Selkoa selkokielestä. Pertti Rajala

Transkriptio

1 Selkoa selkokielestä Pertti Rajala

2 Kielen tehtäviä Kieli on ihmisen lajityyppinen ominaisuus sosiaalisen vuorovaikutuksen väline ajattelun väline ajatusten, kokemusten ja tunteiden ilmaisemisen väline elämänhallinnan väline valtaa. Tiede, taide ja koko inhimillinen kulttuuri lepää kielen varassa. Tieto kielestä auttaa ihmistä ymmärtämään ja jäsentämään kokemuksiaan. Kieli on osa identiteettiä. Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja (Mikkola ym., WSOY 2003)

3 Kieli muuttuu jatkuvasti Koulutus lisääntyy. Erikoiskielet lisääntyvät. Kansainvälistyminen lisääntyy. Tekstien määrä lisääntyy, ja samalla lisääntyy tekstilajien määrä. Visuaalisuus lisääntyy. Kirjoitus esiintyy kuvien kanssa. Kieli teknistyy (tietokoneiden vaikutus, lyhenteet ja koodit).

4 Kielen muodot Selkokieli Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea ja/tai ymmärtää yleiskieltä.

5 Perustuslaki (erikoiskieli) Vähintään kaksikymmentä kansanedustajaa voi tehdä valtioneuvostolle tai ministerille näiden toimialaan kuuluvasta asiasta välikysymyksen. Välikysymykseen tulee vastata eduskunnan täysistunnossa viidentoista päivän kuluessa siitä, kun kysymys on saatettu valtioneuvoston tietoon. Välikysymyksen käsittelyn päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille.

6 Perustuslaki (yleiskieli) Vähintään kaksikymmentä kansanedustajaa saa tehdä valtioneuvostolle välikysymyksen. Hallituksen vastauksesta käydyn keskustelun jälkeen eduskunta äänestää siitä, nauttiiko hallitus eduskunnan luottamusta.

7 Perustuslaki (selkokieli) Kansanedustajalla on oikeus tehdä kysymyksiä hallituksen jäsenille. Vähintään 20 kansanedustajaa voi tehdä hallitukselle välikysymyksen. Kysymyksen pitää käsitellä niitä asioita, joista hallitus on vastuussa. Hallituksen pitää antaa vastaus välikysymykseen eduskunnan täysistunnossa. Tämän jälkeen asiasta käydään keskustelu, jonka lopuksi on äänestys. Tällöin äänestetään siitä, luottaako eduskunta hallitukseen. Jos äänestyksen tulos osoittaa, että eduskunta ei luota hallitukseen, hallituksen pitää erota. Välikysymys voi johtaa myös siihen, että joku ministereistä joutuu eroamaan.

8 Selkokielen käyttäjäryhmät

9 Selkokielen käyttäjäryhmät Selkokielestä hyötyvät henkilöt, joiden kielitaidon puutteet vaikeuttavat arjen tilanteista, opinnoista ja työelämästä selviytymistä sekä yhteiskunnan toimintaan osallistumista. Selkokielestä voivat hyötyä henkilöt, 1. joiden kielelliset vaikeudet johtuvat synnynnäisestä ja pysyvästä neurobiologisesta poikkeavuudesta (taustalla esim. kehitysvamma, dysfasia, lukivaikeus, ADHD tmv.) 2. joiden kielelliset taidot ovat heikentyneet (taustalla esim. muistisairaus tai afasia) 3. joille suomi ei ole äidinkieli (esim. kielenoppijat, vähemmistökielten puhujat).

10 Selkokielen käyttäjäryhmät Selkokielestä voivat hyötyä henkilöt, 1. joilla on ongelmia hahmottamisessa, tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä (esim. ADHD, FASD) 2. joilla on kielellisiä vaikeuksia (lukivaikeus, dysfasia) 3. joiden kehitys on viivästynyt (kehitysvammaiset henkilöt ja muut, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia) 4. joilla on autismin kirjoon liittyviä oppimisvaikeuksia 5. joilla on aivoverenkierron häiriö (esim. afasia) 6. joilla on muistihäiriö (erityisesti dementoituneet henkilöt) ja osa hyvin iäkkäistä henkilöistä 7. jotka opettelevat suomea toisena tai vieraana kielenä (tavallisimmin maahanmuuttajat).

11 Vähemmistökielten puhujat Suomen perinteisiksi vähemmistökieliksi lasketaan yleensä pohjois-, inarin- ja koltansaame, romanikieli ja viittomakieli. Romanikieli on uhanalainen kieli Suomessa. Suomen noin romanista valtaosa on kaksikielisiä, ja useimmille suomi on vahvempi kieli. Suomen alueella puhutaan kolmea saamen kymmenestä kielestä. Suomen noin saamelaisesta vajaa puolet puhuu saamea äidinkielenään. Viittomakieli on noin kuuron tai huonokuuloisen henkilön äidinkieli. Lisäksi sillä on noin kuulevaa käyttäjää. Sisäkorvaistutteen myötä kuurojen viittomakielisten määrä saattaa tulevaisuudessa vähentyä.

12 Kirjoitusohjeet Selkeän kirjoittamisen edellytys on selkeä ajattelu.

13 Selkokielen periaatteita tiivistetysti Mieti, mitä haluat sanoa ja kenelle Rajaa aihe. Tarkista tekstin johdonmukaisuus. Sanasto Käytä yleistä, tuttua sanastoa. Vältä pitkiä sanoja ja selitä vaikeat ilmaisut. Yksinkertaiset rakenteet Korvaa vaikeat sijamuodot tai verbirakenteet helpommilla. Vältä passiivia, käytä persoonaan viittaavia sanoja. Lyhyet lauseet Kirjoita vain yksi tärkeä asia yhteen lauseeseen. Käytä suoraa sanajärjestystä. Kirjoita tärkein asia päälauseeseen ja tarkennukset sivulauseeseen.

14 Selkokielen periaatteita tiivistetysti Teksti kokonaisuutena Sido lauseet toisiinsa eri sidoskeinoja käyttäen. Tarkista, että tekstin rakenne on looginen. Kiinnitä asia aikaan ja paikkaan. Ole konkreettinen ja anna esimerkkejä. Vältä viittauksia toisiin kohtiin tekstissä. Käytä myönteistä kieltä. Käytä aikuisten kieltä, kun kirjoitat aikuisille. Tarkista teksti Hanki palautetta kohderyhmiltä!

15 Esimerkki hyvästä selkotekstistä Mikael Agricola ja ABC-kirja Kustaa Vaasan aikaan Suomen piispana oli Mikael Agricola. Hän kirjoitti ABC-kirjan eli ensimmäisen suomenkielisen aapisen. Agricola loi perustan kirjakielelle eli sille kielelle, jota kirjoitamme. Hän halusi, että suomalaiset voisivat lukea myös Raamattua omalla kielellään. Siksi hän käänsi Uuden testamentin suomen kielelle. Pertti Rajala 1989: Suomen historia selkokielellä

16 Mikä tekee esimerkistä hyvän? Leena Laurinen, Jyväskylän yliopisto Alussa kuvataan lukijalle aika ja paikka. Tekstin teemana on Mikael Agricola, joka esitellään heti alussa. Uudet käsitteet (ABC-kirja, kirjakieli) määritellään tekstissä. Teeman kuljetus ja lauseiden sidosteisuus on loogista. Laajasta historiallisesta tiedosta on valittu oleellisin.

17 Selkojulkaisujen taitto ja kuvitus

18 Selkojulkaisujen ulkoasu Teksti on ladottu oikealta liehuksi. Tavujakoja ei juuri käytetä. Tekstin rivitykseen kiinnitetään erityistä huomiota. Peruskirjain on tavallista suurempi, yleensä pistettä. Kirjaimet ovat yleistä kirjaintyyppiä, leipätekstissä usein päätteellinen kirjain. Antiikvat päätteellisiä, kaksivahvuisia Groteskit päätteettömiä ja tasavahvoja Päätteellisistä hyviä esimerkiksi Minion Pro tai Times, päätteettömistä esimerkiksi Arial tai Helvetica.

19 Selkojulkaisujen ulkoasu Rivien välit ovat ilmavia. Välit ovat 2 6 pistettä kirjainkokoa suurempia. Palstan leveys määräytyy kirjaimen koon mukaan. Liian leveä palsta hankaloittaa lukemista. Suositeltava merkkimäärä on 50 merkkiä rivillä, enintään 60 merkkiä. Taitossa eri elementtien välinen hierarkia on oikea. Esimerkiksi pääotsikko, väliotsikko, ingressi ja leipäteksti erottuvat riittävästi toisistaan.

20

21 Yleiskielinen esite eduskunnasta

22 Selkokielinen esite eduskunnasta

23 Selkeyttä tiedotteisiin

24 Selkokuva Erityisryhmien tapaa ymmärtää kuvia on tutkittu vähän. Informoivalle kuvalle voidaan nimetä joitakin vaatimuksia: Valitse laadultaan korkeatasoisia kuvia. Tarkista, että painojälki on korkeatasoinen. Valitse kuva, joka on yhtenevä tekstin kanssa, ei esimerkiksi vastakohta. Vältä erikoisia kuvakulmia. Vältä symbolisia kuvia. Rajaa turhat yksityiskohdat pois. Tarkkaile kuvien suhdetta toisiinsa, esimerkiksi hiiri ja norsu vierekkäisissä kuvissa. Huomio! Kaikki ohjeet eivät koske taidekuvia.

25 Vihdoinkin hiihtosäät! Onko kuva hyvä suhteessa otsikkoon?

26 Vihdoinkin hiihtosäät!

27 Selkosovellukset

28 Selkosovellukset painotuotteet selkokirjat selkolehdet selkoesitteet internet ja cd-rom selkokieliset verkkosivut cd-rom-julkaisut radio ja tv radion selkouutiset (televisiossa ei ohjelmia) näytelmät muutamia kokeiluja vuorovaikutus selkoryhmät kahdenkeskinen vuorovaikutus

29 Selkotunnukset Selkojulkaisun tunnistaa logosta. Tunnus toimii laadun takeena. Tunnuksen selkokirjoille myöntää Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä. Selkokeskus myöntää tunnuksen muille selkojulkaisuille esitteille lehdille internetsivustoille (yhteistyössä Papunetverkkopalvelun kanssa). Lasten selkokirjoilla on oma logonsa. Lastenkirjojen logo

30 Selkokieliset lehdet Leija perustettu 1983 kehitysvammaisten aikakauslehti Selkosanomat perustettu 1990 nimellä selkouutiset, nykyisin Selkosanomat ajankohtaislehti, suunnattu useille lukijaryhmille LL-Bladet perustettu 1990 Selkosanomat ruotsiksi Eräissä muissa lehdissä on pyritty selkeään ilmaisuun tai kokeiltu selkosivuja.

31 Selkosanomat

32 Selkokieli internetissä Papunetin selkosivujen navigaatio nyt

33 Muu tiedotus Tiedotusaineistoja julkaistaan yhteistyössä viranomaisten ja yritysten kanssa. Viime vuosina esitteitä on ilmestynyt muun muassa matkailusta rahankäytöstä Euroopan unionista kirjastossa asioimisesta kansanvallasta ja vaaleista eduskunnan toiminnasta. Useimmat esitteet julkaistaan myös Papunetissä. Joihinkin esitteisiin liittyy myös oheisaineistoja ohjaajalle.

34 Viime vuosien selkoesitteitä

35 Selkokirja Selkokirja voi olla suoraan selkokielelle kirjoitettu aiemmin ilmestyneestä kirjasta selkokirjaksi mukautettu. Selkokielellä on julkaistu tietokirjoja oppikirjoja kaunokirjallisuutta: romaaneja, novelleja, runoja ja näytelmiä.

36 Selkokirjat Selkokirjoja on julkaistu kaikilta kirjallisuuden aloilta. Kaikkiaan niitä on Suomessa ilmestynyt lähes 250 nimekettä. Suosituin selkokirja on Seitsemän veljestä, josta on otettu jo viides painos. Tavallisesti painosmäärä on kpl.

37 Monikäyttöinen selkokirja Selkokirjaa voi lukea yksin, mutta se sopii hyvin myös ryhmissä luettavaksi. Selkokirjaa voi käyttää ryhmissä keskustelun herättäjänä tunteiden ilmaisun välineenä lukuelämyksenä tiedonjakajana.

38 Selkokieli ja vuorovaikutus

39 Selkokieli vuorovaikutuksessa Selkokielisen vuorovaikutuksen tavoitteena on helpottaa kummankin keskustelijan mahdollisuuksia osallistua vuorovaikutukseen. Vuorovaikutustilanteissa osaavammalla keskustelijalla on enemmän mahdollisuuksia tukea kommunikointia. Keskustelu on kuitenkin aina yhteistyötä, jossa kummankin osallistuminen on ratkaisevaa. Tärkeintä on asenne: että haluaa ymmärtää ja tulla ymmärretyksi ja on valmis näkemään vaivaa ymmärtämisen vuoksi.

40 Miten osaavampi viestijä voi tukea selkokieltä tarvitsevaa? 1) Tue vuorottelua Selkokielen käyttäjät eivät aina osaa ottaa vuoroaan keskustelussa tai he eivät hahmota, kuinka kauan voivat itse puhua vuorottelun häiriintymättä. Huolehdi, että kaikki keskustelijat voivat osallistua yhdenvertaisesti. 2) Anna aikaa Anna aikaa, siedä tavallista pidempää hiljaisuutta. Älä keskeytä. Älä ole ymmärtävinäsi, jos et ole varma. Tauko selkokielisessä keskustelussa voi olla tavallista pidempi, jos keskustelija tarvitsee aikaa. 3) Suojele kasvoja Älä nolaa keskustelukumppaniasi korostamalla epäsymmetriaa välillänne. Kun kysyt tai korjaat, älä tuo väärinkäsityksiä varsinaisiksi puheenaiheiksi.

41 Miten osaavampi viestijä voi tukea keskustelussa selkokieltä tarvitsevaa? 4) Älä pelkää erimielisyyttä ja yllättäviä puheenvuoroja Selkokielen käyttäjällä voi olla tarve osoittaa yksimielisyyttä keskustelukumppanin kanssa, vaikka hän oikeasti olisikin toista mieltä. Muista kannustaa odotuksenvastaisiin mielipiteisiin. Mieti, miten muotoilet kysymykset. 5) Noudata intuitiotasi Esimerkiksi kasvojensuojelu vaatii tilanneherkkyyttä: joskus ymmärtämisongelman voi ohittaa, joskus se täytyy ottaa avoimesti esille. Usein on hyvä toimia oman intuition mukaan. Vasta jos keskustelu jumittuu tai ongelma toistuu usein, täytyy miettiä muita ratkaisuja. Jos keskustelu sujuu vuorotteluna hyvässä ilmapiirissä, periaatteita ei tarvitse koko ajan tietoisesti ajatella.

42 1. Kohtaaminen ja läsnäolo Puhekumppanin tiedot huomioiva kieli Kun puhumme, olemme jollakin tasolla tietoisia siitä, mitä puhekumppanimme tietää ja ymmärtää puhumastamme aiheesta. Puhe suunnitellaan siten, että puhekumppanin on mahdollista ymmärtää sitä. Ota huomioon, että puhekumppanisi voi olla vaikea muotoilla puhettaan vastaanottajan huomioivaksi. Anna puhekumppanillesi riittävästi aikaa reagoida.

43 2. Vuorottelu Tue tietoisesti keskustelun etenemistä vuorotellen. Tee kysymyksiä, mutta älä kuulustele. Usein ymmärtämisen vaikeuksia kannattaa selvittää kyselemällä ja vuorottelemalla, ei niinkään luennoimalla.

44 3. Selkokielisen puheen keinot Yleiset, puhekieliset sanat Käytä yleisiä ja puhekumppanille tuttuja sanoja. Vältä erikoiskielten sanoja, kuten eri ammattikielen sanoja, vierassanoja, pienten ryhmien omia sanoja, nuorison slangia paitsi, jos puhut näiden ryhmien edustajien kanssa. Jos erikoiskielen sanaa täytyy käyttää, se on selitettävä.

45 4. Selkokielisen puheen keinot Kielikuvat Kielikuvat ovat kielen voimavara, mutta kielen kuvallisuus voi olla selkokielen käyttäjälle vaikeaa. Käytä kielikuvia harkiten. Kielikuvista voi keskustella ja niihin voi etsiä selityksiä yhdessä puhekumppanin kanssa. Mopo karkasi käsistä?

46 4. Selkokielisen puheen keinot Ei liian tiivistä Liian tiivis puhe on kuuntelijalle vaativaa. Älä rakenna puheenvuoroasi liian tiiviiksi. Vaikka neuvonnassa ja opastuksessa on hyvä karsia ylimääräiset asiat ja tiedot pois, liian tiivis puhe on vastaanottajalle raskasta. Vuorottelu on keskustelun perusrakenne. Voit kysellä, pyytää vahvistusta tai kommenttia ja edetä puheessa vähän kerrallaan. Kaikkea ei tarvitse kertoa yhdessä puheenvuorossa.

47 4. Selkokielisen puheen keinot Puherytmi ja tauotus Selkokielisen puheen rytmi on rauhallinen, mutta ei luonnottoman hidas. Pidä vähän normaalia pidempiä taukoja asiakokonaisuuksien rajoilla. Silloin puhekumppani saa aikaa jäsentää kuulemaansa ja voi tehdä tarkistuskysymyksiä. Älä pidä pitkiä taukoja asiakokonaisuuksien sisällä, sillä ne voivat estää puhekumppania hahmottamasta, mitkä osat puheesta kuuluvat yhteen Älä venytä puheen äänteitä luonnottomasti, sillä silloin suomen kielessä olennaiset kestovaihtelut hämärtyvät (esim. takka - taakka).

48 4. Selkokielisen puheen keinot Hyvät kysymykset Kysymysten esittäminen on hyvä tapa osoittaa kiinnostusta keskustelukumppania ja keskustelunaihetta kohtaan. Kysyminen voi kuitenkin myös aiheuttaa ongelmia: Keskustelun jatkaminen on hankalaa, jos keskustelija ei pysty vastaamaan kysymykseen (kasvoja uhkaava tilanne). Jos toinen esittää kaiken aikaa kysymyksiä, keskustelu alkaa muistuttaa kuulustelua tai opetustilannetta. Monilla selkokielien käyttäjillä on taipumus myöntyvyyteen. Se tarkoittaa, että hän pyrkii vastaamaan siten, kuin arvelee kysyjän toivovan. Myöntyvyyttä voi yrittää välttää muokkaamalla kysymyksensä niin, että siitä ei näy, miten kysyjä toivoisi vastattavan.

49 4. Selkokielisen puheen keinot Kysymyksiä tukevat eleet Korosta eleillä vaihtoehtoja. Paikantamalla vaihtoehdon esimerkiksi käsiin voit rakentaa tarjoamasi vaihtoehdot tasaveroisiksi.

50 Selkoryhmät

51 Selkoryhmät Selkoryhmissä ohjaajat voivat tietoisesti harjoitella selkokielistä vuorovaikutusta ja kielen mukauttamista ja ryhmäläiset keskustelutaitoja. Selkoryhmissä luetaan selkokirjoja ja -lehtiä sekä keskustellaan luetun pohjalta. Toiminnan tavoitteena on tuettu vuorovaikutus.

52 Selkoryhmät Tavoite ei ole opiskelu tai lukutaidon ylläpito, vaan vuorovaikutus, jossa ryhmän ohjaajan rooli on väistyvä. Ryhmänohjaajaa kuitenkin tarvitaan keskustelun ohjailuun. Hän ei voi vetäytyä kokonaan tilanteesta.

53 Yhteystiedot Selkokeskus Viljatie 4 A Helsinki puhelin (09) selkouutiset@kvl.fi Ruotsinkieliset palvelut: LL-center Nordenskiöldsgatan 18 A Helsingfors (09) ll-center@fduv.fi

54 Suuret sanat ja pienet sanat Älä koskaan pelkää pitkiä, suuria sanoja. Suuret sanat merkitsevät pieniä asioita. Kaikki suuret asiat sanotaan pienillä sanoilla sellaisilla kuin ilo ja itku, sota ja rauha. Tai maa, metsä, päivä, onni, koti, syli. Opi käyttämään pieniä sanoja suurista asioista. Se on vaikeaa. Mutta pienillä sanoilla sanot, mitä todella tarkoitat. Kun et tiedä, mitä tarkoitat, käytä silloin pitkiä, suuria sanoja ja usein hämäys onnistuu. Runo Arthur Kudner Käännös Ari Sainio