HERALDIIKKA EILEN JA TÄNÄÄN

Transkriptio

1 HERALDIIKKA EILEN JA TÄNÄÄN KE 16:50-18:20 OPISTOTALO - HELSINGINSALI / HELSINGINKATU 26 FM JUSSI TUOVINEN

2 LUENTOSARJAN OHJELMA Heraldiikka eli vaakunaoppi voi kuulostaa pölyiseltä, mutta se on edelleen voimissaan. Sillä on merkittäviä vaikutuksia visuaaliseen kulttuuriimme, siksi perusperiaatteet on hyödyllistä tuntea Heraldiikan synty ja kehitys Heraldiikan säännöt ja periaatteet Heraldiikka semioottisena symbolijärjestelmänä Heraldiikan lajit ja tyylit Heraldiikka Suomessa

3 LUENTOAINEISTO Kunkin luennon aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina luennon jälkeen Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla on esitetty, mutta mahdolliset korjaus-ja täsmennystarpeet huomioon ottaen Osoite: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Palaute on aina tervetullutta!

4 HERALDINEN RUUSU Heraldinen ruusu on heraldiikassa esiintyvä tyylitelty viisilehtinen ruusukuvio ylhäältä katsottuna Ruusu on tunnettu mm. punavalkoisena englantilaisen Tudor-suvun tunnuksena, joka yhdistää Tudor-suvun valtaannousua edeltäneiden ja keskenään sotineiden (ns. Ruusujen sota ) Lancaster- (punainen) ja York- (valkoinen) sukujen tunnukset Ruusu esiintyy myös monissa muissa vaakunoissa ja tunnuksissa, mm. Martti Lutherin sinetissä ns. Luther-ruusuna, jossa valkoisen ruusun sisällä on punainen sydän ja tämän sisällä musta risti

5 ENGLANNIN RUUSU JA SKOTLANNIN OHDAKE Ruusujen sodan ja Tudor-suvun ruususymbolin myötä ruususta on tullut Englantiin vahvasti liittyvä symboli niin heraldisesti kuin arkiajattelussakin English Rose on vakiintunut ilmaisuksi kauniista, vaaleaihoisesta ja hyveellisestä englantilaisnaisesta erityisesti vastakohtana imperiumin monien osien tummaverisemmille ja usein paheellisemmille kaunottarille niin kansantarinoissa, kirjallisuudessa kuin muussakin populaarikulttuurissa Skotlannissa vastaava symboli on ohdake ja usein Yhdistynyttä kuningaskuntaa symboloidaan juuri niiden liitolla kuten valtakunnan virallisessa vaakunassakin, tosin hiukan piilotettuna jalustassa

6 HERALDINEN RUUSU SUOMESSA Heraldinen ruusu on suosittu elementti myös suomalaisessa heraldiikassa ja kunniamerkkitaiteessa sekä myös armeijan ja ilmavoimien arvomerkeissä Heraldista ruusua kutsutaan joskus suomalaisissa arvomerkeissä virheellisesti ruusukkeeksi, mutta oikea arvomerkin termi on heraldinen ruusu Heraldinen ruusu on myös Suomen vapaudenristin ritarikunnan ristien sekä Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan kaikkien merkkien keskuskuviona

7 HERALDINEN LILJA Heraldinen lilja eli Fleur de lys tai Fleur de lis on tyylitelty heraldinen kuvio, joka on ristin, kotkan ja leijonan ohella yksi yleisimmistä heraldiikan symboleista Sitä käytetään yleisesti myös ornamentiikassa ja eräs heraldinen koro (liljakoro) on muodostettu sen avulla Yleensä se luokitellaan luonnonkuvioksi, mutta se on kuitenkin hyvin erilainen kuin luonnon liljat, joista heraldiikassa käytetään yleensä nimitystä lys de jardin eli puutarhalilja Suomessa heraldinen lilja esiintyy mm. Liljendalin ja Turun vaakunoissa

8 LILJA JA RANSKA Lilja on esiintynyt monissa eurooppalaisissa vaakunoissa ja lipuissa, mutta erityisesti se tunnetaan Ranskan monarkian tunnuksena, jopa siinä määrin, että se tunnetaan myös nimellä ranskanlilja Koska kyseessä on nimenomaan monarkiaan kytkeytyvä tunnus, mikään Ranskan tasavalloista tai keisarikunnista ei ole käyttänyt sitä 1300-luvun loppupuolella Ranskan kuninkaallinen vaakuna oli "Azure semé de fleurs de lys d'or" (kultaisin liljoin kylvöinen sininen kilpi), kunnes kuningas Kaarle V muutti vuonna 1376 sirotuksen kolmen kukan ryhmäksi Nämä kaksi vaakunan muotoa tunnetaan heraldisessa kirjallisuudessa nimillä France ancien (vanha Ranska) ja France moderne (uusi Ranska)

9 RANSKAN VANHA VAAKUNA JA NYKYINEN TUNNUS

10 LILJAT JA ENGLANNIN KUNINKAAN VAATIMUS RANSKAN KRUUNUUN Ludvig IX:n (Ludvig Pyhä) hallintokaudella kolmen terälehden sanottiin edustaan uskoa, viisautta ja ritariutta, sekä osoittavan, että Ranskan yllä on jumalallinen siunaus 1300-luvulla kolminaisuuden merkitys vakiintui Ranskassa ja levisi sieltä muualle (vrt. kolme kruunua) Vuonna 1328 Englannin Edvard III sai perinnöksi oikeuden Ranskan kruunuun ja noin vuonna 1340 hän jakoi vanhantyylisen Ranskan vaakunan neljänneksiin Englannin kuningaskunnan vaakunalla Kun Ranskan kuningas omaksui uuden kolmen liljan vaakunan, Englannin kuninkaat tekivät samoin Englannin monarkit, kuten myöhemmin Ison Britannian, jatkoivat nelijakoa vuoteen 1801, jolloin Yrjö III luopui muodollisesta oikeudestaan Ranskan kruunuun

11 FIRENZEN LILJA Firenzeläiseen fleur de lis -kuvioon piirretään aina heteet terälehtien väliin Tätä nimitetään Firenzen liljaksi erotukseksi tavanomaisemmasta ranskaliljasta Firenzen lilja esiintyy kaupungin symbolina piispa Zenobiusta esittävissä ikoneissa Se koristi Firenzen kaupunkivaltion rahaa, floriinia (florenus), joka vaikutti Unkarin forintin ja muiden floriinien nimeen ja ulkonäköön

12 RANSKANLILJA KIERTÄÄ EUROOPPAA Ranskanlilja oli myös keskiajalla Bosniaa hallinneen Kotromanić-suvun symboli Myös Serbia ja Espanja käyttävät sitä tunnuksissaan Bourbonien kunniaksi Ranskanliljat näkyvät useissa Englannin ja Skotlannin kruununjalokivikokoelman esineissä Ranskanliljoja käytetään monin tavoin englantilaisessa heraldiikassa Tressure flory-counterflory -nimellä kutsuttu kuvioreunus on ollut tärkeä osa Skotlannin kuninkaallisissa vaakunoissa kuningas Jaakko I:stä alkaen

13 JA MAAILMAA Fleur de lis -kuvio ylitti Atlantin Uuteen maailmaan muuttaneiden eurooppalaisten ja erityisesti ranskalaisten mukana Sitä käytetään nykyisin esimerkiksi Québecin, Nova Scotian ja Detroitin vaakunoissa ja lipuissa Myös useat kaupungit Louisianassa, kuten New Orleans ja Baton Rouge käyttävät sitä, samoin useat seudut, joiden nimi johtuu Ranskan kuninkaiden nimestä Louis (Ludvig) kuten esim. Louisville (Kentucky) ja St. Louis (Missouri) Jälkimmäisessä kolme terälehteä tulkitaan tarkoittavan myös kolmen joen, Mississippin, Missourin ja Illinois-joen yhtymistä

14 KOLMINAISUUS, NAISEUS JA HYVEELLISYYS Uskonnollisessa tai siitä motivoituneessa symboliikassa liljalla on ollut merkittävä rooli, mihin on mahdollisesti vaikuttanut se, että heraldisen suosionsa ansiosta siitä oli jo tullut monille tuttu ja siihen oli helppo rakentaa uusia merkityksiä Erityisesti kuvion kolme terälehteä on ollut helppo kytkeä symboloimaan mitä tahansa kolmea tai kolminaisuutta ja niinpä ne liitettiin 1300-luvun Ranskassa alkaneen perinteen mukaan pyhää kolminaisuuteen kun taas varhaisemman perinteen mukaan ne edustivat uskoa, viisautta ja ritariutta Raamatusta löytyy viittauksia liljaan puhtauden ja hyveellisyyden symbolina, jolloin ne viimeistään 1100-luvulla kytkettiin Neitsyt Mariaan ja ylipäätään naiseuteen ja siveellisyyteen On myös tulkittu, että kuvio muistuttaa naisen sukupuolielimiä varsinkin neitseellisessä tilassa Ranskassa huonomaineisia naisia polttomerkittiin fleur de lis - tunnuksella

15 PERINNE ELÄÄ MONISSA MUODOISSA Ranskanliljan nykykäyttö kuvastaa toisinaan heraldisen perinteen jatkuvaa läsnäoloa arjessa, usein tietoisena valintana Usein sitä käytetään myös vailla tietoa siitä, että näin pidennetään vuosisatoja vanhojen tunnusten ja merkkien ikää Se koristaa mm. monia karnevaaliasuja, ja useissa maissa taitellaan ruokaliinoja ranskanliljan muotoon New Orleansin asukkaat antoivat tatuoida itseensä ranskanliljan yhtenä kaupungin kulttuuritunnuksena hirmumyrsky Katriinan jälkeen Ranskanlilja koristaa myös monia levykansia ja heavymetalliyhtye Stratovarius tunnistetaan liekehtivästä ranskanliljasta

16 LILJA JA PARTIOLIIKE Fleur de lis in useimpien partiojärjestöjen logojen pääaihe Se edustaa partiolaisuuden tärkeää teemaa: ulkoilmaelämää ja vapaata luontoa Kolme terälehteä tai lehteä edustavat partiolupauksen kolmijakoa: velvollisuus Jumalaa ja esivaltaa kohti, auttaa toisia ja noudattaa partiosääntöjä Sama symboli on kompassiruusussa pohjoisen merkkinä Partioliikkeen perustaja, Robert Baden-Powell, selitti partiolaisten omaksuneen fleur de lis -merkin sen vuoksi, että se ei poikkea suunnasta oikeaan tai vasempaan, tai vie taaksepäin, vaan johtaa oikeaan suuntaan (ja ylös)

17 SERAFIIMIRITARIKUNTA JA VAAKUNAT Serafiimiritarikunta (ruots. Serafimerorden) on Ruotsin vanhin ja arvostetuin ansiomerkkiritarikunta Ritarikunnan jäsenelle laaditaan aina vaakuna (mikäli sitä ei ennestään ole), joka hänen kuoltuaan ripustetaan Tukholman Riddarholmskyrkaniin Ritarikunnan jäsenen hautajaispäivänä kirkossa kuullaan niin sanottu Serafim-soitto, jolloin Riddarholmskyrkanin kelloja soitetaan tauottomasti kello 12 ja 13 välillä Ritarikunnan jäsenyyskriteerejä kiristettiin tuntuvasti vuonna 1975: ritarikunnan jäsenyyden voi saada Ruotsin kuningashuoneen jäsenen lisäksi vain ulkomainen valtionpäämies tai tähän rinnastettava henkilö Ritarikunnan tuoreimmat ruotsalaiset jäsenet ovat Länsi-Göötanmaan herttua, prinssi Daniel, joka sai jäsenyyden avioituessaan kruununprinsessa Victorian kanssa sekä heidän tyttärensä prinsessa Estelle, joka sai jäsenyyden kastajaisissaan Suomalaisia Serafim-ritareita ovat presidentit Carl Gustaf Emil Mannerheim (1919), Lauri Kristian Relander (1925), Pehr Evind Svinhufvud (1932), Kyösti Kallio (1938), Juho Paasikivi (1952), Urho Kekkonen (1956), Mauno Koivisto (1982), Martti Ahtisaari (1994), Tarja Halonen (2000) ja Sauli Niinistö (2012)

18 SUOMEN PRESIDENTTIEN VAAKUNOITA

19 SUOMALAINEN HERALDIIKKA Heraldiikka on luonteeltaan kansainvälistä ja niinpä sen säännöt ovat periaatteessa samat kaikkialla, mutta monia paikallisia tapoja, tyylejä ja preferenssejä esiintyy Suomalaiselle nykyheraldiikalle on tyypillistä pyrkimys puhtauteen, selkeyteen, yksinkertaisuuteen ja ehkä suomalaiselle luonteelle tyypillisesti tiukkaan sääntösidonnaisuuteen ja ohjeiden pikkutarkkaan noudattamiseen Perinteisesti heraldiikka jakautuu hyvinkin ruotsalais-, balttilais- ja saksalaisvaikutteiseen aatelisheraldiikkaan, vanhojen kaupunkien sinettiorientoituneeseen heraldiikkaan ja sittemmin laajaan kunnallisheraldiikkaan ja nykyään suosittuun henkilö- ja sukuheraldiikkaan Käytännössä erittäin kattava aatelisheraldiikan kavalkadi esiintyy Helsingin Ritarihuoneen Ritarisalin seinillä, joissa on kaikkien Suomen Ritarihuoneelle hyväksyttyjen eli introdusoitujen sukujen vaakunat täsmällisessä järjestyksessä

20 HELSINGIN RITARIHUONEEN RITARISALI

21 TUKHOLMAN RITARIHUONE

22 KYPÄRIEN MÄÄRÄ JA AATELISARVO

23 KUNTAVAAKUNAT

24 KUNTAVAAKUNOIDEN MAAKUNTAVÄRIT

25 KAARINAN UUSI JA VANHA VAAKUNA Kaarinan vaakuna oli alun perin Piikkiön kunnan vaakuna, joka valittiin Kaarinan kaupungin vaakunaksi Kaarinan ja Piikkiön kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2009 Vaakunan piikit viittaavat suoraan Piikkiön kunnan nimeen ja niiden kärjissä olevat apilat maatalouteen Vaakunan selitys on punaisessa kentässä kolme nousevaa kultaista, apilakärkistä sudenhammasta Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar, ja Piikkiön kunnanvaltuusto hyväksyi sen tekemällään päätöksillä Alkuperäinen Kaarinalle kunnanvaltuuston hyväksymä vaakuna oli myös Ahti Hammarin suunnittelema Sen vaakunaselitys oli punaisessa kentässä hopeinen, yläreunaltaan rikottu teilausratas; päällikkeenä Pyhä Katariina, oikeassa kädessään miekka ja kohotetussa vasemmassa kädessään avonainen kirja; kaikki kultaa Vaakuna muuttui epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi vuoden 2009 kuntaliitoksessa

26 KUNTALIITOSTEN HERALDISET VAIKUTUKSET ESIMERKKINÄ KOUVOLA

27 ONNISTUNEEMPIA JA VÄHEMMÄN ONNISTUNEITA UUSIA JA VANHOJA KUNTAVAAKUNOITA

28 LÄÄNI- JA MAAKUNTAVAAKUNOITA