Metsien luontainen rakenne ja metsänhoito - Kestävyyden osa-alueiden yhdistäminen

Transkriptio

1 Metsien luontainen rakenne ja metsänhoito - Kestävyyden osa-alueiden yhdistäminen Timo Kuuluvainen Metsäekologian laitos, Helsingin yliopisto Tutkijoiden metsäpalaveri Koli

2 Lähtökohtia: Metsien taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset merkitykset konkretisoituvat metsän rakenteen kautta. Moniulotteisen kestävyyden toteutumisen kannalta keskeinen kysymys on, miten talousmetsien rakenne voidaan tuoda lähemmäksi monimuotoisuuden ja virkistyskäytön ideaalia. Tavoiteltavan metsärakenteen on tarjottava joustavuutta tulevien ekologisten ja sosiaalisten reunaehtojen varalle. Näitä ovat etenkin ilmaston muutos, puun kysynnän muutokset ja yhteiskunnan arvostusten muuttuminen tulevaisuudessa. Joustavuuden tärkein vaikkakin robusti indikaattori on alkuperäisen metsäluonnonmonimuotoisuus geneettisestä aina elinympäristöjen monimuotoisuuteen.

3 Esityksen rakenne: 1. Metsän rakenne ja metsätalouden kestävyys. 2. Metsänhoito ja ekologisesti kestävä metsätalous: - Karkean ja hienon seulan periaatteet - Luontaisen häiriödynamiikan mukailu 3. Suomen metsien luontainen rakenne ja dynamiikka: mitä uusi tutkimus kertoo? 4. Metsien nykyinen rakenne ja metsänhoito: Mikä on elinympäristöjen laatu ja monimuotoisuuden turvaamisen taso Etelä-Suomessa? 5. Metsänhoidon mahdollisuudet ja kestävä metsätalous.

4 Lähtökohtia: Metsien rakennetta säädellään metsänhoidolla. METSÄPALOT, Oleellista kestävyyden jatkoa ulottuvuuksien tasavertainen tarkastelu Monimuotoisuus ja ekosysteemitoiminnot METSÄN RAKENNE Metsätalous: puuraaka-aineen tuotos, taloudellinen tulos Metsä ihmisen elinympäristönä

5 Metsä on kulttuurinen syvärakenne Aarniometsän kauneus ei aina ole yhtä helppotajuista kuin hyvin hoidetun talousmetsän, joka säännöllismuotoisine kuusineen uhkuu terveyttä ja kasvuvoimaa... Koskemattomassa salometsässä ei ole mitään kesyä eikä kultivoitua, hyödylliseksi alistettua. Mutta siinä on vapautta ja voimaa; villiä kahlitsematonta luonnon alkuvoimaa. Sen tunnelma on sadunomainen ja salaperäinen, harras, mieltä kummasti kiehtova. Kalliola, R Suomen kaunis luonto. WSOY Pekka Halonen: Erämaa

6 LÄHTÖKOHTA: Monitavoitteisen metsänhoidon on METSÄPALOT, konkretisoiduttava jatkoa metsän rakenteessa. Monimuotoisuus ja ekosysteemitoiminnot -Suomalaisen metsän luontainen rakenne ja lajisto -Metsän rakenne ja ekosysteemitoiminnot Metsä ihmisen elinympäristönä - Metsän rakenne ja virkistyskäyttö - Millainen metsä on kaunis? - Kaupunkilaisten metsäarvostukset - Metsän rakenne ja porotalous METSÄN RAKENNE Metsätalous ja metsän rakenne -Metsän rakenne ja metsänomistajan talous -Puuntuotos ja taloudellinen kannattavuus - Teollisuuden puuntarve

7 Metsän rakenne ja monimuotoisuus: Karkean ja hienon seulan (coarse and fine filter) periaatteet monimuotoisuuden turvaamisessa. Elinympäristöjen kokonaisuus Karkea seula Luontaisia elinympäristörakenteita ylläpitävä metsänhoito turvaa pääosan lajistosta ja ekologisista funktioista. Lajien ekologia "täsmäsuojelu" Spesialistilajit Hieno seula Erityistoimenpiteitä - kuten suojelualueita - tarvitaan niiden lajien osalta joiden säilymistä karkean seula ei pysty turvaamaan. Hunter ym. 1988

8 Karkean ja hienon seulan (coarse and fine filter) periaatteet monimuotoisuuden turvaamisessa Etelä-Suomessa. Karkea seula Voidaan vaikuttaa n. 98% metsien pinta-alasta ja potentiaalisista elinympäristöistä. Spesialistilajit Hieno seula Suojelualueet (liian vähän), avainbiotoopit (toimivuus epävarma pitkällä aikavälillä) Hunter ym. 1988

9 Karkean ja hienon seulan (coarse and fine filter) periaatteiden yhtäaikainen toteuttaminen mahdollistaa monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvien riskien paremman hallinnan. Elinympäristöjen kokonaisuus Lajien ekologia "täsmäsuojelu" Karkea seula Spesialistilajit Hieno seula = riskien parempi hallinta Hunter ym. 1988

10 Luontainen häiriödynamiikka ja karkea seula Luontainen häiriödynamiikka on keskeinen metsän monimuotoisuutta ja prosesseja ylläpitävä tekijä Luontaista häiriödynamiikkaa mukaileva metsänkäsittelu toteuttaa karkean seulan periaatteen. Muodostunut yhdeksi keskeiseksi lähestymistavaksi tavoiteltaessa metsätalouden ekologista kestävyyttä. - esim. Ontarion provinssi* ja Tembec yhtiö Kanadassa Haasteena luontaisen häiriödynamiikan mukailun integroiminen metsänhoitoon. *

11 HÄIRIÖN TOISTUVUUS Luontainen vaihtelu Talousmetsä Ekologisesti kestävä metsätalous? HÄIRIÖN VOIMAKKUUS HÄIRIÖN KOKO

12 HÄIRIÖN TOISTUVUUS Luontainen vaihtelu Talousmetsä Ekologisesti kestävä metsätalous? HÄIRIÖN VOIMAKKUUS HÄIRIÖN KOKO

13 Suojelualueiden ja talousmetsien muodostama elinympäristöjen kokonaisuus ratkaisee monimuotoisuuden turvaamisen tason Talousmetsien elinympäristöjen laatu Hyvä Monimuotoisuus uhattu heikko/pieni Pääosa luontaisesta monimuotoisuudesta turvattu Monimuotoisuus turvattu Suojelualueiden pinta-ala ja laatu suuri/hyvä

14 Suojelualueiden ja talousmetsien muodostama elinympäristöjen kokonaisuus ratkaisee monimuotoisuuden turvaamisen tason Talousmetsien elinympäristöjen laatu Hyvä? Monimuotoisuus uhattu heikko/pieni Pääosa luontaisesta monimuotoisuudesta turvattu Monimuotoisuus turvattu Suojelualueiden pinta-ala ja laatu suuri/hyvä

15 Entä karkean seulan toimivuus?? Karkea seula Pitääkö talousmetsien käsittely ja luonnonhoito yllä luontaisen kaltaisia elinympäristörakenteita ja samalla pääosaa lajistosta? Spesialistilajit Hieno seula

16 Boreaalisten metsien rakenteessa ja häiriöekologiassa on suurta vaihtelua

17 Suomen metsien luontainen rakenne, dynamiikka ja monimuotoisuus: mitä uusi tutkimus kertoo? - Rakenteellinen vaihtelevuus tärkeää monimuotoisuudelle. - Monimuotoisuudelle tärkeät luonnonmetsän rakenne-elementit: tärkeämpiä kuin metsän ikä sinänsä. - Vanhoja kookkaita puuyksilöitä sisältävien metsien merkitys.

18 Luonnontilaisen metsäalueen metsiköiden ikäjakauma Itä-Suomessa kolmella eri palokierrolla, simulointitutkimuksen perusteella (Pennanen 2002: Silva Fennica 36(1): ) Keskim. palokierto 240 vuotta Pinta-alaosuus Area/landscape area Area/landscape area Total Pine Spruce Age class, years Keskim. palokierto150 vuotta Total Pine Spruce Area/landscape area Keskim. palokierto 50 vuotta 0.1 Total 0.08 Pine Spruce Age class, years Age class, years Metsikön ikä, vuotta Metsikön ikä, vuotta

19 100 vuoden kiertoajalla toistuvat avohakkuut merkitsevät sitä että n. 2/3 luontaisista metsärakenteista häviää. Keskim. palokierto 240 vuotta Area/landscape area Total Pine Spruce Pinta-alaosuus Area/landscape area Age class, years Keskim. palokierto150 vuotta Total Pine Spruce Area/landscape area Keskim. palokierto 50 vuotta 0.1 Total 0.08 Pine Spruce Age class, years Age class, years Metsikön ikä, vuotta Metsikön ikä, vuotta

20 Rakenteellisesti monimuotoisten vanhojen puuyksilöiden luonnehtimien metsien osuus on ollut luontaisesti ja historiallisesti suuruusluokkaa 50-70% metsäalasta kun se on nyt noin prosentin luokkaa. Historiallinen metsä Talousmetsä Luontaisesti ja historiallisesti 50 70% Etelä-Suomessa ~1%

21 Hildén ym. 2005

22 Metsikkörakenteet: Kolme luontaista häiriödynamiikka- ja rakenneluokkaa Voimakkaita häiriöitä seuraavat sukkessiot Osittaishäiriöt ja kohorttidynamiikka Pienaukkodynamiikka Yleistä Suhteellisen harvinaista Yleistä Angelstam & Kuuluvainen 2004

23 Kohorttidynamiikka luontaisesti ja historiallisesti yleistä. Monimuotoisuudelle tärkeät rakennepiirteet: järeät puuyksilöt, monipuolinen lahopuusto, monikerroksiset latvustorakenteet Kuuluvainen ym. 2004

24 Nykyinen metsänhoito mukailee vain yhtä luontaista metsädynamiikkatyyppiä, joka on luontaisesti suhteellinen harvinainen Voimakkaita häiriöitä seuraavat sukkessiot Osittaishäiriöt ja kohorttidynamiikka Pienaukkodynamiikka Yleistä Suhteellisen harvinaista Yleistä Angelstam & Kuuluvainen 2004, Ecological Bulletins 51:

25 Johtopäätelmiä Käsitys metsien luontaisesta rakenteesta ja dynamiikasta muuttunut paljon uuden tutkimuksen myötä. Nykyinen avohakkuisiin perustuva metsätalous saa aikaan sekä metsikkö että aluetasolla elinympäristöjen rakenteita, jotka eroavat ratkaisevasti luontaisista.

26 Kvalitatiivinen arvio suojelualueiden määrän ja laadun sekä talousmetsien elinympäristöjen laadun vaikutuksesta monimuotoisuuden turvaamisen kokonaistasoon Etelä-Suomessa tällä hetkellä. Talousmetsien elinympäristöjen laatu Hyvä Monimuotoisuus uhattu heikko/pieni Pääosa luontaisesta monimuotoisuudesta turvattu Monimuotoisuus turvattu Suojelualueiden pinta-ala ja laatu suuri/hyvä

27 Tilannetta voidaan parantaa kehittämällä suojelualueverkkoa ja/tai kohentamalla talousmetsien elinympäristöjen laatua. Talousmetsien elinympäristöjen laatu Hyvä heikko/pieni Pääosa luontaisesta monimuotoisuudesta turvattu Monimuotoisuus uhattu Monimuotoisuus turvattu Suojelualueiden pinta-ala ja laatu suuri/hyvä

28 Elinympäristöjen kokonaisuuden laatua voidaan nostaa joko suojelualueita perustamalla tai talousmetsien elinympäristöjen luonnonmukaisuutta parantamalla, tai näiden keinojen yhdistelmällä Talousmetsien elinympäristöjen laatu Hyvä heikko/pieni Pääosa luontaisesta monimuotoisuudesta turvattu Monimuotoisuus uhattu Monimuotoisuus turvattu Suojelualueiden pinta-ala ja laatu suuri/hyvä

29 Mitä on mahdollista tehdä? Suojelualueverkkoa tulee välttämättä laajentaa, mutta nopealle edistymiselle on taloudellisia ja sosiaalisia rajoitteita. Osalla talousmetsistä elinympäristöjen laatua voidaan nopeasti kohentaa, hyödyntäen metsänomistajien arvoja, sekä suuntaamalla julkista rahoitusta ja neuvontaa uudelleen.

30 Mitä on mahdollista tehdä? Luontaisten häiriöiden mukailu metsänhoidossa tarjoaa strategisen lähestymistavan toteuttaa ekosysteemikokonaisuuksien hoitoa ja kestävää käyttöä. Metsänhoidon menetelmäpaletin laajentaminen tarjoaa operationaalisen tavan toteuttaa em. periaate. Tutkimuksen ja mukautuvan suunnittelun (adaptive management) avulla kustannustehokkuutta voidaan lisätä.

31 Perinteiset mutta vähän käytetyt metsänhoidon menetelmät tarjoavat työkaluja metsien luontaisten rakenteiden ja elinympäristöjen mukailuun. Kohorttidynamiikka -> "Irregular group shelterwood with reserves Femelschlag

32 Pienaukkodynamiikka -> pienaukkohakkuut

33 Metsäalueella eri metsädynamiikkaluokkia mukailevia metsänhoitomenetelmiä voidaan soveltaa siinä suhteessa kuin erilaisia metsädynamiikkaluokkia arvioidaan esiintyvän alueella luontaisesti. Näin metsien aluerakenne (karkea seula) säilyy mahdollisimman luonnonmukaisena (ks. tarkemmin: Kuuluvainen ym Metsän kätköissä. Edita). Metsien luontainen häiriödynamiikka Sukkessiodynamiikka Kohorttidynamiikka Avohakkuu (Metsäpalo) Pienaukkodynamiikka Poimintahakkuut (Aukkodynamiikka) (Aukkodynamiikka) (Aukkodynamiikka) Luontaisia häiriöitä mukaileva metsänhoito Avohakkuu Avohakkuut Osittaishakkuut Osittais ja poimintahakkuut

34 Voimakkaammin ennallistavaa metsänhoitoa voidaan käyttää esim. suojelualueiden lähellä. Esimerkki Evolla toteutetusta koejärjestelystä, jossa yhdessä käsittelyssä n. 2/3 puustosta on korjattu ja n. 1/3 jätetty pystyja maasäästöpuustoksi (50+60 m3/ha). Alempi koeala on lisäksi poltettu. Lilja, S., de Chantal, M., Kuuluvainen, T., Vanha-Majamaa, I. & Puttonen, P. Restoring natural characteristics in boreal Picea abies stands with partial cutting, dead wood creation and fire: immediate treatment effects. Scandinavian Journal of Forest Research (in print).

35 Monimuotoisuudelle tärkeistä rakennepiirteiden esiintymisestä on huolehdittava aina, myös tasaikäisinä kasvatettavissa metsiköissä.

36 Entä sitten moniulotteinen kestävyys? METSÄPALOT, jatkoa Monimuotoisuus ja ekosysteemitoiminnot -Suomalaisen metsän luontainen rakenne ja lajisto -Metsän rakenne ja ekosysteemitoiminnot + (-) Metsä ihmisen elinympäristönä - Metsän rakenne ja virkistyskäyttö - Millainen metsä on kaunis? - Kaupunkilaisten metsäarvostukset - Metsän rakenne ja porotalous -(+?) METSÄN RAKENNE -(+?) Metsätalous ja metsän rakenne - Metsän rakenne ja metsänomistajan talous - Puuntuotos ja taloudellinen kannattavuus - Teollisuuden puuhuolto

37 Mitä vielä tarvitaan? Laaja kansalais- ja arvokeskustelu tarpeen. Yhdessä toimiminen, yhteisöllisyys, yhteismetsä. Vapaehtoisuus, luonnonarvokauppa. Metsänkäsittelyn vyöhykkeistäminen perustuen metsänomistajien arvoihin. Yksityismetsien aluesuunnittelun kehittäminen. Kannustava neuvonta ja ohjaus, vero- ja tukipolitiikka.