Vuosisatamme kuvissa Ke klo Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen

Transkriptio

1 Vuosisatamme kuvissa Ke klo Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen

2 Aineisto Aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina jokin aika kunkin luennon jälkeen Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla esitetty, mutta joskus luennolla käydyn keskustelun ja/tai mahdollisesti ilmenneen korjaus- ja tarkennustarpeen vuoksi se voi olla myös hiukan eri muodossa Osoite on: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/

3 Ohjelma 1/ luku: Omar Khaijamin, Urbanus II:n ja Vilhelm Valloittajan vuosisata luku: Saladinin, Pierre Abélardin ja Hildegard Bingeniläisen vuosisata luku: Giotton, Dante Alighierin ja Tuomas Akvinolaisen vuosisata luku: Timur Lenkin, Petrarcan ja Pyhän Birgitan vuosisata luku: Jeanne d Arcin, Leonardon ja Kolumbuksen vuosisata

4 Ohjelma 2/ luku: Kopernikuksen, Lutherin ja Shakespearen vuosisata luku: Galilein, Descartesin ja Ludvig XIV:n vuosisata luku: Mozartin, Voltairen, Washingtonin ja James Wattin vuosisata luku: Napoleonin, Marxin ja Darwinin vuosisata luku: Einsteinin, Leninin, Hitlerin, John Fordin ja Bill Gatesin vuosisata

5 10 avainkohtausta Kokonaisen vuosisadan kattava hahmottaminen tai kuvaus tulee sitä hankalammaksi mitä lähemmäs omaa aikaamme tullaan ja tiedon ja tapahtumien massa kasvaa voimakkaasti Pyrin jatkossa luonnehtimaan kunkin vuosisadan historiallista merkitystä muutaman hyvin tiukasti rajatun avainkuvan tai teeman kautta Katsotaan riittäisikö joku vakiomäärä, esim. 10 kuvaamaan ko. ajanjaksoa riittävän hyvin

6 1. kohtaus

7 Neljäs ristiretki Neljännen ristiretken tarkoituksena oli alun perin vallata takaisin muslimien 1187 valtaama Jerusalem hyökkäyksellä Egyptin läpi Valtauksen kohteeksi joutui kuitenkin lopulta vuonna 1204 Bysantin pääkaupunki Konstantinopoli Valtauksen jälkeen kaupunkia ryöstettiin ja tuhottiin useiden päivien ajan, mikä aiheutti katkeruutta idän kristityissä ja sinetöi lopullisesti katolisen ja ortodoksisen kirkon eron Kaupungin väkiluku putosi yli puolesta miljoonasta n :een kun bysanttilaiset pääsivät takaisin valtaan 1261

8 2. kohtaus

9 Magna carta 1215 Ison-Britannian julkista valtaa rajoittava säädöskokoelma, joka vastaa osittain muiden maiden perustuslakeja Magna Carta säädettiin alun perin rajoittamaan Englannin kuninkaan Juhana Maattoman valtaa Runnymedessä 15. kesäkuuta 1215 Magna Cartaa voi pitää ihmisoikeusjulistusten ja perustuslakien ensimmäisenä versiona, josta kaikki myöhemmät ovat kehittyneet Alkuperäisen version oikeudet koskivat lähinnä vain vapaita miehiä, mutta sittemmin sitä on laajennettu antamaan koko kansalle yhä laajempi suoja julkisen vallan käyttäjiä vastaan

10 3. kohtaus

11 Tšingis-kaani ja Mongolian nousu Tšingis-kaani eli Temüdzin, temppelinimeltä Taizu (1155/1162/ ), merkittävä keskiaikainen sotilasjohtaja ja lainlaatija, joka valloitti suuren osan Aasiaa ja jopa osan Euroopasta Ensimmäinen Mongolivaltakunnan suurkaani, ja häntä pidetään Mongolian valtion isänä Mongolien imperiumi oli Tšingis-kaanin seuraajineen 1200-luvun valloitussodilla luoma suuri valtio Suurimmillaan mongolit hallitsivat yli 35 miljoonan neliökilometrin aluetta Aasiassa ja Euroopassa ja valtakunnan alaisuudessa oli arviolta lähes puolet maapallon väestöstä

12 Mongolien valtakunta

13 4. kohtaus

14 Marco Polo ( ) Venetsialainen kauppias ja tutkimusmatkailija, joka kirjoitti ensimmäisenä eurooppalaisena omiin kokemuksiin perustuvan matkakirjan Kiinasta Kuvaa kirjassaan, kuinka hän lähti isänsä Niccolòn ja setänsä Maffeon mukana kauppamatkalle silkkitietä pitkin Kiinaan 1271 Pääsi omien sanojensa mukaan nopeasti Kiinaa tuolloin hallinneen mongolihallitsijan Kublai-kaanin suosioon ja teki monia retkiä ympäri Kaakkois-Aasiaa ja palasi lopulta kaanin laivueen kanssa Intian valtameren kautta Bysanttiin ja sitten takaisin Venetsiaan

15 5. kohtaus

16 Kublai-kaani ja Mongolian hajoaminen Kublai-kaani ( ), mongolivaltakunnan viides ja viimeinen suurkaani ( ) ja Kiinan Yuandynastian perustaja ja ensimmäinen keisari ( ) Julisti 1271 Yuan-dynastian perustetuksi ja siirsi pääkaupungin Khanbaliqiin (Pekingiin) Valloitti myös Song-dynastian hallitseman Etelä-Kiinan Yritti kaksi kertaa (1274 ja 1281) valloittaa Japanin, mutta tuli molemmilla kerroilla lyödyksi ja taifuuni ( jumalainen tuuli eli kamikaze) tuhosi suuret laivastot Yritti valloittaa myös Vietnamin, mutta tämäkin epäonnistui Kuoleman jälkeen mongolien valtakunta hajosi osiin

17 6. kohtaus

18 Hengelliset ritarikunnat Syntyivät keskiajalla, ristiretkien aikana Vaalivat kristityn ritarin ihannetta, jossa yhdistyi sotilaallinen urheus ja hurskaus Alkuperäisinä tehtävinä olivat taistelu vääräuskoisia vastaan, Pyhän maan suojelu sekä pyhiinvaeltajien ja sairaiden hoito, mutta ristiretkien päätyttyä siirtyivät Eurooppaan Merkittävimpiä hengellisiä ritarikuntia olivat Temppeliherrain ritarikunta, Johanniittain ritarikunta ja Saksalainen ritarikunta, useat Iberian niemimaan takaisinvalloittamista eli reconquistaa varten perustetut ritarikunnat sekä Baltian käännyttämiseksi perustettu Kalpaveljesten ritarikunta

19 7. kohtaus

20 Idän ja lännen rajapinta Idän ja lännen kirkkorajasta muotoutui vuosisatojen myötä myös merkittävä poliittinen ja kulttuurinen rajapinta, jonka jäljet näkyvät edelleen Venäläisten ja muiden itäslaavien omaksuttua ortodoksisen kristillisyyden haaran ja Novgorodin ja sittemmin Moskovan Venäjän noustua itäisen Euroopan mahtitekijäksi jatkui tuo rajalinja myös kauas pohjoiseen Varsin pitkälle raja muotoutui jo 1200-luvulla, jolloin Kalpaveljet epäonnistuivat liettualaisten alistamisessa Saulen taistelussa 1236 ja Saksalainen ritarikunta venäläisten lyömisessä Peipsi-järven taistelussa 1242, jonka jälkimmäiset voittivat Aleksanteri Nevskin johdolla

21 8. kohtaus

22 Harmaat ja mustat veljet 1200-luvun alkupuolella syntyi kaksi merkittävää kerjäläismunkistoa, jonka veljet aiemmista luostariveljestöistä poiketen eivät vetäytyneet luostareihin, vaan lähtivät kiertämään kansan keskuuteen Näitä olivat italialaisen Franciscus Assisilaisen (1181/ ) 1208 perustama ja 1223 vahvistettu kerjäläisveljestö Fransiskaanit ja espanjalaisen pappi Dominicuksen ( ) 1215 perustama Pyhän Augustinuksen sääntöä noudattava kerjäläisveljestö Dominikaanit eli saarnaajaveljet Veljestöt tunnetaan erityisesti harmaista ja mustista kaavuistaan

23 9. kohtaus

24 Renessanssin ja humanismin esinäytös 1200-lukua ei yleensä taide- tai kulttuurihistoriassa lueta vielä osaksi täysiveristä renessanssia tai humanismia kuten seuraavaa 1300-lukua, mutta mikään kehitys ei ala tyhjästä ja itse asiassa molempien aatevirtausten tunnetuimmat ensimmäiset merkkimiehet eli Jumalaisen näytelmän kirjoittaja ja italian kirjakielen isä kirjailija Dante Alighieri ( ) ja firenzeläinen taidemaalari, arkkitehti ja kuvanveistäjä Giotto di Bondone eli Giotto ( ) syntyivät ja aloittivat toimintansa hyvinkin 1200-luvun puolella Myös keskeisten renessanssikaupunkien kuten Firenzen ja Venetsian vaurastuminen eteni vahvasti 1200-luvulla mahdollistaen osaltaan myöhempien taiteilijoiden työn

25 10. kohtaus

26 Skolastiikan kulta-aika Albert Suuri (Albertus Magnus, 1193? ), dominikaanimunkki, joka tuli tunnetuksi laajoista tiedoistaan sekä näkemyksistään uskonnon ja tieteen rauhanomaisesta rinnakkainelosta aikana, jolloin filosofia muutoin oli alistettu teologian aputieteeksi Häntä pidetään keskiajan merkittävimpänä saksalaisena filosofina ja teologina Tuomas Akvinolainen (Thomas Aquinas, ), italialainen katolinen filosofi ja teologi, joka edusti skolastista koulukuntaa Katolinen kirkko pitää edelleen aristoteelista traditiota ja kristinuskoa yhdistänyttä ajattelijaa suurimpana teologinaan ja ko. filosofiaa kutsutaan usein Tuomaksen mukaan tomismiksi

27 Bonus, jos aikaa!

28 Heraldiikan syntyaikaa Heraldiikka eli vaakunaoppi on oppi vaakunoista ja lipuista, joka jakautuu kahteen päähaaraan: historialliseen ja taiteelliseen heraldiikkaan Heraldiikka nykymuodossaan syntyi noin vuoden 1150 tienoilla Haarniskan kehitys oli johtanut koko pään ja kasvot peittävään patakypärään, jota käytettäessä ei enää voitu erottaa omia vihollisista, joten ainoa tapa erottaa taistelijat toisistaan olivat kilpi ja sen kuviointi Myöhemmin vakiintunut merkittäväksi henkilöiden, sukujen ja instituutioiden visuaaliseksi symbolijärjestelmäksi