Vuosisatamme kuvissa Ke klo Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen

Transkriptio

1 Vuosisatamme kuvissa Ke klo Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen

2 Aineisto Aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina jokin aika kunkin luennon jälkeen Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla esitetty, mutta joskus luennolla käydyn keskustelun ja/tai mahdollisesti ilmenneen korjaus- ja tarkennustarpeen vuoksi se voi olla myös hiukan eri muodossa Osoite on: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/

3 Ohjelma 1/ luku: Omar Khaijamin, Urbanus II:n ja Vilhelm Valloittajan vuosisata luku: Saladinin, Pierre Abélardin ja Hildegard Bingeniläisen vuosisata luku: Giotton, Dante Alighierin ja Tuomas Akvinolaisen vuosisata luku: Timur Lenkin, Petrarcan ja Pyhän Birgitan vuosisata luku: Jeanne d Arcin, Leonardon ja Kolumbuksen vuosisata

4 Ohjelma 2/ luku: Kopernikuksen, Lutherin ja Shakespearen vuosisata luku: Galilein, Descartesin ja Ludvig XIV:n vuosisata luku: Mozartin, Voltairen, Washingtonin ja James Wattin vuosisata luku: Napoleonin, Marxin ja Darwinin vuosisata luku: Einsteinin, Leninin, Hitlerin, John Fordin ja Bill Gatesin vuosisata

5 10 avainkohtausta Kokonaisen vuosisadan kattava hahmottaminen tai kuvaus tulee sitä hankalammaksi mitä lähemmäs omaa aikaamme tullaan ja tiedon ja tapahtumien massa kasvaa voimakkaasti Pyrin jatkossa luonnehtimaan kunkin vuosisadan historiallista merkitystä muutaman hyvin tiukasti rajatun avainkuvan tai teeman kautta Katsotaan riittäisikö joku vakiomäärä, esim. 10 kuvaamaan ko. ajanjaksoa riittävän hyvin

6 1. kohtaus

7 Lisää skolastiikkaa Skolastiikka eli ja kukoisti myös 1300-luvulla uusien yliopistojen, opettajien ja oppilaiden myötä Kaksi filosofian kehityksen kannalta merkittävää fransiskaaniveljeä olivat Skotlannissa syntynyt, mutta eri puolilla Eurooppaa vaikuttanut skotismin isä Duns Scotus ( ) sekä nominalismin uranuurtaja englantilaissyntyinen Wilhelm Occamilainen ( ) Jälkimmäinen tunnetaan edelleen ns. Occamin partaveitsestä eli periaatteesta, jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden, syiden tai muuttujien määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen

8 2. kohtaus

9 Humanismin kukoistus Francesco Petrarca ( ) oli italialainen runoilija, renessanssifilosofi ja humanisti Pidetään Danten ohella "renessanssin isänä ja ensimmäisenä modernina runoilijana, joka korosti yksilöllisyyttä pelkän luokan ja aseman sijaan Myöhemmät humanistit pitivät Petrarcaa usein ensimmäisenä humanistina ja esikuvanaan Kirjoitti pääosin latinaksi, mutta myös italiaksi ja vaikutti siten osaltaan italian kielen kehitykseen Pidetään myös alppikiipeilyn isänä, sillä kiipesi veljensä ja palvelijansa kanssa Mont Ventouxin (1 909 m) huipulle, mikä oli tuolloin epätavallista

10 Petrarca ja Laura Petrarca kohtasi 1327 kirkossa erittäin kauniin Laura-nimisen naisen (ílmeisesti markiisi de Saden esiäiti Laura de Noves) ja rakastui tähän loppuiäkseen Koska nainen oli aviossa, hän joutui suuntaamaan tähän etärakkautta haikean 366 runoa käsittelevän runokokoelman Rime sparse ( Hajanaiset riimit, suom. Sonetteja Lauralle) muodossa Suosittu ja vaikutusvaltainen

11 Giovanni Boccaccio ( ) Italialainen kirjailija ja runoilija, joka kirjoitti pääosin italiaksi ja kehitti siten myös osaltaan italian kielen kehitystä Petrarcan ystävä ja kirjeenvaihtaja Käänsi mm. Iliaan ja Odysseian kreikasta latinaksi Teoksia mm. Filostrato, Fiammetta ja hänen päätyönään pidetty Decamerone, jonka hahmot olivat ajalleen epätyypillisiä: realistisia, eloisia ja älykkäitä yksilöitä toisin kuin hänen aikalaistensa teoksissa, joissa vaalittiin keskiaikaisia hyveitä kuten ritarillisuutta ja hurskautta

12 10 päivää, 100 tarinaa

13 3. kohtaus

14 Musta surma Eurooppaa vuosina runnellut pandemia, jonka arvioidaan tappaneen noin kolmasosan maanosan väestöstä Tunnetuin ja pahamaineisin maailman pandemioista, johon yleensä muitakin verrataan Taustalla ilmeisesti 1200-luvun voimakas väestönkasvu ja kaupungistuminen ja toisaalta 1300-luvun alun katovuodet ja sodat, kasvanut kauppa ja liikenne helpottivat leviämistä Moninaiset poliittiset, sosiaaliset ja kulttuuriset seuraukset; ajatus Jumalan rangaistuksesta vaikutti monien uskonnollisten liikkeiden syntyyn Pidetään jopa alkusysäyksenä renessanssille

15 Itseruoskintaa

16 4. kohtaus

17 Satavuotinen sota ( ) Ranskan ja Englannin välinen lukuisten sotien sarja, jossa oli selviä sota- ja myös rauhankausia Tausta Normandian herttuan Vilhelm Valloittajan Englannin valloituksesta ja siten syntyneestä vallanperimyksellisestä suhteesta, jossa Englannin kuningas oli yksi keskeinen lääninherra Ranskassa Lähti liikkeelle vallanperimysriidasta, levisi sitten laajemmaksikin taisteluksi, joka muokkasi vahvasti kummankin maan kansallista identiteettiä Koska kaikki sotatoimet tapahtuivat Ranskan puolella, ne heikensivät sitä suhteessa Englantiin pysyvästi Ennen sotaa Ranskan väkiluku oli 7-kertainen Englantiin nähden (14 milj. 2 milj.), sodan vaikutuksesta ero kapeni

18 Sluys ja Crécy Sota voidaan karkeasti jakaa neljään osaan: 1. Englannin alkumenestykset Edvard III:n aikana vuosina Vuosien jakso jolloin ranskalaiset lähes karkottivat englantilaiset mantereelta 3. Henrik V:n suurten voittojen leimaama jakso Loppujakso , jona aikana Ranska yhdistyi Kaarle VII:n alaisuuteen ja karkotti englantilaiset mantereelta 1. vaiheeseen liittyvät erityisesti Sluysin meritaistelu 1340, jossa englantilaiset tuhosivat lähes koko Ranskan laivaston sekä Crécyn maataistelu.1346, jossa englantilaiset erityisesti jousimiestensä avulla voittivat lukumääräisesti paljon vahvemman ranskalaisten ritariarmeijan

19 5. kohtaus

20 Arabialaisen kulttuurin kukoistus Poliittisista myllerryksistä huolimatta 1300-luvulla arabialainen ja laajemminkin islamilainen kulttuuri kukoisti ja oli monipuolisessa vuorovaikutuksessa Aasian ja Afrikan muiden kulttuurien kanssa välillä sotaisammin välillä rauhanomaisemmin Abu Abdullah Muhammad Ibn Battuta ( ) oli islamilaisessa maailmassa keskiajalla vaikuttanut löytöretkeilijä, jonka matkat olivat laajempia kuin Marco Pololla Ibn Khaldun ( ) oli Tunisissa syntynyt arabiankielinen historioitsija, filosofi ja arabialaisen, persialaisen ja berberiyhteisöjen tutkija ja siten eräänlainen sosiologi ja kulttuurintutkija jo ennen ko. käsitteiden syntyä

21 6. kohtaus

22 Kultainen Orda ja Moskova Kultainen orda oli mongolien perustama, nykyisen Venäjän, Ukrainan ja Kazakstanin alueella sijainnut eräs Mongolivaltakunnan seuraajavaltioista 1300-luvun alussa Euraasian ja käytännössä koko maailman suurin valtiomuodostelma ja pääkaupunki Sarai Volgan varrella aikansa suurimpia ja rikkaimpia kaupunkeja Menetti asemiaan vuosisadan edetessä ja kärsi ratkaisevan tappion käydyssä Kulikovon taistelussa Moskovan suuriruhtinaan Dmitri Donskoin ( ) johtamia joukkoja vastaan, josta alkoi Moskovan nousu Venäjän vahvimmaksi ruhtinaskunnaksi ja myöhemmäksi keskukseksi

23 7. kohtaus

24 Timur Lenk eli Tamerlan ( ) 1300-luvun merkittävä turkkilaismongolilainen valloittaja ja hallitsija Keski-Aasiassa, erityisesti eteläisellä Venäjällä, Persiassa ja Intiassa Viimeinen suuri mongolivalloittaja, joka yritti palauttaa mongolivaltakunnan suuruudenajan sotimalla jossain vaiheessa käytännöllisesti kaikkien naapuriensa kanssa Saavutti kunnioitusta sotilasansioidensa vuoksi, muttei saanut enää valtakuntaa pysyväksi ja se hajosikin pian hänen jälkeensä Ei saanut vallattua Kiinaa takaisin Ming-dynastialta Antoi Kultaiselle Ordalle kuoliniskun ja tuhosi Sarain kaupungin niin perusteellisesti, ettei sen tarkkaa paikkaakaan enää tunneta

25 8. kohtaus

26 Idän ja lännen rakentuminen Vanhin tunnettu Suomen aluetta koskenut rajasopimus Ruotsin ja Novgorodin välillä Pähkinäsaaressa Novgorodin tasavalta ( ) aikansa suurin ja merkittävin venäläisvaltio, kunnes hävisi Moskovalle Šelonjoen taistelun 1471 ja tuli liitetyksi Moskovaan 1478 Liettua säilytti itsenäisyytensä, laajeni ja lähinnä sen yläluokka omaksui kristinuskon poistaen sitten ainakin periaatteessa perusteet ristiretkille sitä vastaan Kuningas Jogaila (Vladislav II Jagello) solmi elokuussa 1385 Krevan sopimuksen, johon liittyi kaste katolisuuteen ja naimakauppa Puolan lapsikuningatar Jadwigan kanssa ja mikä siis johti maan yhteyteen Puolan kanssa ensin personaaliunionina mutta myöhemmin muutenkin

27 9. kohtaus

28 Margareeta ja Kalmarin unioni Margareeta I ( ) oli Tanskan, Norjan ja Ruotsin hallitsija, joka perusti Kalmarin unionin naimakauppojen, sopimusten ja sotien avulla Kalmarin unioni ( ) syntyi virallisesti Erik Pommerilaisen kruunauksessa 1397, mutta sai alkunsa Tanskaa ja Norjaa jo hallinneen Margareetan tullessa myös Ruotsin hallitsijaksi 1389 Erik Pommerilainen ( ) oli vain 15-vuotias tullessaan kuninkaaksi, ja hänen voimakastahtoinen adoptioäitinsä Margareeta olikin pitkään valtakunnan todellinen hallitsija Unioni purkautui vasta 1523 Kustaa Vaasan kapinan tuloksena

29 10. kohtaus

30 Pyhä Birgitta ja birgittalaiset Pyhä Birgitta eli Birgitta Birgerintytär ( ) oli ruotsalainen profeetta, mystikko ja hengellisen sääntökunnan birgittalaisjärjestön Ordo Sanctissimi Salvatoris perustaja Ruotsin ensimmäinen Euroopanlaajuisesti tunnettu nainen ja Pohjolan ainoa naispyhimys, joka kanonisoitiin jo 1391 Birgitan kaavailema luostari perustettiin Vadstenaan vasta hänen kuoltuaan ja vihittiin 1384 Suomessa Naantaliin vuonna 1438 perustettu birgittalaisluostari "Vallis Gratiae" (suomeksi Armonlaakso, ruotsiksi Nådendal) oli ensimmäinen laitos, joka sivisti naisia