Luuk.14: Kutsu Jumalan valtakuntaan

Transkriptio

1 Luuk.14: Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin hyvin tyrmäävältä ja vähemmän houkuttelevalta kutsulta. Jeesus nimittäin osoittaa kuinka tärkeästä asiasta Hänen seuraamisessaan on kyse tai, kuten myös voimme sanoa, miten tärkeä on päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Tekstimme kertoo, että Jeesuksen mukana kulki suuri joukko ihmisiä. Ihmisten motiivit seurata Jeesusta olivat varmasti monet: joku halusi parantua sairaudestaan, joku odotti jännittyneenä millaisia ihmeitä Jeesus vielä tekisi, joku ehkä halusi kuunnella miten Jeesus pärjää joutuessaan vastatusten uskonnollisten johtajien kanssa, joku nautti Jeesuksen oivallisista vertauksista ja joku oli mukana ehkä vain sen tähden, että oli mukava olla isossa joukossa, tapahtumien keskipisteessä. Tietäen ihmisten monenlaiset motiivit, Jeesus alkaa puhua siitä miten tärkeä asia on hänen todellinen seuraamisensa - ei vain joukon mukana kulkeminen. Jeesus korostaa puheessaan, että Jeesuksen seuraaminen, Jumalan valtakunnan kansalaisena oleminen, ei ole vain jokin lisuke joka voidaan ottaa elämään kaiken muun ohessa. Jeesus sanoo, että hänen seuraamisensa on niin tärkeä asia, että sen eteen kannattaa uhrata kaikki muu. Jeesus kääntyi ja sanoi heille (seurassaan kulkeville ihmisille): 26. "Jos joku tulee minun luokseni mutta ei ole valmis luopumaan isästään ja äidistään, vaimostaan ja lapsistaan, veljistään ja sisaristaan, vieläpä omasta elämästään, hän ei voi olla minun opetuslapseni. 27. Joka ei kanna ristiään ja kulje minun jäljessäni, ei voi olla minun opetuslapseni. Jeesus siis sanoo, että meidän on oltava valmiita luopumaan kaikesta meille rakkaasta jopa omasta elämästämmekin, jos haluamme olla Jeesuksen opetuslapsia. Eikö tämä ole jo vähän liikaa sanottu? Mitä Jeesus tarkoittaa tällaisella vaatimuksella? Ehkä ymmärrämme asiaa paremmin, jos katsomme mitä merkitsee päästä Jumalan valtakuntaan, Jeesuksen opetuslapseksi ja mitä se vaati Jeesukselta kun hän valmisti meille pääsyn Jumalan valtakuntaan. Ensiksi mitä se merkitsee, että tulemme Jeesuksen opetuslapsiksi, pääsemme Jumalan valtakuntaan?

2 Kyseessä ei ole suinkaan jokin pieni lisä elämäämme, ei ole kyseessä jonkinlainen uskonnollinen nautinto, tai uusi ulottuvuus, joka parantaa elämämme laatua. On kyse siirtymisestä kuolemasta Elämään, Saatanan vallasta Jumalan yhteyteen. Ilman Jeesusta me tuhoudumme lopullisesti, ikuisesti, koska jokainen meistä on syntymästään saakka synnin tähden erossa Elämästä, Jumalasta. Jeesus on meille todellinen elinehto: ainoa keino, jonka avulla säästymme lopullisesta tuhosta, Jeesus on ainoa keino, jonka avulla elämme ikuisesti. Hän on sitä meille jokaiselle täällä Suomessa ja hän on sitä myös jokaiselle japanilaiselle. Ja mitä se maksoi Jeesukselle, että hän valmisti meille pelastuksen? Ensinnäkin hän, joka on kaiken luoja, jossa koko maailmankaikkeus elää liikkuu ja on, jossa kaikki pysyy koossa, Hän jolla ei ole alkua eikä loppua, joka on ikuinen, hän Jumala, tuli tällaiseksi ihmiseksi (lihaa ja verta olevaksi ihmiseksi). Paavali ilmaisee tämän asian Korinttilaiskirjeessä mm. sanomalla: "Hän, joka oli rikas tuli meidän tähtemme köyhäksi, että me Hänen köyhyydestään rikastuisimme". Jumalan ihmiseksi tulo on mieletön ihme. Jos me unohdamme sen, että Jeesus on kaiken luoja, joka tuli ihmiseksi, meiltä häviää oleellisin asia koko kristinuskosta. Ja miksi Jumala tuli ihmiseksi? Joh.3:17. "Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen". Jos Jumala olisi halunnut tuomita maailman, ei hänen olisi tarvinnut tulla ihmiseksi, hän olisi voinut lähettää toisen vedenpaisumuksen, tai tuhota maailman tulella. Jeesuksen opetukset olivat suurenmoisia, mutta opettaakseen ei Jumalan olisi tarvinnut tulla ihmiseksi. Hän opetti jo Vanhan Testamentinkin aikana. Jeesus teki valtavia ihmeitä, mutta tehdäkseen ihmeitä, ei Jumalan olisi tarvinnut tulla ihmiseksi, hän teki ihmeitä jo Vanhan Testamentinkin aikana. Jumalan ihmiseksi tuloon oli vain yksi syy: Hän tuli pelastamaan maailman. Hän tuli ottaakseen ihmisenä kantaakseen meidän syntimme, tullakseen synniksi meidän edestämme. Hän tuli valmistaakseen kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan meille pääsyn Jumalan yhteyteen, Elämään. Meidän pelastuksemme oli Jumalalle niin tärkeä asia, että hän maksoi siitä mielettömän hinnan. Joten ei ihme, että Jeesus sanoo, että emme saa pitää mitään tärkeämpänä asiana kuin pelastukseen pääsemistä.

3 26. "Jos joku tulee minun luokseni mutta ei ole valmis luopumaan isästään ja äidistään, vaimostaan ja lapsistaan, veljistään ja sisaristaan, vieläpä omasta elämästään, hän ei voi olla minun opetuslapseni. Jos jokin asia, oli se kuinka kallis ja tärkeä asia tahansa, estää minua pääsemästä pelastukseen, Jumalan valtakuntaan, minun on oltava valmis luopumaan siitä. Tärkeä ei saa tulla tärkeimmän esteeksi. "Joka ei kanna ristiään ja kulje minun jäljessäni, ei voi olla minun opetuslapseni". Usein kuulee puhuttavan esimerkiksi, että elämämme vaikeudet, sairaudet yms. ovat itse kunkin ristiä. Mutta mitä ristin kantaminen tuohon aikaan merkitsi. Se merkitsi julkista kuolemantuomiota, yhteiskunnallista häpeää, pilkkaa. Jeesus puhui monesti opetuslapsilleen, että maailma, Jumalalle selkänsä kääntävät ihmiset, tulevat vihaamaan Jeesuksen opetuslapsia, kuten he vihasivat Jeesustakin. Ristin kantaminen, Raamatun tarkoittamassa merkityksessä, on häpeän ja kärsimyksen kantamista Jeesuksen tähden, sen tähden, että olemme Hänen omiaan, elämme Hänen tahtonsa mukaisesti. Tekstissämme Jeesus kertoo kaksi vertausta, vertauksen tornin rakentajasta ja vertauksen kuninkaasta, joka on lähdössä taisteluun. 28. Jos joku teistä aikoo rakentaa tornin, niin kai hän ensin istuutuu arvioimaan kustannuksia nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi. 29. Muuten voi käydä niin, että hän laskee perustuksen mutta joutuu jättämään työn kesken. Silloin kaikki, jotka tämän näkevät, alkavat pilkata häntä: 30. 'On siinäkin mies! Alkoi rakentaa, mutta kesken se jäi.' Jeesuksen vertaus ei sisällä ajatusta, että miehen ei pitäisi rakentaa tornia, vaan Jeesus puhuu siitä miten jo tämänkin elämän asioissa on tärkeää laskea kustannukset. 31. "Tai jos kuningas on lähdössä taisteluun toista kuningasta vastaan, niin kai hän ensin istuutuu harkitsemaan, pystyykö hän kymmenellätuhannella miehellä kohtaamaan vihollisen, joka on tulossa kahdenkymmenentuhannen miehen voimalla. 32. Ellei hän siihen pysty, hän lähettää rauhanneuvottelijoita, kun vihollinen on vielä kaukana. Kuningas ei lähde taisteluun päätä pahkaa, vaan harkitsee, miten maa varmimmin pelastuu.

4 Tärkeitä asioita ei päätetä lonkalta, vaan niitä harkitaan kunnolla ja toimitaan sen mukaan mikä on parasta. Ja jos joku on todella tärkeä asia meille jokaiselle niin Jeesuksen seuraaminen. Heti kerrottuaan nämä vertaukset Jeesus jatkaa: 33. "Tietäkää siis: yksikään teistä ei voi olla minun opetuslapseni, ellei hän luovu kaikesta, mitä hänellä on". Rakennus tulee valmiiksi ja sota voitetaan vain siten: eli Jeesuksen opetuslapsena voimme olla vain siten, että olemme valmiita luopumaan kaikesta mitä meillä on. Jeesus ei puhu tässä vain jostakin aineellisesta omaisuudesta, vaan kaikesta, mitä meillä on, jopa oma elämämmekin, kuten hän edellä sanoi. Meneekö meillä jokin asia Jeesuksen edelle? Luther on sanonut, että se asia johon ensisijaisesti turvaamme, joka on ensimmäisellä sijalla elämässämme, on jumalamme. Mikä on ensimmäisellä sijalla sinun elämässäsi? Mihin tai keneen sinä ensisijaisesti turvaat? Onko Jeesus sinun elämässäsi ja minun elämässäni Jumalana, ensimmäisellä sijalla. Jeesus jatkaa tekstimme kohdassa puhettaan näin: 34. "Suola on tarpeellista. Mutta jos suolakin menettää makunsa, millä se saadaan taas suolaiseksi? 35. Ei sillä ole käyttöä, ei pellossa eikä tunkiossa. Pois se heitetään. Jolla on korvat, se kuulkoon!" Näemme yhteydestä, että Jeesus tarkoittaa suolalla hänen opetuslapsenaan olemista. Aiemmin Jeesus oli sanonut opetuslapsistaan: "Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa". Kun meistä on tullut Jeesuksen opetuslapsia, kun Jeesus saa Pyhän Henkensä kautta johdattaa meitä, me olemme suolana, meissä maistuu Jumalan valtakunta, koska Pyhä Henki toimii kauttamme. Mitä sitten merkitsee se, että suola voi tulla mauttomaksi. Vaikka olisimme kerran lähteneet Jeesusta seuraamaan, on aina olemassa vaara, että jokin muu asia ottaa Jeesuksen paikan elämässämme. Jokin muu tulee meille Jeesusta tärkeämmäksi, kieltäydymme kantamasta ristiämme (häpeää Jeesuksen tähden), rakastumme tähän maailmanaikaan, kuten Paavali kertoo eräälle työtoverilleen tapahtuneen. Mutta torni on saatava valmiiksi, sota on voitettava: ikuiseen elämään on päästävä hinnalla millä hyvänsä ja se tapahtuu vain turvautumalla loppuun asti Jeesukseen, hänen armoonsa, anteeksiantamukseen, elämällä Jeesuksen yhteydessä.

5 Päivän epistolatekstissä Heprealaiskirjeen kirjoittaja kehottaa meitä kestävyyteen: Hepr.12: 1. Kun siis ympärillämme on todistajia kokonainen pilvi, pankaamme pois kaikki mikä painaa ja synti, joka niin helposti kietoutuu meihin. Juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilpailu, joka on edessämme, 2. katse suunnattuna Jeesukseen, uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään. Edessään olleen ilon tähden hän häpeästä välittämättä kesti ristillä kärsimykset, ja nyt hän istuu Jumalan valtaistuimen oikealla puolella. 3. Ajatelkaa häntä, joka kesti syntisten ankaran vastustuksen, jotta ette menettäisi rohkeuttanne ja antaisi periksi. 4. Vielä te ette ole joutuneet vuodattamaan vertanne taistelussa syntiä vastaan.