VIRTAVESIKUNNOSTUSTEN VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA

Transkriptio

1 1 VIRTAVESIKUNNOSTUSTEN VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA Pauliina Louhi Vesistökunnostusverkoston seminaari

2 2 MIKÄ ON KUNNOSTUKSEN TAVOITE? U.S. National Research Council (1992): Kunnostuksen avulla pyritään palauttamaan ekosysteemi lähelle ihmisen aiheuttamaa häiriötä edeltänyttä tilaa ( close-to-pristine ) Jos historiallinen tietämys ihmisvaikutusta edeltäneeltä ajalta puuttuu, pyritään kunnostuksella jäljittelemään mahdollisimman luonnontilaista vertailutilaa ( reference ) Valtakunnallinen kunnostusstrategia (2012) Vesien ekologinen ja kemiallinen tila sekä vesiympäristö paranevat ja luonnon monimuotoisuus turvataan.

3 KUNNOSTUSTOIMIEN VAIKUTTAVUUS ARVIOIDAAN JA SIITÄ KERÄTÄÄN SYSTEMAATTISESTI LISÄÄ TIETOA (Vesien kunnostustyöryhmän loppuraportti 2012) Kunnostusten tietoperustaa parannetaan sekä lisätään yhteistyötä ja tiedonvaihtoa ympäristöhallinnon, korkeakoulujen ja valtakunnallisten sidosryhmien välillä. Tietopohjaa kunnostusten vaikutuksista lisätään. Merkittäviin kunnostushankkeisiin, joiden rahoitukseen valtio osallistuu, liitetään riittävä vaikuttavuuden seurantavelvoite. Käynnistetään erillisiä tutkimushankkeita kunnostusmenetelmien vaikuttavuuden ja vesistövaikutusten arviointiin. Kunnostusten vaikuttavuuden arvioinnissa hyödynnetään olemassa olevaa tutkimustietoa. Kunnostushankkeiden vaikuttavuutta seurataan osana vesienhoidon suunnittelua. Lisätään kunnostuksen sosioekonomisten vaikutusten arviointi. VESTY-tietojärjestelmään tallennetaan järjestelmällisesti tiedot kaikista kunnostushankkeista, joiden rahoittamiseen valtio osallistuu. 3

4 MITEN KUNNOSTUKSEN ONNISTUMISTA VOIDAAN MITATA? Mikä on kunnostuksen tavoite? 4 Sosioekonomisia kriteerejä: Ovatko maanomistajat tyytyväisiä tulokseen? Hyödyttääkö kunnostus lähialueen asukkaita? Lisääkö kunnostus alueen virkistyskäyttöarvoa? Onko kunnostuksen tulos esteettisesti miellyttävä? Onnistuivatko tulvasuojelut? Jne jne Täyttääkö kunnostus ekologisesti onnistuneen kunnostuksen kriteerit? Ekologinen tila Luonnon monimuotoisuus Vesiympäristö Kemiallinen tila

5 EKOLOGISET KRITEERIT KUNNOSTUKSEN ONNISTUMISELLE 5 1. Hankkeen päämäärän tulee olla kaikkien toimijoiden hyväksymä ja selkeästi etukäteen määritelty 2. Ekosysteemin tila paranee (=lähenee päämäärää) mitattavasti 3. Ekosysteemin toimintojen luontaisen vaihtelun palauttaminen Muutetut ekosysteemit usein rakenteellisesti ja toiminnallisesti homogeenisia

6 EKOLOGISET KRITEERIT KUNNOSTUKSEN ONNISTUMISELLE 6 4. Kunnostuksesta ei saa aiheutua pysyvää vahinkoa ekosysteemille things often turn worse before they turn better 5. Kunnostukseen liittyy SEURANTAOHJELMA Kunnostus oppimiskokemuksena Pidemmän päälle kustannustehokasta; tiedon karttuessa seurantaa voidaan vähentää 6. Suunnitelmat ja tulokset oltava kaikkien saatavilla Tietokannat, kotimaiset sarjat, tieteelliset julkaisusarjat yms.

7 MITÄ EKOLOGISIA MUUTTUJIA TULISI SEURATA? 7 Elinympäristön fysikaaliset rakenteet Onko kunnostus palauttanut elinympäristön luontaisen monimuotoisuuden? Kalasto Lohikalat, muu kalasto Keskeinen muuttuja, jos tavoite on kalataloudellinen Vesikemia Onko kunnostus parantanut vedenlaatua?

8 8 MITÄ MUUTTUJIA SEURANTAAN? Vesistöjen monimuotoisuus Esim. pohjaeläinten taksonimäärä ja yhteisörakenne Sammalet, levät, muu kasvillisuus Ekosysteemitoiminnot Esim. joen pidätyskyky ja hajotustoiminta Rantavyöhykkeiden monimuotoisuus ja toiminnot

9 Kalatiheys MINKÄLAISTA SEURANNAN TULISI OLLA? 70 Kunnostus Vuosi

10 10 Rahoitusta ei ole riittävästi Yhteistyön puute SEURANNAN ONGELMIA Seurantaa ei mielletä tarpeelliseksi kyllä me tiedämme, mitä teemme` siellähän niitä kaloja polskii minä näin!` Tehtyjä virheitä tai puutteita ei haluta tunnustaa eihän niistä silloin voida myöskään oppia Muutosvastarinta asioiden muuttamista kohtaan näin me ollaan aina tehty` ekologinen tila paranee kunnostuksissa kaikkihan niin sanovat`

11 11 TULEVAISUUDEN TARPEET I. Kunnostukset on ymmärrettävä laaja-alaisina Uomakunnostus ei auta yksinään, jos ongelmat ovat valumaalueella, kalastuksessa jne. II. Kunnostukset on tehtävä pitkällä aikatähtäimellä Tulevaisuuden ääri-ilmiöihin on varauduttava Seurantaohjelmien täytyy olla paremmin suunniteltuja ja toteutettuja jo nyt Replikoidut asetelmat, pitkäaikainen monitorointi, kontrollit Tiedon keruun ja tietojen yhteiskäytön pitäisi olla organisoidumpaa (meta-analyysit)

12 12 KIITOS! Success is not final, failure is not fatal; it is the courage to continue that counts.` Sir Winston Churchill, Nobelin kirjallisuuspalkinto v.1953 / Pauliina Louhi

13 13 LÄHIVUOSIEN KUNNOSTUSJULKAISUJA Koljonen, S., Huusko, A., Mäki-Petäys, A., Louhi, P. & Muotka, T. 2013: Assessing habitat suitability for juvenile Atlantic salmon in relation to in-stream restoration and discharge variability. Restoration Ecology 21: Koljonen, S., Louhi, P., Mäki-Petäys, A., Huusko, A. & Muotka, T. 2012: Quantifying the roles of in-stream habitat structure and discharge to leaf retention: implications for stream restoration. Freshwater Science 31: Luhta, P.-L., Huusko, A. & Louhi, P. 2012: Re-building brown trout populations in dredged boreal forest streams: in-stream restoration combined with stocking of young trout. Freshwater Biology 57: Louhi, P., Mykrä, H., Paavola, R., Huusko, A., Vehanen, T., Mäki-Petäys, A. & Muotka, T. 2010: Twenty years of stream restoration in Finland: little response by benthic macroinvertebrate communities. Ecological Applications 21: Vehanen, T., Huusko, A., Mäki-Petäys, A., Louhi, P., Mykrä, H. & Muotka, T. 2010: Effects of habitat rehabilitation on brown trout (Salmo trutta) in boreal forest streams. Freshwater Biology 55: Muotka, T. & Syrjänen, J. 2007: Changes in habitat structure, benthic invertebrate density, trout populations and ecosystem processes in restored forested streams: a boreal perspective. Freshwater Biology 52: