallisuus metsäalan palveluyritysten

Paikallisuus metsäalan palveluyritysten Metsätehon raportti 130 28.5.2003 Paikallisuus metsäalan palveluyritysten toiminnassa Jouko Örn Paikallisuus metsäalan palveluyritysten toiminnassa Jouko Örn Metsätehon raportti 130 28.5.2003 Konsortiohanke:

Lisätiedot

METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT. Pekka Mäkinen

METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT. Pekka Mäkinen METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT Pekka Mäkinen SISÄLTÖ TEORIA lamasta yrittäjyyden mahdollisuuksien lähteistä ja muodoista TODELLISUUS UUDET MUODOT, KASVU Joseph Alois Schumpeter 1883 1950 1911: Theorie

Lisätiedot

Tavoitteet yrittäjyysosiolle

Tavoitteet yrittäjyysosiolle LADEC Yrittäjyyden kehittäminen Elinvoimaa Metsästä hanke 2012-2014 LOPPUSEMINAARI Petri Jalkanen, Tavoitteet yrittäjyysosiolle Metsäpalveluyrittäjyyden vahvistaminen Metsaan.fi alustan avulla työtilaisuuksia

Lisätiedot

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE 1 METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE TAUSTAA Hanke perustuu Työvoimaa metsäalalle -hankkeesta saatuihin kokemuksiin ja tuloksiin KOM 2015 tavoitteena parantaa metsäosaamista ja lisätä työvoimaa

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Metsuri- ja luonnonhoitoyrittäjyyden. kehittämishankkeen esiselvitys 7.4.-31.12.2003

Metsuri- ja luonnonhoitoyrittäjyyden. kehittämishankkeen esiselvitys 7.4.-31.12.2003 Metsuri- ja luonnonhoitoyrittäjyyden kehittämishankkeen esiselvitys 7.4.-31.12.2003 Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-alan yksikkö Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Esiselvityksen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto Starttiraha Starttirahan tarkoituksena on edistää yritysten ja työpaikkojen syntymistä Suomessa turvaamalla yrittäjäksi ryhtyvän henkilön (työttömän työnhakijan tai henkilöasiakkaan) toimeentulo yritystoiminnan

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011

TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011 11.7.2012 1 (5) TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun

Lisätiedot