Osa 3: Vaihdanta ja suhteellinen etu

Transkriptio

1 Osa 3: Vaihdanta ja suhteellinen etu (Mankiw & Taylor, Ch 3, 2nd ed.; Ch19, 3rd ed.) Tämä osio perustuu prof. Matti Pohjolan luentokalvoihin. Pääkohdat vaihdanta kasvattaa kulutusmahdollisuuksia kaikille absoluuttinen ja suhteellinen etu vaihdannan hyödyt perustuvat suhteelliseen etuun periaate pätee myös maiden tasolla Auttaa ymmärtämään miksi kannattaa erikoistua Kiina-ilmiötä protektionismin kustannuksia Suomen kansantalouden ajankohtaisia ongelmia Teollisuus on vaikeuksissa, missä on uusi suhteellinen etu? Taloustieteen perusperiaatteiden mukaan vaihdanta kannattaa Vaihdanta tekee mahdolliseksi sen, että ihmiset ja kansantaloudet voivat erikoistua tekemään sitä, mitä parhaiten osaavat Adam Smith (1776), An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations never attempt to make at home what it will cost him more to make than to buy Absoluuttinen etu (absolute advantage) vertailu perustuu suoriin kustannuksiin Kuinka paljon panoksia tarvitaan tuotoksen aikaansaamiseksi? Suhteellinen etu (comparative advantage) vertailu perustuu vaihtoehtoiskustannuksiin Kuinka paljon pitää luopua muusta tuotannosta tuotoksen aikaansaamiseksi? 1

2 Suhteellisen edun periaate määrittelee, mihin erikoistutaan Vaikka joku olisi muita parempi kaikessa, ei silti kannata tehdä kaikkea itse, vaan erikoistua siihen, missä hänen etunsa on suhteellisesti suurin => Jokaisen kannattaa erikoistua siihen, missä omat vahvuudet ovat parhaimmillaan David Ricardo (1816), Principles of Political Economy and Taxation Vaihdannan ja erikoistumisen merkityksen ymmärtää miettimällä arkipäivän asioita Missä on tehty ne vaatteet, jotka minulla on päälläni? Missä on valmistettu tänään nauttimani aamiaisen ja lounaan ainekset? Missä valmistettuja tuotteita olen ylipäänsä tänään käyttänyt? Miten minun kävisi, jos joutuisin tekemään ne kaikki itse? 1. Vaihdannan perusta: luottamus instituutioihin Luotamme tuotteisiin, joita meille tuntemattomat valmistavat. Miksi? Talous perustuu työnjakoon toisilleen vieraiden ihmisten kesken Ihminen asettui aloilleen ja ryhtyi viljelemään maata n vuotta sitten. Ensimmäiset kaupungit syntyivät noin vuotta sitten. Syntyi tarve työnjaolle. 2

3 Työnjako ja luottamus Vain ihminen luottaa vieraaseen lajitoveriin Eläimet tekevät yhteistyötä vain sukulaisten kesken Ihmisten luottamus toisiinsa vaihtelee maittain. Tutkijoiden kadottamat rahaa ja osoitteen sisältävät lompakot palautettiin omistajille vaihtelevasti eri maissa. (Knack & Keefer, Quarterly Journal of Economics, 1997) Kuvat: Wikipedia Erikoistuminen ja vaihdanta eivät voi toimia ilman luottamusta kukaan ei uskalla erikoistua, jos ei ole varma siitä, että saa siitä myös hyötyä ihmiset ovat kehittäneet erilaisia instituutioita, joiden tehtävänä on ylläpitää luottamusta instituutiot ovat käyttäytymissääntöjä John Stuart Mill (1848): There are countries in Europe where the most serious impediment to conducting business concerns on a large scale, is the rarity of person who are supposed fit to be trusted with the receipt and expenditure of large sums of money. Kaupan hyödyt eivät voi toteutua ilman hyviä instituutioita, jotka määrittelevät ne säännöt, joiden vallitessa kauppaa harjoitetaan yksi tällainen on omistusoikeus Opimme myöhemmin kurssin makro-osassa, että vaikka erikoistumisen ja vaihdannan instituutiot kehittyivät jo kauan sitten, kesti pitkän aikaa ennen kuin ihmiskunnan elintaso pääsi kasvuun 3

4 Kuvio 1. Teknologian kehitys ja maailman väkiluku Lähde: R.W. Fogel, Catching up with the Economy, American Economic Review 89 (1999) 2. Suhteellisen edun periaate Tarkastellaan kirjan esimerkkiä, jossa on kaksi toimijaa F(armer) ja R(ancher), jotka tuottavat perunoita ja lihaa Tuotantokustannuksia kuvataan ajalla, joka kuluu yhden kilon tuottamiseen Näemme, että toimijalla R on molemmissa tuotteissa absoluuttinen etu, sillä hänen tuotantokustannuksensa ovat molemmissa pienemmät kuin toimijan F Tuotantokustannukset Liha Perunat F 60 min/kg 15 min/kg R 20 min/kg 10 min/kg 4

5 Oletetaan, että molemmat tekevät töitä 8 tuntia päivässä Alla oleva taulukko esittää ne vaihtoehtoiset määrät molempia tuotteita, jotka silloin saadaan aikaan Koska R:llä on molemmissa absoluuttinen etu, pystyy hän tuottamaan molempia enemmän päivässä kuin F Kun molemmat toimivat omavaraisessa taloudessa, niin he pystyvät tuottamaan ja kuluttamaan taulukon mukaiset, vaihtoehtoiset määrät tai minkä tahansa niiden lineaarisen yhdistelmän jakamalla tuotantoon käytetyn ajan sopivasti F: joko 8 kg lihaa tai 32 kg perunoita tai näiden lin. yhdistelmä R: joko 24 kg lihaa tai 48 kg perunoita tai näiden lin. yhdistelmä Tuotantomahdollisuudet päivässä Liha Perunat F 8 kg 32 kg R 24 kg 48 kg Kuvio 2. Tuotantomahdollisuuksien käyrät (a) F:n tuotantomahdollisuuksien käyrä Liha (kg) Oletetaan että F tuottaa 4 tunnin ajan lihaa ja 4 tunnin ajan perunoita. Nyt kulutus = tuotanto: - 4 kg lihaa - 16 kg perunoita. 8 4 A Perunat (kg) 5

6 Kuvio 2. Tuotantomahdollisuuksien käyrät (b) R:n tuotantomahdollisuuksien käyrä Liha (kg) 24 Oletetaan että R tuottaa 4 tunnin ajan lihaa ja 4 tunnin ajan perunoita. Nyt kulutus = tuotanto: - 12 kg lihaa - 24 kg perunoita B Perunat (kg) Erikoistuminen ja kaupankäynti Opimme edellä, että R:llä on molempien tuotannossa absoluuttinen etu Miten F:n käy, jos tuottajat ryhtyvät vaihdantaan? Pitäisikö R:n tuottaa yksin ja F:n olla toimettomana? Kiina-ilmiöstä meillä käytävässä keskustelussa on tällaisia sävyjä (Kiina-ilmiöllä tarkoitetaan työpaikkojen siirtymistä halvan työvoiman maihin) Jos kerran Kiinassa kaikki tuotetaan halvemmalla, niin siirtyykö kaikki tuotanto sinne? Ei, vaan molempien kannattaa erikoistua tuottamaan suhteellisen edun periaatteen mukaan Suhteellinen etu määräytyy vaihtoehtoiskustannusten mukaan Vaihtoehtoiskustannus on se määrä yhden hyödykkeen tuotantoa, josta joudutaan luopumaan, kun lisätään toisen hyödykkeen tuotantoa Suhteellinen etu tuotteen valmistuksessa on sillä tuottajalla, jolla vaihtoehtoiskustannus on pienin 6

7 Tuotantokustannukset Liha Perunat F 60 min/kg 15 min/kg R 20 min/kg 10 min/kg Kun R tekee yhden kilon lisää perunoita niin aikaa kuluu 10 minuuttia. Se on pois lihan valmistuksesta, jolloin lihan tuotanto vähenee 1/2 kiloa, koska yhden lihakilon tuottamiseen kuluu 20 minuuttia. Kun F tekee yhden kilon lisää perunoita, niin aikaa kuluu 15 min, mikä vähentää lihan tuotantoa 1/4 kiloa. Lihan vaihtoehtoiskustannukset ovat käänteiset. => Vaihtoehtoiskustannukset: Yhden lihakilon vaihtoehtoiskustannus Yhden perunakilon vaihtoehtoiskustannus F 4 kg perunoita 1/4 kg lihaa R 2 kg perunoita 1/2 kg lihaa Perunan tuotannossa pienin vaihtoehtoiskustannus on valmistajalla F => F erikoistuu perunan viljelyyn Lihan valmistuksessa pienin vaihtoehtoiskustannus on valmistajalla R => R erikoistuu lihan valmistukseen Yhteistuotanto ja kokonaiskulutus kasvavat erikoistumisen seurauksena, kun resurssien (eli tässä ajan) käyttö tehostuu Omavaraistaloudessa F kuluttaa pisteen A ja R kuluttaa pisteen B mukaiset määrät omilla tuotantomahdollisuuksien käyrillään (kuvio 2) kulutusmahdollisuudet = tuotantomahdollisuudet Käymällä kauppaa voidaan kulutus ja tuotanto irrottaa toisistaan yksittäisen tuottajan osalta (kuvio 3) 7

8 Esimerkki seuraavan sivun taulukossa : F erikoistuu täysin perunan tuottamiseen: tuottaa 32 kg, antaa 15 kg R:lle ja saa vastineeksi 5 kg lihaa R tuottaa 18 kg lihaa ja 12 kg perunoita, antaa F:lle 5 kg lihaa ja saa vastineeksi 15 kg perunoita molempien tuottajien sekä lihan että perunoiden kulutus kasvaa Esimerkissämme kokonaistuotanto kasvaa: Päivätuotanto omavaraisissa talouksissa: Liha Perunat F 4 kg 16 kg R 12 kg 24 kg Yht: 16 kg 40 kg Päivätuotanto erikoistuneissa talouksissa: Liha Perunat F 0 kg 32 kg R 18 kg 12 kg Yht: 18 kg 44 kg Tuottaja F Tuottaja R Liha Perunat Liha Perunat Omavaraistaloudessa: - tuotanto = kulutus Kauppaa käytäessä: - tuotanto - vaihdanta - kulutus = = = = 27 Kaupan hyöty: - kulutuksen kasvu Huom: taulukossa + tarkoittaa saamista ja antamista vaihdannassa 8

9 Kuvio 3. Kaupankäynti lisää kulutusta (a) F:n tuotanto ja kulutus Liha (kg) A = F:n tuotanto ja kulutus ilman kauppaa A* = F:n kulutus kun käydään kauppaa A A* F:n tuotanto kun käydään kauppaa Perunat (kg) Kuvio 3. Kaupankäynti lisää kulutusta (b) R:n tuotanto ja kulutus Liha (kg) B = R:n tuotanto ja kulutus ilman kauppaa B B* R:n tuotanto kun käydään kauppaa B* = R:n kulutus kun käydään kauppaa Perunat (kg) 9

10 Vaihdannan ehdot Edellä oletettiin, että osapuolet ryhtyvät vaihdantaan siten, että 5 kilo lihaa vastaa 15 kiloa perunoita Perunan hinta lihassa mitaten on siten 5/15 = 1/3 eli 1 kilo perunaa = 1/3 kiloa lihaa Tätä emme pysty tässä tarkemmin perustelemaan, sillä hinta riippuu loppujen lopuksi siitä, miten osapuolet arvostavat perunaa ja lihaa kulutuksessaan, eli hinta riippuu osapuolten preferensseistä jouduimme siksi turvautumaan oletukseen siitä, että hinta on 1/3 Voimme kuitenkin suhteellisen edun perusteella päätellä, missä rajoissa hinnan on oltava, jotta kauppaan ryhdytään ketään ei voi nimittäin pakottaa kaupankäyntiin, jolloin hinnan on oltava sellainen, että vaihdanta on edullista molemmille Tuottaja F: Ennen kauppaa voi tuottaa joko 8 kg lihaa tai 32 kiloa perunoita tai minkä tahansa näiden yhdisteen Jos haluaa perunoita kilon lisää, pitää luopua 8/32 = 1/4 kilosta lihaa Perunan suhteellinen hinta lihassa mitaten on siten hänelle sen vaihtoehtoiskustannus eli 1/4 Erikoistuu perunanviljelyyn ja ryhtyy vaihdantaan vain silloin, kun saa perunakilosta enemmän lihaa kuin 1/4 kiloa Tuottaja R: Omavaraisessa taloudessa joutuu maksamaan yhdestä lisäkilosta perunaa 12/24 = 1/2 kiloa lihaa eli oman vaihtoehtoiskustannuksensa verran Erikoistuu lihan tuottamiseen ja ryhtyy vaihdantaan vain silloin, kun saa perunaa tätä halvemmalla eli kun perunan hinta on alempi kuin 1/2 Vaihdannan toteutumisen ehto: Perunan hinta lihassa mitaten suurempi kuin 1/4 mutta pienempi kuin 1/2 Toteutuu esimerkissämme, koska 1/4 < 1/3 < 1/2 10

11 3. Opetukset Esimerkki on yksinkertainen, mutta sen opetukset pätevät yleisesti Kun tuotannossa jokainen erikoistuu siihen, missä on suhteellinen etu niin kokonaistuotanto kasvaa. Tästä hyötyvät kaikki kulutuksen kasvun kautta Tuotanto kasvaa siksi, että erikoistumalla ja käymällä kauppaa saadaan tuotteita halvemmalla kuin itse valmistamalla, sillä niitä voidaan ostaa siltä, jolla tuotannon vaihtoehtoiskustannus on pienin Suhteellinen etu mitataan tavaroissa. Kaupankäynti on pohjimmiltaan tavaraa tavaroista Rahassa ajattelu sekoittaa: kaikki tuotanto Suomessa voi olla kalliimpaa kuin Kiinassa ja silti hyödymme kaupasta Johtopäätökset pätevät siis kansainväliseen kauppaan: vapaa kauppa on periaatteessa hyvä asia, sillä kukin maa voi keskittyä niiden tavaroiden ja palvelujen valmistamiseen, jossa sillä on suhteellinen etu maailman kokonaistuotanto kasvaa, mikä lisää hyvinvointia protektionistiset argumentit sotkevat absoluuttisen ja suhteellisen edun Kaupan hyödyt eivät jakaudu tasaisesti ajatellaan esimerkissämme F ja R maiksi maat eivät kuitenkaan valmista mitään, vaan perunoita tuottavat maanviljelijät ja lihaa karjankasvattajat jos nyt vapaan kaupan tuloksena maa F erikoistuu kokonaan perunan viljelyyn, niin todennäköisesti karjankasvattajat vastustavat vapaata kauppaa 11

12 erikoistumisesta aiheutuu sopeutumiskustannuksia; vaihdannan hyötyjä tulisi jakaa myös kärsijöille tarvitaan mekanismeja talouspolitiikan toimenpiteitä jotka jakavat hyödyn myös kärsijöille Kaupan hyödyt eivät myöskään voi toteutua ilman hyviä instituutioita, jotka määrittelevät ne säännöt, joiden vallitessa kauppaa harjoitetaan Yksi tällainen on omistusoikeus esimerkissämme oletetaan, että F ja R voivat itse päättää, mitä tuotannollaan tekevät kauppa on vapaaehtoista tämä on mahdollista vain jos kummallakin on tuotteisiinsa omistusoikeus, jota myös toinen osapuoli kunnioittaa omistusoikeus ei ole kovin vanha instituutio muutama sata vuotta (Magna Carta Englannissa v. 1215) Kuvio 4. Elintaso ja talouden avoimuus: Koreoiden vertailu BKT asukasta kohden (vuoden 1990 dollareissa ostovoimapariteetein) Etelä-Korea Pohjois-Korea 12

13 4. Ajankohtaista: Suomen kansantalouden suhteellinen etu Suhteellisen edun periaatteen mukaan jokaisen kannattaa erikoistua tekemään sitä, mitä parhaiten osaa Yksittäisen ihmisen suhteellisen edun saa siten selville, kysymällä mitä hän tekee työkseen Mutta miten saada selville, missä koko kansantalouden suhteellinen etu on? Asia päätellään viennin rakenteesta Kukin maa erikoistuu viemään niitä tuotteita, joiden valmistuksessa sillä on suhteellinen etu Viennin rakenne paljastaa siten suhteellisen edun Revealed comparative advantage (RCA) indeksi = Tuotteen osuus maan koko viennistä jaettuna kyseisen tuotteen kansainvälisen kaupan osuudella koko maailman kaupasta Maalla on suhteellinen etu kyseisessä tuotteessa, jos RCA > 1 eli jos sen osuus maan viennistä on suurempi kuin maailmantaloudessa keskimäärin RCA-indeksejä Suomelle vuonna 2010 (tässä tuote = toimiala) Tavarat (laskettu tavaraviennistä): Paperi 9,4 Puu 5,1 Metallien jalostus 1,8 Öljynjalostus 1,6 Koneet ja laitteet 1,4 Sähkölaitteet 1,3 Kulkuneuvot 1,1 Metallituotteet 0,9 Vaatteet 0,2 Palvelut (laskettu palveluviennistä): Tietotekniikka 3,9 Rakentaminen 1,6 Liike-elämän palvelut 1,4 Viestintä 0,4 Kulttuuri ja virkistys 0,04 Suomella on suhteellinen etu (RCA > 1) yhteensä 10 toimialalla: 7 teollista alaa eli tavaratuotantoa, 3 palvelualaa Seuraavissa kuviossa nämä on yhdistetty ja tehty vertailu Ruotsiin ja Saksaan 13

14 Kansantalouden suhteellinen etu toimialoittain vuonna 2010 (toimialan osuus maan viennistä/toimialan kv. kaupan osuus koko maailmankaupasta) Lähde: European Commission, European Competitiveness Report 2012 Kansantalouden suhteellinen etu toimialoittain vuonna 2010 (toimialan osuus maan viennistä/toimialan kv. kaupan osuus koko maailmankaupasta) Lähde: European Commission, European Competitiveness Report

15 Kansantalouden suhteellinen etu toimialoittain vuonna 2010 (toimialan osuus maan viennistä/toimialan kv. kaupan osuus koko maailmankaupasta) Lähde: European Commission, European Competitiveness Report 2012 Johtopäätöksiä suhteellisesta edusta 1 Suomella on vielä vahva suhteellinen etu perinteisellä teollisilla toimialoillamme paperi- ja puuteollisuudessa eräillä metalliteollisuuden aloilla ja öljynjalostuksessa Ongelmana on, että paperin kysyntä vähenee internetin vaikutuksen vuoksi Metalliteollisuuden, erityisesti elektroniikkateollisuuden, merkitys on myös vähentynyt Nokian vaikeuksien vuoksi Suomen tavaravienti on siksi supistunut voimakkaasti viime vuosina, mikä on johtanut teollisuuden bkt-osuuden laskuun 15

16 16

17 Suomen tavaraviennin rakenne on uudelleen yksipuolistunut: kulutustavaroiden ja vastaavien (sekalainen käyttö) merkitys on vähentynyt, välituotteiden taas kasvanut Lähde: OECD Stan Bilateral Trade Database 17

18 Osuuksia tavaraviennistä (%) Lähde: OECD Stan Bilateral Trade Database Suomen vienti on supistunut tavaraviennin romahduksen vuoksi, palveluvienti on pitänyt pintansa (indeksejä, 2000 = 100) Lähde: Eurostat Statistical Database 18

19 Tavaraviennin bkt-osuus on pudonnut, palveluviennin ei Bkt-osuus, % Teollisuutemme vahvat kasvualat ovat supistuneet Osuus kansantalouden bruttoarvonlisäyksestä, % 19

20 ja sen myötä koko teollisuuden merkitys on vähentynyt Tehdasteollisuuden osuus bruttoarvonlisäyksestä, % Lähde: Eurostat Johtopäätöksiä suhteellisesta edusta 2 Suomi pärjää kuitenkin hyvin palvelujen viennissä: Tietotekniikka- eli tietojenkäsittelypalvelut rakentaminen liike-elämän palvelut Tietotekniikasta on tullut kansantaloutemme uusi vahvuus ICT-sektorin osuus kansantalouden bruttoarvonlisäyksestä, % ICT-sektori: Elektroniikkateollisuus + televiestintä + tietojenkäsittelypalvelu ICT = information and communications technology 40 20

21 Palvelujen vienti palveluerittäin 2014, %-osuudet televiestintä tietotekniikka ja tietopalvelut rojaltit ja lisenssimaksut muut liike-elämän palvelut rakentaminen ja projektitoimitukset tuotannolliset palvelut Muita liike-elämän palveluja ovat mm.: - tutkimus- ja kehittämispalvelut - mainonta - arkkitehtuuri- ja insinööri- ja muut tekniset palvelut - laki-, tilinpito-, hallinto- ja PRpalvelut Liikenne (posti-ja kuriiripalvelut) 13 muut Lähde: Tilastokeskus, Suomi menestyy palvelujen viejänä Palvelujen (pl. kuljetus ja matkailu) viennin osuus bkt:sta 2010 Lähde: Newby ja Suni, BoF Online 13/

22 erityisesti liike-elämän ja tietojenkäsittelypalvelujen viejänä Palvelujen (pl. kuljetus ja matkailu) vienti palvelutyypeittäin 2010 Lähde: Newby ja Suni, BoF Online 13/2012 Johtopäätöksiä suhteellisesta edusta 3 Suomen suhteellinen etu on kuitenkin vielä melko kapealla pohjalla Ruotsiin ja Saksaan verrattuna Ajankohtainen kysymys: Löytyisikö teollisen osaamisen ja tietotekniikan osaamisen pohjalta uutta liiketoimintaa? Esimerkkinä teollinen internet tietotekniikan hinnan laskiessa laitteet verkottuvat keskenään, mistä syntyy dataa, jota voi käyttää liiketoiminnan kehittämiseen Maan viennille keskeisiä yhtiöitä ovat konepajat, ja niiden tuotteiden kehittämisessä voidaan hyödyntää suomalaista tieto- ja viestintäteknologian osaamista. Sitä on maassa huomattavasti esimerkiksi Nokian ansiosta. Nokialle syntyy myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun viestintäverkkoa pitää kehittää. Konepajoista esimerkiksi Konecranes jo seuraa ja etähuoltaa internetin kautta nostureita eri puolilla maailmaa. Nosturissa voi olla kymmeniä antureita tai sensoreita, jotka tarkkailevat laitteen toimintaa. Ne lähettävät informaation eteenpäin langattomasti. Jukka Perttu, Internet tekee tyhmistä laitteista älykkäitä, HS-analyysi, Helsingin Sanomat

23 Lue seuraavaksi: Mankiw-Taylor (2nd.ed.) luku 21 (Theory of consumer choice) ja luvut 4-5 (market forces of supply and demand, elasticity and its applications). Tavaraviennin rakenteen kehitys , %-osuudet 23