Selkokieltä kirjastoon!

Transkriptio

1 Selkokieltä kirjastoon! Oikeus kirjaan Leealaura Leskelä Selkokeskus Copyright: Onko selkeästi ilmaistu? Selkokielen määritelmä Lainausoikeuden menetät, jos lainasi ovat yli 28 vuorokautta myöhässä olet kadottanut tai vahingoittanut kirjaston aineistoa velkasaldosi on käyttösääntöjen liitteessä mainittu summa tai enemmän Poikkeuksena edellä mainittuihin on lainaajan velkajärjestelytilanne. Lainaajaan, joka on velkajärjestelyssä ja jonka kirjastoa koskeva velkasaatava on maksuohjelmassa, ei saa kohdistaa tällaisen saatavan seurauksena lainausoikeuden menetystä. Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Lähde: FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot% %29 Kuka tarvitsee selkokieltä? Selkokieli auttaa ihmisiä, joiden on kielitaidon puutteiden vuoksi vaikea selvitä arjen tilanteista, opinnoista ja työelämästä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Selkokielen tarve voi johtua 1. synnynnäisistä ja pysyvistä neurobiologisista poikkeavuuksista (esimerkiksi kehitysvamma, kielellinen erityisvaikeus) 2. kielellisten taitojen heikentymisestä (esimerkiksi muistisairaus, afasia) 3. väliaikaisesta kielitaidon puutteesta (vieraan kielen omaksuminen). Selkokielen käyttäjäryhmät Selkokielestä voivat hyötyä henkilöt, 1. joilla on ongelmia hahmottamisessa, tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä (esim. ADHD, FASD) 2. joilla on kielellisiä vaikeuksia (lukivaikeus, kielellinen erityisvaikeus) 3. joiden kehitys on viivästynyt (kehitysvammaiset henkilöt ja muut, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia) 4. joilla on autismin kirjoon liittyviä oppimisvaikeuksia 5. joilla on aivoverenkierron häiriö (esim. afasia) 6. joilla on muistihäiriö (erityisesti dementiaa sairastavat) ja osa hyvin iäkkäistä henkilöistä 7. jotka opettelevat suomea toisena tai vieraana kielenä (tavallisimmin maahanmuuttajat). 1

2 Miksi selkokielen tarve kasvaa? Suomalaiset ovat huippulukijoita (vrt. PISA 2009, 2012, PIAAC 2012). Miksi selkokielen tarve silti kasvaa? Ikääntyviä ihmisiä yhä enemmän. Samalla yhä useammalla suomalaisella on muistisairaus tai afasia. Maahanmuuttajien määrä kasvaa. Yhä suurempi osa suomalaisista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Erityisoppilaiden määrä kasvaa. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä, mutta erityisoppilaissa on paljon lapsia ja nuoria, joilla on kielellisiä vaikeuksia. Puoli miljoonaa tarvitsee selkokieltä Selkokeskuksen tarvearvion mukaan selkokieltä tarvitsee Suomessa henkilöä (8 12 % väestöstä). Selkokielen tarve vaihtelee eri ikäkausina: lapset ja nuoret 8 12 % työikäiset 6 10 % yli 65-vuotiaat % Tämän lisäksi selkokielestä on hyötyä tietyissä tilanteissa suuremmalle, noin %:lle väestöstä. Selkokielen tarvetta on arvioitu eri kohderyhmiä koskevia tilastotietoja (esim. Tilastokeskus, Kelan tiedot Suomen väestöstä) ja lukutaitotutkimuksia (PISA 2009 ja 2012 sekä PIAAC 2012). Taitavat ja heikot lukijat Kirjastot selkokielen edistäjinä Selkokielistä tietoa julkisista palveluista tarvitaan lisää. Miten kirjastoa käytetään? Mitä siellä voi tehdä? Mitä kirjastot tarjoavat erityisryhmille? Tulevaisuuden kirjasto on kohtaamispaikka Kirjasto on lukemisen ja kirjallisuuden osaamiskeskus. Kirjaston asiakkaina on muitakin kuin lukutoukkia. Tietoa pitäisi olla monessa muodossa painettuja selkokirjoja, selkokielisiä esitteitä mobiililaitteilla käytettävää verkkomateriaalia selkokielellä (joissa kuvaa ja ääntä) selkokielistä asiakaspalvelua Kirjastot selkokielen edistäjinä Kirjasto voi edistää selkokieltä tarvitsevien palveluita esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Kartoitus niistä kirjaston asiakkaista, joilla on lukemisen esteitä. Lukutukitoiminnan käynnistäminen. Erityisryhmien houkutteleminen kirjastoon erilaisten tapahtumien ja tempausten avulla. Selkokieltä asiakaspalvelutilanteissa 2

3 Selkokieli asiakaspalvelutilanteissa anteeks häirittenkö mää täs nyt teiän keskusteluu? (Martti, 56 vuotta, kysyy haastattelijaltaan ennen kuin vastaa tämän esittämään kysymykseen) Selkokieltä käyttämällä voi tukea keskustelun etenemistä ja yhteistyötä ratkaista ymmärrysongelmia lisätä yhteistä kokemusta myönteisestä ja palkitsevasta vuorovaikutuksesta. Lisää tietoa: Haavoittuva keskustelu (toim. Leskelä & Lindholm 2012) Selkokielisen vuorovaikutuksen ohjeet 1. Orientointi ja olosuhteet 2. Kohtaaminen ja läsnäolo 3. Vuorottelun tukeminen 4. Selkokielisen puheen keinot 5. Ymmärryksen tarkistaminen ja korjaamisen keinot Orientoi, ole läsnä, tue vuorottelua. Perusohjeita puhetilanteisiin 1. Kerro asiakkaalle tarvittaessa, mitä nyt tapahtuu. Toisinaan asiakkaan voi olla vaikea ymmärtää, mitä häneltä odotetaan. 2. Anna aikaa, malta mielesi. Kielen käyttäminen on mutkikas prosessi, muutama lisäsekunti voi olla avuksi kiperissä tilanteissa. 3. Vaali yhteistyötä, rakenna vastavuoroisuutta. Vastavuoroisuus on puhetilanteiden perusta. 4. Älä pelkää erimielisyyttä ja yllättäviä tilanteita. Asiakas voi toimia odotustenvastaisesti, jos hän hahmottaa tilanteen toisin kuin sinä. 5. Suojele omia ja asiakkaan kasvoja. Turvalliseen vuorovaikutukseen liittyy kasvojen suojelu. Selkokielisen puheen keinot 3

4 Yleiset, puhekieliset sanat Käytä yleisiä ja puhekumppanille tuttuja sanoja. Jos erikoiskielen sanaa täytyy käyttää, selitä se. Suosi konkreettista kieltä ja esimerkkejä. Mitä vaikeampi aihe, sitä enemmän esimerkkejä. Helpot sanat lyhyet ja yksinkertaiset perussanat tehdä (vrt. suorittaa toimenpide) rangaistava (vrt. seuraamuksellinen) konkreettiset sanat sota (vrt. aseellinen konflikti) kuulla (vrt. havaita auditiivisesti) tutut ja yleiset sanat työ (vrt. toimi) posti (vrt. kuljetuspalvelu) ovat helppoja ymmärtää, kun niitä käytetään niiden tyypillisessä ja vakiintuneessa merkityksessä. Vaikeat sanat pitkät sanat hyvinvointiyhteiskunta, sormitietokone, äänestyskäyttäytyminen, sopeuttamisvalmennuskurssi, luokkaretkimyyjäiset, rakennemuutos, suojatyöpaikka, tietyömaakoppi, tuotteistajakouluttaja abstraktit käsitteet elämänlaatu, vaje, aliedustus, totaalinen, puoliintua, merkitysulottuvuus, hajonta, valtasuhde, osapuoli kuvalliset ilmaukset jauhopeukalo, työnantajakuva, hamevalta, linnareissu, räpistellä, ampaista, susipari, sielunkumppani, pakettiratkaisu Vaikeat sanat tavalliset sanat uudessa tai erikoisessa merkityksessä ryhmähenkivakuutus, aivovuoto, tykittää kamaa, avata luottohana, ajoneuvon valomuisti, saada monoa, poliittinen eläin, sateenkaariperhe vierasperäiset sanat, murresanat ja slangi alfauros, deletoida, googlata, downshiftata, tabletti, ehtoo, suvi, pottu, valakia, hantuuki, ruukata, kläppi, kundi, dokata, snadi, mutsi, faija, spora erikoiskielen sana tai käsite depressiivinen käyttäytyminen, henkilökohtainen budjetointi, toimintakykyarvio, resurssipohjainen, jatkuvalämmitteinen kiuas, omistusliitteellinen, kriminalisoida, sisäeritteinen Vaikeat sanat vanhat, arkikielenkäytöstä kadonneet tai vain sanonnoissa elävät sanat talikko, nuorikko, auvo, tuoni, kalvo, luuri, nauhuri jokin tavallisen sanan johdin tai sen tietty taivutusmuoto aiheittain, vaiheittain, varkain, vähittäin, jonkin osalta, hiljan, johonkin mennessä, johonkin nähden, jostain lähtien, johonkin nojautuen, soveltuvin osin, tunnettuus, palautuma, elämyksekäs, koroke, aloite Testaa taajuustuntumasi Osa alla olevista sanoista kuuluu 20 yleisimmän suomenkielisen sanan joukkoon. Osa sanoista taas on harvinaisempia, niitä yleisempiä sanoja on yli Mitkä sanoista ovat yleisiä, mitkä harvinaisempia? ikäpolvi, ihminen, kaita, kumpare, aallokko, päivä, suuri, heiveröinen, kaikki 4

5 Sanojen monet merkitykset selkä talvi on selän takana, järven selkä juosta aika juoksee, palkka juoksee, juokseva vesi polvi sukupolvi, joki polveilee tabletti syödä tabletteja, kattaa tabletit pöytään, pistää tabletti päälle Sanojen monet merkitykset Mistä kaikki alkoi? Räätäli alkoi napista. Merimies alkoi hytistä. Vauva alkoi tutista. Satakuntalaiset alkoivat porista. Narkkari alkoi piristä. Kännykkämies alkoi jupista. Muusikko alkoi rapista. Mielisairas alkoi pöpistä. Laiva alkoi karista. Saapas alkoi kumista. Kalastaja alkoi kuhista. Tiskaaja alkoi mukista. Automekaanikko alkoi rämistä. Metsästäjät alkoivat supista. Vuohi alkoi kilistä. Siivooja alkoi rätistä. Kielikuvat Kielikuvat ovat kielen voimavara, mutta kielen kuvallisuus voi olla selkokielen käyttäjälle vaikeaa. Käytä kielikuvia harkiten. Kielikuvista voi keskustella ja niitä voi selittää yhdessä. Mopo karkasi käsistä? Toista, selitä Toista vaikeuksia aiheuttanut sana. Silloin asiakas saa aikaa prosessoida sanan merkitystä. Toistaminen on myös hyvä tapa korostaa tärkeitä asioita puheessa. Varo maneerimaista toistamista, se vaikeuttaa ymmärtämistä. Jos toistaminen ei auta, selitä sana. Lähde selityksessä liikkeelle siitä asiasta, joka on puhekumppanillesi tuttu. Voit myös näyttää, viittoa, kirjoittaa tai piirtää. Sanojen selittämisessä harjaantuu, kun harjoittelee. Vältä vaikeita kielen rakenteita Suosi helppoja ja tavallisia kielen rakenteita, esimerkiksi sellaisia, joissa on tekijä (subjekti) ja persoonamuotoinen verbi (predikaatti). Käytä passiivia vain silloin, jos tekijä ei ole tiedossa tai sitä ei ole syytä yksilöidä talo on rakennettu 1920-luvulla Vältä harvinaisia sijamuotoja vaimoineen, talotta Vältä harvinaisia verbimuotoja lähtemäisillään, tekemättä Vältä ilmauksia, joihin on kasautunut monta päätettä, liitettä tai johdosta kissoillenikin, juniinkaan Vältä vaikeita rakenteita Kielen rakenteet valitaan puheessa melko automaattisesti. Siksi vaikeiden rakenteiden välttäminen voi olla vaikeaa. Suosi suoraa sanajärjestystä. Vältä kirjakielelle tyypillisiä rakenteita, esimerkiksi lauseenvastikkeita. Suosi lyhyitä ilmauksia. Kerro vain yksi tärkeä asia yhdessä puheenvuorossa. 5

6 Käytä luonnollista puhekieltä Puhuttu kieli eroaa suomessa kirjoitetusta kielestä melko paljon Puhutulle kielelle tyypillistä on kesken jäävät lauseet uudelleen muotoilut ja uudelleen aloitukset tauot ja epäröintiääntely. Puherytmi ja tauot Käytä normaalia puheen intonaatiota (sävelkulku). Hyvin vaihteleva intonaatio vaikeuttaa puheen ymmärtämistä, mutta täysin tasaisessa puheessa puheen eri osat eivät erotu toisistaan. Painota lausuman pääasiaa. Vältä liian voimakasta painotusta. Puhu rauhallisella puherytmillä. Puhetta tukevat eleet ja ilmeet Luonnolliset ilmeet ja eleet tukevat puheen ymmärtämistä. Osoita ilmeillä ja eleillä myös kuuntelua ja puheen vastaanottamista. Vältä kuitenkin liian voimakasta puheen vastaanottamisen viestittämistä. Tutustu puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikointimenetelmiin. Puheen korjaaminen on tavallista Mitä tutumpia puhujat ovat toisilleen, sitä vaivattomampaa korjaaminen yleensä on. Asiakaspalvelussa puhujat ovat yleensä toisilleen vieraita. Siksi puheen korjaaminen on vaativampaa. Korjaustarvetta puhetilanteissa voivat aiheuttaa esimerkiksi kuulemisen vaikeudet ymmärrysvaikeudet vaikeus hyväksyä sitä, mitä toinen sanoo. Ymmärrysvaikeudet Valmistaudu tarkistamaan ajoittain, että asiakas ymmärtää puheesi. Toista, kysele, näytä, piirrä, viito käytä kaikkia mahdollisia keinoja. Muista myös tarkistaa, ymmärsitkö itse asiakkaan puheenvuoron. Ohjeita kielen yksinkertaistamiseen Selkokielen käsikirja (Hannu Virtanen, 2009) perustietoa selkokielestä Selkokieli ja vuorovaikutus (Johanna Kartio, toim. 2009) tietoa selkokielestä vuorovaikutustilanteissa tietoa selkoryhmätoiminnasta Haavoittuva keskustelu (Leealaura Leskelä & Camilla Lindholm, toim. 2012) tutkimustietoa kielellisestä epäsymmetriasta selkokielisen puheen ohjeet 6

7 Osallisuus Osallisuus, tunne yhteisestä keskustelusta, ei ehkä synnykään vuorovaikutuksen sujuvuudesta ja ongelmattomuudesta, vaan kokemuksesta, että kohdattuihin vaikeuksiin ratkaisut löydettiin yhdessä. (Leealaura Leskelä, 2012) Selkokeskus Viljatie 4 A, Helsinki (09) selkokeskus@kvl.fi