Selkoa selkokielestä. Onko ilmaisu selkeää? Kielen muodot

Transkriptio

1 Selkoa selkokielestä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi / selkokieli opetuksessa Leealaura Leskelä, Selkokeskus Copyright: Onko ilmaisu selkeää? Aineiden vesiliuokset voivat olla joko happamia, emäksisiä tai neutraaleja. Happamuutta voidaan ilmaista happo-emäsindikaattoreilla. Ne ovat heikkoja happoja tai emäksiä, joiden hapan ja emäksinen muoto ovat eriväriset. Värin muuttuminen tapahtuu kullekin indikaattorille ominaisella ph-alueella. Lähde: Kuplivaa kemiaa nuorimmille koululaisille tuotettu kemian alkuopetuksen laboratorio-ohjelma Kielen muodot Yleiskieli Yleiskieli on kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteinen kielimuoto, joka on muotoasultaan kirjakielen normien mukaista, käyttää yleisesti tunnetuksi tiedettyä sanastoa (tai ainakin selittää käyttämänsä erikoistermit) ja on virkerakenteeltaan yksinkertaista. Erikoiskielet Erikoiskielet syntyvät erilaisten ammattien, harrastajien ja muiden ihmisryhmien kesken. Erikoiskielet, esimerkiksi lääkärien keskenään käyttämä ammattikieli, ovat vaikeita ymmärtää. 1

2 Kielen muodot Selkokieli Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea ja/tai ymmärtää yleiskieltä. Selkokielen tarve Selkokielen tarpeesta ei ole laajoja tutkimuksia. Arvio (Hannu Virtanen 2001) pohjautuu eri tahoilta kerättyihin tilasto- ja tutkimustietoihin. Selkokielen tarve vaihtelee eri ikäkausina: lapset ja nuoret 4 8 % työikäiset 4 6 % yli 65-vuotiaat %. Selkokielen kohderyhmiin kuuluu yhteensä noin (4 7 %) suomalaista. Heistä pieni osa on täysin lukutaidottomia ja pieni osa tarvitsee puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia. Uusi arvio tulossa 2013 (aikuisten lukutaitotutkimuksen valmistuttua). Esimerkki hyvästä selkotekstistä Mikael Agricola ja ABC-kirja Kustaa Vaasan aikaan Suomen piispana oli Mikael Agricola. Hän kirjoitti ABC-kirjan eli ensimmäisen suomenkielisen aapisen. Agricola loi perustan kirjakielelle eli sille kielelle, jota kirjoitamme. Hän halusi, että suomalaiset voisivat lukea myös Raamattua omalla kielellään. Siksi hän käänsi Uuden testamentin suomen kielelle. Pertti Rajala 1989: Suomen historia selkokielellä 2

3 Kapulakielestä selkoilmaisuun Miten ilmaisisit seuraavan asian selkokielellä? Jos henkilö kokee tulleensa uhatuksi tai häirityksi, uhkaajalle voidaan hakea lähestymiskieltoa. Lähde: Jos joudut rikoksen uhriksi -opas, yleiskielinen versio Lukutaito Lukutaito Suomalaiset lapset oppivat lukemaan erittäin nopeasti. Tähän vaikuttaa suomen kirjoitusjärjestelmän lähes täydellisen johdonmukainen kirjain äänne-vastaavuus. Tämän suomen kielen erityispiirteen vuoksi kirjoitustaito kehittyy alkuvaiheessa samaa tahtia lukutaidon kanssa. Pienellä osalla (esimerkiksi kehitysvammaisista oppilaista) jää mekaaninen lukutaito saavuttamatta. 3

4 Lukutaito Lukemaan motivoitumaton nuori lukee noin sanaa vuodessa. Keskitasoinen oppilas lukee noin miljoona sanaa vuodessa. Innokkaimmat lukijat voivat yltää jopa kymmeniin miljooniin sanoihin vuodessa. Lähde: Aro, Tuija Siiskonen, Tiina Ahonen Timo 2007: Ymmärsitkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. Ps-kustannus. Lukutaito Harjaantuneen lukijan katse siirtyy tekstissä eteenpäin hyppäyksittäin ja pysähtyy tietyin välien niin sanottuihin fiksaatiopisteisiin. Fiksaatiopisteitä on normaalirivillä keskimäärin kolme. Fiksaatiopisteiden etäisyys vaikuttaa lukunopeuteen ratkaisevasti. Fiksaatiopisteiden välit vaihtelevat 0,5 sanasta 1,3 sanaan lukiotasolla, ja harjaantuneella lukijalla välit ovat noin 2,5 sanaa. (Arajuuri 1997.) On syytä olettaa, että isolla osalla selkokielen käyttäjistä fiksaatiopisteitä on hyvin tiheästi, jopa alle 0,5 sanan. Lähde: Arajuuri, Yrjö 1997: Kieli, kirjoitus ja lukija. Tekstin kopiointiprosessi kielen rakenteen valottajana. SKS. Taitavat ja heikot lukijat TAITAVAT LUKIJAT Ennen lukemista virittävät aiemmat tietonsa aihepiiristä tietävät lukemisen tavoitteet suuntaavat tarkkavaisuutensa lukemiseen silmäilevät tekstiä ja tekevät ennakoivia oletuksia. HEIKOT LUKIJAT Ennen lukemista eivät ajattele tekstin aihepiiriä eivät ajattele tai tiedä lukemisen tavoitteita kuluttavat tarkkaavaisuutta moniin oheistoimintoihin, mikä vie huomiota itse lukemiselta ohittavat silmäilyn ja ennakoinnin ja alkavat lukea kaavamaisella tavalla. 4

5 Taitavat ja heikot lukijat TAITAVAT LUKIJAT HEIKOT LUKIJAT Lukemisen aikana valvovat jatkuvasti omaa ymmärtämistään, mikä toistuessaan vähitellen muuttuu tottumukseksi ja osin tiedostamattomaksi pysähtyvät käyttääkseen korjaavia strategioita. Lukemisen aikana eivät pohdi, tiedä tai valvo, ymmärtävätkö he lukemiaan käsitteitä ja ilmiöitä pysähtyvät harvoin korjaamaan toimintaansa ja käyttävät ymmärtämistä korjaavana strategiana usein vain toistolukemista. Taitavat ja heikot lukijat TAITAVAT LUKIJAT Lukemisen lopussa tarkistavat, ovatko saavuttaneet tavoitteensa arvioivat ymmärtämisensä tiivistävät pääasiat etsivät tarvittaessa lisätietoa muista lähteistä. HEIKOT LUKIJAT Lukemisen lopussa lopettavat lukemisensa, jolle ei ole asetettu ymmärtämisen tavoitetta eivät pysähdy arvioimaan ymmärtämistään. Lähde: Vauras, Maija Kajamies, Anu Kinnunen, Riitta Kiiski-Mäki, Hanna 2007: Ymmärtävä lukeminen ja tuottava kirjoittaminen. Teoksessa Tuija Aro Tiina Siiskonen Timo Ahonen : Ymmärsitkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. Ps-kustannus. Kansainväliset selkokieliohjeistot Guidelines for Easy-to-read Material IFLA = International Federation of Library Associations YK:n alainen kansainvälinen kirjastojärjestö (uudet, vuoden 2010 ohjeet Tee se helpoksi European Association of Inclusion International eurooppalainen kansalaisjärjestö, joka toimii kehitysvammaisten ja heidän omaistensa oikeuksien puolesta EU-maissa uusinut selko-ohjeensa kesällä 2009 ( Suomessa käytössä olevat selko-ohjeet nojautuvat kuitenkin järjestön vanhempaan selkokieliohjeistoon. (Ohjeet suomeksi 5

6 Ohjeita selkokirjoittajalle Hyvässä selkotekstissä muuttuu moni muukin asia kuin vain sanat ja tekstin pituus. Selkokielen periaatteet koskevat tekstin kokonaisrakennetta tekstin havainnollisuutta sanaston valintaa valittuja kielen rakenteita lauseiden ja virkkeiden pituutta ja rakennetta. Ohjeita selkojulkaisun taittoon Hyvä selkokielinen julkaisu on helppolukuinen ja helppo hahmottaa myös visuaalisesti. Selkojulkaisun taiton periaatteet koskevat muun muassa tekstin rivitystä ja palstoitusta kirjaimen kokoa ja tyyppiä tekstielementtien välistä hierarkiaa. Ohjeita selkojulkaisun kuvitukseen Onnistunut kuvitus tukee selkotekstin ymmärtämistä - huonosti valittu kuva voi johtaa lukijaa harhaan. Selkokuvituksen periaatteet koskevat muun muassa kuvan yhteensopivuutta tekstin kanssa laatua rajausta ja kuvakulmaa. 6

7 Selkokielen käyttäjäryhmät Selkokielestä hyötyvät henkilöt, joiden kielitaidon puutteet vaikeuttavat arjen tilanteista, opinnoista ja työelämästä selviytymistä sekä yhteiskunnan toimintaan osallistumista. Selkokielestä voivat hyötyä henkilöt, 1.joiden kielelliset vaikeudet johtuvat synnynnäisestä ja pysyvästä neurobiologisesta poikkeavuudesta (taustalla esim. kehitysvammaisuus, dysfasia, lukivaikeus, ADHD tmv.) 2.jotka ovat menettäneet aikaisempia kielellisiä taitojaan (taustalla esim. muistisairaus tai afasia) 3.joille suomi on toinen tai vieras kieli. 7