2 Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate

Transkriptio

1 2 Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate Pääkohdat tässä luvussa: vaihdanta kasvattaa kulutusmahdollisuuksia kaikille absoluuttinen ja suhteellinen etu vaihdannan hyödyt perustuvat suhteelliseen etuun periaate pätee myös maiden tasolla Auttaa ymmärtämään: Kiina-ilmiötä miksi kustannustaso ei määrää kilpailukykyä protektionismin kustannuksia miksi kannattaa erikoistua 1

2 Taloustieteen viidennen perusperiaatteen mukaan vaihdanta kannattaa Vaihdanta tekee mahdolliseksi sen, että ihmiset ja kansantaloudet voivat erikoistua tekemään sitä, mitä parhaiten osaavat Adam Smith (1776), An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations never attempt to make at home what it will cost him more to make than to buy Absoluuttinen etu vertailu perustuu suoriin kustannuksiin Kuinka paljon panoksia tarvitaan tuotoksen aikaansaamiseksi? Suhteellinen etu vertailu perustuu vaihtoehtoiskustannuksiin Kuinka paljon pitää luopua muusta tuotannosta tuotoksen aikaansaamiseksi? 2 2

3 Suhteellisen edun periaate määrittelee, mihin erikoistutaan Vaikka joku olisi muita parempi kaikessa, ei silti kannata tehdä kaikkea itse, vaan erikoistua siihen, missä hänen etunsa on suhteellisesti suurin David Ricardo (1816), Principles of Political Economy and Taxation Vaihdannan ja erikoistumisen merkityksen ymmärtää miettimällä arkipäivän asioita Missä on tehty ne vaatteet, jotka minulla on päälläni? Missä on valmistettu tänään nauttimani aamiaisen ja lounaan ainekset? Missä valmistettuja tuotteita olen ylipäänsä tänään käyttänyt? Miten minun kävisi, jos joutuisin tekemään ne kaikki itse? 3 3

4 2.1 Vaihdannan perusta: luottamus instituutioihin Luotamme tuotteisiin, joita meille tuntemattomat valmistavat. Miksi? Erikoistuminen ja vaihdanta eivät voi toimia ilman luottamusta. kukaan ei uskalla erikoistua, jos ei ole varma siitä, että saa siitä hyötyä. ihmiset ovat kehittäneet instituutioita, joiden tehtävänä on ylläpitää luottamusta (esim. omistusoikeus!) 4

5 Ajankohtaista: Luottamus ja rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinat toimivat periaatteessa aivan samalla tavoin kuin muutkin markkinat välittävät rahoitusta (eli lainoja) ylijäämäisiltä talousyksiköiltä (eli säästäjiltä) alijäämäisille (eli investoijille) Luottamuksen merkitys kuitenkin korostuu, koska tehdyt sopimukset ovat pitkäaikaisia luottoriski: lainanottaja ei pysty maksamaan lainaansa takaisin Onko rahoitusmarkkinoille vaihtoehtoa? Ainoa vaihtoehto on se, että jokainen rahoittaa omat investointinsa itse kulutuksestaan luopumalla Tämä on samalla tavoin tehoton ratkaisu on omavaraistalous on hyödykkeiden tuotannossa jokaisen miestä olisi esim säästettävä asuntonsa hinta ennen ostamista 7 5

6 2.2 Suhteellisen edun periaate Tarkastellaan kirjan esimerkkiä, jossa on kaksi viljelijää F(armer) ja R(ancher), jotka tuottavat perunoita ja lihaa Tuotantokustannuksia kuvataan ajalla, joka kuluu yhden kilon tuottamiseen Näemme, että viljelijällä R on molemmissa tuotteissa absoluuttinen etu, sillä hänen tuotantokustannuksensa ovat molemmissa pienemmät kuin viljelijän F Tuotantokustannukset Liha Perunat F 60 min/kg 15 min/kg R 20 min/kg 10 min/kg 11 6

7 Oletetaan, että molemmat tekevät töitä 8 tuntia päivässä Alla oleva taulukko esittää ne vaihtoehtoiset määrät molempia tuotteita, jotka silloin saadaan aikaan Koska R:llä on molemmissa absoluuttinen etu, pystyy hän tuottamaan molempia enemmän päivässä kuin F Kun molemmat toimivat omavaraisessa taloudessa, niin he pystyvät tuottamaan ja kuluttamaan taulukon mukaiset, vaihtoehtoiset määrät tai minkä tahansa niiden lineaarisen yhdistelmän jakamalla tuotantoon käytetyn ajan sopivasti F: joko 8 kg lihaa tai 32 kg perunoita tai näiden lin. yhdistelmä R: joko 24 kg lihaa tai 48 kg perunoita tai näiden lin. yhdistelmä Tuotantomahdollisuudet päivässä Liha Perunat F 8 kg 32 kg R 24 kg 48 kg 12 7

8 Kuvio 2.2 Tuotantomahdollisuuksien käyrät (a) F:n tuotantomahdollisuuksien käyrä Liha (kg) Oletetaan että F tuottaa 4 tunnin ajan lihaa ja 4 tunnin ajan perunoita. Nyt kulutus = tuotanto: - 4 kg lihaa - 16 kg perunoita. 8 4 A Perunat (kg) 13 8

9 Kuvio 2.2 Tuotantomahdollisuuksien käyrät (b) R:n tuotantomahdollisuuksien käyrä Liha (kg) 24 Oletetaan että R tuottaa 4 tunnin ajan lihaa ja 4 tunnin ajan perunoita. Nyt kulutus = tuotanto: - 12 kg lihaa - 24 kg perunoita B Perunat (kg) 14 9

10 Erikoistuminen ja kaupankäynti Opimme edellä, että R:llä on molempien tuotannossa absoluuttinen etu Miten F:n käy, jos tuottajat ryhtyvät vaihdantaan? Pitäisikö R:n tuottaa yksin ja F:n olla toimettomana? Kiina-ilmiöstä meillä käytävässä keskustelussa on tällaisia sävyjä (Kiina-ilmiöllä tarkoitetaan työpaikkojen siirtymistä halvan työvoiman maihin) Jos kerran Kiinassa kaikki tuotetaan halvemmalla, niin siirtyykö kaikki tuotanto sinne? Ei, vaan molempien kannattaa erikoistua tuottamaan suhteellisen edun periaatteen mukaan Suhteellinen etu määräytyy vaihtoehtoiskustannusten mukaan Vaihtoehtoiskustannus on se määrä yhden hyödykkeen tuotantoa, josta joudutaan luopumaan, kun lisätään toisen hyödykkeen tuotantoa Suhteellinen etu tuotteen valmistuksessa on sillä tuottajalla, jolla vaihtoehtoiskustannus on pienin 15 10

11 Tuotantokustannukset Liha Perunat F 60 min/kg 15 min/kg R 20 min/kg 10 min/kg Kun R tekee yhden kilon lisää perunoita niin aikaa kuluu 10 minuuttia. Se on pois lihan valmistuksesta, jolloin lihan tuotanto vähenee 1/2 kiloa, koska yhden lihakilon tuottamiseen kuluu 20 minuuttia. Kun F tekee yhden kilon lisää perunoita, niin aikaa kuluu 15 min, mikä vähentää lihan tuotantoa 1/4 kiloa. Lihan vaihtoehtoiskustannukset ovat käänteiset. => Vaihtoehtoiskustannukset: Yhden lihakilon vaihtoehtoiskustannus Yhden perunakilon vaihtoehtoiskustannus F 4 kg perunoita 1/4 kg lihaa R 2 kg perunoita 1/2 kg lihaa 16 11

12 Perunan tuotannossa pienin vaihtoehtoiskustannus on valmistajalla F => F erikoistuu perunan viljelyyn Lihan valmistuksessa pienin vaihtoehtoiskustannus on valmistajalla R => R erikoistuu lihan valmistukseen Yhteistuotanto ja kokonaiskulutus kasvavat erikoistumisen seurauksena, kun resurssien (eli tässä ajan) käyttö tehostuu Omavaraistaloudessa F kuluttaa pisteen A ja R kuluttaa pisteen B mukaiset määrät omilla tuotantomahdollisuuksien käyrillään (kuvio 2.2) kulutusmahdollisuudet = tuotantomahdollisuudet Käymällä kauppaa voidaan kulutus ja tuotanto irrottaa toisistaan yksittäisen tuottajan osalta 17 12

13 Esimerkki seuraavan sivun taulukossa : F erikoistuu täysin perunan tuottamiseen: tuottaa 32 kg, antaa 15 kg R:lle ja saa vastineeksi 5 kg lihaa R tuottaa 18 kg lihaa ja 12 kg perunoita, antaa F:lle 5 kg lihaa ja saa vastineeksi 15 kg perunoita molempien tuottajien sekä lihan että perunoiden kulutus kasvaa Esimerkissämme kokonaistuotanto kasvaa: Päivätuotanto omavaraisissa talouksissa: Liha Perunat F 4 kg 16 kg R 12 kg 24 kg Yht: 16 kg 40 kg Päivätuotanto erikoistuneissa talouksissa: Liha Perunat F 0 kg 32 kg R 18 kg 12 kg Yht: 18 kg 44 kg 18 13

14 Tuottaja F Tuottaja R Liha Perunat Liha Perunat Omavaraistaloudessa: - tuotanto = kulutus Kauppaa käytäessä: - tuotanto - vaihdanta - kulutus = = = = 27 Kaupan hyöty: - kulutuksen kasvu Huom: taulukossa + tarkoittaa saamista ja antamista vaihdannassa 19 14

15 Kuvio 2.3 Kaupankäynti lisää kulutusta (a) F:n tuotanto ja kulutus Liha (kg) A = F:n tuotanto ja kulutus ilman kauppaa A* = F:n kulutus kun käydään kauppaa A A* F:n tuotanto kun käydään kauppaa Perunat (kg) 20 15

16 Kuvio 2.3 Kaupankäynti lisää kulutusta (b) R:n tuotanto ja kulutus Liha (kg) B = R:n tuotanto ja kulutus ilman kauppaa R:n tuotanto kun käydään kauppaa B B* B* = R:n kulutus kun käydään kauppaa Perunat (kg) 21 16

17 Vaihdannan ehdot Edellä oletettiin, että osapuolet ryhtyvät vaihdantaan siten, että 5 kilo lihaa vastaa 15 kiloa perunoita Perunan hinta lihassa mitaten on siten 5/15 = 1/3 eli 1 kilo perunaa = 1/3 kiloa lihaa Tätä emme pysty tässä tarkemmin perustelemaan, sillä hinta riippuu loppujen lopuksi siitä, miten osapuolet arvostavat perunaa ja lihaa kulutuksessaan, eli hinta riippuu osapuolten preferensseistä jouduimme siksi turvautumaan oletukseen siitä, että hinta on 1/3 Voimme kuitenkin suhteellisen edun perusteella päätellä, missä rajoissa hinnan on oltava, jotta kauppaan ryhdytään ketään ei voi nimittäin pakottaa kaupankäyntiin, jolloin hinnan on oltava sellainen, että vaihdanta on edullista molemmille 22 17

18 Tuottaja F: Ennen kauppaa voi tuottaa joko 8 kg lihaa tai 32 kiloa perunoita tai minkä tahansa näiden yhdisteen Jos haluaa perunoita kilon lisää, pitää luopua 8/32 = 1/4 kilosta lihaa Perunan suhteellinen hinta lihassa mitaten on siten hänelle sen vaihtoehtoiskustannus eli 1/4 Erikoistuu perunanviljelyyn ja ryhtyy vaihdantaan vain silloin, kun saa perunakilosta enemmän lihaa kuin 1/4 kiloa Tuottaja R: Omavaraisessa taloudessa joutuu maksamaan yhdestä lisäkilosta perunaa 12/24 = 1/2 kiloa lihaa eli oman vaihtoehtoiskustannuksensa verran Erikoistuu lihan tuottamiseen ja ryhtyy vaihdantaan vain silloin, kun saa perunaa tätä halvemmalla eli kun perunan hinta on alempi kuin 1/2 Vaihdannan toteutumisen ehto: Perunan hinta lihassa mitaten suurempi kuin 1/4 mutta pienempi kuin 1/2 Toteutuu esimerkissämme, koska 1/4 < 1/3 < 1/

19 2.3 Opetukset Esimerkki on yksinkertainen, mutta sen opetukset pätevät yleisesti Kun tuotannossa jokainen erikoistuu siihen, missä on suhteellinen etu niin kokonaistuotanto kasvaa. Tästä hyötyvät kaikki kulutuksen kasvun kautta Tuotanto kasvaa siksi, että erikoistumalla ja käymällä kauppaa saadaan tuotteita halvemmalla kuin itse valmistamalla, sillä niitä voidaan ostaa siltä, jolla tuotannon vaihtoehtoiskustannus on pienin Suhteellinen etu mitataan tavaroissa. Kaupankäynti on pohjimmiltaan tavaraa tavaroista Rahassa ajattelu sekoittaa: kaikki tuotanto Suomessa voi olla kalliimpaa kuin Kiinassa ja silti hyödymme kaupasta 24 19

20 Johtopäätökset pätevät siis kansainväliseen kauppaan: vapaa kauppa on periaatteessa hyvä asia, sillä kukin maa voi keskittyä niiden tavaroiden ja palvelujen valmistamiseen, jossa sillä on suhteellinen etu maailman kokonaistuotanto kasvaa, mikä lisää hyvinvointia protektionistiset argumentit sotkevat absoluuttisen ja suhteellisen edun Kaupan hyödyt eivät jakaudu tasaisesti ajatellaan esimerkissämme F ja R maiksi maat eivät kuitenkaan valmista mitään, vaan perunoita tuottavat maanviljelijät ja lihaa karjankasvattajat jos nyt vapaan kaupan tuloksena maa F erikoistuu kokonaan perunan viljelyyn, niin todennäköisesti karjankasvattajat vastustavat vapaata kauppaa 25 20

21 Erikoistumisesta aiheutuu sopeutumiskustannuksia; vaihdannan hyötyjä tulisi jakaa myös kärsijöille. Tarvitaan mekanismeja, talouspolitiikan toimenpiteitä, jotka jakavat hyödyn myös kärsijöille. Euroopassa tilannetta mutkistaa se, että euromailla on yhteisvaluutta (ja siksi hyötyjät ja kärsijät voivat olla eri maissa)! Kaupan hyödyt eivät myöskään voi toteutua ilman hyviä instituutioita, jotka määrittelevät ne säännöt, joiden vallitessa kauppaa harjoitetaan Yksi tällainen on omistusoikeus Esimerkissämme oletetaan, että F ja R voivat itse päättää, mitä tuotannollaan tekevät. Kauppa on vapaaehtoista! Tämä on mahdollista vain jos kummallakin on tuotteisiinsa omistusoikeus, jota myös toinen osapuoli kunnioittaa. 21

22 Lisäksi edellä oletimme, että tuotteen hinta sopeutuu niin, että kauppa molemmat osapuolet haluavat käydä kauppaa. Hinnan (1 kilo perunaa maksaa 1/3 kiloa lihaa) vastine todellisuudessa on reaalinen valuuttakurssi. Todellisuudessa reaaliset valuuttakurssit eivät heti sopeudu niin, että hyödykkeiden kauppa on tasapainossa, koska valuuttaa käytetään myös luotonantoon ja ottoon. Aiheeseen palataan kurssin makrotaloustieteellisessä osassa. 22

23 Elintaso ja talouden avoimuus: Koreoiden vertailu BKT asukasta kohden (vuoden 1990 dollareissa ostovoimapariteetein) Etelä-Korea Pohjois-Korea 27 23

24 2.4 Ajankohtaista: Missä on Suomen suhteellinen etu teollisen työn uusjaossa? Teollinen työ on siirtymässä meiltä Suomesta Kiinaan, Intiaan, Latinalaiseen Amerikkaan, Itäiseen Keski- Eurooppaan Esim. Stora Enso ilmoitti perustavansa maailman suurimman sellutehtaan Uruguayhyn yhdessä chileläisen yhtiön kanssa Mitä jää meille? Missä on Suomen suhteellinen etu teollisen työn globaalissa uusjaossa? Teolliseen tuotantoon liittyvissä palveluissa! Tutkimus ja kehitys, liikkeenjohto, markkinointi, konsultointi, 1 24

25 Teollisuuden merkitys vähenee teollisissa maissa Teollisuuden ja energiantuotannon osuus kansantuotteesta, % Saksa Suomi Irlanti Ruotsi Euro-alue Yhdysvallat

26 Kehittyvät taloudet kurovat elintasoeroa kiinni... Elintaso alueittain vuosina (1990 $ PPP) (Lähde: Maddison 2009) Yhdysvallat Japani Länsi-Eurooppa Itä-Eurooppa Ent. Neuvostoliitto Lat. Amerikka Kiina Intia Afrikka 26

27 ... jolloin Kiina ja Intia ottavat takaisin entiset paikkansa maailmantaloudessa 27

28 Maailman kokonaistuotannon jakautuminen vuonna 2040 Vuosi 2000 Vuosi 2040 Muut 28 % USA 22 % Muut 15 % USA 14 % EU15 5 % Intia 12 % Intia 5 % EU15 21 % Kaakkois- Aasia 12 % Kiina 40 % Kaakkois- Aasia 6 % Japani 8 % Kiina 11 % Japani 2 % Lähde: Robert Fogel, Foreign Policy, Jan/Feb

29 Työvoiman määrä kasvaa maailmassa ilman siirtolaisuuden kasvua Kiinan kaupungeissa asuva väestö (miljoonaa) Työvoima: - USA: 155 milj. - EU-15: 190 milj. Lahde: Jagannathan, Kapoor & Schaumburg, NBER wp, Oct

30 ... tuotannon ulkoistamisen kautta Alhaisen palkkatason maat Tehdasteollisuus Kokoonpano Perusohjelmointi Asiakaspalvelu Pakkaus Korkean palkkatason maat Tutkimus ja tuotesuunnittelu Monikansallinen tuotantoverkosto Liiketoimintastrategia Tekniikka Markkinointi Liikkeenjohto Avainkysymys: Mitä meille jää? 30