Selkoa selkokielestä. Onko selkeästi ilmaistu? Onko selkeästi ilmaistu? Onko selkeästi ilmaistu? Ohjeita kielen yksinkertaistamiseen.
|
|
- Pauliina Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Selkoa selkokielestä Opet oppii -hanke Espoon työväenopisto Leealaura Leskelä Selkokeskus Onko selkeästi ilmaistu? Yhteishaun hakemuksen täyttämisen lisäksi joustavassa valinnassa hakevan tulee toimittaa kaikki ne perustelut ja mahdolliset todistukset, joihin vetoaa, kaikille niille koulutuksen järjestäjille, joiden koulutuksiin hakee joustavassa valinnassa. Lähde: Copyright: Onko selkeästi ilmaistu? Vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasaarvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. (laki vapaasta sivistystyöstä 632/98) Lähde: Onko selkeästi ilmaistu? Opintoavusteiset kurssit (OPH) (Pidätämme oikeuden muutoksiin) Opetushallituksen myöntämiä opintoavusteisia kursseja tarjotaan seuraaville ryhmille: Maahanmuuttajat, työttömät sekä +63-vuotiaat että eläkeläiset ja henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksia. OPH-kursseille otetaan ehdot täyttävät opiskelijat ilmoittautumisjärjestyksessä, eikä kursseille haeta erikseen. OPHkurssien hinnat ovat Opetushallituksen tukemia ja omavastuu on mainittu kurssin kohdalla. Kurssilaisen tulee osallistua 75 % opetukseen ja antaa kurssipalaute. Muussa tapauksessa laskutamme jälkikäteen koko kurssimaksun. Lähde: FI/Paivahoito_ja_koulutus/Tyovaenopisto/Opiskelijalle/Opintoavusteiset_kurssit _OPH Ohjeita kielen yksinkertaistamiseen Selkokielen käsikirja (Hannu Virtanen, 2009) perustietoa selkokielestä Selkokieli ja vuorovaikutus (Johanna Kartio, toim. 2009) tietoa selkokielestä vuorovaikutustilanteissa tietoa selkoryhmätoiminnasta Haavoittuva keskustelu (Leealaura Leskelä & Camilla Lindholm, toim. 2012) tutkimustietoa kielellisestä epäsymmetriasta selkokielisen puheen ohjeet Kielen muodot Yleiskieli Yleiskieli on kaikkien suomalaisten yhteinen kielimuoto. Erikoiskielet Erikoiskielet ovat erilaisten ammattien, harrastajien ja muiden ihmisryhmien omia kielimuotoja. Selkokieli Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea ja/tai ymmärtää yleiskieltä. 1
2 Selkokielen tarve Selkokielen uusi tarvearvio julkaistaan tammikuussa Aikaisemman arvion mukaan selkokieltä tarvitsevia on 4 7 % ( henkilöä). Uudessa arviossa selkokielen tarvitsijoiden määrä kasvaa. Syitä kasvuun: Suomen asukasluku on kasvanut. Maahanmuuttajien määrä on kasvanut. Erityisoppilaiden määrä on kasvanut. Vanhempien ikäluokkien koko on kasvanut. Selkokieltä tarvitsevat ihmiset. Kuka tarvitsee selkokieltä? Selkokieli auttaa ihmisiä, joiden kielitaidon puutteet vaikeuttavat arjen tilanteista, opinnoista ja työelämästä selviytymistä sekä yhteiskunnan toimintaan osallistumista. Kielelliset vaikeudet voivat johtua 1. synnynnäisistä ja pysyvistä neurobiologisista poikkeavuuksista 2. kielellisten taitojen heikentymisestä 3. väliaikaisista kielitaidon puutteista. Selkokielen käyttäjäryhmät Selkokielestä voivat hyötyä henkilöt, 1. joilla on ongelmia hahmottamisessa, tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä (esim. ADHD, FASD) 2. joilla on kielellisiä vaikeuksia (lukivaikeus, kielellinen erityisvaikeus) 3. joiden kehitys on viivästynyt (kehitysvammaiset henkilöt ja muut, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia) 4. joilla on autismin kirjoon liittyviä oppimisvaikeuksia 5. joilla on aivoverenkierron häiriö (esim. afasia) 6. joilla on muistihäiriö (erityisesti dementiaa sairastavat) ja osa hyvin iäkkäistä henkilöistä 7. jotka opettelevat suomea toisena tai vieraana kielenä (tavallisimmin maahanmuuttajat). Kielenoppija selkotekstin lukijana Kielenoppijan selkokielen tarve vaihtelee. Selkokieltä tarvitaan yleensä kielen omaksumisen alkuvaiheessa. Tavoitteena on siirtyminen selkokielestä kohti yleiskieltä. Osalla kielenoppijoista tämä tavoite ei toteudu, jolloin selkokielen tarve voi pitkittyä tai olla pysyvää. Sisäministeriön Osallisena Suomessa -hankkeen mukaan erityistä tukea tarvitsevia maahanmuuttajia ovat esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidottomat iäkkäät vajaakuntoiset ja vammaiset henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksia. Kirjoitusohjeet Selkeän kirjoittamisen edellytys on selkeä ajattelu. 2
3 Kansainväliset selkokieliohjeistot Selkokirjoitusohjeilla on kansainväliset juuret. Seuraavista ohjeista on sovellettu suomen kieleen sopivat ohjeistukset: Guidelines for Easy-to-read Material YK:n alainen kansainvälinen kirjastojärjestö (uudet, vuoden 2010 ohjeet Yleisiä ohjeita selkotekstin kirjoittajalle Noudata yleisiä oikeinkirjoitusohjeita. Lue ja analysoi lähtöteksti tarkasti. Tee se helpoksi European Association of Inclusion International Kehitysvamma-alan kattojärjestö (vuonna 2009 uusitut ohjeet Suomessa käytössä olevat selko-ohjeet nojautuvat kuitenkin järjestön vanhempaan selkokieliohjeistoon. Kirjoitusohjeet Selkokirjoittajan on huomioitava kaikki kielen tasot, esim. pelkkä sanaston muuttaminen ei riitä. Ohjeet on jaettu kolmeen ryhmään: teksti kokonaisuutena (mm. aihe, lukija, tekstilaji, rajaus, havainnollisuus) sanat (mm. tuttuus, pituus, monet merkitykset) vaikeat rakenteet (mm. sijamuodot, verbimuodot, lauseja virkerakenteet) Tekstitaso Mieti, kenelle kirjoitat. Ota lukijaryhmän jäsen tai jäseniä mukaan suunnitteluun, jos mahdollista. Mieti, mitä tietoja lukijalla on aiheesta ennestään. Jos teksti on suunnattu aikuisille, käytä aikuisten kieltä. Mieti, miten tekstin rakenteesta tulee looginen ja helposti avautuva. Päätä aiheen rajauksesta. Mieti, mitä haluat lukijan tai kuulijan todella oppivan, muistavan tai omaksuvan asiasta. Mieti, mikä on lukijan motivaatio tarttua tekstiin. Vältä viittauksia toisiin kohtiin tekstissä. Sanastotaso Suosi jokapäiväisiä, tuttuja sanoja. Vältä erikoiskielten sanoja ja murresanoja. Selitä käsitteelliset, vaikeat sanat ja ilmaisut tekstissä. Vältä pitkiä sanoja. Muista, että sanoilla on monia merkityksiä. Harkitse tarkkaan, kun käytät kielikuvia tai sanontoja. Ole maltillinen sanojen vaihtelussa. Ole varovainen isojen lukujen kanssa ja vältä lyhenteitä. Sanat Helpot sanat lyhyet ja yksinkertaiset perussanat tehdä (vrt. suorittaa toimenpide) rangaistava (vrt. seuraamuksellinen) konkreettiset sanat sota (vrt. aseellinen konflikti) kuulla (vrt. havaita auditiivisesti) tutut ja yleiset sanat työ (vrt. toimi) posti (vrt. kuljetuspalvelu) Sanat ovat helppoja ymmärtää, kun niitä käytetään niiden tyypillisessä ja vakiintuneessa merkityksessä. 3
4 Sanat Vaikeat sanat pitkät sanat hyvinvointiyhteiskunta, sormitietokone, äänestyskäyttäytyminen, sopeuttamisvalmennuskurssi, luokkaretkimyyjäiset, rakennemuutos, suojatyöpaikka, tietyömaakoppi, tuotteistajakouluttaja abstraktit käsitteet elämänlaatu, vaje, aliedustus, totaalinen, puoliintua, merkitysulottuvuus, hajonta, valtasuhde, osapuoli kuvalliset ilmaukset jauhopeukalo, työnantajakuva, hamevalta, linnareissu, räpistellä, ampaista, susipari, sielunkumppani, pakettiratkaisu Sanat Vaikeat sanat tavalliset sanat uudessa tai erikoisessa merkityksessä ryhmähenkivakuutus, aivovuoto, tykittää kamaa, avata luottohana, ajoneuvon valomuisti, saada monoa, poliittinen eläin, sateenkaariperhe vierasperäiset sanat, murresanat ja slangi alfauros, deletoida, googlata, downshiftata, tabletti, softa, ehtoo, suvi, pottu, valakia, hantuuki, ruukata, kläppi, mukula, pytinki, likka, punkka, pulttu, kehdata kundi, dokata, snadi, mutsi, faija, spora erikoiskielen sana tai käsite depressiivinen käyttäytyminen, henkilökohtainen budjetointi, toimintakykyarvio, resurssipohjainen, jatkuvalämmitteinen kiuas, omistusliitteellinen, kriminalisoida, sisäeritteinen Sanat Vaikeat sanat vanhat, arkikielenkäytöstä kadonneet tai vain sanonnoissa elävät sanat talikko, nuorikko, auvo, tuoni, kalvo, luuri, nauhuri jokin tavallisen sanan johdin tai sen tietty taivutusmuoto aiheittain, vaiheittain, varkain, vähittäin, jonkin osalta, hiljan, johonkin mennessä, johonkin nähden, jostain lähtien, johonkin nojautuen, soveltuvin osin, tunnettuus, palautuma, elämyksekäs, koroke, aloite Sanoihin liittyviä haasteita Suomen kielessä sanan loppuun sijoittuu kieliopillisesti tärkeää informaatiota: Työohjaaja vahvistaa työharjoittelijan sitoutumista harjoitteluun. Työohjaajan vahvistama työharjoittelu sitouttaa harjoittelijan. Suomen kielen sanat ovat pitkiä: rekrytointimarkkinointi, yritysmarkkinointiyhteistyö, puhtaanapitotalkoot Sanojen taivutustyyppejä on runsaasti (määritelmästä riippuen 10 85). Sanojen johtamismahdollisuudet ovat suomen kielessä rikkaat: suomen kielessä on noin 200 johdinta, joilla voidaan rakentaa uusia sanoja kauppa > kaupata > kauppailla > kaupitella > kauppias > kaupallinen > kaupallistaa > kaupallistaminen > kaupallistuminen jne. Murteet, slangi Lumilautailija Roope Tonterin kommentti suorituksen jälkeen (laji big air): Hyppyri oli vähän sketsi, jäinen ja aika poppaava. Olen ihan fileissä, että olen ehjänä ja sain ländättyä ranit. Meikä sai ehkä laskuistani jostain vähän bonuspisteitä. Korven pankista. Ilta-Sanomien toimitus kääntänyt näin yleiskielelle: Hyppyri oli hieman hankala, jäinen ja aika korkealle heittävä. Minusta tuntuu kovin mukavalta, kun en loukkaantunut ja pystyin laskeutumaan hypyistäni kaatumatta. Luulen saaneeni laskuistani jostain vähän ylimääräisiä pisteitä. Havainnollisuus Ole konkreettinen. Vältä abstrakteja ilmaisuja. Hoitohenkilökunta tukee asiakkaan terveydellisen tilan ylläpitämistä muuttuvissakin olosuhteissa. Hoitajat auttavat asiakasta pitämään huolta terveydestään silloinkin, kun elämäntilanne muuttuu. Anna konkreettisia esimerkkejä. Kiinnitä asia aikaan ja paikkaan. 4
5 Sanojen vaihteleminen Päivitetty :08, julkaistu :02 Karannut hanhi-isä löydettiin Porissa Satakunnan Kansa Kadonnut hanhi-isä on saatu kiinni Porin Reposaaressa. Emo ja kolme poikasta ovat edelleen karkuteillä. Lemmikkisiivekkäät lähtivät omille teilleen sunnuntaina. Karkurihanhet erottaa luonnon hanhista helposti, sillä Suomen luonnossa ei valkoisia hanhia ole. Karkulaisista voi ilmoittaa havaintonsa Suomen Löytöeläinavulle puhelinnumeroon Hanhikarkureita etsitään Porin Reposaaressa Vaikeat rakenteet Vältä harvinaisempia sijamuotoja: työtodistuksetta, tavoitteineen Vältä vaikeita verbimuotoja: aloittaessammekaan, noudattaaksensa Vältä liiallista passiivia: asiakkaalle soitetaan vs. soitamme sinulle Vältä tarpeettomia kieltomuotoja: älä jätä soittamatta vs. soita Vältä pitkiä määriteketjuja: tarvittaessa opetushenkilöstön tekemään tarvehankintaan perustuen opinto-ohjaispalvelut ohjaa opiskelijan eteenpäin Kielen rakenteisiin liittyviä haasteita Nollasubjektit vaativat lauseen tarkkaa analysointia, jotta tekijä selviää: Työelämäharjoitteluun voi hakeutua omia kontakteja hyödyntäen Passiivi-ilmaukset hämärtävät usein sen, kuka tai mikä on tekijä: Harjoittelupaikkaa haetaan keväällä. Lauseenvastikerakenteilla voidaan typistää kaksi lausetta yhteen ilmaisuun. Ilmauksesta tulee lyhyempi, mutta sitä on vaikeampi ymmärtää: Tarvittaessa ohjaamme sinut oikeaan paikkaan asioimaan. Tutustumme. Virkkeet ja lauseet Suosi lyhyitä virkkeitä ja lauseita (vältä etenkin pitkiä lauseita) Kerro yleensä vain yksi tärkeä asia yhdessä virkkeessä / lauseessa. Sijoita tärkein asia päälauseeseen, tarkennukset sivulauseeseen. Suosi suoraa sanajärjestystä. Käytä sidoskeinoja, joilla lauseet liittyvät toisiinsa. Vältä vaikeita virke- ja lauserakenteita, esimerkiksi lauseenvastikkeita. Miten muokkaisit? Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin sekä apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät koulutuksen suorittamista. Opiskelijan sairastuessa tai vammautuessa opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä. Tekstin tarkistus Lue teksti uudelleen jonkin ajan kuluttua ja parantele sitä tarpeen mukaan. Tarkista, että rakenne on looginen. Mieti, ovatko kaikki yksityiskohdat todella tarpeen. Mieti myös vastakkaisesti: sisältääkö kirjoituksesi tarpeeksi uutta tietoa vai oletko toistanut vain itsestäänselvyyksiä. Tekstin ääneen lukeminen auttaa usein viimeistelyssä. Silloin huomaa, jos tekstiin on jäänyt kankeita kirjakielen ilmaisuja. Anna tekstisi luettavaksi toiselle selkokirjoittajalle. Pyydä palautetta selkokielen käyttäjiltä. 5
6 Selkojulkaisun taitto tukee ymmärtämistä Selkojulkaisujen ulkoasu Teksti on ladottu oikealta liehuksi. Tavujakoja ei juuri käytetä. Tekstin rivitykseen kiinnitetään erityistä huomiota. Peruskirjain on tavallista suurempi, yleensä pistettä. Kirjaimet ovat yleistä kirjaintyyppiä, leipätekstissä usein päätteellinen kirjain. Yleiskielinen Eviran esite Eviran selkoesite (sama asia yhdellä sivulla) Värien käyttö Tekstin ja taustan kontrasti voi helpottaa tai vaikeuttaa lukemista. Paras yhdistelmä on musta teksti valkoisella taustalla. Seuraavaksi parhaita ovat musta teksti keltaisella vihreä teksti valkoisella sininen teksti valkoisella valkoinen teksti sinisellä taustalla. Lähde: Arnkil, Harad: Värit havaintojen maailmassa. Taideteollinen korkeakoulu Tämä on erittäin hyvä yhdistelmä. Tämä on surkea yhdistelmä. Onko tämä hyvä yhdistelmä? Kuvitus ymmärtämisen tukena Onnistunut kuvitus tukee oppimateriaalin ymmärtämistä. Huonosti valittu kuva voi johtaa opiskelijaa harhaan. Selkokuvituksen periaatteet koskevat muun muassa kuvan yhteensopivuutta tekstin kanssa laatua rajausta ja kuvakulmaa. 6
7 Viestivätkö otsikko ja kuva samaa? Selkotunnus Selkojulkaisun tunnistaa logosta. Selkokeskus myöntää tunnuksen muille selkojulkaisuille esitteille lehdille verkkosivuille (yhteistyössä Papunetverkkopalvelun kanssa). Selkokirjallisuudelle logon myöntää Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä. Saksa siirtyy nyt EU:n johtoon Vaasa täyttää 400 vuotta Kuvateksti: Myös Ruotsin kuningaspari osallistuu Vaasan juhlallisuuksiin. Selkosanomat Selkoesitteitä Uusimpia selkokirjoja Selkokeskus Selkokeskus toimii aloitteentekijänä ja ideoi uusia selkosovelluksia. Selkokeskuksella on asiantuntijoita ja kouluttajia eri puolilla Suomea. Voit tilata sähköpostiisi ilmaisen verkkotiedotteen, jossa kerrotaan ajankohtaisista selkoasioista. Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 A, Helsinki puhelin (09) selkokeskus@kvl.fi 7
8 Suuret sanat ja pienet sanat Älä koskaan pelkää pitkiä, suuria sanoja. Suuret sanat merkitsevät pieniä asioita. Etätehtävä 1 Valitse jompikumpi tehtävistä (1 tai 2): Kaikki suuret asiat sanotaan pienillä sanoilla sellaisilla kuin ilo ja itku, sota ja rauha. Tai maa, metsä, päivä, onni, koti, syli. Opi käyttämään pieniä sanoja suurista asioista. Se on vaikeaa. Mutta pienillä sanoilla sanot, mitä todella tarkoitat. 1.Valitse teksti, jonka muokkaat selkokielelle. Huolehdi siitä, että tekstilaji, sen perusviesti ja sävy säilyvät samoina myös selkoversiossa. Pyydä tekstisi ymmärrettävyydestä palautetta yhdeltä opiskelijalta. Kirjoita palaute muistiin, ja paranna tekstiäsi sen pohjalta. Kun et tiedä, mitä tarkoitat, käytä silloin pitkiä, suuria sanoja ja usein hämäys onnistuu. Runo Arthur Kudner Käännös Ari Sainio Etätehtävä 2 Muistele jotakin tilannetta, jossa puhekumppanisi on tehnyt tai sanonut jotakin odottamatonta tai sopimatonta. Mieti, miten reagoit tilanteeseen ja miten tilanne eteni. Varaudu kertomaan kokemuksesi seuraavassa koulutuspäivässä. 8
Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?
Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa
LisätiedotSelkoa selkokielestä. Onko selkeästi ilmaistu? Onko selkeästi ilmaistu? Onko selkeästi ilmaistu? Koulutuksen ohjelma
Selkoa selkokielestä MLL Monikulttuurinen lapsija perhetoiminta 20.5.2014 Leealaura Leskelä Selkokeskus Onko selkeästi ilmaistu? Jäsenmaksut 15-17-vuotiaiden jäsenmaksu on puolet paikallisyhdistyksen jäsenmaksusta.
LisätiedotSelkokeskus 2014. Mitä on selkokieli?
Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.
LisätiedotSelkokeskus 2014. Mitä on selkokieli?
Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2014 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.
LisätiedotSelkokeskus 2012. Mitä on selkokieli?
Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.
LisätiedotSelkeä ilmaisu on kaikkien etu
Selkeä ilmaisu on kaikkien etu Joulun piiri 12.12.2013 Leealaura Leskelä Selkokeskus Copyright: Selkokeskus 2013 Miten selkeästi ilmaistu? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella
LisätiedotSelkosovellukset. Selkojulkaisun tunnistaa selkologosta. Selkokieliset lehdet
Selkosovellukset Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi / selkokieli opetuksessa Leealaura Leskelä, Copyright: Selkojulkaisun tunnistaa selkologosta Selkologo toimii laadun takeena. myöntää selkologon
LisätiedotIloa selkokielestä. Tiedon ja kielen saavutettavuus verkkopalveluissa ja muussa viestinnässä. Eliisa Uotila
Iloa selkokielestä Tiedon ja kielen saavutettavuus verkkopalveluissa ja muussa viestinnässä Eliisa Uotila eliisa.uotila@kvl.fi Selkokeskus 28.2.2019 Selkokieli Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on
LisätiedotSelkokieli puheessa ja ääneenluennassa
Selkokieli puheessa ja ääneenluennassa 28.11.2015 Leealaura Leskelä Selkokeskus Copyright: Selkokeskus 2015 Ensimmäinen asia on suomen kieli. Kieli on valoa, joka avaa ovia. Vuoden pakolaisnainen Theresa
LisätiedotSelkokeskus 2009. Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2009
Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2009 Kielen muodot Selkokieli Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja
LisätiedotMitä on selkokieli ja kuka sitä tarvitsee? Avoimen hallinnon virkamiesverkosto Kotus Leealaura Leskelä Selkokeskus
Mitä on selkokieli ja kuka sitä tarvitsee? Avoimen hallinnon virkamiesverkosto Kotus 18.5.2018 Leealaura Leskelä Selkokeskus Yli puoli miljoonaa ihmistä Selkokieltä tarvitsee Suomessa jopa 650 000 henkilöä
LisätiedotSuunnittele ja toteuta lukuhetki!
Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa
LisätiedotSelkoa selkokielestä. Pertti Rajala
Selkoa selkokielestä Pertti Rajala Kielen tehtäviä Kieli on ihmisen lajityyppinen ominaisuus sosiaalisen vuorovaikutuksen väline ajattelun väline ajatusten, kokemusten ja tunteiden ilmaisemisen väline
LisätiedotSelkokieltä verkkopalveluihin, kiitos! Leealaura Leskelä Kehitysvammaliitto, Selkokeskus
Selkokieltä verkkopalveluihin, kiitos! Leealaura Leskelä Kehitysvammaliitto, Selkokeskus 29.1.2019 Vaikka minä vanha ja viisas oon sekosin mä pykälien viidakkoon: perusosa, tukiosa, tukilisä, apulisä Kuka
LisätiedotSelkoa selkokielestä. Arvokas-hanke, Suomen Setlementtiliitto Leealaura Leskelä Selkokeskus KVL
Selkoa selkokielestä Arvokas-hanke, Suomen Setlementtiliitto 1.10.2019 Leealaura Leskelä Selkokeskus KVL Voimavaralähtöisyys Voimavaroihin keskittymällä voidaan esimerkiksi tukea sairastuneen tai vammaisen
LisätiedotKun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat
Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Pohjois-Suomen kirjastoautohenkilöstön koulutuspäivä 6.6.2014 Helena Kokko Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto
LisätiedotVapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka
Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio
LisätiedotSelkoa selkokielestä. Onko ilmaisu selkeää? Kielen muodot
Selkoa selkokielestä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi / selkokieli opetuksessa Leealaura Leskelä, Selkokeskus Copyright: Onko ilmaisu selkeää? Aineiden vesiliuokset voivat olla joko happamia,
LisätiedotSelkoa selkokielestä. Onko ilmaisu selkeää? Kielen tehtäviä. Kielen muodot. Kielen muodot. Esimerkki hyvästä selkotekstistä
Selkoa selkokielestä Onko ilmaisu selkeää? Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus
LisätiedotSelkoa selkokielestä. Pertti Rajala
Selkoa selkokielestä Pertti Rajala Miksi selkokieltä? Mietittyäni asiaa 50 vuotta voin nyt sanoa, että maailma on sana. Samuli Paronen Sana tuntuu hauraalta aseelta, mutta kuitenkin sillä hakataan ihminen
LisätiedotLuetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle
Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Sisältö Ääneen lukijalle 1. Miksi kannattaa lukea ääneen? 2. Näin valmistelet lukuhetkeä 3. Näin
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotSelkokieli ja vuorovaikutus
Selkokieli ja vuorovaikutus Työväenmuseo Werstaan selkokoulutus 20.9.2011 Leealaura Leskelä / Selkokeskus Toivon, että ihmiset juttelisivat minulle enemmän. Toivon, että ihmiset oppisivat tuntemaan minut
LisätiedotMinä luen sinulle. Tietoa ja vinkkejä lukuhetken järjestäjälle
Minä luen sinulle Tietoa ja vinkkejä lukuhetken järjestäjälle Lukuhetki tuo iloa kaikille Hyvä lukija, tämä opas tarjoaa sinulle vinkkejä, kuinka järjestää maahanmuuttajien lukuhetki iäkkäille tai kehitysvammaisille
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotLapin ammattiopiston aikuisopinnot. selkokielen käyttö opetusmateriaaleissa ja opetuksessa opas opettajalle Väylä -hanke, Taina Koskinen 2012-2013
Lapin ammattiopiston aikuisopinnot selkokielen käyttö opetusmateriaaleissa ja opetuksessa opas opettajalle Väylä -hanke, Taina Koskinen 2012-2013 1 Sisällys 1. JOHDANTO 3 1.1 Eri kielimuotoja 3 1.2 Selkokielen
LisätiedotVerkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius
Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:
LisätiedotKaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite
Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen
LisätiedotViesti perille. Selko-opas kunnille
Viesti perille Selko-opas kunnille Toimittanut Ari Sainio n KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö Viesti perille Selko-opas kunnille 1 Viesti perille Selko-opas kunnille Toimittanut Ari Sainio 3 Kunnallisalan
LisätiedotTaitto-ohjeita luettavuuden parantamiseksi
luettavuuden parantamiseksi 2.4.2009 Valtion taidemuseo Kaivokatu 2, 00100 Helsinki 2 Sisällys Typografia ja luettavuus...3 Kuka hyötyy selkeästä taitosta...3 Miksi selkeä taitto on hyvä...4 Miten tehdä
LisätiedotJoensuu Kouluttaja: Marja Simola. Selkokielen perusteita
Joensuu 21.11.2018 Kouluttaja: Marja Simola Selkokielen perusteita Mitä on selkokieli Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotVerkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen
0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen
LisätiedotOpetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotKehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta
Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja
LisätiedotLasten ja nuorten kulttuuriseminaari
Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen
LisätiedotLukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero
Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.
LisätiedotKOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet
KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotIkäihmiset, selkokieli ja ulkoasu. Kuva: Selkologo
Ikäihmiset, selkokieli ja ulkoasu Kuva: Selkologo Kirsi Alastalo 2014 Sisällys Ikäihmiset ja selkokieli Selkeä teksti Selkeä kuva Näkeminen Lisätietoa Selkokieli selkokielellä Selkokieli on kieli, jota
LisätiedotSelkokieltä kirjastoon!
Selkokieltä kirjastoon! Oikeus kirjaan. 9.9.2015 Leealaura Leskelä Selkokeskus Copyright: Onko selkeästi ilmaistu? Selkokielen määritelmä Lainausoikeuden menetät, jos lainasi ovat yli 28 vuorokautta myöhässä
LisätiedotSelkoa selkokielestä. Pertti Rajala
Selkoa selkokielestä Pertti Rajala Miksi selkokieltä? Mietittyäni asiaa 50 vuotta voin nyt sanoa, että maailma on sana. Samuli Paronen Sana tuntuu hauraalta aseelta, mutta kuitenkin sillä hakataan ihminen
LisätiedotVantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13
Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja
LisätiedotLukivaikeudet haasteena
Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotAsiakaspalvelun ymmärrettävyys. Sanasto ja kieli julkisissa palveluissa Ulla Tiililä
Asiakaspalvelun ymmärrettävyys Sanasto ja kieli julkisissa palveluissa 12.3.2019 Ulla Tiililä Näkökulmia sanastoon Termistyminen: tarvitaanko? Sanat teksteissä ja teksteistä Selkeys Vakiintuneisuus Läpinäkyvyys
LisätiedotVerkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.
Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK 25.10.2012 Mikä toimii painettuna, toimii harvemmin verkossa Tekstin kirjoittamisen säännöt ja tyylilajit vaihtelevat eri medioissa. Verkkotekstin
LisätiedotPOHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) Lukuvuosina ja alkaen
POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) Lukuvuosina 2009-2010 ja 2010-2011 alkaen 17.9.2009 Etäopetuksena Learnlinc etäopetusjärjestelmässä (8 ov) sekä lähiopetuksena (2 ov) Opintokokonaisuus sisältää 8 opintoviikkoa
LisätiedotLoppuraportti. Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena. -hanke (2012 2013)
1/7 Loppuraportti Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena -hanke (2012 2013) Papunet-verkkopalveluyksikkö Viljatie 4 A 00700 Helsinki www.papunet.net papunet@kvl.fi 2/7
LisätiedotSelkoa selkokielestä. Pertti Rajala Välkky-projekti 27.8.2014
Selkoa selkokielestä Pertti Rajala Välkky-projekti 27.8.2014 Miksi selkokieltä? Mietittyäni asiaa 50 vuotta voin nyt sanoa, että maailma on sana. Samuli Paronen Sana tuntuu hauraalta aseelta, mutta kuitenkin
LisätiedotSuomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
LisätiedotTuuleta Osaamistasi Euroopassa
www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen
LisätiedotSelkokielen strategia 2014 2018. Selkokielinen versio
Selkokielen strategia 2014 2018 Selkokielinen versio Alkusanat Selkokielen strategian tavoitteena on turvata selkokieltä tarvitsevien ihmisten oikeus saada tietoa ja kielellistä tukea. Selkokieli tarkoittaa
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotSelkeä ja kaikille saavutettava Opintopolku
Selkeä ja kaikille saavutettava Opintopolku Tietoa saavutettavan verkkopalvelun vaatimuksista ja ohjeita saavutettavan sisällön kirjoittamiseen. OPH - Oppijan palvelut - 2019 Sisällys Yleistä saavutettavuudesta
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
Lisätiedot1. neurobiologiset syyt (esim. kehitysvamma, dysfasia, 3. suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli. Kuka tarvitsee selkokieltä?
Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu
LisätiedotOpiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen
Leila Saramäki Itä-Suomen yliopisto/aducate/avoin yliopisto Opiskelutaitoilta 6. ja 22.11.2012 Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Järjestäjinä: Snellman-kesäyliopisto/Snellman-instituutti Itä-Suomen
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotKiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen
Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...
LisätiedotFINSKA Kurssisuunnitelma maahanmuuttajien ruotsin kielen koulutukselle
FINSKA Kurssisuunnitelma maahanmuuttajien ruotsin kielen koulutukselle Koulutuksen tarkoitus Maahanmuuttajien ruotsin kielen kunnallinen aikuiskoulutus on korkeatasoinen kielikoulutus, jonka tarkoituksena
LisätiedotKansalaiselle oikeus saada palvelua selkokielellä?
Kansalaiselle oikeus saada palvelua selkokielellä? 29.3.2019 Jenni Ala-Peijari Valtionhallinnon kehittämisosasto Miksi avoimuus on tärkeää? Avoimuuden edistämisen lähtökohtina avoimen hallinnon työssä
LisätiedotKokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola
Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)
LisätiedotVammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari 29.10.2009 Hannu Virtanen: Selkomukautus palvelee monia asiakasryhmiä
Vammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari 29.10.2009 Hannu Virtanen: Selkomukautus palvelee monia asiakasryhmiä Teesi Asiat ilmaistaan usein monimutkaisemmin kuin se
LisätiedotTekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina
Tekstin teko Tuula Marila 9.1.2004 1 Tekstin teko prosessina 1. valmistautuminen 2. suunnittelu 3. tiedon keruu 4. sisällön valinta 5. käsittelyjärjestyksen suunnittelu 6. kirjoittaminen 7. muokkaaminen
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotTyöskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen
Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi
LisätiedotKieli ja syrjäytyminen -seminaari Ulla Tiililä
Mitä Suomessa pitäisi tehdä selkokielen edistämiseksi? Selkokielen toimenpideohjelma 2019 2022 Kieli ja syrjäytyminen -seminaari 8.2.2019 Ulla Tiililä Kuka: selkokielen neuvottelukunta Edustaja 52 eri
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotErilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti
Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen
LisätiedotTulkkauspalvelut maahanmuuttajille
Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotKuka on erilainen oppija
Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotOpintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH
Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Löydettävyys Koulutustarjonnan hakutoiminnot monipuolistuvat: Vapaa sanahaku, Haku erilaisilla hakuehdoilla, karttahaku?,
LisätiedotSaavutettavuus on huomioon ottamista
Saavutettavuus on huomioon ottamista Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry / Internet parantaa saavutettavuutta, osallisuutta ja palveluita - tieto saatavilla 24 tuntia vuorokaudessa - hakupalveluiden
LisätiedotMikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2
Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:
LisätiedotBerlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1
t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia
Lisätiedotoppimisella ja opiskelemisella
MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA
LisätiedotHyvä CV ja hakemus. Janne Loikkanen
Hyvä CV ja hakemus Janne Loikkanen 16.1.2018 Oman osaamisen ja omien vahvuuksien tunnistaminen Osaamisesta ja vahvuuksista kertominen Työn hakeminen Työnhaku vaatii valmistautumista ja aikaa Kohdentaminen
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotTausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP
7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa
LisätiedotVastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?
Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy
LisätiedotVINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio
VINKKEJÄ OPISKELUUN Tampereen teknillinen lukio ÄIDINKIELENOPISKELUN KULTAISET KONSTIT Asenne. Ei äikästä voi reputtaa., Mitä väliä oikeinkirjoituksella? Kyllä kaikki tajuavat, mitä tarkoitan, vaikka teksti
LisätiedotArkipäivä kielen kehittäjänä
Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy
Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin
LisätiedotKankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.
1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu
LisätiedotSelkokieltä S2-oppijan näkökulmasta. Sonja Dahlgren/HY Kielitieteenpäivät,
Selkokieltä S2-oppijan näkökulmasta Sonja Dahlgren/HY Kielitieteenpäivät, 8.5.2018 sonja.dahlgren@helsinki.fi Tutkimuksen lähtökohdat Tutkin S2-oppijoiden selkokielen käyttöä 2010 HY Palmenian ALPOhankkeessa:
LisätiedotKansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu
Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön
LisätiedotKotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen
2009-2013 Kotostartti Kiintiöpakolaiset Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen Mahdollistaa nopean ja tehokkaan kotoutumisprosessin aloituksen Kotostartti Materiaali:
LisätiedotAkateemiset taidot. Tapaaminen 13 Matematiikan kirjoittaminen
Akateemiset taidot Tapaaminen 13 Matematiikan kirjoittaminen Tutustu tekstiin ja pohdi itseksesi Mieti miten teksti on kirjoitettu. Missä kohdissa matemaattinen ilmaisu on hyvää ja missä kohdissa tekstiä
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotKolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
Lisätiedot