PUHE 1 (6) Artikla 8(j)-loppuseminaari
|
|
- Kaija Kyllönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PUHE 1 (6) Artikla 8(j)-loppuseminaari Arvoisa ylijohtaja Tanninen, hyvä seminaariväki. Toivotan teidät lämpimästi tervetulleeksi artikla 8(j)-työryhmän, ympäristöministeriön ja saamelaiskäräjien puolesta tähän historialliseen seminaariin. Gudnejahtton allahoavda Tanninen, buorit semináraolbmot. Sávan didjiide liekkus buresboahtima artihkal 8(j)-bargojoavkku, birasministeriija ja sámedikki beales dán historjjálaš seminárii. Tämän päivän aikana kuulemme työryhmän työskentelystä ja keskeisistä esityksistä, saamen käsityöperinteen luonnon monimuotoisuuteen liittyvästä perinteisestä tiedosta, perinteisen tiedon tutkimustarpeista ja biodiversiteettisopimuksen Akwé:Kon ohjeiden soveltamisesta. Kuulemme myös ympäristöministerin tervehdyksen ja tärkeimpinä biodiversiteettityöryhmän puheenjohtajan näkemyksiä siitä, miten artikla 8(j):n toimeenpanossa edetään. Tässä tilaisuudessa julkistetaan myös Akwé: Kon ohjeiden suomennos sekä Elina Helander-Renvallin ja Inkeri Markkulan tutkimus luonnon monimuotoisuudesta ja saamelaisista. Haluan kiittää ympäristöministeriötä kun se on asettanut artikla 8(j)-asiantuntijatyöryhmän ja alkanut rohkeasti toimia jopa kansainvälisenä esimerkkinä artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi. Edelläkävijän asema tuo myös vastuunsa. 8(j)-työryhmän työskentely on ollut hyvin intensiivistä ja perusteellista. Olemme kokoontuneet 19 kertaa ja tilanneet useita selvityksiä. Haluan kiittää työryhmän jäseniä ja heidän taustayhteisöjään työryhmän työhön osallistumisesta ja asiantuntemuksen luovuttamisesta työryhmän käyttöön. Arvoisa ylijohtaja Tanninen, hyvä seminaariväki, Suomi on ratifioinut biodiversiteettisopimuksen vuonna Sopimuksen artikla 8(j), joka koskee saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa on jäänyt kansallisesti niin Suomessa kuin monessa muussakin valtiossa toimeenpanematta aina viime vuosiin asti. 8(j)- työryhmän perustamisen myötä toimeenpano on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Biodiversiteettisopimus on alkuperäiskansoille yksi tärkeimmistä kansainvälisistä sopimuksista. Sopimus suojelee luonnon monimuotoisuutta, jonka säilyminen on luontosidonnaisten alkuperäiskansojen elinehto. Sopimus on tärkeä myös siksi, että alkuperäiskansat pääsevät osallistumaan sen päätöksentekoon osapuolikokouksessa. Biodiversiteettisopimus on merkittävä myös siksi, että se ei ole staattinen, vaan sen toimeenpanemiseksi ja kehittämiseksi valmistellaan jatkuvasti uusia laillisia instrumentteja ja ohjeita. Suomessa artikla 8(j):n toimeenpano on alkanut kansallisen 8(j)-asiantuntijatyöryhmän perustamisella. Työryhmä toimi biodiversiteettiseurantaryhmän alaisuudessa. Työryhmä asetettiin kesällä 2009 ja se on tehnyt töitä melkein kaksi vuotta artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi. Ympäristöministeriö asetti työryhmälle 7 laajaa tehtävää lisätä tietämystä artikla 8(j):stä, selvittää biodiversiteettisopimuksen suhdetta Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin, mitkä koskevat alkuperäiskansoja sekä valmistella yleisesti artikla 8(j):n toimeenpanoa. Työryhmä on tehnyt mielestäni hyvää työtä vähistä resursseista huolimatta. Artikla 8(j):n uutuuden ja suhteen selvittäminen eri sidosryhmien tehtäviin ja Suomen hallintojärjestelmään on ollut haastavaa ja työryhmä onkin teettänyt useita eri selvityksiä. Juvvá Lemet Klemetti Näkkäläjärvi Ságadoalli Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät Tel: Skierri Peuratie 15 klemetti.nakkalajarvi@samediggi.fi FIN Enontekiö
2 SÁMEDIGGI SÁHKA 2 (6) Työryhmä on ollut laajapohjainen, mikä antaa hyvän pohjan raportin toimeenpanolle. Mukana olivat keskeiset ministeriöt, viranomaiset ja perinteisen tiedon kanssa työskentelevät sidosryhmät. Artikla 8(j)-työryhmän työ on ollut tärkeä tiedonvaihtokanava ja se on lisännyt työryhmän työhön osallistuvien tahojen tietämystä artikla 8(j):stä ja saamelaisten perinteisestä tiedosta. On tärkeää, että tämä työ jatkuu tavalla tai toisella työryhmän työhön osallistuvien tahojen työssä. Yksi tärkeä osa työryhmän toimintaa on ollut määritellä mitä artikla 8(j):n suojelema luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto tarkoittaa. Biodiversiteettisopimuksessa perinteinen tieto on jätetty määrittelemättä. Sopimuksen sihteeristö on laatinut yleisen perinteisen tiedon määritelmän. Saamelaiskulttuurin osalta luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon määrittäminen osoittautui haasteelliseksi. Saamelaiskulttuuri on luontosidonnainen kulttuuri, mutta miten erotetaan luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto muusta perinteisestä tiedosta? Osittain erottaminen voidaankin tehdä vain teoreettisella tasolla. Perinteinen tieto on osa saamelaiskulttuurin henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä. Saamelaistaide ja käsityö ilmentävät saamelaisten luontosuhdetta ja elinkeinot perustuvat luonnon kestävälle käytölle ja luonnon tarkalle tuntemukselle. Työryhmä on määrittänyt, että saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ilmenee saamen kielen terminologiassa, perinteisissä saamelaiselinkeinoissa eli poronhoidossa, kalastuksessa, keräilyssä, metsästyksessä ja käsityössä. Saamen käsityön luonnon monimuotoisuuteen liittyvästä perinteisestä tiedosta kuulette myöhemmin tarkemmin. Biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen päätöksissä viitataan usein luonnon monimuotoisuuteen liittyvään tapaoikeuteen. Tapaoikeudet ovat Suomessa hyvin vähän tutkittu ja selvitetty aihe. Työryhmä on tilannut selvityksen saamelaisesta tapaoikeudesta työryhmän jäsen Elina Helander-Renvallilta. Luonnon monimuotoisuuteen liittyvä tapaoikeus on osa saamelaisten perinteistä tietoa ja ohjaa perinteistä luonnonkäyttöä saamelaiskulttuurin arvojen mukaisesti. Työryhmä näkeekin, että lainsäädännön kehittämishankkeissa tulisi kiinnittää huomiota saamelaisiin luonnon monimuotoisuuteen liittyviin tapaoikeuksiin. Työryhmä on käsitellyt biodiversiteettisopimuksen suhdetta kulttuuri-ilmauksien suojelusopimukseen. Se, mitä kulttuuri-ilmaus tarkoittaa Suomessa tai kansainvälisesti, ei ole myöskään yksiselitteisesti määritelty. Työryhmä on tehnyt näistä keskeisistä käsitteistä ja biodiversiteettisopimuksen artikla 10(c):n suojaamasta tavanomaisesta luonnonkäytöstä määritelmät. Tämä on jo yksistään suuri saavutus, keskeisten kansainvälisten sopimusten toimeenpanoa on osaltaan varmasti viivästyttänyt määritelmien puute ja kansainvälisten velvoitteiden suhteuttaminen Suomen olosuhteisiin. Työryhmä on työssään kuullut eri saamelaiselinkeinojen harjoittajia ja pyrkinyt muodostamaan kokonaiskuvan saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon tilasta. Tilanne on hälyttävä. Perinteinen tieto on vaarassa kadota ilman erityistoimenpiteitä. Suurimmat uhat perinteisen tiedon säilymiselle ovat saamelaisten poismuutto saamelaisten kotiseutualueelta ja elinkeinorakenteen muutos. Useat perinteisen tiedon kokonaisvaltaiset haltijat alkavat olla jo hyvin iäkkäitä, eli toimenpiteillä on kiire. Saamelaisten perinteistä tietoa ei huomioida suomalaisessa hallintokulttuurissa eikä perinteisen tiedon tarpeita ja kokonaisuutta pystytä aina hahmottamaan. Esimerkiksi kaavoituksessa, joka ohjaa maankäyttöä, vaikutukset perinteiseen tietoon ovat moninaisia ja kokonaiskuvan hahmottaminen voi olla vaikeaa ilman riittävää asiantuntemusta. Suuri uhka saamelaiselle perinteiselle tiedolle on perinteisten luonnonkäyttötapojen muuttuminen ja vanhojen perinteiden katoaminen. Suuri osa Tenon kalastuksen pyyntivälineistä ja menetelmistä on jäänyt pois käytöstä. Poronhoitokulttuuri on myös muuttumassa, nuoria on vaikeampaa saada tulotasoltaan huonon ja epävakaisen elinkeinon pariin ja paikoitellen yhteiskunnalliset paineet ovat johtamassa alueellisesti poronhoitomallin muutokseen.
3 SÁMEDIGGI SÁHKA 3 (6) Suomessa puhuttavat saamen kielet pohjois-, inarin- ja koltansaame ovat uhanalaisia, inarin- ja koltansaame erittäin uhanalaisia. Saamen kielten säilyminen on tärkeää myös perinteisen tiedon kannalta, koska suuri osa perinteisestä tiedosta on kielellistä. Parhaillaan Suomessa valmistellaan saamen kielten elvyttämisohjelmaa. Perinteisen tiedon kannalta ei ole riittävää, että keskitytään vain saamen kielen tekniseen opetukseen ja kielen säilyttämiseen myös kielen sisältämä perinteinen tieto ja sen käyttö tulee säilyä. Työryhmä pitää tärkeänä perinteisen tiedon ja Suomen alkuperäiskansoja koskevien kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanemiseksi, että opetuksen kehittämisessä, kuten kielten elvyttämisohjelmassa turvattaisiin myös saamelaisten perinteisen tiedon säilyminen. Kieli ei myöskään säily ilman luonnollisia kielenkäyttöympäristöjä, eli monimuotoista saamelaisten kotiseutualueen luontoa ja elinvoimaisia saamelaiselinkeinoja. Artikla 8(j)-työryhmän työn aikana on saatu aikaan merkittäviä edistysaskelia biodiversiteettisopimuksen viidennen osapuolikokouksen hyväksymien vapaaehtoisten Akwé: Kon ohjeiden toimeenpanossa. Ohjeet on suomennettu ja niiden soveltaminen on aloitettu Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa. Kuulette tästä työstä lisää myöhemmin tänä päivänä. Ohjeet on tarkoitettu turvaamaan luonnon monimuotoisuutta ja siihen liittyvän perinteisen tiedon säilymistä ja takaamaan alkuperäiskansojen osallistumista eri hankkeiden vaikutusten arviointiin. Akwé: Kon ohjeiden huomioiminen ja tietenkin ennen kaikkea artikla 8(j):n huomioiminen on tärkeää muistaa myös tutkimushankkeissa. Saamelaisten kotiseutualueella tehdään paljon luonnontieteellistä tutkimusta esimerkiksi porolaidunten tilasta ja ilmastonmuutoksesta. Kiinnostus saamelaisten kotiseutualuetta kohtaan kasvaa matkailun, luonnonvarojen ja -rikkauksien ja uusien liikenneyhteystarpeiden myötä. Kilpailu arktiselle alueelle on jo alkanut. Akwé: Kon ohjeet tarjoavat keinot tunnistaa eri maankäyttömuotojen ja hankkeiden vaikutuksia saamelaiskulttuurille ja ne tarjoavat myös mallin perinteisen tiedon huomioimiselle. Uudet haasteet edellyttävät kokonaisvaltaista tarkastelua. Pelkkä luonnontieteellinen tutkimus, joka on usein nähnyt poronhoidon uhkaavan luonnon monimuotoisuutta, ei tarjoa koko totuutta. Poronhoidon aseman heikentäminen johtaisi perinteisen tiedon heikkenemiseen. Tarvitsemme saamelaisen perinteisen tiedon huomioimista tutkimuksissa, jotta saamme kokonaiskuvan saamelaisten kotiseutualueen luonnon monimuotoisuudesta ja luonnon käytöstä. Työryhmän loppuraportti sisältää 28 toimenpide-esitystä, 11 suositusta sekä arvion toimenpideesitysten vaatimista uusista voimavaroista. Suuri osa työryhmän esityksistä voidaan toteuttaa olemassa olevien resurssien puitteissa ja ohjaamalla olemassa olevia resursseja uudelleen. On kuitenkin todettava, että keskeisimmät esitykset vaativat uusia resursseja merkittävästi. Valitettavasti nykyisin eri hallinnonaloilla eletään niukkuuden aikaa. Saamelaisten perinteisen tiedon turvaaminen on kuitenkin niin tärkeä asia koko saamelaiskulttuurin säilymiselle, että resursseja on löydettävä ja artikla 8(j)-loppuraportin toimenpide-esitysten toteuttamista ja toimeenpanoa tulee priorisoida. Ministeriöillä on suuri vastuu huolehtia myös tulosohjauksessaan, jotta eri viranomaiset pystyvät hoitamaan ja edistämään artikla 8(j):n toimeenpanoa omalla sektorillaan. Artikla 8(j)-työryhmä on huomioinut loppuraportissaan biodiversiteettisopimuksen 10. osapuolikokouksen päätökset Osapuolikokouksen päätösten perusteella tuli tarve tarkentaa Suomen kansallista biodiversiteettistrategiaa ja toimintaohjelmaa. Työryhmä on tehnyt esityksensä uudistettavan strategian ja toimenpideohjelman artikla 8(j):tä koskeviksi toimenpiteiksi. Työryhmä näki, että nykyisessä strategiassa ei ole riittävästi ohjattu ja käsitelty artikla 8(j):n toimeenpanoa ja uudessa strategiassa tulee asettaa tavoitteeksi saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon turvaamisen. Työryhmä kävi huolellisesti läpi eri kansainvälisten velvoitteiden suhdetta biodiversiteettisopimukseen alkuperäiskansoja koskevien asioiden osalta ja esitti suosituksia perinteisen tiedon suojaa koskevien velvoitteiden toimeenpanemiseksi.
4 SÁMEDIGGI SÁHKA 4 (6) Artikla 8(j)-työryhmä on nähnyt suuren tarpeen sille, että artikla 8(j):n edistämistä jatketaan institutionaalisesti. Työryhmä ehdottaakin, että asetetaan eri sidosryhmistä koostuva työryhmä edistämään artikla 8(j):n toimeenpanoa ja että ympäristöministeriö nimeää kansallisen artikla 8(j):n yhteyshenkilön. Saamelaiskäräjät on avainasemassa artikla 8(j):n toimeenpanossa. Työryhmä pitää tärkeänä, että saamelaiskäräjille turvataan resurssit edistää artikla 8(j):n toimeenpanoa. Olemassa olevilla resursseilla tämä ei onnistu. Saamelaiskäräjät tarvitsee virkamiesresursseja artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi. Kuten todettua, saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on sidoksissa perinteisiin saamelaiselinkeinoihin. Myös biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous on todennut alkuperäiskansojen perinteisen tiedon tilanteen olevan sidoksissa perinteisten elinkeinojen asemaan. Niinpä osapuolikokous perusti kaksi uutta indikaattoria kuvaamaan perinteisen tiedon asemaa. Indikaattorit kuvaavat perinteisten elinkeinojen ja perinteisen maankäytön tilannetta ja kehitystä. Suomessa indikaattorien käyttöön ottaminen on hyvin tärkeätä. Jotta voimme suojella perinteistä tietoa, meillä pitää olla tietoa mikä perinteisten elinkeinojen asema todella on ja miten sitä voidaan parantaa. Olemassa oleva tilastotieto on puutteellinen. Meillä ei ole ajantasaista tietoa saamelaisten perinteisten elinkeinojen asemasta. Selvitystyö tulisikin aloittaa pikaisesti. Selvitystyö tukisi myös työryhmän loppuraportin muita toimenpide-esityksiä. Työryhmän työn edetessä kävi ilmeiseksi, että perinteisen tiedon suojaa käsitellään useissa eri valtiosopimuksissa ja ne kuuluvat eri ministeriöiden toimialaan. Perinteisen tiedon suojaa käsitellään niin Unescossa kuin maailman henkisen omaisuuden järjestössä, WIPO:ssa. On tärkeää, että Suomella on yhteinen näkemys perinteisen tiedon suojasta ja eri ministeriöiden välistä koordinaatiota tarvitaan. Ratkaisevassa asemassa perinteisen tiedon suojelemiseksi on tieto. Tiedon tulee olla helposti saatavilla ja hyödynnettäessä esimerkiksi hankkeiden vaikutusten arvioinneissa. Suomessa ei ole koordinoidusti koottuna tietoa saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvästä tiedosta ja siihen liittyvistä biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen päätöksistä. Ympäristöministeriön sivuille lumonettiin on luotu artikla 8(j)-sivusto, josta tosin vielä puuttuu sisältö. Sivuston sisällön tuottaminen vaatii vielä resursseja, mutta alkuun on siis päästy. Työryhmän yhtenä tehtävänä oli tarkastella miten Akwé: Kon ohjeita voidaan soveltaa YVAlainsäädännön soveltamisessa. Työryhmä totesi tehtävänannon liian kapeaksi. Saamelaisten kotiseutualueella on ollut vain yksi YVA-prosessi. Se koski Kuttura-Repojoki-tiehanketta, ja se lopetettiin kesken. Työryhmä näki tärkeänä tarkastella ohjeiden suhdetta myös maankäyttö- ja rakennuslakiin ja maankäytön ohjausjärjestelmään. Maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa merkittävällä tavalla maankäyttöä saamelaisten kotiseutualueella. On todettava, että luonnon monimuotoisuus ja saamelaisten perinteinen tieto eivät ole olleet saamelaisten kotiseutualueen kaavoitushankkeissa kovin tärkeällä sijalla. Saamelaisten kotiseutualueella suunnitellaan luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta suuria rakennus- ja reittihankkeita Kilpisjärven kehittämishankkeessa ja Inarijärven kaavoituksessa. Ne toteutuessaan vaikuttavat hyvin merkittävästi alueen saamelaisten kulttuurin harjoittamisedellytyksiin, tavanomaiseen luonnon käyttöön ja saamelaisten perinteiseen tietoon luonnon monimuotoisuuden kontekstissa. Akwé: Kon ohjeiden huomioiminen saamelaisten kotiseutualueen kaavoitushankkeissa on ehdottoman tärkeää. Työryhmä näkemyksen mukaan on erityisen tärkeää, että keskeistä maankäyttöä ohjaavaa lainsäädäntöä kehitettäessä kiinnitetään huomiota artiklaan 8(j) ja Akwé:Kon ohjeisiin. Lainsäädännön kehittämishankkeissa menee oma aikansa ja työryhmä esittääkin, että ympäristöministeriö antaisi pikaisesti ohjeistuksen siitä, miten Akwé: Kon ohjeita voidaan soveltaa maankäyttö- ja rakennuslain ja YVA-lain toimeenpanossa. Voi nimittäin olla, että lähitulevaisuudessa myös saamelaisten kotiseutualueelle tulee uusia YVA-hankkeita mm. tuulivoimarakentamisen myötä.
5 SÁMEDIGGI SÁHKA 5 (6) Koulutusjärjestelmä päivähoidosta toiseen asteen opetukseen voi olla ja tulisikin olla keskeisessä asemassa niin saamen kielen opetuksen kuin saamelaisen perinteisen tiedon siirron kannaltakin. Nykyisin saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa ei huomioida esimerkiksi käsityön tai ympäristöopin opetuksessa. Jotta saamelainen perinteinen tieto voi säilyä, tulee se huomioida myös saamelaisopetuksessa. Saamelaisopetuksessa tulisikin pyrkiä saamelaiskulttuurimukaiseen opetukseen esimerkiksi käsityössä tulisi opettaa nutukkaiden tekoa saamelaislapsille kännykkä- tai uimapussien teon sijaan. Saamelaisten perinteistä tietoa on kerätty hyvin paljon ja sitä löytyy eri muodoissa arkistoissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Arkistomateriaalia on niin äänitteinä, kuvina kuin kirjoihin tai kirjallisiin materiaaleihin kirjoitettunakin. Arkistoissa olevat tiedot on tarpeen saada saamelaisyhteisön käyttöön ja eläväksi osaksi saamelaisyhteisön elämää ja arkea. Saamelaisten kotiseutualueelle, Inariin, perustetaan vuoden alussa saamelaisarkisto, joka voisi olla keskeisessä asemassa perinteisen tiedon palauttamisessa takaisin saamelaisyhteisölle. Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen on uhanalaistumassa. Pelkkä lainsäädännön kehittäminen ei riitä, vaan tarvitsemme konkreettisia tutkimus- ja elvytyshankkeita, jotta katoamassa olevat saamelaiseen perinteiseen tietoon pohjautuvat tavat, käytänteet ja saamen kielen terminologia eivät katoaisi. Tämä vaatii resursseja ja työryhmä esittääkin rahoitusinstrumentin luomista eri rahoituslähteistä konkreettisten saamelaisten perinteisen tiedon elvytys- ja tutkimushankkeiden toteuttamiseksi. Työryhmä on arvioinut, että saamelaisten perinteisen tiedon elvytyshankkeet edellyttäisivät euron rahoitusta kolmen vuoden ajalle. Se olisi alku ja tavoitteena tietenkin tulee olla pysyvä rahoitusinstrumentti. Työryhmä on valmistellut kolme hankeaihioita perinteisen tiedon elvyttämishankkeiksi. Hankkeet koskevat erittäin uhanalaisen inarin- ja koltansaamen käsityöperinteen, Tenon kalastusperinteen ja Pöyrisjärven erämaa-alueen saamelaisporonhoidon perinteisen tiedon turvaamista ja elvyttämistä. Hankkeissa kerättäisiin samanaikaisesti perinteistä tietoa. Pelkät raportit ja paperilla annetut sitoumukset eivät riitä, vaan tarvitsemme konkreettisia toimia perinteisen tiedon turvaamiseksi ruohonjuuritasolla yhdessä viranomaisten ja perinteisen tiedon haltijoiden kanssa. Hankkeiden avulla olisi tarkoitus selvittää, miten saamelaiselinkeinojen asemaa voitaisiin tukea, jotta saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ei katoaisi vaan siirtyisi sukupolvelta toiselle luonnollisessa kanssakäymisessä. Hankkeiden avulla selvitettäisiin, miten paikallisesti voitaisiin tukea luonnon monimuotoisuutta ja luonnon kestävää käyttöä. Hankkeiden avulla luotaisiin pysyviä toimintatapoja saamelaisten perinteisen tiedon elvyttämiseksi ja perinteisen tiedon suojelun ottamiseksi osaksi viranomaisten normaalia toimintaa. Elvyttämishankkeiden avulla olisi mahdollista saada katoamisvaarassa olevat perinteet elinvoimaiseksi ja luoda uusia keinoja perinteisen tiedon suojelemiseksi. Tavoitteena olisi saada katoamisvaarassa olevat perinteet osaksi nykysaamelaisyhteisön arjen rutiineja. Näkemykseni mukaan hankkeiden toteuttaminen olisi lainsäädännön kehittämisen lisäksi tärkein työryhmän loppuraportin esitys ja kiireellisin. Työryhmä on tehnyt tärkeätä pohjatyötä artikla 8(j):n soveltamiseksi Suomen olosuhteisiin, muihin keskeisiin kansainvälisiin velvoitteisiin sekä määrittänyt saamelaisten perinteisen tiedon, sen toimintaympäristön ja keskeiset kehittämishaasteet. Työtä tulee kuitenkin jatkaa. Tänään kuulemme toivottavasti ympäristöministeriöltä näkemyksiä siitä, miten tästä jatketaan eteenpäin. Tärkeintä on, että loppuraporttimme toimenpide-esityksineen ei jää vain tähän, vaan se huomioidaan niin biodiversiteettistrategian ja toimenpideohjelman uudistuksessa, hallinnon kehittämisessä, sidosryhmien toiminnassa, opetuksessa ja lainsäädännön kehittämishankkeissa.
6 SÁMEDIGGI SÁHKA 6 (6) Lopuksi haluan kiittää kaikkia artikla 8(j)-työryhmän työhön osallistuneita henkilöitä hyvästä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta. Loahpas hálidan giitit buot artihkal 8(j)-bargojoavkku bargui oassalastán olbmuid buori ovttasbarggus ja vuorrováikkuhusas. Suomi on edelläkävijänä artikla 8(j):n edistämisessä ja toimeenpanon aloittamisessa, josta meidän tulee olla ylpeitä. Tähän ei voida kuitenkaan pysähtyä. Paljon on tehtävää loppuraportin toteuttaminen nyt aivan aluksi. Biodiversiteettisopimuksen osapuolikokoukset kahden vuoden välein antavat aina uusia ohjeita ja suosituksia artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi, eli nykytilanne ei voi staattinen vaan meidän tulee pysyä kehityksen kärjessä. Toivon, että tämä seminaari ja työryhmän loppuraportti innostavat kaikkia teitä kiinnittämään huomiota artikla 8(j):hin ja toimeenpanemaan sitä omalta osaltanne. Kiitos mielenkiinnosta/ Giitu beroštumis!
Artikla 8(j)- työryhmän loppuraportti P u h e e n j o h t a j a Klemetti Näkkäläjärvi
Artikla 8(j)- työryhmän loppuraportti P u h e e n j o h t a j a Klemetti Näkkäläjärvi 7.6.2011 tausta Biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j): Sopimusosapuolien tulee kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti
LisätiedotSAAMELAISTEN LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN LIITTYVÄN PERINTEISEN TIE- DON HUOMIOIMINEN SAAMEN KIELTEN ELVYTTÄMISOHJELMASSA
MUISTIO 1 (7) 29.8.2011 Dnro: 448/D.a.2/2011 SAAMELAISTEN LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN LIITTYVÄN PERINTEISEN TIE- DON HUOMIOIMINEN SAAMEN KIELTEN ELVYTTÄMISOHJELMASSA Viite: Saamen kielten elvyttämisohjelmaa
LisätiedotThe Finnish Contribution to the CBD Notification on March 29 th 2011 (SCBD/SEL/OJ/JS/DM/74443)
1 The Finnish Contribution to the CBD Notification on March 29 th 2011 (SCBD/SEL/OJ/JS/DM/74443) Programme of Work on Article 8 (j) and related provisions (Artikla 8 (j) työryhmä) 1. Artikla 8 (j) työryhmä,
LisätiedotPUHE 1 (6) Arvoisa ministeri, hyvä seminaariväki!
PUHE 1 (6) 22.09.2008 Arvoisa ministeri, hyvä seminaariväki! Seminaarin teema kieli ja perinteistieto on luonteva yhdistelmä. Kyseessä on oikeastaan saman asian kaksi puolta kielen avulla siirrämme perinteistietouttamme
Lisätiedot-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö
Akwé: Kon ohjeet -tausta ja tarkoitus Kuulemistilaisuus 8.11.2013 Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö Akwé: Kon ohjeiden perusta Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen
LisätiedotSUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA
1 (5) SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA TULEVAISUUSFOORUMI: ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN SOPEUTUMINEN, 19.4.2010
LisätiedotToimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa
Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten
LisätiedotSaamelaiskarajien esitys saamelaisten kestavao kehityksen ohjelman uudistamiseksi
S.A.MEDIGGt ESITYS 1 (5) SAMITIGGE SAA'MTE'GG 28.9.2010 Dnro 433/D.a.2/2010 $i
LisätiedotSaamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu
Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu Tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Lapin yliopisto, alkuperäiskansojen tutkimus MIN ÁRBI - SAAMELAINEN ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ seminaari 5.10.2016
LisätiedotToimintamalli Akwé: Kon- ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa
Toimintamalli Akwé: Kon- ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Toimintamallia on käsitelty Saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen välisissä Saamelaiskäräjälain 9 :n mukaisissa neuvotteluissa 20.11.2012
LisätiedotUudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset
LisätiedotPUHE 1 (5) SAAME JA LAPIN YLIOPISTO-SEMINAARI LAPIN YLIOPISTO, ROVANIEMI 20.12.2010
PUHE 1 (5) SAAME JA LAPIN YLIOPISTO-SEMINAARI LAPIN YLIOPISTO, ROVANIEMI 20.12.2010 Arvoisa Lapin yliopiston rehtori, pitkäaikainen saamen kielen ja kulttuurin lehtori Leif Rantala, hyvä seminaariyleisö!
LisätiedotESITYS LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA SAAMELAISKÄRÄJIEN HANKE-ESITYKSET
1 ESITYS 30.5.2012 Dnro 315/D.a.5/2012 LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2013 2014 SAAMELAISKÄRÄJIEN HANKE-ESITYKSET TEEMA 7. SAAMELAISKULTTUURI KOLTTAKULTTUURIKESKUSHANKE Sevettijärvelle suunnitellaan
LisätiedotOmaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja
Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla
LisätiedotLAUSUNTO 1 (6) Dnro: 358/D.a.2/2017. Ympäristöministeriö kirjaamo(at)ym.fi
LAUSUNTO 1 (6) 15.8.2017 Dnro: 358/D.a.2/2017 Ympäristöministeriö kirjaamo(at)ym.fi Asia: Lausunto koskien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamista Viite: Ympäristöministeriön lausuntopyyntö
LisätiedotArvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat!
PUHE 1 (5) 13.5.2008 Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat! Saamelaiskäräjien puolesta haluan toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi keskustelemaan
LisätiedotPUHE 1 (6) Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen 12.06.201. Arvoisa ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks,
PUHE 1 (6) Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen 12.06.201 Arvoisa ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks, Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään
Lisätiedot3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta:
1 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli: Nainen Mies 2. Valitse ikäryhmä johon kuulut: 18 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 75 84 85 94 95 3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa
LisätiedotAihe: Eduskuntavaalit 2015
Aihe: Eduskuntavaalit 2015 Arvoisa vastaanottaja, Saamelaiskäräjät lähestyy Teitä ja puoluettanne eduskuntavaalien teemojen merkeissä. Saamelaiskäräjien hallitus on kokouksessaan 17.2.2015 päättänyt lähestyä
LisätiedotTOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö
TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-
LisätiedotKunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa
Kunnallinen näkökulma Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa M M M S A A M E L A I S T Y Ö R Y H M Ä 2 8. 1 1. 2 0 1 3 K U N N A N
LisätiedotMiten matkailun kasvua hallitaan pohjoisessa?
Miten matkailun kasvua hallitaan pohjoisessa? Seija Tuulentie seija.tuulentie@luke.fi Metsätieteen päivä 26.11.2018 Miksi hallinta on aiheellinen kysymys? Matkailu kasvaa ja moninaistuu Kestävä matkailu
LisätiedotSUOMENLINNAN HOITO- JA KÄYTTÖ- SUUNNITELMA. Tule osallistumaan!
SUOMENLINNAN HOITO- JA KÄYTTÖ- SUUNNITELMA Tule osallistumaan! MIKSI TARVITAAN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA? Suomenlinna on yksi Unescon noin tuhannesta maailmanperintökohteesta. Unesco edellyttää kohteilta
LisätiedotCONFERENCE WITH THE SPECIAL RAPPORTEUR ON THE
1 (6) SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHE SAAMELAISTEN ITSEMÄÄRÄMISOIKEU- DEN TOTEUTUMISESTA SUOMESSA SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJA JUVVÁ LEMET, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVI CONFERENCE WITH THE SPECIAL RAPPORTEUR
LisätiedotÁrvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat.
PUHE PRESIDENTTIFOORUMISSA 1 (8) 21.5.2008 Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat. Presidenttifoorumin
LisätiedotPorokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk
Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:, valittujen
LisätiedotTulevaisuuden maankäyttöpäätökset. Marko Kauppi / Ubigu Oy Maanmittauspäivät
Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset Marko Kauppi / Ubigu Oy Maanmittauspäivät 27.3.2019 Tausta Ympäristöministeriö on vuoden 2019 alusta käynnistänyt Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset hankkeen. Maankäyttöpäätökset
LisätiedotSuomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi
Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen Eduskunnan ympäristövaliokunta ja Suomen Biodiversiteettityöryhmä
LisätiedotSAAMELAISTEN OIKEUS-, ELINKEINO-, KULTTUURIPERINTÖ- JA YMPÄRISTÖPOLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA
SAAMELAISTEN OIKEUS-, ELINKEINO-, KULTTUURIPERINTÖ- JA YMPÄRISTÖPOLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA 2016-2019 Hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa 8.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO 1 SAAMELAISTEN OIKEUSASEMAN JA KULTTUURINSUOJAN
LisätiedotSAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA
ESITYS 1 (7) 5.3.2014 Dnro:232/D.a.5/2014 Lapin liitto Mervi.nikander@lapinliitto.fi PL 8056 96101 Rovaniemi Asia: SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA 2014 2017 (Lappi-sopimus) Viite: Laki
LisätiedotMiltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotESITYS 1 (12) Dnro 369/D.a.2/2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL Valtioneuvosto. Museovirasto PL Helsinki
ESITYS 1 (12) 23.6.2014 Dnro 369/D.a.2/2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Museovirasto PL 913 00101 Helsinki Asia: Saamelaiskäräjien esitys Faron kulttuuriperintösopimuksen
LisätiedotAsia: Saamelaiskäräjien muistio Nagoyan pöytäkirjan alkuperäiskansoja koskevista velvoitteista Viite: Nagoyan pöytäkirja-työryhmän kokous
MUISTIO Sivu 1/8 16.12.2013 Dnro 686/D.a.2/2013 Nagoya-työryhmä Tuuli.loven@ymparisto.fi Asia: Saamelaiskäräjien muistio Nagoyan pöytäkirjan alkuperäiskansoja koskevista velvoitteista Viite: Nagoyan pöytäkirja-työryhmän
LisätiedotKulttuuriympäristö ihmisen ympäristö
Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys
LisätiedotLappi-sopimus Lapin maakuntaohjelma Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto
Lappi-sopimus Lapin maakuntaohjelma 2018-2021 Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto Aluekehittämisen kuva kirkkaana uuteen maakuntaan Teemme maakuntaohjelman tilanteessa, jossa Lapilla menee taloudellisesti
LisätiedotSÁHKA 1 (5)
SÁHKA 1 (5) 26.11.2008 Gudnejahtton oaiveministtar Vanhanen, eananhearrá Siuruainen ja buorit árvoguossit Arvoisa pääministeri Vanhanen, maaherra Siuruainen ja hyvät arvovieraat, Kiitän että saan tuoda
LisätiedotSaamelaiskäräjien esitys saamelaiseksi kulttuurimäärärahaksi valtion vuoden 2020 talousarvioon
1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Saamelaiskäräjien esitys saamelaiseksi kulttuurimäärärahaksi valtion vuoden 2020 talousarvioon Saamelaiskäräjät esittää kunnioittavasti valtion
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN
SODANKYLÄN KUNTA SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN Maan hallituksen esityksessä (HE 167/2014 vp), esitettiin saamelaiskäräjälain uudistamista
LisätiedotAmmatillinen koulutus ja saamelaiset
Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen
LisätiedotVASTAUS 1 (5) Dnro 251/D.a.2./2018. Liikenne- ja viestintäministeriö
VASTAUS 1 (5) 28.5.2018 Dnro 251/D.a.2./2018 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Asia: Saamelaiskäräjien vastaus liikenne- ja viestintäministeriölle nimeämispyyntöön Suomen ja Norjan väliseen
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010
POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393
LisätiedotLausunto Tenon sopimuksen voimaansaattamislain HE:stä (239/2016 vp)
Lausunto Tenon sopimuksen voimaansaattamislain HE:stä (239/2016 vp) Nuorgamin osakaskunta Outakosken osakaskunta Utsjoen kirkonkylän yhteisen veden osakaskunta Veahčaknjárgan osakaskunta Utsjoen kalastusalue
LisätiedotSAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011
SAAMELAINEN NUORISO Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTIA Saamelaista kulttuuria tallentavat erikoismuseot Pohjoismaissa halusivat tallentaa nykysaamelaista kulttuuria kokoelmiinsa
LisätiedotYHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja
LisätiedotSAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015
SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 20.6.2012. SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA 2012-2015 2 (33) SISÄLLYS 1. YLEISET LÄHTÖKOHDAT 3
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040
LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus
LisätiedotSuomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja
1 Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja KOKOUSPÖYTÄKIRJA kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman 12.5.2015 toteutusta ja seurantaa edistävä työryhmä 2006 2016 (YM016:00/2007) TYÖRYHMÄN
LisätiedotOhjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet?
Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet? Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman lanseeraustilaisuus 7.3.2014 Sisältö Lainsäädäntö ja sujuva hallinto
Lisätiedot1. ERÄISTÄ AJANKOHTAISISTA HANKKEISTA JA TAPAHTUMISTA ILO:n alkuperäiskansasopimuksen nro 169 ratifiointiesteiden poistaminen
KERTOMUS 1 (5) 21.3.2013 Dnro 271/D.a.5./2013 SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2012 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 21.3.2012 hyväksynyt seuraavan saamelaiskäräjälain (974/95) 7 :n mukaisen kertomuksen
Lisätiedots Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6
kirjaamo@minedu.fi TALOUSARVIOSSA 2018 KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA 00023 Valtioneuvosto PL29 Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotSaamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry
Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana
LisätiedotLIITE 7 HANKESUUNNITELMA 1 / 6 SAAMENKIELISTEN PAIKANNIMIEN KERÄÄMIS- JA TALLENTAMISHANKE
LIITE 7 HANKESUUNNITELMA 1 / 6 SAAMENKIELISTEN PAIKANNIMIEN KERÄÄMIS- JA TALLENTAMISHANKE 5.1. TAUSTA Paikannimet pitävät sisällään tietoa yhteisön historiasta, merkkihenkilöistä, ympäröivästä luonnonmuodostumista,
LisätiedotOpinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma
Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma TAITO 2017 Osaamisen ydintä etsimässä Konferenssi Tampereen Taitokeskuksessa 25.-26.4.2017 4.5.2017 Tiina Ervelius, Eeva Mertaniemi, Elina Pekonen
LisätiedotArvoisa työministeri, hyvät lapsiasian-, tasa-arvo- ja vähemmistövaltuutetut ja apulaisoikeuskansleri sekä hyvä seminaariyleisö,
PUHE 1 (5) 20.08.2008 Arvoisa työministeri, hyvät lapsiasian-, tasa-arvo- ja vähemmistövaltuutetut ja apulaisoikeuskansleri sekä hyvä seminaariyleisö, olemme tämän päivän aikana kuulleet mielenkiintoisia
LisätiedotSuomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE
Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa
Lisätiedotf1\ SÄ M E D 1 G G i LAUSUNTO 1(6) 1 SÄM1TIGGE 1j. / SÄÄMTE
f1\ SÄ M E D 1 G G i LAUSUNTO 1(6) 1 SÄM1TIGGE 1j. / SÄÄMTE 4 Eduskunnan lakivaliokunta Dnro:392/D. a. 4/2017 LaV@eduskunta.fi ville: Lakivaliokunnan lausuntopyyntö 27.9.2017 klo 11.36 Asia: SAAMELAISKÄRÄJIEN
LisätiedotMonitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä
Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hankeen loppuseminaari Saariselkä 26.3.2009 Heli Saarikoski, Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskus
LisätiedotTutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa
Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi
LisätiedotAsia: Saamelaiskäräjien lausunto Viite: Hallituksen esitys Eduskunnalle ympäristönsuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
LAUSUNTO 1 (5) 17.1.2013 Dnro: 43/D.a.2/2013 Ympäristöministeriö Kirjaamo Sähköposti: kirjaamo.ym@ymparisto.fi Asia: Saamelaiskäräjien lausunto Viite: Hallituksen esitys Eduskunnalle ympäristönsuojelulaiksi
Lisätiedot9.45. lakimiessihteeri
tark. Sun Jomppanen saamen kieliturvasihteeri/ x Aika ke 26. pnä kesäkuuta 2013 klo 9.00 pci Tiina Sanila-Aikio 1 varapuh. joht. x k Paikka puhelinkokous 9.45 Hallitus sivu 1 (8) SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN
LisätiedotMRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä
MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.
LisätiedotRamsar kosteikkotoimintaohjelma
Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen
LisätiedotESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020
ESITYS 1 (7) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA
LisätiedotUtsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap
LisätiedotOnko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?
Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta
LisätiedotMUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen
MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus 28.9.2016 / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen Perus-ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2017-2019 teemoiksi on valittu: Ihmisoikeuskasvatus-
LisätiedotMRL-kokonaisuudistus. PKS-yhteistyöryhmä Matti Vatilo, YM
MRL-kokonaisuudistus PKS-yhteistyöryhmä 17.8.2018 Matti Vatilo, YM Rakennuslainsäädännön uudistusvaiheet 1856 Asetus kaupunkien järjestämisen ja rakentamisen perusteista 1931 Asemakaavalaki 1945 Laki rakentamisesta
LisätiedotSaamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun
LisätiedotLAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LUKIOLAIKSI JA LAIKSI YLIOPPILASTUTKINNON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA
LAUSUNTO sivu 1 (5) 09.03.2018 Dnro 147/D.a.2/2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi lukiouudistus@minedu.fi Viite: Lausuntopyyntönne 24.01.2018/ OKM/41/010/2017 Viitteet aiempiin asiaa
LisätiedotKulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen
Kulttuuriympäristö jokaisen oma ja kaikkien yhteinen Tästä lähdettiin liikkeelle Toimijoiden välinen yhteistyö satunnaista Ei säännöllisiä kokoontumisia Puheväleissä, mutta kenen kanssa? Vuorovaikutus
LisätiedotEU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu
EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä Nunu Pesu 11.9.2018 EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevat päätavoitteet Luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on edistää luonnon
LisätiedotVUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE Selitteet i. Suunnitelmaa täydennetään toimikauden ajan
VUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE 2017 2021 Selitteet i KOKO TOIMIKAUDEN JATKUVAT TOIMENPITEET 1. Toimitaan kumppanina relevanteissa avointa hallintoa sekä osallistumista ja vaikuttamista edistävissä hankkeissa
LisätiedotFaron sopimuksen suositukset
Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa
LisätiedotSaamentutkimus Norjassa
Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010 Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla
LisätiedotKalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma
Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma Rovaniemellä 20.11.2018 Kalle Torvinen Lapin ELY - keskus 24 Kalatalousalueiden tehtävät Kalatalousalueen tehtävät ovat: 1) kalavarojen kestävän käytön ja
LisätiedotHakeminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Leena Marsio, Museovirasto
Hakeminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin Leena Marsio, Museovirasto Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luettelo (The Representative List of the Intangible Cultural Heritage of
LisätiedotLAUSUNTO 1 (5) Dnro: 244/D.a.2/2014. Ympäristöministeriö
LAUSUNTO 1 (5) 24.3.2014 Dnro: 244/D.a.2/2014 Ympäristöministeriö Kirjaamo.ym@ymparisto.fi Asia: Saamelaiskäräjien lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi luonnonsuojelulain muuttamiseksi Viite:
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen
Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano
LisätiedotVIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM
VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana
LisätiedotÄänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016
Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on
LisätiedotKaakkois-Suomen Fennoskandian Vihreän Vyöhykkeen seminaari. Imatra Nina Peuhkuri, Luke
2019-2021 Kaakkois-Suomen Fennoskandian Vihreän Vyöhykkeen seminaari Imatra 23.5.2019 Nina Peuhkuri, Luke Funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland. 1 Projektin tavoitteet
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022
Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus
LisätiedotPUHE 1 (6) Arvoisa valtiosihteeri Johansson, ylitarkastaja ja hyvät läsnäolijat.
PUHE 1 (6) 15.5.2008 Arvoisa valtiosihteeri Johansson, ylitarkastaja ja hyvät läsnäolijat. Saamelaiskäräjien puolesta haluan toivottaa teidät tervetulleeksi tähän tilaisuuteen ja Inariin. Olen iloinen
LisätiedotTerve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä 20.5.2019 thl.fi/tervekunta 1 Mikä on Terve Kunta verkosto? Kokoaa yhteen kuntia, jotka painottavat hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotPelastustoimen uudistus
Pelastustoimen uudistus Länsi-Suomen Pelastusalan liitto, koulutusseminaari 29.-30.10.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi 29.10.2016 2 29.10.2016 3 29.10.2016 4 29.10.2016 5 29.10.2016 6 Pelastustoimen
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen
LisätiedotTyössä ympäristöalalla - oma tarinani
Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
LisätiedotLuonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.
Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva
LisätiedotValtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below
Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet
LisätiedotMaisema-alueet maankäytössä
Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
LisätiedotEdellisen kokouksen pöytäkirja (kokous 68, ) hyväksyttiin muutoksitta.
Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja KOKOUSPÖYTÄKIRJA kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman 3.9.2014 toteutusta ja seurantaa edistävä työryhmä 2006 2016 (YM016:00/2007) TYÖRYHMÄN
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotKauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön
LisätiedotLainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotBiodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity
Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.4.2017 COM(2017) 166 final 2017/0077 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan
LisätiedotPorokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste. 3/23/2018 Vapaa-ajan asunnon omistajat/trk
Porokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:,
Lisätiedot