Asia: Saamelaiskäräjien lausunto ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksistä Viite: Lausuntopyyntö (OM 32/49/2011)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asia: Saamelaiskäräjien lausunto ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksistä Viite: Lausuntopyyntö (OM 32/49/2011)"

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (17) Dnro 238/D.a.1/2012 Oikeusministeriö Helsinki oikeusministeriö@om.fi Asia: Saamelaiskäräjien lausunto ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksistä Viite: Lausuntopyyntö (OM 32/49/2011) Oikeusministeriö on pyytänyt. saamelaiskäräjiä lausumaan oikeudellisista edellytyksistä ratifioida itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva kansainvälisen työjärjestön (Ilo) yleissopimus nro 169 (jäljempänä Ilo169-sopimus). Saamelaiskäräjien kokous on käsitellyt asiaa kokouksessaan (2/2012) ja päättänyt lausua seuraavaa. Yleissopimus on hyväksytty Genevessä pidetyssä 76. Kansainvälisessä työkonferenssissa. Ilo:n perussäännön 19 artiklan mukaan jäsenvaltion on saatettava tällaiset sopimukset toimivaltaisen valtioelimensä käsiteltäväksi lainsäädäntö- ja muita toimenpiteitä varten. Hallituksen esitys asiasta annettiin 1990 (HE 306/1990 vp). Eduskunta päätti tuolloin hallituksen esityksen mukaisesti olla tässä vaiheessa ratifioimatta sopimusta. Hallituksen esityksessä sopimuksen ratifioimatta jättämistä perusteltiin sillä, ettei Suomen lainsäädännön voitu katsoa vastaavan sopimuksen määräyksiä lähinnä saamelaisten maahan kohdistuvien oikeuksien osalta. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on ratifioida sopimus. Suomi on saanut toistuvasti huomautuksia kansainvälisiltä valvontaelimiltä sopimuksen ratifioinnin viipymisestä. Sisällysluettelo 1. Saamelaiskäräjien lausunnon tiivistelmä Ilo-sopimuksen ratifioinnin lähtökohdat Saamelaiskäräjien esitys sopimuksen ratifiointiprosessiksi Saamelaiskäräjien alustavat artiklakohtaiset huomiot Ilo-sopimuksen ratifiointiedellytyksiin Saamelaiskäräjien lausunnon tiivistelmä 1) Saamelaiskäräjät kannattaa sopimuksen pikaista ratifioimista ja Suomen lainsäädännön kehittämistä vastaamaan Ilo 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksiä. 2) Ilo 169-sopimuksen ratifiointi ei vaadi uusia oikeudellisia tai historiallisia selvityksiä, vaan poliittista tahtoa. 3) Saamelaiskäräjien lähtökohtana on, että Ilo 169-sopimuksen ratifioinnin tulee kohdella eri saamen kieliryhmiä ja koko saamelaisten kotiseutualuetta tasapuolisesti. 4) Saamelaiskäräjät pitää välttämättömänä, että Ilo-sopimuksen ratifioinnin valmistelu tehdään Suomen valtion ja saamelaiskäräjien hyvällä ja tehokkaalla yhteistyöllä. Ilo-sopimuksen toisen (2) artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kuudennen artiklan (6) toisessa kohdassa korostetaan että kaikki neuvottelut täytyy tehdä vilpittömin mielin päämääränä yhteisymmärrys. 5) Suomessa Ilo-sopimuksen ratifiointi edellyttää keskeisen saamelaisia koskevan lainsäädännön tarkistamista sekä saamelaiskäräjien, saamenkielisten palvelujen ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen rahoituksen lisäämistä. Keskeisen maankäyttöä ohjaavan lainsäädännön kehittämishankkeet luovat edellytykset Ilo-sopimuksen ratifiointiedellytyksien täyttämiseksi. Sajos Tel (0) FIN Inari info(at)samediggi.fi etunimi.sukunimi(at)samediggi.fi

2 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 2 (17) 6) Ilo-sopimuksen ratifiointi loisi vahvat edellytykset Suomelle hyväksyä pohjoismainen saamelaissopimus ja toimia edelläkävijänä kansainvälisesti alkuperäiskansojen oikeuksien edistäjänä. 7) Saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden turvaaminen ja perinteisten elinkeinojen säilyminen edellyttävät Suomelta perinteisten saamelaiselinkeinojen aseman parantamista erityislainsäädännössä sekä elinkeinopoliittista tukea. Tarvetta on ainakin poronhoitolain avaamiseen. Sen yhteydessä on turvattava saamelainen poronhoito ja sen oikeudet Ilo-sopimuksen ratifiointiedellytysten mukaisesti. 8) Ilo 169-sopimuksen ratifiointityössä tulee huomioida kansainvälisen ihmis- ja alkuperäiskansapolitiikan kehitys. 9) Saamelaiskulttuurin tosiasiallisen suojan saavuttaminen edellyttää positiivisia erityistoimia ja mahdollisuutta kehittää saamelaiskulttuuria, eikä saamelaiskulttuurin heikentämisen suoja ole riittävä toimenpide Ilo 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksien täyttämiseksi. 10) Kalastuslain kokonaisuudistuksessa tulee huomioida Ilo 169-sopimuksen ratifiointiedellytykset ja kalastuslain kokonaisuudistuksen jatkovalmistelun tulee tapahtua rinnakkain Ilo-sopimuksen ratifiointityöskentelyn kanssa. 11) Suomen ja Norjan valtiot ovat aloittaneet neuvottelut Tenojoen kalastusta säätelevän valtiosopimuksen uudistamiseksi. Tenojoen kalastussopimusneuvotteluissa tulee huomioida Ilo 169- sopimuksen ratifiointiedellytykset ja turvata saamelaiskäräjien aidot ja tehokkaat vaikutusmahdollisuudet kalastussopimuksessa. 12) Saamelaiskäräjät esittää, että Ilo 169-sopimuksen suomenkielinen käännös tarkistettaisiin. Käännöksen tarkistamisen valmistuttua sopimus tulee kääntää saamen kielilain mukaisesti pohjois-, inarin- ja koltansaameksi. 13) Saamelaiskäräjät esittää, että sopimuksen ratifiointia valmistelemaan asetetaan parlamentaarinen työryhmä, jossa on edustajia hallituspuolueista ja saamelaiskäräjiltä siten, että saamelaiskäräjien edustajat muodostaisivat työryhmän kokoonpanosta puolet. Lisäksi työryhmällä olisi sihteeristö, jossa olisi myös saamelaiskäräjien nimeämä edustus. 14) Saamelaiskäräjille tulee turvata riittävät resurssit osallistua Ilo-sopimuksen ratifiointiprosessiin. 2. Ilo-sopimuksen ratifioinnin lähtökohdat Vaikka Suomi on ratifioinut useita alkuperäiskansojen oikeuksia tukevia kansainvälisiä sopimuksia, kuten kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (KP-sopimus, SopS 8/1976), taloudellisia, sivistyksellisiä ja sosiaalisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (TSS-sopimus, SopS 6/1976), biodiversiteettisopimuksen (SopS 78/1994), Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen (SopS 1-2/1998) sekä Euroopan Neuvoston alueellisia ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan (SopS 23/1998), saamelaisten kulttuurin, perinteisten elinkeinojen ja saamen kielen asema ei ole riittävän turvattu. Kansainvälisen oikeuden lisäksi saamelaisten oikeuksien suoja määrittyy Suomen perustuslaissa ja erityislainsäädännössä. Kokonaissuoja saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksille kuitenkin puuttuu. Ilo 169-sopimuksen ratifiointityössä tulee huomioida kansainvälisen ihmis- ja alkuperäiskansapolitiikan kehitys. Suomi on allekirjoittanut vuonna 2007 YK:n yleiskokouksen hyväksymän julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista. Julistus kokoaa elementtejä eri kansainvälisistä alkuperäiskansojen oikeuksista suojelevista sopimuksista, kuten Ilo 169-sopimuksesta. Alkuperäiskansajulistus on huomioitava Ilo 169-sopimuksen ratifioinnin yhteydessä. Ilo 169-sopimuksen keskeisenä päämääränä on maaoikeuksien tärkeys. Yleensä ottaenkin se, että on olemassa käsite alkuperäiskansa, liittyy keskeisesti siihen, että kansa on asunut alueellaan ja kansalla on erityinen suhde alueensa maahan, veteen ja luonnonvaroihin. Scheininin (2006) mukaan kansainvälisillä sopimuksilla pyritään yleisesti samaan päämäärään, tietyn maantieteellisen alueen

3 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 3 (17) ja luonnonvarojen suojattuun hallintaan alkuperäiskansan omaleimaisen kulttuurin perustana. Vain painotuksissa on eroa, mutta Ilo 169-sopimus puhuu keskeisesti juuri maasta, alkuperäiskansojen yhteisöllinen elämä määräytyy korostetusti luonnonvarojen ja niiden historiallisten hyödyntämistapojen kautta. Tämä perinne on määrännyt myös alkuperäiskansojen kielen, käyttöesineistön ja taiteellisen ilmaisun. Kansan suhde luonnonvaroihin on avain niiden haavoittuvan aseman ymmärtämiseen. Ellei alkuperäiskansalla olisi maata, niin heillä ei olisi kulttuuriakaan. Uudessa kaivoslaissa ja vesilaissa on huomioitu saamelaiskulttuurin heikentämisen suoja. Oikeusministeriö on ilmoittanut, että vastaaviin erityislakeihin otetaan saamelaiskulttuurin heikentämisen suoja. On kuitenkin todettava, että saamelaiskulttuurin tosiasiallisen suojan saavuttaminen edellyttää positiivisia erityistoimia ja mahdollisuutta kehittää saamelaiskulttuuria, eikä saamelaiskulttuurin heikentämisen suoja ole riittävä toimenpide Ilo 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksien täyttämiseksi. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan Suomen valtiolla on hyvät edellytykset ratifioida Ilo 169- sopimus. Saamelaiskäräjät kannattaa sopimuksen pikaista ratifioimista ja Suomen lainsäädännön kehittämistä vastaamaan Ilo 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksiä. Käynnissä olevat hallinnolliset ja lainsäädännölliset uudistukset mahdollistavat Ilo 169-sopimuksen ratifiointiedellytysten huomioimisen jo olemassa olevissa hallinnollisissa uudistuksissa ja eri kehittämisprosessien välillä on lukuisia synergiaetuja. Suunnitelmat keskeisen lainsäädännön kehittämiseksi mahdollistavat Ilosopimuksen ratifiointiedellytysten huomioimisen osaltaan olemassa olevien lainsäädännön kehittämishankkeiden yhteydessä. Suomi on aloittanut Metsähallituksen hallinnonuudistuksen. Metsähallitus hallinnoi noin 90 % saamelaisten kotiseutualueen maa- ja vesialueista. Noin 80 % saamelaisten kotiseutualueesta on eri tavoin suojeltua. Saamelaisten kotiseutualueelle on saavutettu metsärauha vajaaksi 20 vuodeksi asianmukaisten paliskuntien, saamelaiskäräjien, Metsähallituksen ja luontojärjestöjen yhteistyöllä. Hallitusohjelman mukaan Metsähallituksen organisaatiomuutosten yhteydessä Metsähallitus säilytetään kokonaisuutena. On välttämätöntä, että Metsähallituksen hallinnonuudistuksessa luodaan edellytykset Ilo 169-sopimuksen ratifioinnille ja että Ilo 169-sopimuksen ratifiointia ja Metsähallituksen hallinnonuudistusta valmistellaan rinnakkain. Valtiovarainministeriö on parhaillaan valmistelamassa kunnallishallinnon rakenneuudistusta ja sosiaali- ja terveysministeriö aloittaa kunnallishallinnon rakenneuudistuksen jatkovalmistelun sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Kunnallishallinnon rakenneuudistuksella voidaan luoda edellytyksiä Ilo 169-sopimuksen ratifioinnille. On tärkeää, että kunnallishallinnon rakenneuudistusta ja Ilo 169- sopimuksen ratifiointia valmistellaan rinnakkain. Oikeusministeriö on käynnistänyt selvityshankkeen saamelaiskäräjälain hallinnolliseksi tarkistamiseksi. Saamelaiskäräjälain tarkistaminen tukee Ilo 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksiä. Kalastuslain kokonaisuudistusta valmistellut työryhmä on luovuttanut ristiriitaisen esityksensä maaja metsätalousministeriölle. Kalastuslain kokonaisuudistuksen valmistelu jatkuu edelleen maa- ja metsätalousministeriössä. Kalastuslain kokonaisuudistuksessa tulee huomioida Ilo 169-sopimuksen ratifiointiedellytykset ja kalastuslain kokonaisuudistuksen jatkovalmistelun tulee tapahtua rinnakkain Ilo-sopimuksen ratifiointityöskentelyn kanssa. Suomen ja Norjan valtiot ovat aloittaneet neuvottelut Tenojoen kalastusta säätelevän valtiosopimuksen uudistamiseksi. Tenojoen kalastussopimusneuvotteluissa tulee huomioida Ilo 169- sopimuksen ratifiointiedellytykset ja turvata saamelaiskäräjien aidot ja tehokkaat vaikutusmahdolli-

4 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 4 (17) suudet kalastussopimuksessa. Ilo-sopimuksen ratifiointitoimien yhteydessä tulee aloittaa myös neuvottelut Näätämöjoen kalastusta säätelevän valtionsopimuksen uudistamiseksi. Ympäristöministeriön asettama kansallinen artikla 8(j)-työryhmä on luovuttanut esityksensä saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon suojelemiseksi, elvyttämiseksi ja turvaamiseksi Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Työryhmän loppuraportin toimenpide-esitysten toteuttaminen tukisi osaltaan erityisesti Ilo-sopimuksen artiklojen 4 (kulttuuriset oikeudet), 5 (sosiaaliset ja kulttuuriset arvot ja tavat) ja 7 (osallistumisoikeus ja oikeus kehitykseen) kulttuurisia tapoja, perinteitä ja ympäristönsuojelua koskevien velvoitteiden täyttämistä. Ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan maastoliikennelain uudistamista. Lisäksi kuluvan hallituskauden aikana on tarkoitus uudistaa keskeinen maankäyttöä ohjaavaa lainsäädäntö: luonnonsuojelu- ja erämaalaki, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä ympäristövaikutusten arvioinnista annettu laki. Keskeisen maankäyttöä ohjaavan lainsäädännön kehittämishankkeet luovat edellytykset Ilosopimuksen ratifiointiedellytyksien täyttämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee parhaillaan perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskevaa uudistusta. Uudistus on tarkoitus saattaa valtioneuvoston käsiteltäväksi vielä keväällä Samanaikaisesti kun valtioneuvosto uudistaa perusopetuksen yleisiä tavoitteita ja tuntijakoa, tulee uudistuksessa huomioida Ilo-sopimuksen ratifioinnin edellytykset (erityisesti artiklat 27, 28 ja 31) ja huolehtia, että saamelaisten erityistarpeet tulevat Ilo 169-sopimuksen ja muiden kansainvälisten velvoitteiden osalta huomioiduksi uudistuksessa. Norjan, Ruotsin ja Suomen valtiot yhdessä saamelaiskäräjien edustajien kanssa neuvottelevat parhaillaan pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioimiseksi. Pohjoismaisessa saamelaissopimusluonnoksessa on huomioitu Ilo-sopimuksen keskeiset velvoitteet. On tärkeää, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa seurataan huolellisesti Ilo 169-sopimuksen ratifiointiprosessin etenemistä. Ilo-sopimuksen ratifiointi loisi vahvat edellytykset Suomelle hyväksyä pohjoismainen saamelaissopimus ja toimia edelläkävijänä kansainvälisesti alkuperäiskansojen oikeuksien edistäjänä. Saamelaiskäräjät ei ole lausunnossaan tarkastellut Ilo 169-sopimuksen suomenkielisen käännöksen oikeellisuutta. Pikaisesti tarkastellen käännöksessä on horjuvuutta. Sopimustekstiä on tarvetta tarkistaa uuden terminologian ja kansainvälisen oikeuden kehittymisen myötä. Saamelaiskäräjät esittää, että Ilo 169-sopimuksen suomenkielinen käännös tarkistettaisiin. Käännöksen tarkistamisen valmistuttua sopimus tulee kääntää saamen kielilain mukaisesti pohjois-, inarin- ja koltansaameksi. 3. Saamelaiskäräjien esitys sopimuksen ratifiointiprosessiksi Saamelaiskäräjät on tyytyväinen, että oikeusministeriö on aloittanut hallitusohjelman toteuttamisen ja Ilo 169-sopimuksen ratifiointiin tähtäävät toimet. Saamelaiskäräjät haluaa toimia hyvässä yhteistyössä Suomen valtion kanssa Ilo 169-sopimuksen ratifioimiseksi ja odottaa kaikkien ministeriöiden sitoutuvan tukemaan sopimuksen ratifiointia ja saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien kehittämistä. Ilo 169-sopimuksen ratifiointi ei vaadi uusia oikeudellisia tai historiallisia selvityksiä, vaan poliittista tahtoa. Sopimuksen ratifiointia on selvitetty eri tavoin useamman kymmenen vuoden ajan. Ilo 169-sopimuksen ratifiointiprosessin täytyy lähteä myös uudelta pohjalta suhteessa käynnissä oleviin hallinnollisiin uudistuksiin. Aiemmin esitetyt, hylätyt esitykset sopimuksen ratifioimiseksi kuuluvat historiaan, eivätkä sovellu nykyisiin hallinnollisiin erityisolosuhteisiin, eikä aiemmissa esityksissä ole voitu huomioida kansainvälisoikeudellista kehitystä, kuten YK:n alkuperäiskansajulistusta. Ilo 169-sopimuksen ratifioinnista keskusteltiin myös viime hallituskaudella, mutta asia ei

5 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 5 (17) edennyt keskustelutasoa pidemmälle. Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi edellisellä vaalikaudella silloiseen tilanteeseen sovelletut reunaehdot Ilo 169-sopimuksen ratifioinnille. 1 Yleissopimuksen 34 artiklan mukaan sopimuksen täytäntöön panemiseksi tehtävien toimien laatu ja laajuus on ratkaistava joustavasti kunkin maan erityisolosuhteet huomioon ottaen. Suomen erityisolosuhteet tarkoittavat Suomen jo ratifioimia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja valmisteilla olevien muiden alkuperäiskansa- ja ihmisoikeussopimusten muodostamia reunaehtoja. Erityisolosuhteiden joustava huomioiminen ei saa estää sopimuksen tavoitteiden toteutumista, eikä johtaa siihen, että saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia siirrettäisiin myös valtakulttuurin edustajille asuinpaikan perusteella. Ilo 169-sopimuksen on ratifioinut 22 valtiota, pohjoismaista ainoastaan Norja ja Tanska. Ilo-sopimuksen ratifiointiprosessin yhteydessä voi olla hyödyllistä tutustua muiden maiden kokemuksiin sopimuksen ratifioinnista, mutta sellaisenaan muiden valtioiden mallit eivät Suomen erityisolosuhteisiin sovellu. Saamelaiskäräjien lähtökohtana on, että Ilo 169-sopimuksen ratifioinnin tulee kohdella eri saamen kieliryhmiä ja koko saamelaisten kotiseutualuetta tasapuolisesti. Yleissopimuksen artiklaa 34 on sovellettava yhdessä sopimuksen artiklan 35 kanssa. Artiklan mukaan yleissopimuksen määräyksien soveltaminen ei saa vaikuttaa haitallisesti kysymyksessä olevien kansojen niihin oikeuksiin ja etuihin, jotka perustuvat muihin yleissopimuksiin, suosituksiin, kansainvälisiin asiakirjoihin ja sopimuksiin taikka kansallisiin lakeihin, päätöksiin, tapoihin tai sopimuksiin. Yleissopimuksen ratifiointi ei saa artiklan 35 mukaan heikentää saamelaisten perustuslaillista alkuperäiskansa-asemaa ja ratifiointi ei saa vaikuttaa haitallisesti Suomen muihin saamelaisia suojelevien kansainvälisten sopimusten toimeenpanoon. Saamelaiskäräjät on koonnut kappaleeseen kaksi ne keskeiset kansainväliset sopimukset, jotka tulee huomioida Ilo-sopimuksen ratifioinnin yhteydessä artiklan 35 mukaisesti. Ilo-sopimuksen ratifiointi on Suomelle hyvin tärkeä kysymys niin sisä- kuin ulkopoliittisestikin. Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valvontaelinten jatkuvat kehotukset Suomelle ratifioida Ilo 169-sopimus ja kehotukset parantaa saamelaisten oikeusasemaa heikentävät Suomen ulkopoliittista uskottavuutta. Suomi on profiloitunut ulkopolitiikassaan erityisesti ihmisoikeuskysymyksissä. Suomi on pyrkimässä YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle Suomen ulkopoliittinen uskottavuus edellyttää Ilo-sopimuksen ratifiointia. Sitoutuminen sopimuksen ratifiointiin antaisi Suomelle erinomaiset mahdollisuudet saada toivomansa paikka YK:n turval- 1 1) Ilo 169-sopimuksen artikloista, käsitteistä ja sanamuodoista ei kehitetä omia, Ilo-sopimuksesta ja sen ratifiointiedellytyksistä poikkeavia tulkintoja. 2) Aikaisemmin saavutettuihin yksityisiin, kiinteistörekisteriin merkittyihin oikeuksiin ei puututa. 3) Ilo 169-sopimuksen ratifiointi ei saa heikentää saamelaisten perustuslaillista asemaa Suomen ainoana alkuperäiskansana 4) Ilo 169-sopimuksen 14. artiklan sanamuoto edellyttää maanomistusoikeuksien vahvistamista yhteisöille eli ryhmille (ei yksityisille oikeussubjekteille). Saamelaiskäräjien näkökulmasta maanomistuksen ja hallinnan on toteuduttava Ilo 169-sopimuksen mukaisesti siten, että oikeus maahan ja veteen vahvistetaan saamelaisille Suomen alkuperäiskansana. Maaoikeuksien vahvistamisessa tulee huomioida eri saamelaiskulttuurit, heidän kulttuurinsa ja luonnonvarojen käyttö sekä elinkeinot. On huomioitava, että eri saamelaiskulttuurit elävät erilaisissa luonnonolosuhteissa, jotka asettavat omat vaatimuksensa sekä kyseiselle saamelaiskulttuurille että ILO 169-sopimuksen ratifioinnille 5) Ilo 169-sopimuksen ratifioinnin valmistelutyön ja sopimuksen hyväksyminen tapahtuu Suomen saamelaiskäräjien ja Suomen valtion välillä. Tätä työnjakoa on edellyttänyt mm. YK:n ihmisoikeuskomitea vuonna 2004: asia on ratkaistava saamelaisten ja Suomen valtion välillä. (6) Ilo 169-sopimuksen ratifiointiedellytysten valmistelussa huomioidaan keskeiset saamelaisten oikeuksiin ja Suomen aluehallintoon vaikuttavat hankkeet, Perustuslain uudistamishanke ja aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishanke.) 6 kohta on nyt rauennut, koska perustuslain uudistus ja aluehallinnon uudistushanke ovat astuneet voimaan.

6 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 6 (17) lisuusneuvostossa, ja päinvastainen tilanne tietenkin heikentäisi merkittävästi Suomen mahdollisuuksia päästä turvallisuusneuvostoon. Saamelaiskäräjät pitää välttämättömänä, että Ilo-sopimuksen ratifioinnin valmistelu tehdään Suomen valtion ja saamelaiskäräjien hyvällä ja tehokkaalla yhteistyöllä. Lisäksi kolttasaamelaisia koskevissa asioissa on kuultava kolttien kyläkokousta. Sopimuksen ratifiointi edellyttää niin saamelaiskäräjien kuin Suomen valtion hyväksyntää. Osapuolina sopimuksen ratifioinnissa ovat vain Suomen valtio ja saamelaiskäräjät. Aiemmin Ilo-sopimuksen ratifiointia on pohdittu erinäisissä valtion asettamissa virkamiespohjaisissa toimikunnissa ja myös selvitysmiehiä on asetettu. Nämä toimintatavat eivät ole luoneet edellytyksiä ratifioida Ilo sopimus. Sopimuksen ratifiointi edellyttää vahvaa parlamentaarista sitoutumista hallitusohjelman toteuttamiseen ja poliittista tahtoa. Ilo 169-sopimuksen ratifiointi edellyttää asian valmistelemista työryhmässä, mutta saamelaiskäräjät ei pidä hedelmällisenä ja tehokkaana, että asiaa valmisteltaisiin virkamiestyöryhmässä, koska menettelytapa ei ole aikaisemminkaan johtanut myönteisiin tuloksiin. Saamelaiskäräjät esittääkin, että sopimuksen ratifiointia valmistelemaan asetetaan parlamentaarinen työryhmä, jossa on edustajia hallituspuolueista ja saamelaiskäräjiltä siten, että saamelaiskäräjien edustajat muodostaisivat työryhmän kokoonpanosta puolet. Lisäksi työryhmällä olisi sihteeristö, jossa olisi myös saamelaiskäräjien nimeämä edustus. Parlamentaarisen työryhmän tueksi tulisi asettaa virkamiestyöryhmä, jossa on asianmukaisten ministeriöiden sekä saamelaiskäräjien virkamiesten laaja edustus. Virkamiestyöryhmä tukisi parlamentaarisen työryhmän työtä. Työryhmät tulisi asettaa pikaisesti ja työ tulisi saattaa valmiiksi vuoden 2013 kuluessa. Periaatepäätös Suomen Ilo 169-sopimuksen ratifioimisesta pitäisi tehdä viimeistään syksyllä ennen kuin YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuva jäsenmaa valitaan. Saamelaiskäräjille tulee turvata riittävät resurssit osallistua Ilo-sopimuksen ratifiointiprosessiin. Saamelaiskäräjät ei voi olemassa olevilla resursseillaan osallistua tehokkaasti perustettavien työryhmien työhön vaan tarvitsee Suomen valtiolta lisäresursseja asiantuntijoiden palkkaukseen, valmistelutehtäviin ja matkustuskuluihin. Saamelaiskäräjien resursointi on välttämätöntä saamelaiskäräjien tehokkaan ja vaikuttavan osallistumisen turvaamiseksi ja jotta Ilo-sopimuksen ratifiointi onnistuu. Suomessa Ilo-sopimuksen ratifiointi edellyttää keskeisen saamelaisia koskevan lainsäädännön tarkistamista sekä saamelaiskäräjien, saamenkielisten palvelujen ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen rahoituksen lisäämistä. 4. Saamelaiskäräjien alustavat artiklakohtaiset huomiot Ilo-sopimuksen ratifiointiedellytyksiin Saamelaiskäräjät käy ohessa alustavasti läpi keskeisten Ilo-sopimuksen artiklojen ratifiointiedellytyksiä ja niitä seikkoja, jotka tulee huomioida sopimuksen ratifiointiprosessissa. 1 artikla 1. Tämä yleissopimus koskee a) niitä itsenäisissä maissa eläviä heimokansoja, jotka eroavat selvästi maan muista väestöryhmistä sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten olojensa puolesta ja joiden asema määräytyy kokonaan tai osittain niiden omien tapojen tai perinteiden tai erityislainsäädännön mukaan; b) niitä itsenäisissä maissa eläviä kansoja, joita pidetään alkuasukkaina, koska - he polveutuvat väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyisten valtionrajojen muodostumisen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa kuuluu, ja - jotka oikeudellisesta

7 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 7 (17) asemastaan riippumatta ovat säilyttäneet kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset instituutionsa. 2. Määriteltäessä ryhmät, joihin tämän yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan, on olennaisena perusteena pidettävä sitä, että kansa itse pitää itseänsä alkuperäis- tai heimokansana. 3. Tässä yleissopimuksessa käytettävää ilmausta "kansat" ei ole tulkittava siten, että sillä olisi vaikutuksia niihin oikeuksiin, joita tähän ilmaisuun saattaa liittyä kansainvälisen oikeuden mukaan. Saamelaiset on tunnustettu perustuslaissa (17.3 ) alkuperäiskansaksi. Suomen valtio täyttää 1 artiklan edellytykset perustuslain määräyksellä. Saamelaiskäräjälain 3 määrätään saamelaisuudesta. Saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän tulkinnasta vastaa Suomessa korkein hallinto-oikeus, mikä on ristiriidassa saamelaisten itsemääräämisoikeuden ja Ilo 169-sopimuksen 1 artiklan velvoitteiden kanssa. Suomen saamelaiskäräjälain 3 ja 26b tulee uudistaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta tukevaan suuntaan. Saamelaismääritelmää tulee tarkistaa Ilo 169-sopimuksen ratifioinnin yhteydessä sopimuksen edellytysten mukaisesti siten, että saamelaiseksi määritetään vain sellaiset henkilöt, joilla on läheinen yhteys saamen kieleen ja kulttuuriin sekä saamelainen identiteetti. Historiallisia verotustietoja ei voi pitää perusteena saamelaisuuden määrittämisessä vaan saamelaismääritelmän tulee pohjautua elävään saamelaiskulttuuriin. Ilo-sopimuksessa kieltä ei ole erikseen mainittu sopimuksen alkuperäiskansamääritelmässä, mutta on selvää, että oma kieli on kansan edellytys ja oma kieli on myös alkuperäiskansan omien sosiaalisten, taloudellisten, kulttuuristen ja poliittisten instituutioiden edellytys. Artikla 4 1. Mainittujen kansojen jäsenten, instituutioiden, omaisuuden, työvoiman, kulttuurin ja ympäristön suojelemiseksi on tarvittaessa ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin. 2. Tällaiset erityistoimenpiteet eivät saa olla näiden kansojen vapaasti ilmaisemien toiveiden vastaisia. 3. Tällaiset erityistoimenpiteet eivät saa myöskään estää yleisten kansalaisoikeuksien toteutumista ilman syrjintää. Artiklan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa maailman kulttuurien moninaisuutta. Saamelaiset ovat kokonaan tai osittain säilyttäneet omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset instituutionsa. Esimerkkinä poliittisen instituution säilymisestä nykypäivään on kolttalain määrittävät kolttien kyläkokous ja kolttaneuvostot, joiden perustana ovat historialliset kolttasaamelaisten yhteisölliset päätöksentekojärjestelmät, kyläkokoukset. Tunnetuimmat kyläkokoukset ovat olleet aina 1940-luvulle asti olleet Suonikylässä ja Petsamossa. Saamelaiset ovat lisäksi säilyttäneet siitajärjestelmän, vaikka Suomen poronhoitoa ohjaava lainsäädäntö ei tunnustakaan siitajärjestelmää. Saamelaisilla on perinteisesti ollut siitoja kalastusta, pyyntiä ja poronhoitoa varten. Vain poronhoitosiidat ovat säilyneet nykyaikaan asti käytössä. Siitajärjestelmä on sukulaisuuteen perustuva sosiaalinen yhteisöllinen järjestelmä, jonka kautta poronhoito järjestetään käytännössä. Siidat järjestävät poronhoidon tarkoituksenmukaiseksi omilla alueillaan ja neuvottelevat naapurisiidojen kanssa poronhoidon järjestämiseen ja laidunalueisiin liittyvistä kysymyksistä. Paliskuntajärjestelmä ei ole korvannut saamelaisten siitapohjaista yhteisöjärjestelmää. Käytännön poronhoitotyö tehdään edelleenkin siidoissa. Saamelaiskäräjät toteaa, että saamelaiskulttuurin tulevaisuuden säilyttäminen edellyttää erityistoimenpiteitä. Saamelaiskäräjien vuoden 2011 saamelaiskäräjävaalien yhteydessä kerätyn tilaston mukaan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuu jo 65 % saamelaisista ja 75 % saamelaislapsis-

8 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 8 (17) ta. Suurena syynä saamelaisten poismuuttoon pois saamelaisten kotiseutualueelta on perinteisten elinkeinojen heikko kannattavuus, heikot mahdollisuudet päästä perinteisten elinkeinojen pariin, korkeakoulumahdollisuuksien puute ja yhteiskunnallinen rakennemuutos. Saamelaisten kulttuuristen, kielellisten ja elinkeinollisten oikeuksien kattavan suojan puuttuminen Suomessa on osaltaan johtanut laajaan poismuuttoon pois saamelaisten kotiseutualueelta. Saamelaisten määrä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella on kasvanut merkittävästi koko 2000-luvun. Kotiseutualueen ulkopuolella asuvat lapset ovat saamenkielisen ja saamelaiskulttuurinmukaisen opetuksen ulkopuolella. Saamen kansan tulevaisuuden turvaaminen edellyttää erityistoimenpiteitä erityisesti saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuville saamelaislapsille ja nuorille. Saamen kielen säilymiseksi tulee saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuville lapsille ja nuorille järjestää mahdollisuus saamen kielen opiskeluun ja tukea saamelaislasten ja nuorten saamelaisidentiteetin kasvua ja yhteyttä saamelaisten kotiseutualueeseen ja kulttuuriin. Artikla 5 Sovellettaessa tämän yleissopimuksen määräyksiä a) on tunnustettava ja suojattava näiden kansojen sosiaaliset, kulttuuriset, uskonnolliset ja henkiset arvot ja tavat sekä otettava asianmukaisesti huomioon näitä kansoja ryhminä ja yksilöinä kohtaavien ongelmien luonne; b) on kunnioitettava näiden kansojen arvojen, tapojen ja instituutioiden loukkaamattomuutta; c) on yhteistyössä näiden kansojen kanssa luotava toimintaohjelmia lieventämään niiden vaikeuksia kohdata uusia elin- ja työoloja. Saamen kieli on keskeisessä asemassa saamelaisten arvojen ja tapojen siirtymisessä uusille sukupolville. Saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ovat poronhoito, kalastus, metsästys, keräily ja saamen käsityöt. Perinteiset elinkeinot ovat keskeisessä asemassa välittämässä kieltä, arvoja ja tapoja. Saamelaisten arvoja ja perinteitä siirretään myös joiun, oraalisen tradition ja taiteen avulla. Saamelaisten perinteiden säilymistä uhkaa saamelaisten poismuutto saamelaisten kotiseutualueelta, elinkeinorakenteen muutos, saamelaisten perinteisten elinkeinojen heikko kannattavuus ja saamen kielten uhanalaistuminen. Suomen kansallinen lainsäädäntö ei huomioi nykyisin saamelaiskulttuurin arvoja ja tapoja. Ilo 169-sopimuksen ratifioiminen edellyttää lainsäädännön tarkistuksen lisäksi tukea saamelaisten perinteitä, arvoja tai tapoja säilyttäville ja elvyttäville toimille. Artikla 6 1. Sovellettaessa tämän yleissopimuksen määräyksiä hallitusten on a) neuvoteltava kyseisten kansojen kanssa asianmukaisella tavalla ja erityisesti näiden kansojen edustuselinten kautta aina, kun harkitaan lainsäädännöllisiä tai hallinnollisia toimenpiteitä, joilla voi olla näihin kansoihin välitön vaikutus; b) luotava näille kansoille vähintään samat mahdollisuudet kuin maan muille väestöryhmille osallistua vapaasti päätöksentekoon kaikilla tasoilla vaaleilla valituissa instituutioissa sekä hallinnollisissa ja muissa elimissä, jotka ovat vastuussa näitä kansoja koskevista toimintaperiaatteista ja -ohjelmista; c) luotava mahdollisuudet ja tarvittaessa taattava varat näiden kansojen omien instituutioiden ja aloitteiden täysimittaiselle kehittämiselle. 2. Tämän yleissopimuksen soveltamisen edellyttämät neuvottelut on käytävä vilpittömin mielin ja olosuhteisiin katsoen asianmukaisella tavalla pyrkimyksenä saavuttaa yhteisymmärrys tai hyväksyntä ehdotetuille toimenpiteille. Saamelaiskäräjälain 9 koskee neuvotteluvelvoitetta, minkä mukaan viranomaiset neuvottelevat saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella mm. valtionmaan, suojelualueiden ja erämaa-alueiden hoitoa, käyt-

9 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 9 (17) töä, vuokrausta ja luovutusta. Saamelaiskäräjälain neuvotteluvelvoite on tekninen, eli neuvotteluvelvoite on täytetty, mikäli se on järjestetty tai saamelaiskäräjille on annettu mahdollisuus neuvotella asiasta. Saamelaiskäräjälain 9 ei tältä osin vastaa Ilo 169-sopimuksen 6 artiklan velvoitetta ja sopimuksen ratifiointi edellyttää pykälän tarkistamista siten, että neuvotteluvelvoite turvaa saamelaiskäräjien vaikuttavan ja tehokkaan osallistumisen sekä aidon vaikutusmahdollisuuden. Saamelaiskäräjälain 6 :n mukaan saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Saamelaiskäräjälaki täyttää tältä osin Ilosopimuksen artiklan 6 edellyttämän kansan edustuslaitoksen. Lisäksi kolttien kyläkokousta voidaan pitää Ilo-sopimuksen artiklan 6 mukaisena kansan edustuslaitoksena. Artiklan c- kohta koskee valtion velvollisuutta luoda ja tarvittaessa taattava varat alkuperäiskansan omien instituutioiden ja aloitteiden täysimittaiselle kehittämiselle. Suomen saamelaiskäräjien rahoitus on nykyisin riittämätön saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon tarpeita varten. Ilo-sopimuksen ratifioiminen toisi saamelaiskäräjille lisää uusia tehtäviä. Ilo-sopimuksen ratifiointi edellyttää saamelaiskäräjien toimintaan varatun määrärahan merkittävää korottamista. Artikla 7 1. Kysymyksessä olevilla kansoilla on oltava oikeus itse päättää niiden elämään, uskomuksiin, instituutioihin ja henkiseen hyvinvointiin sekä niiden asuttamiin tai muutoin käyttämiin maihin vaikuttavien kehittämistoimien tärkeysjärjestyksestä sekä hallita mahdollisimman laajasti omaa taloudellista, sosiaalista ja kulttuurikehitystään. Lisäksi niiden on saatava osallistua sellaisten kansallisten ja alueellisten kehittämissuunnitelmien ja -ohjelmien laadintaan, toteutukseen ja arviointiin, jotka voivat suoraan koskea niitä. 2. Näiden kansojen kanssa yhteistyössä toteutettavalle kansojen elin- ja työolosuhteiden parantamiselle ja terveys- ja koulutustason kohottamiselle on annettava etusija näiden kansojen asuttamien alueiden taloudellisen kehittämisen yleissuunnitelmassa. Samoin on näiden alueiden kehittämistä koskevat erityissuunnitelmat laadittava siten, että ne edistävät tällaisen päämäärän saavuttamista. 3. Hallitusten on varmistettava, että suunniteltujen kehitystoimenpiteiden mahdolliset sosiaaliset, henkiset sekä kulttuuri- ja ympäristövaikutukset tulevat tarvittaessa aina tutkituiksi yhteistyössä näiden kansojen kanssa. Näiden tutkimusten tuloksia on pidettävä tärkeimpinä perusteina toimenpiteiden toteuttamiselle. 4. Hallitusten on ryhdyttävä, yhteistyössä kysymyksessä olevien kansojen kanssa, toimiin niiden asuttamien alueiden ympäristön suojelemiseksi. Saamelaiskäräjälain 5 mukaan Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat. Sopimusteksti korostaa, että kansa, tässä tapauksessa saamelaiset, itse määrää kehitystoimien tärkeysjärjestyksestä, ei valtio. Tehtäviinsä kuuluvissa asioissa saamelaiskäräjät voi tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja. Näissä asioissa saamelaiskäräjät käyttää lisäksi päätösvaltaa siten kuin tässä laissa tai muualla laissa säädetään. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto on nykyisin hyvin rajattu, rajautuen saamelaisten mielipiteen esittämiseen sekä eräiden määrärahojen jakoon. Saamelaiskäräjillä ei ole nykyisen lainsäädännön nojalla mahdollisuutta hallita saamelaisten taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä. Saamelaiskäräjien tehtäviin ei kuulu saamelaisten taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen hoitaminen. Ilo-sopimuksen ratifiointi edellyttää saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon laajentamista koskemaan laajemmin saamelaiskulttuurin sekä saamelaisen yhteiskunta- ja elinkeinoelämän turvaamista ja kehittämistä.

10 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 10 (17) Artiklan kohta 4. velvoittaa valtiota yhdessä alkuperäiskansojen kanssa suojelemaan ja vaalimaan ympäristöä, jota alkuperäiskansat asuttavat. Suomen perustuslain 20 mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Perustuslain henki on artiklan kohdan 4 mukainen. On kuitenkin todettava, että saamelaisten ja valtion näkemykset siitä, miten saamelaisten kotiseutualueen luontoa tulee vaalia voivat olla ristiriidassa keskenään. Nykyisin saamelaisilla ei ole riittävästi mahdollisuuksia suojella saamelaisten kotiseutualueen ympäristöä ja erilaiset matkailu-, kullankaivu- ja kaavoitushankkeet uhkaavat saamelaisten kotiseutualueen alkuperäistä luontoa. Ilosopimuksen artikla 6 luo perustan sille, miten valtion ja alkuperäiskansojen tulee yhdessä vaalia saamelaisten kotiseutualueen ympäristöä. Artikla 8 1. Sovellettaessa kansallista lainsäädäntöä kysymyksessä oleviin kansoihin on niiden tavat tai tapaoikeus otettava asianmukaisesti huomioon. 2. Näillä kansoilla on oltava oikeus säilyttää omat tapansa ja instituutionsa elleivät ne ole ristiriidassa valtion lainsäädännön määrittelemienperusoikeuksien ja kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien kanssa. Tarpeen mukaan on luotava menettelytapoja tämän periaatteen soveltamisesta aiheutuvien ristiriitojen ratkaisemiseksi. 3. Tämän artiklan 1 ja 2 momentin soveltaminen ei saa estää näiden kansojen jäseniä käyttämästä maan kaikille kansalaisille kuuluvia oikeuksia eikä täyttämästä vastaavia velvollisuuksia. Tapaoikeus käsitetään Black Law Dictionaryn 2 mukaan laeiksi ja käytänteiksi, jotka koostuvat perinteistä, jotka ovat hyväksytty lainomaisiksi vaatimuksiksi tai käyttäytymistä ohjaaviksi säännöiksi. 3 Suomen oikeusjärjestelmässä lainsäädäntö on painavin oikeuslähde. Sen puuttuessa myös maan tapa eli tapaoikeus voi toimia merkittävänä oikeuslähteenä. 4 Ympäristöministeriön asettama kansallinen artikla 8(j)-työryhmä on määrittänyt saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän tapaoikeuden seuraavasti: Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä tapaoikeus ohjaa perinteistä maankäyttöä, yhteisön sisäisiä suhteita liittyen maankäyttöön, luo periaatteet nautinta-alueille ja ohjaa luonnonresurssien hyödyntämistä kestävällä tavalla saamelaisen oikeuskäsityksen mukaisesti. Suomessa poronhoitoa ohjaavassa lainsäädännössä ei ole huomioitu saamelaisten poronhoitoon liittyviä perinteitä tai tapaoikeutta. Myöskään kalastuslaki ei tunnusta riittävästi saamelaisten perinteisiä kalastustapoja. Metsästyslaissa ei ole huomioitu saamelaisten metsästysperinteitä ja tapoja. Artikla edellyttää tarkistuksia keskeisiin saamelaiselinkeinoja ohjaaviin lakeihin. 14 artikla 1. Kyseisille kansoille on tunnustettava omistus- ja hallintaoikeus niihin maihin, joilla ne perinteisesti asuvat. Soveltuvissa tapauksissa on lisäksi turvattava asianmukaisilla toimenpiteillä näiden kansojen oikeudet käyttää alueita, jotka eivät ole niiden yksinomaista asuinaluetta, mutta joita ne ovat perinteisesti voineet käyttää toimeentulonsa hankkimista ja perinteisiä toimiaan varten. Tässä suhteessa on kiinnitettävä erityistä huomiota paimentolaiskansojen ja kiertävien viljelijöiden tilanteeseen. 2 Customary Law 3 Black s Law Dictionary Suomen lainsäädännön ainoa tapaoikeutta koskeva säännös on oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 11 :ssä. Sen mukaan tuomarin pitää tarkoin tutkia lain oikeaa tarkoitusta ja perustusta sekä tuomita sen mukaan, mutta ei vastoin sitä, oman mielensä mukaan. Maan tapa, jos se ei ole kohtuuton, olkoon hänellä myös ohjeena tuomitessansa, kun kirjoitettua lakia ei ole.

11 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 11 (17) 2. Hallitusten on tarpeellisin toimenpitein määriteltävä kysymyksessä olevien kansojen perinteisesti asuttamat maat ja taattava tehokas suoja niiden omistus- ja hallintaoikeudelle. 3. Kansalliseen oikeusjärjestykseen on sisällytettävä tarkoituksenmukainen menettely kysymyksessä olevien kansojen maahan liittyvien vaatimusten ratkaisemiseksi. Suomen lainsäädäntö täyttää 14 artiklan 2 kohdan velvoitteen vain alueen määräytymisen suhteen. Saamelaisten perinteinen asuma-alue, eli saamelaisten kotiseutualue, on määritetty saamelaiskäräjälain 4. Nykyinen lainsäädäntö ei takaa missään tapauksessa tehokasta suojaa maan omistus- ja hallintaoikeudelle. Suomen lainsäädäntö ei täytä artiklan 1 kohdan edellytyksiä. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan artiklan 1 kohta, valtion hallinnoimista maa- ja vesialueista, voidaan ratkaista Metsähallituksen hallinnonuudistuksen yhteydessä. Kohta 3 on riippuvainen kohdan 1 toteutumisesta. 15 artikla 1. Kysymyksessä olevien kansojen oikeuksia maittensa luonnonvaroihin on erityisesti suojeltava. Näihin oikeuksiin sisältyy kansojen oikeus osallistua näiden luonnonvarojen käyttöön, hallintaan ja suojeluun. 2. Tapauksissa, joissa valtio säilyttää omistusoikeuden mineraalivaroihin tai maanalaisiin luonnonvaroihin tai oikeudet muihin maahan liittyviin luonnonvaroihin, hallitusten on luotava tai ylläpidettävä menettelytapoja varmistaakseen, että mitään kysymyksessä olevien kansojen maahan kohdistuvaa tutkimus- tai hyödyntämisohjelmaa ei aloiteta tai sitä koskevaa lupaa ei myönnetä, ennen kuin kansojen kanssa on neuvoteltu siitä, vaikuttaisiko ohjelma haitallisesti niiden etuihin ja missä määrin. Näiden kansojen on mahdollisuuksien mukaan päästävä osallisiksi tällaisten toimintojen tuottamasta hyödystä ja saatava oikeudenmukainen korvaus kaikesta vahingosta, jota tällainen toiminta voi niille aiheuttaa. Luonnonvaroilla tarkoitetaan vakiintuneesti niin uusiutuvia kuin uusiutumattomia luonnonvaroja. Uusiutuvat luonnonvarat viittaavat esimerkiksi metsä- ja vesivaroihin. Uusiutumattomat luonnonvarat viittaavat esimerkiksi kaivannaisiin. Saamelaisten kotiseutualueen maa- ja vesialueista on eri tavoin suojeltua noin 80 % ja 90 % maa- ja vesialasta on Metsähallituksen hallinnassa. Metsähallitus hallinnoi hallinnassaan olevia maanpäällisiä luonnonvaroja. Artiklaan liittyy olennaisesti vasta uudistettu kaivoslaki. Kaivoslain mukaan malminetsintä- kaivostai kullanhuuhdontaluvan haltijalla on oikeus hyödyntää kaivosalueen tai kullanhuuhdonta-alueen mineraaleja. Luvanhaltija maksaa vuosikorvauksen kiinteistöjen omistajille hehtaariperustaisesti. Maanomistajalla ei ole oikeutta osaan kullanhuuhdonnan ja malminetsinnän tuomista hyödyistä. Kaivosluvan haltija maksaa 0,15 % vuoden aikana louhitun ja hyödynnetyn kaivosmineraalien arvosta. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan saamelaiset eivät saa osuutta valtion hallinnassa olevien maa-alueiden luonnonvarojen hyödyntämisen tuottamista hyödyistä. Artikla 15 edellyttää muutoksia kaivoslakiin, metsälakiin ja Metsähallituslakiin. 17 artikla 1. Maahan liittyvien oikeuksien siirrossa kysymyksessä olevien kansojen jäsenten kesken on näiden kansojen vakiintuneita menettelytapoja kunnioitettava. 2. Kysymyksessä olevien kansojen kanssa on neuvoteltava aina, kun käsitellään niiden kelpoisuutta luovuttaa maitaan tai muulla tavoin siirtää oikeuksiaan maahan oman yhteisönsä ulkopuolisille. 3. Näihin kansoihin kuulumattomia henkilöitä on estettävä käyttämästä hyväkseen kansojen tapoja

12 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 12 (17) tai niiden jäsenten laintuntemuksen puutetta hankkiakseen siten itselleen näille kuuluvien maiden omistus-, hallinta- ja käyttöoikeuden. On korostettava, että artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan osalta kyseessä on alkuperäiskansan, Suomen tapauksessa saamelaisten, kollektiivisesta itsemääräämisoikeudesta ja että artiklan kolmannen kohdan mukaan ILO 169-sopimus koskee Suomessa vain saamelaisia. 21 artikla Kysymyksessä olevien kansojen jäsenillä tulee olla vähintään samat mahdollisuudet ammattikoulutukseen kuin muilla kansalaisilla. Suomen lainsäädäntö vaikuttaa tältä osin täyttävän Ilo-sopimuksen vaatimukset. 22 artikla 1. Kysymyksessä olevien kansojen jäsenten vapaaehtoista osallistumista yleisluontoisiin ammattikoulutusohjelmiin on edistettävä. 2. Milloin yleiset erityisammattikoulutusohjelmat eivät vastaa näiden kansojen jäsenten erityistarpeita, hallitusten on yhteistyössä näiden kansojen kanssa järjestettävä erityiskoulutusohjelmat ja - mahdollisuudet. 3. Näiden erityiskoulutusohjelmien tulee perustua kansojen taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurioloihin sekä käytännön tarpeisiin. Kaikki mahdolliset tätä aluetta koskevat tutkimukset on suoritettava yhteistyössä näiden kansojen kanssa, joiden kanssa on neuvoteltava tällaisten ohjelmien järjestämisestä ja toiminnasta. Mikäli mahdollista, kansojen tulee saada ottaa niin päätettyään enenevästi vastuuta tällaisten erikoisohjelmien järjestämisestä ja toiminnasta. Saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten ja valtaväestön ammatillisesta koulutuksesta vastaa itäisellä saamelaisten kotiseutualueella Saamelaisalueen koulutuskeskus ja käytännössä läntisellä saamelaisten kotiseutualueella ammattiopisto Lappia. Ilo-sopimuksen ratifioinnin yhteydessä tulee selvittää, vastaako Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annettu laki Ilo-sopimuksen edellytyksiä ja saamelaisväestön tarpeita koko saamelaisten kotiseutualueella 23 artikla 1. Käsityöammatit, maaseudun ja pienyhteisöjen teollisuus sekä luontaistalous ja perinteiset metsästys-, kalastus-, ansastus- ja keräilyelinkeinot tulee tunnustaa tärkeiksi tekijöiksi näiden kansojen kulttuurien tukemisessa ja niiden taloudellisessa riippumattomuudessa ja kehityksessä. Hallitusten on yhteistyössä kansojen kanssa ja aina kun se on mielekästä varmistettava, että näitä toimintoja vahvistetaan ja edistetään. 2. Kansojen pyynnöstä niille on mahdollisuuksien mukaan annettava asiaankuuluvaa teknistä ja taloudellista tukea ottaen huomioon kansojen perinteinen teknologia ja kulttuuripiirteet sekä kestävän ja tasapuolisen kehityksen tärkeys. Hallituksen esityksessä Suomen perustuslain uudistamiseksi ja saamelaiskäräjälain asettamiseksi (HE 248/1994 vp) todetaan, että saamelaisten poronhoitoon ja metsästykseen liittyvää erityistä asemaa ei ole vielä käsitelty eduskunnassa, koska saamelaisten maahan kohdistuvat oikeudet ovat lainsäädännössä ratkaisematta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta ja maa- ja metsätalousvaliokunta ovat kuitenkin kiirehtineet saamelaislakia koskevan asian saattamista eduskunnan käsiteltäväksi saamelaisten poronhoidon ja metsästyksen lainsäädännöllisten järjestelyjen vuoksi (PeVL 3/1990

13 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 13 (17) vp ja MmVM 7/1993 vp). Hallituksen esitys jatkaa, että saamelaisten lainsäädännöllisen aseman keskeneräisyys on jo johtanut eduskunnassa ratkaisuihin, jotka eivät tue saamelaisten hallinnollista asemaa. Tällainen ratkaisu on tehty esimerkiksi asiassa, joka koski kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän poistamista poronhoitolaista. Koska oikeus omistaa poroja määräytyi poronhoitolain 4 :n nojalla kansalaisuuden perusteella, säännös oli Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (ETAsopimus) vastainen. Ristiriidan poistamiseksi hallitus ehdotti, että ETA-valtioiden kansalaisille tulisi yhtäläinen oikeus omistaa poroja kuin Suomen kansalaisilla on. Laki säädettiin hallituksen esittämässä muodossa. Ratkaisu vaikuttaa poronomistuksen kautta poronhoidon hallintoon paliskunnassa, joissa äänivalta määräytyy poronomistuksen perusteella. Poronhoitolain ristiriita ETAsopimuksen kanssa olisi kuitenkin eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan voitu ratkaista myös saamelaisten eduksi saamelaisvaltuuskunnan ehdottamalla tavalla (PeVL 8/1993 vp). Perustuslakivaliokunta käsitellessään esitystä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaiksi (PeVL 21/2007 vp) edellytti, että valtio ryhtyy kokonaisuudistukseen saamelaisten oikeusaseman kehittämiseksi. Valiokunta viittasi aikaisempaan mietintöönsä PeVM 17/1994 vp. s. 1-2, jossa valiokunta totesi, etteivät edes vuoden 1995 hallitusmuodon muutos ja saamelaiskäräjälaki sellaisenaan toteuta elinkeinojen (tässä siis poronhoidon) perustuslaillista asemaa alkuperäiskansalle, vaan asian järjestäminen vaatii nykyisten lainsäädäntöjärjestelyjen muutosta. Valiokunta tarkoitti poronhoitolain uudelleenjärjestelyä siten, että poronhoitolaki erikseen suojaisi nimenomaisesti saamelaista poronhoitoa alkuperäiskansalle perustuslainsuojan toteutumisen varmistamiseksi. Valiokunta viittasi perustelunaan vielä EU:n liittymisasiakirjaan sisältyvään ja Suomen allekirjoittamaan saamelaisia koskevaan lisäpöytäkirjaan nro 3. Sen mukaan EU:n jäsenyys ei estä myöntämästä saamelaisille perinteisillä saamelaisalueilla yksinoikeuksia poronhoidon harjoittamiseen. Perustuslakivaliokunta lausui (PeVL 3/1990 vp) poronhoitolain eduskuntakäsittelyn yhteydessä paliskuntajärjestelmästä seuraavasti: Paliskuntajohtoinen poronhoitomalli ulotetaan ehdotuksessa myös sellaisten paliskuntien alueille, joissa poroja valiokunnan saaman selvityksen mukaan hoidetaan perinteisesti toisella tavalla Paliskuntajohtoisen poronhoitomallin toteuttaminen saattaa osoittautua hankalaksi ja epätarkoituksenmukaiseksikin tällaisilla alueilla, minkä vuoksi perustuslakivaliokunta kiinnittää maa- ja metsätalousvaliokunnan huomiota siihen, että yhdenmukaiseen järjestelyyn tältä osin ei välttämättä pidäkään pyrkiä. Hallituksen esityksessä todetaan, että (HE 248/1994 vp) ennen vesipiirirajankäynnin suorittamista oli Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa asuvilla maaomaisuutta vailla olevilla ja luontaiselinkeinoista huomattavan osan toimeentulostaan saavilla lähinnä saamelaisväestöön kuuluvilla kuntalaisilla eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan perinteiseen kalastukseensa oikeus, jota oli pidettävä hallitusmuodon takaaman omaisuudensuojan piiriin kuuluvana varallisuusarvoisena etuna. Valiokunta katsoi oikeuden selvästi kaventuvan silloin käsiteltävänä olevan rajankäyntilain mukaisen vesipiirirajankäynnin mahdollisesti tullessa toteutetuksi ja vesialueiden tullessa yleisen kalastuslainsäädännön mukaisen kalastushallinnon piiriin (PeVL 7/1978 vp). Sittemmin vesipiirirajankäynti suoritettiin Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa ratkaisematta kuitenkaan lopullisesti saamelaisten maanomistusoikeuteen perustumattomia kalastusoikeuksia. Näitä oikeuksia ei ole myöhemminkään vahvistettu eikä kumottu. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kalastuslain silloisesta uudistuksesta (PeVL 30/1993 vp), joka olisi johtanut kalastuksen tuomisen luvanvaraiseksi ja maksulliseksi Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien saamelaisille, todennut seuraavaa: valiokunnan mielestä kyseistä muutosta ei kuitenkaan pidä toteuttaa edes perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Tämän taustaksi valiokunta viittaa Kansainvälisen työjärjestön piirissä vuonna 1989 hyväksytyn alkuperäiskansojen asemaa koskevaan yleissopimukseen (n:o 169) ja niihin muihin kansainvälisiin sopimuksiin, jotka mainitaan valiokunnan lausunnossa n:o 3/1990 vp.

14 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 14 (17) Suomen valtio on tunnustanut, että saamelaisten elinkeinojen suoja ei ole nykyisin riittävällä tasolla, eikä kansallinen lainsäädäntö turvaa riittävällä tavalla saamelaisten elinkeinomuotojen säilymistä. Valtion näkökannan mukaan saamelaisten elinkeino-oikeuksia ei voida myöskään ratkaista ennen kuin saamelaisten oikeudet maahan ja veteen ratkaistaan. Perustuslain 17 :n 3 momentin tarkoittamana saamelaisten kulttuurina ja perinteisinä saamelaisina elinkeinoina pidetään poronhoitoa, kalastusta, metsästystä (HE 248/1994 vp ja PeVM 17/1994 vp) sekä keräilyä ja saamen käsityötä. Saamelaiselinkeinojen asemaa ei ole tunnustettu Suomen lainsäädännössä. Ilo 169-sopimuksen artikla koskee niin perinteisiä saamelaiselinkeinoja kuin myös uusia elinkeinoja, jotka turvaavat saamelaiskulttuurin kehitystä ja riippumattomuutta. Saamelaiskulttuurin elinvoimaisuudelle saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin kiinteästi liittyvät uudet elinkeinomuodot, kuten perinteisten elinkeinojen tuotteiden jalostus ja pienimuotoinen ekologinen matkailu, ovat tärkeitä ja tukevat saamelaiskulttuurin perinteiden, perinteisten elinkeinojen ja saamen kielen säilymistä ja siirtämistä sukupolvelta toiselle. Saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden turvaaminen ja perinteisten elinkeinojen säilyminen edellyttävät Suomelta perinteisten saamelaiselinkeinojen aseman parantamista erityislainsäädännössä sekä elinkeinopoliittista tukea. 24 artikla Sosiaaliturvajärjestelmät on ulotettava enenevästi koskemaan kyseisiä kansoja ja niitä on sovellettava ilman minkäänlaista näihin kansoihin kohdistuvaa syrjintää. Suomen lainsäädäntö vaikuttaa vastaavan tältä osin artiklaa artikla 1. Hallitusten tulee huolehtia riittävän terveydenhuollon järjestämisestä näille kansoille tai myönnettävä niille varoja, joiden avulla ne voivat itse kehittää ja tarjota tällaisia palveluita omalla vastuullaan ja omassa hallinnassaan. 2. Terveydenhuollon tulee mahdollisuuksien mukaan olla yhdyskuntapohjaista. Palvelut on suunniteltava ja hallittava yhteistyössä kysymyksessä olevien kansojen kanssa ottaen huomioon niiden taloudelliset, maantieteelliset, sosiaaliset ja kulttuuriolot samoin kuin niiden perinteiset terveydenhuolto-, parannus- ja lääkintämenetelmät. 3. Terveydenhuoltojärjestelmässä on annettava etusija paikallisten terveystyöntekijöiden koulutukselle ja palkkaamiselle sekä keskityttävä perusterveydenhuoltoon pitäen kuitenkin yllä kiinteitä yhteyksiä muiden tasojen terveyspalveluihin. Suomessa artikla tulee erityisesti huomioida kunnallishallinnon rakenneuudistuksen yhteydessä, jotta saamelaisten kielelliset, kulttuuriset ja maantieteelliset olot tulevat otetuksi huomioon asianmukaisesti kunnallishallinnon palvelurakenteita ja kuntarajoja uudistettaessa. Suomessa on hyvät lähtökohdat artiklan toimeenpanolle, koska Suomessa rahoitetaan saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Saamelaiskäräjillä on eduskunnan budjettivaltaan liittyvä mahdollisuus vaikuttaa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa. Eduskunta lisäsi vuonna 2002 valtion talousarvioon erillisen määrärahan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamista varten. Talousarvion mukaan määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi Saamelaiskäräjien kautta saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. Määrärahalla tulee tuottaa palveluja kaikilla kolmella saamen kielellä. Määrärahan käyttö perustuu saamelaiskäräjien ja kuntien väliseen sopimusmenettelyyn. Avustus on vuodesta 2004 lähtien ollut

Asia: Saamelaiskäräjien taustamuistio hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteuttamisesta

Asia: Saamelaiskäräjien taustamuistio hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteuttamisesta MUISTIO 1 (5) 12.12.2012 Dnro: 622/D.a.2/2012 Asia: Saamelaiskäräjien taustamuistio hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteuttamisesta Viite: Hallituksen aamukoulu 12.12.2012 1. ILO-sopimuksen ratifioinnin

Lisätiedot

YLEISSOPIMUS NRO 169. Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansat (1989)

YLEISSOPIMUS NRO 169. Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansat (1989) YLEISSOPIMUS NRO 169 Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansat (1989) Voimaantulopäivä 5.9.1991. Suomi ei ole ratifioinut yleissopimusta. Hallituksen esitys 306/1990. I Yleiset periaatteet 1 artikla

Lisätiedot

-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö

-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö Akwé: Kon ohjeet -tausta ja tarkoitus Kuulemistilaisuus 8.11.2013 Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö Akwé: Kon ohjeiden perusta Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi Lausuntopyyntö 19.06.2018 VN 675/2018 Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi Johdanto Lausunnolle lähetetty luonnosehdotus on saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015

SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015 SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 20.6.2012. SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA 2012-2015 2 (33) SISÄLLYS 1. YLEISET LÄHTÖKOHDAT 3

Lisätiedot

MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen

MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus 28.9.2016 / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen Perus-ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2017-2019 teemoiksi on valittu: Ihmisoikeuskasvatus-

Lisätiedot

SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN

SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN SODANKYLÄN KUNTA SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN Maan hallituksen esityksessä (HE 167/2014 vp), esitettiin saamelaiskäräjälain uudistamista

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten

Lisätiedot

PUHE 1 (6) Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen 12.06.201. Arvoisa ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks,

PUHE 1 (6) Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen 12.06.201. Arvoisa ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks, PUHE 1 (6) Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen 12.06.201 Arvoisa ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks, Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 29.11.2018, Dno. YVTltk 552/2018 Lausuntopyyntö 17.9.2018, Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018. Lausunnon pyytäjä kuvaa ongelmaa seuraavasti. Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

Saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.

Saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla. Sámiráđđi - Saamelaisneuvosto 27.7.2018 Saamelaiskäräjälain tarkoituksessa sanotaan, että saamelaisilla on alkuperäiskansa kulttuurinen itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella koskien heidän kieltään

Lisätiedot

Metsähallituslakia koskeva hallituksen esitys ei sääntele saamelaisten oikeuksista johdonmukaisesti ja täsmällisesti

Metsähallituslakia koskeva hallituksen esitys ei sääntele saamelaisten oikeuksista johdonmukaisesti ja täsmällisesti LAUSUNTO YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE Kiitän mahdollisuudesta lausua koskien hallituksen esitystä Metsähallituksen uudelleen organisoinnista (HE 132/2015 vp). Toimin väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa.

Lisätiedot

Toimintamalli Akwé: Kon- ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa

Toimintamalli Akwé: Kon- ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Toimintamalli Akwé: Kon- ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Toimintamallia on käsitelty Saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen välisissä Saamelaiskäräjälain 9 :n mukaisissa neuvotteluissa 20.11.2012

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS METSÄHALLITUKSEN UUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI (HE 132/2015 vp)

HALLITUKSEN ESITYS METSÄHALLITUKSEN UUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI (HE 132/2015 vp) Lainsäädäntöneuvosto Tuula Majuri LAUSUNTO 16.12.2015 Maa- ja metsätalousvaliokunnalle HALLITUKSEN ESITYS METSÄHALLITUKSEN UUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI (HE 132/2015 vp) 1. Esityksen

Lisätiedot

PUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa

PUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa SAAMELAISVÄESTÖN TULEVAISUUDEN PALVELUT SAAMELAISTEN KULTTUURI-ITSEHALLINNON JA PERUSOIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA 1. Alkusanat Suomen

Lisätiedot

Asia: Saamelaiskäräjien muistio Nagoyan pöytäkirjan alkuperäiskansoja koskevista velvoitteista Viite: Nagoyan pöytäkirja-työryhmän kokous

Asia: Saamelaiskäräjien muistio Nagoyan pöytäkirjan alkuperäiskansoja koskevista velvoitteista Viite: Nagoyan pöytäkirja-työryhmän kokous MUISTIO Sivu 1/8 16.12.2013 Dnro 686/D.a.2/2013 Nagoya-työryhmä Tuuli.loven@ymparisto.fi Asia: Saamelaiskäräjien muistio Nagoyan pöytäkirjan alkuperäiskansoja koskevista velvoitteista Viite: Nagoyan pöytäkirja-työryhmän

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan vuoden 1989 yleissopimuksen.

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan vuoden 1989 yleissopimuksen. LUONNOS 20.5.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Aihe: Eduskuntavaalit 2015

Aihe: Eduskuntavaalit 2015 Aihe: Eduskuntavaalit 2015 Arvoisa vastaanottaja, Saamelaiskäräjät lähestyy Teitä ja puoluettanne eduskuntavaalien teemojen merkeissä. Saamelaiskäräjien hallitus on kokouksessaan 17.2.2015 päättänyt lähestyä

Lisätiedot

Tekemään maa- ja metsätalousministeriölle esityksen ministeriön tekemien virheiden oikaisemiseksi ja epäkohtien korjaamiseksi sekä

Tekemään maa- ja metsätalousministeriölle esityksen ministeriön tekemien virheiden oikaisemiseksi ja epäkohtien korjaamiseksi sekä KANTELU 1 (6) 16.11.2016 Dnro: 508/D.a.3/2016 Valtioneuvoston oikeuskansleri PL 20, 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@okv.fi Asia: Saamelaiskäräjien kantelu maa- ja metsätalousministeriön laiminlyöntien johdosta

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Toimikunnan tehtävä ja työn lähtökohdat. Saamelaisten asema perustuslain mukaan

TIIVISTELMÄ. Toimikunnan tehtävä ja työn lähtökohdat. Saamelaisten asema perustuslain mukaan 1 TIIVISTELMÄ Toimikunnan tehtävä ja työn lähtökohdat Oikeusministeriö asetti 8.11.2017 saamelaiskäräjistä annetun lain muutosta valmistelevan toimikunnan, jonka toimikausi, sittemmin jatkettuna päättyi

Lisätiedot

Kunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa

Kunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa Kunnallinen näkökulma Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa M M M S A A M E L A I S T Y Ö R Y H M Ä 2 8. 1 1. 2 0 1 3 K U N N A N

Lisätiedot

Lausunto Tenon sopimuksen voimaansaattamislain HE:stä (239/2016 vp)

Lausunto Tenon sopimuksen voimaansaattamislain HE:stä (239/2016 vp) Lausunto Tenon sopimuksen voimaansaattamislain HE:stä (239/2016 vp) Nuorgamin osakaskunta Outakosken osakaskunta Utsjoen kirkonkylän yhteisen veden osakaskunta Veahčaknjárgan osakaskunta Utsjoen kalastusalue

Lisätiedot

HE 132/2015 vp eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi

HE 132/2015 vp eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Tuomas Ojanen 5.2.2016 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 132/2015 vp eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin lähtökohdat

Lisätiedot

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana Reetta Kallio Asiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Etelä-Pohjanmaan LAPE -seminaari 9.2.2018 Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie

Lisätiedot

1. ERÄISTÄ AJANKOHTAISISTA HANKKEISTA JA TAPAHTUMISTA ILO:n alkuperäiskansasopimuksen nro 169 ratifiointiesteiden poistaminen

1. ERÄISTÄ AJANKOHTAISISTA HANKKEISTA JA TAPAHTUMISTA ILO:n alkuperäiskansasopimuksen nro 169 ratifiointiesteiden poistaminen KERTOMUS 1 (5) 21.3.2013 Dnro 271/D.a.5./2013 SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2012 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 21.3.2012 hyväksynyt seuraavan saamelaiskäräjälain (974/95) 7 :n mukaisen kertomuksen

Lisätiedot

Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk

Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:, valittujen

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9.

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9. LAUSUNTO 1 (5) 31.10.2007 Dnro:487/D.a.2/2007 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 27.9.2007 LAUSUNTO SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

Lammin päivät Ympäristöjuristi Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto

Lammin päivät Ympäristöjuristi Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto Lammin päivät 3.10.2018 Ympäristöjuristi Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto Kaivoslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Ympäristönsuojelulaki Vesilaki Luonnonsuojelulaki YVA-laki... poronhoitolaki, erämaalaki,

Lisätiedot

Artikla 8(j)- työryhmän loppuraportti P u h e e n j o h t a j a Klemetti Näkkäläjärvi

Artikla 8(j)- työryhmän loppuraportti P u h e e n j o h t a j a Klemetti Näkkäläjärvi Artikla 8(j)- työryhmän loppuraportti P u h e e n j o h t a j a Klemetti Näkkäläjärvi 7.6.2011 tausta Biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j): Sopimusosapuolien tulee kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti

Lisätiedot

Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008

Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008 Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008 ILO:N SOPIMUKSEN N:O 169 RATIFIOINTIEDELLYTYKSISTÄ SUOMESSA Arvoisa puheenjohtaja,

Lisätiedot

Saamelaiskäräjien kuulemisen laiminlyönti kaivoslain muutoksen valmistelussa

Saamelaiskäräjien kuulemisen laiminlyönti kaivoslain muutoksen valmistelussa PÄÄTÖS 03.10.2019 Dnro OKV/8/50/2019 Työ- ja elinkeinoministeriö Jakelukeskus 1/6 ASIA Saamelaiskäräjien kuulemisen laiminlyönti kaivoslain muutoksen valmistelussa ASIAN VIREILLETULO Päätin ottaa omana

Lisätiedot

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet Perustuslakivaliokunta 31.5.2017 Valtiovarainministeriö Kunta ja aluehallintoosasto Hallitusneuvos Ilkka Turunen 1 Maakuntalaki ja kielelliset oikeudet (HE

Lisätiedot

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 13.5.2015 2014/0258(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden valtuuttamisesta

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

VASTAUS 1 (5) Dnro 251/D.a.2./2018. Liikenne- ja viestintäministeriö

VASTAUS 1 (5) Dnro 251/D.a.2./2018. Liikenne- ja viestintäministeriö VASTAUS 1 (5) 28.5.2018 Dnro 251/D.a.2./2018 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Asia: Saamelaiskäräjien vastaus liikenne- ja viestintäministeriölle nimeämispyyntöön Suomen ja Norjan väliseen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 22.-23.2.2005 2 1. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset perusteet Saamelaiskäräjät on saamelaisvaltuuskunnan sijaan lailla

Lisätiedot

SámiSoster ry PL 71 99870 Inari

SámiSoster ry PL 71 99870 Inari 1 SámiSoster ry PL 71 99870 Inari Lausunto 16.6.2015 Oikeusministeriö Lausuntopyyntönne 12.5.2015 (OM 2/58/2015) SAAMEN KIELILAIN KEHITTÄMISTARPEISTA Saamelaisten valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Julkaistu 14.6.2013 klo 10.57, päivitetty 5.9.2014 klo 9.57. Helppoa osallistumista?

Julkaistu 14.6.2013 klo 10.57, päivitetty 5.9.2014 klo 9.57. Helppoa osallistumista? OSALLISUUS Leena Heinämäki, tutkijatohtori, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti, Arktinen keskus, Lapin yliopisto Heta Heiskanen, tutkija, Tampereen yliopisto Julkaistu 14.6.2013 klo

Lisätiedot

Alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen ratifiointiedellytykset

Alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen ratifiointiedellytykset 39/2012 Alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen ratifiointiedellytykset Lausuntotiivistelmä 39/2012 Alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen ratifiointiedellytykset Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriö, Helsinki

Lisätiedot

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 87/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi raittiustyölain 3 ja 10 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (7) Dnro: 40/D.a.4/2019

LAUSUNTO 1 (7) Dnro: 40/D.a.4/2019 LAUSUNTO 1 (7) Maa- ja metsätalousvaliokunta MmV@eduskunta.fi Perustuslakivaliokunta PeV@eduskunta.fi Asia Saamelaiskäräjien asiantuntijalausunto perustuslakivaliokunnalle ja maa- ja metsätalousvaliokunnalle

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393

Lisätiedot

Asia: Saamelaiskäräjien lausunto Viite: Hallituksen esitys Eduskunnalle ympäristönsuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Asia: Saamelaiskäräjien lausunto Viite: Hallituksen esitys Eduskunnalle ympäristönsuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi LAUSUNTO 1 (5) 17.1.2013 Dnro: 43/D.a.2/2013 Ympäristöministeriö Kirjaamo Sähköposti: kirjaamo.ym@ymparisto.fi Asia: Saamelaiskäräjien lausunto Viite: Hallituksen esitys Eduskunnalle ympäristönsuojelulaiksi

Lisätiedot

The Finnish Contribution to the CBD Notification on March 29 th 2011 (SCBD/SEL/OJ/JS/DM/74443)

The Finnish Contribution to the CBD Notification on March 29 th 2011 (SCBD/SEL/OJ/JS/DM/74443) 1 The Finnish Contribution to the CBD Notification on March 29 th 2011 (SCBD/SEL/OJ/JS/DM/74443) Programme of Work on Article 8 (j) and related provisions (Artikla 8 (j) työryhmä) 1. Artikla 8 (j) työryhmä,

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) Dnro: 98/D.a.4/2015. Eduskunnan perustuslakivaliokunta

LAUSUNTO 1 (6) Dnro: 98/D.a.4/2015. Eduskunnan perustuslakivaliokunta LAUSUNTO 1 (6) 5.3.2015 Dnro: 98/D.a.4/2015 Eduskunnan perustuslakivaliokunta pev@eduskunta.fi Asia: Viite: Saamelaiskäräjien lausunto perustuslakivaliokunnan pykälämuutosehdotuksesta saamelaiskäräjälain

Lisätiedot

MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus

MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus 27.11.2013 Inari Sajos Kalatalous Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Kolttalaki 9 eräät oikeudet Koltta-alueella asuvalla koltalla on tällä alueella sijaitsevilla

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT

SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT 1(6) SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2003 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 6-7.4.2004 hyväksynyt seuraavan kertomuksen toiminnastaan

Lisätiedot

Saamelaiskarajien esitys saamelaisten kestavao kehityksen ohjelman uudistamiseksi

Saamelaiskarajien esitys saamelaisten kestavao kehityksen ohjelman uudistamiseksi S.A.MEDIGGt ESITYS 1 (5) SAMITIGGE SAA'MTE'GG 28.9.2010 Dnro 433/D.a.2/2010 $i

Lisätiedot

Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja

Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla

Lisätiedot

Sote-asiakastietojen käsittely

Sote-asiakastietojen käsittely Sote-asiakastietojen käsittely Lainsäädännön asettamat rajat ja mahdollisuudet Pia-Liisa Heiliö 20.5.2015 Säädösten hierarkiset suhteet Kansainväliset valtiosopimukset - YK, EN Kansainväliset säädökset

Lisätiedot

Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu

Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu Tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Lapin yliopisto, alkuperäiskansojen tutkimus MIN ÁRBI - SAAMELAINEN ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ seminaari 5.10.2016

Lisätiedot

Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia. Erofoorumi

Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia. Erofoorumi Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia Erofoorumi 2018 22.3.2018 1 Lapsen asemaan koskevat keskeiset muutokset Lakiuudistuksen tavoite : lapsen

Lisätiedot

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot 6.5.2015 Päivi Sillanaukee STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 132/2015 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 132/2015 vp) Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori ankumpu@utu.fi 11.2.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 132/2015

Lisätiedot

Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus

Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus 12.2.2019 Miten viittomakieli on vaikuttanut voimaantulonsa jälkeen Hallitussihteeri Maija Iles Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Kielelliset oikeudet

Lisätiedot

Erityisiä huomautuksia uudistukseen liittyen

Erityisiä huomautuksia uudistukseen liittyen Käännös Asia Hallituksen esitys (HE 15/2017 vp) maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan

Lisätiedot

Kalastuslain kokonaisuudistus. Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa

Kalastuslain kokonaisuudistus. Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa 24.3.2010 Saariselän Tunturihotelli ry Jouko Ojanperä 1 Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastuslainsäädännössä on perinteisesti

Lisätiedot

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 23.2.2009 KOM(2009)81 lopullinen 2009/0023 (CNS) C6-0101/09 Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS elatusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan

Lisätiedot

Asia: LAUSUNTO VARHAISKASVATUSTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTYÖRYHMÄN ESITYKSISTÄ

Asia: LAUSUNTO VARHAISKASVATUSTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTYÖRYHMÄN ESITYKSISTÄ LAUSUNTO 1 (8) 23.5.2013 Dnro:325/D.a.2/14 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi varhaiskasvatuslaki@minedu.fi Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 15.4.2014. Varhaiskasvatusta

Lisätiedot

Kartta kullanhuuhdonta-alueesta (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2016:0015 Hermanni IV Kuusisto Veli Pekka, Korhonen Erkki Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2016:0015 mahdollisista myöntämisen

Lisätiedot

HE 165/1998 vp PERUSTELUT

HE 165/1998 vp PERUSTELUT HE 165/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että valtioneuvosto

Lisätiedot

PUHE 1 (7) Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman vierailu Inarissa 23.11.2013

PUHE 1 (7) Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman vierailu Inarissa 23.11.2013 PUHE 1 (7) Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman vierailu Inarissa 23.11.2013 Arvoisa eduskunnan puhemies Heinäluoma, hyvät valiokuntien puheenjohtajat, Lämpimästi tervetuloa Inariin, saamelaiskulttuurikeskus

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö

Lisätiedot

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriölle

Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriölle Metsähallituslakityöryhmälle Viitaten käyttämääni puheenvuoroon työryhmän kuulemistilaisuudessa Inarissa 28.11.2013, tuon esille täydentäviä kommentteja, jotka koskevat

Lisätiedot

Ajankohtaista Biopankkilaista

Ajankohtaista Biopankkilaista Ajankohtaista Biopankkilaista Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 29.10.2012 Lain tarkoitus Tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön

Lisätiedot

Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp)

Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp) Olli Mäenpää 15.8.2018 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp) Hallituksen

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (5) Dnro: 244/D.a.2/2014. Ympäristöministeriö

LAUSUNTO 1 (5) Dnro: 244/D.a.2/2014. Ympäristöministeriö LAUSUNTO 1 (5) 24.3.2014 Dnro: 244/D.a.2/2014 Ympäristöministeriö Kirjaamo.ym@ymparisto.fi Asia: Saamelaiskäräjien lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi luonnonsuojelulain muuttamiseksi Viite:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Jokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia

Jokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Saamelaisten kielelliset oikeudet 1 Saamelaiset Suomessa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisista usein sanotaan, että he ovat kansa neljässä maassa, Suomessa, Ruotsissa,

Lisätiedot

LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI

LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI LAUSUNTO 1 (5) 539/D.a.2 16.12.200815.1.2009 Dnro Opetusministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntönne 14.10.2008 LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI

Lisätiedot

Asia: Aluehallinnon uudistamishankkeen kuulemistilaisuus ja aluehallinnon uudistamishankkeen väliraportti

Asia: Aluehallinnon uudistamishankkeen kuulemistilaisuus ja aluehallinnon uudistamishankkeen väliraportti LAUSUNTO 1 (8) Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi Aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishankkeen ohjausryhmä Valtiovarainministeriö 14.4.2008 Dnro:174/D.a.2/08 Asia: Aluehallinnon uudistamishankkeen

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS METSÄHALLITUKSEN UUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI (HE 132/2015 vp)

HALLITUKSEN ESITYS METSÄHALLITUKSEN UUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI (HE 132/2015 vp) Lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri LAUSUNTO 8.2.2016 Ympäristövaliokunnalle HALLITUKSEN ESITYS METSÄHALLITUKSEN UUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI (HE 132/2015 vp) 1. Esityksen lähtökohdista

Lisätiedot

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Taina Mäntyranta Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos 19.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)

Lisätiedot

Sote-uudistus ja perusoikeudet

Sote-uudistus ja perusoikeudet Sote-uudistus ja perusoikeudet Sote-uudistuksen tärkeimmät kysymykset ja niiden eettinen ulottuvuus 29.11.2018 Eeva Nykänen, oikeustieteiden laitos, UEF eeva.nykanen@uef.fi Etiikasta ja perusoikeuksista

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2012 COM(2012) 682 final 2012/0321 (NLE) C7-0421/12 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000

SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000 SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000 Hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa 15.3.2001 1. YLEISTÄ Saamelaiskäräjälain (974/95) mukaisesti saamelaiskäräjät laatii vuosittain hallituksen kertomuksen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. joulukuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. joulukuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. joulukuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0136 (NLE) 14112/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: JUSTCIV 263 TRANS 364 MAR 148 ENV 710 NEUVOSTON PÄÄTÖS

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta eräissä elatusapua koskevissa kansainvälisissä asioissa, laiksi elatusvelvoitteita koskevan neuvoston asetuksen soveltamisesta

Lisätiedot

Saamentutkimus Norjassa

Saamentutkimus Norjassa Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010 Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla

Lisätiedot

ESITYS LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA SAAMELAISKÄRÄJIEN HANKE-ESITYKSET

ESITYS LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA SAAMELAISKÄRÄJIEN HANKE-ESITYKSET 1 ESITYS 30.5.2012 Dnro 315/D.a.5/2012 LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2013 2014 SAAMELAISKÄRÄJIEN HANKE-ESITYKSET TEEMA 7. SAAMELAISKULTTUURI KOLTTAKULTTUURIKESKUSHANKE Sevettijärvelle suunnitellaan

Lisätiedot

Uuden nuorisolain muutokset nuorten työpajatoiminnassa ja muuta ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Merja Hilpinen ylitarkastaja

Uuden nuorisolain muutokset nuorten työpajatoiminnassa ja muuta ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Merja Hilpinen ylitarkastaja Uuden nuorisolain muutokset nuorten työpajatoiminnassa ja muuta ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Merja Hilpinen ylitarkastaja Nuorten työpajatoiminnan ajankohtaisia asioita NEET-nuoret Nuorisolaki

Lisätiedot

että saamelaisten oikeudet turvataan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa,

että saamelaisten oikeudet turvataan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, POHJOISMAINEN SAAMELAISSOPIMUS Norjan, Ruotsin ja Suomen hallitukset, jotka toteavat, muistuttavat, että saamelaisilla, näiden kolmen valtion kansana ja alkuperäiskansana, on oma valtioiden rajat ylittävä

Lisätiedot

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa-

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0052(NLE) 7.6.2016 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain :n muuttamisesta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.8.2017 COM(2017) 416 final 2017/0187 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS kansainvälisessä sokerineuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta vuoden 1992 kansainvälisen

Lisätiedot