VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Transkriptio

1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Elina Joensuu Pro Saaristomeri -ohjelmakokous

2 Esityksen sisältö 1. Mikä VELHO? 2. Vesienhoidon toteutus 3. Natura kohteiden hoito ja käyttö 4. Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu

3 Mikä VELHO? VELHO-hanke = vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Kytkeytyy Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivin sekä luonto- ja lintudirektiivin tavoitteisiin Toteutusaika Budjetti noin 3 milj. euroa EU-rahoitus 93,5 % Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma omarahoitus 6,5 % Varsinais-Suomen ELY-keskus Toiminta-alue Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat Toteuttaja Varsinais-Suomen ELY-keskus Projektihenkilöt (10,5 + tilapäiset suunnittelijat) sijoittuvat Turun ja Porin toimipisteisiin Piirros: Mirja Kortesharju

4 Mikä VELHO? Hanke koostuu kolmesta toiminnallisesti erilaisesta osiosta: Vesienhoidon toteuttaminen vesistöalueilla Natura 2000 verkostoon kuuluvien kosteikkoja vesistöalueiden osallistava hoito- ja käyttösuunnittelu Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen Tehdään sektorirajat ylittävää yhteistyötä viranomaiset, asiantuntijat, yrityselämä, yhdistykset, kansalaiset, valtion työnä, kunnan työnä, hankkeina, talkoina, Kehitetään myös vesien- ja luonnonhoidon integroitumista

5 Vesienhoidon toteutus 1/3 Pro Saaristomeri ja Satavesi yhteistyöohjelmat Vesistöalueryhmät ja teemaryhmät kanssakäymisen foorumeina Neuvonta hankevalmistelusta rahoitukseen Demonstraatiohankkeet Vesienhoidon yhteistyön organisoituminen Säätiöanalyysit Suunnittelumenetelmien kehittäminen: vesienhoidon kustannustehokkaat menetelmät ja vedenlaatu-mallityökalu (Suomen ympäristökeskus) Kuva: Sanna Tikander

6 Vesienhoidon toteutus 1/3 Pro Saaristomeri ja Satavesi yhteistyöohjelmat Vesistöalueryhmät ja teemaryhmät kanssakäymisen foorumeina Neuvonta hankevalmistelusta rahoitukseen OLET TÄSSÄ Demonstraatiohankkeet Vesienhoidon yhteistyön organisoituminen Säätiöanalyysit Suunnittelumenetelmien kehittäminen: vesienhoidon kustannustehokkaat menetelmät ja vedenlaatu-mallityökalu (Suomen ympäristökeskus) Kuva: Sanna Tikander

7 Vesienhoidon toteutus 2/3 Vesienhoidon suunnittelun ja paikallisen toiminnan yhdistäminen VHA 3 vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 Pintavesien toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vesienhoidon toteutusohjelmat, seurantaohjelmat. - Tavoitteet - Yleiset toimenpiteet VELHO - Seuranta Vesistöalueiden päivittyvät kehittämisohjelmat Vesienhoidon toimenpiteiden seurantaohjelmat Pro Saaristomeri ja Satavesi ohjelmat - Paikalliset ideat ja aloitteet - Teemahankkeet - Paikalliset hoito- ja kunnostushankkeet 7

8 Vesienhoidon toteutus 3/3 Omat vedet paremmiksi kampanja Oman vesistön seuranta Vesistöseurantakurssit keväisin Välineet ja lomakkeet Vesien tilan raportit Kummikoulut Koulujen teemapäivät Opetusmateriaalit Vesiensuojeluaiheiset koulutukset Kurssit ja seminaarit Opastus kentällä Materiaalit Kuva. Kati Javanainen

9 Natura 2000-kohteiden hoito ja käyttö 1/3 Hoito- ja käyttösuunnitelmat (HKS) - Varsinais-Suomi 5 kohdetta - Satakunta 4 kohdetta VELHO-KEHKEYTYMÄ! Karvianjoen kosket, valumaalueen yleissuunnittelu Vesipuitedirektiivin ja luontodirektiivin tavoitteiden yhdistäminen Sisältö I Alueen nykytila ja käyttö - Suojeluarvot ja muut arvot II Alueen mahdolliset uhat ja tulevaisuuden näkymät - Kunnostus ja hoito - Käytön ohjaus - Retkeilyrakenteet ym. III Työnjako ja vastuut - Tarvittavien resurssien arviointi - Vaikutusten arviointi

10 Natura 2000-kohteiden hoito ja käyttö 2/3 Osallistava suunnittelu yhdeksällä alueella Yleisötilaisuudet Kirjeet maanomistajille, sähköpostit sidosryhmille, lehti-ilmoitukset, internet ja tiedotteet Katsaus Natura 2000 kohdealueeseen Hoito- ja käyttösuunnitelman sisältö ja aikataulu Suunnitteluryhmät Alueen tahot valitsevat itse edustajansa

11 Natura 2000-kohteiden hoito ja käyttö 3/3 Hoitopilotit: esimerkkinä poistokalastus Salon Viurilanlahden vanhoilla jätevesialtailla Linnusto hävinnyt tärkeältä vesilintujen levähdys- ja sulkasatoalueelta Kalat ja vesilinnut kilpailevat samasta kasviplanktonravinnosta Kalat syövät myös kasviplanktonia laiduntavaa eläinplanktonia ja pöyhivät pohjaa Levät runsastuvat, vesi samenee ja vesikasvit vähenevät Ruutanoiden ja hopearuutanoiden poistokalastuksella pyritään linnuston palauttamiseen sekä luontoharrastusmahdollisuuksien parantamiseen Poistokalastuksen vaikutukset linnustoon, pohjaeläimiin, vedenlaatuun ja kasvillisuuteen selvitetään

12 Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu 1/3 Ruovikoiden ja merenrantaniittyjen luontoarvot ja ruo on hyödyntäminen Suunnittelua usealla tasolla Mynälahden yleissuunnitelma valmistumassa Oukkulanlahden suunnitteluryhmä kokoontumassa Satakunnan ranta-alueiden esiselvitys tekeillä Kuva: Terhi Ajosenpää

13 Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu 2/3 Tukikehittely Ruovikko- ja merenrantaniittyjen hoidon tukikehittely maatalouden ympäristötuen alatyöryhmissä Lisäksi selvitetään muut tukimahdollisuudet, esim. maaseudun kehittämisohjelma Ympäristöministeriön asettaman ranta-aluetyöryhmän työ VELHO-hankkeen kokemuksia hyödynnetään valtakunnallisten suunnitteluohjeiden ja oppaan laatimisessa Osallistuminen perinnebiotooppien hoidon asiantuntijaryhmään (PerinneELO)

14 Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu 3/3 Ruo on hyötykäyttökokeiluja Eurajoella ja Paneliassa ruo on talviniitto, paalaus ja paalin polttokoe yhteistyö Satakunnan ProAgria ja Prizztech Oy Taivassalossa ruo on polttokokeita lämpölaitoksessa Mahdollisesti samassa yhteydessä leikkuutyön maastonäytös/seminaari, yhteistyö Turun AMK Mahdollisesti yksi leikkuualue myös Oukkulanlahdelta ja pelletöintikokeilu Aumatun ruo on biokaasutuskokeilut yhteistyö SUSBIO, Mzyme Joensuusta

15 KIITOS!