Suhdannekatsaus /2. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Suhdannekatsaus..7/ Korkeasuhdanne on jatkumassa aiemmin arvioitua voimakkaampana ja pidempään. Myös työllisyys vahvistuu nopeasti. Kustannus- ja hintapaineet ovat toisaalta lisääntyneet. Solmitut työmarkkinasopimukset viittaavat ansiotason nousun merkittävään nopeutumiseen. Uhkana on, että teollisuuden hintakilpailukyky alkaa korkeasuhdanteen loppuvaiheessa heiketä. Talouspolitiikan keskeinen tehtävä on nyt taloudelliseen vakauteen kohdistuvien paineiden torjuminen. 7 BKT ja työllisyys muutos edellisestä vuodesta % 7 - Lähde:TK 7 BKT Työllisyys, trendi Ennuste - Maailmantalouden kasvu jatkui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vahvana Yhdysvaltain hidastuneesta kasvuvauhdista huolimatta. Öljyn hinta on vuoden alun jälkeen kääntynyt nousuun, ja paisuva kysyntä nostanee koko vuoden keskimääräisen hintatason muutaman dollarin korkeammaksi kuin vuoden alkupuoliskolla. Myös muiden tuotantotarvikkeiden hinnat ovat edelleen kallistuneet. Maailmankauppa kasvoi viime vuonna % ja lähes yhtä suurta kasvua odotetaan myös v. 7. Työllisyys on nousussa, mikä ylläpitää kysynnän kasvua. Tuotannon kasvu pysynee jo neljännen vuoden lähellä prosenttia. Pelko hintojen nousun nopeutumisesta pitänee keskuspankit varuillaan. Kysynnän kasvuerojen tasoittuminen lievittää maailmantalouden tasapainottomuuksiin liittyviä uhkia. Odotukset viittaavat hyvään tuotannon kasvuvauhtiin myös ensi vuonna. Yhdysvalloissa asuntomarkkinoiden ongelmat ja kotitalouksien kulutusmahdollisuuksien kaventuminen ovat hidastaneet kasvua. Vuoden alussa tuotanto kasvoi vain, prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Tämä on myös vahvistanut merkkejä talouden tasapainoisemmasta kehityksestä. Julkisen talouden alijäämä on hyvän tulokehityksen myötä supistunut ja vaihtotaseen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen alkaa supistua. Asuntomarkkinoiden tila on edelleen ongelmallinen, mutta yleisesti tuotannon kasvun ennakoidaan paranevan vuoden jälkipuoliskolla. Koko vuoden tuotannon kasvuksi ennakoidaan noin prosenttia. Ensi vuonna kasvu voi hieman nopeutua.

2 Euroalueen tila koheni selvästi viime vuonna. Hyvä kehitys jatkui ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja tuotanto kasvoi yli prosenttia edellisvuodesta. Kotimainen kysyntä on vauhdittanut taloutta ja etenkin investoinnit ovat lähteneet liikkeelle. Työllisyyden kasvu on innostanut myös kotitalouksia kuluttamaan. Työttömyysaste oli huhtikuussa pudonnut jo 7, prosenttiin. Inflaatiopaineet ovat toistaiseksi pysyneet hyvin kurissa, mutta korkeaksi noussut öljyn hinta vahvistaa niitä. Palkkapaineet ovat niin ikään jonkin verran vahvistuneet. Keskuspankki on nostanut ohjauskoron prosenttiin, ja odotukset viittaavat korkotason nousuun jatkossa. Hyvä suhdannekehitys kohentaa julkistalouksien asemaa. Tuotannon kasvu nousee lähes viime vuoden,7 prosenttiin. Liki samaan vauhtiin on mahdollista päästä myös ensi vuonna. Pohjoismaiden taloudet kasvoivat viime vuonna lähes ennätysvauhtia, ½ %, investointien ja yksityisen kulutuksen vetämänä. Sekä Suomessa ja Ruotsissa myös nettovienti tuki kasvua. Suomessa BKT lisääntyi ½ %, Ruotsissa ja Manner-Norjassa ½ %, mutta kolmen prosentin paikkeilla ollut kasvu Tanskassa ja Islannissakin oli korkea suhteessa niiden alhaiseen työttömyyteen. Tänä vuonna Pohjolan talouskasvu hidastuu mutta pysyy yhä euroalueen kasvuvauhtia nopeampana. Työllisyys lisääntyi pohjoismaissa viime vuonna erityisen reippaasti, parin prosentin verran, ja työttömyysaste aleni prosenttiyksikön. Samansuuntainen kehitys jatkuu tänä vuonna samaan aikaan kun työmarkkinat ovat kiristymässä kaikissa pohjoismaissa. Samalla hinta- ja kustannuspaineet lisääntyvät. Suomen kokonaistuotannon kasvu on jatkunut vuoden alusta lähtien tämän vuoden alkupuoliskolle saakka reipasta prosentin vuosivauhtia. Yhtä laajamittaista ja nopeaa kasvujaksoa ei ole nähty kuin muutamia kertoja viimeisten vuoden aikana. Suhdannekuvan arviointia on vaikeuttanut erityisesti teollisuustuotannon volyymi-indeksin ja neljännesvuositilinpidon arvonlisäyksen suuret erot. Tammi-maaliskuussa volyymi-indeksin mukainen tuotanto supistui edellisvuodesta %, kun taas neljännesvuositilinpidon mukainen kasvu oli 7,7 %. Näiden tilastojen erilaisuus sekä BKT:n viimevuotisen kasvuprofiilin merkittävä muutos selittävät osan BKT:n kasvuarvion korjaustarpeesta. Osa ennusteen tarkistuksesta taas pohjautuu suhdannesyklin maailmanlaajuisestikin odottamattomaan vahvuuteen sekä erityisesti kotitalouksien kysynnän voimakkuuteen. Tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen lähes koko, prosentin BKT:n kasvu perustui kotimaiseen kysyntään, sillä palveluviennin supistumisesta johtuen koko viennin kasvu jäi vähäiseksi. Tavaraviennin veto on sitä vastoin pysynyt vahvana. Yritysten suhdannenäkymät ovat pysyneet erittäin hyvinä ja sekä kotimaisten että vientitilauksien tulo on jatkunut runsaana. Yritysten tilauskirjat ovat laaja-alaisesti poikkeuksellisen paksut, ja sekä yritysten että kotitalouksien vahva tulevaisuususko kantaa ensi vuodelle. Erityisesti metalliteollisuuden tuotteiden kysyntä on vahvaa. Miten kauan korkeasuhdanne kestää, jää vielä nähtäväksi. Ulkomaankaupan kasvu on odotetusti tasaantunut viimevuotisesta. Ensimmäisellä neljänneksellä tavaratuonti lisääntyi kansantalouden tilinpidon mukaan, % ja koko tuonti, %. Tavaravienti kasvoi, %, mutta koko vienti vain, %, sillä palveluvienti supistui kymmenyksellä. Palvelujen vienti- ja tuontierien laskentaa vaikeuttaa tietojen hidas saanti yrityksiltä mistä syystä ennakkotiedot voivat vielä muuttua merkittävästikin: viennin kasvu nousee vuoden mittaan tuonnin kasvua nopeammaksi. Ulkomaankaupan arvoa kasvattaa ennakoitua nopeampana jatkunut hintojen nousu, kun metallien ja puutavaran vahva Suhdannekatsaus/Kesäkuu 7/VM kansantalousosasto

3 kysyntä nostaa sekä viennin että tuonnin hintatasoa. Vaihtotaseen ylijäämä säilyy suurena, yli mrd. eurossa. Ylijäämä kipusi kevään aikana jälleen edellisvuoden tasoa korkeammaksi ja sen suotuisa kehitys näyttää jatkuvan. Ensi vuonna ulkomaankaupan kasvu hidastuu tämänvuotisesta, mutta pysyy yhä vientivoittoisena. Vientimarkkinoiden ohella kotimarkkinat vetävät hyvin. Teollisuuden suhdannetila ja tilauskanta ovat poikkeuksellisen vahvat. Rakentaminen jatkuu tuotantomahdollisuuksien ylärajoilla. Kaupan myynnit ovat lisääntyneet laajalla rintamalla ennätysvauhtia, ja palvelualojen neljättä vuotta jatkuva noususuhdanne ei osoita hiipumisen merkkejä. Suhdannehuippua kuvastaa se, että palvelualojenkin tärkeimmäksi myynnin kasvun esteeksi on noussut ammattitaitoisen työvoiman puute. Kotimaan kaupan myynnin kasvu on edelleen erittäin vahvaa. Erityisesti vähittäiskaupan volyymin kasvu on nopeutunut entisestään ja alan yrittäjien luottamus on kohonnut alkuvuonna vuosikymmenen korkeimmalle tasolle. Kaupan tuotanto kasvoi vuoden ensimmäisen kolmen kuukauden aikana yli 7 prosenttia edellisvuodesta. Myös muilla palvelualoilla kysyntä on yhä voimakasta ja liikevaihto kasvussa. Palvelualojen työllisyys on kehittynyt myönteisesti, mutta pitkään jatkuneen vahvan kysynnän seurauksena jo joka viidennessä palvelualan yrityksessä myynnin kasvua rajoittaa pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Palvelualojen tuottajahintojen nousuvauhti onkin vuodessa kiihtynyt, prosentista yli prosenttiin. Hyvä työllisyyskehitys on jatkunut tämän vuoden alkupuoliskolla erityisesti yksityisissä palveluissa sekä rakennustoiminnassa. Tammi-toukokuussa työllisyyden kasvu on ollut ennustettua nopeampaa, prosenttia viimevuotisesta. Vuonna 7 työpaikkoja arvioidaan olevan keskimäärin lähes enemmän kuin viime vuonna, jolloin työllisyysaste nousee 9,7 prosenttiin. Myös työvoiman tarjonta lisääntyy yhä, paljolti työvoiman ulkopuolelta tulevien sekä eläkkeelle lähtöä lykkäävien työntekijöiden ansiosta. Työttömyysaste alenee tänä vuonna alle 7 prosenttiin. Avoinna olevia työpaikkoja oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes 9, liki enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli kolmannes avoimista työpaikoista oli kuitenkin vaikeasti täytettäviä ja työvoiman saatavuusongelmat ovat pahentuneet rajoittaen tuotannon kasvumahdollisuuksia sekä lisäten kustannuspaineita. Työn tuottavuus lisääntyi viime vuonna poikkeuksellisen nopeasti. Kehitys on jatkunut alkuvuonna hyvänä, mutta tuottavuuden kasvu kuitenkin hidastuu korkeasuhdanteen kypsyessä. Yksikkötyökustannukset eivät alkuvuoden maltillisen palkkakehityksen vuoksi tänäkään vuonna lisäänny. Uusien palkankorotusten ja hidastuvan tuottavuuden nousun myötä tilanne kuitenkin muuttuu, ja ensi vuonna työvoimakustannukset nousevat jo tuotantoa nopeammin. Palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan kuluvana vuonna keskimäärin % eli saman verran kuin viime vuonnakin. Mikäli kemianteollisuudessa syntynyt työmarkkinaratkaisu muodostuu sekä palkankorotusten tason että korotusten ajoituksen osalta yleiseksi linjaksi, ansiotason nousuvauhti kohoaa kuluvan vuoden lopulla ½ prosentin tie- Suhdannekatsaus/Kesäkuu 7/VM kansantalousosasto

4 noille. Vaikka ansiotason nousuvauhti hidastuukin hieman ensi vuoden aikana, kohoaa vuoden ansiotason keskimäärin noin % tämänvuotista korkeammalle sopimuskorotusten ajoittumisesta johtuen. Inflaatio on mm. toteutuneen raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen nousun sekä asumiskustannusten kohoamisen vuoksi ollut viime kuukausina aiemmin arvioitua nopeampaa. Kuluttajahintaindeksin arvioidaankin kohoavan kuluvana vuonna keskimäärin ½ % viimevuotista korkeammalle. Vuonna kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan pysyvän suunnilleen ennallaan. Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot lisääntyvät tänä vuonna vain hieman viime vuotta nopeammin. Palkansaajien osalta ostovoiman kasvun perustuu lisääntyvän työllisyyden ohella valtion tuloverotuksen kevenemiseen. Korkojen noususta huolimatta velkaantuminen on jatkunut tämän vuoden alkukuukausina nopeana, ja pankkien antolainauksen kasvu kotitalouksille on lisääntynyt edelleen noin prosentin vauhtia. Yksityinen kulutus lisääntyy tavarahankintojen vetämänä tänä vuonna ½ prosenttia. Mikäli jo allekirjoitetut tulosopimukset muodostavat yleisen sopimuskorotuslinjan, nopeutuu ostovoiman kasvu ensi vuonna. Kulutus lisääntyy kuitenkin tuloja nopeammin, jolloin säästämisaste heikkenee edelleen. Velkaantuminen jatkuu, joskin hidastuen. Investoinnit lisääntyivät viime vuonna, %. Tänä vuonna investoinnit lisääntyvät yhtä paljon; neljä vuotta vilkkaana jatkunut asuntorakentaminen alkaa korkojen noustessa tasaantua, mutta toisaalta toimitila- ja infrahankkeita on vielä runsaasti käynnissä. Teollisuuden investointeja kasvattaa kapasiteetin uusinta- ja lisäystarve, joskin merkittävä osa alan investoinneista suuntautuu edelleen ulkomaille. Julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu tänä vuonna yli prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Talouskasvun nopeutuminen heijastuu julkisen talouden verokertymiin. Lisäksi omaisuustulojen vahva kasvu parantaa julkisen talouden rahoitusasemaa. Julkisen talouden tulot lisääntyvät tänä vuonna noin ½ % menojen kasvun jäädessä ½ prosenttiin. Julkisyhteisöjen menot suhteessa bruttokansantuotteeseen alenevat vuonna 7 prosenttiyksikön 7, prosenttiin. Vastaavasti verojen ja sosiaaliturvamaksujen osuus alenee puoli prosenttiyksikköä,7 prosenttiin. Valtion rahoitusylijäämä nousee vajaaseen ½ prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Kuntasektorin rahoitusasema kohenee verotulojen ja valtionosuuksien kasvun jatkuessa nopeana. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä pysyy työeläkkeiden rahastoinnin ansiosta kolmessa prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon. Suhdannekatsaus/Kesäkuu 7/VM kansantalousosasto

5 Kansainvälinen talous Euroalueen yritysten luottamus pysyi hienoisesta laskusta huolimatta toukokuussa korkealla ja tuotantoodotukset hyvinä. Uusia tilauksia teollisuus sai maaliskuussa % edellisvuotista enemmän. Teollisuuden vahva kasvu näyttäisi siten jatkuvan, vaikka huhtikuussa kasvu hidastuikin. Euroalueen yritysilmasto ja teollisuustuotanto st-poikkeama ja muutos edellisestä vuodesta, % - - Lähde: EU komissio Euroalueen yritysilmasto Teollisuustuotanto Suomen talouskehitys Kauppataseen ylijäämän vuosisumma oli huhtikuussa 9, mrd. euroa. Vaihtotaseen ylijäämä ylitti sen yli miljardilla eurolla ja oli, mrd. euroa. Molemmat nousivat tuntuvasti vuodentakaista suuremmiksi ja koko vuoden ylijäämät nousevat aiemmin ennustettua suuremmiksi. Huhtikuulle osuneet alustoimitukset kohottivat huhtikuun viennin kaikkien aikojen korkeimpaan kuukausiarvoonsa. Ulkoinen tasapaino kk:n liukuva summa, miljardia euroa Lähde: SP, Tullihallitus Kauppatase Vaihtotase 7 Ennuste Suhdanneodotukset ovat yhä vahvistuneet. Teollisuuden luottamus tulevaisuuteen pysyi toukokuussa vahvana ja merkittävästi keskimääräistä parempana. Myönteiset odotukset perustuivat sekä kapasiteetin käyttöasteen että tilauskannan nousuun. Rakentamisen luottamus palautui huhtikuun lievän notkahduksen jälkeen ennätystasoille. Myös palvelualojen näkymät paranivat. Toukokuussa kuluttajien luottamus säilyi selvästi keskimääräistä vahvempana ja usko Suomen talouden kehitykseen sekä säästämisen edellytyksiin vahvistui. Kestotavaroiden ostoaikeet sen sijaan tippuivat alle pitkän aikavälin keskimääräisen tason. Teollisuuden ja kotitalouksien luottamus saldo - - Lähde:EK, TK Kuluttajien luottamus Teollisuuden luottamus Suhdannekatsaus/Kesäkuu 7/VM kansantalousosasto

6 Kuluttajahintaindeksin vuosinousu oli toukokuussa, prosenttia. Teollisuuden tuottajahintojen nousu on hidastunut mutta ylittää edelleen selkeästi kuluttajahintojen nousun. Palkansaajien ansiotaso kohosi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, %. Työttömyysaste laski toukokuussa, prosenttiin. Työttömyysaste sekä hinnat ja palkat muutos edellisestä vuodesta, % Lähde:TK Työttömyysaste Ansiotasoindeksi Ennuste 7 Kuluttajahintaindeksi Tuottajahintaindeksi - Budjettitalouden verotulot lisääntyivät tammi-toukokuussa % vuodentakaiseen verrattuna. Arvonlisäverotuotto kasvoi vain %, sillä kasvua pienentää valtion maksamat ALV-palautukset. Valtion tulot yhteensä kasvoivat 7½ %, erityisesti osinkotulojen nousun ansiosta. Budjettitalouden tulot ja menot -kuukauden liukuva summa, miljardia euroa Menot supistuivat tammi-toukokuussa vajaan %, johtuen suurelta osin kuntien valtionosuuksien maksatuksen ajoitustekijöillä. Menot pl. valtionosuudet kasvoivat ½ %. Talousarvion toteutumalaskelman perusteella budjettitalous oli tammi-toukokuussa mrd. euron ylijäämäinen. TA:n toteumalaskelman mukaan. Lähde: Valtiokonttori 7 Tulot (ilman lainanottoa) Menot (ilman kuoletuksia) Lyhyet korot ovat edelleen nousevalla uralla, ja myös pitkät korot ovat viime aikoina kohonneet. Uusien asuntolainojen keskikorko on jo, prosenttia. Asuntolainojen kasvuvauhti on pysytellyt prosentin tuntumassa. Lyhyet korot ja asuntojen reaalihinnat prosenttia ja muutos edellisestä vuodesta, % Asuntomarkkinoilla hintojen nousu on jatkunut hieman tasaantuneena. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä,7 % edellisestä neljänneksestä ja muualla maassa, %. Nousu edellisestä vuodesta oli pääkaupunkiseudulla vielä lähes prosenttia. Lähde:TK, SP 7 Lyhyet korot Asuntojen hinnat Lisätietoja: Finanssineuvos Hannu Jokinen, puh 79 Neuvotteleva virkamies Harri Kähkönen, puh 9 Suhdannekatsaus/Kesäkuu 7/VM kansantalousosasto

7 Bruttokansantuote määrän muutos, prosenttia 7 7 Kotimainen kysyntä määrän muutos, prosenttia * 7** ** Suomi Euroalue Yhdysvallat * 7** ** BKT Tuonti Vienti Kotimainen kysyntä Työttömyysaste prosenttia Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi prosenttia Suomi Euroalue * 7**** Suomi Euroalue 7**** Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa BKT:een, prosenttia Julkisyhteisöjen EMU-velka ja valtionvelka suhteessa BKT:een, prosenttia * - 7**** **** Valtio Sotu-rahastot Kunnat EMU-velka Valtionvelka Suhdannekatsaus/Kesäkuu 7/VM kansantalousosasto 7

8 KESKEISET ENNUSTELUVUT * * * 7** ** mrd. euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan,7,9,,, Tavaroiden ja palvelujen tuonti 7,,,,, Kokonaistarjonta,7,,,, Tavaroiden ja palvelujen vienti 7, 7,,7,9, Kulutus,,,,9, yksityinen,,,,, julkinen,,7,9,,7 Investoinnit,,7,,, yksityiset,,,,9, julkiset,7 -,7,,7, Kokonaiskysyntä,7,,,, kotimainen kysyntä 7,,,,, * * 7** ** Palvelut, määrän muutos, %,,,,, Koko teollisuus, määrän muutos, %,9,9,,9, Työn tuottavuus, muutos, %,,,,, Työllisyysaste, % 7,,,9 9,7 9,9 Työttömyysaste, %,, 7,7,9, Kuluttajahintaindeksi, muutos, %,,9,,, Ansiotasoindeksi, muutos, %,,9,,, Vaihtotase, mrd. euroa,7 7,7 9,9,, Vaihtotase, % BKT:sta 7,7,9,9,, Lyhyet korot (Euribor kk), %,,,,, Pitkät korot (valtion obligaatiot, v), %,,,,,7 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta,,, 7, 7, Veroaste, % BKT:sta,,9,,7, Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta,,,,,7 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta,,,9,, Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta,, 9,,9, Valtionvelka, % BKT:sta,9,,, 9, Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki, EU, OECD Ennusteet: Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Suhdannekatsaus/Kesäkuu 7/VM kansantalousosasto