Klemetti Näkkäläjärvi

Transkriptio

1 Klemetti Näkkäläjärvi RKP (sit) ehdokas Uudeltamaalta (sivut pohjoissaameksi, ruotsiksi ja suomeksi)

2 Sisältö O Kuka olen O Vaaliteemoja O Saamelaiskäräjälain ja ILO 169-sopimuksen ratifioinnin tausta O Mitä tämän jälkeen?

3 Kuka olen? O Saamelaiskäräjien päätoiminen puheenjohtaja pyytänyt eroa ) O FT kulttuuri-antropologiassa O FL saamen kielessä ja kulttuurissa O Aikaisempi työkokemus hallinnossa ja tutkimuksessa O Aloittanut post doc-tutkimuksen teon O Pienyrittäjänä vuodesta 1996 (kieli- ja kulttuuripalveluja tarjoava yritys Dierpmis ay) O RKP:n ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2011 ja eurovaaleissa 2014

4 O Harrastukset hiihto, juoksu, squash, tutkimus, ooppera ja tieteiskirjallisuus O Perhe: puoliso, kaksi aikuista lasta ja kaksi alaikäistä lasta O Koti Vuontisjärvellä, Enontekiöllä. Vaalien aikana koti Kirkkonummella O Ehdokkaana Uudeltamaalta koska se on suvaitsevainen, monikulttuurinen alue joka ohjaa koko Suomen suuntaa

5 O asiantuntemus: O saamelaisten oikeudet, O perus- ja ihmisoikeudet, O Vähemmistöjen oikeudet O luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, O maa- ja metsätalouden erityiskysymykset, O Kyky tehdä päätöksiä, punnita ja analysoida päätöksiä ja ymmärtää niiden vaikutukset, löytää kompromisseja ja pysyä päätöksien takana

6 Vaaliteemat

7 Työ O Näen, että työn kannustavuutta ja työllisyysastetta tulee lisätä O Valtion tulee tukea uusien työpaikkojen luomista O Työ on parasta sosiaaliturvaa. Haluan olla mukana uudistamassa sosiaaliturvajärjestelmää kannustavaan suuntaan. O Suomi tarvitsee lisää yhteisöllisyyttä. Haluan ehkäistä suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumista, klikkiytymistä ja turvata haavoittuvassa asemassa olevien perusoikeudet

8 Turvallisuus O Näen, että ajatus Euroopan Unionin yhteisestä puolustuksesta on tärkeä keskustelunavaus. Euroopan Unionin ja myös pohjoismaiden yhteistyötä myös puolustusasioissa tulee tiivistää. O Euroopan yhteinen puolustus ei ole kuitenkaan lähitulevaisuudessa realistinen tavoite. O Venäjän tilannetta on seurattava tarkoin. Edistymistä voidaan saavuttaa demokratialla, diplomatialla, taloudella ja sanavapaudella.

9 Terveys O Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta ja sen rahoitusta on uudistettava perusteellisesti ja se on ensi vaalikauden kenties tärkein ja kiireellisin hanke. O Uudistuksen on tapahduttava asiantuntijoita, palveluntuottajia ja kuntia kuullen ja sen on vastattava perustuslain velvoitteita. O Yksi hyvä keino voisi olla sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuun siirtäminen kokonaisuudessaan suuremmille alueille. O Rakenteen tulisi lähteä alueen olosuhteista ja kuntarakenteesta käsin. Pitkät etäisyydet, kielelliset oikeudet, harvaan asutus ja mahdollisuus rajaalueyhteistyöhön tulee selvittää uudistuksessa. O Palvelujen hyvän laadun takaa koulutettu ja motivoitunut henkilökunta.

10 Ympäristö

11 O Oikeus puhtaaseen luontoon on perusoikeus. Luonto on osa suomalaista identiteettiämme. Kuitenkin luonnon monimuotoisuus heikkenee edelleen ja ilmastonmuutoksen tuomat kielteiset vaikutukset voivat uhata Suomenkin tulevaisuutta. O Päätöksiä on tehtävä tulevia sukupolvia ajatellen. Ilmastonmuutos on huomioitava poliittisessa päätöksenteossa nykyistä laajemmin ja tarvitsemme sukupolviajattelua. Tämä sukupolvi määrää sen, millaisessa elinympäristössä tulevat suomalaiset tulevat elämään. O Minun kantani on, että meidän on jätettävä luonto ja ilmasto tuleville sukupolville paremmassa tilassa kuin meitä edeltäneet sukupolvet ovat ne meille jättäneet. Tämä vaatii tekoja.

12 Liikenne

13 O Tuen joukkoliikenteen kehittämistä sujuvaksi O Yksityisautoilu on haja-asutusalueiden ja syrjäseutujen ainoa järkevä kulkuväline ja ihmisille on annettava vapaus liikkua O Pisara-rata on järkevä edistysaskel ja kannatan sitä, mikäli hankkeeseen saadaan EU-rahoitusta ja alueen kunnat ja valtio löytävät yhteisen näkemyksen. Kadut ja keskusta-alueet tulee saada ihmisten käyttöön!

14 Tulevaisuus

15 O Politiikka tarvitsee uuden suunnan: poliittista järjestelmää on uudistettava O Suomi tarvitsee vastuullisia päätöksentekijöitä ja vastuunkantoa tulevia sukupolvia kohtaan O Lyhytnäköinen vaaleista vaaleihin ajattelu on riski Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvointija ihmisoikeusvaltiolle. O Politiikka ja kansanedustajana oleminen on arvokasta työtä ja politiikkojen on luotava ratkaisuja, ei uusia ongelmia.

16

17 Tulevaisuus Suomi ikääntyy kovaa vauhtia. Erityisesti muistisairaiden määrä O lisääntyy. Ikäihmiset ovat voimavara, mutta tarvitsemme myös lisää hoivapalvelua ja tukea omaisille. O Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Maahanmuuttajat, turvapaikanhakijat sekä pakolaiset tarvitsevat kotouttamista, kielikoulutusta ja tukea työllistämiseen. O Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen vähemmistöjen oikeuksien toimeenpano-ohjelman monikulttuurisuuden turvaamiseksi. Ohjelman tavoitteena on lisätä suvaitsevaisuutta, kehittää viranomaisten ja alkuperäiskansojen ja muiden kansallisten vähemmistö- ja maahanmuuttajaryhmien yhteistyötä sekä turvata heidän oikeutensa käytännön elämässä. O Kielelliset oikeudet ovat tärkeitä, koska kieli ylläpitää myös kulttuuria ja identiteettiä. Uhanalaisille saamen, romanin ja karjalan kielille tarvitaan elvytysohjelmat.

18 Saamelaisten oikeusaseman kehittämiseksi tehty työ O Pääministeri Kataisen hallitusohjelma: Tavoitteena ILO 169-sopimuksen ratifiointi ja saamelaiskäräjien toimintamahdollisuuksien kehittäminen O Pääministeri Alexander Stubbin hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi ratifioi ILO 169-sopimuksen mikäli valtioneuvostossa päästään yhteisymmärrykseen saamelaismääritelmästä

19 O Saamelaiskäräjälaki vuodelta 1996 on vanhentunut ja tarvitsi kokonaisuudistuksen O Suomi on saanut YK:n ja Euroopan Neuvoston ihmisoikeuselimiltä lukuisia suosituksia ratifioida ILO 169-sopimus ja parantaa saamelaisten oikeusasemaa O Suomi on sitoutunut kansainvälisissä sopimuksissa turvaamaan saamen ja kulttuuriin tulevaisuuden ja täyttämään YK:n alkuperäiskansajulistuksen tavoitteet

20 O Suomi on saanut suosituksia muuttaa saamelaismääritelmää, koska se vaarantaa saamelaisten sulautumisen valtakulttuuriin eikä ole saamelaisten itsensä hyväksymä O Saamelaismääritelmä antaa oikeuden äänestää ja asettua ehdokkaaksi saamelaiskäräjävaaleissa, muita oikeuksia se ei tuo. O Taustalla on se, että Korkein hallinto-oikeus on muuttanut ratkaisukäytäntöään vuonna 2011

21 O KHO otti saamelaiskäräjien vaaliluetteloon vastoin saamelaiskäräjien kantaa neljä ihmistä, jotka eivät täyttäneet kielikriteeriä ja joilla ei hakemusten mukaan ollut yhteyttä saamen kieleen ja kulttuuriin. He olivat ns. Lappalaisveroa maksaneiden henkilöiden jälkeläisiä O Lappalaisvero ei ollut etninen vero, vaan sitä maksoivat kaikki poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä harjoittavat Pohjois-Suomessa

22 O KHO:n tekemä ennakkopäätös ohjaa tulevaa oikeuskäytäntöä tarkoittaen sitä, että lappalaisveroa maksaneiden jälkeläisiä otetaan sisään vaaliluetteloon kasvavissa määrin O Saamelaisia on vain n O Saamelaisia ja saamelaisten oikeuksia vastustetaan Lapissa paljon.

23 O Lakiin otettu lappalaiskriteeri on aiheuttanut suuria ongelmia. Suomeen on syntynyt tämän johdosta ryhmittymiä, jotka väittävät olevansa saamelaisia ja lappalaisveroa maksaneet olisivat ainoa oikea alkuperäiskansa. O Kulttuuri ja kieli ei elä eikä säily asiakirjoissa tai verotustiedoissa

24 O Oikeusministeri asetti työryhmän valmistelemaan saamelaiskäräjälain kokonaisuudistusta Työryhmä luovutti hallituksen esityksen muotoon kirjoitetun yksimielisen mietinnön O Metsähallitus asetti työryhmän valmistelemaan saamelaisten osallistumisoikeuksien lisäämistä valtion hallinnassa olevilla maa- ja vesialueilla. Työryhmä luovutti esityksensä maaliskuussa 2014

25 O Hallituksen esitykset saamelaiskäräjälain uudistamiseksi ja ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi annettiin eduskunnalle syksyllä 2014 O ILO 169-sopimuksen ratifiointiesitys on sidoksissa saamelaiskäräjälain uudistukseen O Esityksillä oli saamelaisten tietoon perustuva ennakkosuostumus

26 O Eduskunnan valiokunnat ja eduskunta kaatoivat saamelaiskäräjälain uudistuksen O Hallituspuolueista vain RKP oli kokonaan esitysten takana O Suuret puolueet sanoutuivat irti hallitusohjelmasta O Saamelaismääritelmän muuttaminen oli saamelaiskäräjien vaalikauden tärkein tavoite. Saamelaiset joutuivat päähallituspuolueiden kinastelun keskelle

27 O Eduskunnan ei uskaltanut tehdä perus- ja ihmisoikeusmyönteistä ratkaisua eikä kantaa vastuutaan O Valtioneuvosto ja päähallituspuolueet pettivät oikeusministerin ja saamelaiset. O Muuta vaihtoehtoa ei jäänyt kuin erota, koska minun oli kannettava vastuu

28

29 O Saamelaiskäräjälain kaatuminen on aiheuttanut paniikkia saamelaisten keskuudessa ja moni haluaa, että sopimus ratifioidaankin nyt, vaikka saamelaiskäräjälaki kaatui O Eduskunta on siirtänyt oman sekasortonsa nyt saamelaisten keskuuteen O Olen saamelaiskäräjien virallisen kannan takana ja pidän sopimuksen ratifiointia välttämättömänä. Saamelaiskäräjälain kaatuminen toi suuria esteitä sopimuksen ratifioinnille

30 Lessons learned O Puolueiden välinen kinastelu, päätöksenteon perustaminen valiokunnissa huhuihin ja näytösluontoiset viivytystaistelut saavat loppua O Päähallituspuolueet ovat osoittaneet kyvyttömyytensä edistää perus- ja ihmisoikeuksia. Toinen keskeinen sopimus, vammaisten oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin, mutta sen ratifiointi siirtyy tulevalle eduskuntakaudelle päähallituspuolueiden toilailujen johdosta

31 O Näillä eduskunnan päätöksillä ja päättämättä jättämisillä on kansainvälisiä vaikutuksia O Suomen uskottavuus perus- ja ihmisoikeusasemassa on mennyt Suomen eduskunnan johdosta O Politiikka tarvitsee uuden suunnan O Suomit tarvitsee vastuullisia päätöksentekijöitä

32 O Politiikkojen on palautettava luottamus eduskuntaan, mutta se on äänestäjistä kiinni. O Äänestäjät päättävät jatkuuko samanlainen suurten puolueiden asiantuntematon farssi eduskunnassa O Suomella ei ole siihen enää varaa!

33 Blogi, vaaliohjelma ja muita kirjoituksia: Facebook: klemettinakkalajarvi Äänestä 217 eduskuntaan!