PUHE 1 (7) Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman vierailu Inarissa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUHE 1 (7) Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman vierailu Inarissa 23.11.2013"

Transkriptio

1 PUHE 1 (7) Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman vierailu Inarissa Arvoisa eduskunnan puhemies Heinäluoma, hyvät valiokuntien puheenjohtajat, Lämpimästi tervetuloa Inariin, saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen kaamoksen keskellä! Käsittelen puheessani arvoisan puhemiehen toivomuksesta ILO 169-sopimusta. Tämän lisäksi käsittelen ajankohtaista saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen työryhmän mietintöä ja keskeisiä esityksiä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet parantaa Suomen kansainvälistä ihmisoikeusasemaa. Tavoitteet ovat kuitenkin vielä toteutumatta. Suomi on usean vuosikymmenen ajan asettanut tavoitteeksi ratifioida ILO 169-sopimus. Tavoite on kirjattu ihmisoikeusstrategioihin ja nyt kaikkein painavimpana hallitusohjelmaan. Oikeusministeriö on selvittänyt sopimuksen ratifiointiedellytyksiä keväällä 2012 kuulemalla ministeriöitä ja saamelaiskäräjiä lausuntomenettelyllä. Sen jälkeen kehitys on sopimuksen ratifioinnin osalta pysähtynyt. Käynnissä oleva Metsähallituslain uudistus ei tuo ratkaisua sopimuksen ratifiointiin. Työryhmän tehtävänä on valmistella saamelaisten osallistumisoikeuksia kehittäviä esityksiä Metsähallituslakiin sekä tehdä esityksiä kalastuksen, poronhoidon ja metsästyksen yleiseksi kehittämiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Työryhmän työ on tiivistä. Työ alkoi tänä syksynä ja esityksien tulisi olla valmiit vuoden lopussa. Työryhmä tekee työtä kuitenkin hyvässä yhteishengessä ja kaikkien työryhmässä edustettuina olevien ministeriöiden ja saamelaiskäräjien yhteinen kanta on, että Metsähallituslain uudistus ei saa estää tai heikentää mahdollisuuksia ratifioida Ilo 169-sopimus. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että ILO 169-sopimuksen ratifiointia valmistelemaan asetettaisiin parlamentaarinen komitea, jossa olisi tasapuolinen edustus Suomen hallituspuolueista ja saamelaiskäräjistä sekä ulkopuolinen puheenjohtaja. Mikäli työryhmä perustettaisiin nyt, niin se voisi työssään huomioida saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen työryhmän ja metsähallitustyöryhmän esitykset ja saada työnsä valmiiksi keväällä. Valtioneuvostossa on perustettu saamelaisasioiden ministerityöryhmä. On hyvä, että valtioneuvosto on perustanut työryhmän. Odotamme suurella mielenkiinnolla miten työryhmän perustaminen vaikuttaa saamelaisasioiden edistämiseen ja valtioneuvoston työhön. Jotta Ilo 169- sopimus voitaisiin ratifioida niin valtioneuvoston tulisi tehdä asiassa pikaisesti ratkaisuja. Suomen ulko- ja sisäpoliittisen uskottavuuden vuoksi on tärkeää, että sopimusta aidosti edes yritettäisiin ratifioida ja selvittää sopimuksen ratifioinnin edellytyksiä. Nykyinen tilanne näyttää siltä, että saamelaisvastaisen propagandan johdosta valtioneuvosto ei halua asiassa toimia. Valtioneuvoston tulee kuitenkin ajatella Suomen ulko- ja sisäpoliittista etua ja ennen kaikkea turvata saamelaiskulttuurin tulevaisuus Euroopan unionin ainoana alkuperäiskansakulttuurina. Tilanne vaikuttaa ongelmallisemmalta kuin se onkaan, koska saamelaisten oikeuksien vastustajat ovat saaneet paljon julkisuutta osakseen ja toki myös tukea Lapin kansanedustajilta. Politiikkaa ei voi kuitenkaan tehdä sillä periaatteella että ajatellaan vain seuraavia vaaleja tai omaa kannatusta. Kansanedustajien ja valtioneuvoston tulee ajatella ennen kaikkea Suomen perustuslakia, kansainvälisiä velvoitteita sekä sitä, miten Suomen alkuperäiskansa-kulttuuriin säilyminen voidaan turvata. Ilo-sopimuksen ratifiointia tulee lähestyä pragmaattisesti. Suomessa on erinomainen mahdollisuus sopimuksen ratifiointiin, koska n. 90 % saamelaisten kotiseutualueen maa- ja vesialasta on valtion Juvvá Lemet Klemetti Näkkäläjärvi Ságadoalli Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät Tel: Skierri Peuratie 15 FIN Enontekiö

2 SÁMEDIGGI SÁHKA 2 (7) hallinnassa. Saamelaiskäräjät on linjannut, että ilo 169-sopimuksen ratifioinnin ei tule vaikuttaa yksityisten maanomistusoikeuteen. Eli sopimuksen ratifiointi koskisi vain valtion hallinnassa olevia maa- ja vesialueita. Lisäksi 80% saamelaisten kotiseutualueesta on suojeltua. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan suojelua ei tule purkaa vaan suojelu tukee osaltaan saamelaiskulttuurin säilymistä. Ilo 169-sopimuksen ratifiointi ei myöskään rajoittaisi suomalaisten elinkeino-oikeuksia tai jokamiehenoikeuksia. Ilo-sopimuksen ratifioinnin vastustajat ovat propagandallaan antaneet sellaisen kuvan, että sopimuksen ratifiointi johtaisi sotatilaan. On myös väitetty, että saamelaisten kotiseutualueella olisi konflikti. Jos konfliktista halutaan puhua niin se tapahtuu mediassa, internetin keskustelupalstoilla, lehtien mielipidepalstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Jokapäiväinen elämä saamelaisten kotiseutualueella on aivan tavallista. Tässä asiassa pätee vanha totuus: konfliktin ensimmäinen uhri on totuus. Totuutta tai faktoja halutaan hämätä kehittämällä uusia kansanryhmiä, termejä ja pelottelemalla ja uhkailemalla. Akateeminen tutkimus on myös valjastettu osittain politiikan palvelukseen. Medialle aihe on myös koukuttava. Uutisarvo on suuri. Media rakastaa konflikteja ja sen yhtenä päämääränä näyttää olevan myös rakentaa niitä. Eri ryhmien aktiivisesta esiintymisestä on saanut sellaisen kuvan mediassa, että kaikki saamelaisten kotiseutualueen ei-saamelaiset asukkaat olisivat sopimuksen ratifiointia vastaan. Suuri osa ei välitä, ei tiedä eikä halua ottaa asiaan kantaa. Suuri osa on sen verran pragmaattisia ja ymmärtävät, että sopimuksen ratifiointi ei heikennä heidän oikeuksiaan. Mutta heidän äänensä ei pääse kuuluviin. On myös väitetty, että suomalaisilla ei olisi mahdollista enää asua saamelaisten kotiseutualueella tai harjoittaa elinkeinojaan sopimuksen ratifioinnin myötä. Ilo 169-sopimuksen ratifiointi ei johtaisi tällaiseen tilanteeseen. Sopimuksen ratifiointi ei rajoittaisi kenenkään oikeuksia asua saamelaisten kotiseutualueella (tietenkään luonnonsuojelualueella ei voisi edelleenkään asua) tai harjoittaa elinkeinojaan, muuten kuin erityislainsäädännön asettamissa rajoissa. Tavallisen alueen asukkaan arkipäivään sopimuksen ratifiointi ei vaikuttaisi. Vastustus ilo 169-sopimuksen ratifiointia kohtaan kumpuaa pelosta ja vihasta. Niille ei saa antaa valtaa vaan ajatella tulevaisuuteen. Saamelaiskulttuurin tulevaisuus on vaarassa. Tilanteen vakavuutta ei haluta nähdä tai ymmärtää. Poismuutto saamelaisten kotiseutualueelta on seuraus nykyisestä tilanteesta. Kaikki saamelaiset eivät voi harjoittaa saamelaiskulttuuria nykyisessä taloudellisessa ja hallinnollisessa ympäristössä. Poismuutto on valtion tukema mahdollisuus ja keino assimiloida saamelaiskulttuuria. Se voi olla hyvinkin tehokas keino, koska saamelaisista jo yli 60 % asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Tälle kehitykselle ei voi ummistaa silmiä, vaan kulttuurin tulevaisuus on turvattava. Ilo 169-sopimuksen ratifiointi sekä saamelaiskäräjälakityöryhmän esitysten hyväksyminen ja ottaminen lainsäädäntöön on ehdottoman tärkeää, jotta saamelaiskulttuuri voi tulevaisuudessa säilyä. On tärkeää painottaa myös sitä, että ilo 169-sopimuksen ratifiointi on koko Suomen asia. Sitä ei voi ulkoistaa Lapin vaalipiirin kansanedustajille kuten jotkut ovat ehdottaneet. Kaikki Lapin kansanedustajat vastustavat sopimuksen ratifioimista. Se on luonnollista egoistisesti ajateltuna. Saamelaisten äänillä ei voi päästä kansanedustajaksi. Saamelaisten oikeuksia vastustavien äänillä voi päästä eduskuntaan. Ilo 169-sopimuksen ratifiointi ei ole omantunnonkysymys kuten jotkut ovat esittäneet. Jos ihmisoikeudet altistetaan omantunnonkysymykseksi eduskunnassa, se on perustuslain vastaista. Jos kaikkien kansainvälisten sopimusten ratifiointi olisi alistettu omantunnon kysymykseksi, miten olisi käynyt naisten oikeuksia suojeleville sopimukselle? Kaikkien poliittisten puolueiden velvollisuus on antaa kantansa saamelaisten oikeuksiin eikä siirtää vastuuta yksittäisille kansanedustajille.

3 SÁMEDIGGI SÁHKA 3 (7) Suomi on ratifioinut useita kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Kun perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen otettiin perustuslakiin, niin lain esitöissä pykälien sisällön - eli perustuslain 22 - kerrottiin määräytyvän ihmisoikeuksien toteutumista valvovien elinten ratkaisu- ja suosituskäytännön kautta. Tämä on valitettavasti unohtunut. Suomi on saanut ihmisoikeuksia valvovilta elimiltä kehotuksia parantaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, saamelaisporonhoidon suojaa, saamen kielen asemaa ja lukuisia kehotuksia ratifioida Ilo 169-sopimus. Suositukset kuitenkin tuntuvat katovana byrokratian uumeniin eikä niitä oteta vakavasti. Tuntuukin joskus siltä, että Suomessa todetaan että saamelaisilla olisi kaikki asiat hyvin nyt kun olemme päässeet päävuokralaiseksi kulttuurikeskus Sajokseen, saamelaisia näkyy saamen puku päällä ja saamen kieltä vielä puhutaan. Saamelaiset ovat selvinneet uudisasutuksesta, suomalaisen yhteiskunnan ja kirkon assimiloivasta paineesta 1900-luvulla, koulukodeista ja maailmansodista. Pelkäänpä, että saamelaiskulttuuri on kuitenkin nyt suurimman haasteensa edessä. Jos saamelaisten asemaa ei saada parannettua, pelkään koko kulttuurin ja saamen kielten ja kulttuurimuodon katoavan muutamassa sukupolvessa. Tilanne on vakava. Julkisuudessa saamelaisten oikeusaseman parantamisesta on syntynyt keskustelu suomalaisten oikeuksista. Olen tästä hyvin surullinen. Jollakin tavalla Ilo 169-sopimuksen ratifioimisesta onkin tullut kyse valtaväestöön kuuluvista oikeuksista eikä alkuperäiskansakulttuurin turvaamisesta tulevaisuuteen. Suomella on vastuu koko kansainväliselle yhteisölle turvata saamelaiskulttuurin tulevaisuus. Suomessa on suuri joukko ihmisiä, jotka haluavat että heidät luettaisiin saamelaisiksi. Osa heistä on sellaisista suvuista, jotka ovat tietoisesti halunneet lukeutua suomalaiseen valtakulttuuriin ja sen vuoksi he ovat kadottaneet saamen kielen ja kulttuurin useita sukupolvia sitten. Se on toki sinänsä surullista, mutta kadonnutta kulttuuria ja kieltä ei voida saada takaisin. Kulttuuri ja kieli eivät siirry verenperintönä. Osa haluaa tulla luetuksi saamelaiseksi, koska jokin heidän esivanhemmistaan on harjoittanut verotustietojen mukaan nk. lappalaiselinkeinoja, kuten poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä. Omaa kantaansa tukeakseen he ovat alkaneet pukuetua saamen pukuihin tai luoneet omia, saamen pukuja muistuttavia asusteitaan. Saamen puku on saamelaisen etnisiteetin tunnus. Pukuun pukeutumalla he antavat kuulija olettaa heidän olevan saamelaisia loukaten samalla saamelaistan kulttuuriperintöä. Verotustietojen perusteella tehdyn matemaattisen mallinnuksen mukaan koko Suomen väestöstä varovaisenkin arvion mukaan noin 9 % olisi joku esi-isä, jonka joku esi-isä olisi harjoittanut lappalaiselinkeinoja - eli yli tuhannella. Veroluettelot eivät ole olleet etnisiä luetteloita eikä niiden perusteella voida tehdä päätelmiä muusta kuin siitä, mitä elinkeinoa kullakin alueella harjoitettiin ja mitä elinkeinomuotoa verottaja päätti verotettavan. Jos lappalaiselinkeinojen harjoittajat suurin osa etnisiä suomalaisia - otettaisiin saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, joilla ei ole mitään yhteyttä saamen kieleen ja kulttuuriin, yhtään saamen kieltä ja saamelaiskulttuuria harjoittavaa saamelaista ei enää saamelaiskäräjille pääsisi. Saamelaiskäräjät suomalaistuisi täysin. Korkein hallinto-oikeus on korostanut uusimmassa ratkaisukäytännössään oikeutta identifioitua saamelaiseksi. Kansainvälinen oikeuskäytäntö ja alkuperäiskansajulistus puolestaan painottavat ryhmäidentifikaatiota, eli ryhmän tulee myös tunnustaa jäsenensä alkuperäiskansaksi. Tilanne on hieman absurdi luvun loppupuolelle asti kukaan valtakulttuuriin kuuluva ei halunnut olla saamelainen ja saamelaislapsia kiusattiin koulussa saamelaisuudesta. Saamelaiset olivat vähempiarvoisempi kansanosa. Nyt tilanne on kääntynyt ja muuttunut. Nyt monet saamelaisten kiusaajat näyttävät julkisuudessa julistavan itse itsensä saamelaiseksi ja luovat itselleen ja suvulleen uuden historian ja identiteetin. Voidaankin puhua kuvitelluista yhteisöistä, fiktiivisistä saamelaisista, joihin nämä henkilöt kokevat samaistuvansa. Se muistuttaa melkeinpä uskontoa. Jokaisella on toki oikeus uskoa olevansa saamelainen tai vaikka marsilainen, mutta valtion ei tule tukea tällaista

4 SÁMEDIGGI SÁHKA 4 (7) harhaluuloa. Saamelainen voi olla vain henkilö, jolla on sukupolvittainen katkeamaton yhteys saamen kieleen ja kulttuuriin ja jonka saamelaisyhteisö tunnustaa saamelaiseksi. Suomen lain mukaan jokaisella on uskonnonvapaus. Muiden perus- ja ihmisoikeuksia uskonnonvapaus ei kuitenkaan saa loukata. Jotta tilanne voidaan ratkaista, tarvitsemme politiikoilta suoraselkäisyyttä ja kykyä tehdä ratkaisuja, jotka voivat näyttää aluksi vaikeilta ja voivat saada saamelaisiksi haluavilta ja saamelaisten oikeuksia vastustavilta henkilöiltä suurtakin kritiikkiä. Asia on kuitenkin ratkaistava, jotta tilanne rauhoittuu ja saamelaiskulttuuri voisi säilyä Suomessa. Politiikkaahan tehdään tulevia sukupolvia varten. Olisi myös toivottavaa, että valtio hälventäisi turhia pelkoja. Valtion tulisi kumota villejä huhuja eikä antaa niiden elää omaa elämäänsä. Ei Ilo 169-sopimuksen ratifiointi vie keneltäkään oikeutta asua saamelaisten kotiseutualueella tai vie perustaa kunnalliselta itsehallinnolta. Tarvitsemme asiapitoista keskustelua eikä tunteisiin vetoavia epäluuloja ja pelkoja korostavaa keskusteluilmapiiriä. Vasta-argumenttina saamelaisten oikeusaseman parantamiselle ja sille, miksi Ilo 169-sopimusta ei tulisi ratifioida, käytetään sitä, että saamelaiskäräjät ei ole asiassa yksimielinen. Parlamentaariselta elimeltä ei voida edellyttää täydellistä yksimielisyyttä ja parlamentarismiin kuuluvat aina eriävät mielipiteet. Ei saamelaisilta voi odottaa suurempaa yksimielisyyttä kuin eduskunnaltakaan. Saamelaiskäräjien virallinen kanta asiassa ratkaistaan parlamentarismin periaatteiden mukaisesti eikä eriävien mielipiteiden perusteella - näinhän se on eduskunnassakin. Miksi saamelaiskäräjät ei siten ole asiassa yksimielisiä? Yhtenä syynä on kunnallispolitiikka, osa sopimuksen ratifioimista vastustavista henkilöistä vastustaa sopimuksen ratifiointia sekä kunnan edustajana että saamelaiskäräjillä. Tämä on ikävä kaksoisrooli. Sopimuksen ratifiointia vastustaa osa Inarin kunnan saamelaisia edustavista saamelaiskäräjäjäsenistä. Osalla syynä on se, että he haluaisivat että saamelaisiksi luettaisiin sukuja, jotka ovat etnisesti suomalaisia. Inarissa suomalaistuminen on ollut voimakasta ja pienessä yhteisössä, jossa suomalaiskulttuuri on kuitenkin kunnan tasolla vallitsevana, samaistutaan helposti myös muuhun kun saamelaiskulttuuriin ja halutaan edistää myös muidenkin asioita saamelaiskäräjillä eikä vain saamelaisten. Saamelaiskäräjien ja sinne valittujen edustajien tehtävänä on kuitenkin vain ja ainoastaan ajaa saamelaisten etua. Tällaisen tehtävän eduskunta on saamelaiskäräjille antanut. Sodankylän, Inarin ja Enontekiön kunnilla on ollut halua ottaa kantaa asioihin, jotka ne eivät niille kuulu - eli saamelaismääritelmään. Enontekiön kunta on erityisesti profiloitunut ajamaan alueen valtakulttuuria edustavien kuntalaisten etuja. Kunta olisi halunnut pistää suomalaisia suomenkielisiä lapsia saamenkieliseen päivähoitoon, sen mielestä kunnalla on bd-sopimuksen 8(j)-artiklan mukaista luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa, jota pitäisi suojella, Näkkälän paliskuntaa ei saisi jakaa ja saamelaiskäräjien kanssa samalle tasolle tulisi nostaa niin sanottuja lappalaisia edustavat yhdistykset. Toimintaympäristö on hyvin kielteinen. Monet saamelaisnuoret ovatkin sanoneet minulle, että he eivät koe, että Enontekiöllä on heille tulevaisuutta. Jos nuoret lähtevät eivätkä harjoita enää perinteisiä elinkeinojaan, saamelaiskulttuuri katoaa saamelaisten kotiseutualueelta nopeasti. Saamelaiskäräjillä ei ole halua puuttua kunnalliseen itsehallintoon. Teemme lain täyttämät velvoitteet ja haluamme vaikuttaa erityisesti saamenkielisten ja kulttuuristen palvelujen järjestämiseen kunnissa. Muuten emme kuntien toimintaan puutu, elleivät ne koske erityisesti saamelaisväestöä. Valitettavasti samaa kunnioitusta ei kunnalliselta puolelta saamelaiskäräjiä kohtaan tule. Saamelaisten perustuslaillista itsehallintoa ja sen tehtäviä ei kunnioiteta. Utsjoen kunnan kanssa yhteistyömme sujuu hyvin.

5 SÁMEDIGGI SÁHKA 5 (7) Saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen työryhmän mietintö oli yksimielinen. Tämä on todella tärkeää, koska se antaa hyvän pohjan ja edellytykset sille, että työryhmän esitykset myös toteutetaan. Saamelaiskäräjälakityöryhmä on tehnyt perusteellista ja huolellista työtä hyvässä yhteishengessä. Työryhmän mietintöä voi pitää erinomaisena kompromissina ja toivonkin, että se hyväksytään sellaisenaan mahdollisimman nopeasti. Esitykset ovat ehdoton minitaso eikä niitä voi eikä tule heikentää asian jatkokäsittelyssä. Saamelaisten kannalta esitykset ovat tärkeitä. Toteutuessaan laki estäisi saamelaisten sulautumisen suomalaiskulttuuriin. Tärkein esitys on saamelaismääritelmän muuttaminen. Myös saamelaista kulttuuri-itsehallintoa, vaalijärjestelmää ja saamelaisten mahdollisuutta vaikuttaa saamelaiskäräjien päätöksiin kehitetään. Tarve saamelaiskäräjälain uudistamiseksi oli suuri. Lainsäädäntömme oli vanhentunutta ja toisaalta kulttuuri-itsehallintoamme rajoittavaa, koska laissa ja asetuksessa säädettiin hyvin tarkasti henkilöstöstä ja esimerkiksi vaalilautakunnan henkilöstön palkkaukseen tuli pyytää oikeusministeriön lupa. Nämä puutteet on esityksessä nyt korjattu. Työryhmä otti saamelaismääritelmän muuttamisessa huomioon kansanvälisoikeudellisen kehityksen kuten YK:n alkuperäiskansajulistuksen sekä rotusyrjintäkomitean suositukset. Saamelaiskäräjälakia säädettäessä vuonna 1995 lakiin otettiin nk. lappalaiskriteeri saamelaisten vastuksesta huolimatta. Silloin laki loukkasi saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja saamelaisten oikeutta ylläpitää omaa kulttuuriaan. Nyt Suomella on mahdollisuus korjata tekemänsä virheet ja hyväksyä työryhmän yksimielinen esitys saamelaismääritelmän muuttamiseksi. Esitys voi tulla herättämään paljon vastustusta saamelaisten oikeuksia vastustavilta tahoilta, mutta asia koskee vain ja ainoastaan saamelaisia ja saamelaiskulttuurin tulevaisuutta. Työryhmän esitys muuttaa saamelaismääritelmää vahvistaa saamelaisten itsestään pitävän käsityksen saamelaisuudesta. Saamelaisuus edellyttää yhteyttä omaan saamelaissukuun, saamen kieleen ja saamelaiskulttuuriin. Saamelaiskulttuuria, joka sisältää myös saamen kielen, ei voi oppia kirjoista tai verorekistereistä, vaan se on sukupolvelta toiselle sukuyhteisössä siirtyvää perintöä. Ja vähintään ensimmäisen polven ja kolmannen polven on tullut kohdata. Jotta saamelaiskulttuuri voi säilyä omana, erityisenä alkuperäiskansakulttuurinaan, saamelaismääritelmän on muututtava kuten työryhmä on esittänyt. Saamelaiskäräjät olisi toivonut, että se olisi viimeinen valituselin saamelaisuudesta päätettäessä. On saamelaisten asia päättää, ketkä ovat saamelaisia ja tulkita saamelaiskäräjälakia. Työryhmässä ei löytynyt tähän esitykseen yksimielisyyttä. Saamelaiskäräjien edustajat eivät kuitenkaan jättäneet eriävää mielipidettä mietintöön, koska se olisi voinut vaarantaa koko mietinnön esitysten toteutumisen, mutta näkemyksemme kirjattiin lain yksityiskohtaisiin perusteluihin. Tiedän hyvin että työryhmän esitys herättää vastustusta. Kyse on samanlaisesta propagandasta kuin mitä on liikkeellä ilo 169-sopimuksn ratifiointia vastaan. Asiaa tarkastellaan tällöin suomalaiskulttuurin lähtökohdista käsin - ei saamelaiskulttuurin. On tosiasia, että osa saamelaisista on aikoinaan assimiloitunut suomalaiskulttuuriin ja että saamelaisten kotiseutualueella on asunut pitkään suomalaisia. Kulttuurin menetys on surullinen asia, mutta se ei tee kenestäkään saamelaista. Myöskään tietyllä alueella asuminen ei tee kenestäkään saamelaista. On tosiasia, että kaikki asukkaat eivät voi olla saamelaisia. Saamelaisuus edellyttää yhteyttä saamen kieleen ja kulttuuriin. Kulttuuri ei siirry eikä säily verenperintönä tai arkistoissa. Tämän pitäisi olla yksiselitteinen asia. Saamelaiskulttuuria ei ole tarkasti määritelty tätä ennen lainsäädännössä. Hallituksen esityksessä perustuslaiksi saamelaiskulttuuriin on luettu kieli ja perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, kalastus ja metsästys. Koska saamelaiskulttuuria ei ole määritetty lainsäädännössä, se on aiheuttanut epäselvyyttä viranomaisissa ja saamelaiskulttuurina onkin voitu pitää vain kieltä. Työryhmä on tehnyt

6 SÁMEDIGGI SÁHKA 6 (7) laajan määritelmän siitä, mitä saamelaiskulttuuriin kuuluu. Määritelmä ei ole kuitenkaan poissulkeva. Lain pykälä on todella tärkeä, koska se ohjaa niin yhteistoimintavelvoitetta kuin korkeinta hallinto-oikeuttakin, kun se käsittelee mahdollisia saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutumisesta tehtyjä valituksia. Määritelmä on tältä osin todella tärkeä, koska mitä tahansa ei voi pitää saamelaiskulttuuriin kuuluvana. Määritelmää kohtaan on ilmennyt vastustusta. Määritelmää on pidetty saamelaisiksi haluavia suomalaisväestöä syrjivänä. Saamelaismääritelmää ei tehdä valtakulttuurin etuja varten vaan saamelaisten. Saamelaisten oikeusturva myös paranee esityksessä, koska jatkossa vaaliluetteloon voisi hakeutua jatkuvasti eikä vain vaalivuonna. Vaalilautakunnassa tulee myös olla jäseniä kaikista kolmesta saamelaisesta kieli- ja kulttuuriryhmästä, siis inarin-, koltan- ja pohjoissaamelaisista ryhmistä. Toinen merkittävä työryhmän esittämä uudistus on neuvotteluvelvoitteen korvaaminen yhteistoimintavelvoitteella. Yhteistoimintavelvoite ohjaa saamelaiskäräjien ja viranomaisten välisiä neuvotteluja tarkemmin kuin nykyisen lain muotoilu. Yhteistoimintavelvoitteen tarkoitus on löytää viranomaisten ja saamelaiskäräjien välille yhteisymmärrys käsiteltävästä asiasta. Neuvottelut eivät olisi vain teknistä mielipiteitten vaihtoa, vaan ne velvoittavat niin saamelaiskäräjiä kuin viranomaisia ymmärtämään toistensa näkökulmia ja perustelemaan päätöksensä paremmin. Lain muutos parantanee viranomaistoiminnan laatua, koska saamelaisiin vaikuttavat päätökset on perusteltava tarkemmin ja esitysten vaihtoehtoja on selvitettävä paremmin. Yhteistoimintavelvoite helpottaa myös viranomaisten toimintaa, koska laki ohjaa nykyistä selvemmin neuvottelujen tarkoitusta ja tavoitteita. Työryhmä esittää saamelaiskäräjien parlamentarismin kehittämistä. Saamelaisilla olisi mahdollisuus tehdä saamelaiskäräjille aloite ja saamelaiskäräjien olisi lain mukaisesti otettava asia käsiteltäväksi. Uskon, että tämä mahdollisuus lisää saamelaisten kiinnostusta politiikkaan ja parantaa saamelaiskäräjien toimintaa. Saamelaiskäräjille esitetään puhemiehistöä ja päätoiminen puheenjohtaja johtaisi saamelaiskäräjien hallitusta. Päätoimisen puheenjohtajan peräkkäiset kaudet rajataan kolmeen. Tämä on erinomainen uudistus, se estää saamelaiskäräjiä henkilöitymästä liikaa ja kehittää yleiskokouksen roolia ja asemaa. Toinen tärkeä uudistus on saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän kehittäminen ja saamelaisten äänestäjien oikeusturvan turvaaminen. Nykyisen kolmen saamelaisen muodostaman valitsijayhdistyksen sijasta ehdokkaalla tulee olla kymmenen saamelaisen muodostama vaaliyhdistys. Vaaliyhdistykset voivat muodostaa myös yhteislistoja. Tämä on ensimmäinen askel siihen, että saamelaiskäräjien vaalit saadaan parlamentaarisemmaksi ja äänestäjille tietoa ehdokkaiden poliittisista kannoista nykyistä paremmin. Pitkän ajan tähtäimenä tulee olla omien saamelaispuolueiden perustaminen. Työryhmän ehdotus mukaan saamelaiskäräjillä tulee olemaan itsenäinen päätösvalta saamelaiskäräjien virkoihin ja niiden kelpoisuusehtoihin. Näistä säädettäisiin saamelaiskäräjien työjärjestyksessä. Saamelaisten kotiseutualueen pitkät etäisyydet on otettu myös huomioon ja kokouksia voisi pitää myös videoneuvotteluilla. Saamelaiskäräjät tulisi täysin kirjanpito- ja tilintarkastuslain piiriin, mikä parantaa saamelaiskäräjien hallinnon läpinäkyvyyttä. Nämä ehdotukset lisäävät saamelaiskäräjien mahdollisuutta kehittää omaa toimintaansa nykyistä tarkemmin. Työryhmä on tehnyt esityksensä hallituksen esityksen muotoon ja arvioinut niiden vaikutuksia. Jotkin esitykset edellyttävät saamelaiskäräjien rahoituksen lisäämistä. Kokonaisuutena työryhmän esitys on ihmisoikeusmyönteinen. Esitys toimeenpanee pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman tavoitetta kehittää saamelaisten perustuslaillista itsehallintoa. Esitys myös tukee Suomen kansainvälisten velvoitteiden toteutumista. Esitys parantaa toteutuessaan Suomen kansainvälistä asemaa ihmisoikeuksissa ja lisää Suomen ulkopolitiikan uskottavuutta. Esitys ei kuitenkaan ratkaise Ilo 169- sopimuksen ratifiointia vaan se on ratkaistava erikseen. Kun saamelaisesta kulttuuri-itsehallinnosta

7 SÁMEDIGGI SÁHKA 7 (7) säädettiin ensimmäisen kerran, siitä oli tarkoitus tehdä dynaamisesti kehittyvä. Kehitys pysähtyi tähän päivään asti ja toivon, että kehitys jatkuu dynaamisena tämän lakiesityksen jälkeenkin. Arvoisa puhemies, hyvät valiokuntien puheenjohtajat, Lopuksi haluan tuoda esille alkuperäiskansajulistuksen. Jotkin valtiot pitävät julistusta vain tahtotilana joka ei tuo velvoitteita. YKn alkuperäiskansaraportoija James Anaya on raportissaan YK:n yleiskokoukselle analysoinut alkuperäiskansajulistusta ja sen tuomia velvoitteita suhteessa YK:n sopimuksiin. Raportti tulisi ottaa Suomessakin tarkasteluun. Anaya korostaa, että alkuperäiskansajulistuksella on merkittävää normatiivista arvoa sen korkean legitimiteettiasteen vuoksi. Legitimiteettiaste perustuu siihen, että merkittävä enemmistö YK:n yleiskokouksesta hyväksyi julistuksen ja alkuperäiskansayhteisö tukee julistusta. Ihmisoikeussopimusten tulkinnasta ja soveltamisesta vastaavat ihmisoikeuselimet soveltavat päätöksissään tapaa, jotka heijastavat alkuperäiskansajulistuksen standardeja ja joskus viittaavat päätöksissään yksiselitteisesti alkuperäiskansajulistuksen velvoitteisiin. Esimerkiksi YK:n rotusyrjintäkomitea on Suomelle antamissaan suosituksissa viitannut alkuperäiskansajulistuksen velvoitteisiin. Useat alkuperäiskansajulistuksen osa-alueista pohjautuvat jo voimassa oleviin kansainvälisiin sopimuksiin. Joistakin julistuksen osa-alueista kuten syrjimättömyys, kulttuurin koskemattomuus, omaisuus, itsemääräämisoikeus on tulossa osa kansainvälisen tavanomaisen oikeuden normi. Tavanomaisen kansainvälisen oikeuden normi syntyy kun valtioiden enemmistö muodostaa yhteisen näkemyksen normin sisällöstä ja sitoutuu normiin. Anaya korostaakin, että Julistuksen toimeenpanoa tulisi pitää poliittisena, moraalisena ja laillisena määräyksenä ilman ehtoja. On selvää, että Suomen tulee ryhtyä ponnekkaammin täyttämään YK:n alkuperäiskansajulistuksen velvoitteita. Kiitos mielenkiinnosta!. Meillä on paikalla lisäksi saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, joka on myös kolttien kyläkokouksen jäsen. Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Heikki Paltto on erityisesti perehtynyt poroasioihin ja on meidän petopolitiikan asiantuntija. Vastaamme mielelläni kysymyksiin ja kuulemme myös teidän näkemyksiänne.

PUHE 1 (6) Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen 12.06.201. Arvoisa ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks,

PUHE 1 (6) Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen 12.06.201. Arvoisa ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks, PUHE 1 (6) Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen 12.06.201 Arvoisa ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks, Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään

Lisätiedot

Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat.

Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat. PUHE PRESIDENTTIFOORUMISSA 1 (8) 21.5.2008 Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat. Presidenttifoorumin

Lisätiedot

Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:

Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen: Kotimaa 5.3.2015 klo 17:01 päivitetty 5.3.2015 klo 22:48 Koskinen pettynyt perustuslakivaliokunnan riitaisiin saamelaisäänestyksiin Näkkäläjärvi näkee että eduskunta on antamassa alkuperäiskansaoikeudet

Lisätiedot

SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA

SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA 1 (5) SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA TULEVAISUUSFOORUMI: ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN SOPEUTUMINEN, 19.4.2010

Lisätiedot

Aihe: Eduskuntavaalit 2015

Aihe: Eduskuntavaalit 2015 Aihe: Eduskuntavaalit 2015 Arvoisa vastaanottaja, Saamelaiskäräjät lähestyy Teitä ja puoluettanne eduskuntavaalien teemojen merkeissä. Saamelaiskäräjien hallitus on kokouksessaan 17.2.2015 päättänyt lähestyä

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen

MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus 28.9.2016 / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen Perus-ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2017-2019 teemoiksi on valittu: Ihmisoikeuskasvatus-

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) Dnro: 98/D.a.4/2015. Eduskunnan perustuslakivaliokunta

LAUSUNTO 1 (6) Dnro: 98/D.a.4/2015. Eduskunnan perustuslakivaliokunta LAUSUNTO 1 (6) 5.3.2015 Dnro: 98/D.a.4/2015 Eduskunnan perustuslakivaliokunta pev@eduskunta.fi Asia: Viite: Saamelaiskäräjien lausunto perustuslakivaliokunnan pykälämuutosehdotuksesta saamelaiskäräjälain

Lisätiedot

Kunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa

Kunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa Kunnallinen näkökulma Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa M M M S A A M E L A I S T Y Ö R Y H M Ä 2 8. 1 1. 2 0 1 3 K U N N A N

Lisätiedot

Asia: Saamelaiskäräjien taustamuistio hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteuttamisesta

Asia: Saamelaiskäräjien taustamuistio hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteuttamisesta MUISTIO 1 (5) 12.12.2012 Dnro: 622/D.a.2/2012 Asia: Saamelaiskäräjien taustamuistio hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteuttamisesta Viite: Hallituksen aamukoulu 12.12.2012 1. ILO-sopimuksen ratifioinnin

Lisätiedot

3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta:

3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta: 1 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli: Nainen Mies 2. Valitse ikäryhmä johon kuulut: 18 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 75 84 85 94 95 3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa

Lisätiedot

SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT

SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT 1(6) SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2003 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 6-7.4.2004 hyväksynyt seuraavan kertomuksen toiminnastaan

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000

SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000 SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000 Hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa 15.3.2001 1. YLEISTÄ Saamelaiskäräjälain (974/95) mukaisesti saamelaiskäräjät laatii vuosittain hallituksen kertomuksen

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Klemetti Näkkäläjärvi

Klemetti Näkkäläjärvi Klemetti Näkkäläjärvi RKP (sit) ehdokas Uudeltamaalta 217 www.klemettinakkalajarvi.net (sivut pohjoissaameksi, ruotsiksi ja suomeksi) www.facebook.com/klemettinakkalajarvi Sisältö O Kuka olen O Vaaliteemoja

Lisätiedot

Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008

Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008 Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008 ILO:N SOPIMUKSEN N:O 169 RATIFIOINTIEDELLYTYKSISTÄ SUOMESSA Arvoisa puheenjohtaja,

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015

SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015 SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 20.6.2012. SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA 2012-2015 2 (33) SISÄLLYS 1. YLEISET LÄHTÖKOHDAT 3

Lisätiedot

Asia: Saamelaiskäräjien muistio Nagoyan pöytäkirjan alkuperäiskansoja koskevista velvoitteista Viite: Nagoyan pöytäkirja-työryhmän kokous

Asia: Saamelaiskäräjien muistio Nagoyan pöytäkirjan alkuperäiskansoja koskevista velvoitteista Viite: Nagoyan pöytäkirja-työryhmän kokous MUISTIO Sivu 1/8 16.12.2013 Dnro 686/D.a.2/2013 Nagoya-työryhmä Tuuli.loven@ymparisto.fi Asia: Saamelaiskäräjien muistio Nagoyan pöytäkirjan alkuperäiskansoja koskevista velvoitteista Viite: Nagoyan pöytäkirja-työryhmän

Lisätiedot

Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia

Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun

Lisätiedot

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten

Lisätiedot

Julkaistu 14.6.2013 klo 10.57, päivitetty 5.9.2014 klo 9.57. Helppoa osallistumista?

Julkaistu 14.6.2013 klo 10.57, päivitetty 5.9.2014 klo 9.57. Helppoa osallistumista? OSALLISUUS Leena Heinämäki, tutkijatohtori, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti, Arktinen keskus, Lapin yliopisto Heta Heiskanen, tutkija, Tampereen yliopisto Julkaistu 14.6.2013 klo

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi saamelaiskäräjistä annettua lakia ja rikoslakia. Saamelaiskäräjälain

Lisätiedot

Act 974/1995 on the Sami Parliament:

Act 974/1995 on the Sami Parliament: Act 974/1995 on the Sami Parliament: Annettu Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1995 Laki saamelaiskäräjistä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9.

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9. LAUSUNTO 1 (5) 31.10.2007 Dnro:487/D.a.2/2007 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 27.9.2007 LAUSUNTO SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

CONFERENCE WITH THE SPECIAL RAPPORTEUR ON THE

CONFERENCE WITH THE SPECIAL RAPPORTEUR ON THE 1 (6) SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHE SAAMELAISTEN ITSEMÄÄRÄMISOIKEU- DEN TOTEUTUMISESTA SUOMESSA SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJA JUVVÁ LEMET, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVI CONFERENCE WITH THE SPECIAL RAPPORTEUR

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393

Lisätiedot

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010 Tutkimuksen lähtökohtia

Lisätiedot

SÁMI ÁRVVUT - KANNANOTTO Sivu 1/18 Hallitus 14.10.2015

SÁMI ÁRVVUT - KANNANOTTO Sivu 1/18 Hallitus 14.10.2015 SÁMI ÁRVVUT - KANNANOTTO Sivu 1/18 Sámi Árvvut (saamelaiset arvot) on riippumaton saamelainen yhdistys, jonka toimintaa ohjaavat saamelaiset arvot. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää

Lisätiedot

PUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa

PUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa SAAMELAISVÄESTÖN TULEVAISUUDEN PALVELUT SAAMELAISTEN KULTTUURI-ITSEHALLINNON JA PERUSOIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA 1. Alkusanat Suomen

Lisätiedot

Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010. 15.6.2011 Maria Swanljung

Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010. 15.6.2011 Maria Swanljung Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010 15.6.2011 Maria Swanljung Espoolaisia nuoria puhumassa syrjinnästä Lisää koulumateriaalia saameksi Valtio osoitti saamenkielisten oppimateriaalien

Lisätiedot

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 SAAMELAINEN NUORISO Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTIA Saamelaista kulttuuria tallentavat erikoismuseot Pohjoismaissa halusivat tallentaa nykysaamelaista kulttuuria kokoelmiinsa

Lisätiedot

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 87/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi raittiustyölain 3 ja 10 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Hallitus 13.11.2015 sivu 1 (11) pöytäkirjanpitäjä

Hallitus 13.11.2015 sivu 1 (11) pöytäkirjanpitäjä 6.11.2015 Hallitus sivu 1 (11) SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN KOKOUS 15/2015 Aika pe 13.pnä marraskuuta 2015 klo 10 Paikka Solju, Sajos, Inari L P Läsnä/ Tiina Sanila-Aikio puheenjohtaja poissa Heikki Paltto

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan vuoden 1989 yleissopimuksen.

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan vuoden 1989 yleissopimuksen. LUONNOS 20.5.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa

Lisätiedot

PUHE 1 (5) SAAME JA LAPIN YLIOPISTO-SEMINAARI LAPIN YLIOPISTO, ROVANIEMI 20.12.2010

PUHE 1 (5) SAAME JA LAPIN YLIOPISTO-SEMINAARI LAPIN YLIOPISTO, ROVANIEMI 20.12.2010 PUHE 1 (5) SAAME JA LAPIN YLIOPISTO-SEMINAARI LAPIN YLIOPISTO, ROVANIEMI 20.12.2010 Arvoisa Lapin yliopiston rehtori, pitkäaikainen saamen kielen ja kulttuurin lehtori Leif Rantala, hyvä seminaariyleisö!

Lisätiedot

Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat!

Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat! PUHE 1 (5) 13.5.2008 Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat! Saamelaiskäräjien puolesta haluan toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi keskustelemaan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

SAAMELAISEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISPÄIVÄT

SAAMELAISEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISPÄIVÄT KUTSU 1 (5) 24.4.2012 Dnro:250/D.a.6/2012 SAAMELAISEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISPÄIVÄT Saamelaiskäräjien hallinnoima SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalvelujen kehittämisrakenne hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Saamentutkimus Norjassa

Saamentutkimus Norjassa Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010 Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla

Lisätiedot

Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä

Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Laurila, A & Saarinen, E & Saarinen, H Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Kartan lähde: Jouni Kitti, Saamelaiset eilen ja tänään. 1 Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Työryhmän

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet Perustuslakivaliokunta 31.5.2017 Valtiovarainministeriö Kunta ja aluehallintoosasto Hallitusneuvos Ilkka Turunen 1 Maakuntalaki ja kielelliset oikeudet (HE

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan?

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? 21.5.2013 Puoluerahoituksen kehittämistä koskeva kyselytulokset Tietoa kyselystä Kuntaliitto

Lisätiedot

Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät

Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelainen palveluohjausmalli Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous 10.5.2017 Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaisten oikeudellinen asema Saamelaiset ovat EU:n ja Suomen ainoa oikeudellisesti

Lisätiedot

Asia: LAUSUNTO VARHAISKASVATUSTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTYÖRYHMÄN ESITYKSISTÄ

Asia: LAUSUNTO VARHAISKASVATUSTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTYÖRYHMÄN ESITYKSISTÄ LAUSUNTO 1 (8) 23.5.2013 Dnro:325/D.a.2/14 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi varhaiskasvatuslaki@minedu.fi Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 15.4.2014. Varhaiskasvatusta

Lisätiedot

Lausunto Tenon sopimuksen voimaansaattamislain HE:stä (239/2016 vp)

Lausunto Tenon sopimuksen voimaansaattamislain HE:stä (239/2016 vp) Lausunto Tenon sopimuksen voimaansaattamislain HE:stä (239/2016 vp) Nuorgamin osakaskunta Outakosken osakaskunta Utsjoen kirkonkylän yhteisen veden osakaskunta Veahčaknjárgan osakaskunta Utsjoen kalastusalue

Lisätiedot

Tilannekatsaus Harri Jokiranta

Tilannekatsaus Harri Jokiranta Tilannekatsaus 9.8.2017 Harri Jokiranta Alueelliset erot talouskehityksessä väestökartat Muuttoliike kartta Yle.fi 6.8.2017 Perustuslakivaliokunnan mukaan valinnanvapautta koskevan lakiesityksen

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Miksi tämä tuntuu niin vanhanaikaiselta? Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 1/5 Hallitus Kannanotto Metsähallituksen hallinnonuudistuksen valmistelusta

SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 1/5 Hallitus Kannanotto Metsähallituksen hallinnonuudistuksen valmistelusta SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 1/5 Sámi Árvvut (saamelaiset arvot) on riippumaton saamelainen yhdistys, jonka toimintaa ohjaavat saamelaiset arvot. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Arvoisa työministeri, hyvät lapsiasian-, tasa-arvo- ja vähemmistövaltuutetut ja apulaisoikeuskansleri sekä hyvä seminaariyleisö,

Arvoisa työministeri, hyvät lapsiasian-, tasa-arvo- ja vähemmistövaltuutetut ja apulaisoikeuskansleri sekä hyvä seminaariyleisö, PUHE 1 (5) 20.08.2008 Arvoisa työministeri, hyvät lapsiasian-, tasa-arvo- ja vähemmistövaltuutetut ja apulaisoikeuskansleri sekä hyvä seminaariyleisö, olemme tämän päivän aikana kuulleet mielenkiintoisia

Lisätiedot

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi SAAMELAISKULTTUURI Lapin maakuntamuseon tehtäväpaketti NIMI: KOULU ja LUOKKA: PÄIVÄMÄÄRÄ: Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi A. SAAMELAISET Saamelaisalue Saamelaiset ovat alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu

Lisätiedot

KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ

KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ LAPSEN OIKEUDELLISEN ASEMAN KEHITYS lapsi sosiaalisena

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

SAAMELAISTEN LASTEN KIELELLISTEN JA KULTTUURISTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA

SAAMELAISTEN LASTEN KIELELLISTEN JA KULTTUURISTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA LAUSUNTO 1 (19) 2.10.2008 Dnro 449/D.a.2/2008 Syrjintälautakunta PL 26 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntönne 19.8.2008 SAAMELAISTEN LASTEN KIELELLISTEN JA KULTTUURISTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (8) 15.12.2014 Dnro: 571 /D.a.4/2014. Eduskunnan perustuslakivaliokunta pev@eduskunta.fi

LAUSUNTO 1 (8) 15.12.2014 Dnro: 571 /D.a.4/2014. Eduskunnan perustuslakivaliokunta pev@eduskunta.fi LAUSUNTO 1 (8) 15.12.2014 Dnro: 571 /D.a.4/2014 Eduskunnan perustuslakivaliokunta pev@eduskunta.fi Asia: Saamelaiskäräjien lausunto hallituksen esityksestä laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi

Lisätiedot

ESITYS 1 (11) 18.12.2008 Dnro:544/D.a.2/2008. Sosiaali- ja terveysministeriö/ sosiaaliturvan uudistuskomitea SAAMELAISTEN SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN

ESITYS 1 (11) 18.12.2008 Dnro:544/D.a.2/2008. Sosiaali- ja terveysministeriö/ sosiaaliturvan uudistuskomitea SAAMELAISTEN SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN ESITYS 1 (11) 18.12.2008 Dnro:544/D.a.2/2008 Sosiaali- ja terveysministeriö/ sosiaaliturvan uudistuskomitea SAAMELAISTEN SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN SATA-komitean asettamispäätöksen mukaan sosiaaliturvauudistuksen

Lisätiedot

f1\ SÄ M E D 1 G G i LAUSUNTO 1(6) 1 SÄM1TIGGE 1j. / SÄÄMTE

f1\ SÄ M E D 1 G G i LAUSUNTO 1(6) 1 SÄM1TIGGE 1j. / SÄÄMTE f1\ SÄ M E D 1 G G i LAUSUNTO 1(6) 1 SÄM1TIGGE 1j. / SÄÄMTE 4 Eduskunnan lakivaliokunta Dnro:392/D. a. 4/2017 LaV@eduskunta.fi ville: Lakivaliokunnan lausuntopyyntö 27.9.2017 klo 11.36 Asia: SAAMELAISKÄRÄJIEN

Lisätiedot

PUHE 1 (6) Arvoisa ministeri, hyvä seminaariväki!

PUHE 1 (6) Arvoisa ministeri, hyvä seminaariväki! PUHE 1 (6) 22.09.2008 Arvoisa ministeri, hyvä seminaariväki! Seminaarin teema kieli ja perinteistieto on luonteva yhdistelmä. Kyseessä on oikeastaan saman asian kaksi puolta kielen avulla siirrämme perinteistietouttamme

Lisätiedot

Lapsen oikeus. on aikuisen velvollisuus. Kato Mua on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Lapsen oikeus. on aikuisen velvollisuus. Kato Mua on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus Lapsen oikeuksien sopimus sisältää kaikille alle 18-vuotiaille lapsille kuuluvat ihmisoikeudet. YK:n lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin v. 1989 ja se tuli voimaan

Lisätiedot

Tarkistamaton ennakkoversio Jakelu: Yleinen

Tarkistamaton ennakkoversio Jakelu: Yleinen Tarkistamaton ennakkoversio Jakelu: Yleinen 12.1.2011 Alkuperäinen kieli: englanti Ihmisoikeusneuvosto Kahdeksastoista istunto Esityslistan kohta 3 Kaikkien ihmisoikeuksien, kansalaisoikeuksien, poliittisten

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

1994 vp- PeVM 17-HE 248

1994 vp- PeVM 17-HE 248 1994 vp- PeVM 17-HE 248 Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 17 hallituksen esityksestä saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa koskevien säännösten ottamisesta Suomen Hallitusmuotoon ja muuhun lainsäädäntöön

Lisätiedot

Asia: YLIOPISTOLAIN JA SIIHEN LIITTYVÄN LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS

Asia: YLIOPISTOLAIN JA SIIHEN LIITTYVÄN LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAUSUNTO 1 (7) 18.12.2008 Dnro 540/D.a.2/2008 Viite: lausuntopyyntönne 14.08.2008, OPM 109:00/2007 Asia: YLIOPISTOLAIN JA SIIHEN LIITTYVÄN LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS Saamelaiskäräjien kannanotot lyhyesti

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin. Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.

Lisätiedot

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015 Saamenkieliset sosiaali ja terveyspalvelut Suomessa Heidi Eriksen, SANKS, BUP Karasjok, Utsjoen terveyskeskus Inari 25 2 2015 Historiaa 1993 Saamelaisvaltuuskunta puutteita omakielisissä ja kulttuurin

Lisätiedot

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, toisistaan riippuvaisia, yleisiä, luovuttamattomia,

Lisätiedot

Yhtiöittämisen vaihtoehtoja tulisi edelleen selvittää ja valita vaihtoehto, joka turvaa yleiset intressit parhaalla mahdollisella tasolla.

Yhtiöittämisen vaihtoehtoja tulisi edelleen selvittää ja valita vaihtoehto, joka turvaa yleiset intressit parhaalla mahdollisella tasolla. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Ministerin erityisavustaja Anne Kettunen Kansliapäällikkö Jaana Husu Kallio Hallitusneuvos Vilppu Talvitie Yleisesti lausumme seuraavaa uuden metsähallituslain

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (9) 31.10.2007 Dnro:486/D.a.2/07. Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL 29 00023 Valtioneuvosto

LAUSUNTO 1 (9) 31.10.2007 Dnro:486/D.a.2/07. Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL 29 00023 Valtioneuvosto LAUSUNTO 1 (9) 31.10.2007 Dnro:486/D.a.2/07 Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 12.9.2007 LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA

SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA ESITYS 1 (7) 5.3.2014 Dnro:232/D.a.5/2014 Lapin liitto Mervi.nikander@lapinliitto.fi PL 8056 96101 Rovaniemi Asia: SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA 2014 2017 (Lappi-sopimus) Viite: Laki

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

Electronic Frontier Finland ry

Electronic Frontier Finland ry Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta 17.8.2007 17.08.09 Electronic Frontier Finland ry www.effi.org 1. Yleistä Electronic Frontier Finland

Lisätiedot

Tarkastamaton ennakkoversio - epävirallinen suomennos 4.10.2012

Tarkastamaton ennakkoversio - epävirallinen suomennos 4.10.2012 CERD/C/FIN/CO/20-22 31.08.2012 Alkuperäiskieli: englanti ROTUSYRJINNÄN POISTAMISTA KÄSITTELEVÄ KOMITEA 81. istunto 6. 31.8.2012 YLEISSOPIMUKSEN 9 ARTIKLAN MUKAISESTI ANNETTUJEN SOPIMUSVALTIOIDEN RAPORTTIEN

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 22.-23.2.2005 2 1. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset perusteet Saamelaiskäräjät on saamelaisvaltuuskunnan sijaan lailla

Lisätiedot

ma hallintopäällikkö

ma hallintopäällikkö Saamelaiskäräjien kokous sivu 1 (16) SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS 4/2014 Aika ma 22. päivänä joulukuuta klo 9 Paikka Solju, Sajos, Inari Läsnä/ Näkkäläjärvi Klemetti puheenjohtaja poissa Sanila-Aikio Tiina

Lisätiedot

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere Ihmisoikeuskeskus YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa Vammaisneuvostopäivä 1.12.2016 Tampere 1 Kenellä on oikeus, kenellä velvollisuus? Rights holders - Duty bearers Perus-

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj.

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj. MAA- JA METSÄTALOUS MINISTERIO 06. 2013 Inarin Manttaalikunta Yrjö Mattila Haapalaaksontie 2 99800 Ivalo man 20.6.20 13 HARE MMM 922 Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalastus

Lisätiedot

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä Etnisten suhteiden neuvottelukunta * Keitä me olemme? Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä - verkosto - jäsenten tuoma laaja asiantuntemus - jäsenten laajat verkostot - mukana keskeiset

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö

Lisätiedot

SámiSoster ry PL 71 99870 Inari

SámiSoster ry PL 71 99870 Inari 1 SámiSoster ry PL 71 99870 Inari Lausunto 16.6.2015 Oikeusministeriö Lausuntopyyntönne 12.5.2015 (OM 2/58/2015) SAAMEN KIELILAIN KEHITTÄMISTARPEISTA Saamelaisten valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi saamelaiskäräjistä annettua lakia. Tavoitteena on täsmentää saamelaiskäräjien vaalien

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut

Lisätiedot

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset

Lisätiedot

SAAMELAISPARLAMENTAARIKKOJEN ENSIMMÄISEN KONFERENSSIN JULISTUS Jokkmokissa 24. helmikuuta 2005

SAAMELAISPARLAMENTAARIKKOJEN ENSIMMÄISEN KONFERENSSIN JULISTUS Jokkmokissa 24. helmikuuta 2005 SAAMELAISPARLAMENTAARIKKOJEN ENSIMMÄISEN KONFERENSSIN JULISTUS Jokkmokissa 24. helmikuuta 2005 Tämän historiallisen Saamelaisparlamentaarikkojen ensimmäisen yhteisen konferenssin jäsenet, Suomen, Norjan

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen

Lisätiedot